Sattuipa silmiini. Onko suomen lain mukaista porrastaa maksut uskontokuntiin kuulumisen perusteella? Vieraat seurakunnat 50% ja väestörekisteriin kuuluvat 100%. Eikös kaikki kuulu väestörekisteriin? Myös seurakunnan jäsenet?
Onko muilla havaintoja vastaavasta syrjinnästä muissa seurakunnissa?
http://nastola.seurakunta.net/?sid=175
Maksut ja vapautukset
- Iltarippikoulumaksu on ilmainen
- Arramajan leirit 60 €
- Luomaniemen 80 €
Muista seurakunnista tulevat maksavat puolitoistakertaisen maksun ja väestörekisteriin kuuluvat kaksinkertaisen maksun elleivät liity seurakuntaan rippikoulun kautta.
Sosiaalitoimiston lausunnolla voit anoa vapautusta rippikoulumaksusta.
Myös väestörekisteriin kuuluvat nuoret voivat käydä rippikoulun. Rippikoulu ei edellytä seurakuntaan liittymistä.
Uskontoon perustuvaa syrjintää
15
188
Vastaukset
- Kimmo Koo
Ei tietenkään ole laitonta vaan lienee itseasiassa yleinen käytäntö kaikissa yhteisöissä, että palvelut, joiden maksut eivät kata kustannuksia, ovat kalliimpi yhteisöön kuulumattomille. Kyse ei ole uskontoon perustuvasta syrjinnästä, sillä alaikäinen on harvoin saanut valita seurakuntaa ja siksi seurakuntaan kuuluminen ei merkitse uskonnollista vakaumusta.
Vastaavaa syrjintää on muissa seurakunnissa ainakin hautapaikkojen suhteen (eli vieraspaikkakuntalaiset maksavat enemmän). Minusta tässä ei ole mitään pahaa.- uskomaton*
Eikö valtiokirkon pitäisi kohdella kaikkia kansalaisia tasavertaisesti? Kirkon ei kannata puhua mitään enää kansankirkosta, kun kansalaiset ovat heille eriarvoisessa asemassa. Saako homot ja lesbot käydä rippikoulua, vaikka heille ei suoda kirkkohäitä?
Hautaus on kuitenkin samanhintaista uskoville ja uskonnottomille eli kaikille väestörekisteriin kuuluville, jos ei haluta korostaa niitä muutamia vieraspaikkakuntahautauksia.
Minusta rippikoululle voisi laittaa hinnaksi vaikka 10 000 euroa. - useimmissa sama hint
En onnistunut löytämään muita seurakuntia, joissa olisi eritellyt hinnat uskontokuntien mukaan.
- Kimmo Koo
"Eikö valtiokirkon pitäisi kohdella kaikkia kansalaisia tasavertaisesti?"
Luonnollisesti. Valtiokirkossa pappien palkat ja muut kirkon menot maksetaan valtion varoista, joten siellä pitää kaikkia kohdella tasapuolisesti. Onneksi Suomessa ei ole valtiokirkkoa.
"Saako homot ja lesbot käydä rippikoulua, vaikka heille ei suoda kirkkohäitä?"
Luonnollisesti saa. Rippikoulun tarkoitus on opettaa kristinuskon perusasiat. Luulen, että useimmissa seurakunnissa on ilmainen iltaisin pidettävä rippikoulu ja ainakin armeijassa sen voi suorittaa ilmaiseksi.
"Hautaus on kuitenkin samanhintaista uskoville ja uskonnottomille eli kaikille väestörekisteriin kuuluville, jos ei haluta korostaa niitä muutamia vieraspaikkakuntahautauksia."
Näin on. Tunnustukseton hauta-alue on seurakuntien lakisääteinen julkinen velvoite ja sinne on myös kirkonjäsenellä oikeus tulla haudatuksi.- ksdhe324
"Onneksi Suomessa ei ole valtiokirkkoa."
Suomessa on kaksi valtiokirkkoa.
- C:
:D
Kielitoimiston mukaan "valtionkirkko on valtiosta hallinnollisesti ja taloudellisesti riippuvainen uskontokunta."
Luterilaiset taitavat saada vähemmän rahaa suhteessa kuluihin kuin vapaa-ajattelijat, joten sinusta varmaan meillä on valtion vapaa-ajattelijat.
Punaisen Ristin säännöt hyväksytään järjestön yleiskokouksessa ja annetaan tasavallan presidentin asetuksella. Kirkolla on vähintään yhtä suuri vapaus määrätä omista asioistaan, joten varmaan sinusta meillä on Valtion punainen risti.- Heh !
>
Tosin Vapaa-ajattelijat eivät ole uskontokunta (vaan yhdistys), joten määritelmä ei mitenkään pätisi tähän.
>
Mutta lakikirjassa ei taida olla nimenomaisesti Punaisen ristin hallinnosta lakia/asetusta.
Lisäksi Punainen ristikään ei ole uskontokunta, joten edelleen määritelmä ei voi päteä.
>
Niin kauan kun lakikirjassa on suora laki näistä kahdesta uskontokunnasta, niin kyse taitaa yksiselitteisesti olla valtionkirkoista - vaikka laki olisi kuinka löysä tahansa.
[Tosiaan, yhdistysten ja uskontokuntien säännöstö noudattaa lakeja, mutta harvanpa uskontokunnan tai yhdistyksen sisäiset säännöt lukevat lakikirjassa - näitä on käsittääkseni vain nämä kaksi uskontokuntaa, joita valtionkirkoiksi sanotaan.] - valtion kirkko
Eikös lutkulahko ole vapaa jopa kiinteistöverosta? Mitenkäs on punaisenristin laita?
- Kimmo Koo
Heh ! kirjoitti:
>
Tosin Vapaa-ajattelijat eivät ole uskontokunta (vaan yhdistys), joten määritelmä ei mitenkään pätisi tähän.
>
Mutta lakikirjassa ei taida olla nimenomaisesti Punaisen ristin hallinnosta lakia/asetusta.
Lisäksi Punainen ristikään ei ole uskontokunta, joten edelleen määritelmä ei voi päteä.
>
Niin kauan kun lakikirjassa on suora laki näistä kahdesta uskontokunnasta, niin kyse taitaa yksiselitteisesti olla valtionkirkoista - vaikka laki olisi kuinka löysä tahansa.
[Tosiaan, yhdistysten ja uskontokuntien säännöstö noudattaa lakeja, mutta harvanpa uskontokunnan tai yhdistyksen sisäiset säännöt lukevat lakikirjassa - näitä on käsittääkseni vain nämä kaksi uskontokuntaa, joita valtionkirkoiksi sanotaan.]Tämä on moneen kertaan keskusteltu asia enkä voi kuin ihmetellä uskovaisten tarvetta pitää kiinni omasta määritelmästä olipa sitten kyse jehovantodistajien märehtijäjäniksestä (3. Moos. 11:6) tai ateistien valtionkirkosta.
Keskiajalla Länsi-Euroopassa oli joka maassa katolinen kirkko ainoa sallittu uskontokunta mitä nyt juutalaisia hyväksyttiin pitkin hampain. Englannissa ja Pohjoismaissa kuningas otti kirkon omaisuuden valtiolle ja teki papeista valtion renkejä. Ruotsissa maaseudun paikallishallinto oli käytännössä kirkon vastuulla. Kuningas oli kirkon päämies ja kirkon opin puhtaudesta huolehti valtiovalta. Saksassa maakirkot syntyivät Augsburgin uskonrauhan ”cuius regio, eius religio” (kenen maa sen uskonto) periaatteen pohjalta.
Kun Ruotsi menetti Suomen, Suomeen jäi oma uskonto, mutta kirkon päämieheksi tuli keisari, joka koettiin Suomessa suureksi epäkohdaksi. Suomeen perustettiin kunnat vanhojen kirkkopitäjien pohjalta 1860-luvulla. Pitäjäkokouksien johdossa oli yleensä kirkkoherra, joten yhteisen omaisuuden jaossa kirkolle tuli yleensä parhaat metsät ja maat, joiden tuloilla kirkon piti tulla toimeen. Suomessa valtionkirkkojärjestelmä purettiin vuonna 1870, jonka jälkeen kirkolla oli entiset etuoikeudet, mutta siltä puuttui valtion kontrolli. Kaikissa Pohjoismaissa ollaan siirtymässä Suomen kaltaiseen järjestelmään.
"Valtionkirkko on valtiosta hallinnollisesti ja taloudellisesti riippuvainen uskontokunta" määrittelee jo Nykysuomen sanakirja. Sen mukaan valtionkirkon vastakohta on vapaakirkko.
Suomessa väitetään olevan valtionkirkko, sillä se mainitaan laissa. Laissa ja asetuksissa mainitaan monia yhteisöjä, joista tunnetuin lienee Suomen Punainen Risti (Laki Suomen Punaisesta Rististä on säädetty 25.2.2000 http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2000/20000238), mutta moni varsin vähäpätöinen yhteisö on päässyt lakikirjaan esimerkiksi Suomalais-venäläinen koulu (http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1977/19770314).
Suomessa luterilaisella kirkolla on niin paljon etuoikeuksia, että se monessa suhteessa on samanlaisessa asemassa kuin valtionkirkko. Esimerkiksi Tilastokeskus laskee sen valtionkirkoksi http://www.stat.fi/meta/kas/valtionkirkko.html Tällaisia määritelmiä ei voi pitää sanojen määrittelyinä sillä esimerkiksi juna täyttää Tilastokeskuksen auton määritelmän http://www.stat.fi/meta/kas/auto.html
Määritelmästä ”valtionkirkko on valtiosta hallinnollisesti ja taloudellisesti riippuvainen uskontokunta” poiketen luterilainen kirkko ei ole hallinnollisesti valtiosta riippuvainen, sillä presidentti tai eduskunta ei määrää kirkon tekemisiä. Moni yhdistys tai yhteisö on paljon enemmän riippuvainen valtion taloudellisesta tuesta kuin luterilainen kirkko.
Ainoat perusteet, jolla voidaan väittää Suomessa olevan valtionkirkko, on tietämättömyys, usko tai tarkoituksenmukaisuus. - nils438
Kimmo Koo kirjoitti:
Tämä on moneen kertaan keskusteltu asia enkä voi kuin ihmetellä uskovaisten tarvetta pitää kiinni omasta määritelmästä olipa sitten kyse jehovantodistajien märehtijäjäniksestä (3. Moos. 11:6) tai ateistien valtionkirkosta.
Keskiajalla Länsi-Euroopassa oli joka maassa katolinen kirkko ainoa sallittu uskontokunta mitä nyt juutalaisia hyväksyttiin pitkin hampain. Englannissa ja Pohjoismaissa kuningas otti kirkon omaisuuden valtiolle ja teki papeista valtion renkejä. Ruotsissa maaseudun paikallishallinto oli käytännössä kirkon vastuulla. Kuningas oli kirkon päämies ja kirkon opin puhtaudesta huolehti valtiovalta. Saksassa maakirkot syntyivät Augsburgin uskonrauhan ”cuius regio, eius religio” (kenen maa sen uskonto) periaatteen pohjalta.
Kun Ruotsi menetti Suomen, Suomeen jäi oma uskonto, mutta kirkon päämieheksi tuli keisari, joka koettiin Suomessa suureksi epäkohdaksi. Suomeen perustettiin kunnat vanhojen kirkkopitäjien pohjalta 1860-luvulla. Pitäjäkokouksien johdossa oli yleensä kirkkoherra, joten yhteisen omaisuuden jaossa kirkolle tuli yleensä parhaat metsät ja maat, joiden tuloilla kirkon piti tulla toimeen. Suomessa valtionkirkkojärjestelmä purettiin vuonna 1870, jonka jälkeen kirkolla oli entiset etuoikeudet, mutta siltä puuttui valtion kontrolli. Kaikissa Pohjoismaissa ollaan siirtymässä Suomen kaltaiseen järjestelmään.
"Valtionkirkko on valtiosta hallinnollisesti ja taloudellisesti riippuvainen uskontokunta" määrittelee jo Nykysuomen sanakirja. Sen mukaan valtionkirkon vastakohta on vapaakirkko.
Suomessa väitetään olevan valtionkirkko, sillä se mainitaan laissa. Laissa ja asetuksissa mainitaan monia yhteisöjä, joista tunnetuin lienee Suomen Punainen Risti (Laki Suomen Punaisesta Rististä on säädetty 25.2.2000 http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2000/20000238), mutta moni varsin vähäpätöinen yhteisö on päässyt lakikirjaan esimerkiksi Suomalais-venäläinen koulu (http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1977/19770314).
Suomessa luterilaisella kirkolla on niin paljon etuoikeuksia, että se monessa suhteessa on samanlaisessa asemassa kuin valtionkirkko. Esimerkiksi Tilastokeskus laskee sen valtionkirkoksi http://www.stat.fi/meta/kas/valtionkirkko.html Tällaisia määritelmiä ei voi pitää sanojen määrittelyinä sillä esimerkiksi juna täyttää Tilastokeskuksen auton määritelmän http://www.stat.fi/meta/kas/auto.html
Määritelmästä ”valtionkirkko on valtiosta hallinnollisesti ja taloudellisesti riippuvainen uskontokunta” poiketen luterilainen kirkko ei ole hallinnollisesti valtiosta riippuvainen, sillä presidentti tai eduskunta ei määrää kirkon tekemisiä. Moni yhdistys tai yhteisö on paljon enemmän riippuvainen valtion taloudellisesta tuesta kuin luterilainen kirkko.
Ainoat perusteet, jolla voidaan väittää Suomessa olevan valtionkirkko, on tietämättömyys, usko tai tarkoituksenmukaisuus.Pohjoismaista Tanskassa ja Islannissa on valtionkirkko. Ruotsissa ei ole ja Norjassa kirkko erotetaan valtiosta ensi vuoden alussa. Suomessa on käytännössä valtionkirkko.
"Kansankirkko" on kirkon itse itsestään käyttämä markkinointitermi.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Valtionkirkko - (:
nils438 kirjoitti:
Pohjoismaista Tanskassa ja Islannissa on valtionkirkko. Ruotsissa ei ole ja Norjassa kirkko erotetaan valtiosta ensi vuoden alussa. Suomessa on käytännössä valtionkirkko.
"Kansankirkko" on kirkon itse itsestään käyttämä markkinointitermi.
http://fi.wikipedia.org/wiki/ValtionkirkkoMiten valtio puuttuu kirkon hallintoon eri tavalla kuin Ruotsissa, jossa sinun mielestäsi ei ole valtionkirkkoa?
- nils438
(: kirjoitti:
Miten valtio puuttuu kirkon hallintoon eri tavalla kuin Ruotsissa, jossa sinun mielestäsi ei ole valtionkirkkoa?
Lainaan tuosta wikipedian artikkelista:
"Kirkon ja valtion suhdetta voidaan kuitenkin luonnehtia valtiokirkolliseksi, koska valtion ja kirkon väliset liitokset ovat niin voimakkaita."
Linkki numero 7, jos haluat sivistää itseäsi.
Lisäksi tällä palstalla on pitkä ketju kirkon etuoikeuksista. - (-:
nils438 kirjoitti:
Lainaan tuosta wikipedian artikkelista:
"Kirkon ja valtion suhdetta voidaan kuitenkin luonnehtia valtiokirkolliseksi, koska valtion ja kirkon väliset liitokset ovat niin voimakkaita."
Linkki numero 7, jos haluat sivistää itseäsi.
Lisäksi tällä palstalla on pitkä ketju kirkon etuoikeuksista.Juuri tätähän se usko on, asioita ei tarvitse ymmärtää tai perustella, jos uskonveli todistaa :D
- Kimmo Koo
nils438 kirjoitti:
Lainaan tuosta wikipedian artikkelista:
"Kirkon ja valtion suhdetta voidaan kuitenkin luonnehtia valtiokirkolliseksi, koska valtion ja kirkon väliset liitokset ovat niin voimakkaita."
Linkki numero 7, jos haluat sivistää itseäsi.
Lisäksi tällä palstalla on pitkä ketju kirkon etuoikeuksista.Suomen ja Ruotsin kirkkojen oikeudellisen aseman suurimmat erot lienee suhde eduskuntaan, sillä Ruotsin kirkon päätöksiä eduskunta ei vahvista ja Suomessa ne kiertävät eduskunnan kautta. Ruotsin kuninkaan on kuuluttava kirkkoon, mutta Suomessa presidentin ei tarvitse kuulua.
Minkä takia lainaat Rauno Hakulisen pro gradu –tutkielmalmaa valikoiden. Hieman pidempi lainaus, kertoo, että hänen mielestään kirkkoa pitäisi kutsua kansankirkoksi. Kas näin;
"Vaikka valtion ja luterilaisen kirkon suhde on Suomessa hyvin läheinen kulttuurisesti ja historiallisesti, se ei virallisesti ole enää valtionkirkkojärjestelmä. Perustuslaissa luterilaisella (ja ortodoksisella) kirkolla on julkisoikeudellinen asema. Kirkko on päätöksissään itsenäinen, eikä se siten ole riippuvainen Suomen valtiosta. Korrektimpaa on puhua kansankirkosta, koska niin suuri enemmistö on kirkon jäseniä. Suhdetta voidaan kuitenkin luonnehtia valtiokirkolliseksi, koska valtion ja kirkon väliset liitokset ovat niin voimakkaita."
Valtiokirkon määritelmässä "valtionkirkko on valtiosta hallinnollisesti ja taloudellisesti riippuvainen uskontokunta” ei puhuta mitään etuoikeuksista.
Uskon, että useimmat jotka puhuvat valtionkirkosta, eivät tunne määritelmää ja siksi puhuvat tietämtämättömyyttään. Valtionkirkko kuulostaa etäiseltä, joten kirkonvastustajat saattavat puhua tarkoituksella valtionkirkosta vaikka tietävät sanan tarkoittavan aivan muuta. Luonnollisesti ateismin voi mieltää myös uskonnonomaisesti, jolloin "totuus" saadaan uskonveljiltä ja omat aivot joutavat narikkaan. Wikipedia valitettavasti perustuu enimmistön uskoon, joten siellä tällaiset asiat voidaan määritellä tarkoituksella väärin esimerkiksi lainaamalla lähteitä tarkoitushakuisesti.
Wikipediasta löytyy muuten kartta maista, joissa on valtionuskonto http://fi.wikipedia.org/wiki/Tiedosto:Map_of_state_religions.svg ja siihen ei ole merkitty Suomea. - On valtionkirkko
Kimmo Koo kirjoitti:
Tämä on moneen kertaan keskusteltu asia enkä voi kuin ihmetellä uskovaisten tarvetta pitää kiinni omasta määritelmästä olipa sitten kyse jehovantodistajien märehtijäjäniksestä (3. Moos. 11:6) tai ateistien valtionkirkosta.
Keskiajalla Länsi-Euroopassa oli joka maassa katolinen kirkko ainoa sallittu uskontokunta mitä nyt juutalaisia hyväksyttiin pitkin hampain. Englannissa ja Pohjoismaissa kuningas otti kirkon omaisuuden valtiolle ja teki papeista valtion renkejä. Ruotsissa maaseudun paikallishallinto oli käytännössä kirkon vastuulla. Kuningas oli kirkon päämies ja kirkon opin puhtaudesta huolehti valtiovalta. Saksassa maakirkot syntyivät Augsburgin uskonrauhan ”cuius regio, eius religio” (kenen maa sen uskonto) periaatteen pohjalta.
Kun Ruotsi menetti Suomen, Suomeen jäi oma uskonto, mutta kirkon päämieheksi tuli keisari, joka koettiin Suomessa suureksi epäkohdaksi. Suomeen perustettiin kunnat vanhojen kirkkopitäjien pohjalta 1860-luvulla. Pitäjäkokouksien johdossa oli yleensä kirkkoherra, joten yhteisen omaisuuden jaossa kirkolle tuli yleensä parhaat metsät ja maat, joiden tuloilla kirkon piti tulla toimeen. Suomessa valtionkirkkojärjestelmä purettiin vuonna 1870, jonka jälkeen kirkolla oli entiset etuoikeudet, mutta siltä puuttui valtion kontrolli. Kaikissa Pohjoismaissa ollaan siirtymässä Suomen kaltaiseen järjestelmään.
"Valtionkirkko on valtiosta hallinnollisesti ja taloudellisesti riippuvainen uskontokunta" määrittelee jo Nykysuomen sanakirja. Sen mukaan valtionkirkon vastakohta on vapaakirkko.
Suomessa väitetään olevan valtionkirkko, sillä se mainitaan laissa. Laissa ja asetuksissa mainitaan monia yhteisöjä, joista tunnetuin lienee Suomen Punainen Risti (Laki Suomen Punaisesta Rististä on säädetty 25.2.2000 http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2000/20000238), mutta moni varsin vähäpätöinen yhteisö on päässyt lakikirjaan esimerkiksi Suomalais-venäläinen koulu (http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1977/19770314).
Suomessa luterilaisella kirkolla on niin paljon etuoikeuksia, että se monessa suhteessa on samanlaisessa asemassa kuin valtionkirkko. Esimerkiksi Tilastokeskus laskee sen valtionkirkoksi http://www.stat.fi/meta/kas/valtionkirkko.html Tällaisia määritelmiä ei voi pitää sanojen määrittelyinä sillä esimerkiksi juna täyttää Tilastokeskuksen auton määritelmän http://www.stat.fi/meta/kas/auto.html
Määritelmästä ”valtionkirkko on valtiosta hallinnollisesti ja taloudellisesti riippuvainen uskontokunta” poiketen luterilainen kirkko ei ole hallinnollisesti valtiosta riippuvainen, sillä presidentti tai eduskunta ei määrää kirkon tekemisiä. Moni yhdistys tai yhteisö on paljon enemmän riippuvainen valtion taloudellisesta tuesta kuin luterilainen kirkko.
Ainoat perusteet, jolla voidaan väittää Suomessa olevan valtionkirkko, on tietämättömyys, usko tai tarkoituksenmukaisuus."Määritelmästä ”valtionkirkko on valtiosta hallinnollisesti ja taloudellisesti riippuvainen uskontokunta” poiketen luterilainen kirkko ei ole hallinnollisesti valtiosta riippuvainen, sillä presidentti tai eduskunta ei määrää kirkon tekemisiä. Moni yhdistys tai yhteisö on paljon enemmän riippuvainen valtion taloudellisesta tuesta kuin luterilainen kirkko.
Ainoat perusteet, jolla voidaan väittää Suomessa olevan valtionkirkko, on tietämättömyys, usko tai tarkoituksenmukaisuus."
Noilla perusteillahan meillä nimen omaan on valtion kirkko. Meillä on kirkkolaki, jossa määritellään luterilaisen kirkoin asema http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1993/19931054
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1757264
Klaukkalan onnettomuus 4.4
Klaukkalassa oli tänään se kolmen nuoren naisen onnettomuus, onko kellään mitään tietoa mitä kävi tai ketä onnettomuudes803059- 562238
Kolari Klaukkala
Kaksi teinityttö kuoli. Vastaantulijoille ei käynyt mitenkään. Mikä auto ja malli telineillä oli entä se toinen auto? Se671425Ukraina ja Zelenskyn ylläpitämä sota tuhoaa Euroopan, ei Venäjä
Mutta tätä ei YLE eikä Helsingin Sanomat kerto.3681379- 561294
Ooo! Kaija Koo saa kesämökille öky-rempan:jättimäinen terde, poreallas... Katso ennen-jälkeen kuvat!
Wow, nyt on Kaija Koon mökkipihalla kyllä iso muutos! Miltä näyttää, haluaisitko omalle mökillesi vaikkapa samanlaisen l191249Toivoisin, että lähentyisit kanssani
Tänään koin, että välillämme oli enemmän. Kummatkin katsoivat pidempään kuin tavallisesti toista silmiin. En tiedä mistä171040Kevyt on olo
Tiedättekö, että olo kevenee kummasti, kun päästää turhista asioista tai ihmisistä irti! Tämä on hyvä näin <3841008Olisinpa jo siellä, otatkohan minut vastaan
Olisitpa lähelläni ja antaisit minun maalata sinulle kuvaa siitä kaikesta ikävästä, tuskasta, epävarmuudesta ja mieleni791000