Mikä valtio julisti ensimäisenä itsenäiselle Suomelle sodan?

SotaVisa

Kysymys kuuluu: Mikä valtio julisti virallisesti ensimäisenä sodan itsenäiselle Suomelle?

29

1426

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Iso-Britannia. Neuvostoliitto soti muuten vaan.

      • Siinähän meni

        sitten yli kaksi vuotta sotimisen alusta ilman julistuksia.


      • Argentiina taisi
        Siinähän meni kirjoitti:

        sitten yli kaksi vuotta sotimisen alusta ilman julistuksia.

        olla ensimmäinen.Neuvostoliitto ei 30.11.-39 julistanut mitään vaan alkoi hyökätä ja pommittaa sen kummemmin kertomatta mitään.


      • Hehhehehehhe

        ihan huvin ja urheilun vuoks.

        niille oli tullu tylsaa ku puola kaatu.


      • SotaVisa

        Iso-Britanniahan se oli! Päivä oli Suomen itsenäisyyspäivä eli 6.12 ja vuosi oli 1941

        Sellainen oli tämä Suursilli ystävämme Talvisodan ajoilta. Äkikseltään tällainen saattaa tuntua monesta aika erikoiselta, mutta näin se meni.

        Saksaa vastaan ei muuten olla tehty vieläkään rauhaa, mutta on sentään aikanaan todettu Suomen olevan sitä vastaan sodassa ja vastaavasti paljon myöhemmin on todettu, että sotatoimetkin on lakanneet Suomen ja Saksan välillä ja onpa sotatilakin saatu lakkautettua! Tämä tosin tapahtui vasta 1950 -luvun alussa.

        http://sedis.blogspot.com/search/label/sotatila

        "Saksan sotaa ja sodan tuhoja koskevat Suomessa toteutetut kirjaukset ovat eri tarpeista johtuneita kirjaanvientejä, joilla ei ole sopimusoikeudellista asemaa. Eräs tällainen kirjaus on mm. kun pääministeri Sakari Tuomiojan hallitus kirjasi 12. maaliskuuta 1954 hallituksen pöytäkirjaan: “Sotatoimien sittemmin lakattua ja kanssakäymisen Suomen ja Saksan välillä viime vuosina kehityttyä rauhanomaisesti on aiheellista todeta, että mainittu sotatila on päättynyt.” Tämä toimenpide tehtiin itse asiassa Saksan liittotasavallan eli Länsi-Saksan toivomuksesta."

        http://veikkohuuska.blogit.fi/suomen-saksan-sota-1944-1945-eli-lapin-sota/

        Nimimerkki Sologdin kyllä tunnetaan jo aiemmistakin asiantuntevista kommenteistaan.


      • Vapaa suomalainen
        SotaVisa kirjoitti:

        Iso-Britanniahan se oli! Päivä oli Suomen itsenäisyyspäivä eli 6.12 ja vuosi oli 1941

        Sellainen oli tämä Suursilli ystävämme Talvisodan ajoilta. Äkikseltään tällainen saattaa tuntua monesta aika erikoiselta, mutta näin se meni.

        Saksaa vastaan ei muuten olla tehty vieläkään rauhaa, mutta on sentään aikanaan todettu Suomen olevan sitä vastaan sodassa ja vastaavasti paljon myöhemmin on todettu, että sotatoimetkin on lakanneet Suomen ja Saksan välillä ja onpa sotatilakin saatu lakkautettua! Tämä tosin tapahtui vasta 1950 -luvun alussa.

        http://sedis.blogspot.com/search/label/sotatila

        "Saksan sotaa ja sodan tuhoja koskevat Suomessa toteutetut kirjaukset ovat eri tarpeista johtuneita kirjaanvientejä, joilla ei ole sopimusoikeudellista asemaa. Eräs tällainen kirjaus on mm. kun pääministeri Sakari Tuomiojan hallitus kirjasi 12. maaliskuuta 1954 hallituksen pöytäkirjaan: “Sotatoimien sittemmin lakattua ja kanssakäymisen Suomen ja Saksan välillä viime vuosina kehityttyä rauhanomaisesti on aiheellista todeta, että mainittu sotatila on päättynyt.” Tämä toimenpide tehtiin itse asiassa Saksan liittotasavallan eli Länsi-Saksan toivomuksesta."

        http://veikkohuuska.blogit.fi/suomen-saksan-sota-1944-1945-eli-lapin-sota/

        Nimimerkki Sologdin kyllä tunnetaan jo aiemmistakin asiantuntevista kommenteistaan.

        Itse asiassa Churchill totesi kapinedissään seuraavaasti: "Sodan julistaminen Suomelle on historiallinen virhe."

        Eli sodanjulistus oli pääministerille vastenmielinen päätös, mutta se tapahtui ensisijassa Stalinin painostuksesta.

        Syy pääministerin toteamukselle oli se, että mielipidetä kysytäessa jokainen Britanian alainen siirtomaa tai donimo vastusti sodan juliatsmista Suomelle. Esimerkiksi Kanada esitti vastustavan kannan, mutta seurasi sitten Englantia.


      • KajVäinö
        Vapaa suomalainen kirjoitti:

        Itse asiassa Churchill totesi kapinedissään seuraavaasti: "Sodan julistaminen Suomelle on historiallinen virhe."

        Eli sodanjulistus oli pääministerille vastenmielinen päätös, mutta se tapahtui ensisijassa Stalinin painostuksesta.

        Syy pääministerin toteamukselle oli se, että mielipidetä kysytäessa jokainen Britanian alainen siirtomaa tai donimo vastusti sodan juliatsmista Suomelle. Esimerkiksi Kanada esitti vastustavan kannan, mutta seurasi sitten Englantia.

        kun Suomi joutui ajamaan Saksalaiset maasta pois, Suomi taisi olla tässä vaiheessa sodassa koko muuta maapalloa vastaan.


    • silvia saint jagr

      Julistukset ja uhkavaatimukset oli pelkkää paperityötä. Ryssä ja natsit sen sodan aloitti. Hitler oikeastaa jo silloin kun divisioonat vyöryi Prahaan.

      • Natoilua jo v. 1938

      • PANKIT VOITTI
        Natoilua jo v. 1938 kirjoitti:

        Toisen maailmansodan syy: Chamberlain, Hitler ja Puolan johto jakoi Tsekkoslovakian. Britit aloitti: hehän nostivat Hitlerin valtaan (saks. Windsorin kuningashuone tuki) lisäksi USA:n rahamiehet (Ford ym.) ja Hitlerin koko idea oli rakentaa Saksalle britti-imperiumi.

        http://newsimg.bbc.co.uk/media/images/39346000/jpg/_39346688_munich_238.jpg

        Todellisuudessa suurin muutos WW2sta oli Britti-imperiumin tuhoutuminen. Ja entinen kolonia USA otti vallan anglosaksimaailmassa. Ja Ranskalle kävi sama.

        VULGAARI RAHAN MAAILMA OLI TULOS.


      • insulin benes ikkuna
        Natoilua jo v. 1938 kirjoitti:

        Toisen maailmansodan syy: Chamberlain, Hitler ja Puolan johto jakoi Tsekkoslovakian. Britit aloitti: hehän nostivat Hitlerin valtaan (saks. Windsorin kuningashuone tuki) lisäksi USA:n rahamiehet (Ford ym.) ja Hitlerin koko idea oli rakentaa Saksalle britti-imperiumi.

        http://newsimg.bbc.co.uk/media/images/39346000/jpg/_39346688_munich_238.jpg

        Stalinin rauhaa rakastava Puna-Armeija olisi ilmeisesti pitännyt päästää Romanian ja Puolan kautta pelkuri-tsekkien avuksi. Ja Joe kilttinä puhdistavana setänä olisi tietysti vetännyt joukkonsa takaisin kuten lupasi.


      • ään
        Natoilua jo v. 1938 kirjoitti:

        Toisen maailmansodan syy: Chamberlain, Hitler ja Puolan johto jakoi Tsekkoslovakian. Britit aloitti: hehän nostivat Hitlerin valtaan (saks. Windsorin kuningashuone tuki) lisäksi USA:n rahamiehet (Ford ym.) ja Hitlerin koko idea oli rakentaa Saksalle britti-imperiumi.

        http://newsimg.bbc.co.uk/media/images/39346000/jpg/_39346688_munich_238.jpg

        Höpsistä kekkaa. Anglot kuten Ford olivat juuri auttamassa sankariasi Stalinia. Toiminta Hitlerin Saksan kanssa ,jota siis USA:n johtajat eivät tunnustaneet, oli rajallista.


    • Petsamo sodassa

      Iso-Britanniahan se oli! Päivä oli Suomen itsenäisyyspäivä eli 6.12 ja vuosi oli 1941. Tästäkin näemme kuinka tuo piskuinen maa on todellinen imperialistinen roistovaltio!

      Iso-Britannia pommitti Petsamoa ennen tuota sodanjulistusta kahteenkin otteeseen!

      Englanti pommiti SUOMEA ja Suomen maaperää 2 eri kertaa. Petsamon satama oli Suomen ja suomalaisten sinne rakentama.

      Englanti pommitti Suomen Petsamoa 2 eri kertaa lentotukialuksilta käsin eli 30.7.1941 ja 28.9.1941. Sotarikokseen viittaisi asiassa se, että sotaa ei ollut julistettu ennenkuin 6.12.1941. Samoin Englanti upotti miehistöineen ainakin yhden suomalaisen rahtilaivan.

      Onkohan tämä kuva kyseisen reissun seurausta? Tässä on kuvassa eräs englantilaislentäjä raatona:

      http://www.palasuomenhistoriaa.net/kuvat/ver/slides/114.html

      http://www.palasuomenhistoriaa.net/kuvat/ver/

      Pohjoisrintaman sotaa

      http://www.palasuomenhistoriaa.net/?Sota-ajan_valokuvia:Jatkosota:Pohjoisrintaman_sotaa

      Tämän kansion alkuperäinen omistaja oli Petsamossa sotansa käynyt suomalainen jalkaväkimies. Kuvissa on nähtävissä niin Petsamon jylhiä maisemia kuin rintamasotilaan karua arkea ja yhteistyötä saksalaisjoukkojen kanssa. Yhdessä sivustoltamme jo löytyvien Kalastajasaarennon kuvien kanssa nämä kuvat tarjoavat ainutlaatuisen näkymän jatkosodan "unohdetuimmalle rintamalle" eli Lappiin.

      Eikö se ole sotarikos kun alkaa vihollisuuksiin toisen valtion määperällä ilman sodanjulistusta?

      http://fi.wikipedia.org/wiki/Sotarikos

      Vaikka Suomen maaperällä olikin saksalaisia, niin olihan täällä venäläisiäkin Hanko pullollaan!

      • Petsamo sodassa

        >>Samoin Englanti upotti miehistöineen ainakin yhden suomalaisen rahtilaivan.


    • NL:n painostuksesta

      Englanti julisti sodan Suomelle. Churchill pyysi ensin Suomea pysäyttämään hyökkäyksen ja kun sitä ei heti tapahtuntu julisti sodan. Ironista kyllä juuri samana päivänä, jolloin hyökkäys myös päättyi.

      Petsamon pommitukset kohdistuivat saksalaisin joukkoihin ja niitä kuljettaviin laivoihin.

      • lukiolainen esa

        Miksi USA ei julistanut koskaan sotaa Suomelle? Kuinka USA käyttäytyi Suomea kohtaan jatkosodan aikana?


      • Näin se meni
        lukiolainen esa kirjoitti:

        Miksi USA ei julistanut koskaan sotaa Suomelle? Kuinka USA käyttäytyi Suomea kohtaan jatkosodan aikana?

        Monet kirjat väittävät virheellisesti USAn julistaneen Suomelle sodan yhtä aikaa Englannin kanssa 6.12.1941 tai sitten kesällä 1944. Näin ei kuitenkaan ollut. Kesällä 1944 Rytin pyydettyä Saksalta apua USA katkaisi diplomaattiset suhteet Suomen kanssa.


    • näin se meni

      Ensimmäinen sota käytiin Venäjää vastaan, se päättyi Tarton rauhasopimukseen 1920, mutta Venäjä ei ole koskaan julistanut Suomelle sotaa, se on vaan aloittanut sotia julistamatta sitä.

      Myöhemmin N-liitto aloitti sodan 1939, mutta sekään ei sotaa missään vaiheessa julistanut.

      Britit on julistaneet sodan 1941, mutta ei koskaan aloittaneet sitä, Petsamossakin muodolliset tykeillä ampumiset kohdistetiin sellaisiin kohteisiin, ettei tullut inhimillisiä tappioita.

      • LaDivisionFantome

        "inhimillisiä tappioita"

        okei

        eli ne tappo miljoonia ja taas miljooonia AIDS raiskaajakalkkunoilla.

        Hyvin epäinhimilliset tappiot


      • 1918

        Paasikivi ja Enckell kiistävät asiallisin perustein kaikki Molotovin väittämät Suomen aloittamista kolmesta sodasta, eli 1918, 1939 ja 1941.

        Molotov ei pannut hanttiin Paasiviven asiallisille perusteluille. Jopa Jatkosodan aloitus kiistettiin Suomen taholta.

        Edvin Linkomiehen Vaikea aika -kirjan lopussa, sivuilta 420-429, on 2 pöytäkirjaa keskusteluista J. K. Paasikiven, C. Enckellin ja V. M. Molotovin välillä. Sihteerinä oli suomalaisten puolelta G. Enckell ja NL:n puolelta Dekanosov, sihteeri ja tulkki. Se on käydyistä keskusteluista pikakirjoitettu "Pöytäkirja Suomen ja Neuvostoliiton edustajien neuvottelukokouksesta Moskovassa maaliskuun 27. päivänä 1944." Kokous pidettiin Kremlissä ja kesti klo 16.00-18.45, tapahtuen venäjäksi.

        Toinen keskustelu (s. 429-440) on Pöytäkirja Suomen ja Neuvostoliiton edustajien toisessa neuvottelukokouksesta Moskovassa keskiviikkona 29. päivänä maaliskuuta 1944. Kokous tapahtui samassa paikassa kuin edellinenkin ja saapuvilla oli samat henkilöt kuin edelläkin. Se alkoi klo 16.00 ja keskeytyi klo 18.10 ja jatkui klo 20.00 - 20.25.

        Linkomies halusi ehdottomasti nämä samaiset asiakirjat liitettäväksi muistelmiensa loppuun. Kirjaan ne onkin otettu näistä oikeudenkäyntipöytäkirjoista.

        Liite II Sotasyyllisyysoikeudenkäynnin pöytäkirjat nide IV sivut 21-54
        23.1.1946

        Tähän on poimittu vain nuo kolmea sotaa koskevat maininnat ja puuttuvissa kohdissa on - merkkinä keskustelun jatkumisesta.

        s. 425:

        Molotov: Tiedän, että herrat Paasikivi ja Enckell ovat kokeneita valtiomiehiä, ja senvuoksi tahdon myös puhua kanssanne avoimesti.
        Ensiksikin: luuletteko tosiaan, että Suomi olisi itsenäinen, jos vanha Venäjä olisi olemassa?. Minä tiedän, ettei se olisi, ja te olette kai samaa mieltä. Suomi saa kiittää Neuvostoliittoa itsenäisyydestään. Tästä huolimatta Suomi on 25 vuoden aikana jo kolme kertaa ollut sodassa Neuvostoliittoa vastaan. Suomi on rikkonut Moskovan rauhansopimusta vastaan. Luuletteko, ettei tämä seikka vaikuta Venäjän kansan tunteisiin? Venäjän kansa on loukkaantunut.
        -
        Paasikivi: Suomi ei aloittanut 1939 vuoden sotaa.
        Molotov: Suomi ei silloin tahtonut sopia kanssamme muutamista vähäpätöisistä kysymyksistä, joista Suomi vieläpä olisi saanut huomattavan kompensaation.

        s. 426:

        Paasikivi: V. 1939 olivat Neuvostoliiton ja Saksan suhteet hyvät, eikä Neuvostoliiton siis tarvinnut odottaa mitään hyökkäystä.
        Molotov: Herra Paasikivi, tämä on kyllä totta, mutta meidän täytyy toimi pitkällä tähtäimellä.-
        -
        Paasikivi: Jos Talvisotaa ei olisi ollut, Suomi ei olisi milloinkaan osallistunut sotaan, ellei mahdollisesti Neuvostoliiton liittolaisena Saksaa vastaan, jos Saksa olisi menetellyt meillä samalla tavalla kuin esim. Norjassa t.m. maissa - Mutta mitäpä näistä vanhoista asioista!
        -
        Molotov: (hermostuu) Muistakaa, että Neuvostoliitto ei ollut hyökkäävä puoli v. 1941. Hanko on meille sotilaallisesti tärkeä.
        Paasikivi: Minulla on edessäni luettelo sotatoimista tämän sodan alussa. Se osoittaa, että ensimäiset sotatoimet suoritettiin Neuvostoliiton puolelta Suomea vastaan.
        -

        s. 427:

        Paasikivi: Suomen kansa on aika naivi. Se luotti 1939 sopimuksiin ja asiakirjoihin. - Olen teille muuten jo ennen useamman kerran lausunut, että Tanner ja minä luulimme syksyllä 1939 palaavamme tänne vielä kerran.
        Molotov: Ainakaan Suomen Hallitus ei ole naivi; kyllä se tiesi mitä teki.
        Paasikivi: Katson, että voitte vaihtaa Petsamon Hankoa ja Pohjois-Karjalaa vastaan.
        Molotov: Emme voi suostua siihen. Kolme sotaa 25 vuodessa on jo liikaa.
        -
        Molotov: Myönnän kyllä, että olette taistelleet urhoollisesti. Neuvostoliitto oli heikko v. 1918, mutta kolme sotaa on sentään kolme sotaa. emme voi sallia, että Suomi aina 7-8 vuoden kuluttua hyökkää kimppuumme.
        Enckell: V. 1918 emme hyökänneet.
        Moloton: Tarkoitan Itä-Karjalan sotaa.
        Enckell: Sehän ei ollut mikään sota valtioidemme välillä.
        Molotov: Kyllä Suomi silloinkin kävi sotaa.
        Enckell: Olin v. 1918 suomalaisen valtuuskunnan puheenjohtajana Berliinin rauhanneuvotteluissa, jotka raukesivat sen johdosta, että Neuvostoliiton taholta väitettiin, ettei v. 1918 ollut mitään sotaa. Suomi oli myös heikko v. 1918, paljon heikompi kuin Neuvostoliitto.
        -

        Thede Palm Moskova 1944 -kirja kertoo samat jutut hieman laajemmin selitettynä ja kytkettynä lähdeviittein asiayhteyksiin sekä Paasikiven ja monen muun samoista asioista kirjoittaneen muistelmiin. Paasikivi, Assarsson, Blücher, Tanner Gripenberg vain mainitakseni.

        Thede Palm Moskova 1944 , aseleponeuvottelut maaliskuussa ja syyskuussa 1944, Suomentanut Risto Lehmusoksa, Gummerus 1973.
        Kirja on käännös ruotsinkielisestä teoksesta Vägen till vapenvilla, vuodelta 1972


    • 1944

      Sotaa Saksaa vastaan ei virallisesti ollutkaan!

      Suomen sotaa Saksaa vastaan ei koskaan julistettukaan, eikä sitä koskaan kunnolla lopetettukaan. Edes rauhansopimusta ei ole tehty. Vuonna 1918 rauhansopimus tehtiin, vaikka ei oltu edes sodassakaan.

      Sotatapahtumia, internointeja ja siirto sodanjälkeisiin oloihin

      http://www.arkisto.fi/uploads/Palvelut/Julkaisut/Internoidut_Naytto.pdf

      Kysymys Suomen ja Saksan välisestä sotatilasta vuosina 1944–54

      Suomi katkaisi 2.9.1944 viralliset suhteensa Saksaan, mutta ei muuten määritellyt
      uutta suhdettaan entiseen liittolaiseen. Tosin Suomi sitoutui myöntämään
      Liittoutuneille monia etuja ja suorittamaan monia toimenpiteitä, jotka olivat
      suunnattuja Saksaa vastaan ja joiden johdosta Suomi ei voinut esiintyä
      puolueettomana vielä sotivien osapuolien suhteen. Ei edes Saksan joukkojen
      aseellinen maihinnousuyritys Suursaarelle 15.9.1944 aiheuttanut Suomen
      sodanjulistusta Saksalle. Parisen viikkoa myöhemmin sisäasiainministeri ja sodan
      aikana saksalaisten kanssa usein veljeillyt Lapin läänin maaherra Kaarlo Hillilä
      ehdotti tosin sodan julistamista Saksalle hallituksen iltakoulussa 27.9.1944. Vaikka
      useat ministerit kannattivat ehdotusta, ei muodollista sodanjulistusta kuitenkaan
      annettu. Tässä vaiheessa hallitus pyrki vielä tekemään rauhanomaista pesäeroa
      Pohjois-Suomessa oleviin saksalaisjoukkoihin. Uusi pääministeri U.J. Castrén
      pelkäsi lisäksi sodanjulistuksen voivan herättää vastustusta suomalaisissa, sillä
      ”kansa voi mennä hajalle”. Myöskään suomalaisten joukkojen hyökkäykset
      saksalaisia vastaan 1.10.1944 alkaen Torniossa ja Kemissä eivät aiheuttaneet
      sodanjulistusta Suomelta. Syynä tähän lienee se, että alkaneista vihollisuuksista
      huolimatta kumpikin osapuoli mielsi aseelliset yhteenotot ulkoisten olosuhteiden
      pakottamiksi ajallisiksi ja alueellisesti rajoitetuiksi selkkauksiksi eikä kumpikaan
      oikeasti toivonut varsinaista sotaa.
      Saksakaan ei julistanut sotaa Suomelle, joskin Saksa kylläkin julisti Suomen
      rannikot aina Pohjanlahden pohjoisperukkaa myöten saartoon ja kielsi kaiken
      laivaliikenteen siellä. Tämä lienee tosin etupäässä ollut vain eräänlainen
      diplomaattinen ele, sillä Saksalla ei ollut tarvittavia meri- ja ilmavoimia pitämään
      saartoa voimassa millään tehokkaalla tavalla. Myöhemmin kevättalvella 1945
      kansainvälisen oikeuden professori Erik Castrén kiteytti oikeustilannetta
      seuraavalla tavalla: ”Moskovan välirauhansopimuksen ja rauhanneuvottelujen
      ennakkoehtojen mukaan Suomen oli katkaistava kaikki suhteet Saksaan sekä
      lisäksi internoitava Saksan täällä olevat kansalaiset, mitkä sitoumuksensa se on
      tunnontarkasti täyttänyt. Lisäksi on Saksan ja sen kansalaisten täällä oleva
      omaisuus otettu valtion hallintaan ja hoitoon. Saksa on puolestaan pidättänyt
      Norjassa ja omissa satamissaan olevat suomalaiset kauppa-alukset ja internoinut
      ainakin kaikki suomalaiset merimiehet ja mahdollisesti myös muut Suomen
      kansalaiset”.
      Vasta 3.3.1945 hallitus otti kannan sotatilakysymykseen. Silloin todettiin Suomen
      ja Saksan välillä vallinneen tosiasiallisen sotatilan aina siitä asti, kun Saksan joukot
      hyökkäsivät Suursaareen 15.9.1944. Syynä tähän oli Suomen pyrkimys vaalia
      etujaan sopimuksenteossa liittoutuneiden kanssa. Erik Castrénin mukaan
      ”Suomelle sodan julistuksesta tuleva suurin hyöty olisi ehkä se, että se solmiessaan
      aikanaan rauhan – todennäköisesti voitetun – Saksan kanssa voi mahdollisesti
      myös vaatia itselleen jonkinlaisia sotakorvauksia Pohjois-Suomessa suoritetuista
      tuhotöistä ja ehkä muitakin taloudellisia etuja. Mikäli vielä kävisi niin onnellisesti,
      että Suomi pääsisi saman pöydän ääreen ”voittajien” kanssa, olisi sen asema
      tietenkin paljon vahvempi kuin erillisessä rauhanteossa”.
      Yhdeksän vuotta maaliskuun 1945 päätöksen jälkeen hallitus otti vielä 1.3.1954
      kantaa sotatilakysymykseen: ”Sotatoimien sittemmin lakattua ja kanssakäymisen
      Suomen ja Saksan välillä viime vuosina kehitettyä rauhanomaisesti on aiheellista
      todeta, että mainittu sotatila on päättynyt”. Vaikka sotatila oli siis jossain
      määrittelemättömässä vaiheessa päättynyt, Suomen ja Saksan välistä
      rauhansopimusta ei solmittu. Mahdollisessa rauhansopimuksessa olisi voitu sopia
      mm. siviili- ja sotavankien palauttamisesta, Suomen ja Saksan kansalaisten
      saapumisesta ja lähtemisestä, saatavista, korvauksista, elatusmaksuista yms. ja
      yleensä järjestää sotatilan rikkomat välit ja olot. Kun rauhansopimusta ei
      kuitenkaan solmittu, jäivät kaikki tällaiset asiat oikeudellisesti järjestämättä ja
      menettivät vuosikymmenien saatossa vähitellen myös merkityksensä.

      • 1944

        Suomi-Saksa -sota alkoi ilman sodanjulistusta ja päättyi ilman rauhansopimusta.

        http://veikkohuuska.blogit.fi/tag/lapin-sota/

        http://sedis.blogspot.fi/search/label/sotatila

        "Suomi katsoi omalta osaltaa sodan päättyneeksi. Muodollisesti sotatila jatkui, kunnes hallitus 12. maaliskuuta 1954 kirjasi hallituksen pöytäkirjaan pääministeri Sakari Tuomiojan johdolla: "Sotatoimien sittemmin lakattua ja kanssakäymisen Suomen ja Saksan välillä viime vuosina kehityttyä rauhanomaisesti on aiheellista todeta, että mainittu sotatila on päättynyt." Se oli itse asiassa Saksan liittotasavallan eli Länsi-Saksan toiveesta tehty toteamus. Maiden välinen kaupankäynti on arvatenkin ollut siinä toiveessa takana.

        Mutta kuten Rumpunen toteaa, Suomi ja Saksa eivät ole solmineet rauhaa."

        ---


    • 1944

      Suomi-Saksa -sota alkoi ilman sodanjulistusta ja päättyi ilman rauhansopimusta.

      http://veikkohuuska.blogit.fi/tag/lapin-sota/

      http://sedis.blogspot.fi/search/label/sotatila

      "Suomi katsoi omalta osaltaa sodan päättyneeksi. Muodollisesti sotatila jatkui, kunnes hallitus 12. maaliskuuta 1954 kirjasi hallituksen pöytäkirjaan pääministeri Sakari Tuomiojan johdolla: "Sotatoimien sittemmin lakattua ja kanssakäymisen Suomen ja Saksan välillä viime vuosina kehityttyä rauhanomaisesti on aiheellista todeta, että mainittu sotatila on päättynyt." Se oli itse asiassa Saksan liittotasavallan eli Länsi-Saksan toiveesta tehty toteamus. Maiden välinen kaupankäynti on arvatenkin ollut siinä toiveessa takana.

      Mutta kuten Rumpunen toteaa, Suomi ja Saksa eivät ole solmineet rauhaa."

      ---

      • niimpäniin

        Suiomi ja Saksa ei julistaneet toisilleen sotaa, eikä ole solmineet myöskään rauhaa, eli oikeastaan ne ei ole edes sotineet keskenään, on vain käyty taisteluja olosuhteiden pakosta.


      • 1918
        niimpäniin kirjoitti:

        Suiomi ja Saksa ei julistaneet toisilleen sotaa, eikä ole solmineet myöskään rauhaa, eli oikeastaan ne ei ole edes sotineet keskenään, on vain käyty taisteluja olosuhteiden pakosta.

        >>Suiomi ja Saksa ei julistaneet toisilleen sotaa


    • nottatallaasta

      Itsenäisyys: Presidentti Ryti piti puhetta itsenäisyysjuhlassa, kun hän sai tiedon Britannian Suomelle julistamasta sodasta.

      Ilmoitusta oli odotettu, mutta silti se yllätti. Tasavallan presidentti Risto Ryti oli 6. joulukuuta 1941 pitämässä puhetta Aseveliliiton itsenäisyyspäiväjuhlassa Messuhallissa Helsingissä, kun pääministeri Jukka Rangellin sihteeri L.A. Puntila toi hänelle paperilapulle kirjoitetun uutisen. Britannia oli julistanut Suomelle sodan.

      http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000004895921.html

      • LisääJulistuksia

        Kanada, Australia ja Uusi-Seelanti julistivat sodan Suomea vastaan 07.12.1941.


    • julisti.sodan

      Venäjä julisti sodan 1918 tammikuussa

      • niin.väittävät

        Se ei ole mahdollista, koska Venäjä/NL ei ole koskaan aloittanut yhtään sotaa.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Mihin Ilkka Kanerva kuoli?

      Kun näin jokin aika sitten kuvan riutuneen näköisestä Kanervasta, sanoin vaimolle että haimasyövältä vaikuttaa. Vaimon isä oli kuollut kyseiseen tauti
      Maailman menoa
      277
      17688
    2. Oho! Susanna Laine uudessa hiustyylissä - Julkkismeikkaajalta tiukka palaute: "Ihan sama..."

      Ex-Salkkarit tähti ja juontaja Susanna Laine on monessa mukana. Ex-missi tunnetaan pitkistä, vaaleista hiuksistaan . Mitäs tykkäät uudesta hiustyylist
      Kotimaiset julkkisjuorut
      24
      5676
    3. Ilkka kanerva

      Ilkka Kanerva kuollut 74v
      Turku
      123
      2642
    4. Yllätyspaljastus: Poppari Robin Packalen kiittää urastaan iskelmätähti Juha Tapiota: "Jos mä en..."

      Oi, mikä tarina. Juha Tapio ja Robin ovat kyllä symppiksiä molemmat. Kumpi heistä on suosikkisi? https://www.suomi24.fi/viihde/yllatyspaljastus-poppar
      Kotimaiset julkkisjuorut
      17
      2162
    5. Venäjän lippulaiva Moskva upotettu Mustallamerellä

      Venäjän laivaston lippulaiva Mustalalmerellä on 180 m pituinen, Neuvostoliiton aikana rakennettu Moskva-niminen risteilijä. Ukraina ilmoitti eilen saa
      Maailman menoa
      336
      1795
    6. Pikkaraiskan puhelut

      Mitä tuo jätkä hakee sillä että julkaisee kuinka kauan on puhunut puhelimessa? Tekee itsestään vieläkin idiootimman tuolla vai mikä tää juttu?
      Kotimaiset julkkisjuorut
      111
      1047
    7. Ilkka Kanerva on kuollut

      74-vuotiaana.
      Maailman menoa
      59
      973
    8. Hossein Najaf juotti lapset humalaan ja käytti häikäilemättä hyväkseen

      Keski-Suomen käräjäoikeus on tuominnut 60-vuotiaan Hossein Najafin neljän vuoden vankeusrangaistukseen. Ensimmäisen tytön kanssa hän oli useita kerto
      Maailman menoa
      32
      941
    9. Sofia Belorf ja Sonja Aiello

      Viihtyvät yhdessä dinnerillä. Pienet piirit. Mitä ajatuksia herättää ?
      Kotimaiset julkkisjuorut
      45
      941
    Aihe