Totuus paniikkihäiriöstä!

Okei, tää oli vähän ristiriitainen... Paniikkihäiriö ei siis mielestäsi ole SAIRAUS, mutta silti suosittelet lääkitystä...? Paniikkihäiriö ON SAIRAUS, johon lukeutuu useita OIREITA, jotka ovat sairaudesta kärsivillä erilaisia (en jaksa luetella listaa oireista, kaikki täällä lukevat tietävät ne). Puhut paljon tosiasiaa: on oikeaa syödä, juoda ja liikkua oikein, hakea apua jne., mutta myös Tämä on joillekkin hyvä kanava hakea apua ja ennenkaikkea tietoa tästä sairaudesta.

Ja sen haluaisin selvittää, että paniikkihäiriö EI ole sama asia kuin masennus, MUTTA usein ph:n liittyy myös masennusta. Ph. ei automaattisesti tarkoita sitä, että ihminen olisi masentunut, joten ei kannata siitä huolehtia. :)

Ainakin minun psykiatrini sanoo, että netti on nykyajan ihan normaali tapa hankkia tietoa tästä sairaudesta ja keskustella siitä. Hän ei pidä sitä pahana, ainoastaan neuvoo maalaisjärjellä miettimään, mikä on mielestäsi totta ja mikä ei. Joten jos joku saa täältä tarvitsemaansa tukea ja apua, ei se minusta ole väärin, joillekkin se on tällä hetkellä ainoa keino, kun ei apua vaikka uskalla hakea!

Ei oteta sitä keneltäkään pois...

Kyllä paniikkihäiriö on ihan oikea sairaus,jolle löytyy oma diagnoosinumero jne. kuuluu ahdistuneisuushäiriöihin. Ja joka muuten ei parane liikunnalla vaikkakin liikunta auttaa muuhun yleistilaan positiivisesti.

paniikkihäiriö ei ole sairas vaan tunne.Samalla tavalla kun :ilo, suru jne.. luokitellaan ahdistuneisuushäiriöihin.

Eli siis paniikkihäiriö, ahdituneisuus-, ja yleinen ahdistuneisuus-, on TUNTEITA eikä sairauksia, vaikka ne on luokiteltu sairauksiksi jo 80-luvun lopulta lähtien? Et voi tosissas väittää, että nää ei oo sairauksia, se loukkaa todella niitä, jotka sairastavat näitä tauteja!

Eli vielä kerran: Paniikkihäiriö on sairaus, joka SISÄLTÄÄ erilaisia tunteita/tuntemuksia, kuten tuo mainitsemasi suru, tai pelko jne...

jos kysyt psykologilta tästä asiasta niin vastaukseksi tulee että ei ole sairaus. ei täällä kukaan varmaan halua vähätellä yhtään samassa paskassa lillutaan kaikki :(

mulle on myös 2 eri psykologia sanonut näin. en sitten tiedä mikä totta ja mikä ei. itselläni on paha paniikkihäiriö ollut jo monta vuotta monta kuukautta ollut vaan kotona pelkoni vuoksi..eli ihan paniikkihäiriö on.

Paniikkikohtaus on yhtäkkinen ahdistuksen lisääntyminen mihin liittyy monia sekä fyysisiä, että psykologisia oireita, kuten sydämen tyykytystä, puutumisen tunnetta, pyörrytystä, kuoleman pelkoa jne. Paniikkihäiriö on tila, missä paniikkikohtaukset, tai niiden pelko, ovat kroonistuneet ja ne vaivaavat merkittävästi kärsijän elämää. Usein seurauksena on eristäytyminen maailmasta, masennus ja monet sosiaaliset ongelmat. Paniikkihäiriö itsessään siis on vakava vaiva johon liittyy paljon oireita. Se invalidisoi usein kaikkia elämän alueita. Paniikkihäiriö saattaa alkaa pitkään jatkuneen stresin seurauksena. Jotkut ovat haavoittuvaisempia (esim biologisista syistä johtuen) kuin toiset. Elämäntavat voivat herkistää paniikille. Jopa liika kahvin juominen saataa laukaista paniikkikohtauksen. Näin ollen voidaan tietysti sanoa, että paniikki on seuraus jostakin muusta ja että paniikkihäiriö on tavallaan myös oire...aivan niinkuin voidaan sanoa monesta vaivasta. Kuume on oire, mutta siihen voi kuolla. Samoin ripuli. Krooninen kipu on sekä oire, että sairaus itsessään ja sitä ei kukaan halua kärsiä. Paniikkihäiriö on monimutkainen tunteiden, pelkojen, fyysisten tuntemusten ja omien käyttäytymisten yhdistelmä joka toimii noidankehämäisesti ja itseään vahvistaen. Kun paniikkihäiriö on kerran alkanut, ei ole enää paljonkaan merkitystä mikä sen aloitti, sitä ylläpitävät nyt monet tekijät joihin on vaikea vaikuttaa ilman apua. Paniikkihäiriötä pitää hoitaa ja onneksi sitä osataan hoitaa nykyään. Olen itse sekä kokenut tuon ongelman, että hoitanut muita (olen kognitiivinen psykoterapeutti). Potilaani, jotka eivät ole voineet poistua vuosiin huoneestaan paniikkikohtauksen pelossa ovat normalisoineet elämänsä muutamassa viikossa ja 'palanneet elämään'. Suosittelen, että ei turhaan kiistellä siitä, onko kyseessä sairaus vai oire, vaan jos kärsit siitä, niin hae apua. Kognitivinen terapia on tehokas ja nopea apu, eikä sillä ole haittavaikutuksia.

paniikki pois. kirjoitit todella hyvin!!! joo ja turha siitä on riidellä mikä on kenenkin mielestä totta :D samassa tilassa kaikki ollaan! itse olen kärsinyt paniikista 4 vuotta ja syönyt 4-5 lääkettä mutta mikään niistä ei ole auttanut kävin psykologilla vuoden kenen kanssa emme oikeen tulleet toimeen.. ja oireeni vain paheni :/ nyt olen käynyt kuukauden psykoterepiassa ja kokeillut siedätys hoitoa kuukauden ja olen kyllä voiton puolella! oma asenne ratkaisee niin paljon pitää uskaltaa ottaa riskejä ja hakeutua tilanteisiin tietoisesti mssä paniikki laukeaa niin aivosi tottuu aika pian tähän että hätää ei ole!

Paniikkihäiriö ei todellakaan ole sairaus vaan se on oire jostain, johon reakoidaan alkukantaisella tunteella. Paniikkihäirön mekanismi on psyykeessä, joka on yliaktivoitunut ahdistuksen aiheuttaman tekijän vuoksi.

PANIIKKIHÄIRIÖ ON SAIRAUS, JOHON LIITTYY USEITA ERI OIREITA. KUITENKAAN KAIKILLA EI OLE KAIKKIA OIREITA!!!

Voi hyvänen aika.... Mutta jos se tuo teille lohdun tunnetta, että ette myönnä, että teillä on sairaus, niin siitä vaan. Minulle se toi ainakin helpotuksen: sain tietää, että NÄMÄ OIREET LIITTYVÄT SAIRAUTEEN NIMELTÄ PANIIKKIHÄIRIÖ!

lääkärin kommetti "olet psyykkisesti sairas","miks mää oon psyykkisesti sairas jos mulla on serotoniinista johtuva "ahdistus" tai mikä lie,sillä ainakin psykoloki "taudinkuvaa" perusteli,"muista että sulla ei oo mitään vikaa päässä vaan serotoniinin vähäisyys". bai testissä "lievä ahdistuneisuus" ja psykiatrilta tulossa,tuumailin sille että kai ny ahdistaa kun on paska olo,ei ole mitään julkisen paikan tai vasttaavia ,ei ole kuoleman pelkoo tai itse tuhoisuutta,eikä edes sydämmen kiivaslyöntisyyttä,ahdistuneisuutta ja masennusta on kun ei tätä paskaa saada kuntoon.kilpirauhaset sen sijaan ovat jo yli vuoden vaeltaneet ths ylös ja t4v alas ja toisinpäin,vajaalainen parhaimmillaan 0.3 tsh ja 4v 23.thyroksiini annosta ei ole löydetty vaikka välinpitämätön endokrinologi sen määrän laskikin ja lääkärin mukaan nämä kilpirauhas arvot EI VOI aiheuttaa näitä oireita.todettu kilpirauhasen vajaa toiminta.mihkääs se t3v nyt vaikuttikaan?
ja eihän tämä saahaaminen aiheuta alhaista t3v arvoa joka taas vaikuttaa...tiedättehän?toisella puolelta on poistettu kilpi rauhanen ja toisella todettu surkastuminen.ONHAN se omalla kohdalla mielenkiintoista sekin että lääkitään pelkällä synteettisellä thyroksiinilla vaikka kilppari tuottaa useaa eri "hormoonia".aloin kyseleen että kuinkas tää bai testi ottaa huomioon serotoniinin ja noradreaniilin alhaisen määrän,ponteva vastaus oli että "ottaa se huominoon SEN".no jos mun silmät ja aivot on viellä jonkin laisessa yhteis toiminnassa yhtään ainoata kysymystä tässä testissä ei ole mikä määrittää serotoniinin tason,kysyin että oletko kuulut 5-HIAA testistä,katto mua että "ootsää tosiaan ihan hullu".mahtoiko arvon testi tekijä ite kuulla vähän ääntä

-en ymmärrä miksi ssri lääkeet auttaa jos kerran serotoniini ei vaikutta mielialaan?
ja miksi ylipäätään näitä ssri lääkeitä tarjotaan jos kerran serotoniinin tasoa ei voida mitata/hankala toimenpide,entäpä serotoniinin yliannostus mitenkä se sitten tulkitaan??

ehkä "hauskin" tapaus sattui kilpirauhaseen liittyvän diagnoosin kanssa yksityisellä,piti kilpparia ihmetellä niin lähdin ovesta ulos sydämmen vajaa toiminta/verenpaine tauti ja lisäksi fibromyalgia löyty...huhhuh arvon tohtori teki tuomion verenpaine mittarilla...jees..."nämä arvot ei aiheuta mitään oireita" tsh tais olla silloin 8 ja t4v 15 ja olo rytmihäiriöineen ym tosi mahtava..

täs on vaan pieni osa viimeisen 2v kyrsimistä ja patittaa aivan v.. kun näiltä spesiaaleilta kysyy jotain niin vaikuttaa että mikään ei liity mihinkään vaikka antaisi suoran linkin vaikka National Institute Of Mental Health tai vastaavaan.

"ja hei,siellä netissä on vaan niitä omalääkäreitä",melkeinpä puoli ivallinen nauru päälle.." ai sä olet netistä hakenu että mikä sua vaivaa"...no arvaakkaas onko pakko hä?

mun arvostus "näitä" kohtaan on,joku on kumminkin saanu avun..?
ja sitten niin täydellistä oman pesän puollustamista että jos joku olis vaikka sellussa yhtä "lojaali" ei olis paperilla mitään hätää...vaikka setä omronilla mulle sydämmen vajaatoiminnan määritelikin.."sä olit sisätauti spesiaalilla joka tulkitsi että ei ole vikaa"..-joo piirsihän se mulle paperille jonku käyrästön
ja sano että näin sulle ei voi olla kilpirauhasesta johtuvia oireita ja alko ettiin fibroo..- mä en tiä viäläkään mistä se sen keksi..

ni "ei ku sulla on paniikki häiriö,usko nyt vaan"...:-no kai mulla se nyt sitten on kerran viimein sain sen oikein papereihinkin..ja oikein "pää spesiaalilta"...
-mitäs täsä sitte,ssri naamaan...v olkoon...

-Mutta,entäs mitä sitten kun toi kilpparin surkastunut puoli lakkaa lopullisesti toimimasta..?sehän lukeman mukaan voi kitua viikko/k kausia,mut sehän onkin netistä luettua tietoa..don't worry..

Ahdistus on sairaus ja paniikkikohtaus johtuu ahdistuksesta. Sairaus on, vaikka yksittäinen kohtaus vuodessa onkin vain tunne. Sama kuin yksittäinen lyhyt masennusjakso (5vrk) ei ole sairaus mutta 2 kk jakso vaikeuttaa elämää sairauden tasolle.

Yksi sydänkäyrä missä näkyy hetkellinen rytmihäiriö pelästyksen takia ei ole sydänsairaus mutta jatkuva rumputus on sairaus. Mitä vaikeaa tämän käsittämisessä on???

mikä sulla on niin vaikea käsittää että tämä on oire/tunne! itselläni on päivässä noin 5 kohtausta ja paha paniikki.

No tunne ph ei ainakaan oo, ja siitä ei tartte edes kiistellä...

Ilo ja suru jne. on ihan eri asia kuin paniikkihäiriö, ja se pitäis kyllä sinunkin tietää kun "oireilet" sillä, etkä näköjään sairasta.

teillä' ei ole sairautta! paniikkihäiriö ei ole sairaus!! se kuuluu kyllä ahdistuneisuushäiriöihin mutta se on vaan tunne! kuule otappa ite selvää tästä aiheesta kysy vaikka lääkäriltä mikä paniikkihäiriö on?

Voi Luoja. Oikeasti, miksi tällaisesta aiheesta pitää ylipäätään inttää? Paniikkihäiriöiselle itselleen ei kuitenkaan taida olla kovin paljoa merkitystä sillä onko kyseessä sairaus vai ei. Ei ne oireet siitä miksikään muutu.

pidäs pikku kakara pääs kiinni! :) on sulla päässä kyllä jotain vikaa.. :D kuule elä sä sairauden kanssa mä elän oireen/tunteen kanssa :D niin ei tarvitse sun pikku päätäs vaivata! kuhan huomautin vaan tästä sillon kun saat esim kohtauksen on helpomi ajatella että se on tunne mikä menee ohi kun että tämä on kamala sairaus. onhan tää yhtä helvettiä kyllä mutta saat itsesi rauhotettua nopeammin. ja se on yks ja sama kumpi se on en tajuu mitä sä flippaat siellä!

äläkä sä tuu selittää mitä mä pelkään! tuun varmsti pelkäämään niin kauan kun kuolen

En usko että tässä paniikkihäiriössä on yhtä ainoata totuutta! Sairaus vai tunne...varmaan molempia.autonomisen hermoston ylitilahan noita oireita aiheuttaa joten voidaan varmaan kutsua hermostosairaudeksi joka aiheuttaa tunteita eli pelkoa jne.Tästä olen itsekin saanut montaa eri mielipidettä ihan lääkäritasolla joten aika monimuotoisesta asiasta on kyse.
- lääkärit pitävät aika usein tätä korvien välisenä juttuna,mulle ei ainakaan kertaakaan ole edes ehdotettu mitään serotoniini mittauksia.Tavalliset verikokeet kylläkin ja ekg otettu,ei poikkeavaa joten kaikki "kunnossa".Olen aika hyväkuntoinen ph-potilas joten minua ei pidetä erityisen sairaana.Heh.

- yksi aika tunnettu hieroja,lihasmanipuloija sanoi minulle että et sinä mitään lääkkeitä tai psykiatria tarvitse,yleiskunto kohdalleen ja ruokavalio ja sitten katahdus peiliin,niin kyllä se siitä!!&# Kyllä minäkin ensin vähän suutuin että miten niin kato peiliin.en minä tätä tautia ole tilannut,prkle!

Noin vuoden itsesäälin ja pelkäämisen jälkeen olen oppinut että oireet tulee ja menee riippuu tosiaan paljon siitä miten olen elänyt.Pelkään edelleen mutta en
niin paljon kuin ennen ja nyt olen huomannut että niihin pelkoihin pitää tutustua.Niin rohkea en ole että teen sen yksin vaan aion hakeutua terapiaan.
Viimeksi eilen tuli pitkästä aikaa kunnon kohtaus ja se meni ohi niinkuin aina ennenkin.Ei paniikkia pidä verrata mihinkään syöpään tms.turhaa!

Sitäpaitsi haukkumalla toisianne täällä ette pääse puusta pidemmälle.jokaisella on oikeus omaan mielipiteeseensä.Toisia ei voi sättiä siitä että ajattelee asioista eri tavalla.
Olkoon päämääränne kuitenkin saada itsenne taas kuntoon ja jakakaa mieluummin niitä vinkkejä täällä muillekin.
Kiitos!

samaa mieltä

Paniikkihäiriön voimakkuus riippuu oikeasti hyvin paljon sun elämäntyylistä. Muutin viime syksynä elämäntyyliäni ja ruokavalioita ja nyt ovat paniikit lähes kadonneet.

Syön päivittäin magnesiumia, mäkikuismavalmistetta, e-epaa ja sinkkivalmistetta. Lisäksi olen vähentänyt ruokavaliostani hiilihydraatteja ja lisännyt kasviksia ja hedelmiä, samoin maitoa (d-vitamiini tärkeä!). Käyn viikottain 3-4 krt kuntosalilla hikoilemassa tai vahvistamassa lihaksia -> auttaa! Lisäksi olen oppinut hyväksymään sen, että välillä paniikki iskee päälle, mutta kyllä se aina siitä sitten helpottaa.

Kokeilkaa

Tosiaankin, psykoterapeutti ei ketään diagnosoi.
Johan oli provo.

Mayo Clinic tutkijat ovat todenneet, ettei kautta aivojen syvien osien stimulaatio, Wireless Hetkellinen välittäjäaine pitoisuus System (WINCS) voidaan havaita ja mitata serotoniinin määrää aivoissa. Havainnot viittaavat siihen, että tulevaisuudessa tällaisia ​​mittauksia serotoniinin voi auttaa luomaan terapeuttinen mekanismi aivojen syvien osien stimulaatio psyykkisiä sairauksia. Tämä tutkimus julkaistiin syyskuussa 2010 kysymystä Journal neurokirurgian.

Aiemmin tutkijat huomasivat, myös kautta aivojen syvien osien stimulaatio, että WINCS havaita ja mitata dopamiinin tasoa aivoissa.

Masennustila on toiseksi yleisin vamman hoito on kehittynyt maailma, jossa ainakin kerran Yhdysvalloissa 17 prosenttia. Serotoniini on välittäjäaine aivoissa, että sillä arvellaan olevan tärkeä keskeinen rooli valvonnassa masennus. Käyttämällä aivojen syvien osien stimulaatio, neurokirurgit voi auttaa potilaita joilla essentiaalinen vapina, Parkinsonin tauti, liikehäiriöt, ja nyt, tämän tutkimuksen perusteella, psykiatriset häiriöt.

Serotoniinin mittauksesta:
"Aiemmassa tutkimuksessa, jotta voidaan paremmin ymmärtää mekanismia aivojen syvien osien stimulaatio, loimme WINCS, uusi laite, joka onnistuneesti mitattu kuten välittäjäaineen tasoa kuin dopamiinin ja noradrenaliinin on toisen by-sekuntien perusteella", sanoo Kendall Lee, MD , Ph.D., Mayo Clinic neurokirurgi. "Tässä kokeessa halusimme yrittää mitata serotoniinin, joka on erittäin tärkeä mekanismi masennuksen ja sen hoidosta. Tämä tutkimus osoittaa, että WINCS voidaan mitata serotoniinin kanssa tekniikkaa kutsutaan pikahakuja syklinen voltammetry, joka on sähkökemiallinen menetelmä että on mahdollista mitata serotoniinin reaaliajassa elävistä aivoista. "

Siis näin.
Mutta asiasta toiseen; m i k s i te epätoivoisesti tappelette jostain niin vähäpätöisestä kysymyksestä on paniikkihäiriö sairaus vai ei!? M i k s i se on teille niin pirun tärkeää??!!
Itselläni ollut kohtauksia harvakseltaan, mutta kovia. Tiedän mistä on kysymys, mutta en tunne s a i r a s t a v a n i paniikkihäiriötä, vaan että jokin, (mikä?) laukaisee kohtauksen.
En syö mitään lääkkeitä, en ota rauhoittavia koska terapeuttini ei niitä halua minulle määrätä. Hänen mukaansa ne häiritsevät terapiaa, enkä niitä edes halua. Minulle ainakin on tärkeintä työskennellä tämä läpi, ja ainakin oppia elämään ja hallitsemaan kohtauksia ilman lääke-kainalosauvoja. Niin että paniikki ei hallitse minua vaan minä sitä. Ja lääkkeet ei siihen auta, ne kyllä turruttavat mutta eivät poista syytä. Siksi ehdottomasti suosittelen terapiaa!

"En syö mitään lääkkeitä, en ota rauhoittavia koska terapeuttini ei niitä halua minulle määrätä" Terapeuttisi ei voisikaan sinulle määrätä lääkkeitä ellei hän nyt sitten ole saatumoisin lääkäri.

voi itku miten ihmiset osaavatkin sitten olla inhottavia toisiaan kohtaan.harvoin suutun mutta nyt alkaa potuttaan tämmöinen lapsellinen vääntely asiasta mikä on kuitenkin kaikille sama ja yhteinen.Meillä kaikilla täällä on ahdistusta,paniikkihäiriö,pelkoja,ties mitä,toisilla oireena,toiset kokevat olevansa sairaita...itse en hlökohtaisesti edes aina tiedä olenko sairas vai onko minulla vain oire jostain???Mitä väliä!!??Haluan parantua ja siksi käyn täällä kyselemässä vinkkejä ja kokemuksia ja saamassa vertaistukea.
Minusta on hienoa että joku alan ammattilainenkin on kirjoittanut tänne omia mielipiteitään...älkää nyt heti teilatko....

Minä olen lukenut näitä paniikki ongelmia ja totean että on paljon asiaa. Mutta sen verran vain että onko paniikki sairaus vai ei näissä on monta eri mieltä. Minä kävin eilen oikein psyk puolella ja kysyin että onko se sairaus vai ei.Mutta mitä minä käsitin että se on sairaus ja ei. Että sen voi potilas luokitella miksi haluaa.Itse olen kärsinyt vuosia paniikista ja on paha häiriö.Ajattelin kysyä teiltä jolla on paha ph niin kuinka siittä voisi voisi oppimaan hallita itse. minä itse sain semmoisen ohjelman mitä minun täytyy harjoitella joka päivä.Olen syönyt jo monta vuotta tesoilit lääkettä. Mutta se lääke täytyy ottaa pois ensinnä. Sillä kuulemma olen joutunut se avulla pahaan kierteseen. Minä voin sanoa että koti on minun turvapaikka ja jos teen pienen lenkin koiran kanssa niin silloin on auto. Että hankalaa on elämä Olisi kiva saada vahan neuvoja kuinka menetellä. Toivotavasti kuulaan..... HYVÄT JATKOT KAIKILLE ....

."Olen syönyt jo monta vuotta tesoilit lääkettä" Siis mitä lääkettä?

Kyllä ph. on sairaus, sille on ihan omat ICD-koodinsakin tautiluokituksessa.

Rukous auttaa koska Jeesus kuulee rukoukset ja antaa rauhan.
Kun tulee uskoon ja oppii tuntemaan Jeesuksen huolenpidon voi kokea turvallisuutta Hänen kanssaan.
Näin häviää myös paniikki vähitellen.

Okei minun viestini oli ehkä vähän epä selvä. Mutta minun takoitus oli vain kysyä lääkeistä. Ja sain aika hyvää tietia että kiitosn paljon. Tämä STESOLID (DIAZEPAM) joto olen käyttänyt jo vuosia. Mutta sain toista lääkettä joka on Oralin ja se sisältää Sertralin.Mutta lääkäri haluaisi ottaa pois stesolid. Sillä se aiheutaa JALKOIHIN vaivoja.ja terapia ei toimi kunnolla.Tämä jonka sain neuvoksi. Mutta minun kohdallani lääkäriaaä käynti on OK Mulla on nyt yhtys henkilö jonka saa kiinni vuorokauden ympäri. Ja kuraatori joka hoitaa harjoituksat. Että pikku hiljaa eten päin Sain uusia aikoja kerran viikossa Sitten saa nähdä kuinka se toimii. Ja viellä kerran Oikein paljon Kiitoksia. Minun tietäkseni tällaine palsta on hyvä jos kärsii PH. Että ei kovin haukuta toisiamme sillä kaikki joilla ph niin me olemme saman sairauden kanssa tekemissä. Oikein hyviä jatkoja kaikille......KIITOS

Sertraliini on SSRI-lääke.

Mistä päin kirjoittelet? Maa ei Suomi ole, eihän?


"Ja kuraatori joka hoitaa harjoituksat." Toimiiko sinulla kuraattori terapeuttina??
Outoa.

Lueskelin tuota keskustelua ja itse paniikkihäiriöstä kärsivänä ihmisenä ihmettelen aika paljon, miten jollain määrityksellä, onko paniikkihäiriö sairaus vai oire tuntuu olevan monille niin suuri merkitys. Luulisi, että paniikista kärsivä ihminen yrittäisi kiinnittää eniten huomiota selviytymiskeinoihin, mutta olemmehan toki erilaisia. Uskoisin, että ihmiset, jotka haluavat mielummin ajatella, että paniikkihäiriö on oire, ovat asennoituneet asiaan niin, että se on voitettavissa. Toisaalta ihmiset, joille sairauden määritelmä tuntuu olevan elämääkin tärkeämpi, vaikuttavat siltä, että he kokevat, että heitä ei oteta tarpeeksi vakavasti, mutta samaan aikaan myös ajattelumalli "minulla on sairaus, nimeltä paniikkihäiriö" saa mahdollisesti kärsijän tuntemaan tilanteen täysin muuttumattomaksi ja olevansi paniikkihäiriön armoilla, joka ei ainakaan edistä tilannetta. Veikkaisin, että henkilö, joka täällä kävi kirjoittamassa, että on lukenut kognitiivista psykologiaa, halusi vain muuttaa haitallisia ajatusmalleja ja sen tähden luoda parantumisen kannalta ehkä parempaa ajatusmallia "paniikkihäiriö on oire, josta voi parantua". Vertaistuki on tärkeää, mutta on hyvä, että saa asiaan myös ns. oireettoman ihmisen näkökantaa. On mielestäni hieman hupsua käydä sättimässä kauheella raivolla toisten kirjoituksia täällä. Miksi erimielisyyttään ei voi ilmaista rakentavammin. Kun viitsii yrittää enemmän ymmärtää, että mitä se toinen on oikeasti yrittänyt sanoa, eikä heti vetää kaikkea itseensä, voi jopa jostain ärsyttävästä kommentista hoksata jotain.. :)

Itse olen kokenut paniikkihäiriöni olevan kuin joillain alkoholismi. Koskaan siitä en ole kokonaan parantunut. Voi olla hyviä aikoja elämässä. 4 vuotta ihan terveenä, kunnes tulee tilanteita, joissa panikki taas ilmoittaa itsestään. Luulin tosiaan nuorempana, että olen parantunut, mutta ei. TVssä joku asiantutija kertoi, että jotkut tästäkin ovat parantuneet. En valitettavasti kuulunut niihin, mutta päivä kerrallaan.

Eipä sillä ole väliä onko oire vai sairaus, v-mäinen tämä vaiva kuitenkin on! Pääsin paroksetiini-lääkityksellä (20mg/vrk) ph:stä eroon, en välttämättä lopullisesti, mutta mikäli vaiva tulee joskus takaisin, tiedänpä mikä lääkitys toimii, oli onnea että heti ensimmäinen kokeiltu lääkitys sopi minulle.

Paniikkihäiriössä keho reagoi väärällä tavalla tiettyyn tilanteeseen tai ärsykkeeseen, vaikke mitään fyysistä hätää oikeasti ole, keho menee ns. taistele tai pakene -tilaan, joka on alitajuntainen reaktio. Vertauskuvana tähän esimerkiksi allergiat (vaikkei niillä mitään yhteyttä olekaan), keho reagoi allergeeniin histamiinintuotannolla, vaikka allergeeni (esim. siitepöly) ei ole keholle mitenkään vaarallinen. Kehon tapa reagoida taistelutilalla johtuu ph:ssä yleensä siitä, ettei aivojen mielihyvähormonia (serotoniinia) erity tarpeeksi tai se ei toimi oikealla tavalla, tähän taas auttavat SSRI-lääkkeet, jotka tehostavat serotoniinin vaikutusta ja määrää. Myös siedätys auttaa, keho oppii nopeasti, ettei esim. kaupassa käynnissä ole mitään vaaraa, jos vaan menee kyseisiin tilanteisiin ja antaa paniikin tulla jos on tullakseen, tähän taas vertauksena tämä allergiajuttu :D

Mulla auttoi kyllä myös se, etten yrittänytkään millään tavalla pidätellä kohtausta mikäli se oli tullakseen, ajattelin että paskaako siinä, tuskinpa kukaan minua kaupan lattialle jättää makaamaan jos siihen pyörryn, jossain vaiheessa pääsin peloista yli jolloin noidankehä laukesi. Ja kuten omahoitajani sanoi, paniikkihäiriössä pitää päästä juurikin tästä noidankehästä pois, ja siitä poispääsemisessä auttaa nimenomaan lääkitys. Kannattaa myös avoimesti kertoa läheisille ja työkavereille häiriöstä, silloin ei tarvitse keskittyä kohtauksen piilottelemiseen. Kerroin myös ystävilleni, miten toimia jos saan kohtauksen (lopettakaa mikä-sulla-on-hätänä-kysely, ottakaa kainaloon jos pyydän ja hengittävää vaan rauhalliesti ja syvään niin itsekin rauhoitun.)

Oli muuten myös jännä juttu, että kun aloin kertoa ystävilleni ja työkavereilleni avoimesti häiriöstäni, työpaikalta löytyi heti 2 kohtalotoveria ja ystävistä 5, jotka kaikki söivät säännöllistä lääkitystä ja PAM, vertaistukiryhmä oli valmis ;) kaikki vaan häpesivät vaivaansa eivätkä tahtoneet muiden ajattelevan heidän olevan mielisairaita.

Olen sairaanhoitajaopiskelija ja olen yhdellä kurssilla pitänyt esitelmänkin ph:stä (erään luokkakaverin raivostuttamana, tämän mielipide nimittäin oli ennen esitelmää, että paniikkikohtaus on kännisten pissaliisojen vaiva - "ei muutaku paperipussi naamalle ja läpsäsy poskelle"). Ystäväni eivät enää häpeä vaivaa, olen saanut toitotettua kaikille, että ihan sama onko sinulla somaattinen vaiva joka johtuu vaikkapa välilevyn pullistumasta tai pään sisäinen vaiva joka johtuu hormonin huonosta erityksestä ja toiminnasta - tasavertaisia sairauksia molemmat.

Hyvä kirjoitus edellinen!

onko kellään tästä kokemusta: http://www.paniikkihairio.com?

Täällä on tarjous, joka ei maksa mitään ja toimii useimmissa tapauksissa tunneissa tai muutamassa vuorokaudessa.

http://qmies.blogspot.fi/2012/09/diagnostiikka-ja-neuvontapalvelua.html

Paniikkihäiriöksi kutsutaan ahdistuneisuushäiriötä joka tuottaa tietynlaisia oireita. Paniikki on aina ahdistuksen huipentuma, ei itsenäinen sairaus. Sairaus ja oireyhtymä eivät ole sama asia.

Paniikkihäiriöoireyhtymä on useimmiten kofeiinin päivittäiskäytön aiheuttaman kroonisen kofeiinimyrkytyksen oire ja voidaan parantaa vuorokaudessa tai parissa oikealla hoidolla, kuten olen jo osoittanut kahden potilaani kohdalla.

Lisää tietoa ja hoito-ohjeet löytyvät blogistani.

http://qmies.blogspot.fi

Ps. Serotoniinilla ei ole mitään tekemistä mielenterveysongelmien kanssa, sillä sekä serotoniinin lisääminen (SSRI), että sen vähentäminen (SSRE) solujen välisestä tilasta antaa prosenttiyksikön tarkkuudella saman hoitovasteen.