Drakenin kaava ja kolikon heitto

Yleinen mielipide on, että nestemäinen vesi on välttämätöntä elämälle. Pelkästään tämä rajoittaa potentiaalisia elämän esiintymispaikkoja valtavasti.

txt() kirjoitti:

Yleinen mielipide on, että nestemäinen vesi on välttämätöntä elämälle. Pelkästään tämä rajoittaa potentiaalisia elämän esiintymispaikkoja valtavasti.

Yleinen mielipide minun ymmärtääkseni kuuluu, että vesi on välttämätöntä kaikelle _meidän tuntemallemme_ elämälle. Jokin täysin toisenlainen elämä ei ehkä tarvitse vettä lainkaan; onko sellaista ja millaista se olisi, siitä käsittääkseni tieteellä ei vielä ole paljon hajua.

Jos jollakulla on tarkempaa tai parempaa tietoa, antaa tulla vaan.

RepeRuutikallo kirjoitti:

Yleinen mielipide minun ymmärtääkseni kuuluu, että vesi on välttämätöntä kaikelle _meidän tuntemallemme_ elämälle. Jokin täysin toisenlainen elämä ei ehkä tarvitse vettä lainkaan; onko sellaista ja millaista se olisi, siitä käsittääkseni tieteellä ei vielä ole paljon hajua.

Jos jollakulla on tarkempaa tai parempaa tietoa, antaa tulla vaan.

Lue lisää

"...tieteellä ei ole vielä paljon hajua..."

Olet oikeassa. Silloin, kun pysymme siinä, mitä tiedämme, nestemäinen vesi on elämälle välttämätöntä. Kaikkea muuta saa toki vapaasti uskoa ja toivoa.

txt() kirjoitti:

"...tieteellä ei ole vielä paljon hajua..."

Olet oikeassa. Silloin, kun pysymme siinä, mitä tiedämme, nestemäinen vesi on elämälle välttämätöntä. Kaikkea muuta saa toki vapaasti uskoa ja toivoa.

Lue lisää

>Kaikkea muuta saa toki vapaasti uskoa ja toivoa.

Niin, tai huomauttaa että emme vielä tiedä.

Sinunkin sokea pisteesi on siinä, että et oikein ymmärrä, että toistaiseksi tieteelle tuntemattomiin asioihin voi suhtautua myös neutraalisti, siis sen kummemmin uskomatta ja toivomatta.

RepeRuutikallo kirjoitti:

>Kaikkea muuta saa toki vapaasti uskoa ja toivoa.

Niin, tai huomauttaa että emme vielä tiedä.

Sinunkin sokea pisteesi on siinä, että et oikein ymmärrä, että toistaiseksi tieteelle tuntemattomiin asioihin voi suhtautua myös neutraalisti, siis sen kummemmin uskomatta ja toivomatta.

Lue lisää

Tunnemme hyvin alkuaineet ja niiden ominaisuudet. Alkuaineiden jaksolliseen järjestelmään ei mahdu uudenlaisia palikoita. Maailmankaikkeus muodostuu tunnetuista alkuaineista. Meillä on sangen vankka tietopohja sen puolesta, että elämä tarvitsee nestemäistä vettä. Kukaan ei ole esittänyt uskottavaa mallia elämälle, joka ei tarvitsisi nestemäistä vettä. Tämä käsitys perustuu tietoon alkuaineista ja niiden ominaisuuksista.

Käsitys ja usko muunlaisista elämänmuodoista, jotka eivät tarvitse vettä, perustuu sokean pisteeseen sekä tiedossa että ymmärryksessä.

txt() kirjoitti:

Tunnemme hyvin alkuaineet ja niiden ominaisuudet. Alkuaineiden jaksolliseen järjestelmään ei mahdu uudenlaisia palikoita. Maailmankaikkeus muodostuu tunnetuista alkuaineista. Meillä on sangen vankka tietopohja sen puolesta, että elämä tarvitsee nestemäistä vettä. Kukaan ei ole esittänyt uskottavaa mallia elämälle, joka ei tarvitsisi nestemäistä vettä. Tämä käsitys perustuu tietoon alkuaineista ja niiden ominaisuuksista.

Käsitys ja usko muunlaisista elämänmuodoista, jotka eivät tarvitse vettä, perustuu sokean pisteeseen sekä tiedossa että ymmärryksessä.

Lue lisää

Piipohjaiseen kemiaan perustuvasta elämästä on ainakin spekuloitu. Se perustuu nimenomaan tuohon mainitsemaasi tietoon alkuaineista ja niiden ominaisuuksista.

http://en.wikipedia.org/wiki/Hypothetical_types_of_biochemistry

" Meillä on sangen vankka tietopohja sen puolesta, että elämä tarvitsee nestemäistä vettä."

Tämä vankka tietopohja on perua siitä, että ainoa tuntemamme elämä perustuu nimenomaan nestemäiseen veteen ja me elämme keskellä sitä todellisuutta.

Mutta mutta, tiedon puute ei ole todiste siitä, että muunlaiseen kemiaan perustuva elämä tai biokemia ei olisi mahdollista (ja sitä ei olisi).

txt() kirjoitti:

Tunnemme hyvin alkuaineet ja niiden ominaisuudet. Alkuaineiden jaksolliseen järjestelmään ei mahdu uudenlaisia palikoita. Maailmankaikkeus muodostuu tunnetuista alkuaineista. Meillä on sangen vankka tietopohja sen puolesta, että elämä tarvitsee nestemäistä vettä. Kukaan ei ole esittänyt uskottavaa mallia elämälle, joka ei tarvitsisi nestemäistä vettä. Tämä käsitys perustuu tietoon alkuaineista ja niiden ominaisuuksista.

Käsitys ja usko muunlaisista elämänmuodoista, jotka eivät tarvitse vettä, perustuu sokean pisteeseen sekä tiedossa että ymmärryksessä.

Lue lisää

>Käsitys ja usko muunlaisista elämänmuodoista, jotka eivät tarvitse vettä, perustuu sokean pisteeseen sekä tiedossa että ymmärryksessä.

Jospa nyt lopettaisit niitten uskomisten tuputtamisen ihmisille, jotka suhtautuvat asioihin avoimesti ja ilman erityisiä uskomisia.

Tällä hetkellä tieteellä ei ole sellaista tietoa jonka perusteella ei-vesipohjainen elämä ei voisi olla mahdollisuuksien rajoissa, eikä tämän toteaminen tarkoita kohdallani uskomista eikä varsinaisesti edes käsitystä.

txt() kirjoitti:

Tunnemme hyvin alkuaineet ja niiden ominaisuudet. Alkuaineiden jaksolliseen järjestelmään ei mahdu uudenlaisia palikoita. Maailmankaikkeus muodostuu tunnetuista alkuaineista. Meillä on sangen vankka tietopohja sen puolesta, että elämä tarvitsee nestemäistä vettä. Kukaan ei ole esittänyt uskottavaa mallia elämälle, joka ei tarvitsisi nestemäistä vettä. Tämä käsitys perustuu tietoon alkuaineista ja niiden ominaisuuksista.

Käsitys ja usko muunlaisista elämänmuodoista, jotka eivät tarvitse vettä, perustuu sokean pisteeseen sekä tiedossa että ymmärryksessä.

Lue lisää

Alkuaineiden ominaisuuksien tarkka tunteminen ei riitä; ei edes se, että niiden jokaisen määritellyn yhdisteenkin ominaisuudet voidaan kvanttisähkökenttien avulla periaatteessa laskea. Biologia perustuu molekyyleihin, joiden mahdollinen määrä on liian suuri tutkittavaksi alkuaineista lähtien. Fysiikka pystyy selittämään koko kemian, mutta ei ennustamaan sitä.

Abiogeneesin tai ei-vesipohjaisen elämän uskottavan mallin puuttuminen ei siis todista, ettei mallia voi olla olemassa. Usko niiden puuttumiseen voi perustua vain tiedon ja ymmärryksen sokeaan pisteeseen.

tieteenharrastaja kirjoitti:

Alkuaineiden ominaisuuksien tarkka tunteminen ei riitä; ei edes se, että niiden jokaisen määritellyn yhdisteenkin ominaisuudet voidaan kvanttisähkökenttien avulla periaatteessa laskea. Biologia perustuu molekyyleihin, joiden mahdollinen määrä on liian suuri tutkittavaksi alkuaineista lähtien. Fysiikka pystyy selittämään koko kemian, mutta ei ennustamaan sitä.

Abiogeneesin tai ei-vesipohjaisen elämän uskottavan mallin puuttuminen ei siis todista, ettei mallia voi olla olemassa. Usko niiden puuttumiseen voi perustua vain tiedon ja ymmärryksen sokeaan pisteeseen.

Lue lisää

Tällaista mallia on etsitty pätevien tutkijoiden toimesta, eikä mitään ole löydetty. Toki tällaisiin scifieihin saa uskoa, mutta tutkimuksellista tai edes teoreettista näyttöä niiden puolesta ei ole tarjolla.

txt() kirjoitti:

Tällaista mallia on etsitty pätevien tutkijoiden toimesta, eikä mitään ole löydetty. Toki tällaisiin scifieihin saa uskoa, mutta tutkimuksellista tai edes teoreettista näyttöä niiden puolesta ei ole tarjolla.

Lue lisää

Enqvistin ja Valtaojan kirjoista noita olen päähäni saanut. Luen toki scifiäkin, mutta kyllä niissä on paljon hurjempia juttuja.

Linkitäpä paikalle ne tutkimukselliset tai teoreettiset näytöt, joista päättelet, että abiogeneesi tai vedetön elämä ovat mahdottomia.

txt() kirjoitti:

Tällaista mallia on etsitty pätevien tutkijoiden toimesta, eikä mitään ole löydetty. Toki tällaisiin scifieihin saa uskoa, mutta tutkimuksellista tai edes teoreettista näyttöä niiden puolesta ei ole tarjolla.

Lue lisää

se ei mikään uskonkappale ole jos ymmärtää että kaikkea ei vielä tiedetä eikä tulla tietämään. Puuttumaton tieto ei tee asioita olemattomaksi.

tieteenharrastaja kirjoitti:

Enqvistin ja Valtaojan kirjoista noita olen päähäni saanut. Luen toki scifiäkin, mutta kyllä niissä on paljon hurjempia juttuja.

Linkitäpä paikalle ne tutkimukselliset tai teoreettiset näytöt, joista päättelet, että abiogeneesi tai vedetön elämä ovat mahdottomia.

Lue lisää

USA:ssa tiedeyhteisö olisi kovasti kiinnostunut tutkimaan, että onko esimerkiksi Jupiterin Europa kuussa jäänalaisesta elämää. Poliitikot ovat vastustaneet tätä hanketta, enimmäkseen tietenkin hankkeiden kustannuksiin liittyvistä syistä.

USA:ssa rebuplikaanipäättäjistä suurin osa on uskonnollisia ja yllättävä suuri osa jopa kreationisteja. Tästä tuli mieleeni, että jos ajatus elämän löytymisestä muualtakin kuin maapallolta olisi joillekin tahoille epämiellyttävä totuus?

blindwatchmaker kirjoitti:

USA:ssa tiedeyhteisö olisi kovasti kiinnostunut tutkimaan, että onko esimerkiksi Jupiterin Europa kuussa jäänalaisesta elämää. Poliitikot ovat vastustaneet tätä hanketta, enimmäkseen tietenkin hankkeiden kustannuksiin liittyvistä syistä.

USA:ssa rebuplikaanipäättäjistä suurin osa on uskonnollisia ja yllättävä suuri osa jopa kreationisteja. Tästä tuli mieleeni, että jos ajatus elämän löytymisestä muualtakin kuin maapallolta olisi joillekin tahoille epämiellyttävä totuus?

Lue lisää

Taidat olla vähän epäluuloinen luonne:

"Tästä tuli mieleeni, että jos ajatus elämän löytymisestä muualtakin kuin maapallolta olisi joillekin tahoille epämiellyttävä totuus?"

Miksi olisi? jos uskoo Luojan Maassa niin miksei sitten vaikka Kuussa?

Minun järkeeni mahtuu sekin, että tuon juuri nyt asian tietämistä eivät jotkut pitäisikään sen lystin melkoisen hinnan arvoisena. Ja eetikot ehkä kavahtavat riskiä sen jäänalaisen elämän vahingossa tappamista joillakin Maan myrkyillä.

Kiitos vastauksistasi.

"Alkeistapahtumien enimmäismäärästä voidaan tehdä perusteltuja arvioita."
"Tapahtumia on rajallinen määrä. Määrästä voidaan tehdä perusteltuja arvioita.

Eivät ilmeisesti ole, mutta eri vaihtoehtojen todennäköisyyksistä voidaan tehdä perusteltuja arvauksia"

Diskreettejä alkeistapahtumia ei itseasiassa ole ollenkaan. Yhdellekään kaavan muuttujista ei voida määritellä diskreettejä alkeistapahtumia.

Klassisen todennäköisyyden soveltaminen satunnaisilmiön tarkasteluun edellyttää, että tunnetaan otosavaruus S = {s1, s2, ..., sn}, missä n on äärellinen lukumäärä, ja otosavaruuden alkiot eli alkeistapahtumat ovat symmetrisiä eli todennäköisyydeltään yhtä suuria.

Näin ollen Drakenin kaavaan liittyvään satunnaisilmiöön ei millään voida soveltaa klassisen todennäköisyyden tulkintaa.

Eli Drakenin kaava ei tarvitse ainakaan siksi hylätä, että siinä sovelletaan klassista todennäköisyyttä - kun ei voida soveltaa :)

blindwatchmaker kirjoitti:

Kiitos vastauksistasi.

"Alkeistapahtumien enimmäismäärästä voidaan tehdä perusteltuja arvioita."
"Tapahtumia on rajallinen määrä. Määrästä voidaan tehdä perusteltuja arvioita.

Eivät ilmeisesti ole, mutta eri vaihtoehtojen todennäköisyyksistä voidaan tehdä perusteltuja arvauksia"

Diskreettejä alkeistapahtumia ei itseasiassa ole ollenkaan. Yhdellekään kaavan muuttujista ei voida määritellä diskreettejä alkeistapahtumia.

Klassisen todennäköisyyden soveltaminen satunnaisilmiön tarkasteluun edellyttää, että tunnetaan otosavaruus S = {s1, s2, ..., sn}, missä n on äärellinen lukumäärä, ja otosavaruuden alkiot eli alkeistapahtumat ovat symmetrisiä eli todennäköisyydeltään yhtä suuria.

Näin ollen Drakenin kaavaan liittyvään satunnaisilmiöön ei millään voida soveltaa klassisen todennäköisyyden tulkintaa.

Eli Drakenin kaava ei tarvitse ainakaan siksi hylätä, että siinä sovelletaan klassista todennäköisyyttä - kun ei voida soveltaa :)

Lue lisää

Kun puhumme termistä fl, elämän syntymisen todennäköisyys sille elämälle sopivalla planeetalla, meillä on rajallinen määrä diskreettejä alkeistapahtumia ja lisäksi rajallinen määrä suotuisia lopputuloksia.

Suotuinen lopputulos on itsensä kopioiva molekyyli. Ennen sen syntymistä luonnonvalintaa eikä evoluutiota voi tapahtua. Itsensä kopioivista molekyyleistä tiedetään kohtalaisen paljon.

Nopan silmälukua vastaava erilaisten alkeistapahtumien määrää edustavat kemialliset yhdisteet, joita satunnaisprosesseissa voi syntyä. Näitä yhdisteitä on rajallinen määrä. Kemiallisen kaavan lisäksi otetaan huomioon erilaiset avaruudelliset rakenteet.

Nopanheittojen määrään verrattavaa alkaistapahtumien lukumäärää taas edustaa kemiallinen aktiivisuus. Ainetta on rajallinen määrä, aikaa on rajallinen määrä ja yhdisteiden muodostumiseen ja hajoamiseen kuluu aikaa. Lopputuloksen voidaan laskea mikä määrä yhdisteitä on enintään voinut syntyä sinä aikana, kun planeetta on ollut elämälle suotuisassa tilassa.

En näe mitään seikkaa, joka estäisi perinteisen todennäköisyyslaskennan soveltamista elämän synnyn todennäköisyyden arviointiin. Luonnollisesti laskelman tarkkuus ei vastaa lottorivin todennäköisyyslaskelmien tarkkuutta.

txt() kirjoitti:

Kun puhumme termistä fl, elämän syntymisen todennäköisyys sille elämälle sopivalla planeetalla, meillä on rajallinen määrä diskreettejä alkeistapahtumia ja lisäksi rajallinen määrä suotuisia lopputuloksia.

Suotuinen lopputulos on itsensä kopioiva molekyyli. Ennen sen syntymistä luonnonvalintaa eikä evoluutiota voi tapahtua. Itsensä kopioivista molekyyleistä tiedetään kohtalaisen paljon.

Nopan silmälukua vastaava erilaisten alkeistapahtumien määrää edustavat kemialliset yhdisteet, joita satunnaisprosesseissa voi syntyä. Näitä yhdisteitä on rajallinen määrä. Kemiallisen kaavan lisäksi otetaan huomioon erilaiset avaruudelliset rakenteet.

Nopanheittojen määrään verrattavaa alkaistapahtumien lukumäärää taas edustaa kemiallinen aktiivisuus. Ainetta on rajallinen määrä, aikaa on rajallinen määrä ja yhdisteiden muodostumiseen ja hajoamiseen kuluu aikaa. Lopputuloksen voidaan laskea mikä määrä yhdisteitä on enintään voinut syntyä sinä aikana, kun planeetta on ollut elämälle suotuisassa tilassa.

En näe mitään seikkaa, joka estäisi perinteisen todennäköisyyslaskennan soveltamista elämän synnyn todennäköisyyden arviointiin. Luonnollisesti laskelman tarkkuus ei vastaa lottorivin todennäköisyyslaskelmien tarkkuutta.

Lue lisää

"Lopputuloksen voidaan laskea mikä määrä yhdisteitä on enintään voinut syntyä sinä aikana, kun planeetta on ollut elämälle suotuisassa tilassa."

Kuinka monesta erilaisesta yhdistelmästä elämä voi alkaa?

"En näe mitään seikkaa, joka estäisi perinteisen todennäköisyyslaskennan soveltamista elämän synnyn todennäköisyyden arviointiin. Luonnollisesti laskelman tarkkuus ei vastaa lottorivin todennäköisyyslaskelmien tarkkuutta."

Eikö pitäisi tuntea ensin elämän syntymekanismit, ennen kuin todennäköisyyksiä siihen vaadittaville molekyyleille lasketaan?

txt() kirjoitti:

Kun puhumme termistä fl, elämän syntymisen todennäköisyys sille elämälle sopivalla planeetalla, meillä on rajallinen määrä diskreettejä alkeistapahtumia ja lisäksi rajallinen määrä suotuisia lopputuloksia.

Suotuinen lopputulos on itsensä kopioiva molekyyli. Ennen sen syntymistä luonnonvalintaa eikä evoluutiota voi tapahtua. Itsensä kopioivista molekyyleistä tiedetään kohtalaisen paljon.

Nopan silmälukua vastaava erilaisten alkeistapahtumien määrää edustavat kemialliset yhdisteet, joita satunnaisprosesseissa voi syntyä. Näitä yhdisteitä on rajallinen määrä. Kemiallisen kaavan lisäksi otetaan huomioon erilaiset avaruudelliset rakenteet.

Nopanheittojen määrään verrattavaa alkaistapahtumien lukumäärää taas edustaa kemiallinen aktiivisuus. Ainetta on rajallinen määrä, aikaa on rajallinen määrä ja yhdisteiden muodostumiseen ja hajoamiseen kuluu aikaa. Lopputuloksen voidaan laskea mikä määrä yhdisteitä on enintään voinut syntyä sinä aikana, kun planeetta on ollut elämälle suotuisassa tilassa.

En näe mitään seikkaa, joka estäisi perinteisen todennäköisyyslaskennan soveltamista elämän synnyn todennäköisyyden arviointiin. Luonnollisesti laskelman tarkkuus ei vastaa lottorivin todennäköisyyslaskelmien tarkkuutta.

Lue lisää

"Kun puhumme termistä fl, elämän syntymisen todennäköisyys sille elämälle sopivalla planeetalla, meillä on rajallinen määrä diskreettejä alkeistapahtumia ja lisäksi rajallinen määrä suotuisia lopputuloksia."

Annatko esimerkkejä näistä alkeistapahtumista? Ne pitäisi kuitenkin tuntea ja niillä pitäisi olla todennäköisyydet tiedossa. Varsinkin jos halutaan soveltaa klassista todennäköisyyttä niin ko. todennäköisyyksien tulisi olla symmetriset.

"Suotuinen lopputulos on itsensä kopioiva molekyyli."

Senkin syntyminen on voinut tapahtua monella tapaa ja itseään kopioivia molekyylejä voi olla erlaisiakin.

"Ennen sen syntymistä luonnonvalintaa eikä evoluutiota voi tapahtua. Itsensä kopioivista molekyyleistä tiedetään kohtalaisen paljon."

Ei biologista eliölajien evoluutiota kylläkään, mutta molekyylitason, kemiallista evoluutiota kylläkin.

"Nopan silmälukua vastaava erilaisten alkeistapahtumien määrää edustavat kemialliset yhdisteet, joita satunnaisprosesseissa voi syntyä. Näitä yhdisteitä on rajallinen määrä."

Osaatko edes arvioida minkälainen määrä? Onko jokaisen erilaisen molekyylin syntyminen yhtätodennäköistä? Ei voi olla, koska kukin molekyyli vaati tietyt olosuhteet ja prosessin syntyäkseen.

"Kemiallisen kaavan lisäksi otetaan huomioon erilaiset avaruudelliset rakenteet."

Mikä edelleen monitmutkaistaa tilannetta.

"Nopanheittojen määrään verrattavaa alkaistapahtumien lukumäärää taas edustaa kemiallinen aktiivisuus. Ainetta on rajallinen määrä, aikaa on rajallinen määrä ja yhdisteiden muodostumiseen ja hajoamiseen kuluu aikaa. Lopputuloksen voidaan laskea mikä määrä yhdisteitä on enintään voinut syntyä sinä aikana, kun planeetta on ollut elämälle suotuisassa tilassa.""

"En näe mitään seikkaa, joka estäisi perinteisen todennäköisyyslaskennan soveltamista elämän synnyn todennäköisyyden arviointiin. Luonnollisesti laskelman tarkkuus ei vastaa lottorivin todennäköisyyslaskelmien tarkkuutta."

Itse asiassa luettelit koko joukon asioita, jotka käytännössä estävät minkään todennäköisyysmallin soveltaminen elämän synnyn todennäköisyyden laskemiseen tai edes arvioimiseen.

Kuten jo totesin, edes teoriassa klassista todennäköisyyttä ei voida soveltaa.

Jos elämän syntymisen todennäköisyys haluttaisiin laskea, tieteen tulisi tuntea kaikki elämän syntymisen erilaiset mahdolliset prosessit. Kaikki kyseisiin prosesseihin liittyvät tekijät ja vaiheet ja niiden todennäköisyydet. Myös olosuhteet, joissa elämän syntymiseen johtavat prosessit voitat tapahtuma. Meidän pitäisi tietää myös olusuhteet vaihtelevat maailmankaikkeudessa, esimerkiksi eri planeetoilla. Jne. Yksinkertaisesti mahdoton tehtävä

Nykyään tiede ei tunne yhtäkään mahdollista elämän syntymisen prosessia kokonaisuudessaan edes maapallolla. Ja vaikka yksittäinen prosessi eli elämän syntymiseen johtanut tapahtumaketju tunnettaisiinkiin niin silloikaan ko. ketjun tapahtumisen todennäköisyyttä ei kyetä laskemaan.

Valitan, txt, mutta sinä juuri parhaillaan demonstroit syytä sille, miksi Enqvist esitti kolikonheitto-esimerkkinsä :)

txt() kirjoitti:

Kun puhumme termistä fl, elämän syntymisen todennäköisyys sille elämälle sopivalla planeetalla, meillä on rajallinen määrä diskreettejä alkeistapahtumia ja lisäksi rajallinen määrä suotuisia lopputuloksia.

Suotuinen lopputulos on itsensä kopioiva molekyyli. Ennen sen syntymistä luonnonvalintaa eikä evoluutiota voi tapahtua. Itsensä kopioivista molekyyleistä tiedetään kohtalaisen paljon.

Nopan silmälukua vastaava erilaisten alkeistapahtumien määrää edustavat kemialliset yhdisteet, joita satunnaisprosesseissa voi syntyä. Näitä yhdisteitä on rajallinen määrä. Kemiallisen kaavan lisäksi otetaan huomioon erilaiset avaruudelliset rakenteet.

Nopanheittojen määrään verrattavaa alkaistapahtumien lukumäärää taas edustaa kemiallinen aktiivisuus. Ainetta on rajallinen määrä, aikaa on rajallinen määrä ja yhdisteiden muodostumiseen ja hajoamiseen kuluu aikaa. Lopputuloksen voidaan laskea mikä määrä yhdisteitä on enintään voinut syntyä sinä aikana, kun planeetta on ollut elämälle suotuisassa tilassa.

En näe mitään seikkaa, joka estäisi perinteisen todennäköisyyslaskennan soveltamista elämän synnyn todennäköisyyden arviointiin. Luonnollisesti laskelman tarkkuus ei vastaa lottorivin todennäköisyyslaskelmien tarkkuutta.

Lue lisää

Ihmettelinkin väitettäsi avauksessa:

"Blind, tieteenharrastaja ja solon1 ilmoittivat, että klassinen todennäköisyys ei sovellu elämän synnyn todennäköisyyden arviointiin."

Tuollaista en tunne ilmoittaneeni. Soveltuisihan se, jos ensimmäisen elävän rakenne tunnettaisiin ja oletettaisiin sen syntyneen yhdellä pamauksella suoraan alkuaineistaan. "Juuri tuon vaihtoehdon" voisikin ehkä Punkaharju-kaavallani kirjata Korkean käden tilille.

Alkukopioijan rakennetta ei kuitenkaan tunneta eikä tuohon syntytapaan uskota. Ei tiedetä, monestako erilaisesta mahdollisuudesta alkukopioija valikoitui eikä millaisin väliaskelin se pystyi kehittymään. Todennäköisyyden laskennassa on liikaa tuntemattomia tekijöitä.

tieteenharrastaja kirjoitti:

Ihmettelinkin väitettäsi avauksessa:

"Blind, tieteenharrastaja ja solon1 ilmoittivat, että klassinen todennäköisyys ei sovellu elämän synnyn todennäköisyyden arviointiin."

Tuollaista en tunne ilmoittaneeni. Soveltuisihan se, jos ensimmäisen elävän rakenne tunnettaisiin ja oletettaisiin sen syntyneen yhdellä pamauksella suoraan alkuaineistaan. "Juuri tuon vaihtoehdon" voisikin ehkä Punkaharju-kaavallani kirjata Korkean käden tilille.

Alkukopioijan rakennetta ei kuitenkaan tunneta eikä tuohon syntytapaan uskota. Ei tiedetä, monestako erilaisesta mahdollisuudesta alkukopioija valikoitui eikä millaisin väliaskelin se pystyi kehittymään. Todennäköisyyden laskennassa on liikaa tuntemattomia tekijöitä.

Lue lisää

"Soveltuisihan se, jos ensimmäisen elävän rakenne tunnettaisiin ja oletettaisiin sen syntyneen yhdellä pamauksella suoraan alkuaineistaan. "Juuri tuon vaihtoehdon" voisikin ehkä Punkaharju-kaavallani kirjata Korkean käden tilille."

Jos muunnetaan lauseesi muotoon:

"Soveltuisihan se, jos ensimmäisen elävän rakenne tunnettaisiin ja *tiedettäisiin* sen syntyneen yhdellä pamauksella suoraan alkuaineistaan ..."

Niin kyllä siinä tapauksessa minäkin tekisin saman kirjauksen kuin sinä :)

tieteenharrastaja kirjoitti:

Ihmettelinkin väitettäsi avauksessa:

"Blind, tieteenharrastaja ja solon1 ilmoittivat, että klassinen todennäköisyys ei sovellu elämän synnyn todennäköisyyden arviointiin."

Tuollaista en tunne ilmoittaneeni. Soveltuisihan se, jos ensimmäisen elävän rakenne tunnettaisiin ja oletettaisiin sen syntyneen yhdellä pamauksella suoraan alkuaineistaan. "Juuri tuon vaihtoehdon" voisikin ehkä Punkaharju-kaavallani kirjata Korkean käden tilille.

Alkukopioijan rakennetta ei kuitenkaan tunneta eikä tuohon syntytapaan uskota. Ei tiedetä, monestako erilaisesta mahdollisuudesta alkukopioija valikoitui eikä millaisin väliaskelin se pystyi kehittymään. Todennäköisyyden laskennassa on liikaa tuntemattomia tekijöitä.

Lue lisää

Tieteenharjoittja, tuohon kommenttiin perustin väitteen avauksessa:

http://keskustelu.suomi24.fi/node/11551404/#comment-62205704

blindwatchmaker kirjoitti:

"Kun puhumme termistä fl, elämän syntymisen todennäköisyys sille elämälle sopivalla planeetalla, meillä on rajallinen määrä diskreettejä alkeistapahtumia ja lisäksi rajallinen määrä suotuisia lopputuloksia."

Annatko esimerkkejä näistä alkeistapahtumista? Ne pitäisi kuitenkin tuntea ja niillä pitäisi olla todennäköisyydet tiedossa. Varsinkin jos halutaan soveltaa klassista todennäköisyyttä niin ko. todennäköisyyksien tulisi olla symmetriset.

"Suotuinen lopputulos on itsensä kopioiva molekyyli."

Senkin syntyminen on voinut tapahtua monella tapaa ja itseään kopioivia molekyylejä voi olla erlaisiakin.

"Ennen sen syntymistä luonnonvalintaa eikä evoluutiota voi tapahtua. Itsensä kopioivista molekyyleistä tiedetään kohtalaisen paljon."

Ei biologista eliölajien evoluutiota kylläkään, mutta molekyylitason, kemiallista evoluutiota kylläkin.

"Nopan silmälukua vastaava erilaisten alkeistapahtumien määrää edustavat kemialliset yhdisteet, joita satunnaisprosesseissa voi syntyä. Näitä yhdisteitä on rajallinen määrä."

Osaatko edes arvioida minkälainen määrä? Onko jokaisen erilaisen molekyylin syntyminen yhtätodennäköistä? Ei voi olla, koska kukin molekyyli vaati tietyt olosuhteet ja prosessin syntyäkseen.

"Kemiallisen kaavan lisäksi otetaan huomioon erilaiset avaruudelliset rakenteet."

Mikä edelleen monitmutkaistaa tilannetta.

"Nopanheittojen määrään verrattavaa alkaistapahtumien lukumäärää taas edustaa kemiallinen aktiivisuus. Ainetta on rajallinen määrä, aikaa on rajallinen määrä ja yhdisteiden muodostumiseen ja hajoamiseen kuluu aikaa. Lopputuloksen voidaan laskea mikä määrä yhdisteitä on enintään voinut syntyä sinä aikana, kun planeetta on ollut elämälle suotuisassa tilassa.""

"En näe mitään seikkaa, joka estäisi perinteisen todennäköisyyslaskennan soveltamista elämän synnyn todennäköisyyden arviointiin. Luonnollisesti laskelman tarkkuus ei vastaa lottorivin todennäköisyyslaskelmien tarkkuutta."

Itse asiassa luettelit koko joukon asioita, jotka käytännössä estävät minkään todennäköisyysmallin soveltaminen elämän synnyn todennäköisyyden laskemiseen tai edes arvioimiseen.

Kuten jo totesin, edes teoriassa klassista todennäköisyyttä ei voida soveltaa.

Jos elämän syntymisen todennäköisyys haluttaisiin laskea, tieteen tulisi tuntea kaikki elämän syntymisen erilaiset mahdolliset prosessit. Kaikki kyseisiin prosesseihin liittyvät tekijät ja vaiheet ja niiden todennäköisyydet. Myös olosuhteet, joissa elämän syntymiseen johtavat prosessit voitat tapahtuma. Meidän pitäisi tietää myös olusuhteet vaihtelevat maailmankaikkeudessa, esimerkiksi eri planeetoilla. Jne. Yksinkertaisesti mahdoton tehtävä

Nykyään tiede ei tunne yhtäkään mahdollista elämän syntymisen prosessia kokonaisuudessaan edes maapallolla. Ja vaikka yksittäinen prosessi eli elämän syntymiseen johtanut tapahtumaketju tunnettaisiinkiin niin silloikaan ko. ketjun tapahtumisen todennäköisyyttä ei kyetä laskemaan.

Valitan, txt, mutta sinä juuri parhaillaan demonstroit syytä sille, miksi Enqvist esitti kolikonheitto-esimerkkinsä :)

Lue lisää

"Nykyään tiede ei tunne yhtäkään mahdollista elämän syntymisen prosessia kokonaisuudessaan edes maapallolla. Ja vaikka yksittäinen prosessi eli elämän syntymiseen johtanut tapahtumaketju tunnettaisiinkiin niin silloikaan ko. ketjun tapahtumisen todennäköisyyttä ei kyetä laskemaan."

Alkuaineiden kemialliset reaktiot erilaisissa liemessä tunnetaan hyvin. Mitään järkevää selitystä elollisen synnystä elottomasta ei ole keksitty. Kemian ja todennäköisyyksien lait sotivat vahvasti elämän spontaanista syntyä vastaan.

"Valitan, txt, mutta sinä juuri parhaillaan demonstroit syytä sille, miksi Enqvist esitti kolikonheitto-esimerkkinsä :) "

Itse asiassa Enqvistin kolikot eivät valota millään tavalla tietämättömyyttä elämänsyntyprosessista. Ainakaan minä en keksi mitään yhtymäkohtaa elämän synnyn ja satunnaisen kolikonheittosarjan välillä.

txt() kirjoitti:

"Nykyään tiede ei tunne yhtäkään mahdollista elämän syntymisen prosessia kokonaisuudessaan edes maapallolla. Ja vaikka yksittäinen prosessi eli elämän syntymiseen johtanut tapahtumaketju tunnettaisiinkiin niin silloikaan ko. ketjun tapahtumisen todennäköisyyttä ei kyetä laskemaan."

Alkuaineiden kemialliset reaktiot erilaisissa liemessä tunnetaan hyvin. Mitään järkevää selitystä elollisen synnystä elottomasta ei ole keksitty. Kemian ja todennäköisyyksien lait sotivat vahvasti elämän spontaanista syntyä vastaan.

"Valitan, txt, mutta sinä juuri parhaillaan demonstroit syytä sille, miksi Enqvist esitti kolikonheitto-esimerkkinsä :) "

Itse asiassa Enqvistin kolikot eivät valota millään tavalla tietämättömyyttä elämänsyntyprosessista. Ainakaan minä en keksi mitään yhtymäkohtaa elämän synnyn ja satunnaisen kolikonheittosarjan välillä.

Lue lisää

"Alkuaineiden kemialliset reaktiot erilaisissa liemessä tunnetaan hyvin. Mitään järkevää selitystä elollisen synnystä elottomasta ei ole keksitty. Kemian ja todennäköisyyksien lait sotivat vahvasti elämän spontaanista syntyä vastaan. "

No kemiallisista reaktioistakaan ei aivan kaikkea tiedetä. Kaikkia mahdollisia moleekyylejä ei todellakaan tiedetä.

Se on kylläkin täysin totta, että tiede ei vielä kykene selittämään kaikilta osin miten elämä on syntynyt. Paljon tiedon palasia puuttu. Tästä aiheesta tietää palstalla luultavasti parhaiten solon1.

"Kemian ja todennäköisyyksien lait sotivat vahvasti elämän spontaanista syntyä vastaan. "

Ei nykytietämyksen valossa.

"Itse asiassa Enqvistin kolikot eivät valota millään tavalla tietämättömyyttä elämänsyntyprosessista. Ainakaan minä en keksi mitään yhtymäkohtaa elämän synnyn ja satunnaisen kolikonheittosarjan välillä."

Ei Enqvistin esimerkki valotakaan tietämättömyyttä abiogeneesistä. Vaan siitä, että kreationistit pyrkivät laskemaan jollekin luonnossa havaitulle tapahtumalle, esim. elämän synnylle, todennäköisyyden. Sitten kun todennäköisyys on laskettu (poikkeuksetta virheellisesti), niin ko. todennäköisyys osoittautuu tähtitieteellisen pieneksi, niin pieneksi ettei ko. tapahtuman olisi pitänyt kyetä koskaan tapahtumaan.

Nyt astuu mukaan kuvaan sitten Enqvistin esimerkki, jossa toteutetaan tapahtuma, tässä tapauksessa tulokseksi saatava 100 kolikon järjestetty jono kruunuja/klaavoja. Tuon jono saamisen todennäköisyys ennen heittoja oli 1/2^100. Tapahtuma on niiden äärimmäisen epätodennäköinen, että kukaan ei tule todennäköisesti täsmälleen samanlaista jonoa samaan koskaan.

Huolimatta todennäköisyydestä 1/2^100, kyseinen jono on kuitenkin olemassa. Selitys on tietenkin se, että jonkin 2^100 vaihtoehtoisesta jonosta on satuttava kun kolikoita heitetetään eli se syntyy kolikonheitto kerrallaan puhtaan sattuman kautta.

Elämän syntyminen ei tietenkää ole täysin verrattavissa oleva prosessi ko. jonon muodostumisen prosessiin, koska elämän syntyminen ei ole perustunut puhtaaseen sattumaan, jossa kaikki molekyylit loksahtaisivat kerraallaan paikoilleen. Elämänsynnyn on ollut osallisena esim. kemiallinen evoluutio vaiheineen. Jokainen "edistysaskel" on osaltaan lisännyt seuraavan tarpeellisen vaiheen todennäköisyyttä.

txt() kirjoitti:

Tieteenharjoittja, tuohon kommenttiin perustin väitteen avauksessa:

http://keskustelu.suomi24.fi/node/11551404/#comment-62205704

Lue lisää

Toistan sen kommentin selvyyden vuoksi alla:

"Painotan vielä lisäksi luonnonvalinnan merkitystä satunnaisuutta vähentävänä tekijänä. Enqvistin esimerkkiä voi muunnella tähän suuntaan olettamalla, että aukoton klaavarivi on elinkelpoinen eliö, josta seuraa, että heittoa toistetaan aina kunnes klaava tulee. On melko helppo laskea, mikä on sadan klaavan jonon tarvitseman heittomäärän (miljoonien vuosien) odotusarvo ja jakautuma.

Kuten kelloseppä totesi, luonto on liian mutkikas pakattavaksi yhdeksi stokastiseksi prosessiksi, mutta evoluution erilaisia vaihtoehtoja voi kyllä valottaa tällaisin simulaatioin."

Olet käsittänyt asian komeasti väärin. Klassinen todennäköisyys pätee hienosti luonnossa, kun sitä sovelletaan oikein. Valitettavasti biologiset prosessit ovat lähes aina niin mutkikkaita, ettei niiden stokastiikkaa kyetä mallintamaan riittävän tarkasti. Kerron tuossa yllä, miten Enqvistin triviaalista kokeesta voidaan kehittää vielä laskettava, vaikka tosikäytössä edelleen alkeellisen yksinkertaistettu luonnonvalinnan simulaatio, joka kasvattaa kreationistiset huuhaa-todennäköisyydet realistisiin lukemiin.

Alkukopioijan syntyä pamahtaminen yhdellä kertaa on Punkaharju-esimerkkini todennäköisyysajattelua, joka ei toimi missään.

blindwatchmaker kirjoitti:

"Soveltuisihan se, jos ensimmäisen elävän rakenne tunnettaisiin ja oletettaisiin sen syntyneen yhdellä pamauksella suoraan alkuaineistaan. "Juuri tuon vaihtoehdon" voisikin ehkä Punkaharju-kaavallani kirjata Korkean käden tilille."

Jos muunnetaan lauseesi muotoon:

"Soveltuisihan se, jos ensimmäisen elävän rakenne tunnettaisiin ja *tiedettäisiin* sen syntyneen yhdellä pamauksella suoraan alkuaineistaan ..."

Niin kyllä siinä tapauksessa minäkin tekisin saman kirjauksen kuin sinä :)

Lue lisää

Reformaatiosi ei ole virheellinen, mutta tarpeeton. Olettaa voi aina, ja yhden pamauksen oletus tiedetään ilman lainausmerkkejäkin tieteellisesti vääräksi. Ajatuskokeeksi se silti kelpaa.

tieteenharrastaja kirjoitti:

Reformaatiosi ei ole virheellinen, mutta tarpeeton. Olettaa voi aina, ja yhden pamauksen oletus tiedetään ilman lainausmerkkejäkin tieteellisesti vääräksi. Ajatuskokeeksi se silti kelpaa.

Lue lisää

"Olettaa voi aina, ja yhden pamauksen oletus tiedetään ilman lainausmerkkejäkin tieteellisesti vääräksi."

Tottakai tiedetään, itsestään selvyys. Mutta pointti olikin se, että jos todella tiedettäisiin, millä tarkoitan että tiede olisi päätynyt tuohon tulokseen, niin silloin ei olisi epäselvää kenelle kudo-pisteet menisivät :)

blindwatchmaker kirjoitti:

"Alkuaineiden kemialliset reaktiot erilaisissa liemessä tunnetaan hyvin. Mitään järkevää selitystä elollisen synnystä elottomasta ei ole keksitty. Kemian ja todennäköisyyksien lait sotivat vahvasti elämän spontaanista syntyä vastaan. "

No kemiallisista reaktioistakaan ei aivan kaikkea tiedetä. Kaikkia mahdollisia moleekyylejä ei todellakaan tiedetä.

Se on kylläkin täysin totta, että tiede ei vielä kykene selittämään kaikilta osin miten elämä on syntynyt. Paljon tiedon palasia puuttu. Tästä aiheesta tietää palstalla luultavasti parhaiten solon1.

"Kemian ja todennäköisyyksien lait sotivat vahvasti elämän spontaanista syntyä vastaan. "

Ei nykytietämyksen valossa.

"Itse asiassa Enqvistin kolikot eivät valota millään tavalla tietämättömyyttä elämänsyntyprosessista. Ainakaan minä en keksi mitään yhtymäkohtaa elämän synnyn ja satunnaisen kolikonheittosarjan välillä."

Ei Enqvistin esimerkki valotakaan tietämättömyyttä abiogeneesistä. Vaan siitä, että kreationistit pyrkivät laskemaan jollekin luonnossa havaitulle tapahtumalle, esim. elämän synnylle, todennäköisyyden. Sitten kun todennäköisyys on laskettu (poikkeuksetta virheellisesti), niin ko. todennäköisyys osoittautuu tähtitieteellisen pieneksi, niin pieneksi ettei ko. tapahtuman olisi pitänyt kyetä koskaan tapahtumaan.

Nyt astuu mukaan kuvaan sitten Enqvistin esimerkki, jossa toteutetaan tapahtuma, tässä tapauksessa tulokseksi saatava 100 kolikon järjestetty jono kruunuja/klaavoja. Tuon jono saamisen todennäköisyys ennen heittoja oli 1/2^100. Tapahtuma on niiden äärimmäisen epätodennäköinen, että kukaan ei tule todennäköisesti täsmälleen samanlaista jonoa samaan koskaan.

Huolimatta todennäköisyydestä 1/2^100, kyseinen jono on kuitenkin olemassa. Selitys on tietenkin se, että jonkin 2^100 vaihtoehtoisesta jonosta on satuttava kun kolikoita heitetetään eli se syntyy kolikonheitto kerrallaan puhtaan sattuman kautta.

Elämän syntyminen ei tietenkää ole täysin verrattavissa oleva prosessi ko. jonon muodostumisen prosessiin, koska elämän syntyminen ei ole perustunut puhtaaseen sattumaan, jossa kaikki molekyylit loksahtaisivat kerraallaan paikoilleen. Elämänsynnyn on ollut osallisena esim. kemiallinen evoluutio vaiheineen. Jokainen "edistysaskel" on osaltaan lisännyt seuraavan tarpeellisen vaiheen todennäköisyyttä.

Lue lisää

Kuten varmaan tiedät, kemiallinen evoluutio kuulostaa hyvältä, mutta ei sisällä mitään tutkittua tai edes teoreettista mallia elämän synnystä. Kemiallisissa yhdisteissä kun ei tapahdu evoluutiota. Evoluutiota voi tapahtua vasta itsensä kopioivassa sellaisesa molekyylissä, jonka rakenne voi muuttua.

Kolikkoesimerkkissä ei ole ymmärretty tai haluttu ottaa huomioon todennäköisyyslaskelmien alkeellista käsitettä "suotuinen tepahtuma" tai vastaavasti ID -teorian käsitettä täsmennetty monimutkaisuus.

Punkaharju on punkaharju vaikka sitä kääntelisi lapiolla, mutta elämä loppuu, jos DNA:ta sotketaan vähänkin reilummin.

txt() kirjoitti:

Kuten varmaan tiedät, kemiallinen evoluutio kuulostaa hyvältä, mutta ei sisällä mitään tutkittua tai edes teoreettista mallia elämän synnystä. Kemiallisissa yhdisteissä kun ei tapahdu evoluutiota. Evoluutiota voi tapahtua vasta itsensä kopioivassa sellaisesa molekyylissä, jonka rakenne voi muuttua.

Kolikkoesimerkkissä ei ole ymmärretty tai haluttu ottaa huomioon todennäköisyyslaskelmien alkeellista käsitettä "suotuinen tepahtuma" tai vastaavasti ID -teorian käsitettä täsmennetty monimutkaisuus.

Punkaharju on punkaharju vaikka sitä kääntelisi lapiolla, mutta elämä loppuu, jos DNA:ta sotketaan vähänkin reilummin.

Lue lisää

So what:

"..elämä loppuu, jos DNA:ta sotketaan vähänkin reilummin."

Siihenhän loppu DNA:n sotkeminenkin sillä kohtaa ja elämän jatkuu siellä, missä on sotkettu siistimmin.

Mielestäni hän yrittää demonstroida erään tavallisen kreationistiväitteen hölmöyttä. Esitän väitteen selvyyden vuoksi erityisen kärjistettynä:

"Todennäköisyys sille, että Punkaharjun vigintiljoona hiekanjyvää ja kiveä ovat täsmälleen niissä paikoissa ja asennoissa kuin ovat, on 1 per kymmenen potenssiin vigintiljoona vigintiljoonaa. Harju ei ole siis voinut syntyä sattumalta, vaan Korkein Käsi on sen asetellut paikoilleen."

"En ole koskaan ymmärtänyt, mitä Enqvist tahtoo todistaa kolikonheitollaan. Olen kysynyt sitä tälläkin palstalla, eikä kukaan ole vastannut. "

Se on oma keskustelun aiheensa, johon ei olla oikein päästy kun jumiuduttu väittelemään onko, yksinkertaisen esimerkin väite tosi vai ei.

Omat käsitykseni Enqvistin esimerkin tarkoituksesta ja merkityksestä olen esittänyt esimerkiksi tässä kommentissani:

http://keskustelu.suomi24.fi/node/11544971#comment-62116765-view

Voi keskustella niistä jos kiinnostaa.

"Pidän totena sitä, että jos heitän kolikkoa sata kertaa, saan kruunu/klaava jonon, jonka syntymisen todennäköisyys on jotakin luokkaa 10^-30. Tässä lienen samaa mieltä Enqvistin kanssa."

Arvostan rehellistä vastaustasi todella paljon! Kiitos txt :)

"Pidän totena sitä, että jos heitän kolikkoa sata kertaa, saan kruunu/klaava jonon, jonka syntymisen todennäköisyys on jotakin luokkaa 10^-30. Tässä lienen samaa mieltä Enqvistin kanssa."

Oikeammin, pidän totena sitä, että jos heitän kolikkoa sata kertaa, saan yhden kruunu/klaava jonon triljoonaa triljoonaa mahdollisuudesta.

Jos ennen heittoa valitsisit yhden triljoonaa triljoonaa mahdollisuudesta, ja laskisit sen syntymisen todennäköisyyden, niin se olisi yhden suhde triljoonaan triljoonaan.

tieteenharrastaja kirjoitti:

Mielestäni hän yrittää demonstroida erään tavallisen kreationistiväitteen hölmöyttä. Esitän väitteen selvyyden vuoksi erityisen kärjistettynä:

"Todennäköisyys sille, että Punkaharjun vigintiljoona hiekanjyvää ja kiveä ovat täsmälleen niissä paikoissa ja asennoissa kuin ovat, on 1 per kymmenen potenssiin vigintiljoona vigintiljoonaa. Harju ei ole siis voinut syntyä sattumalta, vaan Korkein Käsi on sen asetellut paikoilleen."

Lue lisää

"Todennäköisyys sille, että Punkaharjun vigintiljoona hiekanjyvää ja kiveä ovat täsmälleen niissä paikoissa ja asennoissa kuin ovat, on 1 per kymmenen potenssiin vigintiljoona vigintiljoonaa. Harju ei ole siis voinut syntyä sattumalta, vaan Korkein Käsi on sen asetellut paikoilleen."

Noinkohan, eikös jo tapahtuneen asian todennäköisyys ole yksi. Punkaharjussa on kyse tästä.

jo tapahtunut kirjoitti:

"Todennäköisyys sille, että Punkaharjun vigintiljoona hiekanjyvää ja kiveä ovat täsmälleen niissä paikoissa ja asennoissa kuin ovat, on 1 per kymmenen potenssiin vigintiljoona vigintiljoonaa. Harju ei ole siis voinut syntyä sattumalta, vaan Korkein Käsi on sen asetellut paikoilleen."

Noinkohan, eikös jo tapahtuneen asian todennäköisyys ole yksi. Punkaharjussa on kyse tästä.

Lue lisää

Kysymys olikin miten se tapahtunut tapahtui. Voiko silkka sattuma synnyttää noin muitkikkaan rakenteen?

Vai onko se ehkä ollut aina siellä?

Isoja lapsettaa

lapsettaa kirjoitti:

Isoja lapsettaa

Heh, eiköhän tuo liene toisin päin: Sinua lapsettaa, kun juuri ja juuri pystyt ymmärtämään, ettet tajua mistä on kysymys :)

"Drakenin kaava on 100% kreationismin puolella ja sekös atterievokkeja harmittaa, kun Kreationismi on matemaattisesti todistettu."

Mistähän tuon Drakenin kaavan voisi löytää? Itse tiedän vain Draken kaavan, eikä se todista kreationismin puolesta:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Draken_kaava

moloch_horridus kirjoitti:

"Drakenin kaava on 100% kreationismin puolella ja sekös atterievokkeja harmittaa, kun Kreationismi on matemaattisesti todistettu."

Mistähän tuon Drakenin kaavan voisi löytää? Itse tiedän vain Draken kaavan, eikä se todista kreationismin puolesta:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Draken_kaava

Lue lisää

Sori mutku me peruskoulun kesken jättäneet ei tajuta tosta kirjainrimpsusta N = R*fp*ne*fl*fi*fc*L mitää niin me aatellaan et se on sillo 100 pros. kreationismin puolella varsinki, ku kreationisti viisas txt0408100660 sen tänne laitto nii täytyyhän se olla.