AA
A A A
Opastus ja palaute
liity jäseneksi!

 /   /  /  / Voiko toinen henkilö saada sinusta tietoja henkilötunnuksella?

Voiko toinen henkilö saada sinusta tietoja henkilötunnuksella?

9 Vastausta 291 Lukukertaa
Eli tietääkö kukaan voiko esim. henkilötiedoilla yksityinen henkilö saada toisesta selville esim. onkä hän töissä tai opiskeleeko tms?Onko mahd. saada selville mitä kouluja toinen on käynyt?
Tuskin.Ja mitäs se sulle kuuluiskaanl.
Ex poikakaverini väitti, että opiskelee ja käy töissä, mutta kun tarkistin hänen verotiedot, niin verotettavia tuloja oli 0€, eli hän paljastui sossupummiksi.
Luottotiedot voi saada, sillä niitä voi ostaa. Myös koulutiedot eivät ole kovin salaisia. Terveystiedot ovat salaisia.
Enpäs tiedä, kun nykyään puhelimessakin saa hoidettua vaikka mitä asioita kun ilmoittaa henkilötunnuksensa.
Aloituksen anonyymiin kysymykseen vastaus. Mun käsittääkseni ei. En ole juristi, mutta näin arvelen. Sosiaaliturvatunnuksen avulla ei edes viranomainen saa hankkia ihmisistä tietoa, joka ei kuulu hänen henkilökohtaiseen välittömään tehtävänhoitoonsa lakisääteisesti ja tietojen hausta yksityisestä kansalaisesta pitää olla kirjaus ja kuvaus viranomaisen tehtävänhoitoon liittyvässä henkilökohtauksessa tehtävänkuvauksessa, jolla juridisesti estetään tietojen hakeminen tai käyttäminen yksityisiin tarkoituksiin. Itse olen usein todella vastentahtoinen, kun jos esim. puhelimessa kysytään vaikkapa sosiaaliturvatunnusta kokonaisuudessaan, mutta olen luottanut siihen, että Suomen valtiossa systeemi on niin valvottu, että väärinkäytöksiä ei juuri pääse tapahtumaan, koska sitä sosiaaliturvatunnusta tivataan jokatapauksessa joka paikassa ja kaikissa tärkeissä kansalaisen asioita koskevissa lomakkeissa.

Luulisin, että jos epämääräinen ilmoittautuu sosiaaliturvatunnuksen omaavaksi ja haluaa tietoja oudolla tavalla, niin että ainakin viranomainen ta vaikka pankki kieltäytyy niitä ainakaan puhelimitse ja ilman kasvoja antamasta. Mitään yleistä ohjeistusta kansalaisille ei kuitenkaan asiasta ole annettu, että mihin sosiaaliturvatunnus kannattaisi luovuttaa ja mihin ei, mikä kyllä outoa.

Sosiaaliviranomaisilla kyllä on oikeus saada asiakkaista myös salassa pidon alaisia tietoja, mistä syystä esim. asiakkaiden raha- asioita käsittelemässä pitäisi olla vain koulutuksen omaavia. Itse ihmettelin kerran, kun olin ollut toimeentulotuen asiakkaana ja en ollut luottolääkärilleni sitä kertonut tai ehtinyt kertomaan ( mulla on vakava fyysinen sairaus ja lääkäri on tosi hieno lääkäri, josta olen kohdallani onnellinen, kun on varmaan henkenikin ainakin kerran pelastanut, harvinaisen omaamani fyysisen sairauden kohdalla), niin että lääkäri kerran yhtäkkiä ilmoitti puhelimessa, että voisin halutessani saada maksusitoumuksen lääkärissä käymiseen. Silloin kävi mielessä, että olisiko mun pitänyt kysyä lääkäriltä, onko toimeentulotukiviranomaiset olleet häneen yhteydessä, kun ainakaan minulle ei asiasta olleet sosiaaliviranomaiset sellaista kertoneet, enkä lääkärilleni ollut kertonut olevani toimeentulotuen asiakas, vaikka toimeentulotukiviranomaisille olin toki kaikki faktat fyysisestä sairaudestani kertonut, kun muuten en olisi saanut lääkekorvauksia pakollisiin lääkkeisiini päätöksessä Mutta saattoi olla myös niin, että lääkärillä oli paljon vähävaraisia asiakkaita ja kysymys oli vain ystävällinen kommentti, mistä syystä en asiaa alkanutkaan selvittää, kun luotan lääkäriini.

Suurin ongelma olisi tietysti se, että jos rikolliset ihmiset kiinnostuisivat ihmisten salassapidon alaisista yksityisasioista, mutta nalkkiin sellaiset usein onneksi jäävät, jos yrittävät urkkia tai käyttää salassa pidon alaista tietoa henkilökohtaisen edun tavoitteluun. Loppujen lopuksi tässä maailmassa ei kukaan voi tietää, että mitä kukaan tietää yksityisistä ihmisistä, joten siksi pitää jokaisen vain pitää huolta siitä, ettei ole mitään salattavaa. Jos on rehellinen, ei ole salattavaa. Kiusallisia yksityisyyden piiriin kuuluvia asioita viranomaiset eivät saa julkistaa tai käyttäää edukseen, mistä syystä asia lukee laissa.
Tein aiemmin vuosia työtä toimittajana ja tänä aikana opin seuraavat asiat tiedonhankintaan liittyen:

Sosiaaliturvatunnuksella, nimellä, osoitteella (ja naisten kohdalla joskus kysytään tyttönimeä) saa Suomessa kaikki mahdolliset tiedot kun tietää mistä kysyy ja on riittävästi pokkaa esiintyä toisena henkilönä sekä pokkaa käydä hakemassa tämän postit laatikosta ennen kuin se itse saa ne sillä jotkut tiedot toimitetaan vain kirjallisena ja kotiosoitteeseen.
(toinen vaihtoehto on tehä tyypille osoitteenmuutos, niin silloin tiedot tulee sinne minkä osoitteen olet ilmoittanut).

Suomessahan suurin osa postilaatikoista on lukitsemattomia, eli kuka tahansa voi onkia kenen tahansa postit.

Helpoimpia on tottakai nämä luottotiedot ja ulosottorekisteriote, kun ne saa kuka vaan.

Omistamat kiinteistöt ja jopa niiden pohjapiirrokset on saatavilla pyynnöstä, sillä kiinteistörekisteri on julkinen.

Koulutustaustan tarkistaminen on helppoa, jos kyseessä on vaan tarkistaa onko henkilöllä tietty koulutus, sillä tämä on julkista tietoa. Soitat vaan oppilaitokseen ja kerrot että ko. henkilö on hakenut teille työhön ja kertonut valmistuneensa teiltä silloin ja silloin ja haluat tarkistaa tämän faktan.

Terveystiedot onnistuu kirjallisella pyynnöllä sairaalan arkistosta, sillä heidät on velvoitettu antamaan ne. Ihan pyyntö kirjeellä riittää. Sitten ne postittavat ne kotiosoitteeseen.
Pitää olla postilaatikolla ennen sen omistajaa jos tiedot haluaa itselleen.

Verotoimistosta saa työpaikkatiedo, vero- ja varallisuustiedott (tosin viime verotuskaudelta) sillä ne ovat julkista tietoa ja ne jopa julkaistaan vuosittain. Samalla selviää se viime vuoden työnantaja.
Jos haluaa vielä tarkempaa tietoa, esiintyy ko. henkilönä ja pyytää verotustodistuksen ja uuden verokortin. Eihän verotoimistoissa ikinä mitään henkilöllisyystodistuksia pyydellä.

Sitten erilaiset firmat joill on asiakaspalvelu puhelimessa, kuten esim. teleyhtiöt ja internetoperaattorit sun muut toimii pelkän puhelimessa esitetytn sosiaaliturvatunnuksen kanssa

Luulisin että hankalinta on saada tiedot poliisi- ja rikosrekisteristä. Mutta tämän suppean rikosrekisteriotteen saa postitse, kun sitä pyytää.
http://www.oikeus.fi/oikeusrekisterikeskus/18232.htm
Taas pitää olla postilaatikolla ennen sen varsinaista omistajaa.

Mahdolliset oikeusjutut voi selvittää käräjäoikeuksista (ja korkeimmista oikeusasteista), sillä kaikki muut kuin salaisiksi määritellyt ovat julkista tietoa.

Siinä nyt oli jotain. Mutta tosiaan Suomalainen yhteiskuntajärjestelmä on niin avoin, että lähes kaikki mahdollinen on selvitettävissä hyvinkin helposti.
Aika erikoista. Taitais mennä identiteettirikollisuuden puolelle, jos joku "kyselisi" ilman nimeä yksityiskansalaisen ainakaan salassapidon alaisia terveystietoja. Mä en ainakaan haluaisi, että kukaan tuntematon utelias saisi tietää mun terveyshistorian, vaikkei siinä mitään salattavaakaan ole, mutta ei mitään mitä haluasin myöskään käytettävän vittuiluna itseäni vastaan missään yhteyksissä - ei siinä mitään salattavaakaan ole, mutta ei mitään, minkä kuuluisi kiinnostavan ketään. Mulla on ollut alaikäisenä anoreksia ja koulukiusaamista tietyssä määrin, siitä kirjavia diagnooseja, josita suurin osa peruttiin, eikä oke mielisairautta - vanhemmat vastuullisina ja luojan kiitos siitä heille; ohjasi hoitoon silloin kun väliti minusta ja tuntee pykälät ja ihan hyvin meni, toivuin, eikä tullut mielisairauksia tai ainakaan erityisiä psyykkisiä ongelmia. Lisäksi mulla on ollut pari korvatulehdusta, pari keuhkoputken tulehdusta, keuhkokuume, muutama antibioottikuuri ja masennus, kun sairastuin aikuisena vakavasti fyysisen sairauden shokkina. Ei muuta ja fyysinen sairauskin ihan hallinnassa, mistä siitäkin ihan asialliset tiedot olemasssa salassapidon alaisissa rekistereissä.. Eli pitää olla rikollinen sellaisen, joka olisi kiinnostunut mun terveystiedoista.:D

Olen siinä käsityksessä, että terveysviranomaiset eivät postita kirjallisella ilmoituksella yhtään mitään salassapidon alaista ja onneksi. Sensaatiolehdet toki ovat kiinnostuneita esimerkisi asuntojen pinta- aloista ja sellaisista, mutta niitä asioita ei voi sotkea lakiin. Sensaatiolehtien toimittajat ovat sairaita ja epäonnistuneita niinsanottuja journalisteja ( minusta "journalisti" on ihminen, joka on lukenut tiedotusoppia tai journalistiikkaa yliopistossa), mutta siitä ei tarvitse enää kertoa ja sellaisissa esiintyminen on vapaaehtoista julkkisillekin pääosin, lukuunottamatta niiden sitä sen sortin politiikan maksupolitiikkaa, että jos tavistiina jos näkyy baarijonossa julkimon kylkeen mukamas halaavan, niin voi joutua kunnianloukatuksi "seiskalehden" palstalle, eikä kukaan kysy, että halusiko tavis lehteen.

Ainoa hyvä puoli on se, että ihmiset jotka ei sensaatiojulkisuutta hae tai ole vailla eivätkä kansalaisina sellaisia tai mistään tuntemattomien asioista uteliaita, eivät myöskään sitä ns. kategoriaa edusta, että mustamaalaisivat esim. salassapidon alaisillla terveystiedoilla tai salassapidon alaisilla muilla tiedoill tai millään ketään missään.

Ja muuten: rikorekisterit saakin julkistaa, mutta ei postitse, vaan paperilla.

Terveisin: rikosrekisteria omaamaton.
Ja lisään vastineeseeni, että se joka muokkailee mun kirjoittamieni viestieni sisältöä tässä Suomi24:sa, niin sen sairaan anonyymin nettiherjaaja- ihmisen ei tarvitse alkaa herjata minulle läheisiä ihmisiä joita näissä anonyymeissa nimettömän yksilön kirjoituksissani kehun, esim. poistelemalla pilkkuja vääristä paikoista anonyymeista kirjoituksistani, kiitos vaan.
Pimeetä porukkaa täällä pörräilemässä.
 /   /  /  / Voiko toinen henkilö saada sinusta tietoja henkilötunnuksella?

Keskusteluhaku

Laaja haku



Facebookissa suositeltua

Tietoa mainosten kohdentamisesta