Mietin vaan kohinaa

Heh heh "niin PRO kameroita", nyt vitsin murjaisit! PRO viittaa professional käyttöön eli ominaisuudet ovat ammattiluokkaa, moneen asiaan on kiinnitetty enemmän huomiota kuin muutaman satasen joka pojan malleissa. Sulkimet kestävät 150 - 250 tuhatta laukaisua keskimäärin verrattuna halpojen ehkä 50 - 100 tuhanteen. Ohjelmat ovat erilaiset ja aiheohjelmien valintaa ei edes ole.

Kyllä pikselien lukumäärä vaikuttaa joskin välillisesti, jos kennossa on 15M pikseliä ja sen koko on pokkarityypillinen 1/1,7" niin sen pinta-ala on noin 43 mm2, kun puhutaan Nikonin kropista niin kennon pinta-ala kasvaa noin 370 mm2:n ollen noin 9 kertainen jolloin pikselikoot vastaavasti voivat olla saman verran suurempia ja siten saavat enemmän valoa eli fotoneita erikä vahvistuksen tarvitse olla yhtä suuri. FF koko on 36mm x 24mm eli 864 mm2, yli tupla verrattuna FX kroppiin ja samoin pikselikoot, verrattuna pokkariin koko on kasvanut lähes 20 kertaiseksi.

Pikselien lukumäärä siis vaikuttaa kun samaa määrää sovitellaan eri kennoformaatteihin. Uskon tosin eri valmistajien kennoilla olevan pientä eroa, myös kameran ohjelmien erot vaikuttavat niissä olevien kohinanpoisto osioiden vuoksi. Fysiikan lakeja ei kuitenkaan voi korvata ohjelmilla ja mitä suurempi ohjelmallinen kohinan poisto on sen enemmän hävitään yksityiskohdissa.

Miksikö PRO malleja ei tehdä muovista? Koska niiden pitää kestää, kestää ja vieläkin kestää kovaa käyttöä. Tosin esim. Nikonin D90 on muovisella rungolla ja vuosien käytön jälkeen se yhä pitää ryhtinsä ollen varsin vankkaa tekoa. Muovirunkoisissa on eroa ja toiset ovat enemmän rimpuloita kuin toiset, yleensä massasta voi päätellä tukevuutta joskaan se ei liene autuaaksi tekevä ominaisuus vaan älliä tarvitaan senkin suunnittelussa.

PRO mallit ovat normaalisti metallirungolla varustettuja ja niihin luotan pääosin kuten nykyisin D300s malliin. D800 on harkinnassa kunhan eläkkeet nousevat vuoden vaihteessa runsaasti, jos nousevat, sillä muutoin pitää poiketa säästöpossulle vasaran kera.

Siinä olet oikeassa, että lopullisen kuvan tekee kuvaaja mutta hyvistä välineistä ei liene haittaa ja niissä on eroja. Se oletko Nikon, Canon vai Pentax mies (muita merkkejä unohtamatta) ei liene suurta merkitystä koska uskon kaikilla saatavan hyviä kuvia kun on pientä harjoitusta tullut tehtyä aiemmin. Toisiin merkkeihin on vain saatavissa enemmän ja toisiin vähemmän lisävarusteita, pääosin optisia, vaan kaikilla pärjää normaalikuvauksessa.

"Tarvehierarkia" on siinä oikeassa, että kymppikuvaan ei kaksista kameraa tarvita mutta A2 kuva ollakseen valokuvalaatua vaatii aikamoisen pikselimäärän. A2 pitkäsivu on noin 600 mm ja 300 pix/tuuma vaatii noin 7000 pikselin riviä sille sivulle. Ainoa järkkäri tänä päivänä joka siihen kykenee on Nikon D800 jonka pitkällä sivulla on luvattu 7360 pikseliä. Kymppikuvan pitkäsivu on noin 6 tuumaa eli 1800 pikseliä valokuvalaadulla eli 2,2M pikselin kennon.

12M kuvista olen tehnyt hieman laadusta tinkien A3 kuvia jotka näyttävät ihan hyviltä vaikka niissä on vain noin 250 pikseliä/tuuma päässä laskien, kroppausvaraa niissä ei tosin ole joten rajaus on hoidettava kuvatessa.

Työeläkeläinen kirjoitti:

Heh heh "niin PRO kameroita", nyt vitsin murjaisit! PRO viittaa professional käyttöön eli ominaisuudet ovat ammattiluokkaa, moneen asiaan on kiinnitetty enemmän huomiota kuin muutaman satasen joka pojan malleissa. Sulkimet kestävät 150 - 250 tuhatta laukaisua keskimäärin verrattuna halpojen ehkä 50 - 100 tuhanteen. Ohjelmat ovat erilaiset ja aiheohjelmien valintaa ei edes ole.

Kyllä pikselien lukumäärä vaikuttaa joskin välillisesti, jos kennossa on 15M pikseliä ja sen koko on pokkarityypillinen 1/1,7" niin sen pinta-ala on noin 43 mm2, kun puhutaan Nikonin kropista niin kennon pinta-ala kasvaa noin 370 mm2:n ollen noin 9 kertainen jolloin pikselikoot vastaavasti voivat olla saman verran suurempia ja siten saavat enemmän valoa eli fotoneita erikä vahvistuksen tarvitse olla yhtä suuri. FF koko on 36mm x 24mm eli 864 mm2, yli tupla verrattuna FX kroppiin ja samoin pikselikoot, verrattuna pokkariin koko on kasvanut lähes 20 kertaiseksi.

Pikselien lukumäärä siis vaikuttaa kun samaa määrää sovitellaan eri kennoformaatteihin. Uskon tosin eri valmistajien kennoilla olevan pientä eroa, myös kameran ohjelmien erot vaikuttavat niissä olevien kohinanpoisto osioiden vuoksi. Fysiikan lakeja ei kuitenkaan voi korvata ohjelmilla ja mitä suurempi ohjelmallinen kohinan poisto on sen enemmän hävitään yksityiskohdissa.

Miksikö PRO malleja ei tehdä muovista? Koska niiden pitää kestää, kestää ja vieläkin kestää kovaa käyttöä. Tosin esim. Nikonin D90 on muovisella rungolla ja vuosien käytön jälkeen se yhä pitää ryhtinsä ollen varsin vankkaa tekoa. Muovirunkoisissa on eroa ja toiset ovat enemmän rimpuloita kuin toiset, yleensä massasta voi päätellä tukevuutta joskaan se ei liene autuaaksi tekevä ominaisuus vaan älliä tarvitaan senkin suunnittelussa.

PRO mallit ovat normaalisti metallirungolla varustettuja ja niihin luotan pääosin kuten nykyisin D300s malliin. D800 on harkinnassa kunhan eläkkeet nousevat vuoden vaihteessa runsaasti, jos nousevat, sillä muutoin pitää poiketa säästöpossulle vasaran kera.

Siinä olet oikeassa, että lopullisen kuvan tekee kuvaaja mutta hyvistä välineistä ei liene haittaa ja niissä on eroja. Se oletko Nikon, Canon vai Pentax mies (muita merkkejä unohtamatta) ei liene suurta merkitystä koska uskon kaikilla saatavan hyviä kuvia kun on pientä harjoitusta tullut tehtyä aiemmin. Toisiin merkkeihin on vain saatavissa enemmän ja toisiin vähemmän lisävarusteita, pääosin optisia, vaan kaikilla pärjää normaalikuvauksessa.

"Tarvehierarkia" on siinä oikeassa, että kymppikuvaan ei kaksista kameraa tarvita mutta A2 kuva ollakseen valokuvalaatua vaatii aikamoisen pikselimäärän. A2 pitkäsivu on noin 600 mm ja 300 pix/tuuma vaatii noin 7000 pikselin riviä sille sivulle. Ainoa järkkäri tänä päivänä joka siihen kykenee on Nikon D800 jonka pitkällä sivulla on luvattu 7360 pikseliä. Kymppikuvan pitkäsivu on noin 6 tuumaa eli 1800 pikseliä valokuvalaadulla eli 2,2M pikselin kennon.

12M kuvista olen tehnyt hieman laadusta tinkien A3 kuvia jotka näyttävät ihan hyviltä vaikka niissä on vain noin 250 pikseliä/tuuma päässä laskien, kroppausvaraa niissä ei tosin ole joten rajaus on hoidettava kuvatessa.

Lue lisää

”Pikselien lukumäärä siis vaikuttaa … pientä eroa”

Ihanko totta. No otetaanpa muutama Nikon mpix esimerkki:

Nikon D1 2,7 mpix
Nikon D2H 4,2
Nikon D40 6,0
Nikon D60 10,1
Nikon D90 12,3
Nikon D3200 24,2

Missä em. on vähiten kohinaa?
Johtuuko se pikselien lukumäärästä?

”A2 kuva ollakseen valokuvalaatua vaatii aikamoisen pikselimäärän”
Näinkö se menee, suttukitti (objektiivin erotuskyky ei haittaa kunhan on riittävästi pikseleitä niin hyvä heiluu?

niin PRO kameroita kirjoitti:

”Pikselien lukumäärä siis vaikuttaa … pientä eroa”

Ihanko totta. No otetaanpa muutama Nikon mpix esimerkki:

Nikon D1 2,7 mpix
Nikon D2H 4,2
Nikon D40 6,0
Nikon D60 10,1
Nikon D90 12,3
Nikon D3200 24,2

Missä em. on vähiten kohinaa?
Johtuuko se pikselien lukumäärästä?

”A2 kuva ollakseen valokuvalaatua vaatii aikamoisen pikselimäärän”
Näinkö se menee, suttukitti (objektiivin erotuskyky ei haittaa kunhan on riittävästi pikseleitä niin hyvä heiluu?

Lue lisää

Et voi "niin PRO kameroita" verrata kuin saman ikäisiä keskenään koska jo tällainen maallikkoharrastajakin näkee eron vaikka Nikonin D70 ja D300s välillä. D70 oli 6M pix harrastaja vehje ja D300s noin 12M pix semipro. Silti uusi D300s on huomattavasti kohinattomampi vaikka kennon koko on sama.

Kuten sanoin niin muutkin asiat vaikuttavat mutta jos käytetään samaa kennoa/saman ikäistä kennoa niin pikselitiheys vaikuttaa koska pieneen kennoon mahtuu vain pienempiä pikseleitä kun niitä sama määrä sinne ahdetaan.

Jos olisit johdonmukainen niin olisit käyttänyt vain ei pro tai pro malleja, olisit lisäksi miettinyt miten tekniikka kennoissa on edennyt vuosikymmenen aikana.

Nikon D1 on vuodelta 1999 ja D2H vuodelta 2003 jos oikein muistan ja ne ovat molemmat PRO malleja eivätkä siten mitenkään verrattavissa D40 tai D60 malleihin. D90 oli varsin onnistunut uutuus 12M pix kennoineen harrastuspuolella ja se kesti varsin hyvin ISO1600 ja hätätilassa enemmänkin ilman kuvan pilaantumista. Käytin sitä vuosia ja nytkin se kulkee suvussa.

Jos sinulle on noiden kohinoissa jotain epäselvää niin osta ja kokeile. Noista ainoastaan olen käyttänyt tuota ysikymppistä ja se on hyvä vehje.

Ota esimerkiksi Nikon D700 ja D300s joissa on sama pikselimäärä mutta eri kokoinen kenno ja huomaat miten D700 saa vielä ISO25600 asetuksella hyviä kuvia kun D300s hyytyy jossain ISO3200 tienoilla. Nuo ovat saman ikäisiä joten niitä voidaan vertailla. Esm. Nikon D800 ei voi samassa mielessä vertailla noiden kanssa koska ne ovat eri vuosilta ja kehitys on varsin nopeaa. D800 ei kuitenkaan pysty kohinan osalta kilpailemaan D700 kanssa joka lieneekin mestari omalla alallaan digijärkkäreissä.

Noin ihan pienenä ajatusleikkinä, jos joku ostaa D800 rungon vajaalla 3000€:lla niin tuskin hän tyytyy sinun suttuusi. D800 vaatii noin 3000 viivaparia kuvan korkeussuunnassa jotta koko erottelu voidaan hyödyntää kun kuvataan FF putkella FF kokoon. Tuo ei ole mahdoton vaatimus, se vastaa luokkaa 120 viivaparia/mm päässä laskien ja sadallakin tulee jo hyvä kuva.

En tiedä mitä tuolla "suttukitillä" tarkoitat, olen kuvannut yhdellä kitillä Nikkorin 18 - 105mm VR ja se ainakin tuotti aikoinaan ihan kelpo kuvaa sekä itselläni että sen perineellä sukulaistytöllä.

Pitkälti oletan koko suttu teoreeman olevan kateuden ääntä.

Tutustuttuani nyt muutaman tuhannen kuvan verran D800 kapineeseen niin varsin hyvin olen sen kanssa pärjännyt. Kuvat ovat varsin käyttökelpoisia ja tarkkoja, niissä on useimmiten kroppivaraa jos sopivaa lasia ei ole nokalla.

Koko ruutua käytettäessä riittää varaa valokuvalaatuiseen A2 kuvaan ( 7360 x 4912 pix) joten jo A3 kuvaa voi sopivasti rajata uudelleen jos on tarvetta.

Tuo tiedostojen kasvu pitää paikkansa ja vanha 13" matkaläppärini joutui uusintalistalle, kuvien katselu kun vie aikaa liikaa. Samoin SD kortti saa olla aika suuri jotta siihen saa jpg nef yhdistelmiä muutaman sata kerralla. Tosin CF kortti täydentää jos SD tulee täyteen.

Onhan sitä mahdollisuus käyttää kroppinakin jos haluaa tai jos ei muutoin löydy sopivaa lasia repusta, silloinhan se on D7000 luokkaa erottelussa ja kuvakoossa.

Studiokuvauksiin saattaa joku keskikoon kamera olla parempi vaikka erottelu ei suuresti kasvaisikaan vaan siinäkin raha puhuu "money talks" kuten isossa maailmassa sanotaan. Kolme tonnia jos vielä saa hankittua ja lasit päälle niin ei taida sillä rahalla kaksista Hassea saada?

Albumikuvista puhuen, olen kuvannut vanhoja albumeja sivu kerrallaan ja sivujen varsinaisista kuvista voi vielä kropata kymppikuvien laatuisia jos niitä erikseen haluaa. Näin ollen se on myös hyvä albumikuvauksissa.

nikon_d90 kirjoitti:

Tutustuttuani nyt muutaman tuhannen kuvan verran D800 kapineeseen niin varsin hyvin olen sen kanssa pärjännyt. Kuvat ovat varsin käyttökelpoisia ja tarkkoja, niissä on useimmiten kroppivaraa jos sopivaa lasia ei ole nokalla.

Koko ruutua käytettäessä riittää varaa valokuvalaatuiseen A2 kuvaan ( 7360 x 4912 pix) joten jo A3 kuvaa voi sopivasti rajata uudelleen jos on tarvetta.

Tuo tiedostojen kasvu pitää paikkansa ja vanha 13" matkaläppärini joutui uusintalistalle, kuvien katselu kun vie aikaa liikaa. Samoin SD kortti saa olla aika suuri jotta siihen saa jpg nef yhdistelmiä muutaman sata kerralla. Tosin CF kortti täydentää jos SD tulee täyteen.

Onhan sitä mahdollisuus käyttää kroppinakin jos haluaa tai jos ei muutoin löydy sopivaa lasia repusta, silloinhan se on D7000 luokkaa erottelussa ja kuvakoossa.

Studiokuvauksiin saattaa joku keskikoon kamera olla parempi vaikka erottelu ei suuresti kasvaisikaan vaan siinäkin raha puhuu "money talks" kuten isossa maailmassa sanotaan. Kolme tonnia jos vielä saa hankittua ja lasit päälle niin ei taida sillä rahalla kaksista Hassea saada?

Albumikuvista puhuen, olen kuvannut vanhoja albumeja sivu kerrallaan ja sivujen varsinaisista kuvista voi vielä kropata kymppikuvien laatuisia jos niitä erikseen haluaa. Näin ollen se on myös hyvä albumikuvauksissa.

Lue lisää

Niin siis miksi Nikonin D800, D600 , D3200, D5200 järkkykameroissa on niin paljon
liki yli puolet enempi megapikseleitä kun noin yli puolet kalliimmassa Nikonin D4 "ammattilaiskamerassa"? Taikka Nikonin D7000 "harrastelijajärjestelmäkamerassa"?
Siksikö jotta siinä on eri valokenno?
Vai myydäänkö megoja

Tekeekö Sony tämän ? kirjoitti:

Niin siis miksi Nikonin D800, D600 , D3200, D5200 järkkykameroissa on niin paljon
liki yli puolet enempi megapikseleitä kun noin yli puolet kalliimmassa Nikonin D4 "ammattilaiskamerassa"? Taikka Nikonin D7000 "harrastelijajärjestelmäkamerassa"?
Siksikö jotta siinä on eri valokenno?
Vai myydäänkö megoja

Lue lisää

”Niin siis miksi …”
No siksi kun puuhastelijoille pitää olla pikseleitä jättikuvia varten.
Ammattilainen ei kuvaa kinokennoisella jättikuvia vaan reportaasi yms kuvia julkaisuihin (lehdet, netti yms). Suuria kuvia varten ammattilaisilla on 8" x 10" filmi-palkkeja ja iskokennoisia järjestelmiä (esim IQ 180 80 mpix)

Ihanko tosissasi arvelet, että D4:ssä on valokenno?

Voisiko PRO-asia sittenkin olla niin yksinkertainen, että ammattimallien rungoissa maksaa vain rungon laatu (kestävyys yms) ja mm huoltoauto kisapaikoilla.
Rungon hinnalla ei ammattikuvaajalle ole merkitystä.

”Vai myydäänkö megoja”
– kyllä myydään, myös kiloja ja gigoja
Mutta useimmiten niitä käytetään mainos”kikkoina”, ne on eräänlaisia ”vaalilupauksia”.
Samalla idealla myydään muovisia markettikittejä. Ne on ihan oikean kameran näköisiä ja megoja on ”paremmin” kuin ammattikamerassa.

Taikka? kirjoitti:

”Niin siis miksi …”
No siksi kun puuhastelijoille pitää olla pikseleitä jättikuvia varten.
Ammattilainen ei kuvaa kinokennoisella jättikuvia vaan reportaasi yms kuvia julkaisuihin (lehdet, netti yms). Suuria kuvia varten ammattilaisilla on 8" x 10" filmi-palkkeja ja iskokennoisia järjestelmiä (esim IQ 180 80 mpix)

Ihanko tosissasi arvelet, että D4:ssä on valokenno?

Voisiko PRO-asia sittenkin olla niin yksinkertainen, että ammattimallien rungoissa maksaa vain rungon laatu (kestävyys yms) ja mm huoltoauto kisapaikoilla.
Rungon hinnalla ei ammattikuvaajalle ole merkitystä.

”Vai myydäänkö megoja”
– kyllä myydään, myös kiloja ja gigoja
Mutta useimmiten niitä käytetään mainos”kikkoina”, ne on eräänlaisia ”vaalilupauksia”.
Samalla idealla myydään muovisia markettikittejä. Ne on ihan oikean kameran näköisiä ja megoja on ”paremmin” kuin ammattikamerassa.

Lue lisää

Taidan olla puuhastelija mutta D800 36M kennosta on vain positiivisia kokemuksia. Vaikka minulla ei siihen ole 200mm pidempää "putkea" niin kroppaamalla olen voinut matkia ainakin tuplaa pituutta.

Nyt on projektina suvun vanhojen albumien monistus kuvaamalla joka 105 mm makrolinssillä onnistuu hyvin kun sain hankittua tripodin jossa keskiputki kippaa 90 astetta. Koko sivun kuvasta saa jos haluaa jokaisesta kuvasta vielä tehdä kymppikuvan, minä esitän ne A3 sivuiksi tehtyinä PDF kirjoina.

Olen kameraseuran puitteissa harrastanut jonkin verran A3 kokoisia näyttelykuvia ja nyt on varaa jopa kroppailla kun vanhoilla 12M kuvilla sitä varaa ei ollut ja silti en päässyt 300 pikselin tuumatiheyteen.

Kuka millaistakin kameraa tarvitsee on jokaisen oma asia ja voinhan käyttää D800 kroppirunkonakin, siihen käyttöön minulla on enemmän linssejäkin ja kokeillessani hyvin on pelannut. Kuvassa on silti vielä D7000 verran pikseleitä jäljellä.

Tuossa 36Mpix kameran jpg kuvassakin on 10 - 15Mpix verran kokoa ja NEF kuva voi olla yli 50Mpix joten nopeaa sarjaa on turhaa toivoa suuren datamäärän vuoksi. Käytännössä en kuitenkaan ole tarvinnut entistenkään runkojen max nopeuksia vaan yleensä 2 kuvaa/sek on riittänyt.

nikon_d90 kirjoitti:

Taidan olla puuhastelija mutta D800 36M kennosta on vain positiivisia kokemuksia. Vaikka minulla ei siihen ole 200mm pidempää "putkea" niin kroppaamalla olen voinut matkia ainakin tuplaa pituutta.

Nyt on projektina suvun vanhojen albumien monistus kuvaamalla joka 105 mm makrolinssillä onnistuu hyvin kun sain hankittua tripodin jossa keskiputki kippaa 90 astetta. Koko sivun kuvasta saa jos haluaa jokaisesta kuvasta vielä tehdä kymppikuvan, minä esitän ne A3 sivuiksi tehtyinä PDF kirjoina.

Olen kameraseuran puitteissa harrastanut jonkin verran A3 kokoisia näyttelykuvia ja nyt on varaa jopa kroppailla kun vanhoilla 12M kuvilla sitä varaa ei ollut ja silti en päässyt 300 pikselin tuumatiheyteen.

Kuka millaistakin kameraa tarvitsee on jokaisen oma asia ja voinhan käyttää D800 kroppirunkonakin, siihen käyttöön minulla on enemmän linssejäkin ja kokeillessani hyvin on pelannut. Kuvassa on silti vielä D7000 verran pikseleitä jäljellä.

Tuossa 36Mpix kameran jpg kuvassakin on 10 - 15Mpix verran kokoa ja NEF kuva voi olla yli 50Mpix joten nopeaa sarjaa on turhaa toivoa suuren datamäärän vuoksi. Käytännössä en kuitenkaan ole tarvinnut entistenkään runkojen max nopeuksia vaan yleensä 2 kuvaa/sek on riittänyt.

Lue lisää

minulla ei siihen ole 200mm pidempää "putkea" niin kroppaamalla olen voinut matkia ainakin tuplaa pituutta.”

Ihanko totta?
Voikohan sillä matkia myös 1000 mm pituutta?
Piteneekö polttoväli kroppaamalla?
Voisiko kaikki polttovälit (ja zoomit) matkia yhdellä laajakulmalla?

hyvin pelannut? kirjoitti:

minulla ei siihen ole 200mm pidempää "putkea" niin kroppaamalla olen voinut matkia ainakin tuplaa pituutta.”

Ihanko totta?
Voikohan sillä matkia myös 1000 mm pituutta?
Piteneekö polttoväli kroppaamalla?
Voisiko kaikki polttovälit (ja zoomit) matkia yhdellä laajakulmalla?

Lue lisää

Voi tietysti, jos vaan jäljelle jäävän kuvan laatu riittää. Kaikille ei tietenkään välttämättä riitä.

Tekeekö Sony tämän ? kirjoitti:

Niin siis miksi Nikonin D800, D600 , D3200, D5200 järkkykameroissa on niin paljon
liki yli puolet enempi megapikseleitä kun noin yli puolet kalliimmassa Nikonin D4 "ammattilaiskamerassa"? Taikka Nikonin D7000 "harrastelijajärjestelmäkamerassa"?
Siksikö jotta siinä on eri valokenno?
Vai myydäänkö megoja

Lue lisää

”Vai myydäänkö megoja”

Kyllä! Nykyään on "megoja" jo ihan tarpeeksi.

http://www.kenrockwell.com/tech/mpmyth.htm

hyvin pelannut? kirjoitti:

minulla ei siihen ole 200mm pidempää "putkea" niin kroppaamalla olen voinut matkia ainakin tuplaa pituutta.”

Ihanko totta?
Voikohan sillä matkia myös 1000 mm pituutta?
Piteneekö polttoväli kroppaamalla?
Voisiko kaikki polttovälit (ja zoomit) matkia yhdellä laajakulmalla?

Lue lisää

Kun tuo mainittu 70 - 200mm antaa FF kennolla kuvakulmaksi minimissään valmistajan ilmoituksen mukaan 12 astetta niin kroppikoossa se on 8 astetta eli se vastaa 300mm varsinaista optiikkaa FF kennolla. Tuolla 8 asteen kulmalla siinä on vielä noin 15Mpix erottelua joten siihen se ainakin kelpaa.

Fiksuna henkilönä lasket paljonko pikseleitä on jos kroppaamme 1000mm vastaavalle kulmalle?

600mm kulma on noin 4 astetta ja se Nikon kroppina noin 900mm vastaa 2 asteen ja 40 minuutin kulmaa.

Kun 12 -> 8 asteeseen pikselit laskevat 36M -> 15M niin 8 -> 4 asteeseen arvioisin joskaan en viitsi lasken 15M -> 5 - 7M eli 600mm vastaavassa kuvassa olisi vielä halvan pokkarin verran, ainakin kymppikuvaan jos ei ihan A4:n.

Laskekaa itse tarkemmin jos kiinnostaa!

Itse en noin suurta kroppia edes harkitse vaan putkea on jatkettava tavalla tai toisella. Yksi mahdollisuus on 2x telekonvertteri joka kertoo pituuden kahdella jolloin putkesta tulee 140mm - 400mm ja F5.6 valovoimaltaan. Se saattaakin olla Joulu kysymys?

nikon_d90 kirjoitti:

Kun tuo mainittu 70 - 200mm antaa FF kennolla kuvakulmaksi minimissään valmistajan ilmoituksen mukaan 12 astetta niin kroppikoossa se on 8 astetta eli se vastaa 300mm varsinaista optiikkaa FF kennolla. Tuolla 8 asteen kulmalla siinä on vielä noin 15Mpix erottelua joten siihen se ainakin kelpaa.

Fiksuna henkilönä lasket paljonko pikseleitä on jos kroppaamme 1000mm vastaavalle kulmalle?

600mm kulma on noin 4 astetta ja se Nikon kroppina noin 900mm vastaa 2 asteen ja 40 minuutin kulmaa.

Kun 12 -> 8 asteeseen pikselit laskevat 36M -> 15M niin 8 -> 4 asteeseen arvioisin joskaan en viitsi lasken 15M -> 5 - 7M eli 600mm vastaavassa kuvassa olisi vielä halvan pokkarin verran, ainakin kymppikuvaan jos ei ihan A4:n.

Laskekaa itse tarkemmin jos kiinnostaa!

Itse en noin suurta kroppia edes harkitse vaan putkea on jatkettava tavalla tai toisella. Yksi mahdollisuus on 2x telekonvertteri joka kertoo pituuden kahdella jolloin putkesta tulee 140mm - 400mm ja F5.6 valovoimaltaan. Se saattaakin olla Joulu kysymys?

Lue lisää

"Itse en noin suurta kroppia edes harkitse vaan putkea on jatkettava tavalla tai toisella. Yksi mahdollisuus on 2x telekonvertteri joka kertoo pituuden kahdella jolloin putkesta tulee 140mm - 400mm ja F5.6 valovoimaltaan. Se saattaakin olla Joulu kysymys? "

Kannattaa sitten harkita tarkkaan sitä nikonin kolmosmallia, vaikka se maksaakin reippahan puoleisesti.
On huomattavasti parempi optisesti, kuin ne vanhemmat mallit.

suttuinen pukki kirjoitti:

"Itse en noin suurta kroppia edes harkitse vaan putkea on jatkettava tavalla tai toisella. Yksi mahdollisuus on 2x telekonvertteri joka kertoo pituuden kahdella jolloin putkesta tulee 140mm - 400mm ja F5.6 valovoimaltaan. Se saattaakin olla Joulu kysymys? "

Kannattaa sitten harkita tarkkaan sitä nikonin kolmosmallia, vaikka se maksaakin reippahan puoleisesti.
On huomattavasti parempi optisesti, kuin ne vanhemmat mallit.

Lue lisää

Uteliaisuuttani vaan, mitähän kolmosmallia?

nikon_d90 kirjoitti:

Uteliaisuuttani vaan, mitähän kolmosmallia?

"Uteliaisuuttani vaan, mitähän kolmosmallia?"
Nikon TC-20E III

----- kirjoitti:

”Vai myydäänkö megoja”

Kyllä! Nykyään on "megoja" jo ihan tarpeeksi.

http://www.kenrockwell.com/tech/mpmyth.htm

Lue lisää

Tuo Kenin juttu on 2008 mallia ja sen jälkeen on pikselimäärä tuplaantunut monissa kameroissa. Kroppikameroissa alkaa olla luokkaa 20M ja FF kennoisilla jopa 35M joten tuon ajan 10M kamerat alkavat olla historiaa.

Totta hän puhuu siinä, että 10M ja jopa 6M kameralla saa ihan kelpo kuvia jos niistä ei yritä tehdä A2 kokoisia valokuvia. Tauluja voi tehdä seinälle koska niissä ei tarvita valokuvatarkkuutta.

nikon_d90 kirjoitti:

Tuo Kenin juttu on 2008 mallia ja sen jälkeen on pikselimäärä tuplaantunut monissa kameroissa. Kroppikameroissa alkaa olla luokkaa 20M ja FF kennoisilla jopa 35M joten tuon ajan 10M kamerat alkavat olla historiaa.

Totta hän puhuu siinä, että 10M ja jopa 6M kameralla saa ihan kelpo kuvia jos niistä ei yritä tehdä A2 kokoisia valokuvia. Tauluja voi tehdä seinälle koska niissä ei tarvita valokuvatarkkuutta.

Lue lisää

"Tuo Kenin juttu on 2008 mallia ja sen jälkeen on pikselimäärä tuplaantunut monissa kameroissa."

Joo, ja edelleen myydään kuluttajille "megapikseleitä" vaikka niitä oli riittävästi jo 2008 ja ennenkin. 20 M ja FF on täysin riittävä kaikkeen. Keskityttäisiin vain parantamaan dynamiikkaa ja kohinaa, mutta hei, se ei myy yhtä hyvin kuin megapikselit.

Näin on kirjoitti:

"Tuo Kenin juttu on 2008 mallia ja sen jälkeen on pikselimäärä tuplaantunut monissa kameroissa."

Joo, ja edelleen myydään kuluttajille "megapikseleitä" vaikka niitä oli riittävästi jo 2008 ja ennenkin. 20 M ja FF on täysin riittävä kaikkeen. Keskityttäisiin vain parantamaan dynamiikkaa ja kohinaa, mutta hei, se ei myy yhtä hyvin kuin megapikselit.

Lue lisää

popphoton vuoden kamera: Canon 5D MK III:

http://www.popphoto.com/gear/2012/12/2012-camera-year-canon-eos-5d-mark-iii

But we felt strongly that the Canon produced the best balance across all imaging factors, with Low or better noise up to ISO 12,800, and still acceptable noise at ISO 25,600. And consider that at ISO 51,200, noise crept just barely into our Unacceptable range, which translates into a moderately grainy image that can be perfectly usable for applications such as photojournalism.

Ilmeisesti Canon om löytänyt tuossa runkomallissa sopivan kompromissin kaikkien sensoriominaisuuksien välillä: ei liika pikseleitä kuten Nikon D800:ssa ja kohinat pysyy todella hyvin kurissa, jopa ISO 51200 saa vielä käyttökelpoisia kuvia.

nikon_d90 kirjoitti:

Tuo Kenin juttu on 2008 mallia ja sen jälkeen on pikselimäärä tuplaantunut monissa kameroissa. Kroppikameroissa alkaa olla luokkaa 20M ja FF kennoisilla jopa 35M joten tuon ajan 10M kamerat alkavat olla historiaa.

Totta hän puhuu siinä, että 10M ja jopa 6M kameralla saa ihan kelpo kuvia jos niistä ei yritä tehdä A2 kokoisia valokuvia. Tauluja voi tehdä seinälle koska niissä ei tarvita valokuvatarkkuutta.

Lue lisää

Tuo juttu on vuodelta 2008 mutta asiasisällötään se pitää edelleen paikkansa. Vai mitä olette mieltä:

"Sharpness has very little to do with image quality, and resolution has little to do with sharpness. Resolution (pixel count) has nothing to do with picture quality. Color and tone are far more important technically."
---
Terävyydellä on hyvin vähän tekemistä kuvanlaadun kanssa ja resoluutiolla on hyvin vähän tekemistä terävyyden kanssa. Resoluutiolla (pikseleiden määrällä) ei ole mitään tekemistä kuvan laadun kanssa. Väri ja sävy ovat paljon tärkeämpiä teknisesti.

3+6=9 kirjoitti:

Tuo juttu on vuodelta 2008 mutta asiasisällötään se pitää edelleen paikkansa. Vai mitä olette mieltä:

"Sharpness has very little to do with image quality, and resolution has little to do with sharpness. Resolution (pixel count) has nothing to do with picture quality. Color and tone are far more important technically."
---
Terävyydellä on hyvin vähän tekemistä kuvanlaadun kanssa ja resoluutiolla on hyvin vähän tekemistä terävyyden kanssa. Resoluutiolla (pikseleiden määrällä) ei ole mitään tekemistä kuvan laadun kanssa. Väri ja sävy ovat paljon tärkeämpiä teknisesti.

Lue lisää

”Resoluutiolla (pikseleiden määrällä) ei ole mitään tekemistä kuvan laadun kanssa.”

Jos noin on niin miksi kamerassa on enemmän kuin yksi pikseli?
Onko Nikon D1:ssä liikaa pikseleitä (2,7 mpix)?

ei ole mitään? kirjoitti:

”Resoluutiolla (pikseleiden määrällä) ei ole mitään tekemistä kuvan laadun kanssa.”

Jos noin on niin miksi kamerassa on enemmän kuin yksi pikseli?
Onko Nikon D1:ssä liikaa pikseleitä (2,7 mpix)?

Lue lisää

2,7 x 10^6 p - 1 px = 2,7 Mp - edelleen.
Pikselien määrällä ei siis ole mitään tekemistä kuvan laadun kanssa.

m.o.t. kirjoitti:

2,7 x 10^6 p - 1 px = 2,7 Mp - edelleen.
Pikselien määrällä ei siis ole mitään tekemistä kuvan laadun kanssa.

Jos käytämme hyvää optiikkaa joka pystyy piirtämään riittävästi viivapareja kennolle siten, että jokainen kenno on käytössä niin pikselimäärä ratkaisee yksityiskohtien määrän.

Jos kuvassa on liika yksityiskohtia niin silloin voi olla liikaa pikseleitäkin. Olen nähnyt D800 kuvia enkä ole huomannut liiallista määrää yksityiskohtia vaikka joku täällä väitti siinä olevan liikaa pikseleitä. Itse asiassa sen pikselitiheys on samaa luokkaa kuin D7000 kroppikennossa ja muissakin kropeissa joissa on luokkaa 15Mpix kenno, kennon pinta-ala on vain suurempi. Onko 15Mpix liikaa silloin myös kroppikennolle?

Olen nyt keväästä alkaen D300s:n lisäksi kuvannut D5100 rungolla jossa on muistaakseni 16Mpix kenno, onko niitä siinä liikaa? En ole moista huomannut.

Mistä tietää, että pikseleitä on liikaa? Onko se joku absoluuttinen totuus vai pelkkä mututuntuma? vastatkaa nyt viisaammat!

Onhan D700 taas kovastikin hyvä toimimaan isoilla ISO:illa ja siinä on noin 1/3 D800 pikseleistä. Ehkä olisi hyvä ostaa molemmat, olettaen eläkkeen riittävän tuohon kulutusjuhlaan. Hiukan sitä tosin epäilen, sitä riittävyyttä.

Työeläkeläinen kirjoitti:

Jos käytämme hyvää optiikkaa joka pystyy piirtämään riittävästi viivapareja kennolle siten, että jokainen kenno on käytössä niin pikselimäärä ratkaisee yksityiskohtien määrän.

Jos kuvassa on liika yksityiskohtia niin silloin voi olla liikaa pikseleitäkin. Olen nähnyt D800 kuvia enkä ole huomannut liiallista määrää yksityiskohtia vaikka joku täällä väitti siinä olevan liikaa pikseleitä. Itse asiassa sen pikselitiheys on samaa luokkaa kuin D7000 kroppikennossa ja muissakin kropeissa joissa on luokkaa 15Mpix kenno, kennon pinta-ala on vain suurempi. Onko 15Mpix liikaa silloin myös kroppikennolle?

Olen nyt keväästä alkaen D300s:n lisäksi kuvannut D5100 rungolla jossa on muistaakseni 16Mpix kenno, onko niitä siinä liikaa? En ole moista huomannut.

Mistä tietää, että pikseleitä on liikaa? Onko se joku absoluuttinen totuus vai pelkkä mututuntuma? vastatkaa nyt viisaammat!

Onhan D700 taas kovastikin hyvä toimimaan isoilla ISO:illa ja siinä on noin 1/3 D800 pikseleistä. Ehkä olisi hyvä ostaa molemmat, olettaen eläkkeen riittävän tuohon kulutusjuhlaan. Hiukan sitä tosin epäilen, sitä riittävyyttä.

Lue lisää

Sen verran "Työeläkeläiselle" faktaa, että.. filmiaikana puhuttiin objektiivien piirrosta siten, että esim hyvä lasi piirsi 100 viivaa/mm. Tuolla viivamäärällä poimittiin loistavan tarkkoja yksityiskohtia kohteesta.

Jos kenno olisi kinofilmin kokoinen (puhutaan FF-kokoisesta kennosta - FullFrame) -kenno pystyisi piirtämään nuo ko. 100 viivaa/mm JOS yhden "kennopixelin" koko olisi 1,938um / sivu, mahtuisi niitä FF-kennolle 230 miljoonaa kpl ja noin pieninä ne olisivat huonolaatuisia. Noin pienet "pixelit" eivät käytännössä kykenisi tuottamaan kuin pelkkää kohinaa, saati että ne kykenisivät piirtämään mitään yksityiskohtia.
Sitten kun vielä otetaan huomioon, että tämän päivän "parhaimmat" järkkärit yltävät vain tuonne 20Mpix tasolle -ei voida puhua samana päivänäkään, että ne yltäisivat piirtämään 100 viivaa/mm:lle.

Jokainen markkinoilla oleva halpislasikin "piirtää" paremmin kuin yksikään markkinoilla oleva (kuluttajaluokan)kenno.

Objektiivin muut ominaisuudet ovat paljon oleellisemmat kuin piirtokyky. Esimerkiksi sisäiset heijastukset on monta luokkaa tärkeämmät (d-järkkäreissä) kuin lasien piirto. Huonossa objektiivissa valo aiheuttaa sisäisiä heijastuksia ja siten sirontaa, joka leviää koko kennon pinta-alalle aiheuttaen kuvaan mustapisteen nousia.
Jotkut mieltävät sen heikoksi kontrastiksi ja siten jää vaikutelma huonosta piirrosta, vaikka kyseessä onkin vain mustapistevirhe.

-K

Koperneekkus kirjoitti:

Sen verran "Työeläkeläiselle" faktaa, että.. filmiaikana puhuttiin objektiivien piirrosta siten, että esim hyvä lasi piirsi 100 viivaa/mm. Tuolla viivamäärällä poimittiin loistavan tarkkoja yksityiskohtia kohteesta.

Jos kenno olisi kinofilmin kokoinen (puhutaan FF-kokoisesta kennosta - FullFrame) -kenno pystyisi piirtämään nuo ko. 100 viivaa/mm JOS yhden "kennopixelin" koko olisi 1,938um / sivu, mahtuisi niitä FF-kennolle 230 miljoonaa kpl ja noin pieninä ne olisivat huonolaatuisia. Noin pienet "pixelit" eivät käytännössä kykenisi tuottamaan kuin pelkkää kohinaa, saati että ne kykenisivät piirtämään mitään yksityiskohtia.
Sitten kun vielä otetaan huomioon, että tämän päivän "parhaimmat" järkkärit yltävät vain tuonne 20Mpix tasolle -ei voida puhua samana päivänäkään, että ne yltäisivat piirtämään 100 viivaa/mm:lle.

Jokainen markkinoilla oleva halpislasikin "piirtää" paremmin kuin yksikään markkinoilla oleva (kuluttajaluokan)kenno.

Objektiivin muut ominaisuudet ovat paljon oleellisemmat kuin piirtokyky. Esimerkiksi sisäiset heijastukset on monta luokkaa tärkeämmät (d-järkkäreissä) kuin lasien piirto. Huonossa objektiivissa valo aiheuttaa sisäisiä heijastuksia ja siten sirontaa, joka leviää koko kennon pinta-alalle aiheuttaen kuvaan mustapisteen nousia.
Jotkut mieltävät sen heikoksi kontrastiksi ja siten jää vaikutelma huonosta piirrosta, vaikka kyseessä onkin vain mustapistevirhe.

-K

Lue lisää

" Jos kenno olisi kinofilmin kokoinen(puhutaan FF-kokoisesta kennosta - FullFrame) -kenno pystyisi piirtämään nuo ko. 100 viivaa/mm JOS yhden "kennopixelin" koko olisi 1,938um / sivu, mahtuisi niitä FF-kennolle 230 miljoonaa kpl ja noin pieninä ne olisivat huonolaatuisia. Noin pienet "pixelit" eivät käytännössä kykenisi tuottamaan kuin pelkkää kohinaa, saati että ne kykenisivät piirtämään mitään yksityiskohtia. Sitten kun vielä otetaan huomioon, että tämän päivän "parhaimmat" järkkärit yltävät vain tuonne 20Mpix tasolle -ei voida puhua samana päivänäkään, että ne yltäisivat piirtämään 100 viivaa/mm:lle."

Toivottavasti osaat kuvata paremmin kuin laskea, sillä laskento ei ainakaan ole sitä parasta A-luokkaa, sillä esim Nikon D300s-kamerassa on noin 12mpx ja noin 180 pikseliä millimetrillä:-):-):-)

nikon_d90 kirjoitti:

Tutustuttuani nyt muutaman tuhannen kuvan verran D800 kapineeseen niin varsin hyvin olen sen kanssa pärjännyt. Kuvat ovat varsin käyttökelpoisia ja tarkkoja, niissä on useimmiten kroppivaraa jos sopivaa lasia ei ole nokalla.

Koko ruutua käytettäessä riittää varaa valokuvalaatuiseen A2 kuvaan ( 7360 x 4912 pix) joten jo A3 kuvaa voi sopivasti rajata uudelleen jos on tarvetta.

Tuo tiedostojen kasvu pitää paikkansa ja vanha 13" matkaläppärini joutui uusintalistalle, kuvien katselu kun vie aikaa liikaa. Samoin SD kortti saa olla aika suuri jotta siihen saa jpg nef yhdistelmiä muutaman sata kerralla. Tosin CF kortti täydentää jos SD tulee täyteen.

Onhan sitä mahdollisuus käyttää kroppinakin jos haluaa tai jos ei muutoin löydy sopivaa lasia repusta, silloinhan se on D7000 luokkaa erottelussa ja kuvakoossa.

Studiokuvauksiin saattaa joku keskikoon kamera olla parempi vaikka erottelu ei suuresti kasvaisikaan vaan siinäkin raha puhuu "money talks" kuten isossa maailmassa sanotaan. Kolme tonnia jos vielä saa hankittua ja lasit päälle niin ei taida sillä rahalla kaksista Hassea saada?

Albumikuvista puhuen, olen kuvannut vanhoja albumeja sivu kerrallaan ja sivujen varsinaisista kuvista voi vielä kropata kymppikuvien laatuisia jos niitä erikseen haluaa. Näin ollen se on myös hyvä albumikuvauksissa.

Lue lisää

”Tutustuttuani nyt muutaman tuhannen kuvan verran D800 kapineeseen niin varsin hyvin olen sen kanssa pärjännyt.”

Etkös isnä pärjännyt varsin hyvin kaikkien edellistenkin kameroittesi kanssa?

Työeläkeläinen kirjoitti:

Jos käytämme hyvää optiikkaa joka pystyy piirtämään riittävästi viivapareja kennolle siten, että jokainen kenno on käytössä niin pikselimäärä ratkaisee yksityiskohtien määrän.

Jos kuvassa on liika yksityiskohtia niin silloin voi olla liikaa pikseleitäkin. Olen nähnyt D800 kuvia enkä ole huomannut liiallista määrää yksityiskohtia vaikka joku täällä väitti siinä olevan liikaa pikseleitä. Itse asiassa sen pikselitiheys on samaa luokkaa kuin D7000 kroppikennossa ja muissakin kropeissa joissa on luokkaa 15Mpix kenno, kennon pinta-ala on vain suurempi. Onko 15Mpix liikaa silloin myös kroppikennolle?

Olen nyt keväästä alkaen D300s:n lisäksi kuvannut D5100 rungolla jossa on muistaakseni 16Mpix kenno, onko niitä siinä liikaa? En ole moista huomannut.

Mistä tietää, että pikseleitä on liikaa? Onko se joku absoluuttinen totuus vai pelkkä mututuntuma? vastatkaa nyt viisaammat!

Onhan D700 taas kovastikin hyvä toimimaan isoilla ISO:illa ja siinä on noin 1/3 D800 pikseleistä. Ehkä olisi hyvä ostaa molemmat, olettaen eläkkeen riittävän tuohon kulutusjuhlaan. Hiukan sitä tosin epäilen, sitä riittävyyttä.

Lue lisää

>Olen nyt keväästä alkaen D300s:n lisäksi kuvannut D5100 rungolla
>jossa on muistaakseni 16Mpix kenno, onko niitä siinä liikaa?

Tietääkseni D5100-rungossa on aivan sama 16,2 megapikselin kokoinen kenno kuin D7000:ssa. Mielestäni pikseleitä on sopivasti APS-C-kokoiseen värkkiin.

230miljardiapikseliä kirjoitti:

" Jos kenno olisi kinofilmin kokoinen(puhutaan FF-kokoisesta kennosta - FullFrame) -kenno pystyisi piirtämään nuo ko. 100 viivaa/mm JOS yhden "kennopixelin" koko olisi 1,938um / sivu, mahtuisi niitä FF-kennolle 230 miljoonaa kpl ja noin pieninä ne olisivat huonolaatuisia. Noin pienet "pixelit" eivät käytännössä kykenisi tuottamaan kuin pelkkää kohinaa, saati että ne kykenisivät piirtämään mitään yksityiskohtia. Sitten kun vielä otetaan huomioon, että tämän päivän "parhaimmat" järkkärit yltävät vain tuonne 20Mpix tasolle -ei voida puhua samana päivänäkään, että ne yltäisivat piirtämään 100 viivaa/mm:lle."

Toivottavasti osaat kuvata paremmin kuin laskea, sillä laskento ei ainakaan ole sitä parasta A-luokkaa, sillä esim Nikon D300s-kamerassa on noin 12mpx ja noin 180 pikseliä millimetrillä:-):-):-)

Lue lisää

Hehh.. matikassani ei ole mitään vikaa.. nimimerkki "230miljardiapikseliä" on vain hieman hakotiellä näiden asioiden kanssa. Valaistaan sinuakin.
Laskutoimitushan menee näin, jos yhden pikselin sivu on 1,938μm, siitä seuraa:

1/1,938μm=0,5159958720330237 x24= 12,38390092879257 x
1/1,938μm=0,5159958720330237 x36= 18,57585139318885
= 230,0415033212242 ~ 230mpix

Missä kohtaa matikkani petti?


Aluksi
-Mitä tarkoittaa objektiivin erottelukyky ja miten se tehdään.
-Miten tehdään kennon erottelukyky.

Jotta voidaan puhua erottelu - tai piirtokyvystä -puhutaan sellaisesta asiasta kuin viivapari. Viivapari muodostuu kahdesta viivasta = musta ja valkoinen viiva vierekkäin. Eli, jos vierekkäin on 2 valkoista viivaa tai 2 mustaa viiva ei siitä voi tietää miten leveä olisi yksi viiva, siksi täytyy erottelun takia aina puhua viivaparista =musta ja valkoinen viivapari.. jatkossa vain viivapari.

Aiemmassa kirjoituksessani (yllä) tarkoitin myös viivapareja, enkä virheellisesti viivaa/mm. Eli edellä piti olla 200 viivaa/mm. Parhaimmat lasit yltävät jopa 400 viivaparia/mm.
Pahoittelut sekaannuksesta.

Mutta, se miten viivapari erottuu keskenään tai vierekkäisistä viivapareista, täytyy niiden omata tietty kontrasti. Tällaisissa yhteyksissä voidaan puhua 50% / 50% kontrastisuhteesta eli kirkkauserosta mustan ja valkoisen välillä.

Digijärkkärikenno rajoittaa erottelukyvyn siten, että vasta 4 CFA-pixeliä
viivaparille omaa hyvän tarkkuuden erottelykykyä varten.

Kennon pixelimäärällä ei ole merkitystä, vaan tuolla CFA-pixelin sivunpituudella.
Nikon D300S:ssä on tehollisia megapikkelssejä 12,3 jolloin yhden "pixelin" sivunpituudeksi tulee 5.50μm.

Jos nyt laskee:
-viivapari ottaa 4 x 5,5μm = 22μm joten millimetrille niitä viivapareja menee:
1mm / 22μm =45,45 .
Jos nyt haluaa kertoa tuon kahdella, todetakseen montako eroteltavissa olevaa viivaa voit laskea: 45,45x2 = 90 viivaa / mm.

Kaikkien objektiivien erottelykyky on monikertainen jollei peräti kymmenkertainen tuohon verrattuna eli käytännössä niin suuri että ei vaikuta lopputulokseen merkittävästi.

-K

Koperneekkus kirjoitti:

Hehh.. matikassani ei ole mitään vikaa.. nimimerkki "230miljardiapikseliä" on vain hieman hakotiellä näiden asioiden kanssa. Valaistaan sinuakin.
Laskutoimitushan menee näin, jos yhden pikselin sivu on 1,938μm, siitä seuraa:

1/1,938μm=0,5159958720330237 x24= 12,38390092879257 x
1/1,938μm=0,5159958720330237 x36= 18,57585139318885
= 230,0415033212242 ~ 230mpix

Missä kohtaa matikkani petti?


Aluksi
-Mitä tarkoittaa objektiivin erottelukyky ja miten se tehdään.
-Miten tehdään kennon erottelukyky.

Jotta voidaan puhua erottelu - tai piirtokyvystä -puhutaan sellaisesta asiasta kuin viivapari. Viivapari muodostuu kahdesta viivasta = musta ja valkoinen viiva vierekkäin. Eli, jos vierekkäin on 2 valkoista viivaa tai 2 mustaa viiva ei siitä voi tietää miten leveä olisi yksi viiva, siksi täytyy erottelun takia aina puhua viivaparista =musta ja valkoinen viivapari.. jatkossa vain viivapari.

Aiemmassa kirjoituksessani (yllä) tarkoitin myös viivapareja, enkä virheellisesti viivaa/mm. Eli edellä piti olla 200 viivaa/mm. Parhaimmat lasit yltävät jopa 400 viivaparia/mm.
Pahoittelut sekaannuksesta.

Mutta, se miten viivapari erottuu keskenään tai vierekkäisistä viivapareista, täytyy niiden omata tietty kontrasti. Tällaisissa yhteyksissä voidaan puhua 50% / 50% kontrastisuhteesta eli kirkkauserosta mustan ja valkoisen välillä.

Digijärkkärikenno rajoittaa erottelukyvyn siten, että vasta 4 CFA-pixeliä
viivaparille omaa hyvän tarkkuuden erottelykykyä varten.

Kennon pixelimäärällä ei ole merkitystä, vaan tuolla CFA-pixelin sivunpituudella.
Nikon D300S:ssä on tehollisia megapikkelssejä 12,3 jolloin yhden "pixelin" sivunpituudeksi tulee 5.50μm.

Jos nyt laskee:
-viivapari ottaa 4 x 5,5μm = 22μm joten millimetrille niitä viivapareja menee:
1mm / 22μm =45,45 .
Jos nyt haluaa kertoa tuon kahdella, todetakseen montako eroteltavissa olevaa viivaa voit laskea: 45,45x2 = 90 viivaa / mm.

Kaikkien objektiivien erottelykyky on monikertainen jollei peräti kymmenkertainen tuohon verrattuna eli käytännössä niin suuri että ei vaikuta lopputulokseen merkittävästi.

-K

Lue lisää

"Hehh.. matikassani ei ole mitään vikaa"

"1/1,938μm=0,5159958720330237 x24"

ai on vai?


"Kaikkien objektiivien erottelykyky on monikertainen jollei peräti kymmenkertainen tuohon verrattuna eli käytännössä niin suuri että ei vaikuta lopputulokseen merkittävästi."

Eli 50€ suttuzoomilla siis pääsee samaan terävyyteen D300s-runkoa käytettäessä, kuin ammattitason optiikalla?

Yeah right :-)

230tsuttutsuumia kirjoitti:

"Hehh.. matikassani ei ole mitään vikaa"

"1/1,938μm=0,5159958720330237 x24"

ai on vai?


"Kaikkien objektiivien erottelykyky on monikertainen jollei peräti kymmenkertainen tuohon verrattuna eli käytännössä niin suuri että ei vaikuta lopputulokseen merkittävästi."

Eli 50€ suttuzoomilla siis pääsee samaan terävyyteen D300s-runkoa käytettäessä, kuin ammattitason optiikalla?

Yeah right :-)

Lue lisää

"Hehh.. matikassani ei ole mitään vikaa"

"1/1,938μm=0,5159958720330237 x24"

""ai on vai?""

Kyllä, vai etkö osaa käyttää calculaattoria.

Ok, mennään se yhdessä läpi.
-Ensin painat numeron 1 -näytölle
-sitten painat jakomerkkiä /
-sitten näpyttelet luvun 1,938
-sitten vain = merkkiä.

Mitä sait tulokseksi?


"Kaikkien objektiivien erottelykyky on monikertainen jollei peräti kymmenkertainen tuohon verrattuna eli käytännössä niin suuri että ei vaikuta lopputulokseen merkittävästi."

""Eli 50€ suttuzoomilla siis pääsee samaan terävyyteen D300s-runkoa käytettäessä, kuin ammattitason optiikalla?""

Jep!
Jokainen markkinoilta löytyvä objektiivi resolvoi monta luokkaa paremmin kuin yksikään kuluttajahintainen (kuluttajaluokka) CCD tai CMOS-kenno.
Nyt puhutaan siis lasin erottelukyvystä eli piirtokyvystä -ei muusta.
Rajoittavana tekijänä on siis kennon tarkkuus ei lasin.

Lue kerran vielä edellinen messuni.

"Yeah right :-) "

Jep, eihän tahtoisi millään uskoa todeksi!

-K

Koperneekkus kirjoitti:

"Hehh.. matikassani ei ole mitään vikaa"

"1/1,938μm=0,5159958720330237 x24"

""ai on vai?""

Kyllä, vai etkö osaa käyttää calculaattoria.

Ok, mennään se yhdessä läpi.
-Ensin painat numeron 1 -näytölle
-sitten painat jakomerkkiä /
-sitten näpyttelet luvun 1,938
-sitten vain = merkkiä.

Mitä sait tulokseksi?


"Kaikkien objektiivien erottelykyky on monikertainen jollei peräti kymmenkertainen tuohon verrattuna eli käytännössä niin suuri että ei vaikuta lopputulokseen merkittävästi."

""Eli 50€ suttuzoomilla siis pääsee samaan terävyyteen D300s-runkoa käytettäessä, kuin ammattitason optiikalla?""

Jep!
Jokainen markkinoilta löytyvä objektiivi resolvoi monta luokkaa paremmin kuin yksikään kuluttajahintainen (kuluttajaluokka) CCD tai CMOS-kenno.
Nyt puhutaan siis lasin erottelukyvystä eli piirtokyvystä -ei muusta.
Rajoittavana tekijänä on siis kennon tarkkuus ei lasin.

Lue kerran vielä edellinen messuni.

"Yeah right :-) "

Jep, eihän tahtoisi millään uskoa todeksi!

-K

Lue lisää

Ok, mennään se yhdessä läpi.
-Ensin painat numeron 1 -näytölle
-sitten painat jakomerkkiä /
-sitten näpyttelet luvun 1,938
-sitten vain = merkkiä.

Mitä sait tulokseksi?"

Siitos ohjeesta, sain tulokseksi 0.51599.......

Mutta en mitään kerrottuna 24:llä.
Ja mikrometritkin unohtuivat jonnekkin.
(ei niitä tarvita tietenkään siksi, koska kaikki optiikka resolvoi monta kertaluokkaa paremmin, kuin kenno:-)



"Jep!
Jokainen markkinoilta löytyvä objektiivi resolvoi monta luokkaa paremmin kuin yksikään kuluttajahintainen (kuluttajaluokka) CCD tai CMOS-kenno."

aika ihmeellistä sit, et niitä testataan, vaikka se on ihan turhaa, koska käyttötarkoitus huomioiden, sillä ei ole väliä kuinka monta linjaparia se tekee :-)

"Jep, eihän tahtoisi millään uskoa todeksi!"

pitää mennä sit seuraavan kerran ku tulee paska objektiivi vastaan, valittamaan kameran valmistajalle, ku tekee ihan paskoja kennoja :-)

Koperneekkus kirjoitti:

Hehh.. matikassani ei ole mitään vikaa.. nimimerkki "230miljardiapikseliä" on vain hieman hakotiellä näiden asioiden kanssa. Valaistaan sinuakin.
Laskutoimitushan menee näin, jos yhden pikselin sivu on 1,938μm, siitä seuraa:

1/1,938μm=0,5159958720330237 x24= 12,38390092879257 x
1/1,938μm=0,5159958720330237 x36= 18,57585139318885
= 230,0415033212242 ~ 230mpix

Missä kohtaa matikkani petti?


Aluksi
-Mitä tarkoittaa objektiivin erottelukyky ja miten se tehdään.
-Miten tehdään kennon erottelukyky.

Jotta voidaan puhua erottelu - tai piirtokyvystä -puhutaan sellaisesta asiasta kuin viivapari. Viivapari muodostuu kahdesta viivasta = musta ja valkoinen viiva vierekkäin. Eli, jos vierekkäin on 2 valkoista viivaa tai 2 mustaa viiva ei siitä voi tietää miten leveä olisi yksi viiva, siksi täytyy erottelun takia aina puhua viivaparista =musta ja valkoinen viivapari.. jatkossa vain viivapari.

Aiemmassa kirjoituksessani (yllä) tarkoitin myös viivapareja, enkä virheellisesti viivaa/mm. Eli edellä piti olla 200 viivaa/mm. Parhaimmat lasit yltävät jopa 400 viivaparia/mm.
Pahoittelut sekaannuksesta.

Mutta, se miten viivapari erottuu keskenään tai vierekkäisistä viivapareista, täytyy niiden omata tietty kontrasti. Tällaisissa yhteyksissä voidaan puhua 50% / 50% kontrastisuhteesta eli kirkkauserosta mustan ja valkoisen välillä.

Digijärkkärikenno rajoittaa erottelukyvyn siten, että vasta 4 CFA-pixeliä
viivaparille omaa hyvän tarkkuuden erottelykykyä varten.

Kennon pixelimäärällä ei ole merkitystä, vaan tuolla CFA-pixelin sivunpituudella.
Nikon D300S:ssä on tehollisia megapikkelssejä 12,3 jolloin yhden "pixelin" sivunpituudeksi tulee 5.50μm.

Jos nyt laskee:
-viivapari ottaa 4 x 5,5μm = 22μm joten millimetrille niitä viivapareja menee:
1mm / 22μm =45,45 .
Jos nyt haluaa kertoa tuon kahdella, todetakseen montako eroteltavissa olevaa viivaa voit laskea: 45,45x2 = 90 viivaa / mm.

Kaikkien objektiivien erottelykyky on monikertainen jollei peräti kymmenkertainen tuohon verrattuna eli käytännössä niin suuri että ei vaikuta lopputulokseen merkittävästi.

-K

Lue lisää

Nimimerkki Koperneekkus kysyy, missä kohtaa hänen matikka petti. Se petti siinä, ettet osaa ajatella loogisesti ja yrität olla ittees fiksumpi. Teet oletuksen, jota et ymmärrä. Keep it simpple.

Otetaan esimerkki omasta kamerastani Canon 5D mk 3
Kenno on (noin) 36 mm x 24 mm 0,036 m x 0,024 m) fyysisiltä mitoiltaan
Pikseleitä (niitä tehokaita, oletan joitakin olevan raamien peitossa?)
kennon vaakarivillä on 5760 kpl ja pystyrivillä 3840 kpl maksimissaan.
5760 (px) x 3840 (px) = 22 118 400 px tai kappaletta = 22,1 Mpx

Lasketaan kennon pikselikoko. Oletan niiden olevan neliöitä, eli molemmat sivut saman pituiset. (Taitaa olla piijauhoa?). Merkitään sivun pituudeksi Y.
Tästä saadaan yhtälö:
5760Y x 3840Y = 0,036 m x 0,024 m
(5760 x 3840)Y^2 = 8,64x10^-4 m^2 (neliömetriä), missä ^ tarkoittaa potenssiin
- otetaan neliöjuuri molemmista puolista ja ratkiastaan Y.
Y^2 = (8,64x10^-4 m^2 / 22 118 400 m^2
Y = (8,64x10^-4 m^2 / 22 118 400 )^0,5 m = ( 3,91x10^-11)^0,5 m. ^0,5=neliöjuuri
Y = 6,25x10^-6 m = 6,25^-3 mm = 6,35 μm (mikrometriä = miljoonasosametriä)
Kamerani pikselin koko on siten 6,35 μm x 6,35 μm.

Koperneekkus väittää pikselin sivumitaksi 1,938um, siis nanometriä eli miljardisosametriä, eli karkeasti tuhat kertaa pienenpää sivumittaa kuin kamerassani. Höpö höpö!!!

Mitä se 4 CFA-pixeliä tarkoittaa? En tiedä, mutta en usko että Koperneekkuskaan tietää. Luulen että on kysymys jostakin linjalevelyksistä suurennoksissa, siksi ettei silmä erota yksittäistä pikseliä. Ja enemmän on kysymys testauksesta millä ei ole minulle mitää merkitystä. EVVK. Hyvin se kenno silti toimii!

Tämän herra Koperneekkuksen (samoin 230miljardiapikseliä) matemaattiset taidot nähtiin jo aiemmin kovin olemattomiksi. Keskittyiset kuvaamaan.

c5d kirjoitti:

Nimimerkki Koperneekkus kysyy, missä kohtaa hänen matikka petti. Se petti siinä, ettet osaa ajatella loogisesti ja yrität olla ittees fiksumpi. Teet oletuksen, jota et ymmärrä. Keep it simpple.

Otetaan esimerkki omasta kamerastani Canon 5D mk 3
Kenno on (noin) 36 mm x 24 mm 0,036 m x 0,024 m) fyysisiltä mitoiltaan
Pikseleitä (niitä tehokaita, oletan joitakin olevan raamien peitossa?)
kennon vaakarivillä on 5760 kpl ja pystyrivillä 3840 kpl maksimissaan.
5760 (px) x 3840 (px) = 22 118 400 px tai kappaletta = 22,1 Mpx

Lasketaan kennon pikselikoko. Oletan niiden olevan neliöitä, eli molemmat sivut saman pituiset. (Taitaa olla piijauhoa?). Merkitään sivun pituudeksi Y.
Tästä saadaan yhtälö:
5760Y x 3840Y = 0,036 m x 0,024 m
(5760 x 3840)Y^2 = 8,64x10^-4 m^2 (neliömetriä), missä ^ tarkoittaa potenssiin
- otetaan neliöjuuri molemmista puolista ja ratkiastaan Y.
Y^2 = (8,64x10^-4 m^2 / 22 118 400 m^2
Y = (8,64x10^-4 m^2 / 22 118 400 )^0,5 m = ( 3,91x10^-11)^0,5 m. ^0,5=neliöjuuri
Y = 6,25x10^-6 m = 6,25^-3 mm = 6,35 μm (mikrometriä = miljoonasosametriä)
Kamerani pikselin koko on siten 6,35 μm x 6,35 μm.

Koperneekkus väittää pikselin sivumitaksi 1,938um, siis nanometriä eli miljardisosametriä, eli karkeasti tuhat kertaa pienenpää sivumittaa kuin kamerassani. Höpö höpö!!!

Mitä se 4 CFA-pixeliä tarkoittaa? En tiedä, mutta en usko että Koperneekkuskaan tietää. Luulen että on kysymys jostakin linjalevelyksistä suurennoksissa, siksi ettei silmä erota yksittäistä pikseliä. Ja enemmän on kysymys testauksesta millä ei ole minulle mitää merkitystä. EVVK. Hyvin se kenno silti toimii!

Tämän herra Koperneekkuksen (samoin 230miljardiapikseliä) matemaattiset taidot nähtiin jo aiemmin kovin olemattomiksi. Keskittyiset kuvaamaan.

Lue lisää

Mitenkä pikselien väli on huomioitu laskelmassasi?

c5d kirjoitti:

Nimimerkki Koperneekkus kysyy, missä kohtaa hänen matikka petti. Se petti siinä, ettet osaa ajatella loogisesti ja yrität olla ittees fiksumpi. Teet oletuksen, jota et ymmärrä. Keep it simpple.

Otetaan esimerkki omasta kamerastani Canon 5D mk 3
Kenno on (noin) 36 mm x 24 mm 0,036 m x 0,024 m) fyysisiltä mitoiltaan
Pikseleitä (niitä tehokaita, oletan joitakin olevan raamien peitossa?)
kennon vaakarivillä on 5760 kpl ja pystyrivillä 3840 kpl maksimissaan.
5760 (px) x 3840 (px) = 22 118 400 px tai kappaletta = 22,1 Mpx

Lasketaan kennon pikselikoko. Oletan niiden olevan neliöitä, eli molemmat sivut saman pituiset. (Taitaa olla piijauhoa?). Merkitään sivun pituudeksi Y.
Tästä saadaan yhtälö:
5760Y x 3840Y = 0,036 m x 0,024 m
(5760 x 3840)Y^2 = 8,64x10^-4 m^2 (neliömetriä), missä ^ tarkoittaa potenssiin
- otetaan neliöjuuri molemmista puolista ja ratkiastaan Y.
Y^2 = (8,64x10^-4 m^2 / 22 118 400 m^2
Y = (8,64x10^-4 m^2 / 22 118 400 )^0,5 m = ( 3,91x10^-11)^0,5 m. ^0,5=neliöjuuri
Y = 6,25x10^-6 m = 6,25^-3 mm = 6,35 μm (mikrometriä = miljoonasosametriä)
Kamerani pikselin koko on siten 6,35 μm x 6,35 μm.

Koperneekkus väittää pikselin sivumitaksi 1,938um, siis nanometriä eli miljardisosametriä, eli karkeasti tuhat kertaa pienenpää sivumittaa kuin kamerassani. Höpö höpö!!!

Mitä se 4 CFA-pixeliä tarkoittaa? En tiedä, mutta en usko että Koperneekkuskaan tietää. Luulen että on kysymys jostakin linjalevelyksistä suurennoksissa, siksi ettei silmä erota yksittäistä pikseliä. Ja enemmän on kysymys testauksesta millä ei ole minulle mitää merkitystä. EVVK. Hyvin se kenno silti toimii!

Tämän herra Koperneekkuksen (samoin 230miljardiapikseliä) matemaattiset taidot nähtiin jo aiemmin kovin olemattomiksi. Keskittyiset kuvaamaan.

Lue lisää

"....1,938um, siis nanometriä eli miljardisosametriä....."


ai ovvai?

6,35 μm x 6,35 μm? kirjoitti:

Mitenkä pikselien väli on huomioitu laskelmassasi?

Kuten tosta ilmeni, ei kennon detaljirakenne minua juuri kiinnosta, enkä tiedä. Arvaan että noi mitat täytyy olla jonkinlaisia moduulimittoja. Kiteet voi olla yhtä hyvin pyöreitä. Onko ylipäätään mitään sarake-rivimäistä pikselirakennetta? Tarttis tietää miten ne pikiteet on "hitsattu piuhoihin" ja minkälainen satiainen sen on tehny. Ollaan alueella, joka ei liity luovuuteen mitenkään.

c5d kirjoitti:

Nimimerkki Koperneekkus kysyy, missä kohtaa hänen matikka petti. Se petti siinä, ettet osaa ajatella loogisesti ja yrität olla ittees fiksumpi. Teet oletuksen, jota et ymmärrä. Keep it simpple.

Otetaan esimerkki omasta kamerastani Canon 5D mk 3
Kenno on (noin) 36 mm x 24 mm 0,036 m x 0,024 m) fyysisiltä mitoiltaan
Pikseleitä (niitä tehokaita, oletan joitakin olevan raamien peitossa?)
kennon vaakarivillä on 5760 kpl ja pystyrivillä 3840 kpl maksimissaan.
5760 (px) x 3840 (px) = 22 118 400 px tai kappaletta = 22,1 Mpx

Lasketaan kennon pikselikoko. Oletan niiden olevan neliöitä, eli molemmat sivut saman pituiset. (Taitaa olla piijauhoa?). Merkitään sivun pituudeksi Y.
Tästä saadaan yhtälö:
5760Y x 3840Y = 0,036 m x 0,024 m
(5760 x 3840)Y^2 = 8,64x10^-4 m^2 (neliömetriä), missä ^ tarkoittaa potenssiin
- otetaan neliöjuuri molemmista puolista ja ratkiastaan Y.
Y^2 = (8,64x10^-4 m^2 / 22 118 400 m^2
Y = (8,64x10^-4 m^2 / 22 118 400 )^0,5 m = ( 3,91x10^-11)^0,5 m. ^0,5=neliöjuuri
Y = 6,25x10^-6 m = 6,25^-3 mm = 6,35 μm (mikrometriä = miljoonasosametriä)
Kamerani pikselin koko on siten 6,35 μm x 6,35 μm.

Koperneekkus väittää pikselin sivumitaksi 1,938um, siis nanometriä eli miljardisosametriä, eli karkeasti tuhat kertaa pienenpää sivumittaa kuin kamerassani. Höpö höpö!!!

Mitä se 4 CFA-pixeliä tarkoittaa? En tiedä, mutta en usko että Koperneekkuskaan tietää. Luulen että on kysymys jostakin linjalevelyksistä suurennoksissa, siksi ettei silmä erota yksittäistä pikseliä. Ja enemmän on kysymys testauksesta millä ei ole minulle mitää merkitystä. EVVK. Hyvin se kenno silti toimii!

Tämän herra Koperneekkuksen (samoin 230miljardiapikseliä) matemaattiset taidot nähtiin jo aiemmin kovin olemattomiksi. Keskittyiset kuvaamaan.

Lue lisää

Nimimerkki "c5d" höpäjää omiaan ja sortuu näppäryyteensä. No panic, mennään tämä sinunkin kanssa läpi.
Jos et lukenut messujani läpi, niin tässä tiivistelmä menneestä.

Alunperin oli ajatuksena esittää montako "pikseliä" tarvittaisiin esittämään 100 viivaparia / mm. (200 viivaa/mm). Jos sen toteuttamiseen käytettäisiin FF-kokoista kennoa, pitäisi siinä olla 230Mpix, jolloin YHDEN "pikselin" eli sensorin sivun pituudeksi saadaan 1,938μm.
Tämä on siis pelkkää teoretisointia, tästä muodostuu niin pieni pinta-ala sensorille, ettei se juuri tuota kuin kohinaa.
Missään vaiheessa EN ole puhunut nanometreistä, vaan ainoastaan mikrometreistä μm -millin tuhannesosista, joka nyt pienenä huomautuksena tarkkaavaisuudestasi.

Canon 5D mk 3:n "pixelikoon" voi laskea näinkin:
5760(pix) x 3840(pix) = 22118400 (pix)(Sqrt) = sivunpituus 4703(pix)
24(mm) x 36(mm) = 864 (mm2) (Sqrt) = sivunpituus ~~ 29,39 (mm)

Tästä seuraa laskutoimitus (ilman yksiköitä):
4703 / 29,39 = 160(pix / mm) josta seuraa 1/160 = 0,00625 eli 6,25 μm

Yhden "pixelin" sivun pituuden suuruusluokka on liki sama.

""Koperneekkus väittää pikselin sivumitaksi 1,938um, siis nanometriä eli miljardisosametriä, eli karkeasti tuhat kertaa pienenpää sivumittaa kuin kamerassani. Höpö höpö!!!""

Niin, tarkkaavaisuutesi herpaantui jossain vaiheessa. En missään vaiheessa maininnut nm, vaan μm -jonka jo oikaisin aiemmin.

""Mitä se 4 CFA-pixeliä tarkoittaa? En tiedä, mutta en usko että Koperneekkuskaan tietää. Luulen että on kysymys jostakin linjalevelyksistä suurennoksissa, siksi ettei silmä erota yksittäistä pikseliä. Ja enemmän on kysymys testauksesta millä ei ole minulle mitää merkitystä. EVVK. Hyvin se kenno silti toimii!""

..siis, CFA (color filter array - värisuodatinjärjestelmä /ryhmä), tai CFM (värisuodatinmosaiikki (color filter mosaic). Usean (150-200) kemiallisen aineen yhdistelmällä ja tietyllä algoritmilla "pixeli(t)" määrittää värintoiston kameralle päin. Puhutaan CFM -pixeleistä (sensoreista). Näitä ko. sensoreita tarvitaan 4 kpl luotettavaan erottelutarkkuuteen, 3 kpl on liian vähän ja antaa epäluotettavan tarkkuuden.

-K

6,35 μm x 6,35 μm? kirjoitti:

Mitenkä pikselien väli on huomioitu laskelmassasi?

Nimimerkille "6,35 μm x 6,35 μm?", jos tämä minulle..

Tarkoitat varmaan käsitettä Fill-factoria, se vaihtelee suuresti kameramerkkien välillä, vaikka onkin kennon valmistajakohtaista.
Fill-factor (siis aktiivisen pinta-alan suhde pixelin
kokonaispinta-alaan) vaikuttaa jonkin verran mutta kennon erottelyky on aina jossakin tuolla 4-3 pixeliä / viivapari välissä. Ehkäpä 3,5 pixeliä per viivapari voisi olla
hyvä keskimääräinen arvio kuvakennon erottelukyvylle yleensä.

-K

Koperneekkus kirjoitti:

Nimimerkki "c5d" höpäjää omiaan ja sortuu näppäryyteensä. No panic, mennään tämä sinunkin kanssa läpi.
Jos et lukenut messujani läpi, niin tässä tiivistelmä menneestä.

Alunperin oli ajatuksena esittää montako "pikseliä" tarvittaisiin esittämään 100 viivaparia / mm. (200 viivaa/mm). Jos sen toteuttamiseen käytettäisiin FF-kokoista kennoa, pitäisi siinä olla 230Mpix, jolloin YHDEN "pikselin" eli sensorin sivun pituudeksi saadaan 1,938μm.
Tämä on siis pelkkää teoretisointia, tästä muodostuu niin pieni pinta-ala sensorille, ettei se juuri tuota kuin kohinaa.
Missään vaiheessa EN ole puhunut nanometreistä, vaan ainoastaan mikrometreistä μm -millin tuhannesosista, joka nyt pienenä huomautuksena tarkkaavaisuudestasi.

Canon 5D mk 3:n "pixelikoon" voi laskea näinkin:
5760(pix) x 3840(pix) = 22118400 (pix)(Sqrt) = sivunpituus 4703(pix)
24(mm) x 36(mm) = 864 (mm2) (Sqrt) = sivunpituus ~~ 29,39 (mm)

Tästä seuraa laskutoimitus (ilman yksiköitä):
4703 / 29,39 = 160(pix / mm) josta seuraa 1/160 = 0,00625 eli 6,25 μm

Yhden "pixelin" sivun pituuden suuruusluokka on liki sama.

""Koperneekkus väittää pikselin sivumitaksi 1,938um, siis nanometriä eli miljardisosametriä, eli karkeasti tuhat kertaa pienenpää sivumittaa kuin kamerassani. Höpö höpö!!!""

Niin, tarkkaavaisuutesi herpaantui jossain vaiheessa. En missään vaiheessa maininnut nm, vaan μm -jonka jo oikaisin aiemmin.

""Mitä se 4 CFA-pixeliä tarkoittaa? En tiedä, mutta en usko että Koperneekkuskaan tietää. Luulen että on kysymys jostakin linjalevelyksistä suurennoksissa, siksi ettei silmä erota yksittäistä pikseliä. Ja enemmän on kysymys testauksesta millä ei ole minulle mitää merkitystä. EVVK. Hyvin se kenno silti toimii!""

..siis, CFA (color filter array - värisuodatinjärjestelmä /ryhmä), tai CFM (värisuodatinmosaiikki (color filter mosaic). Usean (150-200) kemiallisen aineen yhdistelmällä ja tietyllä algoritmilla "pixeli(t)" määrittää värintoiston kameralle päin. Puhutaan CFM -pixeleistä (sensoreista). Näitä ko. sensoreita tarvitaan 4 kpl luotettavaan erottelutarkkuuteen, 3 kpl on liian vähän ja antaa epäluotettavan tarkkuuden.

-K

Lue lisää

Hyvä Koperneekkus. Leikkasin omasta kirjoituksestasi alla olevan lainan ja liitin sen tähän taas kerran. Samoin tein aiemmin. Älä selittele virheitäs minun virheiksi.
" .. JOS yhden "kennopixelin" koko olisi 1,938um / sivu, mahtuisi niitä .." Yrität valehdella ja väärennät tietoa. Laadut ovat matematiikassa enemmän kuin sata jänistä.

Toinen virheesi on olettaa eri kennovalmistajen pikselit vakiokokoisiksi. Jos näin olisi, olisi kaikissa FF-kennoissa sama määrä pikseleitä. FF-kennoissa, jotka olisivat prikulleen 36 mm x 24 mm fyysiseltä kooltaan, pitäisi olla sama määrä pikseleitä. Miten selität logiikallasi M9, mk3 tai D800 pikselimäärien suuret erot? Sama koskeee kaikkia kroippikokoja vastaavasti. Pikselin koko pitää laskea kuten esitin. Tällä laskentatavalla ei ole mitään tekemistä kohinan kanssa. Pysy asiassa.

Kolmas virheesi on väittää että kennon sivun pituus voitaisiin laskea esittämäälläsi tavalla. Kumpi sivuista 36 mm vai 24 mm on yhtä suuri kuin ehdottamiasi 29,39 mm? Ei kumpikaan! Matemaatinen ajattelusi ja esitystapasi VÄÄRÄ. Et ota huomioon sivusuhdetta 3:2.

Oma tietoni kennosta ja värisuodattimista perustuu lähinnä kirjoihin Digikamera, Reima Flyktman, 2007, ss 23-24 ja Suuri Digikuvausopas, Michael Freeman, 2008, ss 12-15. Käypppppä, Koperneekkus, kirjastossa ellei omasta hyllystäsi löydy. Noissa on riittävästi asiasta tietoa.

Koperneekkus kirjoitti:

Nimimerkille "6,35 μm x 6,35 μm?", jos tämä minulle..

Tarkoitat varmaan käsitettä Fill-factoria, se vaihtelee suuresti kameramerkkien välillä, vaikka onkin kennon valmistajakohtaista.
Fill-factor (siis aktiivisen pinta-alan suhde pixelin
kokonaispinta-alaan) vaikuttaa jonkin verran mutta kennon erottelyky on aina jossakin tuolla 4-3 pixeliä / viivapari välissä. Ehkäpä 3,5 pixeliä per viivapari voisi olla
hyvä keskimääräinen arvio kuvakennon erottelukyvylle yleensä.

-K

Lue lisää

"...Ehkäpä 3,5 pixeliä per viivapari voisi olla
hyvä keskimääräinen arvio kuvakennon erottelukyvylle yleensä."

tosin sillä ei ole mitään merkitystä, koska optiikka piirtää kyllä jopa kymmenen kertaa terävämpää :-)

c5d kirjoitti:

Kuten tosta ilmeni, ei kennon detaljirakenne minua juuri kiinnosta, enkä tiedä. Arvaan että noi mitat täytyy olla jonkinlaisia moduulimittoja. Kiteet voi olla yhtä hyvin pyöreitä. Onko ylipäätään mitään sarake-rivimäistä pikselirakennetta? Tarttis tietää miten ne pikiteet on "hitsattu piuhoihin" ja minkälainen satiainen sen on tehny. Ollaan alueella, joka ei liity luovuuteen mitenkään.

Lue lisää

Miten voi laskea pikselien koon välittämättä niiden välisestä etäisyydestä?

Väitän että edellä esitetyillä laskutoimituksilla saadaan vain pikselien ”jako” (esim vierekkäisten keskipisteiden etäisyys) joka ei kerro oikeastaan mitään pikselien koosta.

Jos kylvän porkkanariviin 20 siementä/m niin kuika suuria ovat siemenet?

Koperneekkus kirjoitti:

Nimimerkille "6,35 μm x 6,35 μm?", jos tämä minulle..

Tarkoitat varmaan käsitettä Fill-factoria, se vaihtelee suuresti kameramerkkien välillä, vaikka onkin kennon valmistajakohtaista.
Fill-factor (siis aktiivisen pinta-alan suhde pixelin
kokonaispinta-alaan) vaikuttaa jonkin verran mutta kennon erottelyky on aina jossakin tuolla 4-3 pixeliä / viivapari välissä. Ehkäpä 3,5 pixeliä per viivapari voisi olla
hyvä keskimääräinen arvio kuvakennon erottelukyvylle yleensä.

-K

Lue lisää

”Tarkoitat varmaan käsitettä Fill-factoria”

Jos tiiliseinässä on tiiliä esim 7kpl/ 2m niin mikä on tiilen koko (pituus)?
Mikä on tiilen ”Fill-factor”?

Mikä on Foevon -kennon ”Fill-factor”?

Koperneekkus kirjoitti:

Nimimerkki "c5d" höpäjää omiaan ja sortuu näppäryyteensä. No panic, mennään tämä sinunkin kanssa läpi.
Jos et lukenut messujani läpi, niin tässä tiivistelmä menneestä.

Alunperin oli ajatuksena esittää montako "pikseliä" tarvittaisiin esittämään 100 viivaparia / mm. (200 viivaa/mm). Jos sen toteuttamiseen käytettäisiin FF-kokoista kennoa, pitäisi siinä olla 230Mpix, jolloin YHDEN "pikselin" eli sensorin sivun pituudeksi saadaan 1,938μm.
Tämä on siis pelkkää teoretisointia, tästä muodostuu niin pieni pinta-ala sensorille, ettei se juuri tuota kuin kohinaa.
Missään vaiheessa EN ole puhunut nanometreistä, vaan ainoastaan mikrometreistä μm -millin tuhannesosista, joka nyt pienenä huomautuksena tarkkaavaisuudestasi.

Canon 5D mk 3:n "pixelikoon" voi laskea näinkin:
5760(pix) x 3840(pix) = 22118400 (pix)(Sqrt) = sivunpituus 4703(pix)
24(mm) x 36(mm) = 864 (mm2) (Sqrt) = sivunpituus ~~ 29,39 (mm)

Tästä seuraa laskutoimitus (ilman yksiköitä):
4703 / 29,39 = 160(pix / mm) josta seuraa 1/160 = 0,00625 eli 6,25 μm

Yhden "pixelin" sivun pituuden suuruusluokka on liki sama.

""Koperneekkus väittää pikselin sivumitaksi 1,938um, siis nanometriä eli miljardisosametriä, eli karkeasti tuhat kertaa pienenpää sivumittaa kuin kamerassani. Höpö höpö!!!""

Niin, tarkkaavaisuutesi herpaantui jossain vaiheessa. En missään vaiheessa maininnut nm, vaan μm -jonka jo oikaisin aiemmin.

""Mitä se 4 CFA-pixeliä tarkoittaa? En tiedä, mutta en usko että Koperneekkuskaan tietää. Luulen että on kysymys jostakin linjalevelyksistä suurennoksissa, siksi ettei silmä erota yksittäistä pikseliä. Ja enemmän on kysymys testauksesta millä ei ole minulle mitää merkitystä. EVVK. Hyvin se kenno silti toimii!""

..siis, CFA (color filter array - värisuodatinjärjestelmä /ryhmä), tai CFM (värisuodatinmosaiikki (color filter mosaic). Usean (150-200) kemiallisen aineen yhdistelmällä ja tietyllä algoritmilla "pixeli(t)" määrittää värintoiston kameralle päin. Puhutaan CFM -pixeleistä (sensoreista). Näitä ko. sensoreita tarvitaan 4 kpl luotettavaan erottelutarkkuuteen, 3 kpl on liian vähän ja antaa epäluotettavan tarkkuuden.

-K

Lue lisää

minkä tähen tuo laskemine pittää tehä nui vaekeeks? minusta sen voe laskee yksinkertasesti jakamalla kennon sivun pittuuven pikselilöie miärällä. näenikkää:
36 mm / 5760 = 0,00625 mm. ee siinä mittää potenssiloeta tarvita. sentähe sen voe laskee tämmöne ikämieski.

c5d kirjoitti:

Hyvä Koperneekkus. Leikkasin omasta kirjoituksestasi alla olevan lainan ja liitin sen tähän taas kerran. Samoin tein aiemmin. Älä selittele virheitäs minun virheiksi.
" .. JOS yhden "kennopixelin" koko olisi 1,938um / sivu, mahtuisi niitä .." Yrität valehdella ja väärennät tietoa. Laadut ovat matematiikassa enemmän kuin sata jänistä.

Toinen virheesi on olettaa eri kennovalmistajen pikselit vakiokokoisiksi. Jos näin olisi, olisi kaikissa FF-kennoissa sama määrä pikseleitä. FF-kennoissa, jotka olisivat prikulleen 36 mm x 24 mm fyysiseltä kooltaan, pitäisi olla sama määrä pikseleitä. Miten selität logiikallasi M9, mk3 tai D800 pikselimäärien suuret erot? Sama koskeee kaikkia kroippikokoja vastaavasti. Pikselin koko pitää laskea kuten esitin. Tällä laskentatavalla ei ole mitään tekemistä kohinan kanssa. Pysy asiassa.

Kolmas virheesi on väittää että kennon sivun pituus voitaisiin laskea esittämäälläsi tavalla. Kumpi sivuista 36 mm vai 24 mm on yhtä suuri kuin ehdottamiasi 29,39 mm? Ei kumpikaan! Matemaatinen ajattelusi ja esitystapasi VÄÄRÄ. Et ota huomioon sivusuhdetta 3:2.

Oma tietoni kennosta ja värisuodattimista perustuu lähinnä kirjoihin Digikamera, Reima Flyktman, 2007, ss 23-24 ja Suuri Digikuvausopas, Michael Freeman, 2008, ss 12-15. Käypppppä, Koperneekkus, kirjastossa ellei omasta hyllystäsi löydy. Noissa on riittävästi asiasta tietoa.

Lue lisää

"c5d" -en usko, että sisälukutaidossasi on mitään vikaa, mutta kerrotko silti _mitä_ kohtaa et alla olevasta (lainauksestani) suostu ymmärtämään:

-"JOS yhden "kennopixelin" koko olisi 1,9381,938um / sivu, mahtuisi niitä FF-kennolle 230 miljoonaa kpl"-

"c5d" kirjoitti seuraavaa:
""Koperneekkus väittää pikselin sivumitaksi 1,938um, siis nanometriä eli miljardisosametriä, eli karkeasti tuhat kertaa pienenpää sivumittaa kuin kamerassani. Höpö höpö!!!""

-Olenko _väittänyt_ siis jotain.. ja olenko jossain puhunut nanometreistä?! En!
Höpiset siis joutavia.


"c5d" kirjoitti seuraavaa:
""Toinen virheesi on olettaa eri kennovalmistajen pikselit vakiokokoisiksi. Jos näin olisi, olisi kaikissa FF-kennoissa sama määrä pikseleitä. FF-kennoissa, jotka olisivat prikulleen 36 mm x 24 mm fyysiseltä kooltaan, pitäisi olla sama määrä pikseleitä.""

-Nyt menee mielenkiintoiseksi.. Missä olen tuollaista olettanut?!

"c5d" kirjoitti seuraavaa:
""Kolmas virheesi on väittää että kennon sivun pituus voitaisiin laskea esittämäälläsi tavalla. Kumpi sivuista 36 mm vai 24 mm on yhtä suuri kuin ehdottamiasi 29,39 mm? Ei kumpikaan! Matemaatinen ajattelusi ja esitystapasi VÄÄRÄ. Et ota huomioon sivusuhdetta 3:2.""

-Miksi ei voi laskea esittämälläni tavalla? Teinhän sen juuri!

5760 x 3840 = 22118400
tästä neliöjuuri (Sqrt) = saadaan tasasivuisen neliön sivunpituudeksi 4703

24 x 36 = 864
tästä neliöjuuri (Sqrt) = saadaan tasasivuisen neliön sivunpituudeksi ~~ 29,39

Tästä seuraa laskutoimitus:
4703 / 29,39 = 160 josta seuraa 1/160 = 0,00625 eli 6,25 μm

Yhden "pixelin" sivun pituuden suuruusluokka on liki sama.

Itselläni on takana kattava valon- ja värin oppimäärä, värinhallinnan pänttäykset, ..joten siinä ohessa on tullut _jonkin_ verran tutustuttua myös kennotekniikkaan.
Jokainen hankkikoon tietonsa mistä itse haluaa. Kirjasto on yksi paikka, jos sieltä onnistuu löytämään kaipaamaansa tietoa.

-K

Koperneekkus kirjoitti:

"c5d" -en usko, että sisälukutaidossasi on mitään vikaa, mutta kerrotko silti _mitä_ kohtaa et alla olevasta (lainauksestani) suostu ymmärtämään:

-"JOS yhden "kennopixelin" koko olisi 1,9381,938um / sivu, mahtuisi niitä FF-kennolle 230 miljoonaa kpl"-

"c5d" kirjoitti seuraavaa:
""Koperneekkus väittää pikselin sivumitaksi 1,938um, siis nanometriä eli miljardisosametriä, eli karkeasti tuhat kertaa pienenpää sivumittaa kuin kamerassani. Höpö höpö!!!""

-Olenko _väittänyt_ siis jotain.. ja olenko jossain puhunut nanometreistä?! En!
Höpiset siis joutavia.


"c5d" kirjoitti seuraavaa:
""Toinen virheesi on olettaa eri kennovalmistajen pikselit vakiokokoisiksi. Jos näin olisi, olisi kaikissa FF-kennoissa sama määrä pikseleitä. FF-kennoissa, jotka olisivat prikulleen 36 mm x 24 mm fyysiseltä kooltaan, pitäisi olla sama määrä pikseleitä.""

-Nyt menee mielenkiintoiseksi.. Missä olen tuollaista olettanut?!

"c5d" kirjoitti seuraavaa:
""Kolmas virheesi on väittää että kennon sivun pituus voitaisiin laskea esittämäälläsi tavalla. Kumpi sivuista 36 mm vai 24 mm on yhtä suuri kuin ehdottamiasi 29,39 mm? Ei kumpikaan! Matemaatinen ajattelusi ja esitystapasi VÄÄRÄ. Et ota huomioon sivusuhdetta 3:2.""

-Miksi ei voi laskea esittämälläni tavalla? Teinhän sen juuri!

5760 x 3840 = 22118400
tästä neliöjuuri (Sqrt) = saadaan tasasivuisen neliön sivunpituudeksi 4703

24 x 36 = 864
tästä neliöjuuri (Sqrt) = saadaan tasasivuisen neliön sivunpituudeksi ~~ 29,39

Tästä seuraa laskutoimitus:
4703 / 29,39 = 160 josta seuraa 1/160 = 0,00625 eli 6,25 μm

Yhden "pixelin" sivun pituuden suuruusluokka on liki sama.

Itselläni on takana kattava valon- ja värin oppimäärä, värinhallinnan pänttäykset, ..joten siinä ohessa on tullut _jonkin_ verran tutustuttua myös kennotekniikkaan.
Jokainen hankkikoon tietonsa mistä itse haluaa. Kirjasto on yksi paikka, jos sieltä onnistuu löytämään kaipaamaansa tietoa.

-K

Lue lisää

Alussa tullut näppäilyvirhe aiheutti luvun 1,938um tuplaantumisen. Siis yksi 1,938um riittää.

laskuoppia kirjoitti:

minkä tähen tuo laskemine pittää tehä nui vaekeeks? minusta sen voe laskee yksinkertasesti jakamalla kennon sivun pittuuven pikselilöie miärällä. näenikkää:
36 mm / 5760 = 0,00625 mm. ee siinä mittää potenssiloeta tarvita. sentähe sen voe laskee tämmöne ikämieski.

Lue lisää

Oivallista ajattelua silloin kun tiedetään pikselien lukumäärä sivuilla. Satuin tietämään oman kamerani pikselimäärät. Monimutkaisempi kaava(ni) on yleispätevä kaikille kennoille, kun tiedetään kennon pikselimäärä, sivusuhde ja sivujen todelliset pituudet. Pikselien sivukohtaisen lukumäärän voi tällöin laskea melko tarkasti. Ja sen jälkeen pikselin likimain oikea koko vaatii sivun pituuden tietämisen. Kaikkein helpointa on lukea nämä netistä. Laskin kahden kameran pikselimäärän joissa sivusuhde on 3:2.

3X x 2X = kennokoko (pikseliä). Ratkaisemalla X ovat pikselimäärät sivuilla 3X ja 2X
Esim.
Canon 5D-3, kaavasta saadaan 5753 / 3838 (ohjekirja 5760 / 3840)
Nikon D800, kaavasta saadaan 7379 / 4919 (netistä 7360 / 4912)

Kuten huomaat, kennon yleisesti ilmoitettu koko on likiarvo. 22.1 Mpx on erisuuri kuin 22.118.400. Pitäis olla tarkkana näissä pienissä asioissa. Kameran teko on vielä tarkempaa kuin täin naiminen. Täillä jos on millin pielessä, on silmässä.

Koperneekkus kirjoitti:

Alussa tullut näppäilyvirhe aiheutti luvun 1,938um tuplaantumisen. Siis yksi 1,938um riittää.

Vielä kerran ja sitten tämä jauhaminen loppuu osaltani.

Sanoit 14.12. "..Valaistaan sinuakin. Laskutoimitushan menee näin, jos yhden pikselin sivu on 1,938μm, siitä seuraa:..". Tossa referaatissa yleistät, että piksetit ovat samankokoisia. Sitten johdat väärästä olettamuksesta yleisen päätelmän. Eikös anneta asiaan perehtyneiden insinöörien laskea ja suunnitella kameran kennot.

Muuten, nano- ja piko- eivät ole näppäilyvirheitä. Arkikielen sana "tuplaantuminen" tarkoittaa kaksinkertaistumista - ei tuhatkertaistumista, jne.

"Jonkin verran tutustuminen kennotekniikkaan" ei takaa sitä, että ymmärtäisi kennoista tarpeeksi. Oma 5 vuotta vanha vähäinen viitekirjallisuuteni tieto on jo vanhentunutta. Lohdullista lienee, ettei luovan valokuvaajan tarvitse osata matikkaa, ja vielä vähemmän kannattaa väitellä kennon detaljirakenteista. Yksityiskohtaiset rakenteet lienevät patenttisuojattuja, kehittyvät ja muuttuvat jatkuvasti ja ehkä pyritään salaamaan kaikin keinoin myös kilpailjoilta. Tärkeämpää on valokuvaajan ymmärtää valoa ja varjoja sekä käyttää kuvatessa omaa luovuutta.

c5d kirjoitti:

Oivallista ajattelua silloin kun tiedetään pikselien lukumäärä sivuilla. Satuin tietämään oman kamerani pikselimäärät. Monimutkaisempi kaava(ni) on yleispätevä kaikille kennoille, kun tiedetään kennon pikselimäärä, sivusuhde ja sivujen todelliset pituudet. Pikselien sivukohtaisen lukumäärän voi tällöin laskea melko tarkasti. Ja sen jälkeen pikselin likimain oikea koko vaatii sivun pituuden tietämisen. Kaikkein helpointa on lukea nämä netistä. Laskin kahden kameran pikselimäärän joissa sivusuhde on 3:2.

3X x 2X = kennokoko (pikseliä). Ratkaisemalla X ovat pikselimäärät sivuilla 3X ja 2X
Esim.
Canon 5D-3, kaavasta saadaan 5753 / 3838 (ohjekirja 5760 / 3840)
Nikon D800, kaavasta saadaan 7379 / 4919 (netistä 7360 / 4912)

Kuten huomaat, kennon yleisesti ilmoitettu koko on likiarvo. 22.1 Mpx on erisuuri kuin 22.118.400. Pitäis olla tarkkana näissä pienissä asioissa. Kameran teko on vielä tarkempaa kuin täin naiminen. Täillä jos on millin pielessä, on silmässä.

Lue lisää

tarttee ehdottaa S24:lle että tänne lisätään 'suuret matemaatikot ja filosofit' -osio :-)

c5d kirjoitti:

Vielä kerran ja sitten tämä jauhaminen loppuu osaltani.

Sanoit 14.12. "..Valaistaan sinuakin. Laskutoimitushan menee näin, jos yhden pikselin sivu on 1,938μm, siitä seuraa:..". Tossa referaatissa yleistät, että piksetit ovat samankokoisia. Sitten johdat väärästä olettamuksesta yleisen päätelmän. Eikös anneta asiaan perehtyneiden insinöörien laskea ja suunnitella kameran kennot.

Muuten, nano- ja piko- eivät ole näppäilyvirheitä. Arkikielen sana "tuplaantuminen" tarkoittaa kaksinkertaistumista - ei tuhatkertaistumista, jne.

"Jonkin verran tutustuminen kennotekniikkaan" ei takaa sitä, että ymmärtäisi kennoista tarpeeksi. Oma 5 vuotta vanha vähäinen viitekirjallisuuteni tieto on jo vanhentunutta. Lohdullista lienee, ettei luovan valokuvaajan tarvitse osata matikkaa, ja vielä vähemmän kannattaa väitellä kennon detaljirakenteista. Yksityiskohtaiset rakenteet lienevät patenttisuojattuja, kehittyvät ja muuttuvat jatkuvasti ja ehkä pyritään salaamaan kaikin keinoin myös kilpailjoilta. Tärkeämpää on valokuvaajan ymmärtää valoa ja varjoja sekä käyttää kuvatessa omaa luovuutta.

Lue lisää

Yritänpäs minäkin vielä kerran vastustaa inttttternetvänkäämistä(si)..

Irrotit lauseeni asiayhteydestä -vastauksestani nimimerkille "Työeläkeläinen".

Lainaan nyt KOKO lauseeni, jotta voit tutustua siihen (scrollaamatta wanhempiin messuihin).
Eli:
"Jos kenno olisi kinofilmin kokoinen (puhutaan FF-kokoisesta kennosta - FullFrame) -kenno pystyisi piirtämään nuo ko. 100 viivaa/mm JOS yhden "kennopixelin" koko olisi 1,938um / sivu, mahtuisi niitä FF-kennolle 230 miljoonaa kpl ja noin pieninä ne olisivat huonolaatuisia."
(Lainauksessa piti alunperin lukea 100 viivaparia/mm eli 200 viivaa/mm.)

"c5d" Kirjoitti..
""Tossa referaatissa yleistät, että piksetit ovat samankokoisia.""

Tämä on jo huvittavaa.. Missään kohtaa en edelleenkään YLEISTÄ, että pikselit olisivat saman kokoisia. Miksi edes vaivautua laskemaan, jos olisivat!

Sekin vielä tiedoksi, että olen hyvinkin tietoinen nanoista ja pikoista. En vaan millään jaksa uskoa, että joku olisi noin innostunut itse niistä.. vänkäämiseen asti.

-Lipsahdus: ""JOS yhden "kennopixelin" koko olisi 1,9381,938um / sivu, mahtuisi niitä FF-kennolle 230 miljoonaa kpl""

-Tässä tuplaantuminen oli näppäilyvirheeni, jota en huomannut.. muusta tarkoituksellisesta tuplaantumisesta ei ollut kyse. Mutta jos löydät tuosta jotain mieltä rauhoittavaa, niin ole hyvä vaan.

Yritin saada sinua esittämään MISSÄ kohtaa omia tekstejäni olen edes kerran käyttänyt nanoa tai pikoa! En missään kohtaa. Vain mikrometriyksiköstä on ollut kyse!
Jos lukihäiriöstä on kyse, saat sen anteeksi.

Yhtälöiden näpyttely ja käyttäminen ei takaa ymmärrystä kokonaisuudesta, miten siis jokin tekijä vaikuttaa toiseen. Kennorakenteesta ja sen ymmärtämisestä olen hyvin perillä, vaikkakin oma "syventymiseni" onkin värinhallinnan, profiloinnin ja kalibroinnin puolella.

Koperneekkus kirjoitti:

"c5d" -en usko, että sisälukutaidossasi on mitään vikaa, mutta kerrotko silti _mitä_ kohtaa et alla olevasta (lainauksestani) suostu ymmärtämään:

-"JOS yhden "kennopixelin" koko olisi 1,9381,938um / sivu, mahtuisi niitä FF-kennolle 230 miljoonaa kpl"-

"c5d" kirjoitti seuraavaa:
""Koperneekkus väittää pikselin sivumitaksi 1,938um, siis nanometriä eli miljardisosametriä, eli karkeasti tuhat kertaa pienenpää sivumittaa kuin kamerassani. Höpö höpö!!!""

-Olenko _väittänyt_ siis jotain.. ja olenko jossain puhunut nanometreistä?! En!
Höpiset siis joutavia.


"c5d" kirjoitti seuraavaa:
""Toinen virheesi on olettaa eri kennovalmistajen pikselit vakiokokoisiksi. Jos näin olisi, olisi kaikissa FF-kennoissa sama määrä pikseleitä. FF-kennoissa, jotka olisivat prikulleen 36 mm x 24 mm fyysiseltä kooltaan, pitäisi olla sama määrä pikseleitä.""

-Nyt menee mielenkiintoiseksi.. Missä olen tuollaista olettanut?!

"c5d" kirjoitti seuraavaa:
""Kolmas virheesi on väittää että kennon sivun pituus voitaisiin laskea esittämäälläsi tavalla. Kumpi sivuista 36 mm vai 24 mm on yhtä suuri kuin ehdottamiasi 29,39 mm? Ei kumpikaan! Matemaatinen ajattelusi ja esitystapasi VÄÄRÄ. Et ota huomioon sivusuhdetta 3:2.""

-Miksi ei voi laskea esittämälläni tavalla? Teinhän sen juuri!

5760 x 3840 = 22118400
tästä neliöjuuri (Sqrt) = saadaan tasasivuisen neliön sivunpituudeksi 4703

24 x 36 = 864
tästä neliöjuuri (Sqrt) = saadaan tasasivuisen neliön sivunpituudeksi ~~ 29,39

Tästä seuraa laskutoimitus:
4703 / 29,39 = 160 josta seuraa 1/160 = 0,00625 eli 6,25 μm

Yhden "pixelin" sivun pituuden suuruusluokka on liki sama.

Itselläni on takana kattava valon- ja värin oppimäärä, värinhallinnan pänttäykset, ..joten siinä ohessa on tullut _jonkin_ verran tutustuttua myös kennotekniikkaan.
Jokainen hankkikoon tietonsa mistä itse haluaa. Kirjasto on yksi paikka, jos sieltä onnistuu löytämään kaipaamaansa tietoa.

-K

Lue lisää

"Itselläni on takana kattava valon- ja värin oppimäärä, värinhallinnan pänttäykset, ..joten siinä ohessa on tullut _jonkin_ verran tutustuttua myös kennotekniikkaan."

Missä on ne kattavat tiedot optiikasta, siis tieto, että mikä tahansa objektiivi piirtää paremmin kuin mikä tahansa CCD-, tai CMOS-kenno, kuten väitit?

"Jokainen hankkikoon tietonsa mistä itse haluaa."
Olet siis toteuttanut tätä 'mistä itse haluaa' -teemaa aika vapautuneesti?

" Kirjasto on yksi paikka, jos sieltä onnistuu löytämään kaipaamaansa tietoa."
Jos :-)

Minulle iso ISO on ISO3200 jota en koskaan ylitä ja se yhdistettynä VR:n ja raskaaseen runkoon (kuvaajan) antaa aika hyviä kuvia vielä melko vähässä valossa. Tosin käytännössä maksimini on ISO1600 jolloin kuvat D300 ja D5100 rungoilla ovat vielä esityskelpoisia.

Tiedän dynamiikan huononevan mutta ei salamakaan sitä yleensä paranna joten kuvaan ilman salamaa jos vain mahdollista.

Työeläkeläinen kirjoitti:

Minulle iso ISO on ISO3200 jota en koskaan ylitä ja se yhdistettynä VR:n ja raskaaseen runkoon (kuvaajan) antaa aika hyviä kuvia vielä melko vähässä valossa. Tosin käytännössä maksimini on ISO1600 jolloin kuvat D300 ja D5100 rungoilla ovat vielä esityskelpoisia.

Tiedän dynamiikan huononevan mutta ei salamakaan sitä yleensä paranna joten kuvaan ilman salamaa jos vain mahdollista.

Lue lisää

Melko vähässä valossa otettu aika hyvä kuva näyttää melko vähässä valossa otetulta. Jos se näyttää hyvässä valaistuksessa otetulta niin kuvaaja on epäonnistunut.

Harrastelijan suurin ongelma onkin usein jotta hänen harrastuksensa voi maksaa enempi
kun ammattilaisen työ..vailla kuittia.
Mutta ammattilaista on vaikea saada aloittamaan amatööriä taas lopettamaan.

"Ruoanlaittajan suurin ongelma onkin usein jotta hänen ruokansa voi maksaa enempi kun ammattilaisen työ. "

tuohan on hyvä tilanne.
Ruoanlaittaja on kulinaristi, joka ei mitään 3€ päivällisiä harrasta :-)

Kun taas, mikäli olen ymmärtänyt oikein, jotkut ammattilaiset myyvät työtään todella halvalla:-(

( o ) ( o ) -työ kirjoitti:

"Ruoanlaittajan suurin ongelma onkin usein jotta hänen ruokansa voi maksaa enempi kun ammattilaisen työ. "

tuohan on hyvä tilanne.
Ruoanlaittaja on kulinaristi, joka ei mitään 3€ päivällisiä harrasta :-)

Kun taas, mikäli olen ymmärtänyt oikein, jotkut ammattilaiset myyvät työtään todella halvalla:-(

Lue lisää

N-inhän se menee.
Harrastelemalla lopputulos on yleensä muita vaihtoehtoja kalliimpi (ja huonompi), mutta yllättävän monen tänne kirjoittelevan lienee mahdoton sitä tajuta tai myöntää.

Eihän liikunnan harrastajakaan laske liikkumalla hankitun terveyden hintaa.
Minusta lopputuotteen hinta on harrastuksessa täysin merkityksetön ja ennalta arvaamaton asia. Joku viisas on joskus sanonut, että elämässä tärkeintä on matka, ei perille pääsy.

Elämässä suurin ongelma on se, että elämä maksaa?

( o ) ( o ) -työ kirjoitti:

"Ruoanlaittajan suurin ongelma onkin usein jotta hänen ruokansa voi maksaa enempi kun ammattilaisen työ. "

tuohan on hyvä tilanne.
Ruoanlaittaja on kulinaristi, joka ei mitään 3€ päivällisiä harrasta :-)

Kun taas, mikäli olen ymmärtänyt oikein, jotkut ammattilaiset myyvät työtään todella halvalla:-(

Lue lisää

( o ) ( o ) -työ lienee ihan kivaa hommaa.
Mitä teet ( o ) ( o ):lle, käsityötä vai hoidatko tai muotoiletko?

Jokainenhan sen tietää, että mitä enemmän niitä pieniä piskuisia "pikseleitä" kennolta löytyy, sitä todennäköisemmin se myös kohisee -kuin Vantaan..

Molempien FF-kokoiset kennot ovat CMOS-tekniikkaa, joka omaa CCD-tekniikkaa pienemmän dynaamisen alueen, korostuen pimeässä päässä kohinana. Megapikkelsseissä on päädytty johonkin kompromissiin kohinan/dynamiikan ja erottelutarkkuuden suhteen, vaikkakaan ne ei mene lineaarisesti käsikädessä.

Näillä rungoilla selvästikin kosiskellaan muitakin kuin rahakkaita harrastelijoita, kuten pröö-väkeä. Molempien katu-uskottava ulkonäkö jo pelkästään kyllä hivelee allekirjoittaneen 1D Mark II:een tottuneenkin silmää.

Ei 16-18 Mp ole mitenkään vaatimaton erottelukyky. Tuon kokoisen tiedoston voi tulostaa A1-kokoon ilman että yksittäiset pikselit erottuvat 30 cm päästä katseltaessa.

Vaatimatontako? kirjoitti:

Ei 16-18 Mp ole mitenkään vaatimaton erottelukyky. Tuon kokoisen tiedoston voi tulostaa A1-kokoon ilman että yksittäiset pikselit erottuvat 30 cm päästä katseltaessa.

No varmasti nuo pikselit riittävät moneen.
Sisältö kuvista ennemminkin puuttuu. Hyvä kuva on hyvä vaikka vain 5 Mpix:in tarkkuudella, mutta harvemmin huonoa kuvaa parantaa se, että kuvattavan nenäkarvatkin on nähtävissä.

karsi rutkasti kirjoitti:

No varmasti nuo pikselit riittävät moneen.
Sisältö kuvista ennemminkin puuttuu. Hyvä kuva on hyvä vaikka vain 5 Mpix:in tarkkuudella, mutta harvemmin huonoa kuvaa parantaa se, että kuvattavan nenäkarvatkin on nähtävissä.

Lue lisää

”Sisältö kuvista ennemminkin puuttuu.”

Oletko miettinyt miksi kuvistasi ennemminkin puuttuu sisältö?
Olisiko vika tiedoissa, taidoissa vai lahjakkuudessa?

ennemminkin? kirjoitti:

”Sisältö kuvista ennemminkin puuttuu.”

Oletko miettinyt miksi kuvistasi ennemminkin puuttuu sisältö?
Olisiko vika tiedoissa, taidoissa vai lahjakkuudessa?

"Oletko miettinyt miksi kuvistasi ennemminkin puuttuu sisältö?
Olisiko vika tiedoissa, taidoissa vai lahjakkuudessa? "

etteköö oo ihtre miättint et kui sie tuollai keksit et hää puhhuis ihtestää?

voeha rähmä, mite siä tuollai menit kuvittellloo, et hää olis ihteesä tarkoittant.

tiätenkii häne kuvissaa o sisältöö vaik muil jakkoo...