AA
A A A
Opastus ja palaute
liity jäseneksi!

 /   /  /  / koira vetää hihnassa

koira vetää hihnassa

67 Vastausta 491 Lukukertaa
Missä vika? Uroskoirani (25 kg, 1 v.) vetää hihnassa kuin "hullu"! Haistelee hajuja tien reunoilta, ja vetää täysillä matalana joka hajun luo ja jää maistelemaan pissoja. Yök!! Eikä ne ole vain narttujen pissoja. Mitenkään en saa koiraani lopettamaan vetämistä. Sillä on nyt valjaat, kun enhän voi sitä ainakaan kuristuspannassa pitää, se kiskoo silti ja on sitten tukehtumispisteessä.

Pentuna se kulki hyvin ja jos alkoi vetämään, riitti pieni nykäisy tai luokse kutsu sille, että sitten pysyi hihna löysänä. Vetäminen alkoi tuossa 9 kuukauden iässä, kun se enempi alkoi haistelemaan ja merkkailemaan.

Mitä te olette tehneet vastaavassa tapauksessa? Onko ns. veto-stop-pannat tai vastaavat ainoa ratkaisu. Koirani on kuin hypnotisoitunut niihin hajuihin, ei kuule ei nää...

Teenkö jotain väärin, kun mulla on ennenkin ollut tämmöisiä vetäjiä, lähinnä juuri uroksissa, vasta vanhempana alkoivat rauhoittumaan tai sitten kun kastroitiin. Mutta ei kaikki ole olleet kumminkaan ihan näin "pahoja tapauksia" kuin tämä...
kuonopanta on ainoa tehokas vedon rajoitin. Kuonopantahan on kuin päitset, ja hihna kytketään päitsien lisäksi tavalliseen kaulapantaan, ei kiristyvään. Alujksi koira saattaa vastustaa kuonopantaa varsin rajustikin hyppien ja raapien hihnaa kuonoltaa, mutta silloin kannattaa vain kiristää tasaisesti ja estää kuonopannan hankaaminen ja raapiminen pois päältä. Muutaman kuukauden jlkeen ei välttämättä tarvitse laittaa kuonopantaa edes paikalleen, vain jättää leuan alle roikkumaan.koir MUISTAA,, ETTÄ JOS EI OLE KUNNOLLA, INHOTUS PUETAAN PÄÄLLE!
Oikeassa reunassa on keskusteluhaku, sitä kautta löytyy tältä palstalta paljon hihnassa kulkemiseen liittyviä vinkkejä. Suosittelisin myös tätä uutta Tommy Wirenin kirjaa, siinä on paljon neuvoja lähellä pysymiseen ja kontaktin opettamiseen, jotka on hihnassa nätisti kulkemisen peruspalikoita: http://wsoy.fi/yk/products/show/195261

Olen myös kuullut tätäkin opusta suositeltavan, mutta en ole itse sitä lukenut: http://www.adlibris.com/fi/product.aspx?isbn=9519768688 . Saattaa löytyä kirjastostakin.
Lisäys edelliseen! Faktaa koirasta-seminaarin kunniaksi (http://faktaakoirasta.net/ , seminaari pidetään Helsingissä mutta sitä voi seurata myös nettistreamina) kustantaja Sanasilta myy kaikkia kirjojaan viikoilla 20 ja 21 kimppatilaushinnoin. Täällä kirjavalikoima: www.sanasilta.fi/tietokirjat.htm .

Itse olen noista kirjoista lukenut Turid Rugaasin "Rauhoittavat signaalit", ja se on erittäin hyödyllinen opas kaikille koiranomistajille. Karen Pryorin "Koira ja delfiini" sekä Barry Eatonin "Dominanssi - totta vai tarua" on kirjoja joista olen kuullut paljon hyvää ja itse harkitsen niiden tilaamista, sekä mietinnässä on Raymond ja Lorna Coppingerin "Koira?"

Esimerkiksi tuo Rugaasin "Kiskomatta paras" maksaa Adlibriksen kautta 22,60 euroa ja Sanasillan alehinnalla nyt 14,04 euroa... http://www.sanasilta.fi/kimppatilaus.htm
Miksi sinä vain mainostat jotain viestistä toiseen?
Niin, miksiköhän koirien kouluttaminen-nimisellä palstalla kannattaa jakaa koirien kouluttamiseen liittyvä linkkejä, joiden kautta voi hankkia tietoa koirien kouluttamisesta?
Eikö tämä ole keskustelupalsta?
Ja miksi keskustelupalstalla ei saisi jakaa linkkejä joista saa lisää tietoa? No joka tapauksessa, tällä palstalla on useita kertoja keskusteltu hihnassa vetämisen poisopettamisesta, ja kuten sanoin ensimmäisessä viestissäni, niitä keskusteluja voi hakea oikean reunan hakukentän avulla - aloittajan ongelma on kuitenkin hyvin samanlainen kuin muillakin joille on vastailtu hihnassa vetämiseen liittyen. Mutta tästä väännöstä ei ole mitään hyötyä aloittajalle, joten taidan päättää mielipiteenvaihdon tähän aiheeseen liittyen tähän viestiin.
riittävän pitkä, 8metrin fleksi ja säädettävä kiristyspanta jossa pehmuste. Et tarvitse muuta.

Se veto rauhoittuu kummasti jo parin vuoden kuluttua ja viiden vuoden jälkeen on vain kaukainen muisto.

Kokeiles muuten sellaista että lähdet lenkille omasta etkä koiran aloitteesta. Siis lenkille silloin kun koira nukkuu päikkäreitä jaloissasi, vieressäsi tai on muuten rento reporanka..
Ei helvetissä mitään flexejä!!!!! Se on paskin keksintö ikinä, ja vaarallinenkin vielä. Tältä palstalta varmasti löytyy parempia neuvoja, ja jos ei löydy, niin sitten ei muuta kun aloittaja ottaa yhteyttä koirankouluttajaan. Flexit pitäisi kieltää lailla.
välinettä jota et osaa käyttää? Joillekin ihmisille vain olisi parempi että he ulkoiluttaisivat metrin pätkää ratakiskoa ;D

Koira ei selvästikään sovi jokaiselle ihmiselle lemmikiksi, ja tämä edellinen kirjoittaja nimim."Eieieieieieieieieiei" on selvästi yksi heistä.
No mullapa onkin koira, joka EI kisko ja kävelee vieressä ilman mitään taluttimiakin. Remmi sillä on kaulassa siitä syystä, että lain mukaan koiria ei saa irtaallaan pitää mutta todellisuudessa se ei tarvi mitään taluttimia, että revi sinä siitä.

Flexi on laiskojen ihmisten väline, juuri niiden joilla ei pitäis koiraa olla ensinkään. Miksi kukaan tahtoo sitä maailman paskinta keksintöä käyttää? Se aiheuttaa joka helvetin päivä vaaratilanteita, kun koiran reflexit ja reagointinopeus on ihan toista luokkaa kun ihmisellä, ja noiden flexejen nokassa ne sinkoilee sekunneissa milloin ajoradalle autojen sekaan, pyöräilijöiden eteen pyörätien poikki, tai toisten koirien naamalle räksyttämään. Ne flexillä talutettavat koirathan on juuri näitä, joille ei mitään valtakunnan koulutusta ole annettu, ja perässä taapertaa yleensä joku hengästynyt hidas lyllerö jolla on sätkä suussa, ja kännykkä korvalla ja kivan mehevät juorut käynissä jonkun vitun bestiksen kanssa, eikä siihen koiraan kiinnitetä mitään huomiota ja tajuta edes mitä se milloinkin on tekemässä, ja mihin sinkoilemassa. Mitä jos sinäkin vaan menisit ihan oikean kouluttajan juttusille, niin et tarttis mitään pili pali taluttimia.
idiootti vaikka omistaisit koiran, jos kerran et sitä saa kulkemaan edes fleksissä ilman showta.

Tunnen muutaman kaltaisesi jotka ovat sitä mieltä että koira kulkee vierellä ilman talutintakin eikä heitä lait koske(miten on laitasi?).
No eräs heistä juuri kertoi hiljan kuinka koiransa oli lähellä kohdata loppunsa jäämällä linja-auton alle. Ei ajanut pyörä päältä, eikä kolauttanut kakkulaansa minnekään, joten selvisi säikähdyksellä. Mitä näinkään seuraavalla kerralla, osuessamme vastakkain vilkkaalla tieosuudella kevyenliikenteen väylällä? No olihan se sesse taas irti, ja tapansa mukaan moikkaamassa ja häiritsemässä ihmisiä. Kiltti narttukoirahan se on, mutta ihmiset eivät välttämättä tiedä sitä kiltiksi.
Sitten on näitä joilla on myös niin kovin kiltti ja luotettava iritpidettävä sesse, joka jostain syystä aina ärsyyntyy vastaantuleville koirille. Oman koiranii turkista olen poiminut niitä jo tusinoittain pois. Ja jos joskus jollakin sattuisi olemaan se helvetin lyhyt hihna, niin millainen show'n koira yleensä nostaakaan vastaan tullessaan.

Ihmetyttää ja vituttaa kaltaisesi jotka ovat täydellisesti sitä mieltä että koiria ei tarvitse kouluttaa tavoille, riittää että se osaa kulkea vierellä ja noutaa keppiä.
Osaatko edes lukea, vai ootko muuten vaan tyhmä, onko ymmärryksessä vikaa? Minähän sanoin, että koirani osaa kulkea vierellä vaikka ilman talutinta, mutta sillä se remmi on kaulassa siksi, kun lain mukaan pitää olla. Mun koirani ON koulutettu ja toimii joka tilanteessa moitteettomasti, siksi en tarvi mitään avuttomien ja laiskojen pili pali flexejä. Sun ja muiden flexi ääliöitten koirathan ne ei mitään käytöstapoja osaa, ja on täysin kouluttamattomia muutenkin. Tajuatko edes, että ennen kaikkea vaarannat sen oman koirasi hengen sillä paskalla flexillä? Sulla ei todellakaan pitäis olla koiraa.
Sinullahan näyttää se "lukihärö" olevan. Minähän sanoin että koirani osaa kulkea fleksissä. Älä minua syytä jos olet itse niin avuton koirasi kanssa että et saa sitä uskomaan itseesi fleksillä kulkeissanne. Sinä itse tuossa nyt tunnustit että joudut pitämään sitä remmissä kun se voi vapaana tehdä mitä tahansa. Laki on vain tekosyy. Parempi toki niin, ettei käy kuten esimerkkini haukulle. Tai jopa pahemmin, tuota tuuriahan voi verrata lottovoiton saamiseen. Äläkä nyt vain provosoidu tästä niin että alat näyttääksesi minulle että kyllä sinun koirasi kulkee vapaana hyvin. Laki on laki, joten noudata vaan edelleen sitä. - Ja kouluta koirasi - äläkä herjaa hyvää laitetta.

Ja ensi kerralla, vedä välillä henkeä ;D
Ootpas tyhmä. Olenhan monta kertaa sullekin ja kaltaisilles suositellut yhteydenottoa koirankouluttajaan, kun ette näköjään itse osaa koirianne kouluttaa. Eikö siitä jo tollompikin tajua, että MUN koirani ON koulutettu? Kouluttamattomien koirien laiskat omistajat ne vaan noita flexejä suosittelee muillekin, ettei teitä itseä niin hävetä kulkea tuolla kun on sitten muillakin huonosti käyttäytyviä flexin nokassa sinkoilevia räksyttäjiä, eikä vaan teillä itsellänne.. No sinä et ilmeisesti tajua, tyhmä mikä tyhmä. En tarvi mitään flexejä, mutta jos sen tollojen kapistuksen koirani pantaan kiinnittäisin, niin se silti kävelisi nätisti vieressäni niin kuin kunnolla koulutetut koirat tekee. Ja vedä itse henkeä ja mieti hetki, jos osaat. ;)
olenpa minä kerrassaan tyhmä, hyi minua ;D Olisihan se pitänyt tietää että palstan viistoistakesäiset täällä tietää koirista ja kouluttamisesta iiihan kaiken. Kuinka saatoinkaan unohtaa tämän tärkeän ikiaikaisen totuuden. Hyi-hyi minua vielä kerran.

Noh, pentuparka, kait sinäkin vielä opit kun pääset tähän ikään ;D Toiveissa on että voit joskus vielä luopua siitä nahkaremmistä ja siirtyä fleksiin....

Sitä ennen - kouluta koirasi kunnolla.
Minkähän ikäinen se neiti tai herra mahtaa olla? Minä olen 45 -vuotias, ja minulla on ollut koiria siitä lähtien kun täytin 18 -vuotta (ostin itselle syntymäpäivälahjaksi ensimmäisen koiran). Koskaan en ole flexiä omistanut, ja myös minun mielestäni se on laiskojen väline. Ehkä jossain metsässä tai erämaassa ihan ok. väline, mutta ei missään nimessä pyöräteillä yms. paikoissa, joissa kulkijoita on enemmän. Suurimmat ongelmat vastaantulevissa koirakoissa aiheuttaa ne, joilla on käytössä flexi. Tuskin kukaan oikeasti koiransa kouluttanut käyttää flexiä, miksi käyttäisi kun koira kävelee kauniisti vieressä kiskomatta? Jos ideana tuossa on antaa "vapautta" koiralle, niin ne pyörätiet ja jalkakäytävät ovat ihan väärä paikka siihen. Koulutetun koiran kanssa voi mennä jonnekin maastoon ja päästää sen siellä vapaaksi, tietysti sekin lain puitteissa. Olen myös sitä mieltä, että flexit pitäisi kieltää ja parempi kun ei olisi koskaan keksittykään. Monet kerrat olen omasta koirastani irrotellut jotain karvaturreja, jotka ovat sen kimppuun käyneet ja solmineet itsensä sillä flexin ohuella siimalla koiraani tai sen pantaan ja taluttimeen, siihen kun ei tarvita kuin muutama pyörähdys ja se naru on tiukassa solmussa. Sitten ne roikkuvat melkein hirressä ja joutuvat paniikkiin ja alkavat purra minua, koiraani ja omaa omistajaansa, kun yritämme saada sitä pirullisen ohutta narua irti ja pois solmusta, että se rekku siitä irtoaa. Tosiaankaan flexiä ei pidä suositella yhtään kenellekään, sillä se on oikeasti hirvittävän huono ja vaarallinen väline.
iässä sua paremmaksi. Mutta hämmästelen, että jos olet noin pitkän elämän jo nähnyt, etkä sinäkään vielä ole hoksannut että koiran tulee olla ihan oikeasti hallinnassa. Tottakai koirasi on nk."hallinnassa" jossain 2m liekassa. Mitä koira voi muuta tehdä kuin mennä minne omistaja vie, eikä edes pyydä saati käske? Koulutettu koira fleksissä saa pitää vapautensa mennä ja kulkea niin syvällä ojissa ja mettän puolella kuin haluaa. Se tietää että toiselle puolelle kuin millä kuljetaan, ei ole mitään asiaa. Se kuuntelee mitä omistaja haluaa, ja toteuttaa toiveen, jos ei millisekunnilleen, niin sen kymmenen sekunnin viipeellä, minkä vaatii käskyn mennä korvista selkäytimeen. Niin toimii koulutettu koira.

Tottakai minäkin olen joskus joutunut tilanteisiin jossa olen joutunut irrottamaan koiria toisistaan. Siihenkin auttaa se että pyytää koiria olemaan rauhallisesti. Tämän tilanteen voi ennaltaehkäistä myös helposti. Fleksit, kuten muutkin hihnat pidetään riittävän tiukalla (ja omistajat tanssivat kuin balettimissit), eikä koiria päästetä kiertämään toistensa ympäri. Fiksu koiranomistaja ymmärtää tämän, vähemmän fiksu ei.

Ikäviä sen sijaan ovat tilanteet joissa kuljetetaan kahta isoa rekkua toisiinsa kytketyillä hihnoilla, nk dubbeleilla. Siitä kun Turre ja Murre(á 50kg) päättää lähteä lapasesta, niin ei pidä mikään. Tällaisenkin kohteen olen joutunut poistamaan oman koirani turkista. Kaksi "hyvin koulutettua" malamuuttia metrisessä hangessa. Oli kiva pieni ottelu ja hurme värjäsi hangen sangen taiteellisen kauniiksi. Kaikki koirat selvisi vahingoitta, mutta minä en. Nämä dubbelit erityisesti tulisi kieltää lailla, kun ihmisillä ei järki oikein säteile.

Noita "hyvin koulutettuja" koiria on tullut myös vapaana vastaan metsissä ja teillä. Omistajalla, jos sellainen mukana, yleensä nahkaremmi rennosti olalla roikkumassa, ja huutaa jo kaukaa: Se on ihan kiltti, eikä se tee mitään. Ja silti verenvuodatukseltakaan ei ole aina vältytty. Tähän saakka on lähinnä oma vereni vuotanut. Ja mikä yllättävintä - näiden hyvin koulutettujen omistajat eivät yleensä tee muuta kuin seisoo kuin hoomoilaset peukalot perslävessä ja kattoo että mitäs nyt, uskaltaako tohon edes mennä noita piteleen. Perskele että risoo nuo.

Joten älä nyt morkkaa sinäkään hyvä ihminen erittäin käytännöllistä laitetta, vaan kouluta koirasi kuuntelemaan mitä sanot - myös fleksissä. Samaa tietysti toivon myös kaikille niille nykyisille ja entisille fleksin käyttäjille, jotka ovat aiheuttaneet niiden huonon maineen. Sinun, tuon teinin, jonka kanssa ylempänä väittelin, tai kenen tahansa muun silmissä.
Miksi luulet, että minä tai tuo oletettu teini emme olisi kouluttaneet koiriamme, vaikka hän sanoo kouluttaneensa omansa (monta kertaa tuonut asian esille), ja minäkin sanoin kouluttaneeni koirani?

En näe flexille mitään tarvetta, koska koirani osaa kävellä vierelläni remmi löyhällä kauniisti aina ja joka tilanteessa, eikä provosoidu toisten kouluttamattomien koirienkaan käytöksestä, näin toimii hallinnassa oleva koira. En tahdo sen myöskään rypevän ojanpohjilla, sillä koskaan ei tiedä mitä rikkinäisiä viinapulloja siellä on tai huumeruiskuja, joten en tieten tahtoen halua sitä alttiiksi sellaisillekaan vaaroille asettaa. Kuten sanoin, koulutettu koira voi liikkua vapaana maastossa -siihen ei tarvita ojanpohjia ja flexejä, ja minä en päästä koiraani maastossakaan niin kauas itsestäni etten näe missä se on, ja se tulee luokseni heti kun kutsun.

Flexi on yleensä käytössä juurikin niillä, jotka eivät ole vaivautuneet koiriaan kouluttamaan. Viimeisin "hassu" sattumus (joka ei kyllä naurattanut ollenkaan) flexi -sessen kanssa sattui viime talvena, kun olin koirani kakkaa korjaamassa tien poskesta. Koirani istui sievästi vierelläni odottamassa, että saan kakan pussiin. No siihenpä sinkosi flexi -ohjus ja kiersi muutaman kerran koirani ympäri niin, että nätisti oltiin sitten paketissa, ja rusettina komeili tämä pikku rekku roikkumassa koirassani. Sai siinä sitten kohmeisilla käsillä punoa sitä flexiä taaaaas kerran irti, ja pikkukoira näykki ja riehui.

Edelleen sanon, että flexiä ei pidä suositella kenellekään. Itse suosittelisin aloittajalle, ja muille ongelmissa oleville, että menette ihan oikean koirankouluttajan puheille, jos ette itse osaa ongelmasta päästä eroon.
Alkuun pakko sanoa, että ihan loistavaa että olet siirtynyt valjaisiin. Niin paljon käytetään kaulapantoja (niistä kuristuspannoista puhumattakaan) vetävillä koirilla, tajuamatta miten vakavia vammoja se saattaa pahimmillaan saada aikaan niskan alueella.

Kirjoitan tämän kahdessa osassa, pitkä selostus siksi, että erittäin viettisen nuoren uroskoiran onnistunut kouluttaminen vaatii aika kattavaa lähestymistapaa, ja myös sitä että ymmärtää ongelman syyt (erityisesti jälkimmäistä ei tällä palstalla yleensä osata aina arvostaa).
Yllä mainitut kirjat ovat hyvä tiedonlähde, mutta käytännössä useimmista niistä voi olla aika vähän iloa sillon, kuin koiralta tuntuu katoavan sekä järki että kuuloaisti sillä silmänräpäyksellä kun astutaan ulkoilmaan hajujen keskelle.

Syy vetämisen alkamiseen iän myötä on simppeli: pentuna hajut eivät olleet koirastasi niin mielenkiintoisia, että ne olisivat olleet hihnasta nykäisyn taikka kutsun huomiotta jättämisen arvoisia. Murrosiässä kuitenkin hormonit muuttavat uroskoiran tärkeysjärjestystä siinä määrin, että yhtäkkiä sitä tuskin voi enää vähempää kiinnostaa pieni paine kaulassa tai hihnan päässä huuteleva tylsä ihminen. Vaihtoehtona kun on toinen toistaan mahtavampia hajuja, jotka sitten saavat hormonit hyrräämään vielä lisää. Ja se tietysti vahvistaa käytöstä entisestään.
Ero entisiin koiriisi todennäköisesti liittyy ihan vaan vahvempaan sukupuoliviettiin.

Pissojen maistelu liittyy kitalaesta löytyvään vomeronasaalielimeen, jonka avulla koira aistii valtavan tarkasti niistä pissoista löytyvät hormonit ja muut maut – ne oikeastaan antavat sille kaiken olennaisen tiedon ympäristön muista koirista. Siinä siis syy koiran "pissa-addiktioon": tämä on hyvä tietää siksi, että pinttinyt mieltymys tähän pissojen maisteluun vaikeuttaa oikeasti paljon kouluttamista (verrattuna pelkkään haisteluun) – koira pahimmillaan ihan sekaisin, mutta kuitenki samalla koulutus pitää aloittaa paljon pienemmästä, jotta siinä oikeasti voidaan onnistua.
Asiaan liittyvä hyvä uutinen kuitenkin on se, että se ajan myötä rauhoittuminen on erittäin todennäköistä. Sitä odotellessa kouluttaessa on kuitenkin hyvä muistaa, miten todella vaikeasti vastuttavissa oleva asia kyseessä on koiralle.

Allaolevassa viestissä mahdollisesta koulutusprosessista tarkemmin.
Sitten se ehdotus koulutuksesta. Ensinnäkin, ongelman ratkaisemista tukeaksesi, koita opettaa hihnassa nätisti kävelemistä koirallesi uudelleen ihan perusteista. Kuulostaa siltä, että et ole koiran pentuaikana "joutunut" tätä varsinaisesti edes tekemään, mitä siis tulee nätisti kävelemisen positiiviseen vahvistamiseen. Seurauksena koiran näkökulmasta kontrasti nätisti kävelemisen (ei sisällä koiran kannalta mitään olennaisesti positiivista) ja vetämisen (mahtavat hajut palkkana) mielekkyyden välillä on entistäkin suurempi – ja tähän olisi syytä saada muutos.

Hankkiudu tätä harjoittelua varten mahdollisimman hajuttomaan ympäristöön (hiekkakenttä tmv.), ja palkitse koiraa aina kun se kiinnittää sinuun huomiota ja kävelee moitteettomasti. Nameja (ehkä paras tässä tilanteessa), kehuja, (leikkiä,) mitä vain mistä koira pitää. Tämä voi tuntua turhalta erityisesti jos siinä virikkeettömässä ympäristössä koira kävelee luonnostaan nätisti, mutta todellisuudessa on oikeasti merkityksellistä pohjatyötä. Vähitellen voidaan siis myös siirtyä enemmän hajuja sisältävään ympäristöön jatkamaan samaa harjoittelua.

Samasta syystä lenkillä on aina hyvä palkata siitä, kun koira kuuntelee ja kiinnittää huomiota yhtään! Muista samoin tehdä koiran kanssa yhdessä myös paljon kaikkea mukavaa: opetelkaa temppuja ym. kivaa yhteistä tekemistä, joka parantaa suhdettanne ja tekee sinusta hormonien valtaaman teinikoiran mielessä taas uudestaan vähän kivemman ja mielenkiintoisemman henkilön.

Sitten itse kiskomisen poiskouluttamiseen tehokkain, mutta ison koiran kanssa käytännössä vaikea keino on se, että koiraa "yksinkertaisesti" ei päästä hajujen luokse kun se vetää, vaan vasta kun se käyttäytyy nätisti (huomaa: alkuun se "nätisti käyttäytyminen" mistä palkitaan on erittäin pientä!). Jos koiran pitely ei muutoin meinaa onnistua, niin kuonopanta voi olla harkinnan arvoinen mahdollisuus: on kuitenkin tärkeää kokeilla sen toimivuutta varovasti, ettei innokas koira päädy kiskaisemaan täysillä se päässään ja aiheuta vahinkoa itselleen. Mielellään joku ko. kapistuksen hyvin tunteva ihminen auttamaan alkuun – ja ohellahan sitten edelleen joko ne valjaat ja/tai sitten erittäin leveä, tukeva panta.

Käytännössä siis näin vaikeassa tapauksessa voidaan aloittaa siitä, että koiran syöksyessä ensimmäistä hajua kohti pysähdyt ja pidät hihnan tiukalla niin, että koira ei pääse hajun luokse. Kun se sitten lopulta turhautuessaan vihdoin vilkaisee edes vähän sinuun päin (ja tässä sitten voi alkuun kestää KAUAN), niin sanot välittömästi vaikka "mene vaan" (käsisignaali mukaan halutessa), ja päästät koiran hajun luokse pitäen hihnan mahdollisuuksien mukaan löysällä (vaikka sitten omaa nopeutta kasvattamalla). Annat koiran haistella (kannattaa ehkä vältellä pahimpia pissalätäkköjä reitillä sen maistelun todennäköisyyden vähentämiseksi) erityisesti alussa sitä hajua riittävän kauan. Kun lähdette taas liikkeelle, niin sama toistetaan: vasta vilkaisusta pääsee seuraavan hajun luokse.

Näin pissojen haistelua käytetään siis palkkana hyvästä käytöksestä, ja sehän sitten on koiran kannalta se aivan paras mahdollinen palkinto tässä tilanteessa. Seurauksena se hoksaa todennäköisesti vilkaisun idean erittäin nopeasti, ja siitä voidaan sitten lähteä asteittan kasvattamaan vaatimustasoa ennen hajun luokse päästämistä: vilkaisu -> katsekontakti -> pitempi katsekontakti -> kääntyminen sinun suuntaasi -> askel sinua kohti -> lopulta vaikka vierelle tuleminen.
Lenkkeily näin voi tuntua erityisesti alkuun aivan mahdottomalta, ja voi olla että pääsette alkuun eteenpäin ehkä vain metrin tai pari kerrallaan. Jos kuitenkin vaatismustaso pidetään riittävän alkaa kehittää vähän itsehillintää ja saat ainakin sellaisen holtittoman hajuja kohti ryntäilyn kuriin.

Kun tämän sitten yhdistää siihen hihnassakävelyn perusharjoitteluun, lisättyyn aktivointiin, yhteiseen tekemiseen sekä ajan myötä tapahtuvaan rauhoittumiseen, niin ainakin merkittävää parannusta pitäisi saada aikaan. Samoin jos (kun..) lenkkeily on koulutuksen vuoksi hidasta ja pätkivää, niin on syytä huolehtia että koira pääsee purkamaan energiaansa lenkkeilemällä normaalisti jossain – vaikka jossain metsässä, missä muiden koirien hajuja voi olla vähemmän.

Jos koira on oikeasti aivan hajujen sekoittama, niin opettattaminen (tämää kuvauksesta päätellen siis, eli normaalia nuorta urosta vielä paljon viettisempi koira kyseessä) kiskomisesta pois voi viedä aikaa ja olla haastavaa. Yllämainittu ei ole ongelman välittömästi ratkaiseva taikatemppu, mutta tarjoaa toivottavasti mahdollisuuden päästä sellaiseen pisteeseen, missä voidaan alkaa taas kokonaisvaltaisemmin työstämään "täydellistä" hihnakävelyä.
No, siitähän tuli jo pieni romaani. Lisätään kuitenkin vielä, että kannattaa tulevien koirien kanssa sitten jo pentuaikana käyttää aikaa tällaisten ongelmien ehkäisyyn.
Sillä säästyy paljolta (...ja samoin välttää tarpeen lukea vastaavia selostuksia tulevaisuudessa).
Ei tarvita rakettitiedettä siihen, että opettaa koiran kulkemaan vierellä.

Aikaa tähän opettamiseen menee n. 2 viikkoa.

Koiralla on normaali panta ja normaali hihna. Ei flexiä.
Lisäksi tarvitset makupaloja, jotain mistä koira todella pitää (ja tietysti kakkapussi, sillä kerääthän koirasi ulosteet ja laitat ne roskiin).

Lähdet lenkille aivan normaalisti, et tarvitse häiriötöntä ympäristöä.
Kun koirasi on tehnyt nsimmäiset tarpeensa, voi opettaminen alkaa.

Ota hihna lyhyelle, hihna voi olla maksimissaan pituudeltaan metrin. Käärit siis hihnan lyhyelle.
Kävelet koiran kanssa, et sano sille mitään. Muista: EI MITÄÄN!

Heti, kun koira itse löysää hihnaa, edes pieneksi hetkeksi, kehut ja palkitset sen makupalalla. Muista HETI, kun hihna on LÖYSÄLLÄ koiran omasta aloitteesta.
Muutaman toistoin jälkeen koira alkaa itse tarjoamaan aktiivisesti hihna löysällä kulkemista.
Makupalalla palkitset koiran itsesi taakse, jotta koira alkaa tarjoamaan aktiivisesti vierellä kulkemista. Aluksi ohjaat koiran makupalalla haluamaasi paikkaan ja palkitset. Joka kerta sama juttu, kunnes koira tajuaa mistä kohdasta palkinto tulee.

Jo ensimmäisen viikon aikana alat pidentämään aikaa, josta koira saa palkinnon, kun s siis kulkee hihna löysällä.

Toisella viikolla alat käyttämään käskyä, esim. Ei vedä.

Heti, kun koira reagoi sanoihin: "Ei vedä" kehut ja palkitset sitä.

Namuista pääset eroon vähitellen, kun alat palkitsemaan sitä ensin joka toisesta... sitten joka kolmannesta... jne.

Älä hosu koulutuksen kanssa.
Itse opetin tällä tekniikalla erittäin aktiivisen ison koiran ja se kulkee nykyään kauniisti kaikki lenkit.
Kiitos kaikille asiallisista vastauksista ja linkeistä myös! Todella paljon tuli asiaa. Erityiskiitos nimimerkille pr_ todella perusteellisesta kirjoituksesta!

Eiköhän näillä saa jo alkuun toivottua käytöstä koiralleni. Opetusta haittaa tietysti toinen uroskoirani (samanrotuinen, 3v., kastroitu), joka on aina mukana, mutta täytyy sitten vaan antaa yksilöllistä ohjausta nuoremmalle pojalle. Ehkäpä osasyy vetämiseen onkin juuri tuo, että on mennyt pennusta asti toisen rinnalla, saamatta mitään sen ihmeempää henk.kohtaista opetusta.

Tuota olenkin jo tehnyt, etten päästä hajujen luo, sen takiahan minun käsi onkin jo "entinen" :D Vaatii nimittäin tosi paljon voimaa olla päästämättä koiraani hajujen luo.

Flexiä en aio käyttää, koska kulkiessa kevyenliikenteen väylällä, saisi koko ajan olla kerimässä sitä lyhyemmäksi muitten tiellä liikkujien takia ja tulee vaaratilanteitakin vrt. pyörät sun muut... Minulla on Flexi, mutta käytän sitä koirallani vain paikoissa, joissa ei ole muita.

Tämä vetäjä (niinkuin tietysti toinenkin koirani) on niin ihana ja kontaktia hakeva aina sisällä, mutta ulkona sitten hajut sekottaa pään ja se ei juurikaan minua kuuntele. Ja kun kuuntelee, ei ainakaan kovin kauaa, makupala on kyllä auttanut poikaa saamaan kuulonsa takaisin :) Minulla on semmoinen ollut tapana kyllä, että joskus on makupaloja mukana ja aina välillä kutsun pojat luokse (siis vaikka ovat hihnoissaan), kyllä he tulevat yleensä, ainoa tällä nuoremmalla on, että jos on hyvät hajut juuri, niin täytyy käyttää tosi innostavaa kutsua ja ehkä useamman kerran, että se "herää" tajuamaan, että sitä kutsutaan :D Luoksetulo on kyllä näillä muuten kunnossa, paitsi juuri hajujen takia nuoremmalla. Tokihan sillä on juuri menossa "hömppäkausi", joka alkaa siinä ennen vuoden ikää, et täytyy siinä mielessä ymmärtää...

P.S. Wannebe guru: TODELLAKIN korjaan jätökset aina pois ja roikotan niitä vielä koko lenkin kädessä, täällä kun ei ole roskiksia, mihin pussit laittaisi, omaan roskikseen täytyy viedä...
Nimimerkille Hanki piti vielä sanoa, että koirani eivät varsinaisesti pyydä ulos (ellei satu olemaan ripuli yhtäkkiä), vaan minulla on säännölliset, samat ulkoiluajat aina. Eli koirat tietävät myös aina jo hyvissä ajoin koska ollaan lähtemässä. Oikein naurattaa joskus, kun esim. aamuisin ne nukkuu rauhassa siihen asti kunnes vien kahvimukin pois ja huuhtelen sen, niin alkaa hyöriminen, vaikka minulla on vielä muitakin tekemisiä ennen ulos lähtöä :D
Tiedän hyvin tuon hyörimisen. Mutta kokeilehan joku kerta tehdä niin että lähdettekin ulos ennen sitä kaffemugillista. Ihan hissunkissun laitat vaatteet päälle ja lopussa pyydät koiria mukaan. Voit muuten yllättyä mitä seuraa.

Tuota hyörimistä ennen lähtöä kannattaa hillitä laittamalla koirat istumaan ja odottamaan rauhassa kunnes olet saanut itsesi valmiiksi. Samoin kannattaa rauhoittaa niitä alkuvaiheessa matkaa istuttamalla vähän väliä.

Niitä lenkkiaikoja tosiaan kannattaa vaihdella, lähinnä tuon ongelmajunnun vuoksi. Se on yksi keino millä hillitset rauhatonta menoa.

Jos itse noudatan koiran tahtoa ja lähden lenkille kun se on tuossa hyörivässä mielentilassa niin kolmannes matkasta kuluu siihen että saadaan vauhtimme sovitettua toisiamme tyydyttäviksi(tai siis minua tyydyttäväksi). Jos taas saan koiran läksemään rauhallisella mielellä, niin se on lähinnä parkkialueen läpi kulkiessamme ja sen jälkeen lenkki menee ilman turhia säätöjä.

Ps. Fleksiä voit käyttää myös pyörätiellä kunhan opetat koirille tien puolet, oikea ja vasen. Sekä uskomaan sen mitä sanot puolesta jolla kuljetaan. Meillä ei ole ollut ongelmia sen kanssa, mutta toki vain yksi koira jolloin käskyjen jakaminen helpompaa.
Luvalla sanoen, sinun koulutusmenetelmäsi vaikuttavat aika hömpältä. Jos luoksetulo perustuu ainoastaan makupalan hakemiseen, ei se ole mitään oikeata. Jokainen koira hakee makupalan, jos ei ole parempaa tekemistä. Sisällä kontaktia paljon hakeva koira on yleensä dominoiva koira, joka ei sitten ulkosalla tottele omistajaansa. Topakkuutta lisää hommaan, nyt sinun juniorisi kävelee ylitsesi mennen tullen.
Wannebe:lla oli hyvät, selkeät ohjeet.
Itse olen kouluttanut ketjupannalla ja kieltämällä vetämisen. Onnistui niinkin aika nopeasti. Mutta jos sitä kammoaa, suosittelen sitten kuonopantaa ja remmi lyhyelle. Ehdoton ei fleksille, se juuri opettaa koiran vetämään!
Sisällä koiran tulisi olla enimmäkseen omissa oloissaan, rauhallisesti, eikä hakea huomiota koko ajan. Tämä vaikuttaa kaikkeen tottelevaisuuteen.
En tiedä kenen kaikkien metodit nyt sinusta sitä hömppää ovat, mutta jos AP:n, niin minun ovat varmaan vielä pahempia. Kaipaisin kuitenkin vähän lisäperusteluja noille väitteille, koska minusta ne puolestaan kuulostavat omituisilta.

Ei namilla luokstetulon palkkaamisessa ole mitään väärää. Ei ideana ole koiran houkuttelu luokse tuitui jos sitä sattuu kiinnostamaan, vaan se, että siitä luoksetulosta tehdään koiralle aina kannattava juttu. Palkan pitää erityisesti koulutusvaiheesta aina vastata sitä mitä koira menettää tulemalla luokse, mutta monessa pienessä tilanteessa se namikin riittää hyvin.
Mutta mihin tämä "oikea" luoksetulo sinusta perustuu? Minkä pitäisi olla se maaginen voima, joka saa nuoren uroskoiran irtoamaan vaikka sieltä pissalammikosta kutsuttaessa?

Minä puolestaan sanoisin, että sisällä kontaktia paljon hakeva koira on todennäköisesti fiksu, nuori, energinen eläin, joka asunnon virikkeettömässä ympäristössä on edelleen sitä mieltä, että omistaja on mahtava tyyppi ja sitä kannattaa kuunnella.
Kun siirrytään ulkoilmaan jossa hajut sekoittavat koiran pään, unohtuu kaikki edellinen. Koulutuksella voidaan kuitenkin päästä siihen lopputulokseen, että ulkomaailman virikkeistä huolimatta koira haluaa kuunnella ihmistä. Niin: haluaa.

Sisällä ei sinänsä ole mitään itsearvoista syytä olla tekemättä mitään, mutta toki koiran pitää pystyä rauhoittumaan, ja huomionhakua ei myöskään tässä iässä haluta vahvistaa. Siitä samaa mieltä, olkoonkin että eri syistä. En sitten tiedä, oliko AP:lla näiden asioiden kanssa edes mitään ongelmia.
Tarvittava auktoriteetti (luottamus) koiran silmissä syntyy sillä, että ollaan johdonmukaisia. Että osataan kyllä vaatia koiralta sitä hyvää käytöstä, muttei silti vaadita liikaa tai toisaalta liian vähän. Rankaisu luo erityyppistä auktoriteettia, mutta tekee hallaa mainitulle luottamukselle.

Ja joo, sen rangaistuksen käyttö toimii "varmasti", mitä tulee minkä tahansa käytöksen lopettamiseen. Koira kuitenkin yhdistää kuristuspannalla nappaisusta seuraavan kivun sen vetämisen ohella myös ihmiseen! Jos ei oikeasti näe muita syitä olla käyttämättä aktiivista rankaisua koiran koulutuksessa, niin siinä luulisi olevan ainakin yksi.
Lisäksi toimiakseen rangaistuksen on pakko aina vastata ärsykettä, ja jos koira oikeasti on ihan sekaisin hajuista, niin hihnan nyppimiseein kehittyy helposti toleranssi. Ja se kuristuspanta ihan oikeasti saattaa aiheuttaa koiralle vammoja – se ei ole mikään kukkahattutätien vitsi…

Wannabella on erinomaiset ohjeet perusvetämiseen, mutta ainakin itse sain aloitusviestistä sen kuvan, että kyseistä nuorta koiraa eivät välttämättä namit hirveästi kiinnosta silloin kun kaikki maailman pissalammikot ovat sen kuonon edessä. Tai ainakaan sen jälkeen, kun ekat niistä on maisteltu.
Tämän ongelman saa tarvittaessa kierrettyä käyttämällä juuri sitä haistelua palkkana oikeasta käytöksestä. Mutta toivottavasti näistä annetuista eri ohjeista aloittaja pystyy valitsemaan sellaisen kombon, joka sopii juuri omaan tilanteeseen – netin kautta neuvominen on aina ongelmallista.
"Koira kuitenkin yhdistää kuristuspannalla nappaisusta seuraavan kivun sen vetämisen ohella myös ihmiseen! "

Hmm! En ole tuo wannabe, mutta vähän jäin miettimään miten tyhmänä pidät niinkin viisasta eläintä kuin koiraa? Meillä koira kyllä huomasi hyvin nopeasti mikä auttoi siihen että happi loppui kun ketjupantaa kiristi. Pari kertaa asiasta kun huomautti vielä sanallisesti, niin se oli käytännössä siinä. Ja tuo koira on todellinen junttien kuningas.

Noiden päivien jälkeen ei ole koularia tarvittu kuin satunnaisesti narttujen juoksuaikaan kevätliukkailla.
Ah, en olettanut kenenkään käyttävän sitä pohjaten varsinaiseen aktiiviseen kuristumiseen. Ymmärtääkseni koulutuksessa kuristuspantaa pakotteena käyttävätkin ovat yleensä sitä mieltä, että näin ei tehdä, vaan pantaa käytetään vain nopeisiin korjauksiin.
Huomasithan myös, että aloittaja mainitsi koiran kiskovan voimakkaasti kuristuspannasta välittämättä?

Kukin tavallaan. Minä juurikin arvostan koirien älykkyyttä sen verran paljon, että haluan koiran käyttäytyvän toivomallani tavalla siksi, että siitä on mukavaa tehdä yhteistyötä kanssani ja kuunnella. En siksi, että se yrittää näin toimimalla ainoastaan välttää jotain ikävää seurausta.
Lisäksi oikeaa käytöstä positiivisesti vahvistettaessa kommunikointi paranee: koiraa koulutetaan tavoille pitkälti siten, että se opetetaan kuuntelemaan ihmistä. Siis muutenkin kuin käskyn "EI!" kautta. Tätä ei tapahdu silloin, jos koira muuttaa käytöstään vain välttääkseen esimerkiksi tukehtumisen tunteen.

Ja mitä tulee vielä tuohon älykkyyteen, niin moni koira oppii kyllä huomaamaan milloin ihminen on pistänyt kaulaan kuristavan vempainen ja milloin ei. Ja sitten ollaankin pahimmillaan takaisin lähtöpisteessä, ellei ketju ole kaulassa aina lenkkeillessä.
En kyllä palaa takaisin kuristuspantaan. Tämä koirani on kyllä niin hurmiossa hajuihin, ettei se piitannut vaikka oli lähes tukehtumispisteessä, kun veti! Kuka sellaista voi katsoa? Eikä auttanut, vaikka nykäisin hihnasta, että olisi huomannut saavansa ilmaa, kun ei vedä. Ja tuohan kuulostaa ihan siltä ikävältä "koulutusmenetelmältä", hapetukselta, jota en ikinä käyttäisi koirilleni! Näin kerran täällä meidän paikkakunnalla tapauksen, kun koirankasvattaja kuristi rähjäävää, kiskovaa koiraansa pannalla nostamalla sitä ylös, ettei koira saanut happea. Koira meni tajuttomaksi maahan ja kakkasi alleen... Minulla on omakohtaista kokemusta myös metallisista kuristuspannoista koiralla, joka ei juurikaan vetänyt, niin silti karvat katkesivat ikävästi sen kaulurikarvoista.

Jossain ongelmakoiraohjelmassa näin myös sellaisen tavan poistaa vetäminen, että aina kun koira vetää, pysähdytään ja lähdetään liikkeelle heti kun se löysää hihnaa. No kokeilin sitä, ja vetäjäni oppi siihen, mutta on se semonen paukapää, ettei tuokaan tepsinyt, jos oli tuoreita hajuja tien reunalla: kun pysähdyin, koira otti pari askelta minuun päin ja kun lähdin liikkeelle, se meni muutaman askeleen hyvin ja sitten taas johonkin puskaan vauhdilla. Toistin tätä monta kertaa kyllä, mutta varmaan olisi pitänyt jatkaa tätä vaan jatkuvasti...

Kaikki toimenpiteet saan kuitenkin tehdä koirilleni, että ei luulisi olevan pahempaa johtajuusongelmaakaan tässä. Ei ole ruuan vahtimista, saan ottaa kupit vaikka pois kesken ruokailun. Koirani eivät näyki, eivätkä pure minua. Mutta koirani saavat kyllä ylenpalttisesti huomiota. Ehkä liikaa, myönnetään. Ehkäpä tämä nuorempi ei sitten kuuntele minua niin ulkona, kun tietää muutenkin olevansa huomion keskipisteenä, eikä ikäänkuin osaa ansaita sitä huomiota. Ja kun ne hajut vie voiton. Eli onko mahdollista, että koira katsoisi olevansa johtaja ulkona ja sisällä se johtaja olisin minä? :D

No, joka tapauksessa näistä saamistani vastauksista saan kyllä aikaiseksi hyvän yhdistelmän koirani opetukseen, niin saadaan juniori kävelemään nätisti ja minun käsi kuntoon :))
"Eli onko mahdollista, että koira katsoisi olevansa johtaja ulkona ja sisällä se johtaja olisin minä?"

Ei ole, koirasi vain yksinkertaisesti unohtaa sinut ja olemassa olosi. Ei tarvi tehdä mitään johtajuusjuttuja tuon takia. Nyt on vain tavallista sitkeämmässä tuo tapa. Tarvittaessa vaikka kanna koira hajupaikkojen ohi. Keksi muuta ajateltavaa, harhauta sitä. Juokse, usuta kanin tai linnun perään(tarvittaessa vaikka olemattoman), etsi viereltä jotain vielä kiinnostavampaa ja hihkaise rekut paikalle katsomaan.
No, voinhan noitakin kokeilla (paitsi kantamista :D), eivät ainakaan nuo vahingoita koiria millään tavalla :)
Kinkkisissä paikoissa voit kokeilla harhautukseksi jotain toimintaa joka on koiralle todella mukavaa. Oma koira esimerkiksi innostuu kovasti namien etsimisestä maasta, metsästyskoirana tietty nenänkäytön palkitsevuus korostuu, joten lentävä nami jonka saa etsiä maasta on monta kertaa mielenkiintoisempi kuin kädestä annettu.

Jos saat koirasi innostumaan esimerkiksi namien etsimisestä ja liität siihen jonkun vihjesanan, voi sen sanan ja toiminnan avulla harhauttaa tiukemmissakin paikoissa koiran. Itse olen käyttänyt sitä esim. ahtaissa ohitustilanteissa joissa vastaantuleva koira laittaa kunnon rähinän pystyyn - vihjesana "etsi" ja koiran mielenkiinto kääntyy salamannopeasti minuun ja siihen mistä namit lentää ja mistä saa niitä etsiä. Ollaan tietty tehty etsintää paljon ilman koirahäiriöitä jotta käytöksestä on tullut näin vahva.

Mutta tämä siis toimii meillä tilanteessa jossa nenän eteen laitettu nami ei voisi vähempää kiinnostaa, mutta kun antaa koiralle tilanteeseen vaihtoehtoisen, koiralle mielenkiintoisen toiminnan, unohtuu vastaantuleva koira heti, ja sama pätee varmasti kiinnostaviin hajuihin. Tämän etsimisen jälkeen siirtyy koiran huomio yleensä suoraan minuun eikä ohimenneeseen koiraan, koiran odottaessa uuttaa mukavaa tehtävää. Toinen käytös jota treenataan ja joka sujuukin jo rauhallisten koirien ohituksissa hyvin, on katsekontakti, mutta se ei ole vielä tarpeeksi vahva jotta toimisi haasteellisissa ohituksissa mutta eiköhän siihenkin päästä jossain vaiheessa.
Kyllä, hyvä idea tuokin ja ihan toteutettavissa :)
Noh - kukin tyylillään. Itse en jaksaisi koiraani kantaa mihinkään, joten pakko on vaan saada tottelemaan. Valitettavasti se vaan niin on, että tottelematon koira ei kunnioita omistajaansa. Ilman muuta se on kiintynyt omistajaansa, ruokintaan ja hemmotteluun, mutta määräysvallan se pitää itsellään silloin kun sen parhaaksi katsoo. Yleensä ulkona.

Johtajuudessa ei ole mitään maagista. Jos koira pitää sinua pätevänä, luotettavana johtajana, se haluaa kuulua porukkaasi ja tulla luoksesi. Se arvostaa mielipidettäsi, eikä kyseenalaista(paitsi nuorena). Hyvä johtaja on rauhallinen ja jämäkkä, eikä mielistele koiraansa.

Namien jakamisessa ei tietenkään ole mitään väärää, käytän itsekin niitä joissakin koulutustilanteissa. Niillä ei vaan saavuteta koiran kunnioitusta, vaan liiallinen palkkaaminen nostaa koiran egoa ja sille voi tulla itselleen johtajuuskuvitelmia.

Saahan sellaisenkin koiran kasvattaa, jokaisen oma asia. Itse en jaksaisi loputontaa telkkuamista koiran käytösongelmien kanssa, vaan haluan, että homma toimii ja koira kuuntelee minua. Koiran ja ihmisen turvallisuuden takia.
Kun ei tässä muuta ongelmaa minulla ole kuin, että toinen koiristani on "hulluna" hajuihin ja kiskoo sen takia, niin en lähtisi puhumaan johtajuusongelmasta tai loputtomista käytösongelmista koirallani. Kun näkee meidän päivittäiset toimet ja olemiset, ei kukaan mainitsisi edes sanaa ongelma. Paitsi tuo vetäminen. Mutta ei siihen kukaan kiinnitä huomiota.

Onhan minulla siihen aina se viimeinen keino olemassa: koiran kastroiminen. Sitten sitä ei enää kiinnosta hajut siinä mittakaavassa kuin ennen. Kyllä se kastroitu uroksenikin haistelee hajuja vielä, mutta ei sekoa niiden takia.

Ja niinkuin aiemmin tuolla kerroin, kuuntelee tämä juniorikin minua ja, paimenkoira kun on, seuraa tekemisiäni aina, paitsi silloin kun on kysymyksessä kiinnostavat hajut. Onhan kysymyksessä vielä juniorikoira, toki se jos kuka sekoaa hajumaailmasta, jota se alkaa ymmärtää kehittyessään. Uskon sen rauhoittuvan vielä, kun ikää tulee lisää, niin on käynyt ennenkin, ja ilman kastrointiakin...

Olen erittäin tyytyväinen myös tähän kiskojakoiraani noin kaikenkaikkiaan, niin mukautuvainen ja ihmisläheinen se on!! Eli saattaa olla hyvinkin pienestä kiinni, että saadaan hihnakäyttäytyminen toivotunlaiseksi.

Täällä on tullut todella hyviä neuvoja ja poimin niistä parhaimmat. Täällä on tullut paljon ohjeita, jotka käy yksiin mun ajatuksien kanssa, mitä olen itsekin ajatellut ongelmasta, sain nyt vahvistuksen niihin.

Aikaisempien kokemuksien perusteella, olen todennut parhaimmaksi koiran toivotunlaisen käytöksen vahvistamisen. Eikä negatiivisen palautteen antamisen. Jos kiellot ja torumiset on todella voimakkaat, koirasta tulee vaan alistettu. Sen tähden minä kehun aina koiriani ylenpalttisesti, kun haluan, että ne on iloisia, eikä häntä koipien välissä. Jos annan negatiivista palautetta, se on joku murinan tapainen äännähdys.

TV:stä olen katsonut Cesar Millanin opetusta joskus. Hän aina "hakee" sitä koiran alistuvaa mielentilaa... Minua ainakin hävettäisi liikkua sellaisen koiran kanssa, joka kävelee matalana, häntä koipien välissä, niinkuin Millanin kuntouttamilla koirilla näyttää olevan. Minun koirieni täytyy olla iloisia, "nauravia" ja vaikka vähän riehakkaitakin. Kyllä tuo vetäminenkin saadaan kuriin ja ihan "pehmeillä" menetelmillä :)
Tuli vielä mieleen sanoa, että se onkin jo aikamoinen kouluttaja. joka saa leikkaamattoman,normaaliviettisen uroskoiransa huomion pois juoksunarttujen pissoista! Voisi kutsua itseänsä jo mestarien mestariksi! Olen kuullut sellaistakin, että huumerikolliset pitävät narttukoiria juuri juoksujen takia, että saavat poliisin huumekoirien päät sekaisin juoksun hajusta, etteivät haista huumeita. Eivät ne onnistu poliisikoirien kouluttajatkaan, vaikka ovat ammattilaisia!
Millanin tavoite on kumminkin se, että koira on tottelevainen, häntä on keskellä ja rentona, ei suinkaan koipien välissä, mutta ei ylhäälläkään koska sehän on haaste toisille koirille. Tavoitteena ei ole saada alistuneita koiria, vaan tottelevaisia. Submissive sana on käännetty vähän väärin suomeksi noissa ohjelmissa. Toki se tarkoittaa alistunutta, mutta toinen merkitys on tottelevainen. Tavoitteena siis Millanillakin on saada aikaan tottelevaisia koiria, ja joko rauhallisen tottelevaisia tai iloisen tottelevaisia. Kun ohjelmaa seuraa vähän tiiviimmin, niin tämän huomaa. Sulle on annettu ihan hyviä neuvoja tässä, mutta yksi pisti silmään. Joku neuvoi sinua antamaan "palkinnoksi" sen pissojen haistelun, eli koira saa sinun luvallasi mennä lipomaan pissarapakoita. Itse en todellakaan siihen lähtisi, sillä koko ongelmasi on saanut alkunsa siitä, että olet ensinkään päästänyt koirasi haistelemaan toisten jätöksiä. Kuten on jo esille tullut, koirilla on suussaan rauhanen, jolla ne analysoivat virtsan ja siitä selvittävät jopa narttujen kierron vaiheen. Mitä enemmän ne saavat pissoja haistella ja maistella, sen suuremmiksi kasvaa niiden testosteronitasot, ja sitä enemmän ne tahtovat pissarapakoille päästä, ja sen hankalammin ne käyttäytyvät. Tuosta aiheutuu muunkinlaisia käytösongelmia, eli koira saattaa alkaa uhittelemaan toisille uroksille, eli tulee tarvetta kilpailla nartuista. On sillä myös se vaikutus, että se saattaa aiheuttaa eturauhasen liikakasvua jo nuorellekin urokselle, ja sehän on kivulias vaiva. Koskaan - ikinä koiraa ei saa päästää pissalammikoille, vaan kun huomaa että lenkkipolun varrella on joku kohta mihin se aivan erityisesti haluaa, niin siitä kävellään päättäväisesti ohi, ja itse valitaan sen näköinen paikka, missä tod. näk. niitä pissoja on vähemmän ja koira päästetään sitten siihen. Olet itse aiheuttanut melkoisen kierteen sillä, että tapanasi on ilmeisesti antaa koirien haistella aika vapaasti tienvarsia, kun sanot että tuota kiskomisongelmaa on ollut aiempienkin koiriesi kanssa. Nyt vain päättäväisesti alat estää koiraasi menemästä itse minne se tahtoo, ja hyvä keino on esim. harhauttaa koiraasi tekemään jotain muuta, kuten sinulle onkin jo neuvottu.
Pissalammikoiden maistelu on tosiaankin ongelmallista, ja siksi siitä yritetäänkin tässä päästä eroon. Mutta haistelu itsessään on koirien tärkein tapa hankkia tietoa ympäristöstään, ja ihan ehdottomasti koiran kuin koiran pitää saada haistella lenkillä. Sitä ei kuitenkaan päästää pakkomielteiseksi – ja se tässä on ongelmana.

Haistelun käyttö palkkana liittyy jo ihan siihen, että muita vaihtoehtoja ei välttämättä juuri ole voimakasta rankaisua lukuunottamatta, jos koiraan ei saa mitään yhteyttä sen haistaessa seuraavan pissalammikon. Näin päästään alkuun ja lievittämään ongelmaa, mikä puolestaan antaa sitten tilaisuuden jatkaa eteenpäin muin keinoin. Lisäksi se haistelu on koiran näkökulmasta paras mahdollinen palkka, ja siksi myös tehokkain.

Niin ja sana submissive kääntyy kyllä nimenomaan alistuva – tottelevaisuus sisältyy luonnollisesti merkitykseen, mutta kyse on nimenomaan tottelemisesta alistumisen ja nöyryyden seurauksena.
Samoin "submission" on erittäin yksiselitteinen termi mitä tulee sosiaalisen hierarkian kuvaamiseen psykologiassa. Toisaalta termin väärinkäyttö ei olisi mitenkään yllättävää – Millan ei taida juuri muutenkaan tuntea koirien psykologiaa.
En ala sinun tai kenenkään muunkaan kanssa kinaamaan Millanista, sillä tässä ketjussa ei kai ollut alun perin tarkoitus hänestä puhua, vaikka aloittaja hänet esille ottikin. Mielipiteenäni sanon kuitenkin, että hän kyllä tuntee koirien psykologian todella hyvin - luultavasti paljon paremmin kuin tähän ketjuun vastanneet yhteensä - mutta eipä siitä enempää.

Tuohon haisteluun sen verran, että koiralla on niin uskomattoman hyvä hajuaisti, että se ehtii normaalisti ohi kävellessään haistaa ihan kaiken tarvittavan muiden jättämistä merkeistä. On pelkästään tyhmyyttä päästää koiransa imuroimaan ja ryystämään ja nuolemaan kaikki pissalammikot ja hajut mitä se löytää, siitä ei muuta ole seurauksena kuin koko ajan hankalammin käyttäytyvä yliseksuaalinen ja ahdistunut koira, joka ei kuule, näe ja tajua yhtään mitään muuta kuin nartun pissan. Koiraa ei tarvi rangaista noissa tilanteissa... Itse yksinkertaisesti vain kävelisin pissojen ohi, vaikka koira kuinka yrittäisi kiskoa sinne, jos ei harhauttaminen onnistuisi. Pian se koira siihen oppii, että se ei saa valita itse mihin menee haistelemaan ja maistelemaan ja kuinka pitkäksi aikaa.. Jos aloittajalla on hyvä suhde koiraansa, niin eiköhän hän onnistu tuossa harhauttamisessakin muutaman yrityksen jälkeen. Pissojen lipittäminen ei todellakaan ole hyvä palkinto. Vähän sama kuin antaisi palkinnoksi koiransa puraista kissaa luvalla, jos ongelmana olisi että se jahtaisi ja tappaisi kaikki naapuruston kissat.
Millaniin kantaa ottamatta,mutta tuohon pissojen ihmettelyyn,niin itse en myöskään käyttäisi sitä koskaan palkkana,saati antaisi unelmoida niissä yhtään.
Mistään egojutuista viis,mutta se sekoittaa entisestään seksihullujen päätä.
Ja tuo mainittu eturauhasjuttu suurin syy,miksi noit asiat pitäisi olla kontrollin alla ja mahdollisimman vähäisellä.
Mutta en minä ainakaan niistä ongelmaa ota.Eli kyllä pojatkin haistella saa,sen minkä lenkillä annan,ohimennen.Mutta unelmoimaan ei jäädä ja niistä irrotaan,kun käsky käy.Oli sitten irti tai kiinni.Niitten bongaamisesta ei myöskään tehdä mitään itseisarvoa.Reitillä pysytään.Jos reitillä nyt nenään osuu,niin bongatkoon,mutta kuten sanoin,unelmoimaan sen äärelle ei jäädä.
Kyllä minunkin mielestä urokset saa haistella lenkillä, mutta ei tosiaankaan niin, että koko ajan mennään kuono kentässä ja seilataan tien laidasta laitaan kaikkien "ihanien" hajujen perässä ja kuonosta liimaudutaan siihen maahan kun oikein huumaava rapakko vastaan tulee, ja ei liikuta sitten niin yhtään mihinkään. Ohimennen saa toki nuuskaista, mutta matkan pitää jatkua minun tahtiin, eikä niin että jokaisella pissarapakolla seistään nuuskuttamassa ja nuolemassa vähintään 20 min. - näitäkin näkee tuolla tien päällä. Aloittajalla on vaan ilmeisesti mennyt tilanne sen verran hankalaksi koiransa kanssa, että siksi minun mielestä kannattaa nyt ottaa aika tiukka linja tuohon hommaan, ja lopettaa kerrasta tuo haistelu. Kyllä omien havaintojen mukaan naapuruston uroksissa ne jotka saavat pissoja nuolla mielin määrin, ovat näitä jotka herkemmin alkavat kyttäämään toisia uroksia, ja jonkin sortin haastamista tai ärhentelyä sieltä yleensä pukkaa - kyllähän se testosteronitasojen kasvu sellaista käytöstä aiheuttaa. Helpommalla sitä pääsee monin tavoin koiransa kanssa, kun kontrolloi tuota käytöstä, ja ne eturauhasvaivat on myös tosiaankin suuri, ellei jopa suurin syy miksi tuon kontrolloiminen on niin tärkeää.
Tarkennukseksi uudestaan: EN OLE ANTANUT koirani haistella mitään pissaa pitkään ja jos niitä liian maukkaita on alkanut olla hyvin tiheään, olen siirtänyt koirani kävelemään oikealle puolelleni, pois pientareelta tai olen kävellyt keskellä kulkutietä, jos mahdollista! Lähinnähän ongelmani on koirani, kun se VETÄÄ NIIDEN pissojen LUO todella, todella voimakkaasti ja alkaa sitten tietysti maistelemaan niitä ja todellakin vedän sen pois niistä. Eli ongelma on se VETO, ei maistelu.

Koiran käytöksen muuttaminen on alkanut jo. Hyviä, omia ajatuksianikin tukevia neuvoja olen täällä saanut, ja uskon ettei mene kuitenkaan kauaa, kun poika kävelee vähintäänkin siedettävästi, ja pitkällä tähtäimellä vielä paremmin. Osa ongelmaa on ollut myös oma saamattomuus, on antanut tilanteen vaan jatkua. Täältä sai mukavasti innostusta koiran ikävän tavan pois kitkemiseen. KIITOS siitä :)
Ei se koira vedä, jos ei anna vetää. Kontakti harjoitusta...ei liikuta kuin hallitusti jne..
Kun alkaa veto, nin seis..rauhoitus ja uusi yritys..siitä se lähtee..kontroloitu eteneminen.
Niinpä - eiköhän tuohon päde samat jutut kuin muistakin syistä tapahtuvan kiskomisen, ja siitä pois opettamisen kohdalla.
Niin se vain menee, että koiraan ei voi vaikuttaa, ellei sitä kontaktia ole. Koira ei voi oppia mitään, ellei ole kontaktia (yhteyttä). -Kontroloiden kontaktissa.-

Tuossa tapauksessa pitää vain opettaa koira ilman toista koiraa, mutta kontakti harjoitteissa toisesta on hyötyä, koska huomiohakuisuudesta voi tehdä kilpailuasetelman..jne..Tästä se varsinainen hallinta alkaa..
Taisi kuitenkin jäädä huomaamatta pr:n ohjeen loppuosa?

Koiran ilmaisemaa tarvetta käytetään palkkiona kontaktista, koska se on koiralle ainut palkkio joka sillä hetkellä toimii. Näin koiraa siis opetetaan aktiivisesti palkitsemalla tiettyyn käytökseen, joka on kontakti, eikä vain laiteta käsiä ristiin ja toivota, että koira joku päivä tajuaa jotain... Tuota palkkiota käyttämällä siis haetaan kontakti koiraan, joka on lähdössä hajujen perään ja vetää hihnassa. Kun koira on kontaktissa se ei haistele hajuja, eikä vedä hihnassa, vaan se huomioi ohjeet, käskyt neuvot, joita ohjaaja antaa ja silloin kun tuo kontakti on ahrjoiteltu palkitsemalla voi antaa vaikka neuvon "seuraa" ja pissapaikan ohi päästään kävelemään ilman maisteluja tai haisteluja.
Se haistelu kasvattaa vaan testosteronitasoja, ja kierre ei lopu koskaan. Ihan paskapuhetta, että ei muuta palkkiota löytyis -onko aloittaja edes tosissaan kokeillut? Olisko sun mielestä sitten hyvä palkinto toisia koiria kohti lenkillä kiskovalle koiralle päästää se palkinnoksi luvalla vieraan koiran luo, mites sitten jos se toinen ei oliskaan halukas olemaan missään tekemisissä -tai sen omistaja? Ihan samasta asiasta on kyse tuossakin, syyt kiskomiseen on vaan erilaiset... Mites sitten, jos koira himoitsis kakkapökäleitä -kiva palkinto päästää luvalla haukkaamaan pikku makupala? Pissat ja kakat nyt vaan ei ole mun ja kovin monen muunkaan mielestä hyviä palkintoja, vaan parempi vain etsiä jotain muuta.
"Olisko sun mielestä sitten hyvä palkinto toisia koiria kohti lenkillä kiskovalle koiralle päästää se palkinnoksi luvalla vieraan koiran luo,"

Ei minusta olisi, vaan tulisi miettiä sitä mikä on koiran tarve kuns e kiskoo toisten luo ja käyttää sitä. Koira kaipaa leikkiä, siksi kiskoo tosien koiran luo -> ohjaaja voi palkita palkitsevimmin koiran leikillä, joka siis oli koiran tarve.

" Mites sitten, jos koira himoitsis kakkapökäleitä "

Koiralla olisi puutos, eli ihan somaatinen tarve. Ruokaa vaihtamalla tai lisäämällä ruokintaa vastataan koiran tarpeeseen. Aivan taatusti koira joka haluaa kakkaa syödä, ottaa mielellään myös sen makkaran, eli makupaloille ei tässä yhteydessä tarvitisisi edes keksiä vaihtoehtosita/houkuttavampaa vaihtoehtoa.

Koira kiskoo hajuja kohden, koira haluaa haistella toisten virtsoja. Toki jos ohjaaja on oikein viitsivä, niin toki voi käydä pyörimässä itse siinä virtsassa, jolloin hän voi palkita koiran tarpeita vastaavasti omalla olemuksellaan...
Eli siis muihin ongelmiin etsisit jonkun toisenlaisen palkinnon... Miksi ei sitten pissojen nuolemiseen? Se pissa nyt ei edelleenkään ole hyvä palkinto, sillä luvankin kanssa se kuitenkin kasvattaa testosteronitasoja ja se aiheuttaa omat ongelmansa, jo fyysisetkin.
"Eli siis muihin ongelmiin etsisit jonkun toisenlaisen palkinnon... Miksi ei sitten pissojen nuolemiseen?"

Koira haluaa leikkiä -> palkinnoksi leikkiä.

Koiralla on puutos ruokavaliossaan -> ruuan vaihto.

Koiraa ei kiinnosta mikään muu kuin toisten pissa -> palkinnoksi pissaa tai kuten sanoin, jos ihminen haluaa että se palkinto lähtee hänestä, voi hän käydä itsenä sotkemassa siihen pissaan.
Kyllä, olen antanut haistella pientareita, koska se on koiralle välttämätöntä. MUTTA olen vetänyt pois aina kun on liian kiinnostava haju ja koira alkanut nuoleskella pissaa. Siksihän se minun käsikin on kipeä, kun joudun "treenaamaan" sitä 25 kg:n "painolla koko ajan. Olen tehnyt myös sitä, että kun menee liian kiihkoksi juniorin haistelut, niin siirrän sen toiselle puolelle tai jos mahdollista, kävelen keskellä kevyenliikenteen väylää. Tietysti silloin saa kytätä muuta likennettä, lähinnä pyöriä, koko ajan.

Ei se pojan kiskominen aina ole yhtä pahaa. Silloin kun se "sekoaa", on varmasti kyseessä juoksunartun pissa. Ja silloin olen vetänyt sen pois hajusta.

Kyllä tähän poikaan järkeä saa, ihan koiraystävällisillä keinoilla, sen olen jo huomannut. Ehkä syynä on ollut minun oma "laiskuus" paneutua asiaan, kunnolla. Tämän päivän "harjoituksissa" jo näin, miten se jääräpää on kumminkin todella oppivainen. :)
Mitä Millaniin tulee, niin en tarkoittanut, mitä sanaa hän käyttää koiran tilasta, vaan mainitsin, että koirat näyttävät alistetuilta ja moni on häntä koipien välissä Millanin käsittelyn jälkeen. Sellaisilta en halua omien koirieni näyttävän.
Kuten sanoin jo tuossa aiemmin en ala Millanista kinaamaan, mutta tämän päiväisessäkin jaksossa oli iloisesti häntää heiluttava pittbull (Millanin oma Daddy -koira) ja bullterrieri, joka oli melkein sokea eikä oikein uskaltanut liikkua. Millanin ja Daddyn avustuksella koira innostui lähtemään lenkille, ja iloista ja positiivista kannustamista oli sen koiran kohdalla Millanin toiminta. Ei kannattaisi kovin heppoisin perustein häntäkään haukkua, sillä kyseessä on oikeasti pätevä ihminen, jonka tarkoitus on saada aikaan tasapainoisia, rohkeita ja onnellisia koiria - ei pelokkaita.

Haistelemisestakin sanoin jo aiemmassa kommentissani - eli koiran hajuaisti on niin hyvä, että se kyllä haistaa kaiken tarpeellisen normaalisti ohi kävellessään, ei siihen tarvita mitään puolen tunnin nenä maassa nuuskuttamista... Rajansa kaikella.
Millanin kuntouttamisista ollaan vähintään kahta mieltä ja itse en allekirjoita hänen menetelmiään täysin. Muillakin keinoilla päästään haluttuun lopputulokseen. TV:ssä on myös se Victoria joku (Stillwell???) ja sitten se mies, jonka nimi ei ole jäänyt mieleen. Heidän asiakkaansa ovat myös olleet lopputulokseen erittäin tyytyväisiä, vaikka metodit ovat aivan toiset kuin Millanin. Näkee tällaisilla palstoillakin, kuinka mielipiteitä on monenlaisia. Minä varmasti pidän omani ja toiset saavat pitää omansa. Olen valmis muuttamaan mielipiteitäni vasta jos saan ihan jotain kaiken mullistavaa, uutta faktaa jostain asiasta.

P.S. EN OLE Mr. Millania kyllä haukkunut millään tavalla, tarkkuutta luetun ymmärtämiseen, kiitos!
Kuulemma kaikkia Millanin käyttämiä keinoja ei edes näytetä tv:ssä. Se mitä näemme, ei ole koko totuus. On piikkipantaa, sähköiskuja ym. Sarjassa vaan saadaan näyttämään Millan joltain yli-ihmiseltä. Hetkessä muuttaa raivoavan koiran alistetuksi hyyskäksi. Ja omistajat ihmettelee haltioissaan. Minä kyseenalaistan koko amerikkalaisen tosi-tv:n, kaikki siellä ei ole välttämättä niin totta. Varmasti Millan tietää koirista ja on saanut aikaan parantumisia koirilla, mutta ei hänen metodit kaikille koirille sovi.
No tuota,en minä pidä itseäni minään superkouluttajana,mutta ei minulla ole ongelmaa siinä,vaikka taloudessa on uros ollut narttujen kanssa...
Vaikka on ollut enemmän kuin normiviettinen :D

Saati sitten virkakoirat.Eiköhän ne kuitenkin ole oikeasti sen verran "koulunsa käyneet",että hommat hoidetaan,kun ne hoidettava on.
En keksinyt itse, mainitsemaani poliisikoirien harhauttamista juoksunartuilla. Se on faktaa suoraan asioista tietäviltä, toisin kuin jonkun pelkkä arvelu, että eiköhän ne hommansa hoida, kun hoidettava on...

Yleispätevänä ohjeena voisi tässä todeta myös, että kommentoijien olisi hyvä lukea jokainen viesti aiheesta, että tulee oikea kokonaiskuva. Kaikki eivät näköjään niin tee ja "ohjaavat" kyselijää jo kyselijän itsensäkin mainitsemilla toimintatavoilla.

P.S. Minulla on myös ollut uroksia ja narttuja yhtäaikaa ilman ongelmia... Mutta alkuperäinen kysymykseni ei koskenutkaan urosten ja narttujen yhteiseloa samassa huushollissa.
"...toisin kuin jonkun... Ja mistä meinaat,että on pelkkää arvelua?

"PS."Minulla on myös..."
Ei koskenut.Mainitsin asian sivuhuomautuksena,kun oli puhetta uroksista,joita ei pysty hallitsemaan,jos vietit tyttöihin vaikuttaa vahvasti...Omassa porukassa kun nuot vietit yleensä vahvistuu,normaalisti.
Alkuperäiseen kysymykseen se ei siis liittynyt sen enempää tai vähempääkään kuin viesti itsekkään,mihin se liittyi...

Mutta hyvä jos olet saanut jo hommaa työstettyä.Vaihtoehtojahan on täällä ollut.
Ja paljon löytyy ketjuja selaamalla lisää.Vetäminenhän on noita perusaiheita.
Koska ilmaisit asian: "Eiköhän ne kuitenkin ole..." jne. Tuo "eiköhän" kuulostaa epävarmalta, toisin kuin olisi esim. virkakoirat ovat sen verran koulunsa käyneet... jne. Sen takia mainitsin kirjoituksesi olleen arvelua. En tiedä sinun tietolähdettäsi asiasta, mutta omaani luotan kyllä.
Aika hurjalta kuulostaa, että huumeiden salakuljettajat pitäisivät juoksuisia narttuja itsellään, eli oikein keräämällä keräisivät huumekoirien huomion itseensä.

Minä en ole huumeita salakuljettanut, mutta kyllä itselläni on meinannut sydän pysähtyä kun junalla lähdin juoksuisen nartun luota Pietariin ja huumekoira pysähtyi tarkemmin haistelemaan kohdallani... Ei todella haistellut niin kauaa, että olisin tutkimuksiin joutunut, mutta antoi enemmän huomiota kuin muille vaunussa olijoille.
Mainitsemani keino on käytössä kuulemma rikollisilla ns. kotietsinnöissä. Kun etsitään huumeita heidän kotoaan. Kaikki saa vääntää rautalangasta.... huohhhh
Ja sit niil nartuilla on aina sopivasti juoksut. Aika taitavia on *REPS*
Tarviikos olla juoksut.... riittää kun on juoksun HAJUA!! Sitähän saadaan sitten myös talteen. Sen lisäksi, että olen "asioista tietäviltä" kuullut tuon mainitsemani harhautuskeinon, oli tv:ssä aiheesta testi, joka tehtiin juuri poliisikoiralle... Sen pää saatiin sekaisin nartun juoksun hajusta ja tehtävä jäi hoitamatta, eikä muuten ollut narttua mailla halmeilla, vain sitä hajua...

Mainitsin tuon harhautuskeinon kyllä ihan sivuhuomautuksena, ei ollut tarkoitus sitä alkaa ruotimaan näin yksityiskohtaisesti. Mutta kun näköjään näitä vänkääjiä löytyy aina tämmöisiltä palstoilta. Niin valaisin asiaa sitten tarkemmin. Vai onko tästä kertomastani asiasta jotain hyötyä sinulle kenties, ehkä poimitkin ideoita omaan käyttöön...

Itse olen täysin päihteetön ja nautintoaineeton henkilö, joten tällaisen jauhaminen on vähintäänkin kiusallista minulle, joten se loppuukin tähän paikkaan!

Pääasia eli uroskoirani vetämisen vähentäminen on lähtenyt hienosti alkuun, on hän kyllä niin oppivainen, kun vaan häneltä vaatii ensin jotain, eikä vain ihmettele, että kylläpä poika vetää. Kun olen ottanut komentosanat mukaan ja näin halunnut koirani kiinnittävän huomion minuun, olen huomannut, ettei edes makupaloja ole tarvittu. Kuunteleehan poika minua :) Suurin haaste on sitten juoksupissat, mutta ei niitäkään nyt aina ole siellä pusikoissa kuitenkaan.
Ahaa... Meilläpäin kun ei ole poliiseilla huumekoiria, vaan törmännyt niihin vain rajojen ylityksissä, niin ei voinut käsittää...
"vaan liiallinen palkkaaminen..." tuskin on liiallista palkkaamista.Vaan pikemmin väärin palkkaamista.Palkata voi vaikka kuinka paljon,jos sen tekee vaan oikeassa kohtiin.
Ihan samalla lailla kuin pakotteiden käyttö(ketjupanta),niin asiat vaan pitää tehdä oikein.

"Niillä ei vaan saavuteta koiran kunnioitusta" .Juu ei,pelkästään.Mutta ihan samoin kuin ei saavuteta katjukaulaimellakaan...
 /   /  /  / koira vetää hihnassa

Asiantuntijat

  • SincityNaisille ja pariskunnille sunnattu intiimituotteiden erik...

Keskusteluhaku

Laaja haku



Lisää keskusteluja aiheesta

Tietoa mainosten kohdentamisesta