Kosteutta ryömintätilassa – mikä ratkaisuvaihtoehto olisi paras?

Home sweet home

Vain reilut kolme vuotta vanhassa omakotitalossa on alapohjassa valtavasti kosteutta kesäaikaan. Talossa on puinen rossipohja, joten huoli on suuri, ettei kosteus ennen pitkää saavuttaisi kantavia puurakenteita.

Seuraavassa ensin seikkaperäinen pohjustus, lopussa kysymykseni asiaa tunteville.

TIlan suhteellinen kosteusprosentti oli mittarin mukaan käytännössä sata. Ongelma ilmeni alapohjan katossa helmeilleenä vetenä tänä kesänä. Rätillä oli kovasti töitä sen jälkeen. Vaikkei vastaavaa ilmiötä ole aiemmin ollut, selvää on, että kosteutta on ollut tilassa aivan alusta saakka, nyt se tavallaan onneksi ilmeni näin. Havaitsemisen jälkeen kosteutta on pidetty aisoissa rakennuspuhaltimella, mikä on pitänyt kosteusprosentin joka nurkassa noin 80:ssa.

Ryömintätilan kattoeristeitä paikoillaan pitävät simppelit laudat ovat paikoitellen hieman mustuneet, eivät onneksi radikaalisti – lähinnä tummia pilkkuja siellä täällä. Niiden päällä olevat kantavat niskat sentään ovat aivan kunnossa, ainakaan satunnaisotannalla ei tummentumia ole näkynyt. Laudat on nyt pesty ja käsitelty homeenpoisto- ja -estoaineella.

Tilan kokonaispinta-ala on noin 70 neliöä. Ryömintätila on jaettu kahteen ”lohkoon”, toisin sanoen puolessa välissä menee kantava seinärakenne, jossa on pari alle neliön kokoista luukkua toiselle puolelle. Koko ryömintätilan alueella on vain yksi radonimuri, joka siis hieman pitää ilmaa liikkeessä.

Kosteuden ongelma on tietysti se, ettei tuuletus ole riittävä. Koko alapohjassa on vain neljä ilmanvaihtoputkea ulos. Eli kaksi kummallekin ryömintätilan osalle. Nämä putket ovat L-mallisia eli ryömintätilan ilmanvaihtoreiät sijaitsevat itse asiassa noin 30 cm maan alla ja siitä vielä ainakin 40 cm maanpinnan yläpuolella on putken toinen pää. Maallikkona ajattelen, että eipä ihme, jos ei oikein ilma vaihdu, kun putkia on vähän ja ne ovat noin kaukana ulkoilmasta…

Asiaa selvitelleenä olen löytänyt seuraavanlaisia ratkaisuja, joilla kosteusongelmaan voisi vaikuttaa:

- toiset neljä ilmanvaihtoaukkoa sokkeliin
- leca-soraa ryömintätilan (kork. nykyisellään noin 110 cm) pohjaan, jossa on nykyisellään ilmeisesti ihan tavallista mursketta(!)
- Finnfoam-levyt ryömintätilan pohjalle estämään kosteuden nousu
- koneellinen kuivatusratkaisu, esim. poistoilmapuhallin tai Olosuhdevahdin kaltainen järjestelmä

Pitkänpuoleisen alustuksen jälkeen varsinaiseen kysymykseen: onko kenelläkään kokemusta vastaavanlaisesta kosteusongelmasta (lähtötilanteena sataprosenttinen suhteellinen kosteus) ja että jollakin yhdellä edellä kuvatuista keinoista siitä olisi aidosti päästy eroon? Henkilökohtaisesti ajattelisin ilmanvaihtoröörien lisäämisen olevan ”luonnollisin” ratkaisu, mutta voisiko se yksistään riittää tiputtamaan kesällisen kosteuden 70 prosentin paikkeille ja kernaasti allekin?

Olisi kovasti toivottavaa, että kerralla tulisi tehtyä oikea ja tehokas ratkaisu, sillä jokainen niistä on hintava ja työläs – puhumattakaan, että niitä joutuisi kokeilemaan yksitellen, kun edellinen ei ole riittänyt.

Kieltämättä mielessä on myös käynyt, että onko talon rakentajalla eli tässä tapauksessa myös myyjällä minkäänlaista velvollisuutta hoitaa kosteusasiaa kuntoon. Viiden vuoden myyjävastuu kun on yhä voimassa. Vai onko tämä kosteusongelma ominaisuus, ei vika…

53

13518

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Paikallisvalvoja

      Näitähän tulee esille silloin sun tällöin. Ongelma ei ole tuuletuksen puutteellisuus, vaan kesäaikana juurikin päinvastainen ilmiö. Siellä ryömintätilassahan on lämpötila jossain 15 asteen paikkeilla kesälläkin. Suhteellisen kosteuden ollessa 100 % on absoluuttinen (todellinen kosteus) 12,9 g kuutiometrissä tuota ryömintätilan ilmaa. Kun sinne johdetaan tuuletusluukkujen kautta 30 asteista ilmaa, jossa on suhteellisen kosteuden ollessa esim 80 % absoluuttinen kosteus 24,2 g kuutiometrissä, niin lopputulos voidaan nähdä rossipohjan alapintaan tiivistyneenä vetenä.

      Eli selkokielisemmin ilmaistuna: Lämmin ilma voi sisältää kosteutta huomattavasti enemmän kuin viileämpi ilma. Sen vuoksi 30 asteisen ulkoilman sisältämä kosteus ei yksinkertaisesti mahdu tuohon viilempään ilmaan, vaan tiivistyy siihen rossipohjan alapintaan.

      Edellä todettujen perusteella ongelmaa ei todellakaan voida poistaa lisäämällä tuuletusta, vaan muuttamalla olosuhteita sopivammaksi. Maapohjan eristämisellä on selvä vaikutus, mutta menneen kesän kokemuksien perusteella sekään ei välttämättä riitä. Vaihtoehdoiksi taitaa jäädä ns. tekniset ratkaisut, kuten koneellinen kuivaaminen kriittisten loppukesän helteiden aikana tai tuo mainitsemasi Olosuhdevahti.

      Ei tämä rossipohjan "ominaisuus" mikään uusi ongelma ole, mutta se tulee nykyään helpommin esille, kun rossipohjan alapinnassa käytetään useinkin vihreää huokolevyä tuulensuojana. Kyseessä oleva tuote on todella herkkä kosteudelle ja hyvä kasvulausta homeelle. Ennen muinoin rossipohjan alapinta oli umpeen laudoitettu. Kyllä niihinkin kosteus tiivistyi, mutta seurauksena oli hitaasti tapahtuva harmaantuminen ja paikalleen lahoaminen. Siitä taitaa muuten tulla se rossipohjan 50 vuoden elinkaari.

      Mielestäni voidaan esittää kysymys, että onko tuo nykyaikainen rossipohjarakenne sittenkään mielekäs vaihtoehto? Sitähän ruvettiin suosimaan aikana, jolloin maanvaraisia lattioita ei vielä oikein osattu tehdä.

      • Rossipohjissahan on jonkinasteinen ongelma n. 70 % tapauksissa, yleensä juuri ilmanvaihtoon liittyvä ongelma. Nekin ovat tosin ratkaistavissa ellei talo ole jo umpimätä ongelman seurauksena.

        "Kun sinne johdetaan tuuletusluukkujen kautta 30 asteista ilmaa, jossa on suhteellisen kosteuden ollessa esim 80 % absoluuttinen kosteus 24,2 g kuutiometrissä, niin lopputulos voidaan nähdä rossipohjan alapintaan tiivistyneenä vetenä."

        Alkuperäinen kirjoittaja kuvasi uudemman mallista rossipohjaa, jossa ei ole "kissanluukkuja", vaan ilmastointiputket. En oikeun usko että saat millään johdettua sinne sitä lämpimämpää ulkoilmaa, tuo viileämpi ilma kun on sitä raskaampaa ja lisäksi kylmempi ilma pyrkii virtaamaan lämpimämmän ilman suuntaan (tiheämpi kohti ohuempaa). Eli lopputuloksena tilanne jossa ilma ei vaihdu ollenkaan kesähelteiden aikaan, ja samalla maaperästä tulee tilaan kosteutta.

        Joten koneellinen tuloilma (tai koneellinen poisto) yhdessä tuuletusputkien lisäämisen kanssa saattaisi mielestäni olla toimiva ratkaisu.


      • kjbuibli222ib2321212

        Paikallisvalvoja puhuu asiaa. Alla Välittäjä_LKV ei tiedä mistä puhuu. Ulkoilman kosteus löytää kyllä tiensä viileään alapohjaan. Nimimerkki jn puj poiuj åo on näitä vanhan kansan ihmisiä joilla "täydellinen tietämys yhdistyy rajattomaan itseluottamukseen" vaikka asiasta ei osaisi mitään sanoakaan.

        Itse asiaan:

        Tuuletus ei ole ratkaisu, vaan se on iso osa itse ongelmaa. On tutkittu, että ilman pitää vaihtua tosi vikkelästi jotta tuuletuksen lisääminen olisi oikea toimenpide. Käytännössä ilmaa pitäisi kuljettaa niin paljon tilan läpi että se lämmittäisi kaikki rakenteet ja melkeinpä alla oleva maanpintakin lämpenisi, ja jokainen tietää ettei tämä ole helposti mahdollista.

        Maanpinnan eristäminen on siis joka tapauksessa ensimmäinen toimenpide. Talo on uusi joten alla lienee tilaa kunnolliselle eristykselle. Googleta tietoja esim. Leca-sorasta, jos tilaan ei helposti saa esim. styroxia.

        Onko alueella radonia? Voisiko talon alla suorittaa radon-mittauksen. Jos radonia ei ole, voi radon-tuuletuksen pysäyttää, tuoda tilaan kuivauskoneen ja tukkia kaikki röörit ulos. Järeämmän sorttisen kuivaimen saa 1000-2000€. Kuivainta pitää voida ohjata hygrostaatilla.

        Kosteusvahtia, eli lämpökaapelia voisi kokeilla. Tämäkin vaatii ehdottomasti maanpinnan eristämisen, kuten kuivainkin. Kuitenkin jos samalla tuuletetaan ulkoilmaan, niin lähestytään "pihalämmitystä".

        Kannattaa riitauttaa asia ja yrittää neuvotella myyjän kanssa. Reklamaatiota kehiin siis.

        Hae esille ryömintätilaisen alapohjan RT-kortti. Kortin voi ostaa Rakennustieto Oy:ltä, ja myös suuremmissa kirjastoissa on RT-korttisarjoja. Tästä saat kättä pidempää sen määrittämiseksi, onko alapohja tehty hyvän rakentamistavan mukaisesti. Jos ei, sinulla on neuvotteluetua myyjään nähden.

        Tulet huomaamaan, että RT-kortti varoittaa sellaisistakin asioista, jotka ovat toisaalla rakennusmääräyskokoelmassa (muistaakseni C2) sallittuja! Life is a bitch.

        Oikeuskäytännön satunnaisuuden tuntien ei kannata päästää käräjille asti, koska todennäköisesti häviätte jutun. En usko, että yleisesti käytetyn rakenteen (rossipohja), jos se on tehty kutakuinkaan asiallisesti, edes kondensoituneen veden perusteella voisi saada ostajan kannalta myönteistä tuomiota. On helppo kuvitella myyjän kuntoarvaussiantuntijoiden argumentit, aletaan puhua hetkellisistä tilanteisja ja siitä kuinka kosteus esiintyy vain äärioloissa ja ei jatku riittävän kauan jne.

        Omassa tapauksessani kuivain auttoi. Käyttökulut olivat melkoiset, ja lisäksi kävi ilmi että alapohja oli jo niin pahasti homeessa että vahinko oli jo tapahtunut.

        Sympatiani ovat puolellasi, itse olen menettänyt omaisuuteni homehtuneen rossipohjaladon vuoksi.


      • tosivaikeeta
        Välittäjä_LKV kirjoitti:

        Rossipohjissahan on jonkinasteinen ongelma n. 70 % tapauksissa, yleensä juuri ilmanvaihtoon liittyvä ongelma. Nekin ovat tosin ratkaistavissa ellei talo ole jo umpimätä ongelman seurauksena.

        "Kun sinne johdetaan tuuletusluukkujen kautta 30 asteista ilmaa, jossa on suhteellisen kosteuden ollessa esim 80 % absoluuttinen kosteus 24,2 g kuutiometrissä, niin lopputulos voidaan nähdä rossipohjan alapintaan tiivistyneenä vetenä."

        Alkuperäinen kirjoittaja kuvasi uudemman mallista rossipohjaa, jossa ei ole "kissanluukkuja", vaan ilmastointiputket. En oikeun usko että saat millään johdettua sinne sitä lämpimämpää ulkoilmaa, tuo viileämpi ilma kun on sitä raskaampaa ja lisäksi kylmempi ilma pyrkii virtaamaan lämpimämmän ilman suuntaan (tiheämpi kohti ohuempaa). Eli lopputuloksena tilanne jossa ilma ei vaihdu ollenkaan kesähelteiden aikaan, ja samalla maaperästä tulee tilaan kosteutta.

        Joten koneellinen tuloilma (tai koneellinen poisto) yhdessä tuuletusputkien lisäämisen kanssa saattaisi mielestäni olla toimiva ratkaisu.

        Siis onko joku oikeasti langennut rossipohjaan, jossa on vain kissanluukut puhumattakaan pinnan alla olevista tuuletusputkista ja vieläpä ilman poistoa esim. katolle, eikä edes maaperän kosteuden nousun estoa/rajoitusta? Onnea matkaan. Myykää talonne pois, mielellään jollekin asiasta tajuavalle, ja viimeistään käräjien kautta huomaatte myyneenne sen melkein ilmaiseksi.


    • jn puj poiuj åo

      Ominaisuus.

      Kun huonosti suunnitellaan ja tehdään, turha olettaa, että hyvää tulee.

      Tämä nykyaikainen rakentaminen on tällaista, perinteinen ja varmasti toimiva systeemi on pilattu kehittelemällä ajatus pilalle. Rossipohja on alunperin tullut just sen takia, että saadaan lattia irti maasta, lämmön ja märän takia. Ja alla ei ollut monttua, ei suljettua sokkelia, koko systeemi oli riittävän avoin ja väli maanpintaan ja lattianpohjaan oli reilu.

      Joopajoo. Meillä oli joskus 1800- luvulla rakennetussa talossa rossipohja. Luonnonkivistä sokkeli, tyyppiä kivet, väli, kivet... Joka raosta mahtui ihminen menemään lattian alle. Lattiassa ei todellakaan ollut mitään muovia tai levyjä tai villoja. Puuta ja purua.

      Nojoo, katto jäi huonolle pidolle ja talo sitten purettiin. Mutta lattiat oli siinä kunnossa, että ois voinut materiaalit käyttämään uudelleen.

      Jaa mitäkö sä teet. No ostat kallista tekniikkaa ja alat kuluttamaan turhaan energiaa, lämmittäekses ja kuivataksesi asunnon ulkopuolisia tiloja. Vähän sama kuin laittaisi pihalämmityksen.

      Sitä saa, mitä tilaa.

    • Kosteus kuriin

      No minä heitän aivan toisenlaisen ratkaisuvaihtoehdon: lämpöeristä se alapohja, mutta samalla TUKI kaikki ulkoilmasta tulevat räppänät.

      Eristäminen pitää tehdä diffuusiovapaalla lämmöneristeellä, jollaisena toimii esimerkiksi Fuktisol/Isodrän tuotteet. Eli muutat alapohjan lämpimäksi. Kirjoita kuukkellin hakusanoja "lämpöalapohja" tai "lämmin alapohja".

      • kjbuibli222ib2321212

        Tämä on asiallinen neuvo. Ainakin tutkittavaksi.


    • Home sweet home

      Suuret kiitokset jo kaikille keskusteluun osallistuneille. Vaikuttaa siltä, että kovin yksiselitteistä - tai ainakaan yksimielistä - ratkaisua tällaisen kosteusongelman hoitoon ei taida olla. Ei silti, näistä tiedoista on kyllä kovasti apua ja tuovat perspektiiviä asiaan. Ja toki kosteustapaukset voivat olla joltain osin yksilöitäkin. Ilmeisestikään mikään yksittäinen toimenpide ei ehkä tätä ongelmaa ratkaise vaan niitä on ehkä tehtävä kaksikin. Esimerkiksi ryömintätilan lattian lisäeristys leca-soralla ja koneellinen viritys siihen päälle.

      Eräs vastaajista kysyi radonista. Varmuudella en sitä tiedä, onko asuinalueellani sitä. Sama henkilö ehdotti myös RT-kortin hankkimista: senpä varasin juuri kirjastosta!

      Muutamia lisäkysymyksiä heräsi tässä eilisen alkuperäisviestini jälkeen.

      Lämmin ilmahan tunnetusti nousee ylöspäin. Onko todella niin, että lämmin ulkoilma kosteuksineen ”älyää” tulla alapohjaan sellaisten tuuletusputkien kautta, joiden ulkoilmassa oleva pää on 80 cm ylempänä kuin L-putken toinen pää alapohjassa? Olen pannut merkille, ettei ryömintätilan päässä ko. reikien kautta näytä ilma liikkuvan juuri lainkaan. Yhdessäkin putkessa on pätkän matkaa hämähäkinseittiä ja se ei paljon hievahda, kun kurkkasin. Tämä viittaa siihen, ettei ilmatrafiikkia ole ainakaan liikaa. Tällaisen maallikon on helppo mutuilla, että kosteus voisi suureksi osaksi johtua seisovasta ilmasta.

      Juuri eilen mittailin, että ryömintätilan katto sijaitsee vähän maanpintaa ylempänä. Jos siis lähtisi tekemään muutamia lisäilmanvaihtoaukkoja, ne olisi mahdollista tehdä katonrajaan: sokkelin läpi menevät reiät tulisivat suoraan ulkoilmaan, maanpinnan tasolle. Toisin kuin nyt pitkät ja kiertelevät ilmanvaihtoputket (niiden halkaisija lienee noin 16 cm). Olkoonkin, että joidenkin mielestä lisäilmanvaihto vain heikentäisi alapohjan kosteustilannetta, kysyn, että onko sillä miten paljon merkitystä ilmanvaihtoon muuten ovatko ilmanvaihtoputket suorat ja lyhyet vaiko tällaiset L-malliset ja kaikkineen noin metrin pitkät?

      Käsittelin alapohjan joiltakin kohdin tummentuneet laudat homeenpoisto- ja -estoaineella viime viikonloppuna. Kannattaisiko ne vielä maalata jollakin eli onko siitä sanottavaa hyötyä?

      Mikähän mahtaa olla ryömintätilassa kosteusprosentti, mistä ylöspäin homeen ja sienikasvuston vaara olennaisesti kasvaa? Nyttemmin alapohjassa kosteus on ollut siis 75-80 prosentin paikkeilla, kiitos rakennuspuhaltimen tuottaman lämpimän ilman ja sen liikkeen. Alas niitä lukemia pitäisi silti vielä saada ja jollain muulla keinoin kuin tuollaisen lämmittimen: jotenkin painaa mieltä, että lämmitin hurisee paikassa, mitä ei voi vikatilanteiden varalta helposti valvoa.

      • kjbuibli222ib2321212

        Suosittelen lukemaan vaikka lukion fysiikan kirjan termodynamiikasta, niin nuo kosteuden tiivistymiset ja höyryjen osapaineiden käyttäytymiset alkavat avautua.

        Kehotan harkitsemaan tarkkaan ennen uusien reikien tekemistä. Minun tapauksessani tuuletuksen lisääntyminen asteittain aiheutti koko ajan ongelman pahenemista. Ainakin pitää olla se maanpinta kunnolla eristettynä ennen tuollaista. Hyvä, että olet varannut sen RT-kortin, koska sen luettuasi ymmärrät täysin miksi olen tätä mieltä. Siellä todetaan muistaakseni ihan selväkielisesti jotakin siihen suuntaan, että maanpinnan lämpöeristäminen on tehokkaampi keino kuin ilmanvaihdon 100-kertaistaminen.

        Seuraavaksi voisit googlettaa kurnitski-nimisen miehen tekemiä alapohjan kosteusfysiikkaan liittyviä tutkimuksia. Ainakin osa niistä löytyy netistä pdf-tiedostoina. Näissä mm. kerrotaan se kuinka tuuletuksen parantaminen ei auta ennen kuin se on tosiaan niin kovaa, ettei sellaista saa aikaan kuin suuritehoisella huippuimurilla.

        Kuivausratkaisuista vielä: kuivaimen asentamisen yhteydessä täytyy asentaa laadukas ja hälyttävä kosteusmittari, jolloin asuintiloihin tulee hälytys jos kosteusprosentti nousee sallittua korkeammaksi. Tällainen ratkaisu on saatavilla useammaltakin toimittajalta, tietysti rahaa osaavat siitä pyytää.

        Kerroit käsitelleesi alapohjaa homeenestoaineella. Kannattaisiko nyt pysähtyä miettimään sitä, että jos aiot riitauttaa asiaa myyjän kanssa, niin stoppaa hyvä immeinen ne remontit nyt! Vastapuolelle on annettava mahdollisuus tutustua tilanteeseen ennen korjausten aloittamista! Tee edes se reklamaatio, niin koko paska ei kaadu sinun päällesi yksin.

        Saamiesi vastausten perusteella toteat, ettei yksiselitteisiä ratkaisuja ole. Tämä ei ole aivan totta. Nimittäin nämä ilmiöt ovat yksiselitteisesti tunnettuja ja ymmärrettyjä. Näihin keskusteluihin vain tahtoo tunkea ihmisiä joilla on hyvin vahva "maalaisjärki" mutta ei yleensä lainkaan kosteusfysikan (tai rakennusfysiikan) tuntemusta. Näin satunnaiselle kyselijälle jää ongelmaksi erottaa asialliset ja epäasialliset vastaukset. Valitettavan usein myös ammattilaisilla on vääriä käsityksiä. Ei ole esimerkiksi mitenkään tavatonta, että kunnan rakennustarkastaja on näissä asioissa ymmärtämätön.


      • tieto hukassa

        Itse tein vanhaan hirsitorppaan uuden rorssipohjalattian. Lattian alapintaa ei pääse tarkistamaan oikeastaan muuten kuin tuuletusputkista. Tarkoitukseni on ensi kesänä laittaa sinne lattian alle kosteusmittari, josta näkisin ko. tilan kosteustilanteen. En kuitenkaan tiedä minkälaisen mittarin sinne laittaisin. Antura olisi siellä lattian alla ja näyttö sisällä. Johdon täytyisi olla useita metrejä. Voiko noiden halpojen mittareiden johtoja jatkaa vaikka kuinka paljon? Näytönhän ei tarvitse olla tarkkuusmittarin luokkaa. Tuuletus toimii useilla 110 mm putkilla. Onko järkeä nostaa yksi putki noin kolmen metrin korkeuteen ja varustaa se kanavapuhaltimella?Hirsiseinän alla on luonnonkiviantura jonka välit on täytetty betonilla. Torppa on kuivalla paikalla. Torpan pinta-ala on noin 30 m2. Talvella torppa on kylmillään. Lattian alla oleva tila on noin 40 cm korkea hiekkaperäinen pohja.


    • piooippi

      Osaisiko kunnan rakennusvirasto antaa jotain vinkkiä? Niidenhän noista pitäisi jotain tietää. Toisaalta kukaan ei tunnu tietävän mitään ja kaikki tuntuu muka tietävän kaiken. Joku siellä voi kertoa, että kyllä noin saa rossit tehdä mutta toisenlainen tyyli olisi parempi. Lupahan tuolle vähäiselle ilmanvaihdollekin on tullut. Voisi sanoa, että teillä on minikokoinen kellari vaillinaisella tuuletuksella.

      Kesällähän tuo ilmankosteus on tapissaan ja kylmässä alapohjassa kosteus tiivistyy pintoihin. Ellei mitään muuta vaihtoehtoa ole niin sitten niitä laitteita ilmaa liikuttelemaan ja kuivaamaan.
      Itse tekisin niitä kissanluukkuja reippaasti lisää, että ilma varmasti mahtuu liikkumaan.

      Eräässä entisessä kotitalossani oli vähänlaisesti kissanluukkuja ja homettahan sieltä löytyi reippaasti jo 90- luvulla. Talo oli ikäänkuin tolppien päällä mutta ilmeisesti lattian kylmyyden/vedon takia rossiominaisuus oli tukittu jollain levyillä lähes kokonaan.
      Korjausten jälkeen kissanluukkuja oli satakertaisesti eli levyt poistettiin kokonaan.
      Luukkujen tarkoitushan on päästää ilma liikkumaan rossipohjassa.
      Teippaa suu ja sieraimet ja koita sitten hengittää vain pillin kautta. Laita sen jälkeen useampi pilli suuhun niin johan helpottaa.

      Noita talopaketteja, joissa on suljettu "rossipohja" ja joku laite ilmaa kuivattamassa, on homehtunut melkoiset määrät. Laitteet sammuu ja hajoaa ja loppu on historiaa.

    • Paikallisvalvoja

      Niissä vanhoissa rossipohjissa olikin nykyisiin eroa aika paljon. Kun torppa oli vain nurkkakivien päällä ja maan pinta siellä talon alla oli samassa tasossa tai jopa ympäristöä ylempänä, niin vähäinenkin tuuli puhalsi alta ja lämpötila oli suunnilleen sitä samaa mitä talon varjoisalla puolella ulkonakin.

      Tänä päivänä on umpinaiset sokkelit ja maapohja yleensä ympäristöä alempana. Olosuhteet ovat ymmärrettävästi aika lailla erilaiset, kun se lämpötila jää huomattavasti alhaisemmaksi.

      Mitä tulee ilman vaihtuvuuteen niitten mutkaisten putkien kautta, niin kyllä se vaan ajoittain niidenkin kautta vaihtuu. Siihen vaikuttaa mm. tuulen aiheuttama alipaineisuus suojan puolella. Toki on selvää, että "suorista" aukoista se paremmin vaihtuu. Eikä sen todellisuudessa niin kauhean paljon tarvitse vaihtuakaan. 0,5 promillea tuuletettavan tilan pinta-alasta laskettuna riittää normien mukaan tuuletusaukkojen kokonaispinta-alaksi, jos olosuhteet ovat muuten kunnossa.

      Olen edelleen sitä mieltä, että hyvin tehty maanvarainen lattia on varmempi ja pitkäikäisempi ratkaisu.

    • toivottavastiratkeaa
      • nutiv tissäp

        Älä luulekkaan, että joku vaivautuisi hyviä ohjeita katselemaan...


    • Remppajätkä..

      Ns. rossipohjan ongelma on sen kylmyys kesällä verrattuna ulkoilmaan.Ontelolaattapohjissa esiintyy märkyyttä sekä kesällä että reuna-alueella myös talvella. Sepelin alle 5-10 cm tyroksia auttaa ehkä ja sitten kunnon tuuletus. Ryömintätilan lämpötila tulisi kesällä olla mahdllisimman korkea, eli lähellä ulkoilman lämpötilaa, jolloin kosteeus-% ei nouse liikaa.

    • Kosteus kuriin

      Kuten tuossa joku jo aiemmin selvittikin, niin hyvällä maapohjalla maanvarainen laatta on toimiva.

      Jos pitää tehdä paalujen varaan tms. ns. tuulettuva alapohja, niin mielestäni se on hulluutta ohjata sinne alle ulkoilmaa. Jos alapohja on betonia, niin se toki kestää kosteutta aivan erilailla kuin puinen alapohja.

      Mutta nykyisillä alapohjan eristysvaatimuksilla tuo ulkoilmalla tuuletettu alapohja tulee olemaan kylmä ja kostea ja surkea paikka, ellei todellakin tuuletus ole hirmumyrskyn luokkaa. Ja korostan: betonisella alapohjalla ei ole niin väliä, kun ei se lahoa.

      Itse tekisin aivan ehdottomasti joko maanvaraisen laatan tai sitten lämpimän alapohjan (olipa alapohja betonista tai puusta). Lämpimässä alapohjassa voi vetää viemärit, vesijohdot yms. eikä pelkoa jäätymisestä ole.

      Ja niille joille lämmin alapohja ei aukene: se on maanvarainen laatta muuten, paitsi eristeiden ja betonin välissä on metri ilmaa... eli lämmöneristeet ovat maata vasten ja sitten on ilmatila ja sitten kantava alapohja. Ja alapohjassa itsessään ei siis ole eristeitä välttämättä ollenkaan.

    • Home sweet home

      Ketjun aloittaja jatkaa taas…

      Tein kokeen ja poistin ulkona olevien tuuletusputkien ”hatut”. Alapohjassa alkoi heti ilma virtaamaan aivan eri tavalla. Alapohjan suhteellinen kosteusprosentti tippui vuorokaudessa toistakymmentä yksikköä. Ilmanvaihtoputkien päässä oleva osa on toiminut koko ajan pullonkaulana ja heikentänyt ryömintätilan ilmanvaihtoa… Yhdessä rakennuspuhaltimen tuottaman lämpimän ilman kanssa kosteus putosi pahimmassakin paikassa alle 70 prosentin, toisaalla se oli vain 55. Tämä oli todella iloinen yllätys, vaikka eihän siitä koko ongelman ratkaisuksi sellaisenaan ole. Testin jälkeen poistin ilmanvaihtoputken päällisestä sen seinää vasten olevan taustalevyn, joten päällisin puolin rööri näyttää nyt samalta kuin ennenkin ritilöineen kaikkineen.

      Ymmärrän ilmanvaihdon tehostamisen vaarat alapohjan kosteuden hoidossa, mutta tämä edellinen koe puhuu sen puolesta, että alapohjan ilmanvaihto ei tässä talossa ole tähän asti ollut normaali vaan alimitoitettu. Koska röörien päät on tukittu näillä puoliumpinaisilla ritilähatuilla. En malta olla pohtimatta edes parin pienemmän lisäilmanvaihtoreiän tekemisen vaikutusta. Vähintäänkin ryömintätilan Leca-harkkoväliseiniin, jotka kokolailla estävät ilman kierron koko alapohjan alueella. Ja vaikka ”kissanluukut” tekisi sokkeliin eli ulos asti, saahan ne tilkittyä esim. superlonin paloilla jos ilmanvaihdosta tuntuu olevan enemmän haittaa kuin hyötyä.

      Jossain kohtaa ilmanvaihdon lisääntyminen luonnollisesti kääntyy negatiiviseksi asiaksi, kuten täällä keskustelussa on ansiokkaasti perusteltu. Eipä tässä tarkoitus olekaan tehdä omasta sokkelista reikäjuustoa. Samalla kylällä on viimeistelyä vaikka oleva uusi omakotitalo, minkä anturassa on yhdellä sivulla viisi vai peräti kuusi ilmanvaihtoreikää – hieman pienemmässä omassa kämpässä niitä on seinällä vain kaksi. Pisti mietteliääksi, mikä tuon toisen talon alapohjassa on niin erilaista, että siihen röörejä on mitoitettu niin monta.

      Löysin netistä keskustelussa mainitun Jarek Kurnitskin tekstejä alapohjaan liittyen. Kieltämättä niiden perusteella tuntuisi varmalta osaratkaisulta peittää ryömintätilan sorapinta vaikkapa Finnfoam-levyillä. Leca-soran järjestäminen sinne olisi vaivalloista ja erityisesti kallista, kun pienin toimituserä on 20 kuutiota ja oma tarve olisi noin puolet siitä. Levyjen saaminen ryömintätilaan vain on pirullinen homma, sillä ne on pienittävä ja saatava mahtumaan pienestä huoltoaukosta sisään. Levyt kuitenkin vaikuttavat olevan varma valinta sikäli, että niiden laittamiseen ei nähtävästi liity riskejä.

      • Paikallisvalvoja

        Joopa joo, niinpä se kuivuu. Näin syksyllä ulkoilman lämpötila on jo laskenut niistä kesäheteistä aika paljon. Esimerkiksi 10 asteen lämpötilassa ja 90 prosentin suhteellisessa kosteudesssa absoluuttinen kosteus on vain 8,5 grammaa kuutiossa. Siellä ryömintätilassa onkin nyt lämpimämpää, joten siellä olevan ilman absoluuttinen kosteus on huomattavasti ulkoilmaa suurempi. Varmasti kuivuu, kun kylmempää ulkoilmaa johdetaan tilaan. Talvipakkasilla kuivuu vielä tehokkaammin.

        Mutta mutta. Se ongelma on edelleen ne kesähelteet, jolloin ilman absoluuttinen kosteus voi hyvinkin olla kaksin- tai jopa kolminkertainen syyskeleihin verrattuna.

        Omien havaintojeni perusteella voin vain todeta, että Jarek Kurnitskin teoriat ovat kohdallaan. Näillä opeilla saadaan varmasti toteutettua toimiva rossipohja, mutta silti pidän maanvaraista alapohjaa varmempana ratkaisuna. Mikäli rossipohjia kuitenkin välttämättä halutaan tehdä, tulisi mielestäni ainakin puukuitulevyjen ja vanerin käytöstä alapinnassa luopua. Lehtikuusi tai jokin lämpökäsitelty puu saattaisi umpilaudoituksena olla hyvä ratkaisu.


    • Home sweet home

      Meikäläisen tapauksessa ei ole muuta vaihtoehtoa kuin rossipohja, sillä talo on ja siinä asutaan ja rakentaja on puisen rossipohjan tehnyt. Sen mukaan on elettävä ja siksi kosteuden kanssa hätä onkin, ettei se ajan mittaan pääse tekemään tuhojaan. Jälkiviisas on helppo olla ja nyt jos olisin ostamassa taloa, todennäköisesti en enää (mielenrauhan vuoksi) puista rossipohjaa huolisi.

      En missään nimessä odota ilmanvaihdon tehostamisen olevan ratkaisu kaikkeen. Uskon ainoastaan, että talossa se kertakaikkiaan on ollut riittämätön, eikä edes ns. normaali. Kuten sanottu, vaikka sokkeliin tekisikin muutaman pienemmän lisäilmanvaihtoreiän, ei onneksi ole temppu eikä mikään tukkia niitä silloin, jos tuuletuksesta alkaisi olla enemmän haittaa kuin hyötyä. Tämä on paljon vuodenaikasidonnaista. Nykytilanteessa olen iloinen edes siitä, että pienellä konstilla sain pudotettua suhteelliset kosteusprosentit huomattavasti asiallisempiin lukemiin: parempi näin jo nyt kuin alapohja kosteana vielä kuukausi eteenpäin.

      Ilmanvaihdon parantaminen tavalla tai toisella yhdessä jonkin toisen, merkittävämmän toimenpiteen kanssa toivottavasti riittää, eikä mukaan tarvitse ottaa enää kolmatta muuttujaa. Se toinen tekijä on siis levyt ryömintätilan pohjaan tai kaikkein mieluiten lecasoraa, mutta sen järjestäminen paikan päälle on paitsi kallis myös työläs homma. Jos talo olisi siirrettävissä anturoiltaan syrjään toimenpiteen ajaksi, ei olisi mitään ongelmaa. Alapohjaan vielä mahtuva 20 cm kerros eli noin yhdeksän kuutiota lecasoraa pitäisi saada vietyä sisään pienen huoltoluukun kautta. Puhallettuna putken kautta se helpoimmin sujuisi, mutta alan firmat toimittavat - tai ainakin laskuttavat - nähtävästi vain minimissään 20 kuution eriä. Niin paljon ei kukkiakaan ole pihalla, että niille joutaisi ylimääräiset 11 kuutiota... No, näin tärkeässä asiassa satasia tai tonnia rupea pihistelemään, jos vain ratkaisu on varmuudella toimiva: hommaan sitten vaikka sen tuplasatsin lecasoraa jos vain sen tehoon kosteudenestäjänä alapohjassa voi luottaa.

      • Paikallisvalvoja

        Jo vain pitää tulla olemassa olevan kanssa toimeen. Ja niitä vastaavia tapauksia taitaa olla tuhansia ja taas tuhansia. Itse olen työssäni törmännyt muutamiin kymmeniin.

        Lecasora on todettu hyväksi materiaaliksi tuon maan eristämiseen. Olettaisin, että tuo 20 kuutiota olisi rahtivapaan puhallettavan toimituserän raja. Varmasti myyvät vähemmänkin, mutta kuutiohinta muodostuu silloin korkeammaksi.

        Voisithan tietenkin ostaa sen 20 kuutiota ja pakata ylimääräisen suursäkkeihin ja myydä eteenpäin.

        Muuten vielä, lecasoraa suositellaan laitettavaksi 30 cm:n kerros. 20 cm ei välttämättä kaikissa tapauksissa riitä. Levymäiset eristeet ovat tietenkin vaihtoehto, mutta niiden alusta pitäisi saada jotakuinkin suoraksi ja vielä seulottua mursketta peitteeksi päällekin. Ei sekään mikään pikku homma ole jonkin pienen luukun kautta operoituna.


    • kjbuibli222ib2321212

      Solumuovia myydään rullina. Jos huoltoluukku on sokkelin kyljessä, saattaa sitä kautta saada tilaan eristeen helpoimmin tuollaisena rullana. Kannattaa googlettaa esimerkiksi "routamatto". Miinuspuolina on maton ohuus, eli tarvitaan monta kerrosta, ja ratkaisun kalleus.

      Suosittelen silti edelleen asiasta neuvottelemista talon myyjän kanssa. Sinulla on siis talo, joka ei ole sellainen kuin pitäisi, ja aiot sijoittaa useita tuhansia euroja sen korjaamiseen. Eikö olisi kohtuullista että myyjä olisi ainakin tietoinen näistä ongelmista?

    • Home sweet home

      Edelliselle kirjoittajalle: ei huolta, ongelmasta keskusteleminen talon myyjän kanssa on edelleen ajankohtaista. Mutta ennen kuin häneen alan ottamaan tarkemmin yhteyttä, haluan saada selkänojaa asiantuntijoilta, esimerkiksi aiheeseen perehtyneiltä laintuntijoilta siitä, että voiko myyjällä todella olla jotain korjausvastuita vaikka kaikki olisi rakenteellisesti tehty ohjeiden mukaisesti. Tuntuisi kummalliselta, jos riittää, että paperilla kaikki on ok, mutta käytäntö ei toimi kuin pari kuukautta vuodesta. On päivänselvää, että jos alan vain mutuilemaan, myyjä ei tietysti myönnä olevansa pätkän vertaa vastuussa mistään. Mutta jos takanani on faktaa, asia todennäköisemmin voisi edetä juupaseipästä kehittyneempään suuntaan, mieluiten rakentavassa ja hyvässä hengessä.

      Jutteluistani varmaankin on jäänyt vaikutelma, että nyt heti kohta talossa ruvettaisiin kaikenlaista tekemään, mutta kyse ei ole siitä. Nyt eletään jo syksyä ja aito tarve toimenpiteille on vasta keväällä. Oman mielenrauhan vuoksi eri vaihtoehtoja kartoittelen jo nyt ja haastattelen mahdollisimman monia ihmisiä eri näkökulmien löytämiseksi. Tietysti myös henkisesti varaudun siihen, että muutostyöt voivat tulla omaan laskuun... Vaikka tulisikin, esimerkiksi 1500 - 2000 euron investointi on pieni juttu verrattuna kymppitonnien potteihin sitten vuosien päästä, kun kantavissa rakenteissa on vikoja.

    • kjbuibli222ib2321212

      Hyvä. Otapa myös lakimieheen yhteyttä. Et voi pantata virallisen reklamaation esittämistä kovin kauan ongelman huomattuasi. Reklamaatiossa ongelma täytyy yksilöidä mutta voit varata itsellesi lisäaikaa ratkaisuvaihtoehtojen kartoittamiseen.

      Kantavien rakenteiden vauriotkaan ei tässä ole se ongelma, vaan se että mikrobikasvustot vievät terveyden. Kun niin käy, ja on altistusta juuri sen talon mikrobeille, korjaaminen itse on esimerkiksi täysin mahdotonta. Pitäisi tehdä avaruuspuvussa ja ns. ylikorjata, jotta mitään ärsyttävää ei jäisi.

      Mielestäni on terve asenne että olet itse valmis tekemään remontin jos se jää muutamien tonnien luokkaan. Siihen se voi jäädäkin, koska talo on niin uusi etteivät esimerkiksi alapohjan eristeet ehkä vielä ole pilalla. On kuitenkin myös mahdollista että aliarvioit kustannukset ja niitä tuleekin kymmeniä tuhansia, jolloin merkittävyyskynnys ylittyy. Tätä varten olen suositellut reklamaation tekoa jne,

    • JA.

      Kyllä taas piti suu auki lukea näitä. Minulla on puurossipohja ja alapohjassa juuri niitä vihreitä puukuitulevyjä, jotka ovat naulattu 22x100 laudoilla päältä. Tuuletusväli on noin 85-95 cm ja se 4 % vai 4 promillen sääntö tuuletusluukkujen pinta-alasta täyttyy. Talo on rakennettu vuonna 2009. Olen kontannut sinne alapohjaan eri vuodenaikoina ja siellä on aina ollut kuivaa kuin saharassa. Vaikka ulkona olisi satanut viikon putkeen, ollut 30 tai -30 astetta, niin aina yhtä kuivaa. Olen vielä laittanut testeriksi Hesarin. Se on ollut joka kerta kuin postilaatikosta nostettu.

      Että se siitä ulkoilmakondensiosta! Se mikä on ratkaisevaa, niin löytyy maan alta. Minulla rakenne alhaalta ylös = sora, sepeli, 3x50 EPS, 2xmuovi, sepeli. Eli kosteudennousu maaperästä on torpattu. Jos maaperästä nousee itiöitä ja kosteutta, niin siinä ei ilmanvaihto auta. Ihan sama tilanne kuin kylpyhuoneessa. Kosteus alkaa haihtua vasta kun ulkopuolista kosteutta ei enää tule.

      Tietysti tuollaisen rakenteen kapillaarikosteuden ehkäisemiseksi on aika haasteellista. Se muovi sinne ainakin pitäisi saada.

      • Paikallisvalvoja

        JA JA, kuules, Et voi tehdä yhden ainoan rossipohjan perusteella luotettavia johtopäätöksiä. Kas, kun ei taida löytyä kahta samanlaista rakennuspaikkaa, joissa vielä olisi samalla tavalla toteutettu rossipohja.

        Nuo lämpötilojen perusteella muuttuvat absoluuttiset kosteudet ovat ihan perusfysiikkaa, jota opetettiin jo entisaikain oppikouluissa.


      • JA.
        Paikallisvalvoja kirjoitti:

        JA JA, kuules, Et voi tehdä yhden ainoan rossipohjan perusteella luotettavia johtopäätöksiä. Kas, kun ei taida löytyä kahta samanlaista rakennuspaikkaa, joissa vielä olisi samalla tavalla toteutettu rossipohja.

        Nuo lämpötilojen perusteella muuttuvat absoluuttiset kosteudet ovat ihan perusfysiikkaa, jota opetettiin jo entisaikain oppikouluissa.

        Jos perusfysiikka ei toimi minun asunnossa, niin oikealla rakentamistavalla sillä ei ole merkitystä. Kritisoin tuota ulkoilmakondensiota ja sen automaattista kosteudennostoa.

        Ei mulla ole mitään tuuletinta alapohjassa. Ei sitä ole rakennettu korkean mäen päälle. Se on tasaisella pellolla, jossa pintamaa on kuorittu pois. Alla on kova siltti, jonka päälle on kuskattu sora.

        Siinä se pointti juuri on! Rakennettu oikein ja tuuletus määräysten mukainen, niin sillä kumotaan perusfysiikkasi.

        Ei ne Finndomo -talot tule kestämään levyjä vaihtamalla tai niitä homesuojaamalla kuin sen max 10 vuotta. Perusasiat (perustussuunnitelma) on pielessä.

        Minä en muuten usko, että lecasora on mikään ratkaisu! 30 cm lecasoraa on todella huono lämmöneriste ja yksinään se ei estä kapillaarikosteuden ja maaperän homeitiöiden nousua. EPS ja rakennusmuovi on.


      • Ykstoinen..
        JA. kirjoitti:

        Jos perusfysiikka ei toimi minun asunnossa, niin oikealla rakentamistavalla sillä ei ole merkitystä. Kritisoin tuota ulkoilmakondensiota ja sen automaattista kosteudennostoa.

        Ei mulla ole mitään tuuletinta alapohjassa. Ei sitä ole rakennettu korkean mäen päälle. Se on tasaisella pellolla, jossa pintamaa on kuorittu pois. Alla on kova siltti, jonka päälle on kuskattu sora.

        Siinä se pointti juuri on! Rakennettu oikein ja tuuletus määräysten mukainen, niin sillä kumotaan perusfysiikkasi.

        Ei ne Finndomo -talot tule kestämään levyjä vaihtamalla tai niitä homesuojaamalla kuin sen max 10 vuotta. Perusasiat (perustussuunnitelma) on pielessä.

        Minä en muuten usko, että lecasora on mikään ratkaisu! 30 cm lecasoraa on todella huono lämmöneriste ja yksinään se ei estä kapillaarikosteuden ja maaperän homeitiöiden nousua. EPS ja rakennusmuovi on.

        Talon alatilan maan eristäminen styroksilla tai vastaavalla luulisi auttavan kesähelteen aiheuttamaan kosteusongelmaan. Ja miksikö? Siksi että kunnon tuuletuksen myötä lämpötila nousee alatilassa yli kastepisteen, eli tiivistymistä ei tapahdu. Alatilan tuuletusta voi myös tehostaa laittamalla poistopuhaltimen, jos tuuletusputki menee katolle, niin sinne päähän tai sitten suoraan tuuletusaukkoon. Tosin, kun maanpinta eristetään, niin talvella saattaa tulla putkien jäätymisvaara, joka täytyy huomioida. Talvella ei poistopuhallinta tarvitsisi ehkä käyttääkään, ulkoilma on silloin hyvin kuivaa. Vaikka alatilan maapohja olisi eristetty, niin ilman kunnon tuuletusta se todennäkoisesti pysyisi liian kylmänä kesähelteillä tai sitten sitä tulisi lämmittää vaikka sähkölämmittimellä.


      • kjbuibli222ib2321212

        Sinäkään et ymmärrä perusfysiikasta yhtään mitään, mutta onnittelen silti siitä että ilmeisesti tuurilla tai asiantuntevan vastaavan mestarin ansiosta sinulle on harvinaisen turvallisen kuuloinen rossipohjan rakenne. Tuossahan on "ylieristetty", eli eristettä on varmuuden vuoksi ylimääräistä. (Jos nuo kerrokset ovat jonkinkaan paksuisia).

        Siitä muovista sen verran, että sinun tapauksessasi siitä tuskin on haittaa, koska sadevedet on todennäköisesti asiallisesti ohjattu jonnekin muualle kuin talon alle ja koska muovi on lämpimämmällä puolella (vrt seinän höyrynsulku). Yleispätevänä neuvona ei muovia kuitenkaan kannattaisi pitää. Riskit mm. sen alle kehittyvä mikrobikasvusto, ovat mahdollisia hyötyjä suuremmat.

        Eristä, älä muovita.


      • JA.
        kjbuibli222ib2321212 kirjoitti:

        Sinäkään et ymmärrä perusfysiikasta yhtään mitään, mutta onnittelen silti siitä että ilmeisesti tuurilla tai asiantuntevan vastaavan mestarin ansiosta sinulle on harvinaisen turvallisen kuuloinen rossipohjan rakenne. Tuossahan on "ylieristetty", eli eristettä on varmuuden vuoksi ylimääräistä. (Jos nuo kerrokset ovat jonkinkaan paksuisia).

        Siitä muovista sen verran, että sinun tapauksessasi siitä tuskin on haittaa, koska sadevedet on todennäköisesti asiallisesti ohjattu jonnekin muualle kuin talon alle ja koska muovi on lämpimämmällä puolella (vrt seinän höyrynsulku). Yleispätevänä neuvona ei muovia kuitenkaan kannattaisi pitää. Riskit mm. sen alle kehittyvä mikrobikasvusto, ovat mahdollisia hyötyjä suuremmat.

        Eristä, älä muovita.

        Voi pyhä yksinkertaisuus!
        Minulle perustussuunnitelman on tehnyt rakennesuunnittelija (RI). Eristettä on ylimääräistä. Normi on 50 mm ja minulla on 3x.

        Vai alle kehittyvä mikrobikasvusto? Tiedätkö millainen mikrobikasvusto maaperä on? Se on kuule paljon parempi, että se pysyy piilossa muovin alla. Näissä maanvaraisissa laatoissa se saattaa päästä sisäilmaan halkeamista, nurkista yms. Rossipohjassa se tuulettuu ulkoilmaan. Minulla se ei tule edes sinne alapohjaan, kiitos EPS:n ja muovin.

        Kesällä kun ulkona oli yli 30 astetta, niin alapohjassa kävi hienoinen tuuli ja oli selvästi viileämpää. Eikä ollut yhtään vesipisaraa vaan aivan kuiva ilma. Ne kastepisteet tulevat vasta selvästi isommissa lämpötilaeroissa. Eikä alapohjassa tuuletuksen takia mitenkään pääse ero kasvaamaan niin suureksi.

        On todella ammattitaidotonta väittää, että tuurilla tehdään toimivia rossipohjia. Ne tehdään, kun noudatetaan rakennusmääräyksiä. Mieluiten aina vähän parempi rakenne, niin kestää varmasti.

        Pikkuisen voisi harrastaa lähdekritiikkiä Kurnitskin osalta. Tämä kaverihan puolustaa juuri Finndomon umpinainen alapohja ja koneellinen tuuletus -ratkaisuja. Nehän on juuri todettu aivan susiksi! Siitä voi lukea netistä. On aivan käsittämätönsä, että rakennefysiikka alapohjassa laitetaan koneen varaan joka syö jatkuvasti 250 W sähköä. Talveksi pitäisi laittaa joku 1000 W lämmitin pitämään vielä se kone sulana. Onko se sinusta energiatehokkuutta?

        Kautta aikain on rakennettu puisia rossipohjia ja ne ovat kestäneet satoja vuosia. Nykyään niitä pitää uusia vain heikon lämpötalouden takia.

        Aloittajalle sanoisin. On aika haastavaa oikeudessa väittää myyjää syylliseksi, jos rakennus on tehty rakennusvalvonnan hyväksymien piirustusten mukaan. Siinä häviää kaikissa oikeusasteissa. Valitettavasti.


    • Minä taas

      Itse sain apua osoittesta www.ryomintatilakuivaus.fi ja soittelin oman alueen liikkeeseen. Melkoinen muutos ollut ryömintätilassa nyt aikaisempaan verrattuna, kuten myös sisäilman laadussa, mutta varmasti monien taloja saa vähemmälläkin korjattua kun itsellä oli melko moniongelmainen pytinki etenkin kesällä.

      • Kuivataan kuivataan

        Mihinkä ne homeet ja myrkyt sieltä lähti. Kuiva home on helekutin vaarallinen.
        Tapettukin home vielä aikojenkin päästä.

        "mutta varmasti monien taloja saa vähemmälläkin korjattua".

        Mikä on se vähemmälläkin korjattua? Tuulettamalla vai mitä tarkoitat.

        Lue tuosta:
        "Voidaanko homevaurio korjata kemiallisesti ilman rakenteiden avausta?

        Mikään viranomaisohje ei suosittele kosteusvauriomikrobien kasvustojen jättämistä paikoilleen. Vesihöyryn ja erilaisten kemikaalien ruiskuttaminen rakenteisiin ei ole ratkaisu homeaongelmaan vaan rakenteet tulisi aina avata ja poistaa mikrobeilla saastunut materiaali. Kasvustojen kemiallinen käsittely voi johtaa entistä vakavampiin terveysongelmiin. Myöskään pelkkä kuivaus tai kuumennus ei ole homekorjaus. Kuivat ja kuolleetkin itiöt ovat terveydelle haitallisia. Huolellisen korjauksen jälkeen on vielä huolehdittava jälkisiivouksesta, jossa pinnoille laskeutunut pöly poistetaan mekaanisesti".
        http://indooraid.com/?page_id=86

        "Myöskään pelkkä kuivaus tai kuumennus ei ole homekorjaus".

        Mutta eiku onnea kuivaukseen ei siinä mitään. Jos homma onnistui, niin sehän on vain hyvä juttu se.

        Sen sanon suoraan, että desinfiointiaineet ovat vaarallisempia ja myrkyllisempiä asunnoissa sisätiloissa kuin itse homeen tuottamat myrkylliset tapahtumat.

        Jollet usko, niin seuraa mitä kohta mediassa kerrotaan näistä tutkimuksista.


    • Minä taas

      Pahoitteluni aiheutettuani sinulle suunnatonta mielipahaa sillä että asiamme tuli kuntoon. Toki jouduimme ensin purkamaan lähes koko alapohjan levyineen ja eristeineen pois, mutta kun ongelmaa muodosti sekä maakosteus että etenkin kesäaikana lämpötilaeroista johtuva kondensoituminen (ryömintätila kuin sademetsä) niin ei olisi ehkä tullut mieleen lisätä tuuletusta...tai itse asiassa melkeinpä jopa meinasin kunnes tajusin pyytää apua. Eipä minulle kyllä edes sanottu etteikö tarvitsisi purkaa ja korjata, mutta poistaa ongelman uusiutuminen. Ryömintätilassa nyt erinomaisen laadukas ilma, rh% noin 60%, pystyn myös käyttämään kastepistettä seuraavaa ohjelmaa ym ym. asioita joista en edes tiennyt ennen mitään. Lisäksi sisäilmasta on otettu kontrollinäytteitä kuten myös ryömintätilan materiaaleista eikä minkään asteista ongelmaa ole ollut.
      Älä siis automaattisesti tuomitse että kaikki ihmiset olisivat yhtä tyhmiä kuin sinä, ja ensimmäisenä menisi perse edellä puuhun, jonka uskon sinulle tapahtuneen, kun et voi olla edes iloinen jonkun muun puolesta. Enpä jaksa aikaani sinuun enenmpää käyttää, mutta omasta puolesta voin suositella.

    • adsorptio

      Ammattimainen adsorptiokuivain voisi auttaa asiaan.

    • Homenenä

      Alapohjan haitat: kosteus ja radon
      Alapohjaa rasittaa kosteus sekä harjulla, soramaalla tai kallion päällä radon. Perustuksen täytesorakin saattaa säteillä radonia, mikäli se on louhittu korkean radonpitoisuuden kalliosta. Toimiva alapohjan tuuletus säästää kodin mikrobi- ja homevaurioilta sekä tuulettaa terveydelle haitallisen, keuhkosyöpää aiheuttavan, radonin pois talon alta. Ilmavuodot alapohjassa ja läpivientien kohdalla sekä rakenteiden liitospohjassa tuovat mikrobien aiheuttaman pahan hajun sekä radonin kodin sisäpuolelle, jos ilmanvaihto ei toimi.


      Kosteutta alapohjassa.

      Alapohja kuivaksi

      Kostea tai jopa märkä alapohja voidaan pitää kuivana VELCO APT -laitteistolla.

      VELCO APT -laitteiston käyttöä ohjaa anturi, joka kytkee poistopuhaltimen päälle tilan kosteusprosentin noustessa yli 40 %:n. Samanaikaisesti tilaan johdetaan tilalle uutta korvausilmaa ulkoseinässä olevan erillisen ulkoyksikön kautta. Korvausilman ansiosta alapohjan tila pysyy myös raikkaana.

      Laitteiston pieni sähkönkulutus (110 W/h) ei aiheuta merkittävää kasvua sähkölaskussa laitteistosta saatuun suureen hyötyyn verrattuna. Tärkeä huomioitava seikka on, ettei laitteisto ole päällä koko ajan, vaan ainoastaan tarpeen mukaan.

      Alapohjan ummehtunut ilma kulkeutuu usein liikuntasaumojen kautta huoneistoon asti. Velco APT -laitteistoa käytettäessä ilmansuunta muuttuu.

      Lämmin ja kostea alapohja on oiva kasvupaikka homeelle. Alapohjan pito kuivana ei siis ole vähäpätöinen asia. Alapohjan ollessa kuiva, alapohjassa olevien putkistojen turha korroosio loppuu. Velco APT poistaa tehokkaasti myös alapohjaan syntyvän radonin.

      Velco APT sopii niin omakotitalon, rivitalon kuin kerrostalon alapohjan kuivana pitoon.

      Kysy lisää Velco APT:stä ja muista käyttömahdollisuuksista, Timo Muhonen 040 558 1754, [email protected].

      Anturi ohjaa katossa olevaa puhallinta, joka puhaltaa kostean ilman ulos. Uutta korvausilmaa tulee seinässä olevan ulkoyksikön alaosassa olevan korvausilmaventtiilin kautta.


      Toimiva ilmanvaihto pienentää asunnon radonpitoisuutta

      Ilmanvaihtoratkaisuihin erikoistuneessa Terveysilmassa alettiin radonongelmiin kiinnittää huomiota muutama vuosi sitten. Terveysilmassa onkin todettu toimivan ilmanvaihdon pudottavan olennaisesti radonarvoja.

      Radonkorjauksissa ensimmäinen toimenpide on varmistaa ilmanvaihdon toimivuus ja katsoa vasta sen jälkeen muita toimenpiteitä. Toimiva ilmanvaihto on muutenkin niin olennainen osa nykypäivän asumista, ettei sen kuntoon laittaminen ole vikaratkaisu.
      Usein korkea radonpitoisuus löytyy asunnosta, jossa ilmanvaihto ei toimi korvausilmaventtiilien puuttumisen takia. Muutamalla satasella saadaan - usein ensiavuksi, mutta pysyväksi jäävä ratkaisu - korvaus- ja poistoilmaventtiilit asennettua. Jälkiasennettu radonimuri tai -pumput ovat kustannuksiltaan tuhansia euroja.

      Huono ilmanvaihto on onneksi korjattavissa pienellä rahalla ja vaivalla. Kokonaan puuttuvat korvausilmaventtiilit voi helposti asentaa joko puiseen tuuletusluukkuun tai tekemällä seinään uusi läpivienti lämpöpatterin ja ikkunan yläpuolelle venttiiliä varten. Mikäli asunnosta löytyy vanha venttiiliaukko, se voidaan hyödyntää ja korjata edullisesti toimivaksi. On hyvä myös huomata, että asunnon arvon nousuna ilmanvaihtoon sijoitettu summa maksaa taatusti itsensä takaisin. Asunnonostajan muistilistalla kysymys radonmittauksista ja ilmanvaihdon toimivuudesta on kärkipäässä.

    • Osattinpaennenkin

      Asustan 50-luvun puru/ halltex talossa koko 7mx14m
      Rossin alla sopii juuri konttaamaan. Sinne on 50 luvun marja varvikko kuivunut ruskeaksi. Rakennusaikaiset harvat laudanpalat ovat maassa kuivia ja kirkkaita.
      Perustus on 120 mm paksu betoni jossa kissanreikiä 300x100 neljän-viiden metrin välein. Kaikki on kuivana. Kun tuuli käy kesällä niin kissanluukuista tuulee kunnolla talon alla ja siellä on kesän lämpö. Talvella maa jäätyy, eikä itke kosteutta tilaan. Taitaa nuo tuuletusputki viritelmät estää kesä lämmön pääsemisen talon alle. Ja suhteellinen kosteus tiivistyy vesipisaroiksi.
      Tukin aukot kovimmaksi pakkas-ajaksi lumella jakeväällä ne aukeavat automaattisesti.

      • Pärjäsivätvielämyös

        Ilman homeenestoaineita ja muitakkii myrkkylöitä


    • kosteeeta, ei..

      Samaa mieltä kuin adsorptio, tähän ongelmaan auttaa hyvin adsorptiokuivain. Pitää alapohjan kuivana. Mutta sen pitää olla sitten kunnon adsorptiokuivain, ei mikään kondenssikuivain.

      • wwwww1112

        Ja rahastahan meillä ei onneksi ole puutetta, vaan mielellämme käytämme kilowatin kuivainta siellä 6-8 kk vuodessa.

        Kunpa ihmiset älyäisivät olla tekemättä näitä rossipohjia.


      • InsinööriX
        wwwww1112 kirjoitti:

        Ja rahastahan meillä ei onneksi ole puutetta, vaan mielellämme käytämme kilowatin kuivainta siellä 6-8 kk vuodessa.

        Kunpa ihmiset älyäisivät olla tekemättä näitä rossipohjia.

        Ei vika ole "rossipohjissa" vaan niiden käyttäjissä. Ei ymmärretä miten se toimii. Ryömintätila kun kostuu aina kesällä, mutta en saa kuivaksi talvella ilman mitään kuivaimiakin.


      • wwwww1112
        InsinööriX kirjoitti:

        Ei vika ole "rossipohjissa" vaan niiden käyttäjissä. Ei ymmärretä miten se toimii. Ryömintätila kun kostuu aina kesällä, mutta en saa kuivaksi talvella ilman mitään kuivaimiakin.

        Älytön vastaus. Miten "käytät" sen kummemmin rossipohjaa? Se on ihan totta että se kostuu kesällä ja kuivuu talvella - mutta haluatko ihan tosissasi sellaisen talon jossa joudut aina jännittämään ehtiikö homehtuminen kunnolla käyntiin ennen kuin tulee talven kuivat kelit?


      • Kuivain harkinnassa
        wwwww1112 kirjoitti:

        Älytön vastaus. Miten "käytät" sen kummemmin rossipohjaa? Se on ihan totta että se kostuu kesällä ja kuivuu talvella - mutta haluatko ihan tosissasi sellaisen talon jossa joudut aina jännittämään ehtiikö homehtuminen kunnolla käyntiin ennen kuin tulee talven kuivat kelit?

        > "Ja rahastahan meillä ei onneksi ole puutetta, vaan mielellämme käytämme kilowatin > kuivainta siellä 6-8 kk vuodessa"

        Ei nuo laadukkaat nykyaikaiset adsorptiokuivaimet vie paljoa sähköä. Ne käyvät vain muutaman "hetken" päivässä.

        Eikä tässä yhteydessä kannata puhua ollenkaan kondenssikuivaimista, ne eivät sovi kylmiin tiloihin ollenkaan. Valitettavasti niitäkin on käytetty jossain vaiheessa huonoin tuloksin. Jos ei tiedä eri kuivain tyypeistä ei kannata myöskään esittää asiantuntijaa ja lytätä toimivaksi todettuja ratkaisuja.

        Itse olen maallikko, joka on kiinnostunut alentamaan kosteutta talon alla.

        Nykyajan rakentaja ei voi mitään sille, että alapohjan pitää olla hyvin eristetty rakennusmääräysten pakottamana ja tästä syystä talon alla lämpötila on viileä. Kesällä kun lämpimän ulkoilman kosteus tulee kylmään niin se tiivistyy pinnoille. Lämpöeristämällä maa voidaan jonkin verran vaikuttaa kesäaikaiseen suhteelliseen kosteuteen, mutta ei välttämättä riittävästi.

        Vanhanaikaisia ja nykyisiä rossipohjia ei voi verrata keskenään erilaisista eristepaksuuksista johtuen. Ennen oli ennen ja nyt on nyt. Määräysten mukaan ne talot täytyy tehdä ja se voi vaatia uutta tekniikkaa myös talon alle, etenkin kun puhutaan puurakenteisesta rossipohjasta. Eihän enne ollut koneellista sisäilmanvaihtoakaan. Nykyään se tehdään kaikkiin taloihin, eikä siinä ole mitään ihmeellistä. Vie sekin sähköä jonkinverran. Kehitys kehittyy. Miksi talon alla asiat pitäisi pysyä samana vuosisatoja ja sisällä pitää olla sitten niin modernia...? Kauhee meteli siitä jos joku on laittannu hyvin toimivan kuivaimen talonsa alle!


    • Joksa74
    • M. Jakonen

      Eiköhän nuo CTR:n laitteistot ja järjestelmät ole nyt vaan alan ylivoimaisia edelläkävijöitä. Kyseisiä laitteita asennetaan jo pelkästään pohjoismaissa tuhansia vuodessa, ja laitteistot nimenomaan ryömintätilatarkoitukseen ovat olleet saaavila jo pitkälti yli 20 vuotta, eli jo paljon ennen aikaa kun tämä "rossipohjahysteria" alkoi.

      Taitaa olla myös ainoa jolla on koko pohjoismaiden kattava palvelukonsepti.
      Erittäin pitkään kiinteistövaurioiden parissa toimineena olen nähnyt kaikenlaisa sutta ja sekundaa, ja kyllä se vaan kokemus ja tietotaito sekä tekniikan taso rataisevat aika paljon, mutta kukin tyylillään.

      • Captivated

        Ohessa omia kokemuksia alapohjan kosteusongelmista. Kesällä, arviolta yli 20C n lämpötiloissa alapohjan laudoitukseen alkaa kerääntyä kosteutta / vettä.
        Alunperin ongelma alkoi siitä, kun taloa laajennettiin ja olemassaolevia tuuletusreikiä tukittiin. Tuuletusta ei ollut tarpeeksi ja kosteus alkoi kerääntyä ja value pitkin sokkelin pintaa. Talvella tuuletusluukuita nousi jäähileinen huuru, pitkin talon seiniä.
        Lisäsin tuuletusta piikkaamalla tuuletusaukkoja sopiviksi arvioimiini paikkoihin. Sokkeli kuivui, mutta alapohjan laudoitus kostui edelleen kuumilla kesäilmoilla.
        Lisäsin alipainetta vetämällä tuuletusputkia talon katolle / seinille, jolloin ilma alkoi kiertämään. Sitten tehostin ilmanvaihtoa puhaltimin. Alipaineisten putkien päähän puhaltimet ajastimella ja kellariin puhaltamaan kosteaa ilmaa suoraan ulos.
        Alunperin ummehtunut ( seisova) ilma raikastui, kosteus katosi ja rossipohja pysyy kuivana. Lisäksi rossipohjassa oleva hiekka /hietamaa on aivan kuivaa.
        Lokakuussa puhaltimet voikin jo sulkea ja aloittaa taas keväällä.


    • rossillinen

      Voitaisiinko pohja tehdä siten kun se on ennen tehty?, eriste ei olisi niin vahva, että se hieman lämmittäisi alapohjaa? Tai sitten solumuovi eristys tai helposti vaihdettavia tuulensuojalevyjä mitkä kestää hieman kosteutta???

      Mutta onko ongelma aina kesällä ja kuinka moni tutkii pohjiaan?

    • 1420

      Paikallisvalvojalla on kosteuslaskut pahasti pielessä.

    • lämpöpumppu

      Vaikka ketju on jo ikivanha, niin tässä yksi ratkaisu.

      Sijoitetaan ryömlntätilaan ilmavesilämpöpumpun ulkoyksikkö ja siirretään lämpö käyttöveteen. Ulkoyksikön läpi virtaavan ilman kosteus tiivistyy kennoon ja johdetaan pois ryömintätilasta.
      Ryömintätilan ilma liikkuu tehokkaan puhaltimen vaikutuksesta, kosteus saadaan pois ja käyttöveden lämmitys hoituu hyvällä hyötysuhteella.
      TM-Rakennusmaailmasta voi kooklettaa asiaa liippaavaan juttua lämpöpumpun sijoittamisesta ryömintätilaan.
      Ns kondenssikuivaimet toimivat lämpöpumppuperiaatteella, joten miksi ei ottaisi energiaa myös talteen.

      • raksaaja

        Kondenssikuivaimet siirtävät vesihöyrystä saadun energian alapohjan lämmöksi eli ne myös lämmittävät.
        IVLP yksikkö vain jäähdyttää.
        Kondenssivesi pitäisi saada johdettua esim sadevesiputkistoon. tai salaojaputkistoon.

        Kunhan alapohjan routimista ei pääse tapahtumaan IVLP voisi toimia.

        Yksinkertaisin ensiapu alkuperäiseen on asentaa esim. 5cm EPS levyt tasoitetulle rossin pohjalle ja painoksi mursketta/lecasoraa.
        Ja jos ei kylliksi kuiva niin sitten esim. kanavapuhaltimet varmistamaan kesäkauden ilmankierto tai ilmankuivain. (mutta tekniset vempeleet syö sähköä ja vaatii huoltoa)


      • Ex-tonttulainen

        Ilmavesilämpöpumpun ulkoyksikön sijoitus rossipohjan alatilaan tuhoaa lopullisesti talon. Ongelmahan on tuon alatilan liika kylmyys kesällä, ulkoilman kosteus tiivistyy puurakenteisiin, talvella ulkoilman kosteus ei tiivisty sinne. Alapohjan eristäminen, kuten joku jo ehdotti, on hyvä ratkaisu. Laitetaan maata vasten tyroksia eristeeksi, jotta alatila lämpenee, ja lisätään tuuletusta. Alatila pitää saada lähes yhtä lämpimäksi kuin ulkoilma on. Alatilaan ei ole mitään järkeä laitta ilmalämpöpumpun ulkoyksikköä, se tekee siitä pakkaskellarin talvella ja kesällä jääkellarin. Olen käynyt sellaisessa alatilassa, jossa on ilpin ulkoyksikkö. Talvella siellä olisi voinut melkein pastaa elintarvikkeita ja kesällä oli lähes kauttaaltaan märkä.


      • nykytonttu
        Ex-tonttulainen kirjoitti:

        Ilmavesilämpöpumpun ulkoyksikön sijoitus rossipohjan alatilaan tuhoaa lopullisesti talon. Ongelmahan on tuon alatilan liika kylmyys kesällä, ulkoilman kosteus tiivistyy puurakenteisiin, talvella ulkoilman kosteus ei tiivisty sinne. Alapohjan eristäminen, kuten joku jo ehdotti, on hyvä ratkaisu. Laitetaan maata vasten tyroksia eristeeksi, jotta alatila lämpenee, ja lisätään tuuletusta. Alatila pitää saada lähes yhtä lämpimäksi kuin ulkoilma on. Alatilaan ei ole mitään järkeä laitta ilmalämpöpumpun ulkoyksikköä, se tekee siitä pakkaskellarin talvella ja kesällä jääkellarin. Olen käynyt sellaisessa alatilassa, jossa on ilpin ulkoyksikkö. Talvella siellä olisi voinut melkein pastaa elintarvikkeita ja kesällä oli lähes kauttaaltaan märkä.

        Mahdoitko tutustus lämpöpumppuratkaisuun lainkaan. Kaiva asia rakennusmaaimasta ja lue juttu. Ulkoyksikkö toimii tehokkaana kuivaimena ja kierrättää ilmaa, jolloin kosteuden tiivistymistä ei pääse tapahtumaan sillä alapohjan lämpötilaerot tasoittuvat.
        Minulla on itselläni ulkoyksikkö alapohjassa tosin betonisellaisessa. Alapohjan sora on täysin kuiva ja maa luovuttaa lämpöä eikä tila mene pakkasen puolelle aivan kovimpia pakkasia lukuunottamatta, jolloin sammutan lämpöpumpun.


    • vanahaaajuttuaa

      ..5 vuotta vanha ketju ? Onkohan aloittaja vielä "muonavahvuudessakaan "?

    • SuunnittelijaErkki

      Ketju on kohtuullisen hyvä ja ongelma hyvin laaja, tutkimusten mukaan Ruotsissa rossipohjien homeongelmaa on n. 175 000 rakennuksessa. Siitä voi päätellä Suomen luvun olevan n. 100 000. Siis puhutaan valtavan suuresta ongelmasta ja terveyshaitasta.
      Ketjun kirjoittelussa oli mukana asian oivaltamista, mutta myös täyttä tuubaa, kuten tällä palstalla amatöörien pätiessä useinkin.
      Aina vaan parantuneet lattian eristeet ovat yksi tekijä, miksi rossitilan lämpötila laskee ja vesihöyry alkaa kondensoitua. Säästetään energiaa ja aiheutetaan kosteus ongelmaa.
      Lämpöä luovuttavia piipun perustuksia rossitilassa ei enää ole. Kapillaarinen kosteudennousu tuo tuuletusilman lisäksi kosteuskuormaa.
      Kaikki perusasiat täytyy olla kunnossa: Salaojitukset, rännivesien putkitus, maakallistukset jne...
      Uuteen taloon on helppo tehdä lämmin alapohja, mikä toimii hyvin. Korjatessa tehokas on Sorbtiokuivain hygrostaatilla. Ensi alkuun käy tehokkaasti viikon pari, kuukaudenkin, mutta sitten tasaantuu. Sähkön kulutus on melko pientä ja kuivuu, sekä pysyy hyvin kuivana.
      Betonirakentinen rossipermanto on turvallisempi kokonaisuutena, mutta senkin voi toteuttaa matalana kellarina hyvin yksinkertaisesti.
      Maanvarainen laattakaan mikään huono ole, kunhan se vaan on myös hyvin Lämmöneristetty ja pystyy kuivumaan itsestään.

    • Ei_huolta

      Kosteuden tiivistyminen rossitilaan näyttää edelleen olevan ratkaisematta. Asun 1991 rakennetussa rossipohjaisessa omakotitalossa. Alapohja on puurakenteinen vaneriuumapalkeille rakennettu, eristettä on noin 300 mm. Sokkelit ovat kantavien betonipaalujen varassa, sokkelin paksuus on 250 mm teräsbetonia. Tuuletusaukkoina on 8 kpl 100 mm:n aukkoja sokkelissa. Perusmaassa on ohut savikerros, jonka päällä on eristehiekkakerros. Ei ole erikseen mitään kapillaarisen veden nousemista estävää kerrosta.
      Ryömintätilaan ei ole koskaan tiivistynyt kosteutta. Lattiarakenne ei tunnu talvella kylmältä. Miksi kosteutta ei kerry? Onko syynä maaperässä oleva savikerros? Tontti on entistä suota, naapuritontille hukkui kauhakuormaaja rakennusaikaan. Kaivoivat vähäisen savikerroksen puhki. Tontti ei ole kantavaa maata, kairauksissa oli välillä melkein vapaata pudotusta pitkiä matkoja. Kallio on noin 6 metrin syvyydessä.
      Perustamisessa on tehty virheitä, mutta siitä ei ole ollut haittaa.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Nellietä Emmaa ja Amandaa stressaa

      Ukkii minnuu Emmaa ja Amandaa stressaa ihan sikana joten voidaanko me koko kolmikko hypätä ukin kainaloon ja syleilyyn k
      Isovanhempien jutut
      7
      1262
    2. Mielessäni vieläkin T

      Harmi että siinä kävi niinkuin kävi, rakastin sinua. Toivotan sulle kaikkea hyvää. Toivottavasti löydät sopivan ja hyvän
      Ikävä
      19
      1245
    3. Ei luottoa lakko maahan

      Patria menetti sovitun ksupan.
      Suomen Keskusta
      5
      1166
    4. Nähtäiskö ylihuomenna taas siellä missä viimeksikin?

      Otetaan ruokaöljyä, banaaneita ja tuorekurkkuja sinne messiin. Tehdään taas sitä meidän salakivaa.
      Ikävä
      2
      1164
    5. Sinäkö se olit...

      Vai olitko? Jostain kumman syystä katse venyi.. Ajelin sitten miten sattuu ja sanoin ääneen siinä se nyt meni😅😅... Lis
      Ikävä
      1
      1143
    6. Persut petti kannattajansa, totaalisesti !

      Peraujen fundamentalisteille, vaihtkaa saittia. Muille, näin sen näimme. On helppo luvata kehareille, eikä ne ymmärrä,
      Maailman menoa
      1
      1141
    7. Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita

      Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita – neljä Jyväskylän Outlaws MC:n jäsentä vangittu: "Määrät p
      Jyväskylä
      42
      1137
    8. Housuvaippojen käyttö Suomi vs Ulkomaat

      Suomessa housuvaippoja aletaan käyttämään vauvoilla heti, kun ne alkavat ryömiä. Tuntuu, että ulkomailla housuvaippoihin
      Vaipat
      2
      1134
    9. Hyvää yötä ja kauniita unia!

      Täytyy alkaa taas nukkumaan, että jaksaa taas tämän päivän haasteet. Aikainen tipu madon löytää, vai miten se ärsyttävä
      Tunteet
      3
      1119
    10. Lepakot ja lepakkopönttö

      Ajattelin tehdä lepakkopöntön. Tietääkö joku ovatko lepakot talvella lepakkopöntössä ´vai jossain muualla nukkumassa ta
      2
      1110
    Aihe