PUUNÄKYMÄ

Mariko Vaara

Positiivisuutta kehiin, Suomi24:n käyttäjät!
Ei ihmeiden aika ole ohitse, ellei Suomi24 niin päätä todistaa.

Suomi24 näyttää vastanneen käyttäjilleen useinkin, että se ei voi muka enää antaa käyttäjilleen puunäkymää.

Mariko Vaara uskoo ylläpitoon ja siihen, että se voi, jos se tahtoo.
Ja se tahtoo, jos se saa hyötyä. Sopivasta imagosta kun on hyötyä mainosmarkkinoillakin.

Mariko Vaara ehdottaakin nyt ylläpidolle, että se valitsisi jonkun etusivun topikkinsa kuvitukseksi vaikkapa jylhän näyn perinteikkääseen, supisuomalaiseen aarniometsään.

Mikä ettei kuvassa voisi esiintyä jotakin tuoreempaakin: närettä, honkaa, mäntyä ja petäjääkin tai vaihtoehtoisesti viheriöiviä lehtipuita.

Miten Suomi24 voisi olla tahtomatta näyttää siihen luottaville, miten mielellään se suostuu jakamaan. Nimittäin kasvatusvastuun lasten vanhempien ja tarhojen/koulujen kanssa.

Kasvatuslaitosten, nuorisovankiloiden sekä erinäisten lapsille ja nuorille suunnattujen avohoitolaitosten kanssa.

Mutta ennen kaikkea juuri niiden kanssa, jotka välittävät.

Mariko Vaara jättää tässä nyt mainitsematta, mitä kukin lapsille ja nuorille Suomi24:n välityksellä yrittää välittää.

Mutta sen Mariko Vaara sanoo, että on saanut tietoonsa myös sen, että nykylapset eivät välttämättä enää tahdo erottaa puulajeja toisistaan, saati tietää niiden oikeita nimiä.

Sen enempää kuin erottavat välittämättä virtuaalia todellisuudesta tai todellisuutta virtuaalista.

Ylläpito laatinee tiedotteen, milloin kyseinen puunäkymä on kaikkien halukkaiden nähtävillä. Ja asia niin ollen vihdoin loppuun käsitelty.

10

206

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • 87k

      Puunäkymä palautetaan.

      Muistatteko kun tuosta vasemmalta (tai oliko se silloin oikella) poistettiin tuo valikko josta pääsee hyppimään palstalta toiselle (eli piti aina mennä etusivun kautta), se poistettiin, sadat käyttäjät valitti siitä vuosien ajan tasaisin väliajoin.

      No mitä kävikään viiden vuoden päästä poistosta... no se palautettiin yhtäkkiä

      Puunäkymässä sama juttu, nyt se on ollut poissa vajaa 2 vuotta, joten eiköhäs se noin 3 vuoden päästä palauteta

      • Mariko Vaara

        Niin, Mariko Vaarakaan ei sentään kaikkea osaa parhain päin selittää.

        Sitäkään, mikä taho kulloisenkin Suomi24-sivuille järjestetyn älämölön takana kulloinkin mitäkin sopivasti pohjustaa pian tapahtuvaksi.


      • Mariko Vaara

        Voi ei!
        Mariko Vaara jätti jälleen vastaamatta itselleen esitettyyn kysymykseen.

        Ei, Mariko Vaara ei muista.
        Edes valikoivasti, mikä valintamahdollisuus poistui vasemmistolta ja mikä oikeistolta, saati sitten loikkareilta. Päässeensä etusivulle, etusivun poistamista. Eikä sadoille valittajille tasaisin väliajoin kertyneitä vuosia.

        Ei viisivuotissuunnitelmia edes Neukkulasta, eikä valintamahdollisuuden palautusta sielläkään. (Ei sitä taida saada mieleensä tosin kukaan muukaan?) Puunäkymä suodaan käyttäjille jossakin vaiheessa, kyllä. Siitä Mariko Vaarakin voi olla varma: aukkohakkuista alkaa jo olla senkin verran aikaa, että uuttakin tainta jo pukkaa.
        Sen sijaan Mariko Vaara ei aio (ylläpidosta poiketen) selittää Suomi24-sivulla kyseessä olevaan puunäkymään ehdottomasti liittyvien
        a) perhe- tai seurustelusuhteittensa kiinteyttä,
        b) neuroniensa (lue neuroniensa) metallialkuaineen laatua eikä
        c) paljastaa sen kemiallista merkkiä eikä
        d) selittää tämän enempää, paitsi
        e) että Mariko Vaara mitä ilmeisimmin tuli tarkoittaneeksi itseään kirjoittaessaan älämölön järjestäjästä (Suomi24-sivulla Yleiset kehitysideat) nimimerkille 87K aikaisemmin antamassaan vastineessaan -
        vain muutaman kuvaavan esimerkin mainitakseni.

        Toivottavasti tämä sattuneesta syystä viivästynyt vastaus nyt auttoi hieman paremmin kysyjää, kuten ylläpito asiallisesti Suomi24-käyttäjälle vastaisi.


      • Mariko Vaara
        Mariko Vaara kirjoitti:

        Voi ei!
        Mariko Vaara jätti jälleen vastaamatta itselleen esitettyyn kysymykseen.

        Ei, Mariko Vaara ei muista.
        Edes valikoivasti, mikä valintamahdollisuus poistui vasemmistolta ja mikä oikeistolta, saati sitten loikkareilta. Päässeensä etusivulle, etusivun poistamista. Eikä sadoille valittajille tasaisin väliajoin kertyneitä vuosia.

        Ei viisivuotissuunnitelmia edes Neukkulasta, eikä valintamahdollisuuden palautusta sielläkään. (Ei sitä taida saada mieleensä tosin kukaan muukaan?) Puunäkymä suodaan käyttäjille jossakin vaiheessa, kyllä. Siitä Mariko Vaarakin voi olla varma: aukkohakkuista alkaa jo olla senkin verran aikaa, että uuttakin tainta jo pukkaa.
        Sen sijaan Mariko Vaara ei aio (ylläpidosta poiketen) selittää Suomi24-sivulla kyseessä olevaan puunäkymään ehdottomasti liittyvien
        a) perhe- tai seurustelusuhteittensa kiinteyttä,
        b) neuroniensa (lue neuroniensa) metallialkuaineen laatua eikä
        c) paljastaa sen kemiallista merkkiä eikä
        d) selittää tämän enempää, paitsi
        e) että Mariko Vaara mitä ilmeisimmin tuli tarkoittaneeksi itseään kirjoittaessaan älämölön järjestäjästä (Suomi24-sivulla Yleiset kehitysideat) nimimerkille 87K aikaisemmin antamassaan vastineessaan -
        vain muutaman kuvaavan esimerkin mainitakseni.

        Toivottavasti tämä sattuneesta syystä viivästynyt vastaus nyt auttoi hieman paremmin kysyjää, kuten ylläpito asiallisesti Suomi24-käyttäjälle vastaisi.

        Voi elämän kevät, tuota ylläpitoa!

        http://keskustelu.suomi24.fi/node/11009624

        Mariko Vaaran ei olisi pitänyt mainita mitään pääsemättömyydestään etusivulle, noin niin kuin kirjaimellisesti.

        Olisihan Mariko Vaara voinut käydä esiintymässä tuossakin topicissa. Kirjoittaa siihen, että Mariko Vaara.

        Mutta Mariko Vaara haluaa edelleen pitää ns. matalaa profiilia, josta tosin joku saattaisi saada päähänsä vain matalan otsan.

        Mariko Vaarasta ei ole runoilijaksi. Joten Yleisten kehitysideoiden sivulla kun tässä ollaan, voisiko ylläpito paneutua kysymykseen, millä nostaa runojen tasoa Suomi24:ssä.

        Mariko Vaara on poiminut tähän esimerkin, kun ei sattunut erästä toista esimerkkiä löytämään, jossa oli mainittu ylläpidonkin mainitsemat sanat Karkki tai kepponen.

        Ylläpito tuli kysäisseeksi jotakin Halloweeniin liittyvään ruokailuun liittyvää.
        Ylläpito on hyvä. Mariko Vaara ei, kuten seuraavastakin on ilmennyt.


      • Mariko Vaara
        Mariko Vaara kirjoitti:

        Voi elämän kevät, tuota ylläpitoa!

        http://keskustelu.suomi24.fi/node/11009624

        Mariko Vaaran ei olisi pitänyt mainita mitään pääsemättömyydestään etusivulle, noin niin kuin kirjaimellisesti.

        Olisihan Mariko Vaara voinut käydä esiintymässä tuossakin topicissa. Kirjoittaa siihen, että Mariko Vaara.

        Mutta Mariko Vaara haluaa edelleen pitää ns. matalaa profiilia, josta tosin joku saattaisi saada päähänsä vain matalan otsan.

        Mariko Vaarasta ei ole runoilijaksi. Joten Yleisten kehitysideoiden sivulla kun tässä ollaan, voisiko ylläpito paneutua kysymykseen, millä nostaa runojen tasoa Suomi24:ssä.

        Mariko Vaara on poiminut tähän esimerkin, kun ei sattunut erästä toista esimerkkiä löytämään, jossa oli mainittu ylläpidonkin mainitsemat sanat Karkki tai kepponen.

        Ylläpito tuli kysäisseeksi jotakin Halloweeniin liittyvään ruokailuun liittyvää.
        Ylläpito on hyvä. Mariko Vaara ei, kuten seuraavastakin on ilmennyt.

        Mennäksemme nyt sitten itse ja samalla moniin yrityksiin, sillä koska Mariko Vaarasta kun ei ole runoilijaksi, niin täytynee tyytyä johonkin Suomi24:stä havaittuun Halloween-touhuun:


        On herkullinen
        kaikkine mausteineen
        valmiiksi katettu pöytä.

        Jokaiselle jotakin, maun mukaan.

        Vähän suolaista, hiukan imelääkin,
        tulistuneita mausteita,
        kalleinta, puhdasta neitsytöljyä.

        Lahdattua uhrikaritsaa
        hiljalleen kypsytetyllä kaalipedillä.

        Porkkanoita, pähkinöitä pureskeltaviksi,
        hampaisiin.

        Tarjoiluun toki voisi isäntäväki
        kiinnittää myös hieman tarkemmin
        huomioitaan, ennen kuin alkaa
        soppakokkejansa tuomioimaan?

        On sikin sokin siansorkkaa,
        lampaan viulua,
        happamaksi käyneen oluen kiulua.
        Jälkiruokaa tarjolla ennen pääateriaa?

        Ja nuo pöytätavat sitten?
        Maiskuttelua ja röyhtäilyä,
        pahaisia pieruja
        ja omille rinnuksille oksentelua
        kuin keskiaikaisissa pippaloissa,
        joissa
        teurassiat kärsineen
        möyhimässä hinkaloissa.

        Että se, joka nälkäisen juotti
        ja janoisen syötti,
        tulisi kohteliaasti kiitetyksi.

        Ei toinen käsi tiedä, mitä toinen tekee?
        Missä on näytelmän juoni?

        Ja se, juonein? Itse peijakas?
        Piian pullukkakin herkullinen,
        vaikka toki pari, kolme muutakin on
        oivallista silmänruokaa ollut
        tarinoiden kertojalle.

        Tarjoilun maksaneen niskat
        sen kuin naksunevat?
        Nyökyttelee asemansa vuoksi
        tasapuolisesti sinne tänne?

        Mielessänsä hokenee,
        miksi kaikki tuonkin jutut,
        siinä missä omat lompakotkin
        paksunevat?
        Päissään raksuu?

        Jaloittelemaan on tästä päästävä!
        Kiipeää omalle vintilleen,
        kaivaa esiin sukukalleutensa.

        Seittien sekaan piiloteltuun päiväkirjaansa
        kirjaa hämärässä: Hei, minä tässä!
        Rikas mies jos oisin...
        ei tarvitsisi taulua tuotakaan myydä,
        eikä kirjoitella tätä laulua...

        Kerrassaan mainio on
        seremonian järjestäjä!

        Vaikka saattaa niitä, näitä
        vierraillensa antimiksi touhutessaan
        jäädä yhä janoiseksi, nälkäiseksi:
        päivälliseksi
        kaikesta järjestämästään,
        muista anneista huolimatta,

        unelmoi kai raakana
        nielevänsä sen jäniksen,
        jonka korvat heiluu,
        kuullostellen joko, missä
        jälleen sekin yksi
        pupun metsästäjä paukuttelee.

        Kanssaan samassa pöydässäkö?

        Halloweeniin liittyväähän
        tuli sentään pyydetyksi?


      • Mariko Vaara
        Mariko Vaara kirjoitti:

        Mennäksemme nyt sitten itse ja samalla moniin yrityksiin, sillä koska Mariko Vaarasta kun ei ole runoilijaksi, niin täytynee tyytyä johonkin Suomi24:stä havaittuun Halloween-touhuun:


        On herkullinen
        kaikkine mausteineen
        valmiiksi katettu pöytä.

        Jokaiselle jotakin, maun mukaan.

        Vähän suolaista, hiukan imelääkin,
        tulistuneita mausteita,
        kalleinta, puhdasta neitsytöljyä.

        Lahdattua uhrikaritsaa
        hiljalleen kypsytetyllä kaalipedillä.

        Porkkanoita, pähkinöitä pureskeltaviksi,
        hampaisiin.

        Tarjoiluun toki voisi isäntäväki
        kiinnittää myös hieman tarkemmin
        huomioitaan, ennen kuin alkaa
        soppakokkejansa tuomioimaan?

        On sikin sokin siansorkkaa,
        lampaan viulua,
        happamaksi käyneen oluen kiulua.
        Jälkiruokaa tarjolla ennen pääateriaa?

        Ja nuo pöytätavat sitten?
        Maiskuttelua ja röyhtäilyä,
        pahaisia pieruja
        ja omille rinnuksille oksentelua
        kuin keskiaikaisissa pippaloissa,
        joissa
        teurassiat kärsineen
        möyhimässä hinkaloissa.

        Että se, joka nälkäisen juotti
        ja janoisen syötti,
        tulisi kohteliaasti kiitetyksi.

        Ei toinen käsi tiedä, mitä toinen tekee?
        Missä on näytelmän juoni?

        Ja se, juonein? Itse peijakas?
        Piian pullukkakin herkullinen,
        vaikka toki pari, kolme muutakin on
        oivallista silmänruokaa ollut
        tarinoiden kertojalle.

        Tarjoilun maksaneen niskat
        sen kuin naksunevat?
        Nyökyttelee asemansa vuoksi
        tasapuolisesti sinne tänne?

        Mielessänsä hokenee,
        miksi kaikki tuonkin jutut,
        siinä missä omat lompakotkin
        paksunevat?
        Päissään raksuu?

        Jaloittelemaan on tästä päästävä!
        Kiipeää omalle vintilleen,
        kaivaa esiin sukukalleutensa.

        Seittien sekaan piiloteltuun päiväkirjaansa
        kirjaa hämärässä: Hei, minä tässä!
        Rikas mies jos oisin...
        ei tarvitsisi taulua tuotakaan myydä,
        eikä kirjoitella tätä laulua...

        Kerrassaan mainio on
        seremonian järjestäjä!

        Vaikka saattaa niitä, näitä
        vierraillensa antimiksi touhutessaan
        jäädä yhä janoiseksi, nälkäiseksi:
        päivälliseksi
        kaikesta järjestämästään,
        muista anneista huolimatta,

        unelmoi kai raakana
        nielevänsä sen jäniksen,
        jonka korvat heiluu,
        kuullostellen joko, missä
        jälleen sekin yksi
        pupun metsästäjä paukuttelee.

        Kanssaan samassa pöydässäkö?

        Halloweeniin liittyväähän
        tuli sentään pyydetyksi?

        Mutta kun ei.

        Niin asialle pantiin talosta yksi ihminen,
        kananpojan toistaiseks raa´an luo,
        elävältä sulat nylki.

        Vielä jäljellä on toinen kylki.

        Valmistelee työnsä.
        Pian sitoo siiventyngät,
        tyrkkää uuniin.

        - Kypsäks paistukoon!
        On meidän linnakkeessa
        valurautaa myös tuo hella:
        ei tartu siivestäjiin
        ainakaan salmonella!


        Isäntä käskee kattaa pöytää,
        näkee sen minkä löytää,
        paistihaarukan ja veitsen
        valmiiks käsiinsä nappaa.

        - Uuni kyllä
        viimeistään tuon
        broiskun tappaa!
        Pöytään istukaa,

        ja valos tunteen
        nostattavan kynttilän,
        te valaistukaa hetki,

        tehdään retki
        ihmisyyden maailmaan!

        - Hän hyvin ylläpitää
        vieraitansa kutsuttuja,
        kuiskaa tietoviisas,

        kätensä pesee astiassa,
        panee kulhon kiertämään.

        - On hyvä olla joukoss
        tässä valtapiirin,
        tähän pöytään istahtaa,

        hymähtää vallan nirso.
        - Tarjoo isäntämme
        tänään jotain erikoista!

        Ei rapua, jota saadaan joista,
        helmin taikka ilmaan,
        vaan emonsa siipein alta
        valikoidun untuvikon.
        Taidolla nyljetyn.

        - On niitä toistaiseksi vielä
        paljon saatavilla.
        Kanalamme tuottaa,
        mahtailemaan käy
        isäntä kihtivaivainen.

        - Jo tyynyjä ja peittojani varten
        höyhenet mä niistä varasin.
        Niin pehmeissä on uni taivainen.

        Leijuu tuoksu kutsuvasti mausteinen
        jo pöytään nälkäisten.

        Tarjotinta painavaa
        pian pöytään kannattelee
        kyökkipiika.
        Kupujen alla
        toki myös on
        savustettu siika.

        Vaan palkkaajansa
        tuntee keittiöorja
        taipuvainen, norja.

        - Karitsa ja untuvikko
        parhaat röyhtäykset
        juhlapöydis
        aikaiseksi saa.


      • Mariko Vaara
        Mariko Vaara kirjoitti:

        Mutta kun ei.

        Niin asialle pantiin talosta yksi ihminen,
        kananpojan toistaiseks raa´an luo,
        elävältä sulat nylki.

        Vielä jäljellä on toinen kylki.

        Valmistelee työnsä.
        Pian sitoo siiventyngät,
        tyrkkää uuniin.

        - Kypsäks paistukoon!
        On meidän linnakkeessa
        valurautaa myös tuo hella:
        ei tartu siivestäjiin
        ainakaan salmonella!


        Isäntä käskee kattaa pöytää,
        näkee sen minkä löytää,
        paistihaarukan ja veitsen
        valmiiks käsiinsä nappaa.

        - Uuni kyllä
        viimeistään tuon
        broiskun tappaa!
        Pöytään istukaa,

        ja valos tunteen
        nostattavan kynttilän,
        te valaistukaa hetki,

        tehdään retki
        ihmisyyden maailmaan!

        - Hän hyvin ylläpitää
        vieraitansa kutsuttuja,
        kuiskaa tietoviisas,

        kätensä pesee astiassa,
        panee kulhon kiertämään.

        - On hyvä olla joukoss
        tässä valtapiirin,
        tähän pöytään istahtaa,

        hymähtää vallan nirso.
        - Tarjoo isäntämme
        tänään jotain erikoista!

        Ei rapua, jota saadaan joista,
        helmin taikka ilmaan,
        vaan emonsa siipein alta
        valikoidun untuvikon.
        Taidolla nyljetyn.

        - On niitä toistaiseksi vielä
        paljon saatavilla.
        Kanalamme tuottaa,
        mahtailemaan käy
        isäntä kihtivaivainen.

        - Jo tyynyjä ja peittojani varten
        höyhenet mä niistä varasin.
        Niin pehmeissä on uni taivainen.

        Leijuu tuoksu kutsuvasti mausteinen
        jo pöytään nälkäisten.

        Tarjotinta painavaa
        pian pöytään kannattelee
        kyökkipiika.
        Kupujen alla
        toki myös on
        savustettu siika.

        Vaan palkkaajansa
        tuntee keittiöorja
        taipuvainen, norja.

        - Karitsa ja untuvikko
        parhaat röyhtäykset
        juhlapöydis
        aikaiseksi saa.

        Vaan miten on?
        On yksi tuoli tyhjä.

        Tuo sosiaaliporho,
        senkin nyhjä,
        myöhässä taas -
        odotuttaa muita
        nälkäisiä suita!

        Pöydänpäässä isäntä
        jo tuiskii,
        pöytäseurue
        taas kuiskii:

        - Kohta räjähtää
        ylläpitäjämme pää?
        Ei tämä tähän jää?

        Ruokaliinat
        rinnuksillaan
        odottavat...

        - Madella saa polvillaan,
        jos vielä pöytään aikoo?

        Ruoka jäähtyy,
        kai se kokki jotain
        uutta taikoo?

        - Salametsästäköön jäniksen
        nyt joku mulle, sulle, meille!

        Jääköön sosiaaliporho
        omille sen teille,
        kun ei kerran herkut maistu!
        Viinitkin jo imaistu,
        dagen efter päälle pakkaa.

        - Kokki hoi!
        Voi sitä akkaa,
        missä lorvinee
        se resepteineen?
        Konsepteineen?

        - Kokki hoi!
        hyvinvoinnistansa
        kihtivaivaisin jo hoilaa,
        haarukan ja veitsen
        kanssa roilaa,
        puhkoo kohta silmät seurueen,
        tuon nuoleskelevan pesueen?

        - Ja mitä saisi tällä kertaa olla?
        Kartanolla loikki juuri
        ruusupenkin poikki
        suuri jänis!
        Ihan niin kuin
        mennessänsä känis:

        Luovu turkistain mä en
        sen ryöjän palttoon kaulukseksi!
        Sen kanssa tarkenen,
        sun hullu linnanherra
        tiluksillas toistaiseksi!

        - Mä käynkö itse kimppuun sen,
        luudalla vähän huitaisen?
        Jo katkee pitkäkorvan selkäranka!

        - Ääh, paisti moinen syöty
        moneen kertaan,
        sitä villasukkaan vertaan.
        Annas vähän ajattelen,
        mielessäni pajattelen:

        - Tarjoo seuraavaksi
        ihmislapsi!


      • Mariko Vaara
        Mariko Vaara kirjoitti:

        Vaan miten on?
        On yksi tuoli tyhjä.

        Tuo sosiaaliporho,
        senkin nyhjä,
        myöhässä taas -
        odotuttaa muita
        nälkäisiä suita!

        Pöydänpäässä isäntä
        jo tuiskii,
        pöytäseurue
        taas kuiskii:

        - Kohta räjähtää
        ylläpitäjämme pää?
        Ei tämä tähän jää?

        Ruokaliinat
        rinnuksillaan
        odottavat...

        - Madella saa polvillaan,
        jos vielä pöytään aikoo?

        Ruoka jäähtyy,
        kai se kokki jotain
        uutta taikoo?

        - Salametsästäköön jäniksen
        nyt joku mulle, sulle, meille!

        Jääköön sosiaaliporho
        omille sen teille,
        kun ei kerran herkut maistu!
        Viinitkin jo imaistu,
        dagen efter päälle pakkaa.

        - Kokki hoi!
        Voi sitä akkaa,
        missä lorvinee
        se resepteineen?
        Konsepteineen?

        - Kokki hoi!
        hyvinvoinnistansa
        kihtivaivaisin jo hoilaa,
        haarukan ja veitsen
        kanssa roilaa,
        puhkoo kohta silmät seurueen,
        tuon nuoleskelevan pesueen?

        - Ja mitä saisi tällä kertaa olla?
        Kartanolla loikki juuri
        ruusupenkin poikki
        suuri jänis!
        Ihan niin kuin
        mennessänsä känis:

        Luovu turkistain mä en
        sen ryöjän palttoon kaulukseksi!
        Sen kanssa tarkenen,
        sun hullu linnanherra
        tiluksillas toistaiseksi!

        - Mä käynkö itse kimppuun sen,
        luudalla vähän huitaisen?
        Jo katkee pitkäkorvan selkäranka!

        - Ääh, paisti moinen syöty
        moneen kertaan,
        sitä villasukkaan vertaan.
        Annas vähän ajattelen,
        mielessäni pajattelen:

        - Tarjoo seuraavaksi
        ihmislapsi!

        Jo sosiaaliporho
        kolkkaa salinkin ovee,

        mytty kummallinen
        takin alla
        nostaa povee
        lattarinnan.

        - Viipymisestäin
        saan maksaa hinnan?

        - Totta mooses,
        huutaa isäntänsä
        julma,
        ryppyyn vetäytyy
        sen silmäkulma.

        - Milläs korvaat,
        että odotutit
        seuraa arvokasta,
        sosiaaliporho,
        senkin luikku?

        Kaivaa sosiaaliporho
        ensin taskuaan:
        - Vaan tuosta ota
        ensin yksi tuikku
        murheesi moiseen!

        Isäntä juo ja ryystää.
        - No, maksa mitä ly-ystää!
        ennen sammumistaan mutisee.

        Niin sosiaaliporho
        takin aukaisee
        ja varsinaisen
        pommin laukaisee,

        on käsissänsä lapsen ruumis.

        Yhteistuumin
        kokin kanssa
        vielä sekopäinen seurue
        käy reseptiä
        harvinaisen juhlapyhän
        kyhäämään.


      • Mariko Vaara
        Mariko Vaara kirjoitti:

        Jo sosiaaliporho
        kolkkaa salinkin ovee,

        mytty kummallinen
        takin alla
        nostaa povee
        lattarinnan.

        - Viipymisestäin
        saan maksaa hinnan?

        - Totta mooses,
        huutaa isäntänsä
        julma,
        ryppyyn vetäytyy
        sen silmäkulma.

        - Milläs korvaat,
        että odotutit
        seuraa arvokasta,
        sosiaaliporho,
        senkin luikku?

        Kaivaa sosiaaliporho
        ensin taskuaan:
        - Vaan tuosta ota
        ensin yksi tuikku
        murheesi moiseen!

        Isäntä juo ja ryystää.
        - No, maksa mitä ly-ystää!
        ennen sammumistaan mutisee.

        Niin sosiaaliporho
        takin aukaisee
        ja varsinaisen
        pommin laukaisee,

        on käsissänsä lapsen ruumis.

        Yhteistuumin
        kokin kanssa
        vielä sekopäinen seurue
        käy reseptiä
        harvinaisen juhlapyhän
        kyhäämään.

        No, joko ylläpito ehti ylläolevan lukaista?

        Jos ei, niin Mariko Vaara ehti, ja toistaa että kepponen, mikä kepponen.
        Ei ainakaan mitään runopalstoille väen vängällä imelletettyjä karkkeja.


    • Mariko Vaara

      Voi hyvä ihme, tuota Suomi24:ää!

      Mariko Vaaran ei olisi pitänyt mennä mainitsemaan mitään kattauksesta tai ruokalistoista.

      Jo eilen sitä on menty nostamaan etusivulle, no ok, topic- juttuun nyt kuitenkin hinkuneita käyttäjiään tarjolle.

      Aihepiirikin on makoisa: sosiologia.

      Netti on täynnä jengejä ja riitoja?
      Että taitavasti kysytäänkin yhä vielä!

      Jatkettukin on 28.10. klo 13:23:

      "Keskustelupalstoja seuratessa saa sen kuvan, että joku yksilö tai ryhmä ottaa palstan ikäänkuin omakseen ja teilaa armotta sisäänpyrkijät ja toisinajattelijat. Onko tällä yhteys ihmisen alkukantaisiin vaistoihin ja vietteihin? Miten palstoilla saa ja ei saa käyttäytyä?

      Ja sittenkin on jatkettu:

      http://keskustelu.suomi24.fi/node/10873390

      Empiirisesti se Mariko Vaarakin...

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. 195
      2669
    2. Euroviisut fiasko, Suomen kautta aikain typerin esitys, jumbosija odottaa. Olisi pitänyt boikotoida!

      Tämän vuoden euroviisut on monella tapaa täydellinen fiasko. Ensinnäkin kaikkien itseään kunnioittavien eurooppalaisten
      Maailman menoa
      231
      2531
    3. Hei A, osaatko

      sanoa, miksi olet ihan yhtäkkiä ilmestynyt kaveriehdotuksiini Facebookissa? Mitähän kaikkea Facebook tietää mitä minä en
      Ikävä
      63
      2312
    4. Synnittömänä syntyminen

      Helluntailaisperäisillä lahkoilla on Raamatunvastainen harhausko että ihminen syntyy synnittömänä.
      Helluntailaisuus
      191
      1808
    5. Mitä tämä tarkoittaa,

      että näkyy vain viimevuotisia? Kirjoitin muutama tunti sitten viestin, onko se häipynyt avaruuteen?
      Ikävä
      41
      1354
    6. Tuollainen kommentti sitten purjehduspalstalla

      "Naisen pillu se vasta Bermudan kolmio on. Sinne kun lähdet soutelemaan niin kohta katoaa sekä elämänilo että rahat"
      Suhteet
      12
      1308
    7. Nukkumisiin sitten

      Käsittelen asiaa tavallani ja toiveissa on vielä että tästä pääsee hyppäämään ylitse. Kaikenlaisia tunteita on läpikäyny
      Ikävä
      4
      1287
    8. Syö kohtuudella niin et liho.

      Syömällä aina kohtuudella voi jopa laihtua.On paljon laihoja jotka ei harrasta yhtään liikuntaa. Laihuuden salaisuus on
      Laihdutus
      20
      1253
    9. Muistatko komeroinnin?

      Taannoin joskus kirjoitin aloituksen tänne komeroinnista eli hikikomoreista; syrjäytyneistä nuorista ihmisistä. Ehkä asu
      Suhteet
      48
      1225
    10. Venäjän sissit lakkojohtajat

      Odottavat 'lisätä lakkoja' Toverit käskyttää. Eikä ensimmäinen kerta.
      Suomen Keskusta
      3
      1128
    Aihe