AA
A A A
Opastus ja palaute
liity jäseneksi!

oikeaoppinen takanlämmitys

58 Vastausta 3 909 Lukukertaa
elikkäs.. meillä on avotakka. normaalin kokoinen olohuoneessa oleva. Emme ole aikaisemmin takkaa hirveästi lämmittäneet, joten kysyisinkin nyt, miten lämmitämme takkaa sillä tavalla, että saisimme mahd paljon hyötyä lämmityksestä. Eli missä vaiheessa pellit kiinni ym
http://www.halkoliiteri.com/?id=167

lue vaikka tuo aluksi. Mutta pääpiirteissään polta reilulla tulella eikä kituuttamalla, Jos tarviaa lämmittää enemmän on parempi polttaa kerran ja sulkea pellit, odottaa vaikka 5 tuntia ja polttaa uudestaan niin kivikasa ehtii lämmetä tasaisesti ja luovuttaa lämpöä ulospäinkin.
Noo, nythän on niin, että avotakka lämmittää niinkauan, kun siinä on tuli, ja siinä se sitten olikin, on olemassa takkasydämiä, joilla avotakaankin saa vähän varaamis ominaisuuksia, mutta noin normaali avotakka soveltuu makkaran paistamiseen, ei lämmitysmuodoksi ensinkään.
Timpermanni on oikeassa. Avotakka on tunnelman luoja, ei lämmitysmuoto.

Ruotsin metsät olivat huveta 1700-luvulla kun taloja ja kuninkaan linnoja lämmitettiin avotakan tapaisilla tulipesillä. Kuningas antoi tehtäväksi suunnitella energiataloudellisempi lämmönlähde ja niin kehitettiin nykyinen vastavirtauuniperiaate. Parannus oli huima.
Ja suomalaiset MATKI tätäkin. Yllätys..
Miksiköhän suomalaisesta miehestä tulee aina nainen kun kysyy neuvoa täällä :)

Onkos avotakassa massaa? Siis onko se kevyt peltikuorinen takka vai massiivinen muurattu takka jonka tiilivuoreen voi sitouttaa lämpöäkin?
se on semmoinen muurattu. Ei nyt mikään massiivinen,vaan ihan normaalin kokoinen.
Avotakassa massa...avotakasta menee hormi suoraan ulos, se ei ole minkäänlainen varaava tulisija. "miehestä tulee akka"? Etkö osaa lukea, vai onko luetun ymmärtämisessä vaikeuksia?
Kyllä tuo takkasydän antaa reippaasti lisälämpöä olkoon itse takka sitten kevyttä tai raskaampaa mallia. Takkasydän kierrättää lämpöä huonetilaan ja lämmitää samalla seinärakenteita ja hormiliitoksella estetään lämmön ohjautuminen suoraan hormiin.

Katso www.indot.fi
Kiitos neuvoista, kaikki te!
Jos takkaa lämmittää muutaman tunnin illassa, se kyllä pysyy lämpimänä seuraavaan päivään. Mietin vain kun edelliset asukkaat olivat kuulemma yhtenä talvena lämmittäneet joka ilta sylillisen ja ei tarvinnut sitten pitää lämpöjä päällä muutaku kosteissa tiloissa. Ei kyllä meillä onnistu edes nyt.. kylmä tulis :D
Edelliset asukkaat pistivät jutusteluissaan avotakan lämmityskykyyn tommosen viisinkertaisen lapinlisän. Huomasivat tietysti, että noihin uppoaa kaikki.
Toki kaikenmaaliman tarijoita sitä ihmiset kertovat mutta niiden todenperäisyyteen on hankala uskoa. Sylillisellä puita - noin 5-10kg - energiasisältö on 20-40 kWh, takan hyötysuhde ehkä 75% (yläkanttiin) joten 15-30 kWh siitä saa energiaa, jos se ois 12-24 kWh niin sitten takka toimii noin 500-1000w lämmittimenä, alussa enemmän lopussa vähemmän.

1000w lämmittimellä ei pysy koko normaali talo lämpimänä talvipäivänä Suomessa, tai kosteissa tiloissa on sitten moninkertainen lämmitys.

Mittaa ne puut enne polttamista vaikka henkilövaa'alla niin pääset vähän kärryille puunkulutukseta kertapolttomääräkin selviää. Sitä voit verrata sitten muuhun energiankulutukseen.
Kysymys on esitetty niin että takka on avotakka, siis ei mitään luukkuja ja suora putki piipusta ylös harakoille. Avotakka on yleensä muurattu.

Varaava takka on sellainen jossa on tulipesäluukut ja usein myös erillinen tuhkapesä ja siinä luukku. Varaava takka on sekin yleensä muurattu.

Useampi vastaaja olettaa että kyseessä on varaava takka eikä aloittajan mainitsema avotakka.

Nyt aloittaja sanoo että takka on muurattu. Se ei vielä kerro onko kyseessä avotakka vai varaava takka. Avotakan hyötysuhde voi olla jotain 20% näin syksyllä, talvella pakkasella alempi kun avotakan poltto imee runsaasti lämmintä ilmaa huoneistosta. Paukkupakkasella avotakan poltto saattaa jopa jäähdyttää taloa. Hyvän varaavan takan hyötysuhde saattaa olla yllä mainittu 75% tai jopa parempi.

Oli kumpi tahansa, pellit laitetaan kiinni kun hiilloksessa ei ole enää minkäänlaisia liekkejä ja hiillos on hiipumassa. Liekit ovat merkki siitä että palaminen jatkuu ja saattaa kehittää hiilimonoksidia eli häkää joka voi olla tappava. Puhdas hiillos ilman liekkejä ei tee häkää.

Pari-kolme pesällistä voi olla sopiva määrä polttaa lämmityskerran aikana.

Takan ulkokyljestä voi kädellä tunnustella onko se lämmin. Jos on niin takka on varannut lämpöä ja sitä lämpöä luovutetaan huoneistoon usean tai monen tunnin ajan. Kyljen ei tarvitse olla kuuma.
Googlatkaa häkä ja lukekaa. En minä ainakaan laita koskaan peltiä kiinni ennenkuin hiillos on sammunut. Kysessä varaava takka. Näin olen aina tehnyt ja tulen tekemään, en ota riskiä että häkää pääsee huoneistoon.
Meillä takan ulkokuori on kunnolla kuuma vasta seuraavana päivänä lämmityksestä kun lämpö alkaa siirtyä takan sisältä ulkokerroksiin. Talvellakin riittää kun lämmittää pari kertaa viikossa. Joku voi inttää vastaan tästäkin mutta yli 10 vuoden kokemus on osoittanut että näin se vaan menee.
Hyvä lisätieto, kiitos. Perinnetiedon mukaan hiilloksen liekkien sammuminen on ollut merkki siitä että häkävaara on ohi. Perinnetieto on väärä. Häkävaaraa voi vähentää sillä että poraa reiät pelteihin tai leikkaa kulman pois, jolloin pieni veto säilyy. Se on varotoimenpide eikä sen varaan pidä luottaa liikaa. Muutan vuosikymmenten tavan.

Eri takoissa on erilaiset kuoret ja siksi lämmön siirtyminen ulkokuoreen saakka vaihtelee suuresti. Ns. kuoritakassa on ensin normaali takka ja sen lisäksi ulkopuolelle muurattu kuori, rako välissä. Molemmat ovat yleensä puolen kiven vahvuisia (tiilen leveyden verran, puolet tiilen pituudesta). Itselläkin on sellainen ja lämpö tulee ulkokuoreen täysillä vasta seuraavana päivänä ja uuni pysyy jonkin verran lämpimänä 3 - 4 vuorokautta.

Pönttöuunissa lämpö tulee täysillä pintaan tunnin - parin sisällä, neljäsosa tiilen vahvuisen kuoren läpi (tiilen paksuuden verran). Kuoritakassa tiiliä voi olla yli 5000 kiloa, pönttöuunissa arvelisin että alle 500 kiloa. Pönttöuuni luovuttaa valtaosan lämmöstään puolessa vuorokaudessa. Tiilien massa määrää myös lämmön varauskyvyn.

Tarvittava lämmitysmäärä riippuu talosta, tarkemmin ottaen siitä tilasta jota takka lämmittää. Etenkin kuoritakan kanssa lämmitysmäärä on ehkä parempi mitata viikossa poltetun puun määrällä kuin lämmityskertojen määrällä. Oikeassa olet että kokemus on hyvä opas.
Älä hyvä ihiminen päästä parasta läpöä harakoille.., ai niin, oon kämmittänyt leivinuunia, pönttömuuria, varaavaa takkaa, + muita tulisioja 42v ajan, en väitä etteikö jotain opi kymmenessäkin vuodessa, nuoruudessani ei vaan voinut mistää gooklata, joten piti opetella itse..henki on säilyny, vaikka pellit menee kiinni, kun häkävalkee= siniset liekit on sammuneet.
Juuri näin. Jos vanhankansan tieto olisi väärä, kyllä se olisi huomattu.
Häkämyrkytyksiin kuolee nykyisin hyvin vähän ihmisiä, toista se oli ennen vanhaan...
Kerran uskoin sinun kaltaista (neropattia). meinasin kuolla häkään.

minulla oli varaava leivinuuni asuntoni keskellä ja poltin kahtena päivänä puuta.

1päivä löin pienen tulen ja jolla piti mukamas kuivattaa hormi ja muut kanavat ja jättää vähän raolleen pellit ala pelti.

2päivä aamulla oli vähän lämmin uuni. mutta ei pahemmin. joten laitoin sylillisen puita uuniin ja sytytin. hyvin meni tähän asti
poltin toisenkin sylillisen ja tiputin loput hiilit (neropatin) ohjeen mukaan alatilaan (tuhkamontuun) ja avasin ala pellin, joka olisi pitänyt vetää Häkä kaasut pois. ja suljin uunin pää pellin hormiin.

mutta, mutta yöllä häkä hälyytin huutaa ja olin kuin rapu. oli kuolema lähellä.

kanattaa kysyä nuohoojalta tai ihan oikealta amatti ihmiselta joka osaa sanoa 100% varmuudella miten uuni toimii. ei olettaa mitään.

JOKA LEIVINUUNI JA TAKKA ON YKSILÖ ja ne voi toimia eri tavalla kuin sen voisi ulkoa päin näytää.
Tulisijan, varsinkin massiivisen uunin/varaavan takan lämmön luovutuksen nopeus riippuu oleellisesti siitä miten hyvin tulisijan sisä- ja ulkokerrokset ovat toisistaan eristetty. Huoneen lämmitystä palvelee parhaiten tulisija jonka sisä- ja ulkokerrokset ovat riittävän hyvin toisistaan eristetty jotta lämpö välittyisi tulisijan ulkopintaan sopivan hitaasti.
hyviä vinkkejä! eiköhän näillä pysy olkkari vähän pidempään lämpimänä täälläkin!
Meillä löytyy tällainen http://www.gabrielkakelugnar.se/
Olen kyllä nähnyt sellaisen muuratun avotakan, missä on myös ne poskikanavat. Ts. savu kiertää yläkautta alas josta se menee hormiin.

Eli eipä siinä juuri muuta eroa ole varaavaan kuin että luukut ja tuhkalaatikko puuttuu... En tiedä vetääkö hyvin.
Onhan niitä välimuotoja. Luukkujen keskeinen tehtävä on rajata hormin ilmanvirtaus palamisen aikana jotta lämmin sisäilma pysyisi pääosin sisällä eikä menisi harakoille. Jos haluaa hyvän hyötysuhteen eli lämmön talteen pitää olla luukut. .
avotakat on suunniteltu tunnelman luojaksi. ei huoneistojen lämmityksiin. niistä puuttuu varaus rakennelma niiku. pönntö, kaakeli ja takkauuneissa on. takka sydämmen saa asennettua pienellä vaivalla avotakkaan kuin avotakkaan. takkasydän toimiva ja käyttö varma kapistus. 10-vuoden takkasydämmien asentajana osaan sanoa että pettymiksiä ei ole ollu.
Minulla myös , joskus aikaisemmin.
Laitoin lämpömittarin savuhormiin siihenkohtaan jossa savut jättää huoneen.
Seuraan sitä kun lämmitän ( 150 - 175 ) astettä
Tein sellaisia muutoksia , pääsin tuohon.
Minulla oli Kastorin avotakka ( 1970 - luvulta , ei enään )
Tiililavetille hormin juurelle tehtyä nuotiota ei pidä sekoittaa lämmitykseen, riittääkö sen lämpö edes makkaran paistoon.
ja asiaa takoista ja niiden korjaamisesta muutenkin tällä viikolla. Tsekatkaa etusivu.
Alkupää hukkui. Rakentaja.fissä oli tällä viikolla asiaa tulen sytyttämisestä, takoista ja puupun korjauksista jne.
Täällä oli virheellinen ja vaarallinen neuvo pellien kiinni laittamisesta. Siihen korjaus: Pellit saa sulkea vasta kun sininen liekki on varmasti kokonaan sammunut. Kohenna hiillosta ja katso nouseeko vielä sinistä liekkiä ja onko palamattomia tai osittain palaneita kekäleitä tai puun paloja, jotka mahdollisesti kytevät ja voivat syttyä vielä pellien sulkemisen jälkeen. Nykyisin suositellaan, että pellit suljetaan vasta sen jälkeen kun koko hiillos on jo musta. Tämä siksi, että nykytalot on niin tiiviitä. Entisaikaan talot saattoi olla niin hataria, että tapahtui ilmanvaihtoa, vaikka huoneisiin tuli hiukka häkää. Jos olet epävarma, kohenna ja odota tai jätä pelli hiukka raolleen. Ruotsissa on tapana porata peltiin 8 mm reikä. Tai voi leikata pellin reunasta palan pois. Näin voi varmistaa, että esim. dementoituneet vanhukset selviävät tulipesien kanssa.
Missä täällä oli virheellinen, vaarallinen neuvo pellien kinni laittamisesta?
Koska kaikissa Pelleissä on nykyisin ilma rako/ reikä. joten ihan tiiviisti peltiä ei saa kiinni. paitsi jotkut hitsaa reijän umpeen. ja valittaa päänsärkyä.
http://www.hengitysliitto.fi/content/Julkaisut_materiaalit/Oppaat_aineistot/Tietoa_ulkoilmasta/puulammitys.pdf

itse laitan aina peltiä pikkusen kiinnemäs kun ei ole tulta mutta kiinni kokonaan vasta kun hiillos on ihan musta ja punaista ei näy enää missään. meillä kyllä myös näytöllä varustettu häkävaroitin.=) peltiin en ole tehnyt reikää koska sittenhän se lämpö karkaa aina kun laitat pellin kiinni??mikä järki, ennenmin oottaa niin kauna että saa pellin turvallisesti kiinni. eilen asennettiin ilmalämpöpumppu takan tueksi, ens talvena pitäs lämmintä riittää =)
Ei avotakasta saa juuri mitään hyötyä lämmittää sitä miten lämmittää,avotakkoja ei ole tarkotettu talon lämmitykseen vaan tunnelman luontiin ja ehkä makkaran paistoon.
Mikäli talossasi on vesikiertoinen lämmönjako niin suosittelisin että laittasit avotakan tilalle vesikiertoisen takkasydämen ja liittäisi sen talon lämmitysjärjestelmään hybridivaraajan kautta. Varaajaan voi kytkeä myös aurinkokeräimet ja saat lämmityskulut minimiin. Kannattaa tehdä ensin kartoitus nykytilantteesta esim. www.ekolammox.fi
Kerran vielä, vastaus AP:n kysymykseen, ei ole olemassa oikeaa tapaa avotakan lämmitykseen, se ei ole lämmityslaite, muutoin kuin niin kauan, kun siinä palaa tuli. Lähinnä tunnelmaa luova makkaranpaistolaite se on.
Tämäkin juttu rönsyää vaikka minne, mutta kyse on kuitenkin AVOTAKASTA!
Puuta haaskaava turhake!
turhake, kenties.. mutta kyllä se avotakkakin lämmittää, niin paljon kuin takassa on massaa ja massalla lämpökapasiteettia
Ei avotakka mitäänlämmitä - mitä nyt vähän hehkuessaan.

"Umpitakka"eli pystyuuni tai kaakeliuuni lämmittää kyllä.
Oikea tapa lämmittää takka on hankkia pari 10 kW raksalämmitintä ja niillä puhaltaa takka kuumaksi. Takka sitten siirtää lämmön huoneeseen.
Nyky pelleissä on se kolo valmiina tai pieni pykälä ettei pelti mene täysin kiinni tuon häkä vaaran takia. Avotakkojakin on niin monenlaisia, vanha pohjalaistalon avotakka varaa varmasti enemmän lämpöä, kuin nämä pienet tulikivihökötykset, mutta siinä onkin kiveä traktorikuormittain ja savukanavat kiertävät ymäpäri kasaa ennen ulospääsyä.
LÄMMITYS ON TAITO MINKÄ OPPII VUOSIEN SAATOSSA.
>KATI 2.12.2011 23:330
>LÄMMITYS ON TAITO MINKÄ OPPII VUOSIEN SAATOSSA.

Tulisijan valmistus, etenkään pannuhuoneeseen on taito jota suomessa ei ole opittu vieläkään. Asuintiloihin pikkuhiljaa voidaan toivoa tulisijoja joissa tärkein tekijä ei ole ulkonäkö vaan energiantuotto ja hallittu polttoaineen kaasuttaminen ennen savukaasujen polttoa.
Suomalaiset uuniensuunittelijat eivät ole kiinnostuneita muusta kuin ulkonäöstä ja rahasta.Kaikki muu onkin sitten exstraa(mm,lämpöteho).
He myyvät mielikuvia.
Yhtään kunnollista valmis uunia ei ole markkinoilla.
Ja avotakka on verkonpaino,vie ilmaa käytönaikana ulos enemmän kuin pystyy lämmittämään.JA ON FAKTAA.
ostin tuollaisen sepon valutuotteen sissikaminan ja se maksoi 225e. Painaa 70 kiloo ja ei varaa käytännössä juuri mitään. Asensin sen ylipitkällä putkella seinään ja kolmenmetrin päähän laitoin sellaisen halvan puhaltimen joka on päällä aina kun tuli palaa. Kylmällä poltan 2 pesällistä vuorokaudessa ja se riittää 80m2 yläkerran lämmöksi. Savupuki menee kunnolliseen muurattuun hormiin jolla on ikää 60v. Seinä kyllä varaa aika hyvin kun piippu on aika pitkä. Muu osa talosta lämpiää öljyllä vesikierrolla. 240m2 total ja kuluu 2100 litraa kallista öljyä. En vaihda systeemiä mihinkään, käytetyn ö polttimen saa 50eurolla joltakin apinalta joka on siirtynyt sähköllä toimivaan maalämpöön ja ei osaa sijoittaa pääomia.
Olen sitä mieltä, että jos kaupunkilainen uusavuton hankkii takan ja sitä meinaa myös lämittää niin näille pitäisi olla pakollinen 2 viikon kurssi ennenkuin piipusta saa pölähtää savu.

Ensimmäiseksi opetettaisiin miten puut varastoidaan. Nyt nuo takan omistajat homehduttavat kaikki varastot (naapurinkin) kun ei ymmärretä, että kosteita puita ei saa pinota tiiviisti seinää vasten. Ei sisätiloissa eikä ulkona.

Seuraavaksi opetettaisiin minkälaisia puita sinne takkaan laitetaan ja miten erottaa kostean ja kuivan klapin toisistaan. Sitten sytyttäminen jne.
Itselläni on pienehkö muurattu avotatakka, missä on poskikanavat tulipesän molemmilla puolilla. Tulipesä on kooltaan n.600*600*800mm takan ulkomitat n.1100*1000*1200mm. Taloni on vanha 50-luvun pieni puutalo (n. 225m³). Kun ulkona on n.-5 pakkasta ja viikonloppuisin poltan lauantaisin ns. lihalaatikollisen pilkkeitä nousee sisälämpötila n.3°C (19-22) . Takka on pinnaltaan vielä sunnuntai-iltana lämmin. Joten minusta tuo kivikasa lämmittää ja saa siinä paistettua makkarankin.
Pellin suljen samoin, kuten tekee arvon Timpermannikin.
Ja se savupellin kulma kuuluu murtaa Suomessakin, siksi siinä pellissä on valmiina valussa murtoviiva (toki voi porata reiänkin).
Sulla on varaavatakka,se että siitä puuttuu suuluukku ei tee siitä avotakkaa.
Avotakassa ei ole poskikanavia,vaan suorahotu hormiin.
Ompa kyseessä avotakka tai varaava sen hyötysuuhteeseen on vaikea vaikuttaa.Ainoastaan liiallisen vedon voi rajoitta säätämällä savupeltä mahdollisimman pienelle joten palamisen vaiutus kestää kauemmin pesässä.Vanha hyvä konsti on luukullisessa tulisiassa palavalla tulitikulla raottaa luukkua.Silloim tuli kaartuu tulipesään
päin eikä sammu veto on sopiva
Miten sait palavalla tikulla sen luukun raolleen?Mulla tikku katkeili ja palo sormet,onko saatavana paksumpia tikkuja?
Jälleen yksi uusavuton kyllä teitä riittää
"saatavana paksumpia tikkuja"saat niitä päätäsi raapimalla ei ne varmasti mitään ruutipäitä ole mutta paksummpia kyllä.
joo
Kylläpä menee jutut lapsellisiksi täällä, ja vielä miehiä.... Meillä lämmitetään isoa leivinuunia talviaikaan lähes joka päivä silloin säästää tosi paljon sähköa ja talo on lämmin aina. Uuni on noin 140cm kanttinsa ja pesän sisäpituus on jopa 103cm puut ovat yleensä 60-85cm pitkiä ja aika paksuja ja niitä poltetaan pari pesällistä eli noin 10 kpl suunnilleen illassa. Mieheni ja hänen veljensä ja hänen isänsä ovat kaikki takkamuurareita, ja olen kuullut aika paljon juttua tulipesistä. Ihmettelen aikaisempaa viestiä missä häkää oli tullut huoneistoon vaikka häkäpelti oli jätetty auki ??? meillä hiilet vedetään kun tuli on sammunut ja punaisena helottavan hiilen pintaan muodostuu harmahtava tuhka jonka jälkeen häkäpelti on sitten auki vielä noin tunnin ajan jonka jälkeen sekin suljetaan. Jos haluaa saada kaiken hyödyn esim leivinuunista miksi lämmittää sitä vain pari kertaa viikossa silloinhan se ehtii jähtyä talvipakkasella ja vaatisi parina päivänä lämmityksen taas peräkkäin että luovuttaa kunnolla lämpöä. Kylmänähän uuni jäähdyttää jopa taloa- valtava kivimöykky keskellä taloa :))
Noinhan se uuni lämmitetään.Sitten kun kokemusta karttuu voi hieman "hifistellä". Täytä uuni suunnilleen samankokoisilla haloilla.Älä käytä pyöreitä yli 6cm halkaisijaltaan olevia.Pyöreä palaa pitkään ja joudut kohentamaan monesti,että liekki paranee ja ne pökkelöt palaa loppuun.Älä käytä sanomalehtiä sytykkeenä.
Jos poltat koivua revi kaikki tuohi irti mitä saat ja anna ne kateelliselle naapurille.Jätä itsellekkin vähän,että saat tulet
Puut kyllä syttyy jos ne on kuivia ja nehän pitää olla jos aiot taloa lämmittää.
Sellainen leivinuuni kuten minulla,hyvä veto,pitkä piippu vie turhaan lämpöä ulos kun isommat tulet on jo hiipuneet ja jäljellä isoista kekäleistä sellaiset pikku tulet.Pelti pienelle,että savukaasut poistuu hissukseen.Ei pikeä uuniaa tai piippua
Pari kohennusta välillä ja kun kekäleet on pieniä ja niitä on jäljellä tasainen punainen matto,ilman sinistä liekkiä,Hiilet alas hiilipesään ja pelti auki sen verran ,että veto säilyy.Testaa vaikka tupakansavulla.3 varttia riittää meillä.
Noin 1200 lämmityskertaa takana ja teen aina samalla rutiinilla,
"Kylmänähän uuni jäähdyttää jopa taloa- valtava kivimöykky keskellä taloa :)) "

Niinku mikä uunin lämmön pudottaisi huoneenlämmön alapuolelle?

Toi on varmaan jotain naisten ylempää fysiikkaa.
"Niinku mikä uunin lämmön pudottaisi huoneenlämmön alapuolelle?"

Takan hormi toimii ymmärtääkseni kylmäsiltana ja siirtää siis näin viileää sisätiloihin. Emissiivisyys alkaa siis toimimaan päinvastoin kuin haluttaisiin eli huoneilma alkaa lämmittämään takkaa.
Voi teitä fysiikkatötteröitä! " ihana leivinuuni "on oikeassa! Hän tarkoittaa sitä, että suuren kivimassan omaava leivinuuni vie huonelämpöä ja siten energiaa mikäli sitä ei lämmitetä.

Lukekaa siitä oikeat leivinuunin lämmitysohjeet..
No kyllä aivan 100% varmasti piipun kautta tulee kylmää sisään. Nykyiset savupellit esim ovat hieman auki aina turvallisuussyistä. Poltan joka päivä takan ja kyllä sen huomaa jo päivän päästä, että piipun yläosa ennen savupelliä on kylmempi kuin huonetila. Jos takka pääsee täysin kylmäksi, niin jo piipun alapuolellakin on kylmempää johtuen juuri savupellinen "vuotamisesta". Toki noita fysiikan juttujakin varmasti tulee peliin, mutta lähinnä varmaan silloin kun takka on oikeasti käyttämättömänä. Kyllä toki lämmitetty takka on mieletön lämmönlähde.
Minulla on varaava takka 2xlämmitys n 10kg ja säästän sen avulla n 15 000kw sähköä suorasähkötalossa. Sähkölasku on käyttövesi 200eur, kulutussähkö 500eur ja 200-300 kostean tilan ja autotallin lämmitys. Huonetilat lämpiää 100% takalla.

Asiantuntijat

  • SincityNaisille ja pariskunnille sunnattu intiimituotteiden erik...

Keskusteluhaku

Laaja haku



Lisää keskusteluja aiheesta

Tietoa mainosten kohdentamisesta