AA
A A A
Opastus ja palaute
liity jäseneksi!

 /   /  /  / yksin kuolemaan saakka

yksin kuolemaan saakka

15 Vastausta 287 Lukukertaa
ei kukaan huoli vakavasti sairasta ihmistä.. vaikkei sairaus edes vaikuta elämääni kovin paljon. ikuisesti yksin, aina kuolemaan saakka, olen kaikenlisäksi niin nuori ettei ikäseni naiset ymmärrä.


(ei varmaan lohduta mutta) Et ole ainoa.
Ehkäpä löydät kaltaisesi naisen? Oletko ajatellut sitä mahdollisuutta. Tukisitte henkisesti toisianne.
olen ajatellut joo. tuntuu vaan että kaikilla muilla on asiat niin hyvin ja etten kelpaa kellekkään. siksi en edes uskalla lähestyä ketään.
No pysy sitten sisällä kirjoittelemassa nettiin kuinka kauheaa elämä on, ja kohta huomaat kun olet 50v ja vieläkin yksin.
PL, tiedän. en vain tiedä mistä saisin voimaa ja rohkeutta tutustua muihin ihmisiin. ulkonäössäni on eräs seikka joka herättää muissa ihmisissä varmasti ennakkoluuloja.

katselin tuossa hetki sitten huvikseni suomi24 treffipalstalta oman paikkakuntani parikymppisten naisten ilmoituksia. oliskohan niitä joku 7kpl ollut. mietiskelin oiskohan ollut mahdoton ajatus vastata niistä johonkin ja hetkeksi jopa innostuin asiasta. mutta sitten taas mieleeni palasi terveyshuoleni ja ajatus ettei siitä niiden takia mitään tulisi.

siksi olen nin yksinäinen. tiedustan ongelman mutten osaa korjata sitä.
Kannattaa kokeilla tutustua netin kautta, mutta Suomi24 treffit eivät saata olla kyllä sinulle sopiva paikka, koska yleensä niissä katsotaan niin tulopuolta kuin muitakin "fyysisiä ominaisuuksia".

Ota yhteyttä vaikka paikalliseen mielenterveyseuraan ja sitä kautta kokeile kysyä että järjestettäisiinkö tapahtumia yms. Kuitenkin valtaosa on ihan järkeviä tyyppejä. Sama juttu jos kokeilet ottaa joihinkin järjestöjuttuihin yms. yhteyttä.
niinpä niin.. ''i see what you mean.'' epäilinkin hitusen tuota treffipalvelua, mutta..mielenterveysseurastako seuraa? ymmärsinköhän nyt oikein että leimasit minut joksikin mielenvikaiseksi?

anteeksi nyt vain, mutta sairauteni on täysin fyysinen, eikä vaikuta mieleeni millään tavalla. sisältä päästäni olen ihan täysjärkinen ihminen siinä missä muutkin.
En tarkoittanut sitä että olisit mielenterveydeltä sekaisin, vaan että sitä kauttakin voisi löytyä uusia tuttavuuksia jos pääsisit esim. järjestöjen yms. mukaan erilaisiin juttuihin.

Valtaosa kuitenkin noistakin asiakkaista on ihan tavallisia pulliaisia ilman mitään kovin vakavia ongelmia. Toisaalta näkyvä haitta voi olla jopa pahempi juttu kuin ns. piilossa oleva ainakin ulkopuolisten henkilöiden kohdalla.

Onhan sitä tietysti muitakin tapoja ja joko baarit, harrastukset, koulut, työpaikat yms. Mutta jos on vaikeuksia tuollaisiin menemiseen ja liiallista epävarmuutta niin sitten kannattaa kokeilla muitakin tapoja.
Kannattaa sitä myös toki kokeilla noita suomi24 treffipalveluitakin ja samalla lailla voit niistäkin löytää seuraa kuin muitakin kautta.

Odotusarvo vain seuran saamiselle kannattaa pitää matalana, koska siellä on kuitenkin monia muitakin jotka etsivät seuraa ja ne mainitut asiat katsotaan suurennuslasin läpi ja muu teksti luetaan jos jaksetaan (vaikka usein toisin saatetaan sanoakin).
hei tsemppiä vain! :) uskon että kunhan vain uskallat lähteä ulos ja maailmaa katsomaan löydät sen jonkun !:) tunnen itse juurikin erään naisen joka todella mukava ja muuta mutta myöskin vakavasti sairas, ei ole häntä hidastanut, ei se sairaus tai ulkonäkö niin paljon vaikuta, se luonne, persoonallisuus vaikuttaa enemmän, uskon että löydät sen jonkun ihanan naisen itsellesi, et varmasti ole ainoa joka miettii näin, on varmasti maailmassa joku nainen joka miettii aivan samalla lailla kuin sinä? mitäpä jos lähtisit omalta paikkakunnaltasi muualle? vaikka töihin muualle paikkakunnalle? ulkomaille(tosin en tiedä miten vakava sairautesi on että voitko mennä ulkomaille jne) mutta parhaiten tapaat ihmisiä kun ilmottaudut vaikka kursseihin, kerhoihin, työpaikalta, asiakas palveluista, harrastuksista,
unohdat vainnyt hetkeksi että olisit yksin jne. koska et ole. eivät ihmiset ajattele sairauttasi silloin kun huomaavat että olet pitämisen arvoinen ihminen ja jos nainen rakastuu todella sinuun ei sinun sairautesi haittaa, mene vaikka etsimään uusia ihmisiä, kavereita, ystäviä tai tapaamaan vanhoja ja unohdat hetkeksi tuon vaivalla etsimisen :) kyllä se oikea löytyy ;) tämmönen romaani tuli, tsemppiä!:))
kiitos asiallisista vastauksista. ja anteeksi reagointini tuohon mielenterveys asiaan. iikkumiseni ei ole rajoittunut ellei ajokortittomuutta lasketa. ja olen miettinyt muuttoa muualle.. opiskelut ovat vain vähän kesken. koulusta en ole saanut kuin satunnaista juttuseuraa.

noh.. ulkonäöstä sen verran että toinen poskeni halvaantui neljä vuotta sitten kun minulta leikattiin kuulohermokasvain. samalla menetin oiken korvan kuulon. hymyillessä ja suuta liikuttaessa sen huomaa. tämä jos mikä antaa ikäviä ennakkoluuloja.. juuri sen leimaamisen koen hyvinkin ikäväksi. ei kukaan tule minulle juttelemaan jos he huomaavat kasvoissani jotain erillaista.
Älä menetä toivoasi, pidä kiinni elämästä rakastat sitä kuitenkin, syvällä sisimmässäsi



Pidä rakkaudesta kiinni, rakkaus voittaa, aina.
Luulin akana et olet nainen, kuule eihän tuo mitään, nyt käännä tuo kasvojesi toispuoleisuus eduksesi, naiset rakastavat rujoja miehiä ! Jatkossa tee itsestäsi rujon ja rajun merirosvon kaltainen oman tiesi kulkija, jutut pitää ottaa sellaisina kuin ne eteen tulee, sun ainoa mahdollisuus on kääntää "vikasi" eduksesi, muistan kuinka Kari Heiskanen aikoinaan sai mongoloidin poikalapsen ja käänsi sen edukseen television suorassa lähetyksessä että sai koko kansan suosion kehumalla ylenpalttisesti lastaan, suorassa lähetyksessä.

Nyt asennoitumaan oikein, rajuksi hemmoksi vaan. . .olet vielä toooooooooooooooooooooooooooooooosi nuori.....
Hyvänen aika! Jos tuo kasvojesi halvaus on ainoa vika sinussa, se EI ole mikään este toimiaksesi muiden kanssa.

Ihmiset joilla on paljon vaikeampia terveydellisiä ongelmia, menevät eteenpäin parhaaksi näkemällään tavalla, kompensoiden puutteellisuuksia muilla tavoin. Kuten itsekin sanoit, halvaus ei vaikuta sinun muihin toimintoihisi joten miksi sinä annat sen vaikuttaa omaan ajatusmaailmaasi noin negatiivisesti?

Ethän vain yritä sitä käyttää tekosyynä pitääksesi itsesi erossa muista?
Tuo on huono tekosyy ja varmaan tiedät sen itsekkin. Karista nuo ajatukset kokonaan mielestäsi ja osallistu innolla koulusi järjestämiin tapahtumiin, vain yksinkertaisesti mene sinne mukaan.
ei. se ei ole ainoa ''vika'' minussa, mutta sellainen joka näkyy päällepäin. muut vikani ovat sellaisia joita muut eivät oikeastaan näe mutta voivat pitemmän päälle olettaa. enkä käytä sitä/niitä tekosyynä pysyäkseni erossa muista. enemmänkin minusta tuntuu että muut käyttävät sitä tekosyynä pysyäkseen erossa minusta.

olen ollut halvauksen kanssa sujut pitkän aikaa, kunnes tajusin miten yksinäinen olen ja kuinka esim koulussa minut jätetään ryhmien ulkopuolelle eikä puhuta juuri lainkaan. ja oletin heti sen johtuvan halvauksesta tai sairaudestani. sen takia niistä kummastakin on tullut minulle vähän negatiivinen asia kuten mainitsittekin.

tuo rujous oli muuten hyvä :D sai meinaan, toispuoleisen, hymyn huulilleni, kiitos siitä. harmi ettei tuo tunnu pätevän parikymppisiin naisiin, ainakaan täälläpäin ei ole khdalleni osunut.
 /   /  /  / yksin kuolemaan saakka

Keskusteluhaku

Laaja haku



Facebookissa suositeltua

Tietoa mainosten kohdentamisesta