AA
A A A
Opastus ja palaute
liity jäseneksi!

Miten tehdään betonia

11 Vastausta 5 526 Lukukertaa
Miten betonia tehdään ja tuleeko se
yleensä halvemmaksi kuin ns. valmisbetoni
pumppuautolla pihaan tuotuna (100e/m3)?

Betoniinhan tarvitaan ainakin puhdasta vettä, hiekkaa,sementtiä ja kivimurskaa. Näiden suhteista ei sitten olekaan mitään tietoa. Osaisiko joku neuvoa? Tarkoitus olisi valaa navetan betonilattian päälle toinen n.8cm kakku. Styroksit (n.50mm) tulisivat 'lattioiden' väliin.

Betonia kuluisi arviolta 8 kuutiota.

1kuutio

on aika voimarajoilla tehdä..
itse tehtiin n 2m x 3m noin 5cm kakku ja kyllä siinä aikaa menee ja sementti säkkei 5kpl.

Jos sulla on 8kuutioo tavaraa tarttis ni sitä ei tee hullukaan jos ei oo 3-5myllyy ja 10 henkee töis.

kyllä se betonin tekeminen halvaksi tulee mutta jos hinnan omalle työlle laskee niin EI.

ite valetttiin rappuset (3 rappusta) meni noin 1kuutio yhteensä ja 3 eri päivänä tehtiin ne.

Tässä tietoa sinulle

Varaa 40 säkkiä sementtiä, 10 m3 0-15 mm sepeli tai seulottu sora 6-7 miestä.

Yhdelle myllylle tarvitaan kaksi lapiomiestä ja kolmanneksi käy heikompikin yksilö heittämään vettä sangollinen ja 3-4 lapiollista sementtijauhoa.

Yhdellä 150 litran myllyllä tekee ahkerat miehet ton 8 m3 betonia n. 2-2.5 tuntiin.

Myllyn pitää olla sellainen, että Bilnäsin pistolapiolla saa heittää 12-15 lapiollista soraa.

Betonista ei tarvii tulla kovin lujaa, jos lattialla ei ajeta autolla sekoitussuhde saa olla 1/4. Jos ajetaan autolla suhde on 1/3.

Vettä heitetään ensin myllyyn sitten sementti ja lopuksi sora. Annetaan pyöriä 5 minsaa.

Kysy lisää, jos jäi jotain kertomatta.

Laskelma

Ei varmaan sulla ole tuo laskento ollu koulussa vahvin aine. Sementtiä pitää varata kuutioo kohti väh. 300 kg. Eli 2400 kg 8 m3:lle ja 25 kg:n säkkejä tulee siis 96 kpl. 150 l:n myllyllä ei tule betonia 150 l vaan n. 70-80 l max. Siis 12-13 myllyllistä/m3 ja jos 1 myllyn sekoitus kestää 5 minuuttia niin työaika on 8 h. Ja vaikka saisikin 150 l/mylly niin työaika on 4 h. 2 tuntiin ei vala 8 m3 betonia kotikonstein.

kyllä minä olen elämäni aikana

tehnyt niin monta betonivalua, että tiedän. Sementtisäkki on 40 kg ja niitä tarvitaan 5 kpl kuutioon lattiavalussa, sillä 200-250 kg on täysin riittävä sementtimäärä kuutioon. Riippuen siitä miten kovaa kulutusta lattia kestää.

Yksi minuutti kestää, kun mylly on ladattu ja aina me olemme valaneet n. 2:ssa tunnissa 4m3 betonia joten tuossa tuli lyöntivirhe ja kahdella myllyllä se tekee 8 m3. Miten sinä löydät 7:lle miehelle töitä yhdellä myllyllä.

Jepulis

Usko vaan Remontoija tämän miehen juttuja niin varmasti on pielessä. Lattiamassa tarvii väh. 300 kg/m3 sementtiä, jos nimittäin teet n. K30 betonia. Mieluummin enemmänkin. 200 kg:llä kotikonstein tehtynä betonin lujuus jää n. K10-K15 välille ja se ei navetan lattiassa kestä. Tuo Tietäjätekijän vastaus on ihan asiaa, eli kannattaa ottaa valmisbetonia tehtaalta.

Matti parka

ei itsetehty betoni voi olla K30:ntä, jos tarviit lujaa betonia on se tilattava asemalta. Ota puhelin käteen ja tiedustele betoniasemalta, kuinka paljon he laittavat hiertobetoniin, jolla valetaan lattioita, sementtiä.

Jos massassa on 250 kg sementtiä on sitä helppo hiertää mutta kun ei ole. Kun sinä esiinnyt täällä tietäjää ota selvää asioista. Lattian valuun ei kannata hukata kallista ainetta, jos kestää muutenkin.

Minä sanoin tuossa aikaisemmin, että jos lattialla ajetaan autolla niin sementtiä lisää mutta tyhmempikin hokaa, että laatan paksuutta ja raudoitusta lisätään silloin tarvittava määrä.

No silleen

Minä satun tietämään aika hyvin sen kuinka paljon sementtiä laitetaan betoniasemalla massoihin. Esim. K30 16 mm:n max.raekoolla on n. 270-310 kg/m3 ja K30 8 mm:n max raekoolla 300-330 kg/m3 riippuen sementin valmistajasta, venäläistä sementtiä menee vähemmän kuin suomalaista johtuen todennäköisesti siitä että venäläistä ei ole jauhettu niin hienoksi kuin suomalaista. Kyllä K30 betonia pystyy ihan hyvin kotikonsteinkin tekemään. Olin kerran työmaalla, jossa tehtiin laahakauhaasemalla yhdestä runkoaineesta betonia ja sementtiä laitetiin 360 kg/m3 ja lujuudet oli kaikki K40:n lähellä. Max. raekoko siinä oli #25 mm. Ja se, että mistä tiedän betonin suhteutuksesta enemmän kuin sinä johtuu että olen ollut valmisbetoniasemalla betonimyllärinä ja laboranntiina kohta 5 vuotta (vuoden vaihteessa tulee 5 vuotta). Betoniasemathan suhteuttaa esim. juuri lattiamassan kahdesta runkoaineesta, filleristä ja 0-8 # mm:n sorasta. Suhde on n. 10% filleriä ja 90% soraa (riippuen tietenkin runkoaineiden rakeisuudesta). Ja sementin määrä tuli jo tuolla edellä. 250 kg sementtiä laitetaan K20 max. raekoko 32 mm massoihin. Sitä käytettiin ennen betoniasemilla anturavaluissa, mutta nykyään ainakin meidän asema myy ainoastaan K25 massat anturoihinkin, K20 ei käytetä enää juuri missään. Ja tiedäthän, että mitä hienommat runkoaineet niin sen enemmän sementtiä ja karkeammilla runkoaineilla vähemmän semenntiä.

Matti kiertää asiaa kuin

kissa kuumaa puuroa, lattiavalussa käytettävä hiertobetoni EI sovellu anturavaluun.

Tarkistin äsken sementtimäärän puhelimella ja sain vastauksen, joka vahvisti tietoni. noitten runkoaineitten lisäksi asemalla käytetään sementtin mukana muutakin mutta jääköön selvittämättä, koskä tämä inttäminen ei kiinnosta ketään, ei minuakaan vaikka olen kyllä itsepäinen (vaimon mielestä).

Kyllä ja ei

Näkee, että Matti on todennäköisesti betonialan miehiä. Itsekin olen betonimyllärinä ja se menee aikalailla kuten Matti kertoo. Tuo "betoni" taas on näitä kyllä minä tiedän miehiä ja ei aina niin oikeassa.

Talkoot?

Varsinkin ja jos tarkoituksesi on tehdä uusi navetan lattia lehmille, niin tilaa ehdottomasti tehtaalta käyttötarkoitukseen sopiva erikoisbetoni.
http://www.betoni.com
Siinä on tasoitustyössä ja teräshiertämisessä ihan tarpeeksi tekemistä, kun olet saanut tuon kuormallisen sisään esim ikkunoista kuljetusauton kourua pitkin, toivottavasti ilman pumppuautoa!
Kertakuormana voit ehkä saada sen 8 m3.
Käytä styroxin sijaan Finnfoam levyä sekä tietysti teräsverkko. Ja tee (lisää) ulkopuolle routaeristys, ne jo ostamasi? Styrox-levyt kelpaavat sinne.

(vanhat navetat kun jätetään kylmilleen niin lattiat kupruilevat halki, koska routa pääsee kylmän rakennuksen alle)
Meillä on vanha n. 60-luvulla rakennettu navetta, jota on laajennettu 80-luvulla. 60-luvulla valettuun lattiaan ei ole käytetty raudoitusta, 80-luvun laajennoksessa puolestaan on jo raudoitus. Lattian vahvuus on noin 10 cm. Isoisäni kertoi perimätietona betonin sekoitussuhteen olevan 1 betonia, 4-5 hiekkaa, joten arvaan, että sekä 60-luvun, että 80-luvun betoni on lujuusluokaltaan korkeintaan K10, ehkä K5. Navetta jäi kylmilleen vuonna -00. Jännä juttu sinänsä, että lattia ei ole halennut mistään kohtaa. Maa-aines tosin on hyvinkantavaa ja vähänroutivaa moreenia. Pitäiskö nämä lujuusluokat laskea erikseen paikan ja maalajin perusteella? Ennenhän taloja ei tehty savikkoon, eikä suohon. Nykyajan laskelmat taitaa olla mitoitettu juurikin sinne.

Asiantuntijat

  • SincityNaisille ja pariskunnille sunnattu intiimituotteiden erik...

Keskusteluhaku

Laaja haku



Lisää keskusteluja aiheesta

Tietoa mainosten kohdentamisesta