Uskontoon perustuvaa syrjintää

Eikö valtiokirkon pitäisi kohdella kaikkia kansalaisia tasavertaisesti? Kirkon ei kannata puhua mitään enää kansankirkosta, kun kansalaiset ovat heille eriarvoisessa asemassa. Saako homot ja lesbot käydä rippikoulua, vaikka heille ei suoda kirkkohäitä?

Hautaus on kuitenkin samanhintaista uskoville ja uskonnottomille eli kaikille väestörekisteriin kuuluville, jos ei haluta korostaa niitä muutamia vieraspaikkakuntahautauksia.

Minusta rippikoululle voisi laittaa hinnaksi vaikka 10 000 euroa.

En onnistunut löytämään muita seurakuntia, joissa olisi eritellyt hinnat uskontokuntien mukaan.

"Onneksi Suomessa ei ole valtiokirkkoa."

Suomessa on kaksi valtiokirkkoa.

>

Tosin Vapaa-ajattelijat eivät ole uskontokunta (vaan yhdistys), joten määritelmä ei mitenkään pätisi tähän.

>

Mutta lakikirjassa ei taida olla nimenomaisesti Punaisen ristin hallinnosta lakia/asetusta.

Lisäksi Punainen ristikään ei ole uskontokunta, joten edelleen määritelmä ei voi päteä.

>

Niin kauan kun lakikirjassa on suora laki näistä kahdesta uskontokunnasta, niin kyse taitaa yksiselitteisesti olla valtionkirkoista - vaikka laki olisi kuinka löysä tahansa.

[Tosiaan, yhdistysten ja uskontokuntien säännöstö noudattaa lakeja, mutta harvanpa uskontokunnan tai yhdistyksen sisäiset säännöt lukevat lakikirjassa - näitä on käsittääkseni vain nämä kaksi uskontokuntaa, joita valtionkirkoiksi sanotaan.]

Eikös lutkulahko ole vapaa jopa kiinteistöverosta? Mitenkäs on punaisenristin laita?

Heh ! kirjoitti:

>

Tosin Vapaa-ajattelijat eivät ole uskontokunta (vaan yhdistys), joten määritelmä ei mitenkään pätisi tähän.

>

Mutta lakikirjassa ei taida olla nimenomaisesti Punaisen ristin hallinnosta lakia/asetusta.

Lisäksi Punainen ristikään ei ole uskontokunta, joten edelleen määritelmä ei voi päteä.

>

Niin kauan kun lakikirjassa on suora laki näistä kahdesta uskontokunnasta, niin kyse taitaa yksiselitteisesti olla valtionkirkoista - vaikka laki olisi kuinka löysä tahansa.

[Tosiaan, yhdistysten ja uskontokuntien säännöstö noudattaa lakeja, mutta harvanpa uskontokunnan tai yhdistyksen sisäiset säännöt lukevat lakikirjassa - näitä on käsittääkseni vain nämä kaksi uskontokuntaa, joita valtionkirkoiksi sanotaan.]

Lue lisää

Tämä on moneen kertaan keskusteltu asia enkä voi kuin ihmetellä uskovaisten tarvetta pitää kiinni omasta määritelmästä olipa sitten kyse jehovantodistajien märehtijäjäniksestä (3. Moos. 11:6) tai ateistien valtionkirkosta.

Keskiajalla Länsi-Euroopassa oli joka maassa katolinen kirkko ainoa sallittu uskontokunta mitä nyt juutalaisia hyväksyttiin pitkin hampain. Englannissa ja Pohjoismaissa kuningas otti kirkon omaisuuden valtiolle ja teki papeista valtion renkejä. Ruotsissa maaseudun paikallishallinto oli käytännössä kirkon vastuulla. Kuningas oli kirkon päämies ja kirkon opin puhtaudesta huolehti valtiovalta. Saksassa maakirkot syntyivät Augsburgin uskonrauhan ”cuius regio, eius religio” (kenen maa sen uskonto) periaatteen pohjalta.

Kun Ruotsi menetti Suomen, Suomeen jäi oma uskonto, mutta kirkon päämieheksi tuli keisari, joka koettiin Suomessa suureksi epäkohdaksi. Suomeen perustettiin kunnat vanhojen kirkkopitäjien pohjalta 1860-luvulla. Pitäjäkokouksien johdossa oli yleensä kirkkoherra, joten yhteisen omaisuuden jaossa kirkolle tuli yleensä parhaat metsät ja maat, joiden tuloilla kirkon piti tulla toimeen. Suomessa valtionkirkkojärjestelmä purettiin vuonna 1870, jonka jälkeen kirkolla oli entiset etuoikeudet, mutta siltä puuttui valtion kontrolli. Kaikissa Pohjoismaissa ollaan siirtymässä Suomen kaltaiseen järjestelmään.

"Valtionkirkko on valtiosta hallinnollisesti ja taloudellisesti riippuvainen uskontokunta" määrittelee jo Nykysuomen sanakirja. Sen mukaan valtionkirkon vastakohta on vapaakirkko.

Suomessa väitetään olevan valtionkirkko, sillä se mainitaan laissa. Laissa ja asetuksissa mainitaan monia yhteisöjä, joista tunnetuin lienee Suomen Punainen Risti (Laki Suomen Punaisesta Rististä on säädetty 25.2.2000 http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2000/20000238), mutta moni varsin vähäpätöinen yhteisö on päässyt lakikirjaan esimerkiksi Suomalais-venäläinen koulu (http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1977/19770314).

Suomessa luterilaisella kirkolla on niin paljon etuoikeuksia, että se monessa suhteessa on samanlaisessa asemassa kuin valtionkirkko. Esimerkiksi Tilastokeskus laskee sen valtionkirkoksi http://www.stat.fi/meta/kas/valtionkirkko.html Tällaisia määritelmiä ei voi pitää sanojen määrittelyinä sillä esimerkiksi juna täyttää Tilastokeskuksen auton määritelmän http://www.stat.fi/meta/kas/auto.html

Määritelmästä ”valtionkirkko on valtiosta hallinnollisesti ja taloudellisesti riippuvainen uskontokunta” poiketen luterilainen kirkko ei ole hallinnollisesti valtiosta riippuvainen, sillä presidentti tai eduskunta ei määrää kirkon tekemisiä. Moni yhdistys tai yhteisö on paljon enemmän riippuvainen valtion taloudellisesta tuesta kuin luterilainen kirkko.

Ainoat perusteet, jolla voidaan väittää Suomessa olevan valtionkirkko, on tietämättömyys, usko tai tarkoituksenmukaisuus.

Kimmo Koo kirjoitti:

Tämä on moneen kertaan keskusteltu asia enkä voi kuin ihmetellä uskovaisten tarvetta pitää kiinni omasta määritelmästä olipa sitten kyse jehovantodistajien märehtijäjäniksestä (3. Moos. 11:6) tai ateistien valtionkirkosta.

Keskiajalla Länsi-Euroopassa oli joka maassa katolinen kirkko ainoa sallittu uskontokunta mitä nyt juutalaisia hyväksyttiin pitkin hampain. Englannissa ja Pohjoismaissa kuningas otti kirkon omaisuuden valtiolle ja teki papeista valtion renkejä. Ruotsissa maaseudun paikallishallinto oli käytännössä kirkon vastuulla. Kuningas oli kirkon päämies ja kirkon opin puhtaudesta huolehti valtiovalta. Saksassa maakirkot syntyivät Augsburgin uskonrauhan ”cuius regio, eius religio” (kenen maa sen uskonto) periaatteen pohjalta.

Kun Ruotsi menetti Suomen, Suomeen jäi oma uskonto, mutta kirkon päämieheksi tuli keisari, joka koettiin Suomessa suureksi epäkohdaksi. Suomeen perustettiin kunnat vanhojen kirkkopitäjien pohjalta 1860-luvulla. Pitäjäkokouksien johdossa oli yleensä kirkkoherra, joten yhteisen omaisuuden jaossa kirkolle tuli yleensä parhaat metsät ja maat, joiden tuloilla kirkon piti tulla toimeen. Suomessa valtionkirkkojärjestelmä purettiin vuonna 1870, jonka jälkeen kirkolla oli entiset etuoikeudet, mutta siltä puuttui valtion kontrolli. Kaikissa Pohjoismaissa ollaan siirtymässä Suomen kaltaiseen järjestelmään.

"Valtionkirkko on valtiosta hallinnollisesti ja taloudellisesti riippuvainen uskontokunta" määrittelee jo Nykysuomen sanakirja. Sen mukaan valtionkirkon vastakohta on vapaakirkko.

Suomessa väitetään olevan valtionkirkko, sillä se mainitaan laissa. Laissa ja asetuksissa mainitaan monia yhteisöjä, joista tunnetuin lienee Suomen Punainen Risti (Laki Suomen Punaisesta Rististä on säädetty 25.2.2000 http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2000/20000238), mutta moni varsin vähäpätöinen yhteisö on päässyt lakikirjaan esimerkiksi Suomalais-venäläinen koulu (http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1977/19770314).

Suomessa luterilaisella kirkolla on niin paljon etuoikeuksia, että se monessa suhteessa on samanlaisessa asemassa kuin valtionkirkko. Esimerkiksi Tilastokeskus laskee sen valtionkirkoksi http://www.stat.fi/meta/kas/valtionkirkko.html Tällaisia määritelmiä ei voi pitää sanojen määrittelyinä sillä esimerkiksi juna täyttää Tilastokeskuksen auton määritelmän http://www.stat.fi/meta/kas/auto.html

Määritelmästä ”valtionkirkko on valtiosta hallinnollisesti ja taloudellisesti riippuvainen uskontokunta” poiketen luterilainen kirkko ei ole hallinnollisesti valtiosta riippuvainen, sillä presidentti tai eduskunta ei määrää kirkon tekemisiä. Moni yhdistys tai yhteisö on paljon enemmän riippuvainen valtion taloudellisesta tuesta kuin luterilainen kirkko.

Ainoat perusteet, jolla voidaan väittää Suomessa olevan valtionkirkko, on tietämättömyys, usko tai tarkoituksenmukaisuus.

Lue lisää

Pohjoismaista Tanskassa ja Islannissa on valtionkirkko. Ruotsissa ei ole ja Norjassa kirkko erotetaan valtiosta ensi vuoden alussa. Suomessa on käytännössä valtionkirkko.

"Kansankirkko" on kirkon itse itsestään käyttämä markkinointitermi.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Valtionkirkko

nils438 kirjoitti:

Pohjoismaista Tanskassa ja Islannissa on valtionkirkko. Ruotsissa ei ole ja Norjassa kirkko erotetaan valtiosta ensi vuoden alussa. Suomessa on käytännössä valtionkirkko.

"Kansankirkko" on kirkon itse itsestään käyttämä markkinointitermi.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Valtionkirkko

Lue lisää

Miten valtio puuttuu kirkon hallintoon eri tavalla kuin Ruotsissa, jossa sinun mielestäsi ei ole valtionkirkkoa?

(: kirjoitti:

Miten valtio puuttuu kirkon hallintoon eri tavalla kuin Ruotsissa, jossa sinun mielestäsi ei ole valtionkirkkoa?

Lainaan tuosta wikipedian artikkelista:

"Kirkon ja valtion suhdetta voidaan kuitenkin luonnehtia valtiokirkolliseksi, koska valtion ja kirkon väliset liitokset ovat niin voimakkaita."

Linkki numero 7, jos haluat sivistää itseäsi.

Lisäksi tällä palstalla on pitkä ketju kirkon etuoikeuksista.

nils438 kirjoitti:

Lainaan tuosta wikipedian artikkelista:

"Kirkon ja valtion suhdetta voidaan kuitenkin luonnehtia valtiokirkolliseksi, koska valtion ja kirkon väliset liitokset ovat niin voimakkaita."

Linkki numero 7, jos haluat sivistää itseäsi.

Lisäksi tällä palstalla on pitkä ketju kirkon etuoikeuksista.

Lue lisää

Juuri tätähän se usko on, asioita ei tarvitse ymmärtää tai perustella, jos uskonveli todistaa :D

nils438 kirjoitti:

Lainaan tuosta wikipedian artikkelista:

"Kirkon ja valtion suhdetta voidaan kuitenkin luonnehtia valtiokirkolliseksi, koska valtion ja kirkon väliset liitokset ovat niin voimakkaita."

Linkki numero 7, jos haluat sivistää itseäsi.

Lisäksi tällä palstalla on pitkä ketju kirkon etuoikeuksista.

Lue lisää

Suomen ja Ruotsin kirkkojen oikeudellisen aseman suurimmat erot lienee suhde eduskuntaan, sillä Ruotsin kirkon päätöksiä eduskunta ei vahvista ja Suomessa ne kiertävät eduskunnan kautta. Ruotsin kuninkaan on kuuluttava kirkkoon, mutta Suomessa presidentin ei tarvitse kuulua.

Minkä takia lainaat Rauno Hakulisen pro gradu –tutkielmalmaa valikoiden. Hieman pidempi lainaus, kertoo, että hänen mielestään kirkkoa pitäisi kutsua kansankirkoksi. Kas näin;

"Vaikka valtion ja luterilaisen kirkon suhde on Suomessa hyvin läheinen kulttuurisesti ja historiallisesti, se ei virallisesti ole enää valtionkirkkojärjestelmä. Perustuslaissa luterilaisella (ja ortodoksisella) kirkolla on julkisoikeudellinen asema. Kirkko on päätöksissään itsenäinen, eikä se siten ole riippuvainen Suomen valtiosta. Korrektimpaa on puhua kansankirkosta, koska niin suuri enemmistö on kirkon jäseniä. Suhdetta voidaan kuitenkin luonnehtia valtiokirkolliseksi, koska valtion ja kirkon väliset liitokset ovat niin voimakkaita."

Valtiokirkon määritelmässä "valtionkirkko on valtiosta hallinnollisesti ja taloudellisesti riippuvainen uskontokunta” ei puhuta mitään etuoikeuksista.

Uskon, että useimmat jotka puhuvat valtionkirkosta, eivät tunne määritelmää ja siksi puhuvat tietämtämättömyyttään. Valtionkirkko kuulostaa etäiseltä, joten kirkonvastustajat saattavat puhua tarkoituksella valtionkirkosta vaikka tietävät sanan tarkoittavan aivan muuta. Luonnollisesti ateismin voi mieltää myös uskonnonomaisesti, jolloin "totuus" saadaan uskonveljiltä ja omat aivot joutavat narikkaan. Wikipedia valitettavasti perustuu enimmistön uskoon, joten siellä tällaiset asiat voidaan määritellä tarkoituksella väärin esimerkiksi lainaamalla lähteitä tarkoitushakuisesti.

Wikipediasta löytyy muuten kartta maista, joissa on valtionuskonto http://fi.wikipedia.org/wiki/Tiedosto:Map_of_state_religions.svg ja siihen ei ole merkitty Suomea.

Kimmo Koo kirjoitti:

Tämä on moneen kertaan keskusteltu asia enkä voi kuin ihmetellä uskovaisten tarvetta pitää kiinni omasta määritelmästä olipa sitten kyse jehovantodistajien märehtijäjäniksestä (3. Moos. 11:6) tai ateistien valtionkirkosta.

Keskiajalla Länsi-Euroopassa oli joka maassa katolinen kirkko ainoa sallittu uskontokunta mitä nyt juutalaisia hyväksyttiin pitkin hampain. Englannissa ja Pohjoismaissa kuningas otti kirkon omaisuuden valtiolle ja teki papeista valtion renkejä. Ruotsissa maaseudun paikallishallinto oli käytännössä kirkon vastuulla. Kuningas oli kirkon päämies ja kirkon opin puhtaudesta huolehti valtiovalta. Saksassa maakirkot syntyivät Augsburgin uskonrauhan ”cuius regio, eius religio” (kenen maa sen uskonto) periaatteen pohjalta.

Kun Ruotsi menetti Suomen, Suomeen jäi oma uskonto, mutta kirkon päämieheksi tuli keisari, joka koettiin Suomessa suureksi epäkohdaksi. Suomeen perustettiin kunnat vanhojen kirkkopitäjien pohjalta 1860-luvulla. Pitäjäkokouksien johdossa oli yleensä kirkkoherra, joten yhteisen omaisuuden jaossa kirkolle tuli yleensä parhaat metsät ja maat, joiden tuloilla kirkon piti tulla toimeen. Suomessa valtionkirkkojärjestelmä purettiin vuonna 1870, jonka jälkeen kirkolla oli entiset etuoikeudet, mutta siltä puuttui valtion kontrolli. Kaikissa Pohjoismaissa ollaan siirtymässä Suomen kaltaiseen järjestelmään.

"Valtionkirkko on valtiosta hallinnollisesti ja taloudellisesti riippuvainen uskontokunta" määrittelee jo Nykysuomen sanakirja. Sen mukaan valtionkirkon vastakohta on vapaakirkko.

Suomessa väitetään olevan valtionkirkko, sillä se mainitaan laissa. Laissa ja asetuksissa mainitaan monia yhteisöjä, joista tunnetuin lienee Suomen Punainen Risti (Laki Suomen Punaisesta Rististä on säädetty 25.2.2000 http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2000/20000238), mutta moni varsin vähäpätöinen yhteisö on päässyt lakikirjaan esimerkiksi Suomalais-venäläinen koulu (http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1977/19770314).

Suomessa luterilaisella kirkolla on niin paljon etuoikeuksia, että se monessa suhteessa on samanlaisessa asemassa kuin valtionkirkko. Esimerkiksi Tilastokeskus laskee sen valtionkirkoksi http://www.stat.fi/meta/kas/valtionkirkko.html Tällaisia määritelmiä ei voi pitää sanojen määrittelyinä sillä esimerkiksi juna täyttää Tilastokeskuksen auton määritelmän http://www.stat.fi/meta/kas/auto.html

Määritelmästä ”valtionkirkko on valtiosta hallinnollisesti ja taloudellisesti riippuvainen uskontokunta” poiketen luterilainen kirkko ei ole hallinnollisesti valtiosta riippuvainen, sillä presidentti tai eduskunta ei määrää kirkon tekemisiä. Moni yhdistys tai yhteisö on paljon enemmän riippuvainen valtion taloudellisesta tuesta kuin luterilainen kirkko.

Ainoat perusteet, jolla voidaan väittää Suomessa olevan valtionkirkko, on tietämättömyys, usko tai tarkoituksenmukaisuus.

Lue lisää

"Määritelmästä ”valtionkirkko on valtiosta hallinnollisesti ja taloudellisesti riippuvainen uskontokunta” poiketen luterilainen kirkko ei ole hallinnollisesti valtiosta riippuvainen, sillä presidentti tai eduskunta ei määrää kirkon tekemisiä. Moni yhdistys tai yhteisö on paljon enemmän riippuvainen valtion taloudellisesta tuesta kuin luterilainen kirkko.

Ainoat perusteet, jolla voidaan väittää Suomessa olevan valtionkirkko, on tietämättömyys, usko tai tarkoituksenmukaisuus."

Noilla perusteillahan meillä nimen omaan on valtion kirkko. Meillä on kirkkolaki, jossa määritellään luterilaisen kirkoin asema http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1993/19931054