Siipeilevä vaimo

Monin eri tavoin vuosien varrella. Monta kertaa olen asiallisesti esittänyt perheen tulot ja menot ja sanonut että yksi keskituloinen ei pysty nykyään perhettä elättämään, jos halutaan elää omistusasunnossa, pitää autoa, viedä lapsia harrastuksiin ja joskus matkustella (kuten hän haluaa elää). Näistä avauksistani on sitten välillä seurannut hetkellinen yritys hakeutua töihin tai koulutukseen (kolme tutkintoa). Toisaalta välillä näistä avauksistani on seurannut itkua ja ovien paiskomista, koska kuulemma syyllistän tai vaadin liikaa tms.

ap kirjoitti:

Monin eri tavoin vuosien varrella. Monta kertaa olen asiallisesti esittänyt perheen tulot ja menot ja sanonut että yksi keskituloinen ei pysty nykyään perhettä elättämään, jos halutaan elää omistusasunnossa, pitää autoa, viedä lapsia harrastuksiin ja joskus matkustella (kuten hän haluaa elää). Näistä avauksistani on sitten välillä seurannut hetkellinen yritys hakeutua töihin tai koulutukseen (kolme tutkintoa). Toisaalta välillä näistä avauksistani on seurannut itkua ja ovien paiskomista, koska kuulemma syyllistän tai vaadin liikaa tms.

Lue lisää

Ihan sama homma omallakin vaimolla. Hyvin harvoin hän hetkellisesti ymmärtää huoleni, mutta useimmiten suuttuu ja syyttelemään minua. Joo vikahan on minussa kun kerron omat huoleni hänelle.

siipeilijän mies kirjoitti:

Ihan sama homma omallakin vaimolla. Hyvin harvoin hän hetkellisesti ymmärtää huoleni, mutta useimmiten suuttuu ja syyttelemään minua. Joo vikahan on minussa kun kerron omat huoleni hänelle.

Lue lisää

Jos rakastat vaimoasi, niin ei se elättäminenkään varmaan paljon painaisi. Eli mielestäni viestisi viittaa jonkinlaiseen henkisenkin siteen katkeamiseen, jonka projisoit lähinnä tuohon vaimosi työhaluttomuuteen.
Oli miten oli, kuulostaa siltä, että ero lienee viisainta pitkää juoksua ajatellen.

http://bit.ly/elamankumppani

Anselmi Leppäheimo kirjoitti:

Jos rakastat vaimoasi, niin ei se elättäminenkään varmaan paljon painaisi. Eli mielestäni viestisi viittaa jonkinlaiseen henkisenkin siteen katkeamiseen, jonka projisoit lähinnä tuohon vaimosi työhaluttomuuteen.
Oli miten oli, kuulostaa siltä, että ero lienee viisainta pitkää juoksua ajatellen.

http://bit.ly/elamankumppani

Lue lisää

No aikuisten välinen rakkaus ei ole niin ehdotonta että silkka loisinta menisi läpi.

Ämmä hankeen.

ap kirjoitti:

Monin eri tavoin vuosien varrella. Monta kertaa olen asiallisesti esittänyt perheen tulot ja menot ja sanonut että yksi keskituloinen ei pysty nykyään perhettä elättämään, jos halutaan elää omistusasunnossa, pitää autoa, viedä lapsia harrastuksiin ja joskus matkustella (kuten hän haluaa elää). Näistä avauksistani on sitten välillä seurannut hetkellinen yritys hakeutua töihin tai koulutukseen (kolme tutkintoa). Toisaalta välillä näistä avauksistani on seurannut itkua ja ovien paiskomista, koska kuulemma syyllistän tai vaadin liikaa tms.

Lue lisää

Ehkä vain kylmästi toteat ( välittämättä purkauksistaan ) että puoli vuotta aikaa löytää työpaikka, tai sitten lähtee eropaperit vetämään ja minä samalla ovenavauksella!
Ja myös näytät että olet tosissasi!
Olet ollut vähän liian lepsu hänen suhteensa.
Lapset katsoo esimerkkiä ja kohta on nekin siinä joutilaana, eikä työnteko kiinnosta.
Älä välitä hänen syytöksistään, tottakai hän nyt sano kaikenlaista saadakseen sinulle huonoon omantunnon, vaikka voisi itse katsoa peiliin oikein kunnolla.

Elintason suhteen vaimo tavoittelee korkeampaa kuin minä. Mutta ei hän sen eteen mitään halua tehdä.

Onhan sitä osa-aikatyökin keksitty ja minulla olisi sitä paitsi mahdollisuus tehdä töitä kotoa käsin aika paljon. Sitä mahdollisuutta en kuitenkaan voi käyttää, koska vaimo pyörii siellä kotona kaiket päivät häiritsemässä. Toinen asia mitä en koskaan ole voinut käyttää on oikeus hoitaa sairasta lasta kotona. Mielelläni joskus olisin kotona päivän tai pari lasten sairastaessa, mutta eihän se onnistu kun vaimo on ominut kotona olemisen.

Huh huh
Kotityö vai, paljonko. Luulet eläkkeesi olevan, on naisten alistamista puhua kotitöistä
Talon niin sanotut työt, kuuluvat kaikille ei nainen ole mikään pelkkä riepu kotona.
Siivoillen ja hoitaen lapsia.
Ei ei ei
Lapset ovat kummankin aikuisen tekemiä ja siivo koko perheen tekemä.
Pitäisikö naisen istua kotona pentujen kanssa höpö höpö

Anonyymi kirjoitti:

Huh huh
Kotityö vai, paljonko. Luulet eläkkeesi olevan, on naisten alistamista puhua kotitöistä
Talon niin sanotut työt, kuuluvat kaikille ei nainen ole mikään pelkkä riepu kotona.
Siivoillen ja hoitaen lapsia.
Ei ei ei
Lapset ovat kummankin aikuisen tekemiä ja siivo koko perheen tekemä.
Pitäisikö naisen istua kotona pentujen kanssa höpö höpö

Lue lisää

Istukoon sitten nainen vuokrayksiössä yksin joka toinen viikko ja lasten kanssa joka toinen viikko, siellä saa elää omaa itseistä elämäänsä kattoon syljeskellen eikä ole ketään "alistamassa".

Mäkin olen menettänyt uskoni siihen että se tuosta enää muuttuu. Puolet omaisuudesta ei tässä vaiheessa ole paljon. Luulen myös, että 10 vuoden päästä kun sitä omaisuutta voi jopa jotain olla, akka ottaa eron ja vie puolet. Kiitos vastauksesta.

Miksi et ennen firman myyntiä tehnyt siitä firmansta avioehtoa ettei kuulu avio-oikeuden piiriin.

ap kirjoitti:

Mäkin olen menettänyt uskoni siihen että se tuosta enää muuttuu. Puolet omaisuudesta ei tässä vaiheessa ole paljon. Luulen myös, että 10 vuoden päästä kun sitä omaisuutta voi jopa jotain olla, akka ottaa eron ja vie puolet. Kiitos vastauksesta.

Lue lisää

Sitten aikanaan kun puolisosi eläkkeelle jää ja jos olette eroonneet niin eläke on aika pieni kun ei ole työssäolovuosia paljon ja eläke jää pieneksi jos ei ole hyvä palkka. Elakekertymän takia ei kotiin kannata jäädä' jos on parikytä vuotta kotona ja ero tulee niin on vitsit vähissä kun ei ole töitä ja jos ei ole koulutusta niin silloin voi harmittaa henkiloä joka jäi kotiin lapsia hoitamaan.

mk kirjoitti:

Sitten aikanaan kun puolisosi eläkkeelle jää ja jos olette eroonneet niin eläke on aika pieni kun ei ole työssäolovuosia paljon ja eläke jää pieneksi jos ei ole hyvä palkka. Elakekertymän takia ei kotiin kannata jäädä' jos on parikytä vuotta kotona ja ero tulee niin on vitsit vähissä kun ei ole töitä ja jos ei ole koulutusta niin silloin voi harmittaa henkiloä joka jäi kotiin lapsia hoitamaan.

Lue lisää

Totta. Siksi lakia olisikin korjattava siten, että on mahdollisuus ainakin tehdä loppuikäinen sitova elatussopimus. Lisäksi eläkekertymäkin pitäisi voida sopimuksella tasata puolisoiden kesken.

Tällä hetkellä suomalainen kotiäiti ottaa mielettömän taloudellisen riskin, mikä on mielestäni avioliittolain hengen vastaista.

Ei nimimerkkiä kirjoitti:

Totta. Siksi lakia olisikin korjattava siten, että on mahdollisuus ainakin tehdä loppuikäinen sitova elatussopimus. Lisäksi eläkekertymäkin pitäisi voida sopimuksella tasata puolisoiden kesken.

Tällä hetkellä suomalainen kotiäiti ottaa mielettömän taloudellisen riskin, mikä on mielestäni avioliittolain hengen vastaista.

Lue lisää

Tuollainen mahdollisuus olisi tietysi hyvä olla olemassa yhtenä vaihtoehtona. Tosin en usko että kukaan mies nykyään sellaiseen paperiin nimeään laittaisi.

Suomessa koko järjestelmä on rakennettu sellaiseksi, että molempien puolisoiden on tarkoitettu käyvän töissä. Ei ole esim. yhteisverotusta eikä edes lapsivähennyksiä verotuksessa. Puoliso ei saa toimeentulotukea tai asumistukea, jos puolisolla on tuloja. Toisin on monessa maassa, jossa kotiäitiyttä tuetaan. Esim. Saksassa jopa palkka voi olla suurempi jos puoliso on kotona lasten kanssa.

Nyt kun vaimoni on päättänyt olla kotona, minä henkilökohtaisesti olen se joka tukee häntä taloudellisesti, kun se jossain toisessa maassa olisi työnantaja, verottaja, KELA jne.

Ei nimimerkkiä kirjoitti:

Totta. Siksi lakia olisikin korjattava siten, että on mahdollisuus ainakin tehdä loppuikäinen sitova elatussopimus. Lisäksi eläkekertymäkin pitäisi voida sopimuksella tasata puolisoiden kesken.

Tällä hetkellä suomalainen kotiäiti ottaa mielettömän taloudellisen riskin, mikä on mielestäni avioliittolain hengen vastaista.

Lue lisää

Laki on muutettu aikoinaan ettei tartte elättää työtävieroksivia puolisoita ja sehän jokaisen vapaaehtoinen valintä jääkö puolison elätiksi vai haluaako tienata omaa rahaa ja onneksi laki on muuttunut ettei kotiin jäävää puolisoa tartte eron jälkeen elättää. Ei kotiäiti sitä riskiä ota kokonaan vaan se joka tienaa rahat ja maksaa kaiken elämisen ja sitten eron myötä joutuu antamaan puolet toiselle jos ei ole avioehtoa ja niin edelleen.

Ei nimimerkkiä kirjoitti:

Totta. Siksi lakia olisikin korjattava siten, että on mahdollisuus ainakin tehdä loppuikäinen sitova elatussopimus. Lisäksi eläkekertymäkin pitäisi voida sopimuksella tasata puolisoiden kesken.

Tällä hetkellä suomalainen kotiäiti ottaa mielettömän taloudellisen riskin, mikä on mielestäni avioliittolain hengen vastaista.

Lue lisää

Josko ihan ny opeteltaisiin molemmin puolista arvostusta niin ehkä ne parisuhteet ja avioliitot olisivat jopa onnellisia eikä sitä vitun ainaista hyväksikäyttämistä

Ei nimimerkkiä kirjoitti:

Totta. Siksi lakia olisikin korjattava siten, että on mahdollisuus ainakin tehdä loppuikäinen sitova elatussopimus. Lisäksi eläkekertymäkin pitäisi voida sopimuksella tasata puolisoiden kesken.

Tällä hetkellä suomalainen kotiäiti ottaa mielettömän taloudellisen riskin, mikä on mielestäni avioliittolain hengen vastaista.

Lue lisää

Mene töihin

Ja höpönlöpön sinä "ei nimimerkkiä"!
Eihän ap. ole sopinut vaimonsa kanssa mitään kotiin jäämisestä. Vaimo on yksin sopinut.

Kotiäiti ei nyt missään nimessä "tee duunia siinä missä palkkatyöläinen".
Ei nykyaikana, vaippojen, tiskikoneiden ym. avustamina. En todellakaan laittaisi samalle viivalle. Kyllä työelämässä ovat vaatimukset sitä luokkaa, että 2-3 tenavan äiti pääsee kotona helpommalla. Eri asia tietysti, jos perheessä on vammainen lapsi, niin silloin alkaa kodinpito tulla todellisen työlääksi.

Kyllä terveelle aikuiselle ihmiselle, jolla on kouluikäiset lapset, kuuluu palkkatyö ja työyhteisö. Kodissa ei riitä haastetta mitenkään, kun lapset ovat päivisin koulussa. Kyllä sitä aikaa jää ja rutosti, joten älä viitsi verrata töissä olemiseen. Oikeasti.

Liina Anniina kirjoitti:

Ja höpönlöpön sinä "ei nimimerkkiä"!
Eihän ap. ole sopinut vaimonsa kanssa mitään kotiin jäämisestä. Vaimo on yksin sopinut.

Kotiäiti ei nyt missään nimessä "tee duunia siinä missä palkkatyöläinen".
Ei nykyaikana, vaippojen, tiskikoneiden ym. avustamina. En todellakaan laittaisi samalle viivalle. Kyllä työelämässä ovat vaatimukset sitä luokkaa, että 2-3 tenavan äiti pääsee kotona helpommalla. Eri asia tietysti, jos perheessä on vammainen lapsi, niin silloin alkaa kodinpito tulla todellisen työlääksi.

Kyllä terveelle aikuiselle ihmiselle, jolla on kouluikäiset lapset, kuuluu palkkatyö ja työyhteisö. Kodissa ei riitä haastetta mitenkään, kun lapset ovat päivisin koulussa. Kyllä sitä aikaa jää ja rutosti, joten älä viitsi verrata töissä olemiseen. Oikeasti.

Lue lisää

"Vaimo on yksin sopinut."

Joo, olisi pitänyt sopia ennen lasten tekoa. Mutta ei tilannetta voi oikeasti tajuta, ennen kuin lapset syntyvät. Meilläkin kotiäitiys, imetys ym asiat selvisivät vasta lasten synnyttyä. Olimme onneksi yksimielisiä.

Kotiäitiys ei ole ainoa onnistumismalli, mutta kun olen nähnyt, miten hienosti se pitää perhettä yllä, en halua missään nimessä keikuttaa venettä.

"Kyllä työelämässä ovat vaatimukset sitä luokkaa, että 2-3 tenavan äiti pääsee kotona helpommalla."

Olen työelämässä ollut viimeiset 25 vuotta, ja meidän tenavilla on kotiäiti. Minun kokemukseni työelämän ja kodin vaatimuksista ovat toiset.

Ei nimimerkkiä kirjoitti:

"Vaimo on yksin sopinut."

Joo, olisi pitänyt sopia ennen lasten tekoa. Mutta ei tilannetta voi oikeasti tajuta, ennen kuin lapset syntyvät. Meilläkin kotiäitiys, imetys ym asiat selvisivät vasta lasten synnyttyä. Olimme onneksi yksimielisiä.

Kotiäitiys ei ole ainoa onnistumismalli, mutta kun olen nähnyt, miten hienosti se pitää perhettä yllä, en halua missään nimessä keikuttaa venettä.

"Kyllä työelämässä ovat vaatimukset sitä luokkaa, että 2-3 tenavan äiti pääsee kotona helpommalla."

Olen työelämässä ollut viimeiset 25 vuotta, ja meidän tenavilla on kotiäiti. Minun kokemukseni työelämän ja kodin vaatimuksista ovat toiset.

Lue lisää

Niinpä niin, vaatimukset ovat toiset. Lapset eivät anna lopputiliä äidilleen, vaan ovat melkoisen lojaaleja vanhempiaan ja varsinkin äitiään kohtaan.

Mielestäni kotona pääsee helpommalla, varsinkin jos lapset ovat koululaisia kuten ap. tapauksella on.

Ei se niin rakasta se kotona oleminen ole koska miehnä hoidin lastamme -90 puolivälissä kun olin työttömänä ja naiseni meni töihin kun rahat meinasi loppu ja kyllä pääsin aika helpolla koska en tehnyt miään aikataulija ja tehtiin lapsen kanssa kaikkea kivaa ja niin edelleen mutta en koti-isäksi jäisi mistään hinnasta koska oma raha on omaa ja ei tartte olla kestään taloude´llisesti riippuvainen.

Liina Anniina kirjoitti:

Niinpä niin, vaatimukset ovat toiset. Lapset eivät anna lopputiliä äidilleen, vaan ovat melkoisen lojaaleja vanhempiaan ja varsinkin äitiään kohtaan.

Mielestäni kotona pääsee helpommalla, varsinkin jos lapset ovat koululaisia kuten ap. tapauksella on.

Lue lisää

Entäs sitten jos kotiäitinä pääseekin helpommalla? Haittaako jotenkin sua vaiko mistä sun motiivisi on kotiäitiä ajaessasi työelämään kodin ulkopuolelle?
Taidat olla yh. tai sinkku, jolle ei vaihtoehtoja ole olemassakaan.
Hah, jos olet työtönkin sinkku, niin onhan se ikävää, kun olet ehkä työkkärihenkilökunnan pompoteltavana sinne ja tuonne: tarkoittaa ns. ilmaistöihin ja tyhjänpäiväisille kursseille.
Kateellinen sä olet kotirouville.

Liina Anniina kirjoitti:

Ja höpönlöpön sinä "ei nimimerkkiä"!
Eihän ap. ole sopinut vaimonsa kanssa mitään kotiin jäämisestä. Vaimo on yksin sopinut.

Kotiäiti ei nyt missään nimessä "tee duunia siinä missä palkkatyöläinen".
Ei nykyaikana, vaippojen, tiskikoneiden ym. avustamina. En todellakaan laittaisi samalle viivalle. Kyllä työelämässä ovat vaatimukset sitä luokkaa, että 2-3 tenavan äiti pääsee kotona helpommalla. Eri asia tietysti, jos perheessä on vammainen lapsi, niin silloin alkaa kodinpito tulla todellisen työlääksi.

Kyllä terveelle aikuiselle ihmiselle, jolla on kouluikäiset lapset, kuuluu palkkatyö ja työyhteisö. Kodissa ei riitä haastetta mitenkään, kun lapset ovat päivisin koulussa. Kyllä sitä aikaa jää ja rutosti, joten älä viitsi verrata töissä olemiseen. Oikeasti.

Lue lisää

Ootko kade mullekin, mieheni elättää minut täysin, ja lapset jo aikuisia, poismuuttaneita kotontaan??????
Olen ollut työelämän pyörteissä melko paljon mukana ennen lasteni synnyttämistä ja lasten ollessa pieniä ja vähän isompiakin, opiskellutkin olen monta tutkintoa, joten tiedän kyllä kokemuksesta, mitä on olla molemmissa tilanteissa niin työssä kuin kotiäitinä.
Totuushan on, että terveytensä säilyttäneenä ihminen nauttii elämästään eri tavalla, oli elämänsä tilanne sitten mikä tahansa.
Kotirouvan päivilläkin voi olla, jos vaan perhe pärjää ilman, ettei ulosottoviranomaiset ole lähettelemässä omia lappusiaan.
Kysehän on paljon siitäkin, mihin perheessä yhden elättäjän rahoja kulutetaan.
Ei ole olemassa pakollisia ulkomaanmatkoja saatika että esim. perheen auton pitäisi olla uuden karhea velkamenopeli tms. Ja saahan sitä lainarahaa pankista, jos ei omat rahat riitä, ja perheen toisella puoliskolla ovat vakituiset tulot jne.
Tietääkseni velkarahoituksella pelittävät melko useat perheelliset, joissa molemmat töissä käyviä, rakentaakseen itselleen hienon omakotitalon ja hankkiakseen uuden auton ja jotkut jopa kaksi autoa.
Nykyisin vaan olen ihmetellyt, että omakotitaloja hankkivat sellaisetkin perheet, joissa toinen osapuoli vain ns. tehtailee lapsia alati, ja toinen vain käy jossain alle keskituloluokan duunihommissa. Edellisessä tilanteessa olen tullut siihen tulokseen, että hyvin nykyisin tuetaan lapsiperheellisiä kelasta käsin, kun on moiseen elämän tyyliin varaa.

Liina Anniina kirjoitti:

Ja höpönlöpön sinä "ei nimimerkkiä"!
Eihän ap. ole sopinut vaimonsa kanssa mitään kotiin jäämisestä. Vaimo on yksin sopinut.

Kotiäiti ei nyt missään nimessä "tee duunia siinä missä palkkatyöläinen".
Ei nykyaikana, vaippojen, tiskikoneiden ym. avustamina. En todellakaan laittaisi samalle viivalle. Kyllä työelämässä ovat vaatimukset sitä luokkaa, että 2-3 tenavan äiti pääsee kotona helpommalla. Eri asia tietysti, jos perheessä on vammainen lapsi, niin silloin alkaa kodinpito tulla todellisen työlääksi.

Kyllä terveelle aikuiselle ihmiselle, jolla on kouluikäiset lapset, kuuluu palkkatyö ja työyhteisö. Kodissa ei riitä haastetta mitenkään, kun lapset ovat päivisin koulussa. Kyllä sitä aikaa jää ja rutosti, joten älä viitsi verrata töissä olemiseen. Oikeasti.

Lue lisää

"...terveelle aikuiselle ihmiselle, jolla on kouluikäiset lapset, kuuluu palkkatyö ja työyhteisö. Kodissa ei riitä haastetta mitenkään, kun lapset ovat päivisin koulussa. Kyllä sitä aikaa jää ja rutosti, joten älä viitsi verrata töissä olemiseen."

Sinähän sen määräät, miten kunkin kuuluu olla??????

Just sun kaltaisten vuoksi en halua enää ikinä työelämään kodin ulkopuolelle, sain sun kaltaisista "besservisteistä" ihan tarpeekseni aikoinaan töissä käydessäni.
Kumma kyllä enemmistö heistä narisijoista ja kotiäitiyden tuomitsijoista olivat eronneita yksinhuoltaja-akkoja!
En kaipaa tippaakaan työyhteisöä, luojan kiitos siitä perheelleni ja hyvälle miehelleni, joka tuo leivän kotiin mukisematta.
Aikaa jää todellakin muullekin kuin ankaralle raatamiselle! Nautin vapaa-ajastani, saanhan itse laatia aikatauluni melko pitkälle. Harrastuksilleni jää aikaa jne. Voin lähteä tuosta vaan pyöräilemään tai poimimaan mustikoita metsään, muu ei rajoita kuin vesisade em. toimintaakin.

Sanoin kylläkin, että olemme sopineet että kumpikin käy töissä. Olen itse lähtöisin perheestä, jossa äiti oli 15 vuotta kotona hoitamassa omia ja myös hoitolapsia. Se ei nykyään vain toimi. Vanhempani erosivat, koska heillä ei lopulta ollut enää mitään yhteistä puhuttavaa (paitsi lapset ja nekin kasvoivat ulos kotoa).

Vaimoni ei myöskään ole mikään kotiäitityyppi. Hän on erittäin epäjärjestelmällinen ja epäkäytännöllinen. Hän ei pidä kotia siistinä, tavarat löytyy aina eri paikoista, kenelläkään ei muka ole vaatteita, koska ne ovat likaisena pyykkivuoressa, hän ei imuroi käytännössä koskaan, lasten vaatteet silitetään paniikissa aamulla kouluun lähtiessä jne. On ollut aikoja, jolloin minä olen tehnyt valtaosan kotitöistä, vaikka olen käynyt koko ajan töissä. Omat vaatteeni olen aina pessyt ja silittänyt itse. Eli kotitöiden osalta hän vaatii tasa-arvoa ja tasajakoa.

No ei ne kotihommat mitään duuniin verrattavaa ole. Duuni on duunia ja kotona olo on lomaa ja vapaata. Se nyt on ihan normaalia elämää että vaipat on vaihdettava, lapsille tehtävä ruokaa, kämppä siivottava, kämppää remontoitava ja muksut pidettävä siisteissä vaatteissa...jos nämä seikat on kotiäipälle tai iskälle duunia niin voi josses mikä pullamössö.

Huushollipäällikkö kirjoitti:

Entäs sitten jos kotiäitinä pääseekin helpommalla? Haittaako jotenkin sua vaiko mistä sun motiivisi on kotiäitiä ajaessasi työelämään kodin ulkopuolelle?
Taidat olla yh. tai sinkku, jolle ei vaihtoehtoja ole olemassakaan.
Hah, jos olet työtönkin sinkku, niin onhan se ikävää, kun olet ehkä työkkärihenkilökunnan pompoteltavana sinne ja tuonne: tarkoittaa ns. ilmaistöihin ja tyhjänpäiväisille kursseille.
Kateellinen sä olet kotirouville.

Lue lisää

En todellakaan ole kateellinen, mistä olisinkaan. Alkuperäisen viestin laittajan avioliitto ei vaan näillä eväillä ole kovin vakaalla pohjalla: vaimo ollut kotona 12 vuotta ja mies on menettänyt kiinnostuksensa elättämiseen.

Itselläni, jos vähänkään olet seurannut viestejäni aiemmin, on kaksi lasta. Tiedän mistä puhun, siis omasta kokemuksesta, että kotityöt tulee hoidettua aviomiehen kanssa yhteistuumin. Tosin itselläni tulee enemmän tehtyä kotitöitä kuin miehellä, hänelle ovat jääneet ne "miesten työt".
Tykkään myös hoivata ja toisinaan passata miestäni, ihan avio-onnen vuoksi ja saan itsekin sitä samaa mieheltäni.
Olen ollut lomalla vain äitiyslomat, joten se siitä sinkkuudesta.

Osuuteni tehnyt kirjoitti:

"...terveelle aikuiselle ihmiselle, jolla on kouluikäiset lapset, kuuluu palkkatyö ja työyhteisö. Kodissa ei riitä haastetta mitenkään, kun lapset ovat päivisin koulussa. Kyllä sitä aikaa jää ja rutosti, joten älä viitsi verrata töissä olemiseen."

Sinähän sen määräät, miten kunkin kuuluu olla??????

Just sun kaltaisten vuoksi en halua enää ikinä työelämään kodin ulkopuolelle, sain sun kaltaisista "besservisteistä" ihan tarpeekseni aikoinaan töissä käydessäni.
Kumma kyllä enemmistö heistä narisijoista ja kotiäitiyden tuomitsijoista olivat eronneita yksinhuoltaja-akkoja!
En kaipaa tippaakaan työyhteisöä, luojan kiitos siitä perheelleni ja hyvälle miehelleni, joka tuo leivän kotiin mukisematta.
Aikaa jää todellakin muullekin kuin ankaralle raatamiselle! Nautin vapaa-ajastani, saanhan itse laatia aikatauluni melko pitkälle. Harrastuksilleni jää aikaa jne. Voin lähteä tuosta vaan pyöräilemään tai poimimaan mustikoita metsään, muu ei rajoita kuin vesisade em. toimintaakin.

Lue lisää

Sinä olet niitä ihmisiä, jotka eivät osaa kuunnella toisia, mitä HE haluavat.
Jos nyt vähääkään tajusit mitä alkup. mies kertoi, niin HÄN ei halua, että vaimonsa on kotirouvana.
Tätäkö sinusta on avioliitto, että toisen ihmisen mielipidettä ei kuunnella? Jotta sinusta on ihan sama, mitä se toinen avioliitossa on mieltä? Kunhan omat tarpeet toteutuvat. Toisen vuoksi ei uhrauduta ja mennä töihin.

Että sitä voi vaimon roolissa jäädä laakereilla lepäilemään ja elätyttää itsensä VÄKISIN, vaikka miestä ei kiinnosta sellainen pätkän vertaa.
Minä en ainakaan KEHTAISI jäädä kotiin, (en muutenkaan jäisi) jos mies olisi sitä vastaan. En jäisi, vaikka mieheni antaisi sellaiseen luvan.

Alkuperäisen vaimo on suorastaan kävellyt miehensä yli tässä asiassa. Minusta tuollainen hävyttömyyttä ja mitä karmeinta siipeilyä.
Miksi sitten ko. vaimo ole sallinut miehensä jäävän samalla tavoin kotiin lotkoilemaan?
Eikö olisi REILUA, että puolitettaisiin kotonaolo vuodet.
"Ole sinä 5 vuotta kotona, minä olen seuraavat 5 vuotta kotona."
SE olisi todella tasa-arvoista ja reilua.
Mutta ehei, kas kummaa, se ei käy kotirouvalle. Miksi kävisikään? Siksi, että on kivaa ja leppoisaa olla kotona.Siksi että on kivaa tuosta vaan lähteä pyöräilemään ja poimimaan huvikseen mustikoita. Siksi että saa laatia aikataulunsa ja harrastuksille jää aikaa, saa nauttia vapaa-ajastaan. Siksi se ei käy, että vuoroja vaihdettaisiin.

Alkuperäisen vaimo on itsekäs mitä suurimmassa määrin. Itsekäs ja laiska, hallitsee tällä lailla loisena miestään.

Liina Anniina kirjoitti:

Sinä olet niitä ihmisiä, jotka eivät osaa kuunnella toisia, mitä HE haluavat.
Jos nyt vähääkään tajusit mitä alkup. mies kertoi, niin HÄN ei halua, että vaimonsa on kotirouvana.
Tätäkö sinusta on avioliitto, että toisen ihmisen mielipidettä ei kuunnella? Jotta sinusta on ihan sama, mitä se toinen avioliitossa on mieltä? Kunhan omat tarpeet toteutuvat. Toisen vuoksi ei uhrauduta ja mennä töihin.

Että sitä voi vaimon roolissa jäädä laakereilla lepäilemään ja elätyttää itsensä VÄKISIN, vaikka miestä ei kiinnosta sellainen pätkän vertaa.
Minä en ainakaan KEHTAISI jäädä kotiin, (en muutenkaan jäisi) jos mies olisi sitä vastaan. En jäisi, vaikka mieheni antaisi sellaiseen luvan.

Alkuperäisen vaimo on suorastaan kävellyt miehensä yli tässä asiassa. Minusta tuollainen hävyttömyyttä ja mitä karmeinta siipeilyä.
Miksi sitten ko. vaimo ole sallinut miehensä jäävän samalla tavoin kotiin lotkoilemaan?
Eikö olisi REILUA, että puolitettaisiin kotonaolo vuodet.
"Ole sinä 5 vuotta kotona, minä olen seuraavat 5 vuotta kotona."
SE olisi todella tasa-arvoista ja reilua.
Mutta ehei, kas kummaa, se ei käy kotirouvalle. Miksi kävisikään? Siksi, että on kivaa ja leppoisaa olla kotona.Siksi että on kivaa tuosta vaan lähteä pyöräilemään ja poimimaan huvikseen mustikoita. Siksi että saa laatia aikataulunsa ja harrastuksille jää aikaa, saa nauttia vapaa-ajastaan. Siksi se ei käy, että vuoroja vaihdettaisiin.

Alkuperäisen vaimo on itsekäs mitä suurimmassa määrin. Itsekäs ja laiska, hallitsee tällä lailla loisena miestään.

Lue lisää

Tee sinä mitä lystäät ko.asian suhteen. Käy vaan töissäsi; ei se meitä kotirouvia haittaa. Mutta älä tuu haukkumaan siipeilijöiksi kaikkia kotirouvia. Jos joku toinen pariskunta haluaa toimia niin että vaimo jää kotiin vaikka koko loppuelämäkseen, niin sou vot?
Alkuperäisen tilanteeseen olenkin neuvoni antanut, eli olen kyllä lukenut ja tajunnut, mitä ap.mies ajaa takaa.
Mutta sinä Liina Anniina tuot esiin koko ajan omaa tilannettasi, ja että se on sinusta ainut oikea tyyli tässä ko.asiassa. Mä en tuomitse sun työssä käyntiäsi, jos jaksat hoitaa myös kotisi ja miehesi osallistuu sen hoitamiseen tasapuolisesti.
Mutta jos taasen esim. minun kotirouvan elämäni sua häiritsee noinkin kiivaasti, ja saa aikaiseksi vain haukkuja ylipäätänsä meitä kotirouvia kohtaan, niin sitä ihmettelen ja suuresti.
Jokainen saa sopia omassa parisuhteessaan omat asiansa kuten parhaimmaksi katsoo.
Säälit koko ajan tuota ap.miestä. Etkö tajua neuvoa häntä, että ottaisi sitten eron, jos niin rassaa toisen elättäminen.
Minä olen kuitenkin sitä mieltä, että veronmaksajien kontolle elätiksi toisen heittäminen rasittaa myös sinun kukkaroasi kaikkien muidenkin verojaan maksavien kera, että parempihan se on kannustaa tuota ap.miestä elättämään rakas ja sinun mielestäsi mukamas laiska ja itsekäs vaimonsa.

Tasa-arvosta miehen ja naisen välillä sen verran, että niin kauan kun nainen kantaa raskauden, synnyttää, imettää jne. on turhaakin turhempaa puhua tasaisesti jakautuvasta työn jaosta naisen ja miehen välillä perheessä.
Nainen tekee sitä, mihin luoja on hänet luonut, ja mies saakin vastineeksi kaikelta em:lta säästyen tehdä omat hommansa, mihin pystyy ja kykenee.
Tiesitkö edes sitä, että monesti hyvin ansaitsevat miehet tykkäävät, että naisensa on rouvan päivillä, eikä vaimon tarvitse raataa aamusta iltaan väsymys seuranaan. Jää siten kivasti aikaa ja jaksamista siihen ihanaan sänkyjumppaankin.

Liina Anniina kirjoitti:

Ja höpönlöpön sinä "ei nimimerkkiä"!
Eihän ap. ole sopinut vaimonsa kanssa mitään kotiin jäämisestä. Vaimo on yksin sopinut.

Kotiäiti ei nyt missään nimessä "tee duunia siinä missä palkkatyöläinen".
Ei nykyaikana, vaippojen, tiskikoneiden ym. avustamina. En todellakaan laittaisi samalle viivalle. Kyllä työelämässä ovat vaatimukset sitä luokkaa, että 2-3 tenavan äiti pääsee kotona helpommalla. Eri asia tietysti, jos perheessä on vammainen lapsi, niin silloin alkaa kodinpito tulla todellisen työlääksi.

Kyllä terveelle aikuiselle ihmiselle, jolla on kouluikäiset lapset, kuuluu palkkatyö ja työyhteisö. Kodissa ei riitä haastetta mitenkään, kun lapset ovat päivisin koulussa. Kyllä sitä aikaa jää ja rutosti, joten älä viitsi verrata töissä olemiseen. Oikeasti.

Lue lisää

Mitä ihminen tekee työyhteisöllä?
En kaipaa yhtäkään työyhteisöä, joissa olen aikoinaan ollut töissä. piste.
Mutta mun työyhteisössä onkin keskitytty työn tekoon, eikä paskan jauhamiseen.
Palkan takia siellä töissä käydään, eikä muun takia.
Ja jos pärjää puolison palkalla, niin miksi mennä töihin itseään rasittamaan työn tekemisellä, on sitä tekemistä kotonakin ihan riittävästi, saa pitää pitkiä taukoja ja pomot eivät ole taustalla hiostamassa.

Ihanaa elämää kirjoitti:

Tee sinä mitä lystäät ko.asian suhteen. Käy vaan töissäsi; ei se meitä kotirouvia haittaa. Mutta älä tuu haukkumaan siipeilijöiksi kaikkia kotirouvia. Jos joku toinen pariskunta haluaa toimia niin että vaimo jää kotiin vaikka koko loppuelämäkseen, niin sou vot?
Alkuperäisen tilanteeseen olenkin neuvoni antanut, eli olen kyllä lukenut ja tajunnut, mitä ap.mies ajaa takaa.
Mutta sinä Liina Anniina tuot esiin koko ajan omaa tilannettasi, ja että se on sinusta ainut oikea tyyli tässä ko.asiassa. Mä en tuomitse sun työssä käyntiäsi, jos jaksat hoitaa myös kotisi ja miehesi osallistuu sen hoitamiseen tasapuolisesti.
Mutta jos taasen esim. minun kotirouvan elämäni sua häiritsee noinkin kiivaasti, ja saa aikaiseksi vain haukkuja ylipäätänsä meitä kotirouvia kohtaan, niin sitä ihmettelen ja suuresti.
Jokainen saa sopia omassa parisuhteessaan omat asiansa kuten parhaimmaksi katsoo.
Säälit koko ajan tuota ap.miestä. Etkö tajua neuvoa häntä, että ottaisi sitten eron, jos niin rassaa toisen elättäminen.
Minä olen kuitenkin sitä mieltä, että veronmaksajien kontolle elätiksi toisen heittäminen rasittaa myös sinun kukkaroasi kaikkien muidenkin verojaan maksavien kera, että parempihan se on kannustaa tuota ap.miestä elättämään rakas ja sinun mielestäsi mukamas laiska ja itsekäs vaimonsa.

Tasa-arvosta miehen ja naisen välillä sen verran, että niin kauan kun nainen kantaa raskauden, synnyttää, imettää jne. on turhaakin turhempaa puhua tasaisesti jakautuvasta työn jaosta naisen ja miehen välillä perheessä.
Nainen tekee sitä, mihin luoja on hänet luonut, ja mies saakin vastineeksi kaikelta em:lta säästyen tehdä omat hommansa, mihin pystyy ja kykenee.
Tiesitkö edes sitä, että monesti hyvin ansaitsevat miehet tykkäävät, että naisensa on rouvan päivillä, eikä vaimon tarvitse raataa aamusta iltaan väsymys seuranaan. Jää siten kivasti aikaa ja jaksamista siihen ihanaan sänkyjumppaankin.

Lue lisää

Olet sitten ilmeisen huonokuntoinen, jos sänkyjumppa vaatii töistä poisjääntiä.
Ja mitä imetykseen tulee, niin harva imettää lasta 12-vuotiaaksi.
Tottakait jokainen saa elää tyylillään, mutta jos toista osapuolta rassaa se aikuisen elättäminen, niin minusta on väärin pakottaa miestä siihen.
TÄMÄ on se pointtini,
Joten so what, jos jää kotiropeeksi niin minusta olisi oikeus ja kohtuus, että tosiaan tekee sen ammattitaidolla.
Siitä kirjoitin tuolla alempana.
Alkup. kotirouva ei hallitse kotirouvan ammattia, vaan ukko joutuu tekemään vapaa-ajallaan rästiin jätetyt työt.

Ei voi mitään, mutta tunnen muutamia kotirouvia, josta osasta voi sanoa, että eivät viitsi syventyä kotitaloustöihin... henkinen laiskuus suurena esteenä.
Eivät viitsi opetella edes perusjuttuja, vaan pelkkää vali-vali, joku imurointikin suuren tuskan takana ja melkein tarvitsevat kunniamitalin sen tehtyään.
Saati sitten että opettelisivat jotain spesiaalia taitoa kodin rintamalla, vaikka säilönnässä, ruoanlaitossa, käsitöissä.
Useimmat kotirouvat eivät hallitse.
Mutta toisaalta, onhan niitäkin, jotka ottavat kotirouvana olon tosissaan, käyvät Martoissa ja muutenkin toimivat perheen hyvinvoinnin eteen ilman valitusta ja kääkätystä.

Liina Anniina kirjoitti:

En todellakaan ole kateellinen, mistä olisinkaan. Alkuperäisen viestin laittajan avioliitto ei vaan näillä eväillä ole kovin vakaalla pohjalla: vaimo ollut kotona 12 vuotta ja mies on menettänyt kiinnostuksensa elättämiseen.

Itselläni, jos vähänkään olet seurannut viestejäni aiemmin, on kaksi lasta. Tiedän mistä puhun, siis omasta kokemuksesta, että kotityöt tulee hoidettua aviomiehen kanssa yhteistuumin. Tosin itselläni tulee enemmän tehtyä kotitöitä kuin miehellä, hänelle ovat jääneet ne "miesten työt".
Tykkään myös hoivata ja toisinaan passata miestäni, ihan avio-onnen vuoksi ja saan itsekin sitä samaa mieheltäni.
Olen ollut lomalla vain äitiyslomat, joten se siitä sinkkuudesta.

Lue lisää

Onks sulla Liina Anniina kaikki ihan kohdallaan kuitenkaan - luen sen riviesi välistä?????

Elätän vaimoani ihan mielelläni, mutta sinun kaltaista naista en edes parhaalla tahdollanikaan elättäisi, mitä nyt noita sun tekstejäsi olen tällä palstalla lueskellut, ja jaat melkolailla rankkaa ja ala-arvoista tekstiä kotirouvista.

Vaimoni oli aikoinaan vaativissa ja vastuullisissa töissä, ja nyt kun hän on voinnut jäädä kotiin, en ole nähnyt häntä yhtenäkään päivänä huonolla tuulella. Hän harrastaa kaikkea mahdollista, ja kotityöt hän tekee mielellään ja minäkin auttelen häntä töiltäni ehtiessäni.
Meillä käy kylläkin silloin tällöin palkattu siivooja tekemässä suuremmat siivot, koska vaimollani on melkolailla kiire harrasteidensa parissa.
Kaikki lapsemme ovat jo aikuisia, ja asuvat jo omissa talouksissaan.
Odotan vain innolla aikaa, kunnes saamme lapsenlapsia hoivattavaksemme silloin tällöin.

ap kirjoitti:

Sanoin kylläkin, että olemme sopineet että kumpikin käy töissä. Olen itse lähtöisin perheestä, jossa äiti oli 15 vuotta kotona hoitamassa omia ja myös hoitolapsia. Se ei nykyään vain toimi. Vanhempani erosivat, koska heillä ei lopulta ollut enää mitään yhteistä puhuttavaa (paitsi lapset ja nekin kasvoivat ulos kotoa).

Vaimoni ei myöskään ole mikään kotiäitityyppi. Hän on erittäin epäjärjestelmällinen ja epäkäytännöllinen. Hän ei pidä kotia siistinä, tavarat löytyy aina eri paikoista, kenelläkään ei muka ole vaatteita, koska ne ovat likaisena pyykkivuoressa, hän ei imuroi käytännössä koskaan, lasten vaatteet silitetään paniikissa aamulla kouluun lähtiessä jne. On ollut aikoja, jolloin minä olen tehnyt valtaosan kotitöistä, vaikka olen käynyt koko ajan töissä. Omat vaatteeni olen aina pessyt ja silittänyt itse. Eli kotitöiden osalta hän vaatii tasa-arvoa ja tasajakoa.

Lue lisää

Ihmettelen vaan, että miten sitten vaimosi saa kotona ajan kulumaan. Suunnitteleeko vaan uusia matkoja ja hankintoja? Kyllä tänä päivänä molempien tulee hoitaa myös avioliittoa taloudellisesti. Tää yhteiskunta on mennyt niin paljon eteen päin, että harva täällä yhden palkalla pärjää. Silloin kun lapset on pieniä on ok, että äiti tai isä hoitaa lapsia kotona. Jos et saa puhumalla vaimosi kanssa asioita selviksi. Kannattaa miettiä onko sinun tulevaisuus se, että palat loppuun elättäessäsi vaimoasi vai nautitko elämästäsi! Kukaan ei jaksa loputtomiin painia yksin asioiden kanssa.

Liina Anniina kirjoitti:

Ja höpönlöpön sinä "ei nimimerkkiä"!
Eihän ap. ole sopinut vaimonsa kanssa mitään kotiin jäämisestä. Vaimo on yksin sopinut.

Kotiäiti ei nyt missään nimessä "tee duunia siinä missä palkkatyöläinen".
Ei nykyaikana, vaippojen, tiskikoneiden ym. avustamina. En todellakaan laittaisi samalle viivalle. Kyllä työelämässä ovat vaatimukset sitä luokkaa, että 2-3 tenavan äiti pääsee kotona helpommalla. Eri asia tietysti, jos perheessä on vammainen lapsi, niin silloin alkaa kodinpito tulla todellisen työlääksi.

Kyllä terveelle aikuiselle ihmiselle, jolla on kouluikäiset lapset, kuuluu palkkatyö ja työyhteisö. Kodissa ei riitä haastetta mitenkään, kun lapset ovat päivisin koulussa. Kyllä sitä aikaa jää ja rutosti, joten älä viitsi verrata töissä olemiseen. Oikeasti.

Lue lisää

Liina Anniina, ihmettelen vastaustasi. Kotiäidin työ on usein vaativampaa kuin töissäkäyvän, siihen kuuluu kaikki huoltotyö ja henkinen valmennustyö, se on vaativaa mutta palkitsevaa jos sen tekee oikein, siis jos osaa. Myös koulussakäyvän lapsen kotituki voi olla vielä hyvästä, läksyissä autto ja valvominen että tomitaan oikein, on hellää mutta hyvää kurinpitoa.Usein siinä huolletaan se mieskin siinä sivussa vaikka aikuinen onkin. Hyvillä eväillä varustetut aikuistuneet lapset on sitten hyvä saattaa maailmalle, ne ovat usein paremmat kuin tukku rahaa taskuun poislähdettäessä.
Minulla on tunne että tässä on nyt muutakin kyseessä kuin äidin kotonaolo.

Vapaarouvana kirjoitti:

Mitä ihminen tekee työyhteisöllä?
En kaipaa yhtäkään työyhteisöä, joissa olen aikoinaan ollut töissä. piste.
Mutta mun työyhteisössä onkin keskitytty työn tekoon, eikä paskan jauhamiseen.
Palkan takia siellä töissä käydään, eikä muun takia.
Ja jos pärjää puolison palkalla, niin miksi mennä töihin itseään rasittamaan työn tekemisellä, on sitä tekemistä kotonakin ihan riittävästi, saa pitää pitkiä taukoja ja pomot eivät ole taustalla hiostamassa.

Lue lisää

Suothan saman oikeuden myös puolisollesi, etkös?

vaintoinen kirjoitti:

Suothan saman oikeuden myös puolisollesi, etkös?

Mikäs siinä, jos vaan mulle löytyisi yhtä hyvin palkattu homma kuin mitä aviopuolisollani on tällä hetkellä, mutta kyllä tää meidän elämämme etenee näinkin, että aviopuolisoni käy töissä ja tienaa elannon meille kahdelle. Lapset asuvat jo ns. omillaan.

siis... kirjoitti:

Ihmettelen vaan, että miten sitten vaimosi saa kotona ajan kulumaan. Suunnitteleeko vaan uusia matkoja ja hankintoja? Kyllä tänä päivänä molempien tulee hoitaa myös avioliittoa taloudellisesti. Tää yhteiskunta on mennyt niin paljon eteen päin, että harva täällä yhden palkalla pärjää. Silloin kun lapset on pieniä on ok, että äiti tai isä hoitaa lapsia kotona. Jos et saa puhumalla vaimosi kanssa asioita selviksi. Kannattaa miettiä onko sinun tulevaisuus se, että palat loppuun elättäessäsi vaimoasi vai nautitko elämästäsi! Kukaan ei jaksa loputtomiin painia yksin asioiden kanssa.

Lue lisää

Kai se aika kuluu lehtiä ja kirjoja lukien ja netissä roikkuessa. Ja onhan hän välillä opiskellutkin. Mutta seuranpuutetta hänellä on ja se on itselleni aika raskasta korvata hänen sosiaalisten kontaktien puutteensa työpäiväni jälkeen. Varsinkin kun työssäni saan sosiaalista kanssakäymistä yli oman tarpeeni.

Doktor kirjoitti:

Onks sulla Liina Anniina kaikki ihan kohdallaan kuitenkaan - luen sen riviesi välistä?????

Elätän vaimoani ihan mielelläni, mutta sinun kaltaista naista en edes parhaalla tahdollanikaan elättäisi, mitä nyt noita sun tekstejäsi olen tällä palstalla lueskellut, ja jaat melkolailla rankkaa ja ala-arvoista tekstiä kotirouvista.

Vaimoni oli aikoinaan vaativissa ja vastuullisissa töissä, ja nyt kun hän on voinnut jäädä kotiin, en ole nähnyt häntä yhtenäkään päivänä huonolla tuulella. Hän harrastaa kaikkea mahdollista, ja kotityöt hän tekee mielellään ja minäkin auttelen häntä töiltäni ehtiessäni.
Meillä käy kylläkin silloin tällöin palkattu siivooja tekemässä suuremmat siivot, koska vaimollani on melkolailla kiire harrasteidensa parissa.
Kaikki lapsemme ovat jo aikuisia, ja asuvat jo omissa talouksissaan.
Odotan vain innolla aikaa, kunnes saamme lapsenlapsia hoivattavaksemme silloin tällöin.

Lue lisää

Joo..samoilla linjoilla sun kanssa, doktor, huushollipäällikkö ja ei nim.merkkiä..
Itse olen tehnyt kolme lasta,käynyt töissä ja hoitanut koko huushollin (niinkuin se YLEENSÄ perheissä käy...) ja lapset oireilevat kotiläksyjen ja vanhemman puutteen takia, kun ei kertakaikkiaan riitä aika kaikkeen..
Tuo, että mies työnsä ohessa osallistuisi perheen huoltamiseen (en puhu nyt rahasta), on täyttö utopiaa ja Liisa Anniina kuuluu lie siihen vähemmistöön, jolla on sellainen mies, joka viihtyy essu päällä kotona työnsä jälkeen, muuten ei voi tuollaista kotiäitiyden väheksymistä kyllä ymmärtää..

Itse paloin loppuun, kieltämättä oli raskas hoitotyökin mulla ja jäin kotiin.
Nyt on hyvä. Rahaa on vähempi, mutta lapset pärjäävät taas koulussa ja apua saavat äidiltään ja minkälaiselta äidiltä? Hyväntuuliselta ja pullantuoksuiselta, huusholli pysyy järjestyksessä ja mies, joka ei kotihommista välitä, voi keskittyä töihinsä ja harrastuksiinsa täysillä.

Tuohon Liina Anniina varmaan viisaudessaan letkauttaa, että miksi et ottanut mieheksesi sellaista siivoojamiestä, mutta täytyy kyllä sanoa, ettei ole elämässäni vielä sellaista miestä vastaan kävellytkään, joka ihan vapaaehtoisesti harjan varteen tarttuisi ilman, ettei vaimo pakottaisi siihen, ja sellainen vaimo minä taas en ole.

Alkuperäisellä kirjoittajalla ei taida olla se vaimon kotona olo se oikea syy marmatukseensa, vaan pelkkä kyllästyminen puolisoon, mikä on joka parilla edessä aikanaan ja taitaa poltella pääsy poikamieselämään enempi, kuin vaimon palkka.
Joka parilla on se oma sopimus välillään ja ap.nkin pitäisi enempi miettiä, olisiko hänestä edes tekemään mitään hyödyllistä siellä kotona, tuollainen, joka on tottunut siihen, että vaimo hoitaa kaiken sen arjen ei edes älyä sitä kotityön määrää, ennenkuin itse tarttuu siihen arjen pyöritykseen, mistä nyt on välttynyt istuksiessaan siellä päätteen äärellä päivät pitkät..

Tunnen kaksi vanhempaa pariskuntaa, joissa toinen äideistä on ollut aina kotiäiti ja kun mies dementoutui, nainen hoiti hänetkin kotona hautaan asti.
Toinen, tämä ura-äiti hylkäsi taas miehensä hoitokotiin, kun mies auto-onnettomuudessa vammautui 50 vuotiaana ja joutui pyörätuoliin.
Että sellaisia valintoja.

Liina Anniina kirjoitti:

Olet sitten ilmeisen huonokuntoinen, jos sänkyjumppa vaatii töistä poisjääntiä.
Ja mitä imetykseen tulee, niin harva imettää lasta 12-vuotiaaksi.
Tottakait jokainen saa elää tyylillään, mutta jos toista osapuolta rassaa se aikuisen elättäminen, niin minusta on väärin pakottaa miestä siihen.
TÄMÄ on se pointtini,
Joten so what, jos jää kotiropeeksi niin minusta olisi oikeus ja kohtuus, että tosiaan tekee sen ammattitaidolla.
Siitä kirjoitin tuolla alempana.
Alkup. kotirouva ei hallitse kotirouvan ammattia, vaan ukko joutuu tekemään vapaa-ajallaan rästiin jätetyt työt.

Ei voi mitään, mutta tunnen muutamia kotirouvia, josta osasta voi sanoa, että eivät viitsi syventyä kotitaloustöihin... henkinen laiskuus suurena esteenä.
Eivät viitsi opetella edes perusjuttuja, vaan pelkkää vali-vali, joku imurointikin suuren tuskan takana ja melkein tarvitsevat kunniamitalin sen tehtyään.
Saati sitten että opettelisivat jotain spesiaalia taitoa kodin rintamalla, vaikka säilönnässä, ruoanlaitossa, käsitöissä.
Useimmat kotirouvat eivät hallitse.
Mutta toisaalta, onhan niitäkin, jotka ottavat kotirouvana olon tosissaan, käyvät Martoissa ja muutenkin toimivat perheen hyvinvoinnin eteen ilman valitusta ja kääkätystä.

Lue lisää

Liina Anniina ei tietenkään arvosta kotiäitiyttä, kun ei ole omalta äidiltä, eikä isältään sitä huolehtimista saanut, vaan se kylmä mummonsa on hänet kovalla kädellä kasvattanut ja pakottanut jo lapsesta asti ajatusmallin, ettei ilman työtä ole mitään.
Itse hän on sitä täällä julistanut joskus aikanaan.
On kuitenkin olemassa erinlainenkin malli, kodinhengettären malli ja se on ihan hyvä malli perheessä, jossa osataan arvostaa muutakin kuin rahaa.
Minulla on ollut äiti aina kotona ja ovat edelleen isän kanssa yhdessä ja nyt isän sairastuttua on aivan luonnollista, että äiti hoitaa isää kotona.
Lapset käyvät tietenkin auttelemassa.
Minäkin olen jäänyt kotiin lasten syntymän jälkeen, enkä haaveilekkaan takaisin töihin menosta ennen kuin lapset osaavat itse tehdä ruokansa koulusta tultuaan.
Miehelläni on vaativa työ, johon joutuu lähtemään kesken yönkin hälytyksen tultua, joten en voisi kuvitellakkaan rasittavani häntä kotitöillä, joista ei niin välitäkkään.
Mieheni on tyytyväinen kotiäitiyteeni ja vaikka asioista tulee riitaa, niinkuin jokaisella parilla, niin tästä asiasta ei ole tullut koskaan.
Mies on kyllä sen huomannut edellisessä liitossaan, että se ex-naisen palkka kyllä meni suurelta osin sen naisen omiin kuluihin, joita sitten riittikin vaatteista, meikeistä ja työpaikkapippaloista ja muista työiloittelusta johtuen sen naisen palkan verran, eikä kuulemma aina riittänytkään.
Onneksi on vielä kuitenkin miehiä, jotka arvostavat naisen panosta siellä kodin arjessa, eivätkä marmata turhista, niinkuin AP.
Ainahan voi ottaa eron, jos ei parisuhde miellytä, ei kenenkään ole PAKKO ketään sentään elättää, jos ei halua!

Ihanaa elämäääääää kirjoitti:

Mikäs siinä, jos vaan mulle löytyisi yhtä hyvin palkattu homma kuin mitä aviopuolisollani on tällä hetkellä, mutta kyllä tää meidän elämämme etenee näinkin, että aviopuolisoni käy töissä ja tienaa elannon meille kahdelle. Lapset asuvat jo ns. omillaan.

Lue lisää

...ja sivusta tähän kommentoin, ettei se mies ole niin hyödyksi siellä kotona, kuin nainen on.
Ei miehellä edes kuluisi aika kotona, kun on tottunut niihin kahvitunteihin ja ilmanaikuisiin palavereihin pitkin päivää töissä ja siihen vapauden tunteeseen, kun ei tartte tikkua ristiin kotona pistää, jos ei halua...

Mirkkuli Mäkinen kirjoitti:

No ei ne kotihommat mitään duuniin verrattavaa ole. Duuni on duunia ja kotona olo on lomaa ja vapaata. Se nyt on ihan normaalia elämää että vaipat on vaihdettava, lapsille tehtävä ruokaa, kämppä siivottava, kämppää remontoitava ja muksut pidettävä siisteissä vaatteissa...jos nämä seikat on kotiäipälle tai iskälle duunia niin voi josses mikä pullamössö.

Lue lisää

Mirkkuli Mäkinen onkin se tyyppi, jonka huushollissa olisi "sillä siisti"-ohjelmaankin matskua! ;D

Liina Anniina kirjoitti:

Olet sitten ilmeisen huonokuntoinen, jos sänkyjumppa vaatii töistä poisjääntiä.
Ja mitä imetykseen tulee, niin harva imettää lasta 12-vuotiaaksi.
Tottakait jokainen saa elää tyylillään, mutta jos toista osapuolta rassaa se aikuisen elättäminen, niin minusta on väärin pakottaa miestä siihen.
TÄMÄ on se pointtini,
Joten so what, jos jää kotiropeeksi niin minusta olisi oikeus ja kohtuus, että tosiaan tekee sen ammattitaidolla.
Siitä kirjoitin tuolla alempana.
Alkup. kotirouva ei hallitse kotirouvan ammattia, vaan ukko joutuu tekemään vapaa-ajallaan rästiin jätetyt työt.

Ei voi mitään, mutta tunnen muutamia kotirouvia, josta osasta voi sanoa, että eivät viitsi syventyä kotitaloustöihin... henkinen laiskuus suurena esteenä.
Eivät viitsi opetella edes perusjuttuja, vaan pelkkää vali-vali, joku imurointikin suuren tuskan takana ja melkein tarvitsevat kunniamitalin sen tehtyään.
Saati sitten että opettelisivat jotain spesiaalia taitoa kodin rintamalla, vaikka säilönnässä, ruoanlaitossa, käsitöissä.
Useimmat kotirouvat eivät hallitse.
Mutta toisaalta, onhan niitäkin, jotka ottavat kotirouvana olon tosissaan, käyvät Martoissa ja muutenkin toimivat perheen hyvinvoinnin eteen ilman valitusta ja kääkätystä.

Lue lisää

Täytyy sanoa, että sinä Liina Anniina olet harvinaislaatuisen selväjärkinen ja fiksu nainen! Jatka samaa rataa!

Doktor kirjoitti:

Onks sulla Liina Anniina kaikki ihan kohdallaan kuitenkaan - luen sen riviesi välistä?????

Elätän vaimoani ihan mielelläni, mutta sinun kaltaista naista en edes parhaalla tahdollanikaan elättäisi, mitä nyt noita sun tekstejäsi olen tällä palstalla lueskellut, ja jaat melkolailla rankkaa ja ala-arvoista tekstiä kotirouvista.

Vaimoni oli aikoinaan vaativissa ja vastuullisissa töissä, ja nyt kun hän on voinnut jäädä kotiin, en ole nähnyt häntä yhtenäkään päivänä huonolla tuulella. Hän harrastaa kaikkea mahdollista, ja kotityöt hän tekee mielellään ja minäkin auttelen häntä töiltäni ehtiessäni.
Meillä käy kylläkin silloin tällöin palkattu siivooja tekemässä suuremmat siivot, koska vaimollani on melkolailla kiire harrasteidensa parissa.
Kaikki lapsemme ovat jo aikuisia, ja asuvat jo omissa talouksissaan.
Odotan vain innolla aikaa, kunnes saamme lapsenlapsia hoivattavaksemme silloin tällöin.

Lue lisää

Yhteinen sopimus siis! Mitäs minulla siihen sanottavaa. Protestoin sitä, jos päätös on yksipuolinen eikä toista osapuolta ole kuunneltu vähääkään. Alkuperäistä viestittäjää ei oltu kuunneltu eikä sopimuksia tehty.
Jos vielä se duunissa käyvä joutuu tekemään kaksin verroin töitä perheen elatukseen, niin ei se oikein ole.

Vähävaraisilla perheillä tuskin on varaa kotirouvuuteen, joten eiköhän se ole varakkaiden miesten ja naisten ihan oma juttu.
Ei myöskään niiden naisten juttu, jotka pitävät ammatissaan toimimisesta.
Joten onnea vaan sinulle ja kotirouvallesi, pitäkää hauskaa jatkossakin.

arvot kaikilla. kirjoitti:

Joo..samoilla linjoilla sun kanssa, doktor, huushollipäällikkö ja ei nim.merkkiä..
Itse olen tehnyt kolme lasta,käynyt töissä ja hoitanut koko huushollin (niinkuin se YLEENSÄ perheissä käy...) ja lapset oireilevat kotiläksyjen ja vanhemman puutteen takia, kun ei kertakaikkiaan riitä aika kaikkeen..
Tuo, että mies työnsä ohessa osallistuisi perheen huoltamiseen (en puhu nyt rahasta), on täyttö utopiaa ja Liisa Anniina kuuluu lie siihen vähemmistöön, jolla on sellainen mies, joka viihtyy essu päällä kotona työnsä jälkeen, muuten ei voi tuollaista kotiäitiyden väheksymistä kyllä ymmärtää..

Itse paloin loppuun, kieltämättä oli raskas hoitotyökin mulla ja jäin kotiin.
Nyt on hyvä. Rahaa on vähempi, mutta lapset pärjäävät taas koulussa ja apua saavat äidiltään ja minkälaiselta äidiltä? Hyväntuuliselta ja pullantuoksuiselta, huusholli pysyy järjestyksessä ja mies, joka ei kotihommista välitä, voi keskittyä töihinsä ja harrastuksiinsa täysillä.

Tuohon Liina Anniina varmaan viisaudessaan letkauttaa, että miksi et ottanut mieheksesi sellaista siivoojamiestä, mutta täytyy kyllä sanoa, ettei ole elämässäni vielä sellaista miestä vastaan kävellytkään, joka ihan vapaaehtoisesti harjan varteen tarttuisi ilman, ettei vaimo pakottaisi siihen, ja sellainen vaimo minä taas en ole.

Alkuperäisellä kirjoittajalla ei taida olla se vaimon kotona olo se oikea syy marmatukseensa, vaan pelkkä kyllästyminen puolisoon, mikä on joka parilla edessä aikanaan ja taitaa poltella pääsy poikamieselämään enempi, kuin vaimon palkka.
Joka parilla on se oma sopimus välillään ja ap.nkin pitäisi enempi miettiä, olisiko hänestä edes tekemään mitään hyödyllistä siellä kotona, tuollainen, joka on tottunut siihen, että vaimo hoitaa kaiken sen arjen ei edes älyä sitä kotityön määrää, ennenkuin itse tarttuu siihen arjen pyöritykseen, mistä nyt on välttynyt istuksiessaan siellä päätteen äärellä päivät pitkät..

Tunnen kaksi vanhempaa pariskuntaa, joissa toinen äideistä on ollut aina kotiäiti ja kun mies dementoutui, nainen hoiti hänetkin kotona hautaan asti.
Toinen, tämä ura-äiti hylkäsi taas miehensä hoitokotiin, kun mies auto-onnettomuudessa vammautui 50 vuotiaana ja joutui pyörätuoliin.
Että sellaisia valintoja.

Lue lisää

"Arvot kaikilla". Alkuperäisen miehen vaimo ei hoida osuuttaan kotona, mies joutuu tekemään työnsä lisäksi kotityöt.
Sekö sinusta on pyrkimystä poikamieselämään. Enpä ihmettelisi vaikka olisi tuollaisen rääkin ja hyväksikäytön jälkeen.

Liina olet fiksu! kirjoitti:

Täytyy sanoa, että sinä Liina Anniina olet harvinaislaatuisen selväjärkinen ja fiksu nainen! Jatka samaa rataa!

Ihana kiitos sinulle!

Tyytyväinen vaimo kirjoitti:

Liina Anniina ei tietenkään arvosta kotiäitiyttä, kun ei ole omalta äidiltä, eikä isältään sitä huolehtimista saanut, vaan se kylmä mummonsa on hänet kovalla kädellä kasvattanut ja pakottanut jo lapsesta asti ajatusmallin, ettei ilman työtä ole mitään.
Itse hän on sitä täällä julistanut joskus aikanaan.
On kuitenkin olemassa erinlainenkin malli, kodinhengettären malli ja se on ihan hyvä malli perheessä, jossa osataan arvostaa muutakin kuin rahaa.
Minulla on ollut äiti aina kotona ja ovat edelleen isän kanssa yhdessä ja nyt isän sairastuttua on aivan luonnollista, että äiti hoitaa isää kotona.
Lapset käyvät tietenkin auttelemassa.
Minäkin olen jäänyt kotiin lasten syntymän jälkeen, enkä haaveilekkaan takaisin töihin menosta ennen kuin lapset osaavat itse tehdä ruokansa koulusta tultuaan.
Miehelläni on vaativa työ, johon joutuu lähtemään kesken yönkin hälytyksen tultua, joten en voisi kuvitellakkaan rasittavani häntä kotitöillä, joista ei niin välitäkkään.
Mieheni on tyytyväinen kotiäitiyteeni ja vaikka asioista tulee riitaa, niinkuin jokaisella parilla, niin tästä asiasta ei ole tullut koskaan.
Mies on kyllä sen huomannut edellisessä liitossaan, että se ex-naisen palkka kyllä meni suurelta osin sen naisen omiin kuluihin, joita sitten riittikin vaatteista, meikeistä ja työpaikkapippaloista ja muista työiloittelusta johtuen sen naisen palkan verran, eikä kuulemma aina riittänytkään.
Onneksi on vielä kuitenkin miehiä, jotka arvostavat naisen panosta siellä kodin arjessa, eivätkä marmata turhista, niinkuin AP.
Ainahan voi ottaa eron, jos ei parisuhde miellytä, ei kenenkään ole PAKKO ketään sentään elättää, jos ei halua!

Lue lisää

Voi että, kirjoitinkin aiemmin, että kotirouvaksi jäädessä siihen on parasta suhtautua ammattilaisen ottein, ottaa se työnä ja tehdä se hyvin. Silloin se on kannattavaa eikä rasita "elättäjää". Siis paneutua asiaan niin kuin muuhunkin työhön.
Monet kotirouvat eivät tätä tee, syynä henkinen ja fyysinen laiskuus.
Sinä olet ottanut kotirouvana olon työnä, joten ei kellään ole siihen nokan kopauttamista tietenkään.
Alkuperäiselle kirjoitin myös, että rouvalleen voi sanoa: tulos tai ulos. Annetaan sitä lopputili palkkatyöstäkin, jos jälkeä ei synny ja työntekijä ryhtyy laiska-jaakoksi.
Miksi ei siis kotirouvan työstä voi antaa sanktioita?

Liina Anniina kirjoitti:

Yhteinen sopimus siis! Mitäs minulla siihen sanottavaa. Protestoin sitä, jos päätös on yksipuolinen eikä toista osapuolta ole kuunneltu vähääkään. Alkuperäistä viestittäjää ei oltu kuunneltu eikä sopimuksia tehty.
Jos vielä se duunissa käyvä joutuu tekemään kaksin verroin töitä perheen elatukseen, niin ei se oikein ole.

Vähävaraisilla perheillä tuskin on varaa kotirouvuuteen, joten eiköhän se ole varakkaiden miesten ja naisten ihan oma juttu.
Ei myöskään niiden naisten juttu, jotka pitävät ammatissaan toimimisesta.
Joten onnea vaan sinulle ja kotirouvallesi, pitäkää hauskaa jatkossakin.

Lue lisää

"Vähävaraisilla perheillä tuskin on varaa kotirouvuuteen, joten eiköhän se ole varakkaiden miesten ja naisten ihan oma juttu."

Jos ei ole varaa, ei ole varaa. Mutta AP ei valita konkurssia vaan ihan muita asioita.

"Jos vielä se duunissa käyvä joutuu tekemään kaksin verroin töitä perheen elatukseen, niin ei se oikein ole."

Itse asiassa tuokin voisi kyllä toimia, mutta AP ei kertomansa tee yli 40:tä tuntia palkkatyötä viikossa.

Liina Anniina kirjoitti:

Voi että, kirjoitinkin aiemmin, että kotirouvaksi jäädessä siihen on parasta suhtautua ammattilaisen ottein, ottaa se työnä ja tehdä se hyvin. Silloin se on kannattavaa eikä rasita "elättäjää". Siis paneutua asiaan niin kuin muuhunkin työhön.
Monet kotirouvat eivät tätä tee, syynä henkinen ja fyysinen laiskuus.
Sinä olet ottanut kotirouvana olon työnä, joten ei kellään ole siihen nokan kopauttamista tietenkään.
Alkuperäiselle kirjoitin myös, että rouvalleen voi sanoa: tulos tai ulos. Annetaan sitä lopputili palkkatyöstäkin, jos jälkeä ei synny ja työntekijä ryhtyy laiska-jaakoksi.
Miksi ei siis kotirouvan työstä voi antaa sanktioita?

Lue lisää

"Miksi ei siis kotirouvan työstä voi antaa sanktioita?"

Tuo on erittäin arka asia parisuhteessa. Kotirouvan kodinhoidosta ei hevin parane huomautella sen kummemin kuin arvostella puolisoa liian matalasta palkasta.

Parisuhteessa kukaan ei ole pomo. Laiskuus ja saamattomuus olisi tunnistettava jo ennen lasten tekemistä, ja sen jälkeen on pidettävä suu supussa. Jos puoliso muuttuu laiskaksi tai saamattomaksi yllättäen myöhemmin, kyse on todennäköisesti jonkinsorttisesta masennuksesta, ja se risti on tiettyyn pisteeseen kannettava.

ap kirjoitti:

Kai se aika kuluu lehtiä ja kirjoja lukien ja netissä roikkuessa. Ja onhan hän välillä opiskellutkin. Mutta seuranpuutetta hänellä on ja se on itselleni aika raskasta korvata hänen sosiaalisten kontaktien puutteensa työpäiväni jälkeen. Varsinkin kun työssäni saan sosiaalista kanssakäymistä yli oman tarpeeni.

Lue lisää

"Mutta seuranpuutetta hänellä on ja se on itselleni aika raskasta korvata hänen sosiaalisten kontaktien puutteensa työpäiväni jälkeen."

No nyt viimein lähestytään oikeaa ongelmaa!

arvot kaikilla. kirjoitti:

Joo..samoilla linjoilla sun kanssa, doktor, huushollipäällikkö ja ei nim.merkkiä..
Itse olen tehnyt kolme lasta,käynyt töissä ja hoitanut koko huushollin (niinkuin se YLEENSÄ perheissä käy...) ja lapset oireilevat kotiläksyjen ja vanhemman puutteen takia, kun ei kertakaikkiaan riitä aika kaikkeen..
Tuo, että mies työnsä ohessa osallistuisi perheen huoltamiseen (en puhu nyt rahasta), on täyttö utopiaa ja Liisa Anniina kuuluu lie siihen vähemmistöön, jolla on sellainen mies, joka viihtyy essu päällä kotona työnsä jälkeen, muuten ei voi tuollaista kotiäitiyden väheksymistä kyllä ymmärtää..

Itse paloin loppuun, kieltämättä oli raskas hoitotyökin mulla ja jäin kotiin.
Nyt on hyvä. Rahaa on vähempi, mutta lapset pärjäävät taas koulussa ja apua saavat äidiltään ja minkälaiselta äidiltä? Hyväntuuliselta ja pullantuoksuiselta, huusholli pysyy järjestyksessä ja mies, joka ei kotihommista välitä, voi keskittyä töihinsä ja harrastuksiinsa täysillä.

Tuohon Liina Anniina varmaan viisaudessaan letkauttaa, että miksi et ottanut mieheksesi sellaista siivoojamiestä, mutta täytyy kyllä sanoa, ettei ole elämässäni vielä sellaista miestä vastaan kävellytkään, joka ihan vapaaehtoisesti harjan varteen tarttuisi ilman, ettei vaimo pakottaisi siihen, ja sellainen vaimo minä taas en ole.

Alkuperäisellä kirjoittajalla ei taida olla se vaimon kotona olo se oikea syy marmatukseensa, vaan pelkkä kyllästyminen puolisoon, mikä on joka parilla edessä aikanaan ja taitaa poltella pääsy poikamieselämään enempi, kuin vaimon palkka.
Joka parilla on se oma sopimus välillään ja ap.nkin pitäisi enempi miettiä, olisiko hänestä edes tekemään mitään hyödyllistä siellä kotona, tuollainen, joka on tottunut siihen, että vaimo hoitaa kaiken sen arjen ei edes älyä sitä kotityön määrää, ennenkuin itse tarttuu siihen arjen pyöritykseen, mistä nyt on välttynyt istuksiessaan siellä päätteen äärellä päivät pitkät..

Tunnen kaksi vanhempaa pariskuntaa, joissa toinen äideistä on ollut aina kotiäiti ja kun mies dementoutui, nainen hoiti hänetkin kotona hautaan asti.
Toinen, tämä ura-äiti hylkäsi taas miehensä hoitokotiin, kun mies auto-onnettomuudessa vammautui 50 vuotiaana ja joutui pyörätuoliin.
Että sellaisia valintoja.

Lue lisää

Meillä on kotityöt jaettu aina puoliksi, joten todellakin tiedän työmäärän. Olen sitä paitsi ollut lasten kanssa kahteen otteeseen kaksi kuukautta kolmestaan, kun rouva opiskeli ulkomailla ja silloin lapset olivat vielä pieniä (ja työllistäviä). Päiväkodissa he olivat, mutta yh-arki tuli tutuksi. Homma kuitenkin hoitui, vaikkakin omat harrastukset jäivät sivuun siksi ajaksi.

Minua ei mikään työ (kotona tai palkkatyössä) ole koskaan rassannut ja stressannut. Vaimo sen sijaan narisee pienistäkin hommista, kun siihen narinaan käytetyllä ajalla ja energialla hommat olisi hoidettu. Kun asenne tekemiseen ja energiatasot ovat aivan ääripäistä, se on alkanut pidemmän päälle v-tuttaa ja tuntua hyväksikäytöltä. Väkisinkin tuntuu siltä että elämä olisi onnellisempaa jonkun vähän työteliäämmän ja postitiivisemman ihmisen kanssa.

Tyytyväinen vaimo kirjoitti:

Liina Anniina ei tietenkään arvosta kotiäitiyttä, kun ei ole omalta äidiltä, eikä isältään sitä huolehtimista saanut, vaan se kylmä mummonsa on hänet kovalla kädellä kasvattanut ja pakottanut jo lapsesta asti ajatusmallin, ettei ilman työtä ole mitään.
Itse hän on sitä täällä julistanut joskus aikanaan.
On kuitenkin olemassa erinlainenkin malli, kodinhengettären malli ja se on ihan hyvä malli perheessä, jossa osataan arvostaa muutakin kuin rahaa.
Minulla on ollut äiti aina kotona ja ovat edelleen isän kanssa yhdessä ja nyt isän sairastuttua on aivan luonnollista, että äiti hoitaa isää kotona.
Lapset käyvät tietenkin auttelemassa.
Minäkin olen jäänyt kotiin lasten syntymän jälkeen, enkä haaveilekkaan takaisin töihin menosta ennen kuin lapset osaavat itse tehdä ruokansa koulusta tultuaan.
Miehelläni on vaativa työ, johon joutuu lähtemään kesken yönkin hälytyksen tultua, joten en voisi kuvitellakkaan rasittavani häntä kotitöillä, joista ei niin välitäkkään.
Mieheni on tyytyväinen kotiäitiyteeni ja vaikka asioista tulee riitaa, niinkuin jokaisella parilla, niin tästä asiasta ei ole tullut koskaan.
Mies on kyllä sen huomannut edellisessä liitossaan, että se ex-naisen palkka kyllä meni suurelta osin sen naisen omiin kuluihin, joita sitten riittikin vaatteista, meikeistä ja työpaikkapippaloista ja muista työiloittelusta johtuen sen naisen palkan verran, eikä kuulemma aina riittänytkään.
Onneksi on vielä kuitenkin miehiä, jotka arvostavat naisen panosta siellä kodin arjessa, eivätkä marmata turhista, niinkuin AP.
Ainahan voi ottaa eron, jos ei parisuhde miellytä, ei kenenkään ole PAKKO ketään sentään elättää, jos ei halua!

Lue lisää

Kaikilla ei tuo luetunymmärtäminen oikein pelaa (en tiedä onko kotiäitiydellä siihen jokin yhteys).

Olen aika monta kertaa sanonyt, että tilanne olisi aivan toinen jos vaimoni olisi ns. kodinhengetär joka oikeasti hoitaisi sen kodin. Mutta kun hän ei hoida eikä hän ole mitään kotiäitityyppiä.

Olen myös tehnyt vaativaa työtä yli 10 vuotta, jossa tunteja ei lasketa eikä kellonaikoja tuijoteta. Lasten vauva-aikoina vaimoni potki minut usein ylös keskellä yötä kun vauva huusi eikä hän itse jaksanut. No, eihän sitä vauvaa voinut jättää huutamaan vaan jonkun oli mentävä.

"Ainahan voi ottaa eron, jos ei parisuhde miellytä"

No juuri siihen mä täällä haenkin vastauksia että mitä tehdä. Sydän sanoo että eroa ja järki sanoo että katso vielä hetki ja anna lasten kasvaa.

Ei nimimerkkiä kirjoitti:

"Miksi ei siis kotirouvan työstä voi antaa sanktioita?"

Tuo on erittäin arka asia parisuhteessa. Kotirouvan kodinhoidosta ei hevin parane huomautella sen kummemin kuin arvostella puolisoa liian matalasta palkasta.

Parisuhteessa kukaan ei ole pomo. Laiskuus ja saamattomuus olisi tunnistettava jo ennen lasten tekemistä, ja sen jälkeen on pidettävä suu supussa. Jos puoliso muuttuu laiskaksi tai saamattomaksi yllättäen myöhemmin, kyse on todennäköisesti jonkinsorttisesta masennuksesta, ja se risti on tiettyyn pisteeseen kannettava.

Lue lisää

"Laiskuus ja saamattomuus olisi tunnistettava jo ennen lasten tekemistä, ja sen jälkeen on pidettävä suu supussa."

Ok, miten pitkään se suu on pidettävä supussa? Itsehän tein sen virheen, että otin tuollaisen vaimon. Onko se nyt sitten elinkautinen?

ap kirjoitti:

Sanoin kylläkin, että olemme sopineet että kumpikin käy töissä. Olen itse lähtöisin perheestä, jossa äiti oli 15 vuotta kotona hoitamassa omia ja myös hoitolapsia. Se ei nykyään vain toimi. Vanhempani erosivat, koska heillä ei lopulta ollut enää mitään yhteistä puhuttavaa (paitsi lapset ja nekin kasvoivat ulos kotoa).

Vaimoni ei myöskään ole mikään kotiäitityyppi. Hän on erittäin epäjärjestelmällinen ja epäkäytännöllinen. Hän ei pidä kotia siistinä, tavarat löytyy aina eri paikoista, kenelläkään ei muka ole vaatteita, koska ne ovat likaisena pyykkivuoressa, hän ei imuroi käytännössä koskaan, lasten vaatteet silitetään paniikissa aamulla kouluun lähtiessä jne. On ollut aikoja, jolloin minä olen tehnyt valtaosan kotitöistä, vaikka olen käynyt koko ajan töissä. Omat vaatteeni olen aina pessyt ja silittänyt itse. Eli kotitöiden osalta hän vaatii tasa-arvoa ja tasajakoa.

Lue lisää

Jos olisin vapaa, niin sinulle olisi tilaus 40-kymppisen uranaisen huushollissa. Olisin onnesta soikea, jos mieheni auttaisi kotitöissä edes vähän ja en edes odottaisi, että pesisit itse pyykkisi. Ne kun mahtuvat samaan koneeseen kuin muidenkin. Samalla vaivalla menisi myös silitys. Minulle riittäisi, että siistisit omat sotkusi ja joskus lenkittäisit koiran;=)

Nykytilanteessa hoidan oman työni (on oikeasti vaativa), hoidan kodin hengettären hommat, miehen firman hallinnon ja kaikki kersoihin liittyvät asiat. Eli teen työtä joka päivä vähintään 12 tuntia eikä tämä ole edes minusta rankkaa.Ja koti on oikeasti siisti;=)

Arvostan toki kotiäitiyttä, itse tein samalla korkeakoultutkinnon, mutta kumpikin kantaa oman osuutensa perheestä, yhdessähän se on hankittu. Ja komppaan Liina Anniina kybällä, olen samaa mieltä. Vastuut voidaan jakaa erilailla, mutta oikeudenmukaisesti. En ainakaan itse suostuisi elätettväksi enkä myöskään elättäjäksi, joka siis sekin olisi mahdollista.

näin ajattelen kirjoitti:

Liina Anniina, ihmettelen vastaustasi. Kotiäidin työ on usein vaativampaa kuin töissäkäyvän, siihen kuuluu kaikki huoltotyö ja henkinen valmennustyö, se on vaativaa mutta palkitsevaa jos sen tekee oikein, siis jos osaa. Myös koulussakäyvän lapsen kotituki voi olla vielä hyvästä, läksyissä autto ja valvominen että tomitaan oikein, on hellää mutta hyvää kurinpitoa.Usein siinä huolletaan se mieskin siinä sivussa vaikka aikuinen onkin. Hyvillä eväillä varustetut aikuistuneet lapset on sitten hyvä saattaa maailmalle, ne ovat usein paremmat kuin tukku rahaa taskuun poislähdettäessä.
Minulla on tunne että tässä on nyt muutakin kyseessä kuin äidin kotonaolo.

Lue lisää

En ole samaa mieltä; kyllä työelämä on vaativampaa kuin kotona oleminen. Nimimerkillä kolmen lapsen kanssa kotona ja opiskelija ennenvanhaan.

ap kirjoitti:

"Laiskuus ja saamattomuus olisi tunnistettava jo ennen lasten tekemistä, ja sen jälkeen on pidettävä suu supussa."

Ok, miten pitkään se suu on pidettävä supussa? Itsehän tein sen virheen, että otin tuollaisen vaimon. Onko se nyt sitten elinkautinen?

Lue lisää

"Ok, miten pitkään se suu on pidettävä supussa? Itsehän tein sen virheen, että otin tuollaisen vaimon. Onko se nyt sitten elinkautinen?"

Kunnes lapset täyttävät 18.

ap kirjoitti:

Kaikilla ei tuo luetunymmärtäminen oikein pelaa (en tiedä onko kotiäitiydellä siihen jokin yhteys).

Olen aika monta kertaa sanonyt, että tilanne olisi aivan toinen jos vaimoni olisi ns. kodinhengetär joka oikeasti hoitaisi sen kodin. Mutta kun hän ei hoida eikä hän ole mitään kotiäitityyppiä.

Olen myös tehnyt vaativaa työtä yli 10 vuotta, jossa tunteja ei lasketa eikä kellonaikoja tuijoteta. Lasten vauva-aikoina vaimoni potki minut usein ylös keskellä yötä kun vauva huusi eikä hän itse jaksanut. No, eihän sitä vauvaa voinut jättää huutamaan vaan jonkun oli mentävä.

"Ainahan voi ottaa eron, jos ei parisuhde miellytä"

No juuri siihen mä täällä haenkin vastauksia että mitä tehdä. Sydän sanoo että eroa ja järki sanoo että katso vielä hetki ja anna lasten kasvaa.

Lue lisää

"Lasten vauva-aikoina vaimoni potki minut usein ylös keskellä yötä kun vauva huusi eikä hän itse jaksanut."

Vauvanhoito on ympärivuorokautista työtä MOLEMMILLE vanhemmille. Tämä ei ole kotiäitijuttu.

Meilläkin meneteltiin niin, että minä toin ja vein vauvat öisin, koska pystyn nukahtamaan helposti. Vaimo syötti heidät puolihorteessa ja yritti olla heräämättä.

ap kirjoitti:

Sanoin kylläkin, että olemme sopineet että kumpikin käy töissä. Olen itse lähtöisin perheestä, jossa äiti oli 15 vuotta kotona hoitamassa omia ja myös hoitolapsia. Se ei nykyään vain toimi. Vanhempani erosivat, koska heillä ei lopulta ollut enää mitään yhteistä puhuttavaa (paitsi lapset ja nekin kasvoivat ulos kotoa).

Vaimoni ei myöskään ole mikään kotiäitityyppi. Hän on erittäin epäjärjestelmällinen ja epäkäytännöllinen. Hän ei pidä kotia siistinä, tavarat löytyy aina eri paikoista, kenelläkään ei muka ole vaatteita, koska ne ovat likaisena pyykkivuoressa, hän ei imuroi käytännössä koskaan, lasten vaatteet silitetään paniikissa aamulla kouluun lähtiessä jne. On ollut aikoja, jolloin minä olen tehnyt valtaosan kotitöistä, vaikka olen käynyt koko ajan töissä. Omat vaatteeni olen aina pessyt ja silittänyt itse. Eli kotitöiden osalta hän vaatii tasa-arvoa ja tasajakoa.

Lue lisää

Sinä miehnä älä tee mitään kotitöitä jo vaimosi on korirouva ja hänen kuuluu tehdä hommat kotona ja sinä vain lepäilet ja harratat kun tuot elämiseen tarvittavat rahat perheeseen ja laitai vaimosi tekemään hommat kotona ja älä anna periksi ja niistä kun parikuukautta sanot joka päivä niin joko vaimosi tekee tai sitten kypsyy aj eroatte.

arvot kaikilla. kirjoitti:

Joo..samoilla linjoilla sun kanssa, doktor, huushollipäällikkö ja ei nim.merkkiä..
Itse olen tehnyt kolme lasta,käynyt töissä ja hoitanut koko huushollin (niinkuin se YLEENSÄ perheissä käy...) ja lapset oireilevat kotiläksyjen ja vanhemman puutteen takia, kun ei kertakaikkiaan riitä aika kaikkeen..
Tuo, että mies työnsä ohessa osallistuisi perheen huoltamiseen (en puhu nyt rahasta), on täyttö utopiaa ja Liisa Anniina kuuluu lie siihen vähemmistöön, jolla on sellainen mies, joka viihtyy essu päällä kotona työnsä jälkeen, muuten ei voi tuollaista kotiäitiyden väheksymistä kyllä ymmärtää..

Itse paloin loppuun, kieltämättä oli raskas hoitotyökin mulla ja jäin kotiin.
Nyt on hyvä. Rahaa on vähempi, mutta lapset pärjäävät taas koulussa ja apua saavat äidiltään ja minkälaiselta äidiltä? Hyväntuuliselta ja pullantuoksuiselta, huusholli pysyy järjestyksessä ja mies, joka ei kotihommista välitä, voi keskittyä töihinsä ja harrastuksiinsa täysillä.

Tuohon Liina Anniina varmaan viisaudessaan letkauttaa, että miksi et ottanut mieheksesi sellaista siivoojamiestä, mutta täytyy kyllä sanoa, ettei ole elämässäni vielä sellaista miestä vastaan kävellytkään, joka ihan vapaaehtoisesti harjan varteen tarttuisi ilman, ettei vaimo pakottaisi siihen, ja sellainen vaimo minä taas en ole.

Alkuperäisellä kirjoittajalla ei taida olla se vaimon kotona olo se oikea syy marmatukseensa, vaan pelkkä kyllästyminen puolisoon, mikä on joka parilla edessä aikanaan ja taitaa poltella pääsy poikamieselämään enempi, kuin vaimon palkka.
Joka parilla on se oma sopimus välillään ja ap.nkin pitäisi enempi miettiä, olisiko hänestä edes tekemään mitään hyödyllistä siellä kotona, tuollainen, joka on tottunut siihen, että vaimo hoitaa kaiken sen arjen ei edes älyä sitä kotityön määrää, ennenkuin itse tarttuu siihen arjen pyöritykseen, mistä nyt on välttynyt istuksiessaan siellä päätteen äärellä päivät pitkät..

Tunnen kaksi vanhempaa pariskuntaa, joissa toinen äideistä on ollut aina kotiäiti ja kun mies dementoutui, nainen hoiti hänetkin kotona hautaan asti.
Toinen, tämä ura-äiti hylkäsi taas miehensä hoitokotiin, kun mies auto-onnettomuudessa vammautui 50 vuotiaana ja joutui pyörätuoliin.
Että sellaisia valintoja.

Lue lisää

Sen kotiäidin oli pakko hoitaa kun ei ollut omaa eläkettä ja pärjäsi kun miehellä oli eläke jota hoiti ja en suisittele kenellekkään dementoituneen henkilön hoitoa koska itse seurasin sivusta kun isänstäni tuli muistisairas ja kuvitteli kaikkea ja jossain vaiheessa meinasi ruveta väkivaltaiseksi ja itse kun huomasin että alkaa muisti pätkimään niin sanoin äidilleni että nyt heti tutkimuksiin niin vastaus oli että ei sillä mitään ole. Se joka asuu henkilön kanssa ei sitä huomaa ja sitten kun äiti viimein huomasi itse sairauden niin lääkitys ei enää auta paljonkaan kun alzhaimerin tauti on edennyt riittävän pitkälle. Sitten isästäni aika jätti niin äitinikin rauhoitui kun ei tarvinnut olla 24/7 valmiustilassa ja niin edelleen. En suosittéle kenellekkään omaishoitajan homma joa puoliso on muistisairas.

arvot kaikilla. kirjoitti:

Joo..samoilla linjoilla sun kanssa, doktor, huushollipäällikkö ja ei nim.merkkiä..
Itse olen tehnyt kolme lasta,käynyt töissä ja hoitanut koko huushollin (niinkuin se YLEENSÄ perheissä käy...) ja lapset oireilevat kotiläksyjen ja vanhemman puutteen takia, kun ei kertakaikkiaan riitä aika kaikkeen..
Tuo, että mies työnsä ohessa osallistuisi perheen huoltamiseen (en puhu nyt rahasta), on täyttö utopiaa ja Liisa Anniina kuuluu lie siihen vähemmistöön, jolla on sellainen mies, joka viihtyy essu päällä kotona työnsä jälkeen, muuten ei voi tuollaista kotiäitiyden väheksymistä kyllä ymmärtää..

Itse paloin loppuun, kieltämättä oli raskas hoitotyökin mulla ja jäin kotiin.
Nyt on hyvä. Rahaa on vähempi, mutta lapset pärjäävät taas koulussa ja apua saavat äidiltään ja minkälaiselta äidiltä? Hyväntuuliselta ja pullantuoksuiselta, huusholli pysyy järjestyksessä ja mies, joka ei kotihommista välitä, voi keskittyä töihinsä ja harrastuksiinsa täysillä.

Tuohon Liina Anniina varmaan viisaudessaan letkauttaa, että miksi et ottanut mieheksesi sellaista siivoojamiestä, mutta täytyy kyllä sanoa, ettei ole elämässäni vielä sellaista miestä vastaan kävellytkään, joka ihan vapaaehtoisesti harjan varteen tarttuisi ilman, ettei vaimo pakottaisi siihen, ja sellainen vaimo minä taas en ole.

Alkuperäisellä kirjoittajalla ei taida olla se vaimon kotona olo se oikea syy marmatukseensa, vaan pelkkä kyllästyminen puolisoon, mikä on joka parilla edessä aikanaan ja taitaa poltella pääsy poikamieselämään enempi, kuin vaimon palkka.
Joka parilla on se oma sopimus välillään ja ap.nkin pitäisi enempi miettiä, olisiko hänestä edes tekemään mitään hyödyllistä siellä kotona, tuollainen, joka on tottunut siihen, että vaimo hoitaa kaiken sen arjen ei edes älyä sitä kotityön määrää, ennenkuin itse tarttuu siihen arjen pyöritykseen, mistä nyt on välttynyt istuksiessaan siellä päätteen äärellä päivät pitkät..

Tunnen kaksi vanhempaa pariskuntaa, joissa toinen äideistä on ollut aina kotiäiti ja kun mies dementoutui, nainen hoiti hänetkin kotona hautaan asti.
Toinen, tämä ura-äiti hylkäsi taas miehensä hoitokotiin, kun mies auto-onnettomuudessa vammautui 50 vuotiaana ja joutui pyörätuoliin.
Että sellaisia valintoja.

Lue lisää

Se miehen hoitaminen ei ollut tämän uraäidin luonteelle sopiva ja eikä hän viitinyt omaa elämäänsä pilata hoitamalla puolisoaan jos ei homma kiinnosta.
Minulle yksi sukulainen vihjaili että isäni demnetia johtui alkosta jota eläkkellä olessa otti mutta kun se on perinnöllinen sairaus ja olin lähellä kuitata aasian että on tainnut muijas ryypätä kun muisti pätkii mutta hillitsin itseni koska sillä miehellä voi olla muutenkin kurjaa elämää kun on muijansa omaishoita että silleen. Kun puolisosta tulle muistisairas niin kanattaa tehdä heti testamentit ja paperit kuntoon että jos se normaali puoliso kuolee aikaisemmin niin ei mene omaisuus kunnalle tai valtiolle.

Liina Anniina kirjoitti:

"Arvot kaikilla". Alkuperäisen miehen vaimo ei hoida osuuttaan kotona, mies joutuu tekemään työnsä lisäksi kotityöt.
Sekö sinusta on pyrkimystä poikamieselämään. Enpä ihmettelisi vaikka olisi tuollaisen rääkin ja hyväksikäytön jälkeen.

Lue lisää

Uskotko todellakin AP.n löpinöitä kotitöihin osallistumisistaan?
Hoh Hoh Hoh! ;D
Tuskin osaa tuokaan äijä edes persettään pyyhkiä.....

ap kirjoitti:

Meillä on kotityöt jaettu aina puoliksi, joten todellakin tiedän työmäärän. Olen sitä paitsi ollut lasten kanssa kahteen otteeseen kaksi kuukautta kolmestaan, kun rouva opiskeli ulkomailla ja silloin lapset olivat vielä pieniä (ja työllistäviä). Päiväkodissa he olivat, mutta yh-arki tuli tutuksi. Homma kuitenkin hoitui, vaikkakin omat harrastukset jäivät sivuun siksi ajaksi.

Minua ei mikään työ (kotona tai palkkatyössä) ole koskaan rassannut ja stressannut. Vaimo sen sijaan narisee pienistäkin hommista, kun siihen narinaan käytetyllä ajalla ja energialla hommat olisi hoidettu. Kun asenne tekemiseen ja energiatasot ovat aivan ääripäistä, se on alkanut pidemmän päälle v-tuttaa ja tuntua hyväksikäytöltä. Väkisinkin tuntuu siltä että elämä olisi onnellisempaa jonkun vähän työteliäämmän ja postitiivisemman ihmisen kanssa.

Lue lisää

No miksi menit edes tuollaisen , mielestäsi "paskan" kanssa naimisiin?
Voi, että olet sitten tyhmä!
Ero on niin helppoo, että paneppas eropaperi eteenpäin ja lopeta tuo ilmanaikuinen narina täällä.
Jos sun eukolta kuitenkin saa persettä, mä voin ottaa sen mielihyvin ja elätän sen sun penskankin, pääset siitäkin riesasta.
Mulla kun on sitä rahaa elättää pari muutakin ihmistä, kunhan eukko on vain kunnollinen.

mk kirjoitti:

Se miehen hoitaminen ei ollut tämän uraäidin luonteelle sopiva ja eikä hän viitinyt omaa elämäänsä pilata hoitamalla puolisoaan jos ei homma kiinnosta.
Minulle yksi sukulainen vihjaili että isäni demnetia johtui alkosta jota eläkkellä olessa otti mutta kun se on perinnöllinen sairaus ja olin lähellä kuitata aasian että on tainnut muijas ryypätä kun muisti pätkii mutta hillitsin itseni koska sillä miehellä voi olla muutenkin kurjaa elämää kun on muijansa omaishoita että silleen. Kun puolisosta tulle muistisairas niin kanattaa tehdä heti testamentit ja paperit kuntoon että jos se normaali puoliso kuolee aikaisemmin niin ei mene omaisuus kunnalle tai valtiolle.

Lue lisää

Minä olen mieheni omaishoitaja ja en voi käsittää noin kylmää asennetta ollenkaan nykyajan ihmisiltä!
TOTTAKAI minäkin hoidan mieheni niin kauan kuin omat voimani kestävät, olenhan hänen vihitty vaimonsa!
Ei ihme, etteivät liitot nykyään kestä, kun heti heitetään toinen kuin rukkanen nurkkaan, kun ei enää "hyödytä" toisesta.
Kannattaa miettiä, mitä se "vasta ja myötämäet" tarkoittaa vihittäessä.
Koskaan ei voi tietää, kuka sitä apua tarvitsee.
Sinäkin, mk koet varmaan asenteellasi aika yksinäisen vanhuuden, kukaan ei ole turvanasi.

Ei nimimerkkiä kirjoitti:

"Vähävaraisilla perheillä tuskin on varaa kotirouvuuteen, joten eiköhän se ole varakkaiden miesten ja naisten ihan oma juttu."

Jos ei ole varaa, ei ole varaa. Mutta AP ei valita konkurssia vaan ihan muita asioita.

"Jos vielä se duunissa käyvä joutuu tekemään kaksin verroin töitä perheen elatukseen, niin ei se oikein ole."

Itse asiassa tuokin voisi kyllä toimia, mutta AP ei kertomansa tee yli 40:tä tuntia palkkatyötä viikossa.

Lue lisää

Jep!
Puhut asiaa, L A asian vierestä.

Ei nimimerkkiä kirjoitti:

"Ok, miten pitkään se suu on pidettävä supussa? Itsehän tein sen virheen, että otin tuollaisen vaimon. Onko se nyt sitten elinkautinen?"

Kunnes lapset täyttävät 18.

Lue lisää

Juuri näin AP.
Kun lapset ovat sen 18 v täyttäneet, voit antautua TÄYSIN itsellesi.
...vai tuliko ne lapsetkin tehtyä vain sen laiskan muijan mieliksi....?

Ei nimimerkkiä kirjoitti:

"Lasten vauva-aikoina vaimoni potki minut usein ylös keskellä yötä kun vauva huusi eikä hän itse jaksanut."

Vauvanhoito on ympärivuorokautista työtä MOLEMMILLE vanhemmille. Tämä ei ole kotiäitijuttu.

Meilläkin meneteltiin niin, että minä toin ja vein vauvat öisin, koska pystyn nukahtamaan helposti. Vaimo syötti heidät puolihorteessa ja yritti olla heräämättä.

Lue lisää

Joo, onneksi on vielä kaltaisiasi miehiä olemassa, noin sen pitäisikin mennä.
vaikka sitten kuinka olisi siellä palkkatyössäkin.
Toiset ei näköjään tajua, mitä se avioliitto ja varsinkin niiden lasten tulo merkitsee.
Kyllä kummallekkin vanhemmalle kuuluu huolehtia lasten hyvinvoinnista, varsinkin jo toinen uupuu 24h lapsia hoitaen..

Liina Anniina kirjoitti:

Ihana kiitos sinulle!

Kylmä ja kalseahan tuo on koko akka ja voi lapsiraukkojaan, kun joutuvat lämmön hakemaan varmaan hoitajansa sylistä hoitopaikassaan.

Magia Milla kirjoitti:

En ole samaa mieltä; kyllä työelämä on vaativampaa kuin kotona oleminen. Nimimerkillä kolmen lapsen kanssa kotona ja opiskelija ennenvanhaan.

No eiköhän tuo nyt riipu ihan työn kuvasta!!!!
On työpaikkoja, missä ei tartte kuin tietokonetta tuijotella ja raapia persettä kahvinjuonnin ohessa ja on työtä esim.vanhainkodissa, missä ei ehdi vessassa itse kusella käydä, kun pitää pestä kakkasia pyllyjä kuin liukuhihnalta.

Ei nimimerkkiä kirjoitti:

"Mutta seuranpuutetta hänellä on ja se on itselleni aika raskasta korvata hänen sosiaalisten kontaktien puutteensa työpäiväni jälkeen."

No nyt viimein lähestytään oikeaa ongelmaa!

Lue lisää

Joo, ei ihme, jos muija makaa kotona masentuneena, kun mies on hoitanut noin hyvin virikkeet itselleen, ettei välitä hoitaa omia velvollisuuksiaan siellä kotona, mihin kuuluu muunmuassa vaimon kanssa seurustelu.
Ihmettelen, miksi vaimo edes antaa enää seksiä tuollaiselle äijälle?

Magia Milla kirjoitti:

Jos olisin vapaa, niin sinulle olisi tilaus 40-kymppisen uranaisen huushollissa. Olisin onnesta soikea, jos mieheni auttaisi kotitöissä edes vähän ja en edes odottaisi, että pesisit itse pyykkisi. Ne kun mahtuvat samaan koneeseen kuin muidenkin. Samalla vaivalla menisi myös silitys. Minulle riittäisi, että siistisit omat sotkusi ja joskus lenkittäisit koiran;=)

Nykytilanteessa hoidan oman työni (on oikeasti vaativa), hoidan kodin hengettären hommat, miehen firman hallinnon ja kaikki kersoihin liittyvät asiat. Eli teen työtä joka päivä vähintään 12 tuntia eikä tämä ole edes minusta rankkaa.Ja koti on oikeasti siisti;=)

Arvostan toki kotiäitiyttä, itse tein samalla korkeakoultutkinnon, mutta kumpikin kantaa oman osuutensa perheestä, yhdessähän se on hankittu. Ja komppaan Liina Anniina kybällä, olen samaa mieltä. Vastuut voidaan jakaa erilailla, mutta oikeudenmukaisesti. En ainakaan itse suostuisi elätettväksi enkä myöskään elättäjäksi, joka siis sekin olisi mahdollista.

Lue lisää

No suostut kuitenkin tuohon, että vain sinä teet teillä kaiken??????
Ja olet onneton, etkä jaa sitä vastuuta sitten itse kuitenkaan?

Hyi, haiseeeee!! kirjoitti:

Mirkkuli Mäkinen onkin se tyyppi, jonka huushollissa olisi "sillä siisti"-ohjelmaankin matskua! ;D

heh heh! ;D

kaikkea paskaa.... kirjoitti:

Uskotko todellakin AP.n löpinöitä kotitöihin osallistumisistaan?
Hoh Hoh Hoh! ;D
Tuskin osaa tuokaan äijä edes persettään pyyhkiä.....

Jos on 3- ja 5-vuotiaan lapsen kanssa yksin 2 kuukautta, pitää osata kaikki kotityöt ja vastata niistä yksin, ei vain osallistua. Sitä paitsi, enemmän mä olen nähnyt kädettömiä naisia kuin miehiä.

mene sä baariin. kirjoitti:

No miksi menit edes tuollaisen , mielestäsi "paskan" kanssa naimisiin?
Voi, että olet sitten tyhmä!
Ero on niin helppoo, että paneppas eropaperi eteenpäin ja lopeta tuo ilmanaikuinen narina täällä.
Jos sun eukolta kuitenkin saa persettä, mä voin ottaa sen mielihyvin ja elätän sen sun penskankin, pääset siitäkin riesasta.
Mulla kun on sitä rahaa elättää pari muutakin ihmistä, kunhan eukko on vain kunnollinen.

Lue lisää

"Voi, että olet sitten tyhmä!"

Myönnän - tässä asiassa. Tosin naimisiin menosta on jo sen verran aikaa, että enää en ole niin tyhmä kuin nuorempana.

Ei se ero mikään helppo ole, paitsi jos sattuu olemaan luonteeltaan itsekäs, vastuuton ja lyhytnäköinen.

akasta rasitekko? kirjoitti:

Joo, ei ihme, jos muija makaa kotona masentuneena, kun mies on hoitanut noin hyvin virikkeet itselleen, ettei välitä hoitaa omia velvollisuuksiaan siellä kotona, mihin kuuluu muunmuassa vaimon kanssa seurustelu.
Ihmettelen, miksi vaimo edes antaa enää seksiä tuollaiselle äijälle?

Lue lisää

Pitäiskö sen muijan järjestää itselleen muutakin aikuista seuraa? Yksi syy miksi vastustan kotiäitiyttä on juuri tämä. Miten nainen kehittyy henkisesti jos hän on 15 vuotta kotona lasten kanssa? Se ei ole tätä päivää. Toki jos haluaa elää 50-luvulla, niin se on oma valinta, mutta tunnen riittävästi kotiäitejä, jotka ovat tulleet jätetyksi siinä vaiheessa kun lapset aikuistuvat, koska puolisot ovat kasvaneet eri suuntiin koko ajan. Millä se nainen sitten elää kun ero tulee, eikä eläkettäkään ole kertynyt euroakaan?

hmmm....... kirjoitti:

Juuri näin AP.
Kun lapset ovat sen 18 v täyttäneet, voit antautua TÄYSIN itsellesi.
...vai tuliko ne lapsetkin tehtyä vain sen laiskan muijan mieliksi....?

Mikäs raja tuo 18 on olevinaan? Lapset on minulle erittäin tärkeitä ja haluan olla heidän tukenaan niin pitkään kuin henki pihisee. Aika tylyä jos tukeminen loppuu 18 v syntymäpäivään. Kyllä he tarvitsevat henkistä ja taloudellista tukea tod.näk. paljon pidempään.

Sitä en vain tajua, että miksi minun pitäisi elättää aikuista, koulutettua, tervettä, työkykyistä vaimoani, vaikka hän on luvannut mennä töihin? Miksi olemme pitäneet lapsiamme päiväkodissa ja maksaneet siitä pitkän pennin, jotta vaimo on saanut opiskella?

Koettakaan nyt ymmärtää raja lasten elättämisen ja vaimon elättämisen välillä.

kynnysmattoko? kirjoitti:

No suostut kuitenkin tuohon, että vain sinä teet teillä kaiken??????
Ja olet onneton, etkä jaa sitä vastuuta sitten itse kuitenkaan?

Jep, liian kiltti. Ja joskus pahoilla mielin asiasta.

Toisaalta yritän aina muistaa sen, että mies tekee aivan yhtä pitkää päivää kuin minäkin, joten tasoissa kai ollaan. Tosiasiassa minulle riittäisi se, että mies ei tekisi ylimääräistä sotkua sisälle eikä ulos. Ehkä tämä on jäännnettä siltä ajalta, kun mies oli töissä ulkomailla ja oli aina hoidettava kaikki yksin. Oli myös oma valintani, että en lähtenyt lasten kanssa mukaan.

Toisaalta, jos mies osoittaisi arvostavasa työpanostani, en valittaisi täällä.Siitäkin osaisin iloita;=)

HÖH! olihan taas.. kirjoitti:

No eiköhän tuo nyt riipu ihan työn kuvasta!!!!
On työpaikkoja, missä ei tartte kuin tietokonetta tuijotella ja raapia persettä kahvinjuonnin ohessa ja on työtä esim.vanhainkodissa, missä ei ehdi vessassa itse kusella käydä, kun pitää pestä kakkasia pyllyjä kuin liukuhihnalta.

Lue lisää

No minä en ole ollut tuollaisessa "perseenraapimispaikassa" töissä ikinä.

Toisaalta työn intensiivisyyteen vaikuttaa myös työmoraali, toiset slarvaavat paikassa kuin paikassa. On meilläkin töissä niitä, joilla on aikaa kulkea huoneesta toiseen juoruamassa, mutta minkäs sille teet.

Olisikohan niin, että tästä näkökulmasta se kotona olo on toisille rankempaa kuin töissäolo? Ja toisille kaikki on rankkaa, tämä ainkain tuli ap tekstistä mieleen.

voi ylimielisyyttä!! kirjoitti:

Minä olen mieheni omaishoitaja ja en voi käsittää noin kylmää asennetta ollenkaan nykyajan ihmisiltä!
TOTTAKAI minäkin hoidan mieheni niin kauan kuin omat voimani kestävät, olenhan hänen vihitty vaimonsa!
Ei ihme, etteivät liitot nykyään kestä, kun heti heitetään toinen kuin rukkanen nurkkaan, kun ei enää "hyödytä" toisesta.
Kannattaa miettiä, mitä se "vasta ja myötämäet" tarkoittaa vihittäessä.
Koskaan ei voi tietää, kuka sitä apua tarvitsee.
Sinäkin, mk koet varmaan asenteellasi aika yksinäisen vanhuuden, kukaan ei ole turvanasi.

Lue lisää

Minä olen puolisolleni kertonut että ei pilää omaa elämäänsä jos en itse enää osaa asioitani hoittaa ja niin edelleen. Sen hän takia suomessa on isot verot palkkatulousta että kaikki hoidetaan ja jos toisella on kiva harratus ja sinne ei pääse kun on omaishoitaja niin ihmisestä tulee katkera vuosien saatossa ja niin edelleen. Ei se ole mitään tunnekylmyyttä vaan realismiä miten eletään ja kaikkia ei tälläiset hommat kiinnostaj niin edelleen.

ap kirjoitti:

Mikäs raja tuo 18 on olevinaan? Lapset on minulle erittäin tärkeitä ja haluan olla heidän tukenaan niin pitkään kuin henki pihisee. Aika tylyä jos tukeminen loppuu 18 v syntymäpäivään. Kyllä he tarvitsevat henkistä ja taloudellista tukea tod.näk. paljon pidempään.

Sitä en vain tajua, että miksi minun pitäisi elättää aikuista, koulutettua, tervettä, työkykyistä vaimoani, vaikka hän on luvannut mennä töihin? Miksi olemme pitäneet lapsiamme päiväkodissa ja maksaneet siitä pitkän pennin, jotta vaimo on saanut opiskella?

Koettakaan nyt ymmärtää raja lasten elättämisen ja vaimon elättämisen välillä.

Lue lisää

Mielestäni lapsesi ovat jo sen ikäiset, ettei vaimon kotonaolemiseen ole lapsen kehityksen kannalta merkittäviä perusteita. Missään ei ole tehty tutkimusta, joka todistaisi kotiäidin lasten olevan onnellisempia tai tasapainoisempia kuin työssäkäyvien.

Vaimosi tulee osallistua yhteisen taloudenhoitoon pikimmiten. Sano asia suoraan ja ilman tulkinnanvaraa. Palaat asiaan säännöllisesti ja osoitat, että olet tosissasi.

Sinun ei tarvitse elää sellaista elämää, joka ei tyydytä sinua mutta sinun täytyy kantaa vastuu siitä, että teet asialle jotain ja vaikutat ikävään oloosi. Toivottavasti pääsette asiassa eteenpäin...

Liina Anniina kirjoitti:

Ja höpönlöpön sinä "ei nimimerkkiä"!
Eihän ap. ole sopinut vaimonsa kanssa mitään kotiin jäämisestä. Vaimo on yksin sopinut.

Kotiäiti ei nyt missään nimessä "tee duunia siinä missä palkkatyöläinen".
Ei nykyaikana, vaippojen, tiskikoneiden ym. avustamina. En todellakaan laittaisi samalle viivalle. Kyllä työelämässä ovat vaatimukset sitä luokkaa, että 2-3 tenavan äiti pääsee kotona helpommalla. Eri asia tietysti, jos perheessä on vammainen lapsi, niin silloin alkaa kodinpito tulla todellisen työlääksi.

Kyllä terveelle aikuiselle ihmiselle, jolla on kouluikäiset lapset, kuuluu palkkatyö ja työyhteisö. Kodissa ei riitä haastetta mitenkään, kun lapset ovat päivisin koulussa. Kyllä sitä aikaa jää ja rutosti, joten älä viitsi verrata töissä olemiseen. Oikeasti.

Lue lisää

julkisuudessa on jokuaika sitten ollut puhetta tästä kotihoidosta, siis että töistä voit olla pois siihen asti kunnes lapsi on 3v - On kirjoitettu, että tässä ajassa ehtii työelämässä jo muuttua työtavat, ohjelmat ja työkaverit - kotona pitkään oleva helposti syrjäytyy työstä ja töihin paluu tuntuu vaan vaikeammalta mitä pidempään pois on. Ikäänkuin on henkisesti jo tippunut siitä pyörästä pois. Sen lisäksi kotonaoloajaltajää sitten eläkkeet kertymättä . Hieno juttu että mahdollisuus kotihoitoon pienten vanhemilla on ja näin voi tehdä (jos lompakko ja pää kestää kotonaoloa vuosia), mutta varmaan asiasta pitäisi keskustella puolisoiden kesken. Liina Anniinan tavoin toteaisin, että haasteet töissä on suurempia kuin kotona - toiset haluavat olla lasten kanssa kotona ja toiset taas kaipaavat työpaikan palkkaa, ihmiskontakteja ja ehkä haasteellsia tehtäviäkin.

Jos aikuinen puoliso on omasta halustaan kotona eikä hakeudu töihin (oli lapsia tai ei) niin asetelma on jotekin kummallinen - ellei sitten ole joku pohattaperhe jolla ok että toinen on jouten. Yhteisiä kuluja on asuntolainoista tai vuokrasta niin kyllä jotenkin odottaa että kumpikin töitä tekisi. Eriasia jos jää tahtomattaan työttömäksi tai jos tosiaan on sitten hoitovapaalla pienen lapsen kanssa.

Vähän ihmettelen, miten joku edes viihtyy kotona kymmenenkin vuotta, oli lapset sitten kotona/ koulussa/tarhassa tai ei lapsia ollenkaan. Onhan toki kotihommia, mutta luulisi tylsistyvät jos jouten on tai hellan ääressä aikansa vuositolkulla vietää. Tuskin päiviä voi ystävien kanssakaan viettää, jos tuloja ei ole joilla kahvilassa istua ja jos ystävät töissä käyvät. Luulisi ajan käyvän pitkäksi - työelämässä tärkeitä on paljan lisäksi usein myös ne työkaverit. Ja monet joiden ei rahan vuoksi töissä tarvi käydä, haluavat kuitenkin jotain puuhastella vapaaehtoisena. Siksi en ymmärrä, miten joku haluaa kotona vain olla.

Tuskin voit asialle muuta tehdä kun koittaa uudelleen vaan saada keskustelua aikaiseksi. Mutta jos toinen pitää päänsä ei minkään voi, vaikea tilanne. Harmillista.

Ihanaa elämää kirjoitti:

Tee sinä mitä lystäät ko.asian suhteen. Käy vaan töissäsi; ei se meitä kotirouvia haittaa. Mutta älä tuu haukkumaan siipeilijöiksi kaikkia kotirouvia. Jos joku toinen pariskunta haluaa toimia niin että vaimo jää kotiin vaikka koko loppuelämäkseen, niin sou vot?
Alkuperäisen tilanteeseen olenkin neuvoni antanut, eli olen kyllä lukenut ja tajunnut, mitä ap.mies ajaa takaa.
Mutta sinä Liina Anniina tuot esiin koko ajan omaa tilannettasi, ja että se on sinusta ainut oikea tyyli tässä ko.asiassa. Mä en tuomitse sun työssä käyntiäsi, jos jaksat hoitaa myös kotisi ja miehesi osallistuu sen hoitamiseen tasapuolisesti.
Mutta jos taasen esim. minun kotirouvan elämäni sua häiritsee noinkin kiivaasti, ja saa aikaiseksi vain haukkuja ylipäätänsä meitä kotirouvia kohtaan, niin sitä ihmettelen ja suuresti.
Jokainen saa sopia omassa parisuhteessaan omat asiansa kuten parhaimmaksi katsoo.
Säälit koko ajan tuota ap.miestä. Etkö tajua neuvoa häntä, että ottaisi sitten eron, jos niin rassaa toisen elättäminen.
Minä olen kuitenkin sitä mieltä, että veronmaksajien kontolle elätiksi toisen heittäminen rasittaa myös sinun kukkaroasi kaikkien muidenkin verojaan maksavien kera, että parempihan se on kannustaa tuota ap.miestä elättämään rakas ja sinun mielestäsi mukamas laiska ja itsekäs vaimonsa.

Tasa-arvosta miehen ja naisen välillä sen verran, että niin kauan kun nainen kantaa raskauden, synnyttää, imettää jne. on turhaakin turhempaa puhua tasaisesti jakautuvasta työn jaosta naisen ja miehen välillä perheessä.
Nainen tekee sitä, mihin luoja on hänet luonut, ja mies saakin vastineeksi kaikelta em:lta säästyen tehdä omat hommansa, mihin pystyy ja kykenee.
Tiesitkö edes sitä, että monesti hyvin ansaitsevat miehet tykkäävät, että naisensa on rouvan päivillä, eikä vaimon tarvitse raataa aamusta iltaan väsymys seuranaan. Jää siten kivasti aikaa ja jaksamista siihen ihanaan sänkyjumppaankin.

Lue lisää

Hahahaaa

Toivottavasti miehesi löytää pian oikean naisen.
Ura naisen joka elättää ihan itse itsensä, jää miehelläsikin enemmän rahaa omiin menoihinsa.

Olen niitä naisia joka on synnyttänyt koska biologian vuoksi mies ei siihen kykene ajatella olen myös imettänyt😂

Olen niitä naisia joka ei tuoksu pullalle tai tiskirätille

Olen uran omaava ja hyvin tienaava. Lapseni kouluttanut ja hänkin on uran omaava.

Minulla on omat harrastukseni ja menoni. Onhan elämä tehty elettäväksi eikä toisen elättämiseksi.

"Tee avioehto, jossa sovitaan omaisuuden kuuluvan sille, joka sen on hankkinut. Jollei se vaimollesi sovi, sano, että tilanteen on muututtava. Joko töihin tai ero."

Kiitos vastauksesta. Tätä olen harkinnut ja näin taidan toimia.

" Hän on voinut jatkaa omaa lapsuuttaan siinä samalla, jossa ei tarvitse ottaa vastuuta itsestään. Hän on voinut siirtää aikuistumistaan vuosi vuodelta eteenpäin"

Taisit osua asian ytimeen. Jos jotakin olemme sopineet, että vaimo hoitaa jonkun asian tai vastaa jostakin asiasta, niin aika usein ne jäävät hoitamatta. Sitten hän ei uskalla tunnustaa asian olevan hoitamatta ja kun se asia sitten aina ennemmin tai myöhemmin kaatuu syliin, sitten se tulee itkun kanssa selittämään jotakin. Ihan kuin lapset.

Oi mikä ONNI minulle, ettet ole miespuolinen ja minun puolisoni!
Olisin kylläkin ottanut tuon luonteisesta ja itsekkäästä ihmisestä ERON, jos olisin sinun kaltaiseen puolisoon aikoinaan päätynyt.
Jatkan hyvällä omalla tunnolla kotona löhöilyäni, ja huom: Liina Anniina sinä et joudu mua elättämään sentilläkään! Nauti jo elämästäsi, äläkkä ole täällä toisten naisten valintoja elämässään arvostelemassa; luoja varjelkoot sinua ja miestäsi, että työpaikanne toivottavasti säilyvät jatkossakin, ja voitte olla töissänne tahoillanne, miehesi suorastaan varmaan nauttii siitä, kun ei tarvitse sua Liina Anniina nähdä ihan koko aikaa ja kuunnella sun sätkätystä mm. muiden naisten elämänsä omista valinnoistaan!

Kymppinainen kirjoitti:

Oi mikä ONNI minulle, ettet ole miespuolinen ja minun puolisoni!
Olisin kylläkin ottanut tuon luonteisesta ja itsekkäästä ihmisestä ERON, jos olisin sinun kaltaiseen puolisoon aikoinaan päätynyt.
Jatkan hyvällä omalla tunnolla kotona löhöilyäni, ja huom: Liina Anniina sinä et joudu mua elättämään sentilläkään! Nauti jo elämästäsi, äläkkä ole täällä toisten naisten valintoja elämässään arvostelemassa; luoja varjelkoot sinua ja miestäsi, että työpaikanne toivottavasti säilyvät jatkossakin, ja voitte olla töissänne tahoillanne, miehesi suorastaan varmaan nauttii siitä, kun ei tarvitse sua Liina Anniina nähdä ihan koko aikaa ja kuunnella sun sätkätystä mm. muiden naisten elämänsä omista valinnoistaan!

Lue lisää

"Olisin kylläkin ottanut tuon luonteisesta ja itsekkäästä ihmisestä ERON"

"Jatkan hyvällä omalla tunnolla kotona löhöilyäni"

Huomaatko kymppinainen itse ironian?

Kymppinainen kirjoitti:

Oi mikä ONNI minulle, ettet ole miespuolinen ja minun puolisoni!
Olisin kylläkin ottanut tuon luonteisesta ja itsekkäästä ihmisestä ERON, jos olisin sinun kaltaiseen puolisoon aikoinaan päätynyt.
Jatkan hyvällä omalla tunnolla kotona löhöilyäni, ja huom: Liina Anniina sinä et joudu mua elättämään sentilläkään! Nauti jo elämästäsi, äläkkä ole täällä toisten naisten valintoja elämässään arvostelemassa; luoja varjelkoot sinua ja miestäsi, että työpaikanne toivottavasti säilyvät jatkossakin, ja voitte olla töissänne tahoillanne, miehesi suorastaan varmaan nauttii siitä, kun ei tarvitse sua Liina Anniina nähdä ihan koko aikaa ja kuunnella sun sätkätystä mm. muiden naisten elämänsä omista valinnoistaan!

Lue lisää

Sen kuin vaan löhöät kotonasi! Omantuntosi lienet kuolettanut.
Valitettavasti valintasi koskee myös ympäristöäsi. Joku sinulle sen leivän tienaa.

Työttömäksi joutuminen ja sitä kautta työnhakeminen on eri juttu. Ilman omaa syytään työttömäksi joutuneita en moiti missään nimessä!
Heillehän, naisille ja miehille maksetaan työttömyyskorvausta kunnes löytävät työtä.
Se, joka jää kotirouvaksi ilman puolisonsa kanssa sopimista asiasta, sitä minun on vaikea ymmärtää. Sorry!

Liina Anniina kirjoitti:

Sen kuin vaan löhöät kotonasi! Omantuntosi lienet kuolettanut.
Valitettavasti valintasi koskee myös ympäristöäsi. Joku sinulle sen leivän tienaa.

Työttömäksi joutuminen ja sitä kautta työnhakeminen on eri juttu. Ilman omaa syytään työttömäksi joutuneita en moiti missään nimessä!
Heillehän, naisille ja miehille maksetaan työttömyyskorvausta kunnes löytävät työtä.
Se, joka jää kotirouvaksi ilman puolisonsa kanssa sopimista asiasta, sitä minun on vaikea ymmärtää. Sorry!

Lue lisää

Vähänpä sinä Liina Anniina tiedät työttömyyskorvauksien maksamisistakin. Ota selkoa ennen kuin tänne kirjoittelet ihan puuta heinää tietämättömyyttäsi.
Minäkin olen työtön, ja en saa korvauksia mistään, koska puolisoni ansaitsee mukamas kelan laskuopin mukaan niin ja niin paljon, ettei mulle makseta minkäänlaista työttömyyskorvausta, vaikka olenkin työttömyystoimiston asiakaskaartia (välispiikki: täytyyhän työkkäriväkeäkin työllistää meidän työttömien).
Ja osittain terveytensä menettänyt yli 50 naishenkilö ei ole enää kovin varteenotettavaa työllistettävää kamaa, joten parempi kun olisit jo Liina Anniina räksyttämättä, vaikka sama se mulle, kyllä se kalikka vielä omaan nilkkaasi kilahtaa, kun oikein urakalla sitä sontaasi suollat tällä palstalla!

Kolmoishermosärky kirjoitti:

Vähänpä sinä Liina Anniina tiedät työttömyyskorvauksien maksamisistakin. Ota selkoa ennen kuin tänne kirjoittelet ihan puuta heinää tietämättömyyttäsi.
Minäkin olen työtön, ja en saa korvauksia mistään, koska puolisoni ansaitsee mukamas kelan laskuopin mukaan niin ja niin paljon, ettei mulle makseta minkäänlaista työttömyyskorvausta, vaikka olenkin työttömyystoimiston asiakaskaartia (välispiikki: täytyyhän työkkäriväkeäkin työllistää meidän työttömien).
Ja osittain terveytensä menettänyt yli 50 naishenkilö ei ole enää kovin varteenotettavaa työllistettävää kamaa, joten parempi kun olisit jo Liina Anniina räksyttämättä, vaikka sama se mulle, kyllä se kalikka vielä omaan nilkkaasi kilahtaa, kun oikein urakalla sitä sontaasi suollat tällä palstalla!

Lue lisää

Kaksi puolta.

Katse peiliin!
Miksi et ole minkään työttömyyskassan jäsen?
Loimaan tai mieluummin jonkin liiton.
Eipä vaikuttaisi puolisosi tulot.

Periaatteessa maksat nyt aiemmin maksamatta jättämiäsi jäsenmaksuja.

Liina Anniina kirjoitti:

Sen kuin vaan löhöät kotonasi! Omantuntosi lienet kuolettanut.
Valitettavasti valintasi koskee myös ympäristöäsi. Joku sinulle sen leivän tienaa.

Työttömäksi joutuminen ja sitä kautta työnhakeminen on eri juttu. Ilman omaa syytään työttömäksi joutuneita en moiti missään nimessä!
Heillehän, naisille ja miehille maksetaan työttömyyskorvausta kunnes löytävät työtä.
Se, joka jää kotirouvaksi ilman puolisonsa kanssa sopimista asiasta, sitä minun on vaikea ymmärtää. Sorry!

Lue lisää

Maksetaan kunnes työtä löytyy!?
Heko heko!

Etpä ole joutunut henkilkohtaisesti perehtymään asiaan.

Maksamiselle on olemassa rajat ja reunaehdot.
Sitä paitsi ansiosidonnainen korvaus on mielestäni "niin sanottu" ansiosidonnainen.
Sidonnaisuus heikkenee rajusti varsin alhaisella tulotasolla.
Rajan ylimenevästä brutosta korvausta kertyy 20%!

Pitkäaikainen kirjoitti:

Kaksi puolta.

Katse peiliin!
Miksi et ole minkään työttömyyskassan jäsen?
Loimaan tai mieluummin jonkin liiton.
Eipä vaikuttaisi puolisosi tulot.

Periaatteessa maksat nyt aiemmin maksamatta jättämiäsi jäsenmaksuja.

Lue lisää

Et näköjään tiedä sinäkään työttömien työttömyyskorvausten maksuperusteista tuon taivaallista. Kuulun ammattiliittooni tänä päivänäkin, vaikka en työttömyyskorvausta saakkaan mistään; ja eihän sieltä liitosta tai kassasta ensi alkuun työttömälle makseta kuin sen 500 päivää ansiosidonnaista päivärahaa, jonka jälkeen ihminen työttömyytensä jatkuessaan tippuu peruspäivärahoille, jotka ovat vain 180 päivää ja sen jälkeen tarveharkinnaiselle työmarkkinatuelle, jos työtön ihminen sattuu asumaan tietyn tuloisen puolisonsa kanssa, niin työtön kumppani ei saa yhtikäs mitään!!!!!
Tutustu nm:llä "Pitkäaikainen" työttömyyskorvausten maksatusjuttuihin paremmin ennen kuin alat täällä veistämään ja neuvomaan ko.asiassa.
Jäsenmaksu on omassa ammattiliitossani työttömältä jäseneltä muutaman euron/kk, jonka tuloja hankkiva puolisoni maksaa puolestani, koska itse ne mistään minkäänlaista työttömyyspv.rahaa saa!!!!! Mutta en halua liitostanikaan irrottautua. Ja olen maksanut aikoinaan työtuloistani liiton jäsenmaksun, että turhaa on tulla napisemaan, etten olisi maksellut jäsenmaksuja silloin kun tienasin omaa palkkaani.
Joku valopää nyt alkaa tietysti neuvoskelemaan, että miksi en eroa ammattiliittoni jäsenyydestä, ja vastaan samantein, että siksi, että saanhan sillä muutamalla eurolla per kuukausi ilmaisia etuisuuksia esim. matkavakuutuksen ja vuosikalenterin sekä erilaisia alennuksia esim. hotellien hinnoista tms.

Unohdit vain että ap:n tapauksessa ei yhdessä päätetty vaimon 12 -vuotista kotona oloa. Ei ole oikein, jos toinen joutuu vastentahtoisesti elättämään aikuisen ihmisen.
Ihan niin. Sillä sitä se on, sanottakoon nyt vaikka miten. Kyllä siinä helposti jää riippakiveksi toiselle, herranjestas sentään, kun eläkeikääkin ollaan korottamassa.
Niin ole siinä sitten 60-ikäisenä mummona pyytämässä taskurahaa mieheltä!
Ajatelkaa nyt kaksi kertaa, hyvät ihmiset.
Mielenterveyden kannaltakin olisi tärkeä, että ihmisellä on OMA työ ja raha, ettei joka senttiä tarvitse veivata mieheltä kuin teini-ikäinen.
Joten hop-hop töihin vaan, alkuperäisen vaimokin ja mitä pikemmin sen parempi.

Ei ole normaalia, että suht koht nuori ihminen jää oleskelemaan kotiin. Itse asiassa siellä ei VOI olla niin paljon töitä kouluikäisten perheessä, että sen perusteella voi motivoida kotona olon.
Tiskikone pesee tiskit, pesukone pyykit, imuroiminen ei kauan vie. Viikkosiivous 2-3 tuntia korkeintaan (viikossa), kun ripeästi tekee ja säännöllisesti. Ruoanlaitto about korkeintaan 1,5 t/pv ja siinäkään ei lieden äärellä tarvitse seistä koko aikaa.
Melkein se onkin siinä, se kotityö pääpiirteissään, sanon minä.

Liina Anniina kirjoitti:

Unohdit vain että ap:n tapauksessa ei yhdessä päätetty vaimon 12 -vuotista kotona oloa. Ei ole oikein, jos toinen joutuu vastentahtoisesti elättämään aikuisen ihmisen.
Ihan niin. Sillä sitä se on, sanottakoon nyt vaikka miten. Kyllä siinä helposti jää riippakiveksi toiselle, herranjestas sentään, kun eläkeikääkin ollaan korottamassa.
Niin ole siinä sitten 60-ikäisenä mummona pyytämässä taskurahaa mieheltä!
Ajatelkaa nyt kaksi kertaa, hyvät ihmiset.
Mielenterveyden kannaltakin olisi tärkeä, että ihmisellä on OMA työ ja raha, ettei joka senttiä tarvitse veivata mieheltä kuin teini-ikäinen.
Joten hop-hop töihin vaan, alkuperäisen vaimokin ja mitä pikemmin sen parempi.

Ei ole normaalia, että suht koht nuori ihminen jää oleskelemaan kotiin. Itse asiassa siellä ei VOI olla niin paljon töitä kouluikäisten perheessä, että sen perusteella voi motivoida kotona olon.
Tiskikone pesee tiskit, pesukone pyykit, imuroiminen ei kauan vie. Viikkosiivous 2-3 tuntia korkeintaan (viikossa), kun ripeästi tekee ja säännöllisesti. Ruoanlaitto about korkeintaan 1,5 t/pv ja siinäkään ei lieden äärellä tarvitse seistä koko aikaa.
Melkein se onkin siinä, se kotityö pääpiirteissään, sanon minä.

Lue lisää

"ettei joka senttiä tarvitse veivata mieheltä kuin teini-ikäinen."

Minusta toimivassa perheessä kaikki tulot, varat ja omaisuus on yhteistä. Tulonhankkijalla ei ole rahoihin sen kummempaa oikeutta kuin puolisollakaan.

Ei nimimerkkiä kirjoitti:

"ettei joka senttiä tarvitse veivata mieheltä kuin teini-ikäinen."

Minusta toimivassa perheessä kaikki tulot, varat ja omaisuus on yhteistä. Tulonhankkijalla ei ole rahoihin sen kummempaa oikeutta kuin puolisollakaan.

Lue lisää

Ei pidä paikkaansa ja kyllä rahat ovat sen kuka ne tienaa ja sitten katsotaan riittääkö ne elättämään lapset ja siipeilevän rouvan vaikka voisi töihin mennä. Jos vaikka rouva haluaa kampaajalle mennä niin milläs maksaa kun ei ole omaa rahaa.

Ei nimimerkkiä kirjoitti:

"ettei joka senttiä tarvitse veivata mieheltä kuin teini-ikäinen."

Minusta toimivassa perheessä kaikki tulot, varat ja omaisuus on yhteistä. Tulonhankkijalla ei ole rahoihin sen kummempaa oikeutta kuin puolisollakaan.

Lue lisää

Juuri noin!!!

Paino sanalla TOIMIVA!

Ei tasapainoisessa, tyytyväisessä parisuhteessa lasketa euroja eikä oikeuksia.

Kaikki on yhteistä.

Määräraha-ajatus ja rahan pyytäminen kumppanilta on nöyryyttävää.
"Omissa" euroissa roikkuminen on niin itsekästä että minusta olisi syytä miettiä parisuhteen syvimpiä perusteita!

mk kirjoitti:

Ei pidä paikkaansa ja kyllä rahat ovat sen kuka ne tienaa ja sitten katsotaan riittääkö ne elättämään lapset ja siipeilevän rouvan vaikka voisi töihin mennä. Jos vaikka rouva haluaa kampaajalle mennä niin milläs maksaa kun ei ole omaa rahaa.

Lue lisää

Minkä vuoksi tuollaisessa tilanteessa sitten parisuhteessa eletään?

Erillään asuminen ja vapaa seurustelu sopisi mielestäni paremmin.

Liina Anniina kirjoitti:

Unohdit vain että ap:n tapauksessa ei yhdessä päätetty vaimon 12 -vuotista kotona oloa. Ei ole oikein, jos toinen joutuu vastentahtoisesti elättämään aikuisen ihmisen.
Ihan niin. Sillä sitä se on, sanottakoon nyt vaikka miten. Kyllä siinä helposti jää riippakiveksi toiselle, herranjestas sentään, kun eläkeikääkin ollaan korottamassa.
Niin ole siinä sitten 60-ikäisenä mummona pyytämässä taskurahaa mieheltä!
Ajatelkaa nyt kaksi kertaa, hyvät ihmiset.
Mielenterveyden kannaltakin olisi tärkeä, että ihmisellä on OMA työ ja raha, ettei joka senttiä tarvitse veivata mieheltä kuin teini-ikäinen.
Joten hop-hop töihin vaan, alkuperäisen vaimokin ja mitä pikemmin sen parempi.

Ei ole normaalia, että suht koht nuori ihminen jää oleskelemaan kotiin. Itse asiassa siellä ei VOI olla niin paljon töitä kouluikäisten perheessä, että sen perusteella voi motivoida kotona olon.
Tiskikone pesee tiskit, pesukone pyykit, imuroiminen ei kauan vie. Viikkosiivous 2-3 tuntia korkeintaan (viikossa), kun ripeästi tekee ja säännöllisesti. Ruoanlaitto about korkeintaan 1,5 t/pv ja siinäkään ei lieden äärellä tarvitse seistä koko aikaa.
Melkein se onkin siinä, se kotityö pääpiirteissään, sanon minä.

Lue lisää

Kysyn vaan, että mikä sua risoo noinkin kovasti kotiäitiyden valinneissa naisissa?
Kokemuksesta voinen sanoa, että enemmän mielenterveyttä rasittaa nykyinen työelämä kuin kotirouvuus!!!!
Se on kattos aviomiehestä kiinni, ja hänen mahdollisuudestaan elättää vaimonsa ja lastensa äiti, että eihän sitä ole kaikille semmosta mahdollisuutta suotu, että koeta sinä Liina Anniina vain keskittyä nyt siihen omaan pikku elämääsi, ja toivottavasti annat kaikkien kukkia kukkia, koska vaikuttaa, että sun pollaasi kumman pahasti kiristää toisten naisten elämiset ja tuon aloittajan kyselyt nyt ovat ihan älyttömiä. Jos aloittaja haluaa akkansa töihin, niin onhan se silleen, että näinä suurtyöttömyyden aikoina on vaikeaa saada töitä, ja tuskin kukaan tahtoo mennä postinjakajaksi tai siivoojaksi, jos on jopa useamman ammattitutkinnon suorittanut ja pätevä niihin tehtäviin, joihin on kouluttautunutkin.
Aloittajaa neuvoisin ottamaan pikimmin eron, jos pännii vaimonsa kotona oleminen noinkin paljon, mutta tuskin helpottaa aloittajan vastuuta ja taloudellista taakkaansa, koska jos ei ole avioehtoakaan laatinut ja elatustukien maksumieheksi joutuu lapsiensa myötä kuitenkin.

mk kirjoitti:

Ei pidä paikkaansa ja kyllä rahat ovat sen kuka ne tienaa ja sitten katsotaan riittääkö ne elättämään lapset ja siipeilevän rouvan vaikka voisi töihin mennä. Jos vaikka rouva haluaa kampaajalle mennä niin milläs maksaa kun ei ole omaa rahaa.

Lue lisää

Ja lapset olivat yhteisen toiminnan tulosko vaiko?
Ja rouvalla ei ole niinkuin mitään osuutta yhteisten lastenne aikaansaamiseksi ja hoivaamisessa???
Sinä maksat rouvan kampaajakulut, ja jos et pysty, niin jätä omista menoista jotakin turhuutta pois.

Rva kotonta kirjoitti:

Ja lapset olivat yhteisen toiminnan tulosko vaiko?
Ja rouvalla ei ole niinkuin mitään osuutta yhteisten lastenne aikaansaamiseksi ja hoivaamisessa???
Sinä maksat rouvan kampaajakulut, ja jos et pysty, niin jätä omista menoista jotakin turhuutta pois.

Lue lisää

Milloinkas se rouva maksaa herransa parturikulut ja jättää omista menoistaan turhuudet pois?
Vai onko rouva "ostettu ja elätetty" omaan käyttöön kuin kurtisaani. Tai muu maksettu nainen.
Noh, parisuhdehan sekin on, tietysti tavallaan.
Toinen maksaa, toinen elätyttää ja tarjoaa palveluitaan...

Sotkekoot elämänsä kirjoitti:

Kysyn vaan, että mikä sua risoo noinkin kovasti kotiäitiyden valinneissa naisissa?
Kokemuksesta voinen sanoa, että enemmän mielenterveyttä rasittaa nykyinen työelämä kuin kotirouvuus!!!!
Se on kattos aviomiehestä kiinni, ja hänen mahdollisuudestaan elättää vaimonsa ja lastensa äiti, että eihän sitä ole kaikille semmosta mahdollisuutta suotu, että koeta sinä Liina Anniina vain keskittyä nyt siihen omaan pikku elämääsi, ja toivottavasti annat kaikkien kukkia kukkia, koska vaikuttaa, että sun pollaasi kumman pahasti kiristää toisten naisten elämiset ja tuon aloittajan kyselyt nyt ovat ihan älyttömiä. Jos aloittaja haluaa akkansa töihin, niin onhan se silleen, että näinä suurtyöttömyyden aikoina on vaikeaa saada töitä, ja tuskin kukaan tahtoo mennä postinjakajaksi tai siivoojaksi, jos on jopa useamman ammattitutkinnon suorittanut ja pätevä niihin tehtäviin, joihin on kouluttautunutkin.
Aloittajaa neuvoisin ottamaan pikimmin eron, jos pännii vaimonsa kotona oleminen noinkin paljon, mutta tuskin helpottaa aloittajan vastuuta ja taloudellista taakkaansa, koska jos ei ole avioehtoakaan laatinut ja elatustukien maksumieheksi joutuu lapsiensa myötä kuitenkin.

Lue lisää

Vai on aloittajan kyselyt sinusta "sotkekoot elämänsä" älyttömiä! Hohhoijaa, taitaa johtua siitä, että kyselijä on mieshenkilö.
Jos vastaavasti olisi kyselijänä nainen, joka valittaisi, että miehensä ei mene töihin, vaan vaimo joutuu elättämään miehensä, niin sinä varmasti lätkisit miestä kuin vierasta possuparkaa tällä palstalla.
Sanoisitko, että kukaan ei halua postinkantajaksi, joten elätä vain ukkosi kun olet sen ottanut.
Mitä vikaa postin jakamisessa on? Kyllä sitä voi minusta vallan hyvin tehdä 12-vuotta kotona ollut nainen, joka on vuonna 5 suorittanut jonkin korkeakoulututkinnon.
Katsos ihminen, kun korkeakoulututkinto ei nykyään niin hirveästi paina mittarissa, monella ihmisellä on samanlainen tutkinto.
Postissa on töissä useita korkeakoulututkinnon suorittaneita.
Ja mitä siivoamiseen tulee, niin kyllä se onnistuu koulun käyneeltäkin, korkeakoulututkinto ei ole esteenä mitenkään.
Jos on 12-vuotta ollut ulkona työelämästä, niin silloin ei aleta nirsoilemaan, työ kuin työ pitäisi kelvata.
Olen itse ylemmän tutkinnon suorittanut, enkä missään nimessä katso postinjakajia tai siivoojia sen alempiarvoiseksi, ettei heidän töitään voisi tehdä kuka tahansa korkeakouluihminen.
Eikä ap. miehelle lasten elatus nyt taida olla uusi juttu. Sitähän tuo lienee tehnyt tähänkin asti, ja elättänyt rouvansakin.

Liina Anniina kirjoitti:

Milloinkas se rouva maksaa herransa parturikulut ja jättää omista menoistaan turhuudet pois?
Vai onko rouva "ostettu ja elätetty" omaan käyttöön kuin kurtisaani. Tai muu maksettu nainen.
Noh, parisuhdehan sekin on, tietysti tavallaan.
Toinen maksaa, toinen elätyttää ja tarjoaa palveluitaan...

Lue lisää

Jos mä joutuisin makselemaan mun aviomieheni parturikulut, niin ei tulis kuulonkaan, mut onneksi sitä on onnistanut elämässään saamaan sen verran hyvätuloisen ukon, että ei tarvii kunnan kassasta mennä anoskelemaan ukolleen parturirahoja, eikä ittelleenkään.
Liina Anniinalla on kadoksissa käsite rakkaus miehen ja naisen välillä. Keskinäisessä rakkaudessaan annetaan ja saadaan, niin se vaan on, siinä naimapuuhassakin, että molempiin suuntiin homma pelittää ja yhteinen kliimaksi kruunaa koko touhun! Raha on vain paperia ja metallikolikoita, vaihdonvälineitä, ei muuta! Ihan sama, kumpi puolisko sitä kotiin kantaa hartiat raskautettuna, onpahan ainakin hieroja omasta takaa kotisohvalla; toista se on sinkuilla; pitää mennä maksullisiin hierotuttamaan itseään.

Liina Anniina kirjoitti:

Vai on aloittajan kyselyt sinusta "sotkekoot elämänsä" älyttömiä! Hohhoijaa, taitaa johtua siitä, että kyselijä on mieshenkilö.
Jos vastaavasti olisi kyselijänä nainen, joka valittaisi, että miehensä ei mene töihin, vaan vaimo joutuu elättämään miehensä, niin sinä varmasti lätkisit miestä kuin vierasta possuparkaa tällä palstalla.
Sanoisitko, että kukaan ei halua postinkantajaksi, joten elätä vain ukkosi kun olet sen ottanut.
Mitä vikaa postin jakamisessa on? Kyllä sitä voi minusta vallan hyvin tehdä 12-vuotta kotona ollut nainen, joka on vuonna 5 suorittanut jonkin korkeakoulututkinnon.
Katsos ihminen, kun korkeakoulututkinto ei nykyään niin hirveästi paina mittarissa, monella ihmisellä on samanlainen tutkinto.
Postissa on töissä useita korkeakoulututkinnon suorittaneita.
Ja mitä siivoamiseen tulee, niin kyllä se onnistuu koulun käyneeltäkin, korkeakoulututkinto ei ole esteenä mitenkään.
Jos on 12-vuotta ollut ulkona työelämästä, niin silloin ei aleta nirsoilemaan, työ kuin työ pitäisi kelvata.
Olen itse ylemmän tutkinnon suorittanut, enkä missään nimessä katso postinjakajia tai siivoojia sen alempiarvoiseksi, ettei heidän töitään voisi tehdä kuka tahansa korkeakouluihminen.
Eikä ap. miehelle lasten elatus nyt taida olla uusi juttu. Sitähän tuo lienee tehnyt tähänkin asti, ja elättänyt rouvansakin.

Lue lisää

Täysin tumpelolta ja avuttomalta ei onnistu mikään, potkut tulee altaaikayksikön.
Siivoojiltakin vaaditaan nykyisin laitoshuoltajan tutkinto.
Vuonna 0 suoritettu korkeakoulututkinolla ei ole mitään virkaa, jos ei ole koskaan sitä koulutusta hyödyntäny, kaikki muuttuu jo muutamassa vuodessa saatikka 10-15 vuodessa.
Päivittää pitää koulutuksensa, jos aikoo omaan ammattiinsa mennä, siis koulutukseen takaisin.
Tietty jotain työtä voi saada, mutta jos asenne on jo mukaavuudenhaluinen, laiska ja itsekäs niin tuskin haastattelua pitemmälle pääsee.

67-v kirjoitti:

Minkä vuoksi tuollaisessa tilanteessa sitten parisuhteessa eletään?

Erillään asuminen ja vapaa seurustelu sopisi mielestäni paremmin.

Meillä ainakin kummallakin omat tikit ja ei naiseni koskaan suostuisi yhteiseen tiliin enkä minäkään sentakia että kun on pakolliset perheen menot maksettu niin kumpikin saa loput rahansa mitä nettopalkasta jää laittaa siihen mihin itse huvittaa. Itse laitan harratuksiin kuten moottoripyöräilyyn ja urheiluharratuksiin ja siihen ei ole puolisolla mitään sanomista.

Rakastan vapautta kirjoitti:

Jos mä joutuisin makselemaan mun aviomieheni parturikulut, niin ei tulis kuulonkaan, mut onneksi sitä on onnistanut elämässään saamaan sen verran hyvätuloisen ukon, että ei tarvii kunnan kassasta mennä anoskelemaan ukolleen parturirahoja, eikä ittelleenkään.
Liina Anniinalla on kadoksissa käsite rakkaus miehen ja naisen välillä. Keskinäisessä rakkaudessaan annetaan ja saadaan, niin se vaan on, siinä naimapuuhassakin, että molempiin suuntiin homma pelittää ja yhteinen kliimaksi kruunaa koko touhun! Raha on vain paperia ja metallikolikoita, vaihdonvälineitä, ei muuta! Ihan sama, kumpi puolisko sitä kotiin kantaa hartiat raskautettuna, onpahan ainakin hieroja omasta takaa kotisohvalla; toista se on sinkuilla; pitää mennä maksullisiin hierotuttamaan itseään.

Lue lisää

"Jos mä joutuisin makselemaan mun aviomieheni parturikulut, niin ei tulis kuulonkaan, mut onneksi sitä on onnistanut elämässään saamaan sen verran hyvätuloisen ukon"

Juuri tuollaista kaksinaismoraalista paskaa on naisten jutut täynnä! Eipä taida Suomenmaassa olla kovin monia tapauksia, että naiset elättäisivät kotiherran. Kyllä olisi naiset toppuuttamassa miehiään töihin ja lujaa!

"Raha on vain paperia ja metallikolikoita, vaihdonvälineitä, ei muuta!"

Tyypillinen rikkaan slogani, jonka ei ole tarvinnut nähdä puutetta tai raataa itse rahojen eteen. Kyllä olisi toinen ääni kellossa jos se raha syystä tai toisesta loppuisi!

Kaksinaismoralisti kirjoitti:

"Jos mä joutuisin makselemaan mun aviomieheni parturikulut, niin ei tulis kuulonkaan, mut onneksi sitä on onnistanut elämässään saamaan sen verran hyvätuloisen ukon"

Juuri tuollaista kaksinaismoraalista paskaa on naisten jutut täynnä! Eipä taida Suomenmaassa olla kovin monia tapauksia, että naiset elättäisivät kotiherran. Kyllä olisi naiset toppuuttamassa miehiään töihin ja lujaa!

"Raha on vain paperia ja metallikolikoita, vaihdonvälineitä, ei muuta!"

Tyypillinen rikkaan slogani, jonka ei ole tarvinnut nähdä puutetta tai raataa itse rahojen eteen. Kyllä olisi toinen ääni kellossa jos se raha syystä tai toisesta loppuisi!

Lue lisää

Niin. Se on joka tapauksessa niin, että kun raha riittää syömiseen ja asuntoon, jokseenkin myös jonkinlaiseen kulkemiseen (esim. mummolaan pääsee) niin se on aivan sama kuka perheenjäsen sitä rahaa kotiin tuo. Toki toivottavaa on, että rahan tuo jompi kumpi vanhemmista tai joissain tapauksissa molemmat.

Itse elän mieheni kanssa (ei lapsia) siten, että minä tuon rahat taloon ja mieheni on kotona (opiskelut loppusuoralla, mutta ei enää paljon mitään tekemistä sen suhteen). Hän ei juurikaan siivoile, joskus laittaa ruokaa ja pyykkää mutta aikalailla puoliksi nuo kotihommat menee. Sen sijaan hän parantelee autoa, tietokoneita, hifistöä yms.

Olen ihan onnellinen tähän tilanteeseen nyt, kun ei sitä rahaa niin kovin hirveästi tarvitsekaan. Toki jos mammalomalle tarvitsisi jossain vaiheessa jäädä, niin olisi kätevää jos mies voisi käydä edes osa-aikatöissä. Ja kyllä sen verran on puhuttu, että jos jossain vaiheessa saa hyväpalkkaista työtä niin voisin minäkin jäädä kodin puolelle. Sitä en ole vielä päättänyt, haluanko, mutta kiva tietää että semmoinenkin mahdollisuus olisi :)

Hip hei kirjoitti:

Niin. Se on joka tapauksessa niin, että kun raha riittää syömiseen ja asuntoon, jokseenkin myös jonkinlaiseen kulkemiseen (esim. mummolaan pääsee) niin se on aivan sama kuka perheenjäsen sitä rahaa kotiin tuo. Toki toivottavaa on, että rahan tuo jompi kumpi vanhemmista tai joissain tapauksissa molemmat.

Itse elän mieheni kanssa (ei lapsia) siten, että minä tuon rahat taloon ja mieheni on kotona (opiskelut loppusuoralla, mutta ei enää paljon mitään tekemistä sen suhteen). Hän ei juurikaan siivoile, joskus laittaa ruokaa ja pyykkää mutta aikalailla puoliksi nuo kotihommat menee. Sen sijaan hän parantelee autoa, tietokoneita, hifistöä yms.

Olen ihan onnellinen tähän tilanteeseen nyt, kun ei sitä rahaa niin kovin hirveästi tarvitsekaan. Toki jos mammalomalle tarvitsisi jossain vaiheessa jäädä, niin olisi kätevää jos mies voisi käydä edes osa-aikatöissä. Ja kyllä sen verran on puhuttu, että jos jossain vaiheessa saa hyväpalkkaista työtä niin voisin minäkin jäädä kodin puolelle. Sitä en ole vielä päättänyt, haluanko, mutta kiva tietää että semmoinenkin mahdollisuus olisi :)

Lue lisää

Juuri tuosta on kyse! Noinhan se pitäisi normaalissa parisuhteessa mennäkkin..
Täällä vain ääripäät räksyttää muistamatta, että se avioliitto on muutakin kuin tappelua siitä, kuka tuo ja miten paljon rahaa perheeseen.
Luulenpa, että Liina Anniinan miehelläkin voisi olla ihan eri mieli asioista, kuin vaimollaaan, mutta mehän kuulemme vain vaimon mielipiteen, niinkuin AP.kin julistaa vain omalta kannaltaan asiaansa, vaimolla olisi varmasti taas aivan päinvastainen kuva asioista.

En usko minäkään, että edes AP.n ongelma on oikeasti mikään vaimon työttömyys, on vain tullut siihen pisteeseen liitossaan, missä mikään ei maistu miltään ja vaimosta on tehnyt kaatopaikkansa..
Nyt tarvittaisiin sitä yhteenhiileen puhaltamista ja vaimon tukemista, mutta AP lankeaa tuohon ansaan, että alkaa vain haukkumaan aivan vieraan räkyttäjän kanssa vaimoaan, joka ei tiedä asiasta oikeasti mitään.
Kyllä sitä yleensä oikeudessakin kuunnellaan kumpaakin osapuolta, eikä aleta syyttelemään toista vain toisen osapuolen kantilta.

Kyllä se Ap on se vaimo se sinun tärkeä ihminen, ei tuo Liina Anniina...mistäs tiedät, ettei hänkin ole vain ilmanaikuinen läskipää pönöttämässä kaljatölkin kanssa päivät pitkät täällä netissä roikkuen? ;)))
Jospa keskustelisit sen vaimosi kanssa AP oikeista ongelmista ja siitä kannattaako yhteiselonne, kun et tunne enää vaimoasi rakastavan.
Mutta muista, että se perheen menettäminen on yleensä kuitenkin aika iso shokki, vaikka kuinka nyt tuntuisi, että joutaa siitä menemäänkin.

ongelmat ongelmina kirjoitti:

Juuri tuosta on kyse! Noinhan se pitäisi normaalissa parisuhteessa mennäkkin..
Täällä vain ääripäät räksyttää muistamatta, että se avioliitto on muutakin kuin tappelua siitä, kuka tuo ja miten paljon rahaa perheeseen.
Luulenpa, että Liina Anniinan miehelläkin voisi olla ihan eri mieli asioista, kuin vaimollaaan, mutta mehän kuulemme vain vaimon mielipiteen, niinkuin AP.kin julistaa vain omalta kannaltaan asiaansa, vaimolla olisi varmasti taas aivan päinvastainen kuva asioista.

En usko minäkään, että edes AP.n ongelma on oikeasti mikään vaimon työttömyys, on vain tullut siihen pisteeseen liitossaan, missä mikään ei maistu miltään ja vaimosta on tehnyt kaatopaikkansa..
Nyt tarvittaisiin sitä yhteenhiileen puhaltamista ja vaimon tukemista, mutta AP lankeaa tuohon ansaan, että alkaa vain haukkumaan aivan vieraan räkyttäjän kanssa vaimoaan, joka ei tiedä asiasta oikeasti mitään.
Kyllä sitä yleensä oikeudessakin kuunnellaan kumpaakin osapuolta, eikä aleta syyttelemään toista vain toisen osapuolen kantilta.

Kyllä se Ap on se vaimo se sinun tärkeä ihminen, ei tuo Liina Anniina...mistäs tiedät, ettei hänkin ole vain ilmanaikuinen läskipää pönöttämässä kaljatölkin kanssa päivät pitkät täällä netissä roikkuen? ;)))
Jospa keskustelisit sen vaimosi kanssa AP oikeista ongelmista ja siitä kannattaako yhteiselonne, kun et tunne enää vaimoasi rakastavan.
Mutta muista, että se perheen menettäminen on yleensä kuitenkin aika iso shokki, vaikka kuinka nyt tuntuisi, että joutaa siitä menemäänkin.

Lue lisää

"avioliitto on muutakin kuin tappelua siitä, kuka tuo ja miten paljon rahaa perheeseen"

"Kyllä sitä yleensä oikeudessakin kuunnellaan kumpaakin osapuolta"

Niinpä, esimerkiksi avioliitto voisi olla sitä että yhdessä sovitaan kuinka toimitaan ja sitten pidetään se mitä ollaan sovittu. Vaimo esim. meni töihin valmistumisensa jälkeen ja irtisanoutui 2 kk:n jälkeen kun työ ei maistunut, kysymättä minulta mitään tai edes ilmoittamatta. Me olemme kuitenkin yksissä tuumin ostaneet asunnon ja ottaneet velkaa, tehneet lapset jne. Ei voi olla niin, että tuollaisia ratkaisuja toinen osapuoli tekee miten huvittaa. Mitä jos minä tekisin saman? Laskut olisivat ulosotossa, kämppä menisi pakkohuutokauppaan ja sossusta haettaisiin rahaa että saadaan lapsille ruokaa.

"Nyt tarvittaisiin sitä yhteenhiileen puhaltamista ja vaimon tukemista"

Olen nyt tukenut hänen opiskeluitaan kolmen tutkinnon verran enkä ole pakottanut häntä minnekään kassalle istumaan. Avioliitossa soisi olevan joskus myös niitä myötämäkiä, koska muuten ei vain jaksa jos elämä on pelkkää vastamäkeä.

"Jospa keskustelisit sen vaimosi kanssa AP oikeista ongelmista ja siitä kannattaako yhteiselonne"

Juu, keskusteltu on ja vaimo tietää tasan tarkkaan missä mennään. Olen sanonut että minä en voi enää muuta tehdä kuin odottaa. Rakastaminen on myös tahdon asia ja siihen kuuluu myös kunnnioitus ja arvostus. Miten itsellesi kävisi kunnioituksen ja arvostuksen kanssa, jos puolisosi tekisi mitä huvittaa kysymättä sinulta mitään? Minun looginen johtopäätökseni vaimoni toiminnasta on, että:

A) Vaimoni ei arvosta eikä kunnioita minua. Mielestäni aika huono juttu.

tai

B) Vaimollani on vaikeuksia hahmottaa asioiden syy-seuraussuhteita, eli hän ei ymmärrä tekojensa seurauksia. Se taas kertoisi heikoita älynlahjoista. Aika huono juttu tämäkin.

67-v kirjoitti:

Juuri noin!!!

Paino sanalla TOIMIVA!

Ei tasapainoisessa, tyytyväisessä parisuhteessa lasketa euroja eikä oikeuksia.

Kaikki on yhteistä.

Määräraha-ajatus ja rahan pyytäminen kumppanilta on nöyryyttävää.
"Omissa" euroissa roikkuminen on niin itsekästä että minusta olisi syytä miettiä parisuhteen syvimpiä perusteita!

Lue lisää

Jos se on niin nöyryyttävää niin mene töihin, nöyryyttävänpää olisi alistua aikuisena naisena jonkun elätettäväksi

...ja saat meidän kaikkien maksaman YH.LAPSILISÄN normaalin lapsilisän lisäksi.
Että jurppii nää ittensä mukamas ja lapsensa eronneet yksinhuoltajat!!!
Yhteiskunnan kassasta ootte kahmimassa kaksin käsin ylimääräisiä avustuksia.
Ehjät perheet, joissa yksi tienaa ja toinen on kotiäitinä/isänä eivät saa minkäänlaisia YH.LISIÄ lapsilisiin kelalta automaattisesti kuten eronneet yh.akat/ukot lapsilisäikäisten lastensa varjolla!
Lienetkö olet edes yksityisellä vaiko valtiolla/kunnalla töissäsi?

Turhaa retostelua kirjoitti:

...ja saat meidän kaikkien maksaman YH.LAPSILISÄN normaalin lapsilisän lisäksi.
Että jurppii nää ittensä mukamas ja lapsensa eronneet yksinhuoltajat!!!
Yhteiskunnan kassasta ootte kahmimassa kaksin käsin ylimääräisiä avustuksia.
Ehjät perheet, joissa yksi tienaa ja toinen on kotiäitinä/isänä eivät saa minkäänlaisia YH.LISIÄ lapsilisiin kelalta automaattisesti kuten eronneet yh.akat/ukot lapsilisäikäisten lastensa varjolla!
Lienetkö olet edes yksityisellä vaiko valtiolla/kunnalla töissäsi?

Lue lisää

korjaan: "Että jurppii nää ittensä ja lapsensa elättäjät mukamas......."

Turhaa retostelua kirjoitti:

...ja saat meidän kaikkien maksaman YH.LAPSILISÄN normaalin lapsilisän lisäksi.
Että jurppii nää ittensä mukamas ja lapsensa eronneet yksinhuoltajat!!!
Yhteiskunnan kassasta ootte kahmimassa kaksin käsin ylimääräisiä avustuksia.
Ehjät perheet, joissa yksi tienaa ja toinen on kotiäitinä/isänä eivät saa minkäänlaisia YH.LISIÄ lapsilisiin kelalta automaattisesti kuten eronneet yh.akat/ukot lapsilisäikäisten lastensa varjolla!
Lienetkö olet edes yksityisellä vaiko valtiolla/kunnalla töissäsi?

Lue lisää

Yksinhuoltajakorotus lapsilisään on tällä hetkellä yhdestä lapsesta 46,79 e. Ettäkö kaksin käsin työssäkäyvä yksinhuoltaja sitä "ylimääräistä" lisää kahmii? :D

Ap:n kirjoittajan mukainen tilanne on ikävä ja hankala, jossa toinen puolisoista joutuu elättämään koko perhettä (vastentahtoisesti). Ja se, että kyseisessä tilanteessa ei saa Kelalta lisätukea, ei ole niiden syy/vika, jotka sitä saavat (eli esim. yksinhuoltajat). Tähän epäkohtaan pitäisi lähteä hakemaan lakimuutosta, sieltä se lähtee. Syyttömiä on turha syyllistää.

Kyllä yksinhuoltajakin voi ja pystyy itse elättämään itsensä ja perheensä. Ei se kelan tarjoama yh-korotus lapsilisään rikastuta. :) Ja tuskin sinäkään siitä kieltäytyisit, jos samaan tilanteeseen päätyisit.

Uskoisin että ap:n kannattaa. Mies ei ole kiukunnut lastensa elättämisestä, vaan vaimonsa elättämisestä.
Jos mies eroaa, jää siipeilijä-vaimon elättäminen pois kuvioista. Nainen joutuu kantamaan vastuun elämisestään ja arjen sujumisesta.
Yhteiskunnan "elatus" ei ole niin helppo juttu, kuin ukon antama raha. Nainen joutuu näkemään vaivaa, vaikka yhteiskunta elättäisikin. On tehtävä hakemuksia, käytävä työkkärissä tai sos.luukulla, kaikki tämä on kotirouvalle uutta vaivannäköä.
Joten kannattaa, miehen kannalta.

Liina Anniina kirjoitti:

Uskoisin että ap:n kannattaa. Mies ei ole kiukunnut lastensa elättämisestä, vaan vaimonsa elättämisestä.
Jos mies eroaa, jää siipeilijä-vaimon elättäminen pois kuvioista. Nainen joutuu kantamaan vastuun elämisestään ja arjen sujumisesta.
Yhteiskunnan "elatus" ei ole niin helppo juttu, kuin ukon antama raha. Nainen joutuu näkemään vaivaa, vaikka yhteiskunta elättäisikin. On tehtävä hakemuksia, käytävä työkkärissä tai sos.luukulla, kaikki tämä on kotirouvalle uutta vaivannäköä.
Joten kannattaa, miehen kannalta.

Lue lisää

Liina Anniina: Hei haloo, ei toi mies voi erota vaimostaan, koska ketäs toi ap.mies sitten panis?
Kunnon miestä nussituttaa säännöllisesti, ja sopivaa pantavaa rakoa ei niin vaan saa sormia napsauttamalla, ja huorissa käynti se vasta maksaakin ja kaiken maailman taudit mahista saada heppinsä päähän.

Liina Anniina kirjoitti:

Uskoisin että ap:n kannattaa. Mies ei ole kiukunnut lastensa elättämisestä, vaan vaimonsa elättämisestä.
Jos mies eroaa, jää siipeilijä-vaimon elättäminen pois kuvioista. Nainen joutuu kantamaan vastuun elämisestään ja arjen sujumisesta.
Yhteiskunnan "elatus" ei ole niin helppo juttu, kuin ukon antama raha. Nainen joutuu näkemään vaivaa, vaikka yhteiskunta elättäisikin. On tehtävä hakemuksia, käytävä työkkärissä tai sos.luukulla, kaikki tämä on kotirouvalle uutta vaivannäköä.
Joten kannattaa, miehen kannalta.

Lue lisää

Ei normaali työssäkäyvä perheenäiti ehtisi täällä kirjoittelemaan kuten Liina Anniina väittää olevansa.

ValeLiina kirjoitti:

Ei normaali työssäkäyvä perheenäiti ehtisi täällä kirjoittelemaan kuten Liina Anniina väittää olevansa.

hei, sillä on loma nyt.

haloooo kirjoitti:

hei, sillä on loma nyt.

Kyllä mulla lomalla olis muutakin tekemistä työssä käyvänä äitinä ja vaimona kuin netin keskustelupalstoilla roikkumassa ja naputtelemassa tänne kotirouvista haukkumaviestejä!
Liina Anniina olisit nyt niitten lastesi kanssa kun olet lomalla, etkä täällä veisteilemässä typeryyksiäsi!
Miehesikin varmaan kaipaa sua ja ihan mahdottomasti;heh....

ValeLiina kirjoitti:

Kyllä mulla lomalla olis muutakin tekemistä työssä käyvänä äitinä ja vaimona kuin netin keskustelupalstoilla roikkumassa ja naputtelemassa tänne kotirouvista haukkumaviestejä!
Liina Anniina olisit nyt niitten lastesi kanssa kun olet lomalla, etkä täällä veisteilemässä typeryyksiäsi!
Miehesikin varmaan kaipaa sua ja ihan mahdottomasti;heh....

Lue lisää

näytät sinäkin hyvin täällä viihtyvän, ei ole sullakaan muuta tekemistä.....D:D;D

ValeLiina kirjoitti:

Ei normaali työssäkäyvä perheenäiti ehtisi täällä kirjoittelemaan kuten Liina Anniina väittää olevansa.

Heinäkuu on lomakuukausi!

Liina Anniina kirjoitti:

Heinäkuu on lomakuukausi!

Kotirouvilla on jokainen kuukausi lomakuukausi; vuoden aikana siis 12 kk pelkkää lomaaaaa; mieti sitä Liina Anniina:):D
Tietty kotityöt hieman sotkevat "lomailua", mut eivät haittaavasti.

ValeLiina kirjoitti:

Kyllä mulla lomalla olis muutakin tekemistä työssä käyvänä äitinä ja vaimona kuin netin keskustelupalstoilla roikkumassa ja naputtelemassa tänne kotirouvista haukkumaviestejä!
Liina Anniina olisit nyt niitten lastesi kanssa kun olet lomalla, etkä täällä veisteilemässä typeryyksiäsi!
Miehesikin varmaan kaipaa sua ja ihan mahdottomasti;heh....

Lue lisää

Näihin viesteihin vastaaminen ei kauan vie. En ole kontrollifriikki joka on lastensa ja miehensä niskassa koko ajan.

Tämäkin puoli... kirjoitti:

Liina Anniina: Hei haloo, ei toi mies voi erota vaimostaan, koska ketäs toi ap.mies sitten panis?
Kunnon miestä nussituttaa säännöllisesti, ja sopivaa pantavaa rakoa ei niin vaan saa sormia napsauttamalla, ja huorissa käynti se vasta maksaakin ja kaiken maailman taudit mahista saada heppinsä päähän.

Lue lisää

Tuo on niin totta!
Minulla on sitten se työssä kulkeva akka ja pillua ei anna sitten millään!!
Aina on liian väsynyt ja kyllähän siivoustyö tieten raskasta onkin, mutta hei haloo!! MIESTEN KUULUU SAADA SEKSIÄ SILTI USEASTI PÄIVÄSSÄ!!!
Ap ei älyä, mikä lottovoitto sillä on akkana, kun saa seksiä siltä!
Ooppa kuule AP sinäkin muutama kuukausi ilman, niin alat jotakin älyäänkin...

Liina Anniina kirjoitti:

Näihin viesteihin vastaaminen ei kauan vie. En ole kontrollifriikki joka on lastensa ja miehensä niskassa koko ajan.

niin, missä lie isä taas lasten kanssa, eihän se nyt liina anniina jouda niinkin ilmanaikuista hommaa, kuin perheen parissa olemista harjoittaan, sehän on palkasta pois! ;D

stressitön elämä kirjoitti:

Kotirouvilla on jokainen kuukausi lomakuukausi; vuoden aikana siis 12 kk pelkkää lomaaaaa; mieti sitä Liina Anniina:):D
Tietty kotityöt hieman sotkevat "lomailua", mut eivät haittaavasti.

Lue lisää

niin, pelkkää kateuttahan tuo on Liinalta, varsinkin kun luulee, että mieheltä liikenee jotain rahaakin kotona olevalle ilmaiselle piialle! ;D

Tämäkin puoli... kirjoitti:

Liina Anniina: Hei haloo, ei toi mies voi erota vaimostaan, koska ketäs toi ap.mies sitten panis?
Kunnon miestä nussituttaa säännöllisesti, ja sopivaa pantavaa rakoa ei niin vaan saa sormia napsauttamalla, ja huorissa käynti se vasta maksaakin ja kaiken maailman taudit mahista saada heppinsä päähän.

Lue lisää

Siinä puhuu kotiäiti🙈😂

Mitä sinäkin edes tiedät rouvista, kun itse elät susiparina sen naisen kanssa???

tuo alkuhan on kuin meillä! mies ostaa ruoat ym. mitä nyt tuokin niin siitä saa kehitellä. Vaatteita sain käyä kyllä kirpparilta ostamas kun vauvan tulon takia oli vähä paikat muuttuneet. ja jos mies nyt ei mulle siteitä tai muuta ostakaan niin sitten käytän kestositeitä. samoin kun jos mies ei jaksa vaippoja ostaa niin kestovaippoja. kotiäidin homma nykyaikana mun mielestä käyttää päätään ja olla taloudellinen niin hyvin että miehelle ei koidu turhia menoja. Kotona voi vaikka suunnitella kirpparipöytää tai myydä itsetehtyjä kestovaippoja ym netissä.. me kyllä sovittiin heti alussa että äiti on kotona ja aion olla vähintään tuohon kun vanhin on 8 tosin lapsia halutaan kummatkin useita

Minä muistan kun aikaan ennen lapsia ajattelin, että ei taida rouvasta olla lapsiperheen äidiksi. Jo silloin nurkissa pyöri villakoiria ja jääkaapissa homeisia ruokia ja kaikki kotityöt oli NIIN vastenmielisiä. No, ensimmäinen lapsi tuli sitten vähän puun takaa ja niinhän siinä kävi, että rouvan energiatasolla lapsen hoito vei kaikki voimat eikä kotitöihin, puhumattakaan ansiotöihin ei jäänyt energiaa.

Lapsistani olen äärettömän onnellinen, mutta en silti katso että heidän synnyttämisen ja kasvattamisen johdosta minun pitäisi vaimoa elättää loppuikäni.

ap kirjoitti:

Minä muistan kun aikaan ennen lapsia ajattelin, että ei taida rouvasta olla lapsiperheen äidiksi. Jo silloin nurkissa pyöri villakoiria ja jääkaapissa homeisia ruokia ja kaikki kotityöt oli NIIN vastenmielisiä. No, ensimmäinen lapsi tuli sitten vähän puun takaa ja niinhän siinä kävi, että rouvan energiatasolla lapsen hoito vei kaikki voimat eikä kotitöihin, puhumattakaan ansiotöihin ei jäänyt energiaa.

Lapsistani olen äärettömän onnellinen, mutta en silti katso että heidän synnyttämisen ja kasvattamisen johdosta minun pitäisi vaimoa elättää loppuikäni.

Lue lisää

Oikein! Tervettä ajattelua.
Nyt vain rouva kantamaan vastuuta elämästään. Hän on verrattavissa alkoholistiin ilman viinaa. Alkoholisti on samanlainen, työntää toisten vastuulle koko potin.

Normaalisti kotirouvan, jos aikoo kunnialla hoitaa virkansa, olisi mukisematta ja narisematta tehtävä siivoukset, jopa leivottava pullat ja piirakat, hallittava marjastus ja säilöntä, pidettävä pientä kotipuutarhaa, osattava ommella vaatteita tarpeen tullen, siis paneuduttava kotitaloustyöhön ammattilaisen ottein. Siinä olisi sarkaa ja silloin olisi kotona olosta jotain hyötyä.
Aiemmista viesteistäsi tuli esille, että vaimosi ei osaa/viitsi edes tätä kotitaloustyötä tehdä, vaan jättää siitä sinulle vastuun.
Älä pilaa elämääsi tällaisen ihmisen kanssa. Laita hänet vastuuseen mottona: tulos tai ulos.
Se olisi hänenkin kannaltaan parasta.

Liina Anniina kirjoitti:

Oikein! Tervettä ajattelua.
Nyt vain rouva kantamaan vastuuta elämästään. Hän on verrattavissa alkoholistiin ilman viinaa. Alkoholisti on samanlainen, työntää toisten vastuulle koko potin.

Normaalisti kotirouvan, jos aikoo kunnialla hoitaa virkansa, olisi mukisematta ja narisematta tehtävä siivoukset, jopa leivottava pullat ja piirakat, hallittava marjastus ja säilöntä, pidettävä pientä kotipuutarhaa, osattava ommella vaatteita tarpeen tullen, siis paneuduttava kotitaloustyöhön ammattilaisen ottein. Siinä olisi sarkaa ja silloin olisi kotona olosta jotain hyötyä.
Aiemmista viesteistäsi tuli esille, että vaimosi ei osaa/viitsi edes tätä kotitaloustyötä tehdä, vaan jättää siitä sinulle vastuun.
Älä pilaa elämääsi tällaisen ihmisen kanssa. Laita hänet vastuuseen mottona: tulos tai ulos.
Se olisi hänenkin kannaltaan parasta.

Lue lisää

No sitähän minäkin. Vaimo ei osaa edes astianpesukonetta täyttää oikein, milloin on suihkuvarret jumissa, milloin astiat väärin päin tai liimautuneita toisiinsa. Pyykinpesu sujuu jo paremmin (osaa eritellä värilliset ja valkopyykin), mutta ei osaa ostaa oikeita pesuaineita eikä muista katsoa vaatteiden pesumerkintöjä. Mä olen joskus miettinyt että missä mä olen nuo asiat oppinut. Osan kai äiti opetti, osa on luettu jostain, osa kantapään kautta. Ei se niin vaikeaa voi olla. Oli muuten valaiseva tuo alkoholistivertaus. Isäni nimittäin on alkoholisti ja siitä johtuen kai olen tottunut huonoon kohteluun ja vastuunkantoon. Jonkin aikaa sitten tajusin, että yksikään kaverini ei olisi suostunut tällaiseen elättäjän rooliin ja aloin miettiä että miksi minä suostun. Asiaa mietittyäni totesin että enpä suostukaan enää. Ei muuta kuin tulos tai ulos.

ap kirjoitti:

No sitähän minäkin. Vaimo ei osaa edes astianpesukonetta täyttää oikein, milloin on suihkuvarret jumissa, milloin astiat väärin päin tai liimautuneita toisiinsa. Pyykinpesu sujuu jo paremmin (osaa eritellä värilliset ja valkopyykin), mutta ei osaa ostaa oikeita pesuaineita eikä muista katsoa vaatteiden pesumerkintöjä. Mä olen joskus miettinyt että missä mä olen nuo asiat oppinut. Osan kai äiti opetti, osa on luettu jostain, osa kantapään kautta. Ei se niin vaikeaa voi olla. Oli muuten valaiseva tuo alkoholistivertaus. Isäni nimittäin on alkoholisti ja siitä johtuen kai olen tottunut huonoon kohteluun ja vastuunkantoon. Jonkin aikaa sitten tajusin, että yksikään kaverini ei olisi suostunut tällaiseen elättäjän rooliin ja aloin miettiä että miksi minä suostun. Asiaa mietittyäni totesin että enpä suostukaan enää. Ei muuta kuin tulos tai ulos.

Lue lisää

Avioliittolain 46 pykälän 1 momentti:
"Kummankin puolison tulee kykynsä mukaan ottaa osaa perheen yhteiseen talouteen ja puolisoiden elatukseen. Puolisoiden elatus käsittää puolisoiden yhteisten sekä kummankin henkilökohtaisten tarpeiden tyydyttämisen."

Mutta ei tuommoinen siipeily ole tätä päivää.

AP:lle ja Siipeilijän mies-nimimerkille sanoisin, notta eukolle kenkää ennenkuin homma karkaa aivan käsistä.

ap kirjoitti:

No sitähän minäkin. Vaimo ei osaa edes astianpesukonetta täyttää oikein, milloin on suihkuvarret jumissa, milloin astiat väärin päin tai liimautuneita toisiinsa. Pyykinpesu sujuu jo paremmin (osaa eritellä värilliset ja valkopyykin), mutta ei osaa ostaa oikeita pesuaineita eikä muista katsoa vaatteiden pesumerkintöjä. Mä olen joskus miettinyt että missä mä olen nuo asiat oppinut. Osan kai äiti opetti, osa on luettu jostain, osa kantapään kautta. Ei se niin vaikeaa voi olla. Oli muuten valaiseva tuo alkoholistivertaus. Isäni nimittäin on alkoholisti ja siitä johtuen kai olen tottunut huonoon kohteluun ja vastuunkantoon. Jonkin aikaa sitten tajusin, että yksikään kaverini ei olisi suostunut tällaiseen elättäjän rooliin ja aloin miettiä että miksi minä suostun. Asiaa mietittyäni totesin että enpä suostukaan enää. Ei muuta kuin tulos tai ulos.

Lue lisää

"Vaimo ei osaa edes astianpesukonetta täyttää oikein"

Miten sitten kuvittelet hänen löytävän työtä? Noilla taidoilla ei ainakaan siivoojan hommaa pidetä.

Vai oletko sinä niitä kotihirmuja, jotka asettavat omat standardinsa koko perheen säännöiksi ja passivoivat ja vieraannuttavat puolisonsa? Jos haluat vaimosi ottavan vastuuta, annat hänen tehdä hommat "väärin". Jos hän ei oikeasti osaa tehdä alkeellisimpiakaan asioita, hänen (ja lasten) pihalle heittäminen on raakaa.

Ei nimimerkkiä kirjoitti:

"Vaimo ei osaa edes astianpesukonetta täyttää oikein"

Miten sitten kuvittelet hänen löytävän työtä? Noilla taidoilla ei ainakaan siivoojan hommaa pidetä.

Vai oletko sinä niitä kotihirmuja, jotka asettavat omat standardinsa koko perheen säännöiksi ja passivoivat ja vieraannuttavat puolisonsa? Jos haluat vaimosi ottavan vastuuta, annat hänen tehdä hommat "väärin". Jos hän ei oikeasti osaa tehdä alkeellisimpiakaan asioita, hänen (ja lasten) pihalle heittäminen on raakaa.

Lue lisää

No, kuten jo alussa kirjoitin, hän on opiskellut useamman tutkinnon (minun kustantamalla "opintotuella" tietenkin). Olemattomista käytännön taidoista johtuen työt eivät ole oikein ottaneet tuulta, mutta nyt hän on saanut opettajan paperit, joten toivoa on. Opettajanhan ei välttämättä tarvitse itse osata mitään käytännössä kovin hyvin, kunhan osaa opettaa. Nyt kun vielä saisi töitä.

En minä ole kotihirmu, mutta vaimon isä taisi olla ja äiti taas oli passaaja, joten ei kai siinä ympäristössä mitään opikaan. Minä taas olen vain tyhmä ja hyväksikäytettävä.

M.B. kirjoitti:

No, kuten jo alussa kirjoitin, hän on opiskellut useamman tutkinnon (minun kustantamalla "opintotuella" tietenkin). Olemattomista käytännön taidoista johtuen työt eivät ole oikein ottaneet tuulta, mutta nyt hän on saanut opettajan paperit, joten toivoa on. Opettajanhan ei välttämättä tarvitse itse osata mitään käytännössä kovin hyvin, kunhan osaa opettaa. Nyt kun vielä saisi töitä.

En minä ole kotihirmu, mutta vaimon isä taisi olla ja äiti taas oli passaaja, joten ei kai siinä ympäristössä mitään opikaan. Minä taas olen vain tyhmä ja hyväksikäytettävä.

Lue lisää

Edellinen siis oli ap:n viesti, jostain syystä nappasi väärän nimimerkin.

M.B. kirjoitti:

No, kuten jo alussa kirjoitin, hän on opiskellut useamman tutkinnon (minun kustantamalla "opintotuella" tietenkin). Olemattomista käytännön taidoista johtuen työt eivät ole oikein ottaneet tuulta, mutta nyt hän on saanut opettajan paperit, joten toivoa on. Opettajanhan ei välttämättä tarvitse itse osata mitään käytännössä kovin hyvin, kunhan osaa opettaa. Nyt kun vielä saisi töitä.

En minä ole kotihirmu, mutta vaimon isä taisi olla ja äiti taas oli passaaja, joten ei kai siinä ympäristössä mitään opikaan. Minä taas olen vain tyhmä ja hyväksikäytettävä.

Lue lisää

'minun kustantamalla "opintotuella" tietenkin'

Jos vaimosi ei kanna korttaan kekoon, hänen pitää kykyjensä mukaan ryhdistäytyä. Mutta tuo "minun kustantamalla" särähtää korvaan pahan kerran.

Avioliittolain mukaan vaimollasi on täysi nautintaoikeus sinun ansaitsemiisi rahoihin, ja sinulla on laillinen elatusvelvollisuus. Kysyä sopiikin, millä mielellä avioliiton alkujaan solmit.

Ei nimimerkkiä kirjoitti:

'minun kustantamalla "opintotuella" tietenkin'

Jos vaimosi ei kanna korttaan kekoon, hänen pitää kykyjensä mukaan ryhdistäytyä. Mutta tuo "minun kustantamalla" särähtää korvaan pahan kerran.

Avioliittolain mukaan vaimollasi on täysi nautintaoikeus sinun ansaitsemiisi rahoihin, ja sinulla on laillinen elatusvelvollisuus. Kysyä sopiikin, millä mielellä avioliiton alkujaan solmit.

Lue lisää

Sillä mielellä, että kumpikin tekee parhaansa perheen hyvinvoinnin eteen. Koska vaimo ei tee, hän olisi saanut lähteä jo ajat sitten ellei meillä olisi lapsia. No, hän tietää että en halua lapsista eroon ja käyttää tuotakin tietoa hyväkseen.

Ei nimimerkkiä kirjoitti:

"Vaimo ei osaa edes astianpesukonetta täyttää oikein"

Miten sitten kuvittelet hänen löytävän työtä? Noilla taidoilla ei ainakaan siivoojan hommaa pidetä.

Vai oletko sinä niitä kotihirmuja, jotka asettavat omat standardinsa koko perheen säännöiksi ja passivoivat ja vieraannuttavat puolisonsa? Jos haluat vaimosi ottavan vastuuta, annat hänen tehdä hommat "väärin". Jos hän ei oikeasti osaa tehdä alkeellisimpiakaan asioita, hänen (ja lasten) pihalle heittäminen on raakaa.

Lue lisää

Eihän siivoojiksikaan niin vain mennä, pitää olla laitoshuoltajan tutkinto.
Jos on muuteski ihan avuton, niin ei saa työtä olleskaan.

lähihoitsu, kirjoitti:

Eihän siivoojiksikaan niin vain mennä, pitää olla laitoshuoltajan tutkinto.
Jos on muuteski ihan avuton, niin ei saa työtä olleskaan.

Nykyään ei tarvitse olla ihan avutonkaan, ettei töitä saa.
Ihminen voi olla pätevämpi ja osaavampi kuin jokin fakki-idiootti työssään toimiva pomoihminen, ja silti ei työpaikkaa saa, koska niitä nyt ei yksinkertaisesti riitä kaikille.

ap kirjoitti:

Sillä mielellä, että kumpikin tekee parhaansa perheen hyvinvoinnin eteen. Koska vaimo ei tee, hän olisi saanut lähteä jo ajat sitten ellei meillä olisi lapsia. No, hän tietää että en halua lapsista eroon ja käyttää tuotakin tietoa hyväkseen.

Lue lisää

Sulla on nyt AP jotenkin sellainen MINÄ-aspekti päällä?
Oletko jyrännyt hiirulaisvaimosi ihan näkymättömäksi?
Jos vaimosi kaipaa hoitoa, sinun pitää auttaa hänet hoitoon!
Vaikuttaa masentuneelta ja hylätyltä koko ihminen..
Jos on kanssasi puhjennut joku mielisairaus, sinun pitää aviomiehenä osata johdattaa hänet terveysviranomaisten kuultavaksi ja tutkittavaksi.
Tuo, että harrastaa kanssasi kuitenkin seksiä kaikesta huolimatta kertoo siitä, että ei tunne minkäänlaista omanarvontunnetta enään, vastaavissa tapauksissa ei varmasti normaali vaimo olisi enää aikoihin sietänyt kosketustasi.
Varaappa aika lääkärille, sen olet vaimollesi velkaa..

Mistä lähtien tosimiehisyys on ollut sitä, että nainen sanelee itsevaltaisesti perheen elintavat? "Sinä menet töihin, minä jään kotiin laiskottelemaan."

Roskaa.

Se ei ole mitään lasten hoitamista kotona, jos lapset ovat päivät koulussa ja nainen käyttää päivät vain omaan itseensä. Kun ei näköjään se tiskikoneen täyttäminenkään onnistu.

Tosinaiset harvassa nykyään.

hillonakki kirjoitti:

Mistä lähtien tosimiehisyys on ollut sitä, että nainen sanelee itsevaltaisesti perheen elintavat? "Sinä menet töihin, minä jään kotiin laiskottelemaan."

Roskaa.

Se ei ole mitään lasten hoitamista kotona, jos lapset ovat päivät koulussa ja nainen käyttää päivät vain omaan itseensä. Kun ei näköjään se tiskikoneen täyttäminenkään onnistu.

Tosinaiset harvassa nykyään.

Lue lisää

Minä kävin töissä, hoidin kodin ja lapset ja sain burn outin!
Ei sitä yksi ihminen kaikkea sentään jaksa...:(
Mieskin kävi kyllä töissä, mutta siihen se jäikin...palkka meni sen harrikkaharrastukseen, eikä riittänytkään.

Miten niin "ansioäitien lapsilla"?

Isä on ihan yhtä pätevä hoitaja kuin äitikin. Lapsille voidaan hankkia paikka iltapäiväkerhoon. Työvuorot voidaan järjestellä. Eikä se, että koululainen on pari tuntia yksin, tarkoita, että hänen pitäisi mukamas itsenäistyä.

Ja jos mitään muuta ratkaisua ei löydy, niin ehkä sitten on otettava osa-aikatöitä tai jäätävä kotiin.

Aloittajan tapauksessa vain on kyse siitä, että vaimo ei ole edes halunnut yrittää.

hillonakki kirjoitti:

Miten niin "ansioäitien lapsilla"?

Isä on ihan yhtä pätevä hoitaja kuin äitikin. Lapsille voidaan hankkia paikka iltapäiväkerhoon. Työvuorot voidaan järjestellä. Eikä se, että koululainen on pari tuntia yksin, tarkoita, että hänen pitäisi mukamas itsenäistyä.

Ja jos mitään muuta ratkaisua ei löydy, niin ehkä sitten on otettava osa-aikatöitä tai jäätävä kotiin.

Aloittajan tapauksessa vain on kyse siitä, että vaimo ei ole edes halunnut yrittää.

Lue lisää

Vaimo voi olla vakavasti masentunut...mies vaikuttaa sellaiselta, ettei arvosta mitään siellä kotosalla.

juuri....näin!

...ja saa pyllyä tasan niin kauan kuin vaimoa elättää..! ;)
Puutteessa se vasta kiduttavaa onkin elää!

Saispa edes joskus! kirjoitti:

...ja saa pyllyä tasan niin kauan kuin vaimoa elättää..! ;)
Puutteessa se vasta kiduttavaa onkin elää!

Kertoo kotiäiti

Toivon samaisen rouvan ja erityisesti kaikkien miesten puolesta, että hän ei varmasti löydä mistään uutta miestä, joka on valmis elättämään hänet ja kustantamaan kotona lorvimisen.

Se on aika rouvankin tajuta, ettei hän ole mitenkään etuoikeutettu ihminen, jolle pitää kantaa naamataulun eteen hopeavadilla.

"Ota avioero muijastasi, sillähän hänestä pääset irti, mutta niin pääset osittain lastesi kanssa viettämästä ajastasi samalla"

Aika kylmää ja laskelmoivaa ajattelua, että mies on elättämistä varten ja jos rahahanat sulkeutuvat, lapset viedään äidin mukana elämään sosiaalituella. Ei ihme että huoraaminen on maailman vanhin ammatti, sinun kaltaisesi naiset eivät muuta teekään elämänsä aikana. Kylmää laskelmointia ja vielä uhkailua lapsille tulevista traumoista.

ap kirjoitti:

"Ota avioero muijastasi, sillähän hänestä pääset irti, mutta niin pääset osittain lastesi kanssa viettämästä ajastasi samalla"

Aika kylmää ja laskelmoivaa ajattelua, että mies on elättämistä varten ja jos rahahanat sulkeutuvat, lapset viedään äidin mukana elämään sosiaalituella. Ei ihme että huoraaminen on maailman vanhin ammatti, sinun kaltaisesi naiset eivät muuta teekään elämänsä aikana. Kylmää laskelmointia ja vielä uhkailua lapsille tulevista traumoista.

Lue lisää

"Aika kylmää ja laskelmoivaa ajattelua, että mies on elättämistä varten ja jos rahahanat sulkeutuvat, lapset viedään äidin mukana elämään sosiaalituella."

No, ei pitäisi olla pennejä ja työtunteja oikeasti laskemassa, mutta elämän dynamiikka on sellaista, että miehen virka on perheen elättäminen. Naiset katsastavat miehiä jo seurusteluvaiheessa sillä silmällä, ja isot tulot ja tärkeä asema ovat seksikkäitä. Tämä on aika syvällä kulttuurissa ja varmaan geeneissäkin.

hillonakki kirjoitti:

Toivon samaisen rouvan ja erityisesti kaikkien miesten puolesta, että hän ei varmasti löydä mistään uutta miestä, joka on valmis elättämään hänet ja kustantamaan kotona lorvimisen.

Se on aika rouvankin tajuta, ettei hän ole mitenkään etuoikeutettu ihminen, jolle pitää kantaa naamataulun eteen hopeavadilla.

Lue lisää

Niin, naisethan (varsinkin hyvännäköiset) oppivat nuorena siihen, että miehiä pörrää ympärillä riesaksi asti ja kuvittelevat että maailma pyörii heidän ympärillään. Vaimoni on vielä sen ikäinen ja näköinen, että miehen löytäminen ei ole ongelma, mutta soisi hänen löytävän samanlaiset ominaisuudet omaavan miehen kuin itsekin on. Eli laiskanpuoleisen, työtävieroksuvan, pienituloisen ja korviaan myötä veloissa olevan.

Ei nimimerkkiä kirjoitti:

"Aika kylmää ja laskelmoivaa ajattelua, että mies on elättämistä varten ja jos rahahanat sulkeutuvat, lapset viedään äidin mukana elämään sosiaalituella."

No, ei pitäisi olla pennejä ja työtunteja oikeasti laskemassa, mutta elämän dynamiikka on sellaista, että miehen virka on perheen elättäminen. Naiset katsastavat miehiä jo seurusteluvaiheessa sillä silmällä, ja isot tulot ja tärkeä asema ovat seksikkäitä. Tämä on aika syvällä kulttuurissa ja varmaan geeneissäkin.

Lue lisää

Olkoon niin, mutta siinä tapauksessa naisen virka on kodista ja lapsista huolehtiminen. Meillä nainen ei tuota virkaansa hoida, sehän tässä onkin vikana. Ja toinen vika on se, että lapsuuden kokemuksista johtuen en koskaan halunnut kotirouvaa, koska pidän enemmän työssä käyvistä naisista.

Laajassa tuttava- ja sukulaispiirissäni ei ole yhtäkään kotirouvaa, vaan kaikissa perheissä molemmat käyvät töissä. Valtaosa pariskunnista on aloittanut seurustelunsa opiskeluaikoina ja loputkin työuran alkuvuosina, jolloin yhdelläkään miehellä ei ole ollut isoja tuloja eikä isoa omaisuutta. Siitä huolimatta jostain syystä jokainen on jonkun naisen onnistunut saamaan, eikä ole joutunut vaimonsa elättäjäksi. Että elämme kai kanssasi eri kultturissa ja varmaan geenitkin poikkeavat. Kirjoitin jo aiemmin, että jossain toisessa yhteiskunnassa ja kulttuurissa kotirouvuus voi olla ok, mutta Suomessa ei.

ap kirjoitti:

Olkoon niin, mutta siinä tapauksessa naisen virka on kodista ja lapsista huolehtiminen. Meillä nainen ei tuota virkaansa hoida, sehän tässä onkin vikana. Ja toinen vika on se, että lapsuuden kokemuksista johtuen en koskaan halunnut kotirouvaa, koska pidän enemmän työssä käyvistä naisista.

Laajassa tuttava- ja sukulaispiirissäni ei ole yhtäkään kotirouvaa, vaan kaikissa perheissä molemmat käyvät töissä. Valtaosa pariskunnista on aloittanut seurustelunsa opiskeluaikoina ja loputkin työuran alkuvuosina, jolloin yhdelläkään miehellä ei ole ollut isoja tuloja eikä isoa omaisuutta. Siitä huolimatta jostain syystä jokainen on jonkun naisen onnistunut saamaan, eikä ole joutunut vaimonsa elättäjäksi. Että elämme kai kanssasi eri kultturissa ja varmaan geenitkin poikkeavat. Kirjoitin jo aiemmin, että jossain toisessa yhteiskunnassa ja kulttuurissa kotirouvuus voi olla ok, mutta Suomessa ei.

Lue lisää

Okei. Sinä tuot tähän kolme erillistä asiaa. Ensiksikin olet sitä mieltä, että vaimon pitäisi olla palkkatyössä. Toiseksi olet sitä mieltä, että vaimo on huono kotirouva. Kolmanneksi olet sitä mieltä, että kotirouva ei sovi suomalaiseen perheeseen.

Mutta oikeat kysymykset ovat: miten minun pitää tästedes menetellä, jotta lapsilla olisi mahdollisimman hyvin asiat, ja mihin on varaa? Kun lapsia on tehnyt, omat mieltymykset on pantava taka-alalle. Kertomasi mukaan lapsilla menee hyvin, mutta vaimon työn jälki ei miellytä.

Jos olet oikeasti sitä mieltä, että vaimon taidottomuus tai saamattomuus on haitaksi lasten hyvinvoinnille, voit varmaan vakuuttaa viranomaiset siitä, että sinun on otettava erossa lasten huoltajuus. Näin voit varmistua, että lapset eivät joudu syömään likaisilta lautasilta.

Ei nimimerkkiä. kirjoitti:

Okei. Sinä tuot tähän kolme erillistä asiaa. Ensiksikin olet sitä mieltä, että vaimon pitäisi olla palkkatyössä. Toiseksi olet sitä mieltä, että vaimo on huono kotirouva. Kolmanneksi olet sitä mieltä, että kotirouva ei sovi suomalaiseen perheeseen.

Mutta oikeat kysymykset ovat: miten minun pitää tästedes menetellä, jotta lapsilla olisi mahdollisimman hyvin asiat, ja mihin on varaa? Kun lapsia on tehnyt, omat mieltymykset on pantava taka-alalle. Kertomasi mukaan lapsilla menee hyvin, mutta vaimon työn jälki ei miellytä.

Jos olet oikeasti sitä mieltä, että vaimon taidottomuus tai saamattomuus on haitaksi lasten hyvinvoinnille, voit varmaan vakuuttaa viranomaiset siitä, että sinun on otettava erossa lasten huoltajuus. Näin voit varmistua, että lapset eivät joudu syömään likaisilta lautasilta.

Lue lisää

Pientä tarkennusta: Olen sitä mieltä, että minun vaimoni pitäisi olla palkkatyössä. Olen sitä mieltä, että minun vaimoni on huono kotrouva ja pitkälti juuri siksi hänen pitäisi olla palkkatyössä, eikä harrastella hänen luonteelleen vastenmielistä kotirouvuutta. Hän poimii kotirouvuudesta rusinat pullasta (enemmän omaa aikaa, ei työstressiä jne.), mutta ei hoida koko pakettia.

Jokainen perhe ratkaisee asian omalla tavallaan, eikä minua kiinnosta toisten kotirouvien asiat. Kuitenkin lienee kiistämätön tosiasia, että Suomessa ei kotirouvuutta yhteiskunta tue. Ja Ruotsissa vielä vähemmän. Tuttavaperheeni asui pitkään Ruotsissa ja siellä niin neuvolassa kuin leikkipuistoissa toisten äitien taholta hoputettiin viemään lapset hoitoon ja rouva töihin, että lapset pääsevät hoitopaikkaan opettelemaan sosiaalisia taitoja ja rouva pääsee kiinni työelämään eikä syrjäydy. Näin siis Ruotsissa, mutta minulla ei ole tietoa tuosta lasten sosiaalisuuden oppimisesta koti vs. hoitopaikka, mutta minulla on tietoa siitä, miten naisen pitkä kotona olo syrjäyttää naisen työelämästä.

Ai niin, yksi tärkeä pointti on jäänyt kokonaan sanomatta: Vaikka vaimo on ollut kotona noin pitkään, lapsemme ovat silti olleet päiväkodissa muutaman vuoden kumpikin.

Ei nimimerkkiä. kirjoitti:

Okei. Sinä tuot tähän kolme erillistä asiaa. Ensiksikin olet sitä mieltä, että vaimon pitäisi olla palkkatyössä. Toiseksi olet sitä mieltä, että vaimo on huono kotirouva. Kolmanneksi olet sitä mieltä, että kotirouva ei sovi suomalaiseen perheeseen.

Mutta oikeat kysymykset ovat: miten minun pitää tästedes menetellä, jotta lapsilla olisi mahdollisimman hyvin asiat, ja mihin on varaa? Kun lapsia on tehnyt, omat mieltymykset on pantava taka-alalle. Kertomasi mukaan lapsilla menee hyvin, mutta vaimon työn jälki ei miellytä.

Jos olet oikeasti sitä mieltä, että vaimon taidottomuus tai saamattomuus on haitaksi lasten hyvinvoinnille, voit varmaan vakuuttaa viranomaiset siitä, että sinun on otettava erossa lasten huoltajuus. Näin voit varmistua, että lapset eivät joudu syömään likaisilta lautasilta.

Lue lisää

"voit varmaan vakuuttaa viranomaiset siitä, että sinun on otettava erossa lasten huoltajuus"

Meillä taitaa kulkea suvussa "taito" valita kelvottomia vaimoja, koska setäni aikanaan joutui ottamaan eron vaimostaan ja hän teki juuri tuon tempun, eli osoitti viranomaisille että huoltajuus kuuluu hänelle. Mies siis sai kolmen lapsen yksinhuoltajuuden ja se on mielestäni aika kova temppu naisia suosivien viranomaisten kanssa.

ap kirjoitti:

Niin, naisethan (varsinkin hyvännäköiset) oppivat nuorena siihen, että miehiä pörrää ympärillä riesaksi asti ja kuvittelevat että maailma pyörii heidän ympärillään. Vaimoni on vielä sen ikäinen ja näköinen, että miehen löytäminen ei ole ongelma, mutta soisi hänen löytävän samanlaiset ominaisuudet omaavan miehen kuin itsekin on. Eli laiskanpuoleisen, työtävieroksuvan, pienituloisen ja korviaan myötä veloissa olevan.

Lue lisää

Niin, mutta saakin ehkä sen miehen, joka kuitenkin rakastaisi häntä, sinusta ei rakkautta vaimoosi löydy pätkääkään!
Kyllä se rakastava mies saa puhallettua vaimoosi vielä sen kipinän, minkä sinä olet ilkeilyilläsi sammuttanut, odotappas vaan!
Sinulle toivon tulevaisuudessa oikeaa baariämmää, joka pettää sinua sumeilematta ja johon SINÄ olet kiintynyt.

ap kirjoitti:

"voit varmaan vakuuttaa viranomaiset siitä, että sinun on otettava erossa lasten huoltajuus"

Meillä taitaa kulkea suvussa "taito" valita kelvottomia vaimoja, koska setäni aikanaan joutui ottamaan eron vaimostaan ja hän teki juuri tuon tempun, eli osoitti viranomaisille että huoltajuus kuuluu hänelle. Mies siis sai kolmen lapsen yksinhuoltajuuden ja se on mielestäni aika kova temppu naisia suosivien viranomaisten kanssa.

Lue lisää

Joko kiikutit ne avioeropaperit eteenpäin?
Mitähän luulet voittavasi täällä kitisemisellä?
Täällä kuitenkin on niitäkin, jotka arvostavat sitä, että lapset hoidetaan kotona ja joiden mielestä avioliittoa pitää hoitaa, jotta se kukoistaisi ja jotka ovat aivan tyytyväisiä valintaansa. Miksi heille kiukuttelet?
Sinun ongelmasi ei täällä ratkea, varsinkaan kun ei vaimosi kantaa kuule kukaan.Ero on suomessa tosi helppoa, muutat vain siitä pois kassiesi kanssa ja panet asiat rullaamaan.
Kyllä siihen joku muu tulee tilallesi asumaan ja aika äkkiäkin, koska naisesi tuntuu kuitenkin petipuuhissa viihtyvän,ja on ymmärtääkseni ihan naitavan näköinen nainenkin, joten mikä on ongelma?
Nostaa se perse ja mennä? Onpa vaikea liike.
Toivotan onnea sinne hikiseen yksiöösi yksinäisyyteesi, siinä vasta elämää.

olet todella ilkeä! kirjoitti:

Niin, mutta saakin ehkä sen miehen, joka kuitenkin rakastaisi häntä, sinusta ei rakkautta vaimoosi löydy pätkääkään!
Kyllä se rakastava mies saa puhallettua vaimoosi vielä sen kipinän, minkä sinä olet ilkeilyilläsi sammuttanut, odotappas vaan!
Sinulle toivon tulevaisuudessa oikeaa baariämmää, joka pettää sinua sumeilematta ja johon SINÄ olet kiintynyt.

Lue lisää

"saakin ehkä sen miehen, joka kuitenkin rakastaisi häntä"

Eikö silloin kaikki voittaisi? Jos perusongelma onkin se että olemme liian erilaisia ja meillä on liian erilaiset arvot ja tavoitteet elämässä? Miksi tässä kärvistellä jos kumpikin kärsii?

Minä en itse asiassa ole aivan varma siitä, mitä vaimoni oikein elämältään haluaa. Hän sanoo haluavansa tehdä töitä, jossain määrin menestyä ja saavuttaa kohtalaiset tulot jne. Eli samaa mitä minäkin. Mutta sanooko hän noita juttuja vain siksi että tietää minun arvostavan niitä? Jos hän sanoisi että ei hän oikeastaan ole kiinnostunut työnteosta, vaan mieluummin elää vaatimattomasti pienillä tuloilla, kunhan ruokansa saa hankittua, niin se ainakin vastaisi paremmin hänen käytännön toimintaansa.

Joo, sellainen kuin AP ei näe metsää puilta...

naisilta kateutta ja miehiltä tyhmyyttä, ei sen kummempaa vähättelyä..

Todellakin, kotityö on vaativaa ja monipuolista, enkä väheksy sitä yhtään. Se taitaa tosiaan olla liian vaativaa vaimolleni. Nyt kun mainitsit vielä talousasiat, niin ne ovat aina olleet minun vastuullani 100 %. Vaimolleni ei kertakaikkiaan voi antaa talousasioita hoidettavaksi. Hän onnistuu saamaan muutaman hassun laskunsa perintään toistuvasti.

Jääköön koti huonolle hoidolle - niinhän se on nytkin. On meillä käynyt siivoojakin joskus, mutta en periaatteesta enää maksa siivoojalle niin kauan kun vaimo on kotona.

Oikein! Vaikka menikin vuosia hukkaan.

Viheläinen akka pihalle ja uutta matoa koukkuun. Kunpa vain kaikki miehet tajuaisivat ja uskaltaisivat tehdä noin.

Mutta eipä tule tapahtumaan. Liian suuri osa on sellaisia vässyköitä, että koppavat naiset saavat jatkaa pomottamistaan ja miehen nöyryyttämistä. Mutta siinä voi mies syyttää vain itseään.

Paljon tuttuja elementtejä tuossa tarinassa. Meillä matot olisi halkaistu varmasti n. 7 vuotta sitten, jos lapsia ei olisi. Itse asiassa kaikki merkit olivat näkyvissä jo ennen avioitumista, mutta en minä niitä osannut silloin lukea.

ap kirjoitti:

Paljon tuttuja elementtejä tuossa tarinassa. Meillä matot olisi halkaistu varmasti n. 7 vuotta sitten, jos lapsia ei olisi. Itse asiassa kaikki merkit olivat näkyvissä jo ennen avioitumista, mutta en minä niitä osannut silloin lukea.

Lue lisää

niin, tyhmä mikä tyhmä..

Aloittajalle.
1: Älä eroa. Ei aukea onnela. Lapset eivät toivu siitä koskaan etkä sinäkään.
2: Ole tiukka. Sano, että haluat vaimon apua elättämiseen. Vaadi osapäivätyötä. Kaupan kassa tai siivoaminen osapäiväisesti tai osa-aikaisesti olisi hyvä ratkaisu.
3: Koulutuksesta ei ole mitään hyötyä, ellei sitä sitten hyödynnä. Se kannattaa unohtaa ja alkaa matalammalta esim, edellä mainituista töistä. Burger on myös yksi vaihtoehto. Tee selväksi, että arvostat tätä panosta, etkä nälvi sitten vaatimattomammalle työlle.
4. Olen itse kesän pois työstä, kirjoitan. Mies on töissä ja maksaa suuren osan kaikesta. Omat tilit ovat. Ei se ole epänormaalia, että mies maksaa vähän enemmän. Teen sitten kaikki kotityöt vapaalla ollessani, omat vaatteet ja leivon itse ja teen itse ruuat ja säästän rahaa muuten ja olen hyvällä tuulella. Hoidan isojen ipanoiden asioita. Aamulla väännän miehelle aamiaisen ja eväät tietty. Syksyllä lähden toiselle paikkakunnalle töihin. 140 km päähän. Taas. Tuttu juttu.

Juu, kaikki miehet (kai) haaveilevat siitä että äiti huolehtii heistä aikuisenakin. Kotirouvuus on aina ollut ylempien luokkien tapa, koska naiselle on ollut häpeä tehdä töitä. Nyt tämä elitistinen tapa on mahdollista myös ns. keskiluokkaisellekin.

Ennen naisia kasvatettiin olemaan miehille seuralainen ja huolenpitäjä. Elantonsa nainen sai antamalla seksiä. palelija tekivät likaiset työt. Nyt naisia vaaditaan olemaan niin palvelijoita kuin kotirouviakin.

Ok, ymmärrän kun lapsia on paljon 4 -10, niin kotona on aivan varmasti työtä. Nykyhuushollit ovat kuitenkin aika lailla koneistettuja ja lapsiakin on vain 1 – 2. Siksi jo 50 luvulla kehitettiin kodinhoitoon uutta tekemistä, jotta rouvien aika ei olisi tullut pitkäksi. Suomessa aika harva moista elämää on saanut viettää, sillä maataloudessa moista herkkua ei ollut saatavilla.

Olen ollut kotona, joskin työtä tehden, ollut töissä ja yksihuoltajana. Onpa ollut tilanne kun mies oli kotona ja itse kävin töissä. Myönnän että kyllä se otti pattiin, kun kotitöitä ei ollutkaan tehty ja aika tuntui menevän miehen omiin harrastuksiin.

Kyllä se on vain niin että se jolla on rahat, sillä on valta. Siksi miehet tykkää kun nainen jää kotiin, hän on miehen vallan alla. Kenellä on valta hänellä on myös vastuu. Näin ei miesten pitäisi itkeä sitä, ettei kotirouva kanna ”vastuutaan”, ei hänellä sitä ole.

Ajatellen niin että mikäs siinä olisi ollessa, kun hoitaa Omia lapsiaan ja Omaa kotiaan ja toinen maksaa koko lystin. Usein eivät miehet juuri tikkua ristiin pane kodin hyväksi ja koti oikeastaan onkin vain asunto jota tuo palkallinen olento hoitaa. Lasten kasvatus on vain sitä, että sanelee palkalliselle pelisäännöt joita odottaa noudatettavan. Se on kivaa, joidenkin mielestä. On ”isi” jonka kanssa harrastaa seksiä ja viettää mukavaa aikaa. Kuka ei nyt tahtosi olla lomalla kaiken aikaa?

Ihminen joka ei kaipaa kuin touhua ja tekemistä, mutta inhoaa ajattelemista ja itsensä kehittämistä todella sopii kotiin. Myönnän että on aika rasittavaa kuunnella mitään valistusta tai napinaa töistä tullessa. Kun joutuu tekemään tekemättömät työt ja vieläpä olemaan innokas seksiin, se polttaa päreet. Ei puhettakaan kiireettömyydestä, no tietysti sen kotona olijan kiireettömyys kyllä oli.

Siinä olen samaa mieltä että perheessä tulee ottaa huomioon kaikkien kyvyt ja tarpeet. Ne eivät tosin ole riippuvaisia siitä, mitä jalkojen välissä on. Olisipa kiva kuulla sellaisen ”kotimiehen” tarinaa, joka on itse valinnut kotiin jäämisen…. ja samoilla perusteilla kuin naisilla.

boxi kirjoitti:

Aloittajalle.
1: Älä eroa. Ei aukea onnela. Lapset eivät toivu siitä koskaan etkä sinäkään.
2: Ole tiukka. Sano, että haluat vaimon apua elättämiseen. Vaadi osapäivätyötä. Kaupan kassa tai siivoaminen osapäiväisesti tai osa-aikaisesti olisi hyvä ratkaisu.
3: Koulutuksesta ei ole mitään hyötyä, ellei sitä sitten hyödynnä. Se kannattaa unohtaa ja alkaa matalammalta esim, edellä mainituista töistä. Burger on myös yksi vaihtoehto. Tee selväksi, että arvostat tätä panosta, etkä nälvi sitten vaatimattomammalle työlle.
4. Olen itse kesän pois työstä, kirjoitan. Mies on töissä ja maksaa suuren osan kaikesta. Omat tilit ovat. Ei se ole epänormaalia, että mies maksaa vähän enemmän. Teen sitten kaikki kotityöt vapaalla ollessani, omat vaatteet ja leivon itse ja teen itse ruuat ja säästän rahaa muuten ja olen hyvällä tuulella. Hoidan isojen ipanoiden asioita. Aamulla väännän miehelle aamiaisen ja eväät tietty. Syksyllä lähden toiselle paikkakunnalle töihin. 140 km päähän. Taas. Tuttu juttu.

Lue lisää

Tarkennus: et toivu erosta, eivätkä lapsetkaan, jos noilla perusteilla eroa pläjäytät. Pitäisi olla parempi syy, että asian yli pääsisi.
Olet luvannut rakastaa vaimoasi. Et onnistu siinä, jos kutsut siipeilijäksi. Neuvotelkaa. Osapäivhommiin.
(Omenapiirakka uunissa, makaronipataa, mies tulee kohta kotiin. Olen tarkistanut yhden artikkelin englanninkieliset kirjoitusohjeet, kuten sovittiin aamulla. Kaniinin häkki hoidettu. Nyt lääketieteen kirjoittaminsen kimppuun illalla ellei mennä elokuviin Potteria katsomaan kahdestaan tai sitten käydään mökillä. Ipanat jäävät kaupunkiin omiin kämppiinsä vissiin. Kaksi tällä hetkellä kotona alakerran yksiössä tietokoneiden kimpussa.)

Keskinkertainen ukko: aivan ihana mies! Onnea vaimollesi! On saanut hyvän miehen!!!!

boxi kirjoitti:

Tarkennus: et toivu erosta, eivätkä lapsetkaan, jos noilla perusteilla eroa pläjäytät. Pitäisi olla parempi syy, että asian yli pääsisi.
Olet luvannut rakastaa vaimoasi. Et onnistu siinä, jos kutsut siipeilijäksi. Neuvotelkaa. Osapäivhommiin.
(Omenapiirakka uunissa, makaronipataa, mies tulee kohta kotiin. Olen tarkistanut yhden artikkelin englanninkieliset kirjoitusohjeet, kuten sovittiin aamulla. Kaniinin häkki hoidettu. Nyt lääketieteen kirjoittaminsen kimppuun illalla ellei mennä elokuviin Potteria katsomaan kahdestaan tai sitten käydään mökillä. Ipanat jäävät kaupunkiin omiin kämppiinsä vissiin. Kaksi tällä hetkellä kotona alakerran yksiössä tietokoneiden kimpussa.)

Lue lisää

"Pitäisi olla parempi syy, että asian yli pääsisi."

Mikä voisi olla parempi syy kuin se, että on liitossa ihmisen kanssa, joka ajattelee vain itseään ja omia tarpeitaan, eikä pane tikkua ristiin perheensä vuoksi, ei kotitöiden tai rahan ansaitsemisen muodossa?

Mielestäni erittäin pätevä eron syy.

boxi kirjoitti:

Keskinkertainen ukko: aivan ihana mies! Onnea vaimollesi! On saanut hyvän miehen!!!!

Olisitko muuten samaa mieltä jos roolit olisivat toisinpäin. Eli sanoisiko miehelle että onnea että sinulla on niin hyvä vaimo?

boxi kirjoitti:

Aloittajalle.
1: Älä eroa. Ei aukea onnela. Lapset eivät toivu siitä koskaan etkä sinäkään.
2: Ole tiukka. Sano, että haluat vaimon apua elättämiseen. Vaadi osapäivätyötä. Kaupan kassa tai siivoaminen osapäiväisesti tai osa-aikaisesti olisi hyvä ratkaisu.
3: Koulutuksesta ei ole mitään hyötyä, ellei sitä sitten hyödynnä. Se kannattaa unohtaa ja alkaa matalammalta esim, edellä mainituista töistä. Burger on myös yksi vaihtoehto. Tee selväksi, että arvostat tätä panosta, etkä nälvi sitten vaatimattomammalle työlle.
4. Olen itse kesän pois työstä, kirjoitan. Mies on töissä ja maksaa suuren osan kaikesta. Omat tilit ovat. Ei se ole epänormaalia, että mies maksaa vähän enemmän. Teen sitten kaikki kotityöt vapaalla ollessani, omat vaatteet ja leivon itse ja teen itse ruuat ja säästän rahaa muuten ja olen hyvällä tuulella. Hoidan isojen ipanoiden asioita. Aamulla väännän miehelle aamiaisen ja eväät tietty. Syksyllä lähden toiselle paikkakunnalle töihin. 140 km päähän. Taas. Tuttu juttu.

Lue lisää

1. Voi olla
2. Monet kerrat keskusteltu. Ei lähde kassalle eikä siivoamaan. Puhelinpalvelussa oli kerran, mutta irtisanoutui parin kk:n jälkeen.
3. Kaksi tutkintoa jo mennyt aika lailla hukkaan. Uusimasta voi vielä olla hyötyä. En ole koskaan ylenkatsonut mitään työtä. Olen itse tehnyt vuosikausia opiskeluaikoina pienipalkkaisia hommia.
4. Maksan mielelläni vähän enemmän.

ap kirjoitti:

1. Voi olla
2. Monet kerrat keskusteltu. Ei lähde kassalle eikä siivoamaan. Puhelinpalvelussa oli kerran, mutta irtisanoutui parin kk:n jälkeen.
3. Kaksi tutkintoa jo mennyt aika lailla hukkaan. Uusimasta voi vielä olla hyötyä. En ole koskaan ylenkatsonut mitään työtä. Olen itse tehnyt vuosikausia opiskeluaikoina pienipalkkaisia hommia.
4. Maksan mielelläni vähän enemmän.

Lue lisää

HYvä ap.
Menivät jauhot suuhuni. Jos olet jo yrittänyt ehdottaa kassaa ja siivoamistakin, en osaa sanoa mitään. Voihan itku. Puhelinpalvelu on ok, myynti puhelimitse on aika kamalaa. Mutta jos puhelinpalvelukaan ei miellytä, niin voi voi.
Sorry, jauhot menivät suuhun, enkä tiedä mitä sanoa. Miten olisi kehnompaan kämppään muutto ja sanoisi vaimolle, että minulla ei ole varaa enää tähän nykyiseen. Joku kaksio vaikka kerrostalossa. Ihan tosi: pienemmät menot. (itse asun kerrostalossa!)
Tsemppiä vaan! Teet miten sitten teetkin!

boxi kirjoitti:

HYvä ap.
Menivät jauhot suuhuni. Jos olet jo yrittänyt ehdottaa kassaa ja siivoamistakin, en osaa sanoa mitään. Voihan itku. Puhelinpalvelu on ok, myynti puhelimitse on aika kamalaa. Mutta jos puhelinpalvelukaan ei miellytä, niin voi voi.
Sorry, jauhot menivät suuhun, enkä tiedä mitä sanoa. Miten olisi kehnompaan kämppään muutto ja sanoisi vaimolle, että minulla ei ole varaa enää tähän nykyiseen. Joku kaksio vaikka kerrostalossa. Ihan tosi: pienemmät menot. (itse asun kerrostalossa!)
Tsemppiä vaan! Teet miten sitten teetkin!

Lue lisää

Kiitos. Onhan tämä uskomaton tilanne, varsinkin kun vaimon vanhemmat ovat hyvinkin työteliäitä ja tehneet pitkät työurat hyvissä ammateissa. Kuvittelin ilman muuta että vaimo olisi samasta puusta veistetty. Mutta toisaalta vaimon lähisuvussa on useampikin työtävieroksuva tapaus ml. veljensä ja sehän tässä huolestuttaakin, että muuttuuko tilanne ikinä.

hillonakki kirjoitti:

"Pitäisi olla parempi syy, että asian yli pääsisi."

Mikä voisi olla parempi syy kuin se, että on liitossa ihmisen kanssa, joka ajattelee vain itseään ja omia tarpeitaan, eikä pane tikkua ristiin perheensä vuoksi, ei kotitöiden tai rahan ansaitsemisen muodossa?

Mielestäni erittäin pätevä eron syy.

Lue lisää

itseään?
ajatteleehan se lapsiaankin!!
ja tuollaista ukkoa en ajattelisi minäkään..

"Mun mielestäni kotirouvat ovat vähälahjaisia, ripustautuvia sekä laiskoja ihmisiä."

Tunnetko ensimmäistäkään?

"Mitä nainen tekee yksin kotona, kun mies on töissä ja lapset koulussa?"

Hän kuskaa työssäkäyvien kavereidensa mukuloita urheiluharjoituksiin.

"Älkää väittäkö, että kotityöt on raskaita, miten työssäkäyvä äiti sitten ehtii ja jaksaa tehdä ne päivätyön ohessa?"

Siitä toisesta työvuorostahan ne työssäkäyvät naiset marisevat, joten kai siinä joku vaiva on.

"Ja onhan perheessä mies, joka myös voi osallistua kotitöihin."

Joo, mutta jokainen perhe voi järjestää työt omalla tavallaan. Eihän firmassakaan jokainen ole myyntimies, siivooja, tuotepäällikkö, varastomies sekä lakimies, vaan eri ihmisille on eri vakanssit.

"Emme koskaan saavuta tasa-arvoa yhteiskunnassa niin kauan kuin yksikään nainen jää miehensä elätiksi."

Tasa-arvoa on se, että jokainen saa elää elämänsä, niin kuin itse haluaa, eikä anna ympäristön sanella, mikä on sopivaa ja mikä ei.

Minä puolestani haaveilen siitä, ettei kenenkään tarvitsisi käydä palkkatyössä henkensä pitimiksi tai itsensä toteuttamiseksi. Ei tehdä työpaikasta epäjumalaa.

Jaahas, vai on kahden yliopistotutkinnon suorittanut nainen vähälahjainen, jos jää perustettuaan miehensä kanssa perheen hoitamaan lapsiaan, kodin ja ym.ym. ja vaikka vuosikausiksi?
Sinusta ei voi muuta mainita kuin että oletpa yksinkertainen!
Jokainen nainen tai mies saa mielestäni tehdä oman elämänsä suhteen ihan miten lystää: jäädä kotirouvaksi/-herraksi tai painaa pitkää päivää töissä niin kodin ulkopuolella kuin kodin sisäpuolellakin.

"Joillekin naisille se on onni ja autuus kun saa jäädä kotiin nysväämään vuosikymmeniksi."...

Niinpä onkin, vaan kaikille naisille ei tuota mahdollisuutta suoda koskaan elämässään; ja siitäkös se kateus ja katkeruus syntyy em. kaltaisissa naisissa, kun näkevät ympärillään hedelmällisiä naisia, joilla on hyvin tienaava mies pitämässä taloudellisesta puolesta huolta, eikä tarvitsekaan lähteä kodin ulkopuolelle raatamaan ja rahaa kahmimaan, jotta saisi voita leivän päälle ja lisukkeet päälle.

Voi,voi kun se ottaa "vanhoja piikoja" ja yh.äitejä nuppiin, kun heidän tarvitsee tehdä pitkää päivää, ja monta kertaa pienillä liksoilla elääkseen; ja miestä ei näy mailla halmeillakaan, ei ainakaan mieleistään miestä edes saa jakamaan elämisen meininkiä. Ja kotitöiden vastuukin lankeaa yksinäiselle naisihmiselle kokonaisvaltaisesti.

Terveisiä tolloille kirjoitti:

Jaahas, vai on kahden yliopistotutkinnon suorittanut nainen vähälahjainen, jos jää perustettuaan miehensä kanssa perheen hoitamaan lapsiaan, kodin ja ym.ym. ja vaikka vuosikausiksi?
Sinusta ei voi muuta mainita kuin että oletpa yksinkertainen!
Jokainen nainen tai mies saa mielestäni tehdä oman elämänsä suhteen ihan miten lystää: jäädä kotirouvaksi/-herraksi tai painaa pitkää päivää töissä niin kodin ulkopuolella kuin kodin sisäpuolellakin.

Lue lisää

Kyllä, jos hukkaa kalliit opinnot kotona istumiseen, niin laiska ja omahyväinen nainen on kyseessä.
Jos haaveilee kotiloisen elämästä, niin ei kannata opiskella, noh ehkä joku hygieniapassi olis paikallaan.

Laiska rva kirjoitti:

"Joillekin naisille se on onni ja autuus kun saa jäädä kotiin nysväämään vuosikymmeniksi."...

Niinpä onkin, vaan kaikille naisille ei tuota mahdollisuutta suoda koskaan elämässään; ja siitäkös se kateus ja katkeruus syntyy em. kaltaisissa naisissa, kun näkevät ympärillään hedelmällisiä naisia, joilla on hyvin tienaava mies pitämässä taloudellisesta puolesta huolta, eikä tarvitsekaan lähteä kodin ulkopuolelle raatamaan ja rahaa kahmimaan, jotta saisi voita leivän päälle ja lisukkeet päälle.

Voi,voi kun se ottaa "vanhoja piikoja" ja yh.äitejä nuppiin, kun heidän tarvitsee tehdä pitkää päivää, ja monta kertaa pienillä liksoilla elääkseen; ja miestä ei näy mailla halmeillakaan, ei ainakaan mieleistään miestä edes saa jakamaan elämisen meininkiä. Ja kotitöiden vastuukin lankeaa yksinäiselle naisihmiselle kokonaisvaltaisesti.

Lue lisää

Mulla olis ollut mahdollisuus jäädä kotiin, mutta en halunnut sitä missään nimessä. Samoin mulla on muutama ystävätär, jotka ovat tehneet saman valinnan. Veikkaanpa että nämä kotirouvien ylistäjät asuvat maaseudulla, jossa nainen on perinteisesti alistettu kotiorjaksi.
Itse oon hyväpalkkaisessa ammatissa, enkä mitenkään taloudellisesti riippuvainen miehestäni. Te miestenne kukkaroilla kävijät ette siitä vapaudesta tiedä mitään. Mulla muuten käy siivooja kotona, on yks entinen kotirouva, jonka mies vaihtoi nuorempaan.

F@King housewives kirjoitti:

Mulla olis ollut mahdollisuus jäädä kotiin, mutta en halunnut sitä missään nimessä. Samoin mulla on muutama ystävätär, jotka ovat tehneet saman valinnan. Veikkaanpa että nämä kotirouvien ylistäjät asuvat maaseudulla, jossa nainen on perinteisesti alistettu kotiorjaksi.
Itse oon hyväpalkkaisessa ammatissa, enkä mitenkään taloudellisesti riippuvainen miehestäni. Te miestenne kukkaroilla kävijät ette siitä vapaudesta tiedä mitään. Mulla muuten käy siivooja kotona, on yks entinen kotirouva, jonka mies vaihtoi nuorempaan.

Lue lisää

Avioituessamme oli selvää että vaimo jää lasten kanssa kotiin.

Alle kouluikäisinä tenavat kävivät vuorollaan pari kertaa viikossa osapäiväkerhossa.
Haaliessani irtomarkkoja ympäri Suomea ja välillä ulkopuoleltakin, oli vaimon kotona olo erittäin järkevän tuntuinen ratkaisu.

Ala-asteen loppupuolella vaimo meni osa-akaiseen iltatyöhön.
Klo 17 - 20 välille jolloin minä elin penskojen kanssa.
Työmatkaa oli 1200m.

Tenavien ollessa yläaste- / lukioiässä vaomo kokeili muutaman vuoden ajan kokoaikaista työtä mutta palasi yhteisellä sopimuksella työnantajan kanssa osa-aikaiseksi päivätyöläiseksi.
Näinäkin vuosina olin hyvin paljon pois viikot kotipaikkaunnalta joten kaikkien asioiden hoito sopi hyvin vaimon osa-aikatyöhön.

Vaimo ehti harrastaa liikuntaa, kulttuuria ja kunnallispolitiikkaa.

50 ikäisinä lopetimme työssä käymisen.
Jo viime vuodet sitä ennenkin työjärjestelyt olivat antaneet runsaasti yhteistä aikaa mutta viimeiset 10-vuotta olemme nauttineet kokoaikaisesta yhdessäolosta.
Poislukien tietysti kummankin harrastukset ja vaimon omat matkat.

Taakse päin katsoen en pysty kuvittelemaan parempaa järjestelyä kuin se mihin aikanaan päädyimme!

F¥cking housewives kirjoitti:

Kyllä, jos hukkaa kalliit opinnot kotona istumiseen, niin laiska ja omahyväinen nainen on kyseessä.
Jos haaveilee kotiloisen elämästä, niin ei kannata opiskella, noh ehkä joku hygieniapassi olis paikallaan.

Lue lisää

"...kotona istumiseen...."

siteeraan em., ei kukaan terve ihminen kotirouvanakaan jouda istuskelemaan alvariinsa, ja saatika laiskuus ei päde missään hommassa.
En kylläkään kotiloiseksi perheenemäntää kutsuisi, pikemminkin loisnimitystä voitaneen käyttää niistä lukuisista peräkammaripojista/tytöistä, jotka ovat jämähtäneet äidin ja isän helmoihin työttömyyden, juoppouden tms. vuoksi lapsuuden kotinsa suojiin loisimaan tekemättä yhtään mitään.

F@King housewives kirjoitti:

Mulla olis ollut mahdollisuus jäädä kotiin, mutta en halunnut sitä missään nimessä. Samoin mulla on muutama ystävätär, jotka ovat tehneet saman valinnan. Veikkaanpa että nämä kotirouvien ylistäjät asuvat maaseudulla, jossa nainen on perinteisesti alistettu kotiorjaksi.
Itse oon hyväpalkkaisessa ammatissa, enkä mitenkään taloudellisesti riippuvainen miehestäni. Te miestenne kukkaroilla kävijät ette siitä vapaudesta tiedä mitään. Mulla muuten käy siivooja kotona, on yks entinen kotirouva, jonka mies vaihtoi nuorempaan.

Lue lisää

>>....kotirouvien ylistäjät asuvat maaseudulla, jossa nainen on perinteisesti alistettu kotiorjaksi......yks entinen kotirouva, jonka mies vaihtoi nuorempaan.

Ei nimimerkkiä kirjoitti:

"Mun mielestäni kotirouvat ovat vähälahjaisia, ripustautuvia sekä laiskoja ihmisiä."

Tunnetko ensimmäistäkään?

"Mitä nainen tekee yksin kotona, kun mies on töissä ja lapset koulussa?"

Hän kuskaa työssäkäyvien kavereidensa mukuloita urheiluharjoituksiin.

"Älkää väittäkö, että kotityöt on raskaita, miten työssäkäyvä äiti sitten ehtii ja jaksaa tehdä ne päivätyön ohessa?"

Siitä toisesta työvuorostahan ne työssäkäyvät naiset marisevat, joten kai siinä joku vaiva on.

"Ja onhan perheessä mies, joka myös voi osallistua kotitöihin."

Joo, mutta jokainen perhe voi järjestää työt omalla tavallaan. Eihän firmassakaan jokainen ole myyntimies, siivooja, tuotepäällikkö, varastomies sekä lakimies, vaan eri ihmisille on eri vakanssit.

"Emme koskaan saavuta tasa-arvoa yhteiskunnassa niin kauan kuin yksikään nainen jää miehensä elätiksi."

Tasa-arvoa on se, että jokainen saa elää elämänsä, niin kuin itse haluaa, eikä anna ympäristön sanella, mikä on sopivaa ja mikä ei.

Minä puolestani haaveilen siitä, ettei kenenkään tarvitsisi käydä palkkatyössä henkensä pitimiksi tai itsensä toteuttamiseksi. Ei tehdä työpaikasta epäjumalaa.

Lue lisää

"Hän kuskaa työssäkäyvien kavereidensa mukuloita urheiluharjoituksiin."

Ai samaan aikaa kun lapset ovat koulussa? Haloo!!!

Meillä nuo kuskaamiset ovat pääasiassa minun vastuulla, koska rouvaa harmittaa toimia "taksikuskina".

Terveisiä tolloille kirjoitti:

Jaahas, vai on kahden yliopistotutkinnon suorittanut nainen vähälahjainen, jos jää perustettuaan miehensä kanssa perheen hoitamaan lapsiaan, kodin ja ym.ym. ja vaikka vuosikausiksi?
Sinusta ei voi muuta mainita kuin että oletpa yksinkertainen!
Jokainen nainen tai mies saa mielestäni tehdä oman elämänsä suhteen ihan miten lystää: jäädä kotirouvaksi/-herraksi tai painaa pitkää päivää töissä niin kodin ulkopuolella kuin kodin sisäpuolellakin.

Lue lisää

Maksattaa yhteiskunnalla peruskoulun jälkeen lukion ja kaksi yliopistotutkintoa ja jää kotiin? Valtion pitäisi lähettää naiselle lasku hukkaan menneestä ilmaisesta koulutuksesta. EIkö olisi parempi käydä vain talouskoulu?

Laiska rva kirjoitti:

"Joillekin naisille se on onni ja autuus kun saa jäädä kotiin nysväämään vuosikymmeniksi."...

Niinpä onkin, vaan kaikille naisille ei tuota mahdollisuutta suoda koskaan elämässään; ja siitäkös se kateus ja katkeruus syntyy em. kaltaisissa naisissa, kun näkevät ympärillään hedelmällisiä naisia, joilla on hyvin tienaava mies pitämässä taloudellisesta puolesta huolta, eikä tarvitsekaan lähteä kodin ulkopuolelle raatamaan ja rahaa kahmimaan, jotta saisi voita leivän päälle ja lisukkeet päälle.

Voi,voi kun se ottaa "vanhoja piikoja" ja yh.äitejä nuppiin, kun heidän tarvitsee tehdä pitkää päivää, ja monta kertaa pienillä liksoilla elääkseen; ja miestä ei näy mailla halmeillakaan, ei ainakaan mieleistään miestä edes saa jakamaan elämisen meininkiä. Ja kotitöiden vastuukin lankeaa yksinäiselle naisihmiselle kokonaisvaltaisesti.

Lue lisää

Oletko varma, ettei se sinunkin mies ole kurkkuaan myöten täynnä sinun elättämistäsi? Itse ainakin tulen vaihtamaan rouvan nuorempaan viimeistään sitten kun lapset lähtevät kotoa, ellei rouva ryhdistäydy olennaisesti ja pian!

ap kirjoitti:

Oletko varma, ettei se sinunkin mies ole kurkkuaan myöten täynnä sinun elättämistäsi? Itse ainakin tulen vaihtamaan rouvan nuorempaan viimeistään sitten kun lapset lähtevät kotoa, ellei rouva ryhdistäydy olennaisesti ja pian!

Lue lisää

Hahhaaa:DDDDD Mulle kotirouvana on ihan se ja sama, mitä sä teet elämässäsi, ja jos lain puitteissa toimit, niin vielä vähempi kiinnostaa sun elämäsi valinnat!

Olen varma, että MINUN rakas mieheni ei ole kurkkua myöten täynnä elättämistäni. Meidän parisuhde voi ja elää erittäin hyvin.

ap.: Eroa siitä "elättivaimostasi", sillähän siitä pääset, mitä tuota miettimään, koska sulle tuntuu ylitsepääsemättömältä jatkaa vaimosi kanssa.

ap kirjoitti:

Oletko varma, ettei se sinunkin mies ole kurkkuaan myöten täynnä sinun elättämistäsi? Itse ainakin tulen vaihtamaan rouvan nuorempaan viimeistään sitten kun lapset lähtevät kotoa, ellei rouva ryhdistäydy olennaisesti ja pian!

Lue lisää

"Itse ainakin tulen vaihtamaan rouvan nuorempaan viimeistään sitten kun lapset lähtevät kotoa, ellei rouva ryhdistäydy olennaisesti ja pian!"

Oukei: olet älykäs tekstistäsi päätellen. Ei sitten muuta kuin taskulaskin esiin ja asian analyyttinen pohdinta.
1) Jos nykyinen vaimo on joten kuten mukava ja tarjoaa asialliset seksipalvelut, on suuri riski mennä ojasta allikkoon vaihdossa nuorempaan.
A)Nuoremmalla on lapsia tai sitten ei ole. Jos on, joudut makselemaan kaiken maailman tuntemattomien ja sinuun karsaasti suhtautivien ipanoiden kaiken maailman kuluja ja tuhlaamaan aikaasi heidän kanssaan jossain vesipuistossa. Lisäksi joudut kuuntelemaan uudelta vaimokkeeltasi, miten heidän isänsä on epäkelpo. Natinaa riittää. Tapaamisoikeuksia ja järjestelyjä piisaa. Uusia isoäitejä ja isiä.
Jos lapsia ei ole, hän haluaa niitä. Rumba vaan alusta taas. Sikäli parempi, että ovat omia.
B) Maksat elatusmaksuja omista lapsistasi, jotka suhtautuvat sinuun koko elämänsä karsaasti, kun jätit heidän äitinsä sen vuoksi, että tämä oli kotiäiti. Sinne menee rahaa,. etkä mitenkään siitä itse hyödy. Tuplakulut.
c)Moni nuori hakee vanhoja miehiä vain ja ainoastaan sen vuoksi, että ovat kokeneita ja kunnon duunissa ja heillä on enemmän fyffeä kuin persaukisilla nuorilla kolleilla skeidahommissa. Et kyllä mitenkään säästä uuden nuoren vaimon kanssa.
Halvimmaksi kyllä tulisi tehdä joku sopu nykyisen kanssa. Saat yhteen hintaan seksipalvelut, seuran,. lapset eikä tarvitse ottaa isoa uutta renttaa ympärillesi. Lisäksi osa naisista on joka tapauksessa jollain lailla hankalia, etkä yhtään sitten tiedä, minkä juopon tai löysimyksen vahingossa sitten nappaat.
Usko minua. Olen 53-vuotias lääkäri ja jo elämää nähnyt. Näin se yleensä menee. Itse onnellisesti naimisissa. Kolme lasta. Tässä iässä osaa jo nainenkin hakata taskulaskinta, vaikka kaiken maailman tunteet nuoria naisia vievätkin. Mieheeni olen onneksi vielä umpilätkässä.
Kaikkea hyvää. Lopetan tähän ja alan niihin hommiin...

boxi kirjoitti:

"Itse ainakin tulen vaihtamaan rouvan nuorempaan viimeistään sitten kun lapset lähtevät kotoa, ellei rouva ryhdistäydy olennaisesti ja pian!"

Oukei: olet älykäs tekstistäsi päätellen. Ei sitten muuta kuin taskulaskin esiin ja asian analyyttinen pohdinta.
1) Jos nykyinen vaimo on joten kuten mukava ja tarjoaa asialliset seksipalvelut, on suuri riski mennä ojasta allikkoon vaihdossa nuorempaan.
A)Nuoremmalla on lapsia tai sitten ei ole. Jos on, joudut makselemaan kaiken maailman tuntemattomien ja sinuun karsaasti suhtautivien ipanoiden kaiken maailman kuluja ja tuhlaamaan aikaasi heidän kanssaan jossain vesipuistossa. Lisäksi joudut kuuntelemaan uudelta vaimokkeeltasi, miten heidän isänsä on epäkelpo. Natinaa riittää. Tapaamisoikeuksia ja järjestelyjä piisaa. Uusia isoäitejä ja isiä.
Jos lapsia ei ole, hän haluaa niitä. Rumba vaan alusta taas. Sikäli parempi, että ovat omia.
B) Maksat elatusmaksuja omista lapsistasi, jotka suhtautuvat sinuun koko elämänsä karsaasti, kun jätit heidän äitinsä sen vuoksi, että tämä oli kotiäiti. Sinne menee rahaa,. etkä mitenkään siitä itse hyödy. Tuplakulut.
c)Moni nuori hakee vanhoja miehiä vain ja ainoastaan sen vuoksi, että ovat kokeneita ja kunnon duunissa ja heillä on enemmän fyffeä kuin persaukisilla nuorilla kolleilla skeidahommissa. Et kyllä mitenkään säästä uuden nuoren vaimon kanssa.
Halvimmaksi kyllä tulisi tehdä joku sopu nykyisen kanssa. Saat yhteen hintaan seksipalvelut, seuran,. lapset eikä tarvitse ottaa isoa uutta renttaa ympärillesi. Lisäksi osa naisista on joka tapauksessa jollain lailla hankalia, etkä yhtään sitten tiedä, minkä juopon tai löysimyksen vahingossa sitten nappaat.
Usko minua. Olen 53-vuotias lääkäri ja jo elämää nähnyt. Näin se yleensä menee. Itse onnellisesti naimisissa. Kolme lasta. Tässä iässä osaa jo nainenkin hakata taskulaskinta, vaikka kaiken maailman tunteet nuoria naisia vievätkin. Mieheeni olen onneksi vielä umpilätkässä.
Kaikkea hyvää. Lopetan tähän ja alan niihin hommiin...

Lue lisää

Pikku tieto vielä: Uusin tuttavapiirimme nuori vaimo on todella kiva. Mutta! Hänkin kyllä lähti miehensä kesälomalla juuri viikko sitten kynsien hoitoon kotikaupunkiinsa 300km:n päähän saaristosta, jossa viettää kesiään. Laske siitä: manikyyri ja matkat! Ei oo halpaa.

niin turhaa kirjoitti:

Maksattaa yhteiskunnalla peruskoulun jälkeen lukion ja kaksi yliopistotutkintoa ja jää kotiin? Valtion pitäisi lähettää naiselle lasku hukkaan menneestä ilmaisesta koulutuksesta. EIkö olisi parempi käydä vain talouskoulu?

Lue lisää

Yliopisto ei ole ammattikoulu. Tai valmistaa se tutkijan ammattiin, mutta sen uran valitsee ani harva maisteri.

Terveisiä tolloille kirjoitti:

Jaahas, vai on kahden yliopistotutkinnon suorittanut nainen vähälahjainen, jos jää perustettuaan miehensä kanssa perheen hoitamaan lapsiaan, kodin ja ym.ym. ja vaikka vuosikausiksi?
Sinusta ei voi muuta mainita kuin että oletpa yksinkertainen!
Jokainen nainen tai mies saa mielestäni tehdä oman elämänsä suhteen ihan miten lystää: jäädä kotirouvaksi/-herraksi tai painaa pitkää päivää töissä niin kodin ulkopuolella kuin kodin sisäpuolellakin.

Lue lisää

edeliseen pakko kommentoida, että kun kyseessä on pariskunta niin "tehdä oman elämänsä suhteen mitä haluaa" pitäisi mielestäni mieltää kyllä niin että ratkaisut vaikuttavat koko perheeseen ja niitä ei yksin tehdä. Kun puoliso päätti hakeutua työhön jossa käy vain silloin tällöin kotona, ei sitä ymmärtänyt oikein lähipiirikään enkä minäkään. Kai hän ajatteli juuri kuten yllä kirjoitettiin, että saa jokainen tehdä oman elämänsä suhteen mitä haluaa. Pääsee tekemään hommaa jota haluaa, eikä enää kärvistele paikassa josta ei tykkää. Mutta kun toinen pääsi työhön josta pitää, jotui toinen tilanteeseen johon ei tahtonut ja joka vaatii aivan liikaa (töiden jälkeen pyörttää yksin koti-arjen pienten lasten kanssa). Että kyllä siitä lähteekö joku opiskelemaan, jääkö kotiin kotirouvaksi/herraksi tai komennustöihin pitäisi yhdessä puhua. Jos toinen sitten tekee kuten itse tahtoo huomioimatta toisen mielipidettä niin katkeruutta on ilmassa - ei tunnu reilulta. En suosittele, että jokainen tekee kuten haluaa vaikka toki jokaisella on vain yksi elämä. Kompromissi on hyvä jos sellaisen ratkaisun löytää, esim. että teillä rouva menee osa-aika työhön kuten joku ehdottikin. Tässä tapauksessa menee nyt niin, että puoliso on työssä jossa haluaa olla ja joka vie hänet pois kotoaan ja toinen sitten joutuu siihen sopeutumaan pitkin hampain (kompromissia ei ole).

yhdessä ratkaisut kirjoitti:

edeliseen pakko kommentoida, että kun kyseessä on pariskunta niin "tehdä oman elämänsä suhteen mitä haluaa" pitäisi mielestäni mieltää kyllä niin että ratkaisut vaikuttavat koko perheeseen ja niitä ei yksin tehdä. Kun puoliso päätti hakeutua työhön jossa käy vain silloin tällöin kotona, ei sitä ymmärtänyt oikein lähipiirikään enkä minäkään. Kai hän ajatteli juuri kuten yllä kirjoitettiin, että saa jokainen tehdä oman elämänsä suhteen mitä haluaa. Pääsee tekemään hommaa jota haluaa, eikä enää kärvistele paikassa josta ei tykkää. Mutta kun toinen pääsi työhön josta pitää, jotui toinen tilanteeseen johon ei tahtonut ja joka vaatii aivan liikaa (töiden jälkeen pyörttää yksin koti-arjen pienten lasten kanssa). Että kyllä siitä lähteekö joku opiskelemaan, jääkö kotiin kotirouvaksi/herraksi tai komennustöihin pitäisi yhdessä puhua. Jos toinen sitten tekee kuten itse tahtoo huomioimatta toisen mielipidettä niin katkeruutta on ilmassa - ei tunnu reilulta. En suosittele, että jokainen tekee kuten haluaa vaikka toki jokaisella on vain yksi elämä. Kompromissi on hyvä jos sellaisen ratkaisun löytää, esim. että teillä rouva menee osa-aika työhön kuten joku ehdottikin. Tässä tapauksessa menee nyt niin, että puoliso on työssä jossa haluaa olla ja joka vie hänet pois kotoaan ja toinen sitten joutuu siihen sopeutumaan pitkin hampain (kompromissia ei ole).

Lue lisää

Olet asian ytimessä. Mitä minä olen tuttavaperheitä seurannut, niin lähes aina se itsenäisen ratkaisun tekijä on mies ja naisen rooliksi jää sopeutua (ja usein katkeroitua).

Meillä taas nainen on itsenäisten ratkaisujen tekijä ja minä olen joutunut sopeutumaan. En kuitenkaan aio katkeroitua, vaan vien vaatimukseni loppuun asti. Sitä paitsi, mielestäni vaimoni on tehnyt myös itseään kohden vääriä ratkaisuja ja on kärsinyt niistä.

Voisin vaikka maksaakin, mutta tyhjästä ei viitsi maksaa: lapset ovat koulussa, harrastuksissa, kavereiden luona jne. niin paljon, että kovin montaa "työtuntia" heidän hoitamisestaan ei kerry vaimolle enempää kuin minullekaan.

Siivoamistunnit meillä menee kutakuinkin tasan, koska imurointi on minun vastuullani.

Lisäksi, jos maksan vaimolleni palkkaa, olisi kohtuullista että saan vähentää sen omassa verotuksessani, mutta sehän ei Suomessa ole mahdollista.

>>On myöskin muistettava että kun työttömiä työnhakijoita on paljon, on vain suotavaa että ne joilla on siihen varaa ja halua jäävät kotiin eivätkä kuormita työmarkkinoit

Kieltämättä tulee suhtauduttua kriittisesti välillä. Ne naiset jotka jäävät kotiin hoitamaan lapsia mutta jotka oikeasti tekevät töitä ja osallistuvat aktiivisesti yhteiskuntaan en moiti. Nämä naiset usein myös haluavat lasten kasvettua tehdä jotain omaa eli kouluttautuvat ja lähtevät töihin.

Kritisoin niitä kotirouvia, joilla asenteena on että joku muu kantaa heidän elämästään vastuun ja rahoittaa heidän elämänsä. Voisin sanoa että isin pikku tyttöjä, jotka odottavat miehen toimivan isinä heille lopun elämäänsä. He kyllä ehkä voivat puuhastella tai jopa harrastaa palkkatyötä aina silloin tällöin. Heille mies ei ole tasavertainen kumppani.

Jos oikeasti miehetkin voisivat jäädä samoin perustein kotiin, niin ehkä sitten tähän asiaan saataisiin jotain tolkkua. Miettikää; vaimo paremmin koulutettuna ja ansaitsee parempaa palkkaa, menee töihin ja mies jää kotiin. Hän ei saa mistään rahaa vaan elää vaimonsa tuloilla. Mies siivoaa, kokkaa, kasvattaa, ompelee jne. kotona 20 vuotta. Nainen saa tulla kotiin valmiille, vähän autella kotitöissä ja piirtää ne suuren linjat talouden, kasvatuksen ja muun suhteen.

Sanottaisiinko näistä miehistä samaa kuin naisista jotka jäävät kotiin? Ovatko miehet valmiita uhraamaan kykynsä kotona olemiseen eläkkeelle saakka? Sanottaisiinko hänelle kuinka hieno vaimo hänellä on? Tai kiitettäisiinkö häntä siitä, kuinka lapset ovat saaneet olla kotona? Kuinka hieno on että hän on antanut jollekin muulle mahdollisuuden työhön eikä tuki työmarkkinoita?

mummomuori kirjoitti:

Kieltämättä tulee suhtauduttua kriittisesti välillä. Ne naiset jotka jäävät kotiin hoitamaan lapsia mutta jotka oikeasti tekevät töitä ja osallistuvat aktiivisesti yhteiskuntaan en moiti. Nämä naiset usein myös haluavat lasten kasvettua tehdä jotain omaa eli kouluttautuvat ja lähtevät töihin.

Kritisoin niitä kotirouvia, joilla asenteena on että joku muu kantaa heidän elämästään vastuun ja rahoittaa heidän elämänsä. Voisin sanoa että isin pikku tyttöjä, jotka odottavat miehen toimivan isinä heille lopun elämäänsä. He kyllä ehkä voivat puuhastella tai jopa harrastaa palkkatyötä aina silloin tällöin. Heille mies ei ole tasavertainen kumppani.

Jos oikeasti miehetkin voisivat jäädä samoin perustein kotiin, niin ehkä sitten tähän asiaan saataisiin jotain tolkkua. Miettikää; vaimo paremmin koulutettuna ja ansaitsee parempaa palkkaa, menee töihin ja mies jää kotiin. Hän ei saa mistään rahaa vaan elää vaimonsa tuloilla. Mies siivoaa, kokkaa, kasvattaa, ompelee jne. kotona 20 vuotta. Nainen saa tulla kotiin valmiille, vähän autella kotitöissä ja piirtää ne suuren linjat talouden, kasvatuksen ja muun suhteen.

Sanottaisiinko näistä miehistä samaa kuin naisista jotka jäävät kotiin? Ovatko miehet valmiita uhraamaan kykynsä kotona olemiseen eläkkeelle saakka? Sanottaisiinko hänelle kuinka hieno vaimo hänellä on? Tai kiitettäisiinkö häntä siitä, kuinka lapset ovat saaneet olla kotona? Kuinka hieno on että hän on antanut jollekin muulle mahdollisuuden työhön eikä tuki työmarkkinoita?

Lue lisää

"Kritisoin niitä kotirouvia, joilla asenteena on että joku muu kantaa heidän elämästään vastuun ja rahoittaa heidän elämänsä."

Usein avioliitossa joudutaan valitsemaan, kenen onnea tavoitellaan. Monta kertaa se on mies, jonka työn perässä perhe muuttaa ja vaimo luopuu ystävistään ja omista haaveistaan.

Joskus se on nainen, joka haluaa perheidyllin. Mies sitten rahoittaa tämän unelman.

Miksi se sinua häiritsee?

mummomuori kirjoitti:

Kieltämättä tulee suhtauduttua kriittisesti välillä. Ne naiset jotka jäävät kotiin hoitamaan lapsia mutta jotka oikeasti tekevät töitä ja osallistuvat aktiivisesti yhteiskuntaan en moiti. Nämä naiset usein myös haluavat lasten kasvettua tehdä jotain omaa eli kouluttautuvat ja lähtevät töihin.

Kritisoin niitä kotirouvia, joilla asenteena on että joku muu kantaa heidän elämästään vastuun ja rahoittaa heidän elämänsä. Voisin sanoa että isin pikku tyttöjä, jotka odottavat miehen toimivan isinä heille lopun elämäänsä. He kyllä ehkä voivat puuhastella tai jopa harrastaa palkkatyötä aina silloin tällöin. Heille mies ei ole tasavertainen kumppani.

Jos oikeasti miehetkin voisivat jäädä samoin perustein kotiin, niin ehkä sitten tähän asiaan saataisiin jotain tolkkua. Miettikää; vaimo paremmin koulutettuna ja ansaitsee parempaa palkkaa, menee töihin ja mies jää kotiin. Hän ei saa mistään rahaa vaan elää vaimonsa tuloilla. Mies siivoaa, kokkaa, kasvattaa, ompelee jne. kotona 20 vuotta. Nainen saa tulla kotiin valmiille, vähän autella kotitöissä ja piirtää ne suuren linjat talouden, kasvatuksen ja muun suhteen.

Sanottaisiinko näistä miehistä samaa kuin naisista jotka jäävät kotiin? Ovatko miehet valmiita uhraamaan kykynsä kotona olemiseen eläkkeelle saakka? Sanottaisiinko hänelle kuinka hieno vaimo hänellä on? Tai kiitettäisiinkö häntä siitä, kuinka lapset ovat saaneet olla kotona? Kuinka hieno on että hän on antanut jollekin muulle mahdollisuuden työhön eikä tuki työmarkkinoita?

Lue lisää

Mummis, kerrankin oot oikealla asialla. Tuolla uskottomuuspalstalla en olikein oo tykännyt sun näkemyksistä, mut tässä asiassa oon samaa mieltä sun kanssa.
Täällä meuhkaavat kotirouvat ei todellakaan ymmärrä tasa-arvosta mitään. Niin kauna, kun naiset alistuu jäämään kotiin tai naisten työssäkäyntiä pidetään puuhasteluna, niin kauan meillä vallitsee epätasa-arvoinen kohtelu työelämässä.
Niin palkan kuin muidenkin asioiden suhteen.

Ei nimimerkkiä kirjoitti:

"Kritisoin niitä kotirouvia, joilla asenteena on että joku muu kantaa heidän elämästään vastuun ja rahoittaa heidän elämänsä."

Usein avioliitossa joudutaan valitsemaan, kenen onnea tavoitellaan. Monta kertaa se on mies, jonka työn perässä perhe muuttaa ja vaimo luopuu ystävistään ja omista haaveistaan.

Joskus se on nainen, joka haluaa perheidyllin. Mies sitten rahoittaa tämän unelman.

Miksi se sinua häiritsee?

Lue lisää

Tämä kertonee sen;

”…avioliitossa joudutaan valitsemaan, kenen onnea tavoitellaan.”
Eli käsityksesi mukaan aina on joku joka joutuu luopumaan hyvästä ja onnellisesta elämästä vain siksi että joku muu on ”ansainnut” sen? Miksi ja millä perusteella valinta tapahtuu? Eikä tästä marttyyrikompleksista voida jo luopua…

” Joskus se on nainen, joka haluaa perheidyllin. Mies sitten rahoittaa tämän unelman.”

En voi sille mitään että vilunväreet kulkivat tuota lukiessa. Epätodelliset haaveet ovat siis jonkun toisen aikuisen toteuttava rahat hankittava ja vain siksi että niin hirveesti haluaa?

Olen nähnyt kyllin monta naista jotka ovat havahtuneet hereille joko eron tai miehen kuoleman jälkeen. Liian monta surullista, kyynistynyttä ja katkeraa tapausta. Samoin katson tätä asiaa miehen silmin. Jos minä olen maksumies, niin kyllä oletuksena on että siitä kantaa myös vastuun ja voi käyttää valtaa. Jos kotonani olisi tuollainen koti-isä, niin yhtään valitusta en kyllä kuuntelisi siitä, että on tuon palvelijan (lue orjan) osansa valinnut.

Joskaan kunnioitukseni ei olisi kovin korkeaa luokkaa…

Eli vaimoni ei hoida lain mukaista vastuutaan. Poimintoja aikaisemmista viesteistäni:

Meillä on kotityöt jaettu aina puoliksi, joten todellakin tiedän työmäärän. Olen sitä paitsi ollut lasten kanssa kahteen otteeseen kaksi kuukautta kolmestaan, kun rouva opiskeli ulkomailla ja silloin lapset olivat vielä pieniä (ja työllistäviä). Päiväkodissa he olivat, mutta yh-arki tuli tutuksi. Homma kuitenkin hoitui, vaikkakin omat harrastukset jäivät sivuun siksi ajaksi.Minua ei mikään työ (kotona tai palkkatyössä) ole koskaan rassannut ja stressannut. Vaimo sen sijaan narisee pienistäkin hommista, kun siihen narinaan käytetyllä ajalla ja energialla hommat olisi hoidettu.

Olen aika monta kertaa sanonyt, että tilanne olisi aivan toinen jos vaimoni olisi ns. kodinhengetär joka oikeasti hoitaisi sen kodin. Mutta kun hän ei hoida eikä hän ole mitään kotiäitityyppiä.

Vaimoni ei myöskään ole mikään kotiäitityyppi. Hän on erittäin epäjärjestelmällinen ja epäkäytännöllinen. Hän ei pidä kotia siistinä, tavarat löytyy aina eri paikoista, kenelläkään ei muka ole vaatteita, koska ne ovat likaisena pyykkivuoressa, hän ei imuroi käytännössä koskaan, lasten vaatteet silitetään paniikissa aamulla kouluun lähtiessä jne. On ollut aikoja, jolloin minä olen tehnyt valtaosan kotitöistä, vaikka olen käynyt koko ajan töissä. Omat vaatteeni olen aina pessyt ja silittänyt itse. Eli kotitöiden osalta hän vaatii tasa-arvoa ja tasajakoa.

Vaimo ei osaa edes astianpesukonetta täyttää oikein, milloin on suihkuvarret jumissa, milloin astiat väärin päin tai liimautuneita toisiinsa. Pyykinpesu sujuu jo paremmin (osaa eritellä värilliset ja valkopyykin), mutta ei osaa ostaa oikeita pesuaineita eikä muista katsoa vaatteiden pesumerkintöjä.

Olen sitä mieltä, että minun vaimoni on huono kotrouva ja pitkälti juuri siksi hänen pitäisi olla palkkatyössä, eikä harrastella hänen luonteelleen vastenmielistä kotirouvuutta. Hän poimii kotirouvuudesta rusinat pullasta (enemmän omaa aikaa, ei työstressiä jne.), mutta ei hoida koko pakettia.

Laki on varsin veikeä – jättää monta tulkintaa….

Elatus (16.4.1987/411)
46 § (16.4.1987/411)
Kummankin puolison tulee kykynsä mukaan ottaa osaa perheen yhteiseen talouteen ja puolisoiden elatukseen. Puolisoiden elatus käsittää puolisoiden yhteisten sekä kummankin henkilökohtaisten tarpeiden tyydyttämisen.
Puolisolle suoritettavan elatusavun määrä ja sen suorittamistapa voidaan vahvistaa sopimuksella tai tuomioistuimen päätöksellä.
Lapsen oikeudesta saada elatusta vanhemmiltaan säädetään lapsen elatuksesta annetussa laissa (704/75).

47 § (16.4.1987/411)
Jos puoliso laiminlyö elatusvelvollisuutensa tai jos puolisot asuvat erillään, tuomioistuin voi velvoittaa puolison maksamaan elatusapua toiselle puolisolle 46 §:ssä säädettyjen perusteiden mukaisesti.

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1929/19290234

Kenenkä tarpeita siis tyydytetään ja miten?

ap kirjoitti:

Eli vaimoni ei hoida lain mukaista vastuutaan. Poimintoja aikaisemmista viesteistäni:

Meillä on kotityöt jaettu aina puoliksi, joten todellakin tiedän työmäärän. Olen sitä paitsi ollut lasten kanssa kahteen otteeseen kaksi kuukautta kolmestaan, kun rouva opiskeli ulkomailla ja silloin lapset olivat vielä pieniä (ja työllistäviä). Päiväkodissa he olivat, mutta yh-arki tuli tutuksi. Homma kuitenkin hoitui, vaikkakin omat harrastukset jäivät sivuun siksi ajaksi.Minua ei mikään työ (kotona tai palkkatyössä) ole koskaan rassannut ja stressannut. Vaimo sen sijaan narisee pienistäkin hommista, kun siihen narinaan käytetyllä ajalla ja energialla hommat olisi hoidettu.

Olen aika monta kertaa sanonyt, että tilanne olisi aivan toinen jos vaimoni olisi ns. kodinhengetär joka oikeasti hoitaisi sen kodin. Mutta kun hän ei hoida eikä hän ole mitään kotiäitityyppiä.

Vaimoni ei myöskään ole mikään kotiäitityyppi. Hän on erittäin epäjärjestelmällinen ja epäkäytännöllinen. Hän ei pidä kotia siistinä, tavarat löytyy aina eri paikoista, kenelläkään ei muka ole vaatteita, koska ne ovat likaisena pyykkivuoressa, hän ei imuroi käytännössä koskaan, lasten vaatteet silitetään paniikissa aamulla kouluun lähtiessä jne. On ollut aikoja, jolloin minä olen tehnyt valtaosan kotitöistä, vaikka olen käynyt koko ajan töissä. Omat vaatteeni olen aina pessyt ja silittänyt itse. Eli kotitöiden osalta hän vaatii tasa-arvoa ja tasajakoa.

Vaimo ei osaa edes astianpesukonetta täyttää oikein, milloin on suihkuvarret jumissa, milloin astiat väärin päin tai liimautuneita toisiinsa. Pyykinpesu sujuu jo paremmin (osaa eritellä värilliset ja valkopyykin), mutta ei osaa ostaa oikeita pesuaineita eikä muista katsoa vaatteiden pesumerkintöjä.

Olen sitä mieltä, että minun vaimoni on huono kotrouva ja pitkälti juuri siksi hänen pitäisi olla palkkatyössä, eikä harrastella hänen luonteelleen vastenmielistä kotirouvuutta. Hän poimii kotirouvuudesta rusinat pullasta (enemmän omaa aikaa, ei työstressiä jne.), mutta ei hoida koko pakettia.

Lue lisää

Mitäs jos

itse jäisit välillä kotirouvaksi ja hoitaisit "koko paketin". Ja vaimosi menisi töihin??? Voisipa olla se kasvattavaa ja silmiä avaavaa kummallekin!!!

Työnantajien asenteet?

Vuosien kotonaolon jälkeen vaimo sai työpaikan seuraavana päivänä päätöksestään paluusta työelämään.
Kaiken lisäksi haluamansa työaikamuodon, 22-viikkotuntia.

Urheiluosaston myyjästä 7:n kotivuoden jälkeen päivittäistavarakaupan kassalle.

Töitä löytyy kyllä, mutta pitää olla valmis aloittamaan vähän vaatimattomammista hommista kun ei ole sitä työkokemusta. Helposti käy niin, että kun ikää tulee lisää niin kynnys lähteä matalapalkkahommiin kasvaa. Juuri siitä syystä suosittelisin naisia pysymään kiinni työelämässä, koska 4-kymppisenä maisterina ei ehkä halua mennä kaupan kassalle kerryttämään puuttuvaa työkokemusta. Mielestäni teen vaimolleni palveluksen, kun vaadin häntä lähtemään töihin tässä vaiheessa.

"Oletko tehnyt selväksi toiveesi siis että haluaisit toisenkin osallistuvan perheen elättämiseen?"

Kyllä, todellakin. Tästä ei koskaan ole ollut epäselvyyttä. Olimme samaa mieltä sitä, että lapset hoidetaan kotona 2-3 vuotiaaksi. Nuorempi on nyt 8 v.

ap kirjoitti:

"Oletko tehnyt selväksi toiveesi siis että haluaisit toisenkin osallistuvan perheen elättämiseen?"

Kyllä, todellakin. Tästä ei koskaan ole ollut epäselvyyttä. Olimme samaa mieltä sitä, että lapset hoidetaan kotona 2-3 vuotiaaksi. Nuorempi on nyt 8 v.

Lue lisää

AP olet mielestäni selväjärkisimpiä miehiä joita olen elämäni aikana tullut tuntemaan, vaikkakin sinä vain tällä palstalla mielipiteinesi mutta silti olen sitä mieltä. Toivotan onnea jatkossa teitpä minkä ratkaisun tahansa.

terv. juttun tänään lukenut nainen

"En usko että se onni tulisi sulle siitä kun vaimos menis töihin."

Ei siitä, vaan siitä että toimitaan niin kuin yhdesä on sovittu.

"Oletko ajatellut ikinä miltä tuntuu edes ajatella työhön menoa kun on ollut pitkän ajan poissa työmarkkinoilta, pelottavaa. Vaimos tarvitsee rohkaisua ei eron kanssa uhkailua."

Toki olen ajatellut ja juuri sen takia katson että pelko sen kun kasvaa mitä pidempään sitä asiaa lykkää. Lisäksi kynnys mennä ns. hanttihommiin kasvaa kun ikää tulee lisää ja työn saanti ylipäänsä vaikeutuu. Sen takia: Mitä pikemmin, sitä parempi. Olen nyt 5 vuotta tukenut ja rohkaissut ja maksanut vaimon uudelleenkoulutuksia ja ulkomaan opintoja, tehnyt osuuteni kotitöistä ja hoitanut lapsia. Katson että se tie on nyt kuljettu loppuun ja on ratkaisujen aika. Vaimo ratkaisee mitä tekee ja minä teen omat johtopäätökseni sen mukaan.


"Sun onnes on itsestäs kiinni ei muista."

Niin on, sen takia tässä koetan järjestellä elämääni sellaiseksi mistä vaimon kanssa ollaan sovittu.

"OOtko sä nyt täydellinen kaikessa? Kyllä kai tiesit minkälaisen naisen kanssa menit naimisiin ja sitä yleensä saa mitä tilaa."

No, nähtävästi en sitten tiennyt. Olen hyvinkin epätäydellinen, ainakin mitä tulee vaimon valintaan. Toisaalta, vaimo on puheidensa mukaan aina halunnut tehdä töitä eikä elää kotiäitinä. Siihen minä olen luottanut. Hän ei ole kodinhengetär -tyyppiä, eikä ole edes panostanut sen puolen osaamisen kehittämiseen. Siinä mielessä hän on tahallaan huono talouden pitäjä.

Vaimon näkökulma on se, että hän haluaa töihin, mutta ei mihin tahansa työhön. Tavallaan ymmärrän sen, mutta ilman työkokemusta vaatimustasoa ei voi pitää kovin korkealla.

Pientä varausta!

"Tylsistyminen tulee patisuhteeseen KAIKILLE ajan kanssa ja sitten ruvetaan etsimään siitä toisesta niitä vikoja"?!

Omia kokemuksia ei aina voi yleistää!

Muutenkin on hyväksyttävä se tosiasia että eri ihmisillä on erilainen arvomaailma!

Meillä minä olisin mielelläni nähnyt vaimon olevan pitempäänkin kotona mutta ymmärsin kyllä hänen haluavan, jo kuoluikäisten lasten äitinä vaihtelua.
Varsinkin kun työaika soveltui hyvin eivätkä penskat jotuneet tulemaan, eivätkä olemaan tyhjässä kodissa.

Huomaan ;) Ajattelinkin pian poistua, mutta on tää toisaalta ihan hauskaa. Naisilla on tyypillisesti suuria vaikeuksia ajatella objektiivisesti, sen sijaan kaikki ajatellaan oman tilanteen kautta. Muutama piristävä poikkeus joukossa kuitenkin.

Naiset ovat ottaneet itselleen oikeuden määritellä parisuhteiden säännöt. Yksi perussääntö on, että naisessa ei koskaan ole mitään vikaa ja miehessä taas ei juuri muuta olekaan kuin vikoja. Mutta tässä iässä sitä on jo hyväksynyt että näin se menee. Niinpä itse en esim. koskaan arvostele vaimon tekemää ruokaa tai kotitöiden laatua, mutta annan hänen arvostella minun tekemisiäni kaikessa rauhassa. Minulla ei ole arvosteluun mitään tarvetta, mutta vaimollani nähtävästi on mitä suuremmassa määrin. Samoin hänellä on suuri tarve arvostella ystäviään, sukulaisia (etenkin minun), naapureita jne. Se on kai naisille jotenkin terapeuttista, vähän samalla tavalla kuin monelle miehelle urheilu tai muut harrastukset. Suotakoon se siis heille.

No kyllähän sitä pärjäisi, tosin pitäisi varmaan avuksi ottaa joku kiva au-pair... Ja uusi nainen pitäisi löytää kun ei ilmankaan osaa olla.

Tavoite on kuitenkin että vaimo herää, kasvaa aikuiseksi, ottaa vastuuta ja ymmärtää että on vain hänen oma etunsa päästä työnsyrjään kiinni. Siinä mielessä näyttää lupaavalta, että hän on itsekin ilmeisesti tajunnut että minulla on vaihtoehtoja ja olen valmis tarvittaessa ikäviinkin ratkaisuihin.

Ei pinkaisu vaan hidas lähtö. Vaimollani töihin.
7:n vuoden valmistelu osa-aikaiseenkin.

Materiaaliset tavoitteet ja elämän sisällön voi sovittaa yhteen muutekin kuin tavarapainotteisesti.
Miksi mammona olisi päällimmäinen asia?

Olen joskus laskeskellut että minä toin perheen tuloista noin 80% ilman kummankaan vatsanväänteitä.
Päin vastoin. Jälkeenkin päin olemme olleet ratkaisuumme erittäin tyytyväisiä.

Kaiken lisäksi vetäydyimme työelämästä 50-vuotisina tietäen sen vaikutuksen eläkkeisiimme mutta kun ei ole mitään ihmeellisiä tavoitteita niin vähäkin riittää.
Huom! Emme saa mitään tukiaisia emmekä avustuksia.

Ok- oli ja kolme autoa.
Lasten Lada, työsuhde Primera ja oma citikka. Ei mitään pröystäilyä.

"Äläkä ap alistu ajattelemaan että näin se vain menee (kommenttisi naisten objektiivisuuden puutteesta), kyllä loogista ajattelukykyä saa aikuiselta ihmiseltä odottaa ja sellaisia naisia myös löytyy. "

Joo, tiedän. Minulla on ollut työkavereina muutamia todella fiksuja, älykkäitä ja vastuuntuntoisia naisia. Sehän tässä välillä harmittaakin, että kotona ei nyt sellaista ole näkynyt.

"on niitä siipeilijöitä miehissäkin ja paljon onkin"

Totta, itsekin tunnen muutaman. Minulla on kuitenkin sellainen käsitys, että sellaiset liitot päättyät aika nopeasti, missä mies elää siivellä. On yleisesti hyväksyttävämpää, että nainen heittää elättimiehen pihalla kuin että mies heittää elättivaimon pihalle. Usein mies tarjoaa vielä hyvän "syyn", kuten ryyppäämisen.

Sinuna en elättäisi miestä enää. Erotkaa ja hommatkaa omat kämpät. Sen jälkeen voitte jatkaa seurustelua, jos haluatte, mutta olisi omat asunnot ja omat rahat. Itsekin harkitsin tällaista vaihtoehtoa, mutta luultavasti olisin kyllä laittanut sitten naisenkin vaihtoon saman tien.

Sitten on myös näitä yhteiskunnan elättejä, kumpikaan puolisoista ei käy töissä, haetaan kaikki tukiaiset mitä voi saada, ja me veronmaksajat maksamme tuon lystin.