Erikoinen kiekko

Niin, onhan siitä spekuloitu että se olisi esimerkiksi jonkinlainen suitsutusastia. En minä sitä turbiinipyöräksi väittänytkään vaan että äkkiä vilkaisten siitä saa sellaisen mielikuvan. Ainakin se mielestäni näyttää enämpi turbiinipyörältä kuin vaikkapa puurokattilalta.

Eikä sen käyttötarkoitus sinänsä minua niin paljon kiinnostakkaan mutta se että millä opilla tuommoinen esine on tehty. Sehän on nimittäin kivestä, vieläpä liuskekivestä joka on kohtalaisen haurasta ja helposti lohkeavaa. Voi olla hyvinkin että esineellä on metallista valmistettu esikuva ja tämä kivinen arvoitus on siitä tehty kopio.

Tällaisena yksinkertaisena sieluna en pysty käsittämään että tuo esine olisi tehty hakkaamalla kupari-ja kivityökaluilla. Varsinkin nuo ohuet reunakaaret ! Jos sanon ihan rehellisen mielipiteeni niin tuollaista esinettä ei edes pitäisi olla olemassa. Se on yksinkertaisesti mahdoton.

Olisin kiinnostunut kuulemaan teidän valistuneita mielipiteitänne kyseisen esineen tekotavasta.

phonisti kirjoitti:

Niin, onhan siitä spekuloitu että se olisi esimerkiksi jonkinlainen suitsutusastia. En minä sitä turbiinipyöräksi väittänytkään vaan että äkkiä vilkaisten siitä saa sellaisen mielikuvan. Ainakin se mielestäni näyttää enämpi turbiinipyörältä kuin vaikkapa puurokattilalta.

Eikä sen käyttötarkoitus sinänsä minua niin paljon kiinnostakkaan mutta se että millä opilla tuommoinen esine on tehty. Sehän on nimittäin kivestä, vieläpä liuskekivestä joka on kohtalaisen haurasta ja helposti lohkeavaa. Voi olla hyvinkin että esineellä on metallista valmistettu esikuva ja tämä kivinen arvoitus on siitä tehty kopio.

Tällaisena yksinkertaisena sieluna en pysty käsittämään että tuo esine olisi tehty hakkaamalla kupari-ja kivityökaluilla. Varsinkin nuo ohuet reunakaaret ! Jos sanon ihan rehellisen mielipiteeni niin tuollaista esinettä ei edes pitäisi olla olemassa. Se on yksinkertaisesti mahdoton.

Olisin kiinnostunut kuulemaan teidän valistuneita mielipiteitänne kyseisen esineen tekotavasta.

Lue lisää

Hyvä nimim. phonisti!
Lähestymme juuri sitä aihepiiriä mitä ns. tiede ei selvitä koska tietoa ei ole. Meitä ihmettelijöitä jotka avaamme suumme pidetään hihhuleina. Pelkkä kysymys muinaishistorian saavutuksista saavat muut ihmiset pitämään meitä outoina.
Olen matkustellut paljon; usein on päämääräni ollut mennä katsomaan mitä kuparityökaluilla on aikaan saatu. Sitten näin eka x pyramidit; seisoin juurella että vau!
Kyllä jo pelkästään sen elämyksen perusteella voin sanoa varmasti ettei nuo näyttäneet oikein sen ajan kulttuurin saavutuksilta. Ns. kammion graniittipaadet keskellä pyramidiä olivat kai kymmenien tonnien painoisia, hienosti hiottuja sekä tarkalleen sovitettuja sekä tuotu n. 500 km:n päästä. Kaikki tämä oppaan mukaan oli tehty kuparityökaluilla, joka on parin lyönnin jälkeen graniittiin jo tylsä. Nykyiset asukkaat asuvat kamelinpaskamajoissa ja myyvät turisteille postikortteja. Ei näy sivistyksen kehitykseltä? Pyydän anteeksi pitkää jorinaani, mutku innostuin...
Jatkan mielelläni jutustelua laisesi älykkään pohdiskelijan kanssa!

Yst. terv.

28x... kirjoitti:

Hyvä nimim. phonisti!
Lähestymme juuri sitä aihepiiriä mitä ns. tiede ei selvitä koska tietoa ei ole. Meitä ihmettelijöitä jotka avaamme suumme pidetään hihhuleina. Pelkkä kysymys muinaishistorian saavutuksista saavat muut ihmiset pitämään meitä outoina.
Olen matkustellut paljon; usein on päämääräni ollut mennä katsomaan mitä kuparityökaluilla on aikaan saatu. Sitten näin eka x pyramidit; seisoin juurella että vau!
Kyllä jo pelkästään sen elämyksen perusteella voin sanoa varmasti ettei nuo näyttäneet oikein sen ajan kulttuurin saavutuksilta. Ns. kammion graniittipaadet keskellä pyramidiä olivat kai kymmenien tonnien painoisia, hienosti hiottuja sekä tarkalleen sovitettuja sekä tuotu n. 500 km:n päästä. Kaikki tämä oppaan mukaan oli tehty kuparityökaluilla, joka on parin lyönnin jälkeen graniittiin jo tylsä. Nykyiset asukkaat asuvat kamelinpaskamajoissa ja myyvät turisteille postikortteja. Ei näy sivistyksen kehitykseltä? Pyydän anteeksi pitkää jorinaani, mutku innostuin...
Jatkan mielelläni jutustelua laisesi älykkään pohdiskelijan kanssa!

Yst. terv.

Lue lisää

Ei ole välttämättä tehty hakkaamalla vaan hiomalla. Kvartsihiekkaa väliin ja hiomaan toisella kivellä niin homma etenee pikkuhiljaa. Jossain dokumentissa näytettiin puolivalmista kiveä jossa oli käytetty tuota tekniikkaa. Samaten Inkojen muurien kivet viimeisteltiin hiomalla toisella kivellä.

Pehmeämpikin materiaali kuluttaa kiveä kunhan vaan aikaa on tarpeeksi. Ei tarvitse kuin katsoa paljon käveltyjä rappusia niin näkee mitä kumi- tai nahkakengät ovat saaneet aikaiseksi.

Päämateriaali pyramideissahan on kalkkikivi jonka kovuus on vain 3-4 joten sen on ollut helppoa työstää kuparityökaluilla. vrt. graniitti 5-7, kvartsi 7.

(dokkari oli kenties National Geographic - Sunken Treasures of Nile tai toinen jonka katsoin samoihin aikoihin)

Mitä taas tulee tuon kiekon tekemiseen edellä olevassa linkissähän sanotaan:

"The weak metamorphism of siltstone indurates the rock and increases the cohesiveness of the mineral grains (i.e. rock hardness), making the rock less susceptible to fracture during carving"

73383 kirjoitti:

Ei ole välttämättä tehty hakkaamalla vaan hiomalla. Kvartsihiekkaa väliin ja hiomaan toisella kivellä niin homma etenee pikkuhiljaa. Jossain dokumentissa näytettiin puolivalmista kiveä jossa oli käytetty tuota tekniikkaa. Samaten Inkojen muurien kivet viimeisteltiin hiomalla toisella kivellä.

Pehmeämpikin materiaali kuluttaa kiveä kunhan vaan aikaa on tarpeeksi. Ei tarvitse kuin katsoa paljon käveltyjä rappusia niin näkee mitä kumi- tai nahkakengät ovat saaneet aikaiseksi.

Päämateriaali pyramideissahan on kalkkikivi jonka kovuus on vain 3-4 joten sen on ollut helppoa työstää kuparityökaluilla. vrt. graniitti 5-7, kvartsi 7.

(dokkari oli kenties National Geographic - Sunken Treasures of Nile tai toinen jonka katsoin samoihin aikoihin)

Mitä taas tulee tuon kiekon tekemiseen edellä olevassa linkissähän sanotaan:

"The weak metamorphism of siltstone indurates the rock and increases the cohesiveness of the mineral grains (i.e. rock hardness), making the rock less susceptible to fracture during carving"

Lue lisää

Täällä oli aiemmin mielenkiintoinen keskustelu siitä että millä tekniikalla kiviin on porattu reikiä ennenmuinoin. Siinä keskustelussa ehdotettiin putkiporaa ja kvartsihiekkaa mikä on periaatteessa täysin hiontatekniikkaa.

On ihan selvää tietenkin että tuolla tavalla kiveen saa tehtyä reiän varsinkin jos käyttää hioma-aineena kvartsihiekan lisäksi piikarbidia (sic) Tämähän on todettu ihan empiirisellä kokeella mm. Dunn et al.

Mutta tässä on vain se ristiriita että edellä mainitulla menetelmällä tehdyn reiän työstöjälki ei vastaa ollenkaan Egyptistä löydettyjen poranreikien työstöjälkeä. Noissa rei`issä on selvästi nähtävissä spiraalimainen ura josta päätellen pora on uponnut aivan uskomattomalla teholla kovaan graniittiin. Niitä reikiä ei ole tehty hiomalla. Samoin voimme nähdä samanlaisen spiraaliuran egyptiläisissä kiviastioissa joita on koverrettu poraamalla.

Pyydän anteeksi tätä pitkää aasinsiltaa mutta tarkoitukseni on sanoa että jos kerran muinaisilla egyptiläisillä oli käytössään tuollaista kivenkäsittelytekniikkaa ja nähtävästi he jopa pystyivät valamaan kiviä niin miksi ihmeessä he olisivat tehneet tuon esineen vaivalloisesti hiomalla sitä vuosikausia ?

phonisti kirjoitti:

Täällä oli aiemmin mielenkiintoinen keskustelu siitä että millä tekniikalla kiviin on porattu reikiä ennenmuinoin. Siinä keskustelussa ehdotettiin putkiporaa ja kvartsihiekkaa mikä on periaatteessa täysin hiontatekniikkaa.

On ihan selvää tietenkin että tuolla tavalla kiveen saa tehtyä reiän varsinkin jos käyttää hioma-aineena kvartsihiekan lisäksi piikarbidia (sic) Tämähän on todettu ihan empiirisellä kokeella mm. Dunn et al.

Mutta tässä on vain se ristiriita että edellä mainitulla menetelmällä tehdyn reiän työstöjälki ei vastaa ollenkaan Egyptistä löydettyjen poranreikien työstöjälkeä. Noissa rei`issä on selvästi nähtävissä spiraalimainen ura josta päätellen pora on uponnut aivan uskomattomalla teholla kovaan graniittiin. Niitä reikiä ei ole tehty hiomalla. Samoin voimme nähdä samanlaisen spiraaliuran egyptiläisissä kiviastioissa joita on koverrettu poraamalla.

Pyydän anteeksi tätä pitkää aasinsiltaa mutta tarkoitukseni on sanoa että jos kerran muinaisilla egyptiläisillä oli käytössään tuollaista kivenkäsittelytekniikkaa ja nähtävästi he jopa pystyivät valamaan kiviä niin miksi ihmeessä he olisivat tehneet tuon esineen vaivalloisesti hiomalla sitä vuosikausia ?

Lue lisää

Ensin porataan reikä ja sitten se hoonataan. Hoonaus tuottaa spiraalimaisia jälkiä.

https://www.google.fi/search?q=hoonaus&source=lnms&tbm=isch&sa=X&ei=uLcBVKizJKSgyAPa2YCgBw&ved=0CAYQ_AUoAQ&biw=1536&bih=733#q=hoonata&tbm=isch&facrc=_&imgdii=_&imgrc=nAUOXw0zqaY3zM:;rIWqwNPmQH-U3M;http://i714.photobucket.com/albums/ww144/waltter-racing/huuhteluapuhallettuhoonijlki.jpg?t=1305043659;http://www.pv-foorumi.org/viewtopic.php?f=2&t=2027&start=140;800;600

http://aijaa.com/vvO6bS

Tässä yksi hieno esimerkki upeasta käsityöstä johon tuskin kukaan nykyään pystyisi paremmilla työstötekniikoillakaan eli islamilainen yli tuhat vuotta vanha kristallista käsin kaiverrettu astia. Täydellisen kristallikiven löydettyään he kaiversivat ensin ulkokuoren ja alkoivat sitten kovertamaan ontoksi sisältä kunnes kivi oli vain muutaman millin paksuinen.

73383 kirjoitti:

http://aijaa.com/vvO6bS

Tässä yksi hieno esimerkki upeasta käsityöstä johon tuskin kukaan nykyään pystyisi paremmilla työstötekniikoillakaan eli islamilainen yli tuhat vuotta vanha kristallista käsin kaiverrettu astia. Täydellisen kristallikiven löydettyään he kaiversivat ensin ulkokuoren ja alkoivat sitten kovertamaan ontoksi sisältä kunnes kivi oli vain muutaman millin paksuinen.

Lue lisää

Sisäpuolen ja ulkopuolen muodon tekemisessä on varmaan käytetty sorvaamista ja kaiverrukset tehty jälkeenpäin. Nykyäänkin joku voisi tuon tehdä käsityökaluilla mutta projekti veisi järjettömästi aikaa. Luultavasti tuon on tehnyt taitava käsityöläinen tai useampi ja lopputulos on maksanut enemmän kuin miesten elinikäiset ansiot tai tuon on tehnyt taitava käsityöläisorja jonka elämäntehtävä tuo on ollut.

Hoo Moelanen kirjoitti:

Sisäpuolen ja ulkopuolen muodon tekemisessä on varmaan käytetty sorvaamista ja kaiverrukset tehty jälkeenpäin. Nykyäänkin joku voisi tuon tehdä käsityökaluilla mutta projekti veisi järjettömästi aikaa. Luultavasti tuon on tehnyt taitava käsityöläinen tai useampi ja lopputulos on maksanut enemmän kuin miesten elinikäiset ansiot tai tuon on tehnyt taitava käsityöläisorja jonka elämäntehtävä tuo on ollut.

Lue lisää

Cnc-koneistamalla tuo pystyttäisiin kopioimaan aika nopeasti. Kristallia leikkaavat timattiterät ja kiillottimet vaan suihkimaan ja noita voisi tehdä sarjatyönä.

73383 kirjoitti:

http://aijaa.com/vvO6bS

Tässä yksi hieno esimerkki upeasta käsityöstä johon tuskin kukaan nykyään pystyisi paremmilla työstötekniikoillakaan eli islamilainen yli tuhat vuotta vanha kristallista käsin kaiverrettu astia. Täydellisen kristallikiven löydettyään he kaiversivat ensin ulkokuoren ja alkoivat sitten kovertamaan ontoksi sisältä kunnes kivi oli vain muutaman millin paksuinen.

Lue lisää

Upea esine kertakaikkiaan.

On myös löydetty obsidiaanista tehtyjä sylinterin muotoisia korvakoruja joita E. Amerikan intiaaniylimykset käyttivät. Materiaali on erittäin kovaa ja on kyllä rankka urakka jos sellaiset käsityönä hiomalla tekee.

Hoo Moelanen kirjoitti:

Cnc-koneistamalla tuo pystyttäisiin kopioimaan aika nopeasti. Kristallia leikkaavat timattiterät ja kiillottimet vaan suihkimaan ja noita voisi tehdä sarjatyönä.

Enpä usko. Tässä Fatimidien kristalliveistossa ei ole kyse valmistetusta lasista, vaan erittäin hauraasta materiaalista joka on kvartsikiveä, siis luonnollinen kivi, jossa kiteet kulkevat kuten kulkevat.

Esineet on siis tehty yhdestä kivestä ja ovat muodoltaan kannuja, joissa on pyöreä maljaosa ja kapea kaula, joissakin vielä kiinteä kädensija.

Kivi pitäisi ensin kovertaa n. 2 mm paksuiseksi kauttaltaan niin ettei hauras materiaali rikkoudu ja että saadaan kannun muoto.

Kovertaminen pitäisi tehdä kapeasta suuosasta käsin eli vaatii suurta tarkkuutta ja hellää kättä. Silmällä seurattava materiaalin elävää pintaa, ettei rikkoudu.

Lisäksi kannun pinta pitäisi varovasti hioa ja kaivertaa matalalla reliefillä (kuviot).

www.vam.ac.uk/content/articles/a/a-rock-crystal-ewer-from-egypt/

Aika vaikea siis tehdä sarjatyönä koneella kun jokainen kivi olisi uniikki.

Eipä näitä ole kukaan käsinkään pystynyt tuottamaan, Ludvig XIV palkkasi italialaisia mestareita tekemään hieman vastaavia maljoja aikoinaan Ranskassa, hienoja ovat mutta siis avoimia vateja, joten paljon helpompi muoto käsitellä.

Ja kun se yksi Fatimidien kannu joka löytyi jokunen vuosi sitten maksoi huutokaupassa 5,6 miljoonaa dollaria - eiköhän se jo kerro ettei näitä perus-Pertti Koneistaja pysty tekemään.

-N.B.- kirjoitti:

Enpä usko. Tässä Fatimidien kristalliveistossa ei ole kyse valmistetusta lasista, vaan erittäin hauraasta materiaalista joka on kvartsikiveä, siis luonnollinen kivi, jossa kiteet kulkevat kuten kulkevat.

Esineet on siis tehty yhdestä kivestä ja ovat muodoltaan kannuja, joissa on pyöreä maljaosa ja kapea kaula, joissakin vielä kiinteä kädensija.

Kivi pitäisi ensin kovertaa n. 2 mm paksuiseksi kauttaltaan niin ettei hauras materiaali rikkoudu ja että saadaan kannun muoto.

Kovertaminen pitäisi tehdä kapeasta suuosasta käsin eli vaatii suurta tarkkuutta ja hellää kättä. Silmällä seurattava materiaalin elävää pintaa, ettei rikkoudu.

Lisäksi kannun pinta pitäisi varovasti hioa ja kaivertaa matalalla reliefillä (kuviot).

www.vam.ac.uk/content/articles/a/a-rock-crystal-ewer-from-egypt/

Aika vaikea siis tehdä sarjatyönä koneella kun jokainen kivi olisi uniikki.

Eipä näitä ole kukaan käsinkään pystynyt tuottamaan, Ludvig XIV palkkasi italialaisia mestareita tekemään hieman vastaavia maljoja aikoinaan Ranskassa, hienoja ovat mutta siis avoimia vateja, joten paljon helpompi muoto käsitellä.

Ja kun se yksi Fatimidien kannu joka löytyi jokunen vuosi sitten maksoi huutokaupassa 5,6 miljoonaa dollaria - eiköhän se jo kerro ettei näitä perus-Pertti Koneistaja pysty tekemään.

Lue lisää

Jos nuo on käsin tehty eikä ufot ole tehneet moisia tuntemattomalla tekniikalla niin kyllä pystyy koneistamaan. Koneen saa ohjelmoitua ottamaan paljon hellemmin ja tarkemmin materiaalia pois kuin yksikään ihminen kykenisi.
Cnc-koneen saa poistamaan materiaalia vaikkapa tuhannesosamilli kerrallaan ja pistää työstönopeuden vain niin pieneksi ettei rikkoudu.
Halpaa moinen koneistaminen ei olisi eikä siihen peruskoneistaja kykenekään ja veisi aikaa sekin mutta olisi ihmistä nopeampi.
Videolla työstetään puuta mutta kristallia voi käsitellä samoin kun vain valitsee toiset terät ja erilaiset nopeudet.
http://www.youtube.com/watch?v=Yxq3piGChg4

Enpä oikein jaksa uskoa että egyptiläiset olisivat käyttäneet timanttiporia. Timantit pitäisi jotenkin kiinnittää poraan niin että eivät irtoa siitä kovassakaan käytössä. Ei ole mitään näyttöä että he olisivat kehittäneet niin sofistikoitunutta tekniikkaa mitä tuollainen ehdottomasti vaatii.

Jos ajatellaan että pora on uponnut graniittiin 0.100 tuumaa (n.2.5 mm.) kierroksella pitäisi poraa painaa vähintään 2000 kilon voimalla kiveä vasten. Ei se onnistu, ei kestä vehkeet ja kuparinen poraputki rusentuu ja timantit lentävät huitsin nevadaan jo ensimmäisellä poran kierroksella. Tämänhän ymmärtää insinöörinkin järki.Ja kaikenlisäksi aika hämmästyttävä juttu on sekin kun he ovat poranneet kovaa graniittia paljon paremmalla teholla kuin pehmeää maasälpää. Tämäkin jo kertoo että heillä oli kovempia kivilaatuja varten "kikkakolmonen" joka oli luultavasti vain harvojen ja valittujen tiedossa, toisin sanoen "jumalallista tietoa " kuten Siriuksen nousu taivaanrantaan ennen Niilin tulvaa.

Nykyiset porat pyörivät 900 kierrosta minuutissa ja uppoavat graniittiin vaivaiset 0.0002 tuumaa kierroksella. Nämä suureet ovat pysyneet muuttumattomina siitä lähtien kun poraustekniikka kehitettiin.

Egyptiläisillä on ollut käytössään tekniikkaa josta emme tiedä mitään. Näyttää erittäin vahvasti jopa siltä että heillä on ollut käytössään koneita. He sahasivat ja porasivat kivilohkareita koneellisesti. Usein kivissä näkee "Oho-uria " kun koneellinen työstö on alkanut väärästä kohtaa tai pora on lipsahtanut. Käsityönä vaivalloisesti pikkuhiljaa hinkkaamalla noita lipsahdusjälkiä ei voi syntyä.

Hoo Moelanen kirjoitti:

Jos nuo on käsin tehty eikä ufot ole tehneet moisia tuntemattomalla tekniikalla niin kyllä pystyy koneistamaan. Koneen saa ohjelmoitua ottamaan paljon hellemmin ja tarkemmin materiaalia pois kuin yksikään ihminen kykenisi.
Cnc-koneen saa poistamaan materiaalia vaikkapa tuhannesosamilli kerrallaan ja pistää työstönopeuden vain niin pieneksi ettei rikkoudu.
Halpaa moinen koneistaminen ei olisi eikä siihen peruskoneistaja kykenekään ja veisi aikaa sekin mutta olisi ihmistä nopeampi.
Videolla työstetään puuta mutta kristallia voi käsitellä samoin kun vain valitsee toiset terät ja erilaiset nopeudet.
http://www.youtube.com/watch?v=Yxq3piGChg4

Lue lisää

Niin tuossa tehdään puuhun kaiverrusta syvällä reliefillä, lisäksi puulevy on tasapintainen ja suora.

Miten tuolla vehkeellä pystyisi tekemään matalaa reliefiä epäsäännölliselle kaarevalle pinnalle?

Pelkästään kuvioiden kaivertaminen vaatisi kenties 3D lasertekniikkaa, mutta vaikea sanoa onnistuisiko käytännössä materiaalin haurauden takia.

Ja ensiksi et edelleenkään tajua että kyse ei ole (valmiista) kristallilasista vaan kvartsikivestä. Siis miten tuolla välineellä pystyisi kovertaamaan kivenmurikan kannuksi, jossa on kapea kaula? Eihän tuo osa jossa terä on edes mahdu kovertamaan kiven sisempiä osia, saati niin ettei kaula rikkoontuisi.

Ja vielä niin ettei tekele rikkoonnu työstön aikana?

Esine pitäisi myös jotenkin saada kiinnitettyä työstön ajaksi niin ettei se liiku terän alla, muttei niin että se rikkoontuu. Kädensijan veistäminen matalalla reliefillä joka sunnalta tuskin onnistuisi mitenkään sekään.

phonisti kirjoitti:

Enpä oikein jaksa uskoa että egyptiläiset olisivat käyttäneet timanttiporia. Timantit pitäisi jotenkin kiinnittää poraan niin että eivät irtoa siitä kovassakaan käytössä. Ei ole mitään näyttöä että he olisivat kehittäneet niin sofistikoitunutta tekniikkaa mitä tuollainen ehdottomasti vaatii.

Jos ajatellaan että pora on uponnut graniittiin 0.100 tuumaa (n.2.5 mm.) kierroksella pitäisi poraa painaa vähintään 2000 kilon voimalla kiveä vasten. Ei se onnistu, ei kestä vehkeet ja kuparinen poraputki rusentuu ja timantit lentävät huitsin nevadaan jo ensimmäisellä poran kierroksella. Tämänhän ymmärtää insinöörinkin järki.Ja kaikenlisäksi aika hämmästyttävä juttu on sekin kun he ovat poranneet kovaa graniittia paljon paremmalla teholla kuin pehmeää maasälpää. Tämäkin jo kertoo että heillä oli kovempia kivilaatuja varten "kikkakolmonen" joka oli luultavasti vain harvojen ja valittujen tiedossa, toisin sanoen "jumalallista tietoa " kuten Siriuksen nousu taivaanrantaan ennen Niilin tulvaa.

Nykyiset porat pyörivät 900 kierrosta minuutissa ja uppoavat graniittiin vaivaiset 0.0002 tuumaa kierroksella. Nämä suureet ovat pysyneet muuttumattomina siitä lähtien kun poraustekniikka kehitettiin.

Egyptiläisillä on ollut käytössään tekniikkaa josta emme tiedä mitään. Näyttää erittäin vahvasti jopa siltä että heillä on ollut käytössään koneita. He sahasivat ja porasivat kivilohkareita koneellisesti. Usein kivissä näkee "Oho-uria " kun koneellinen työstö on alkanut väärästä kohtaa tai pora on lipsahtanut. Käsityönä vaivalloisesti pikkuhiljaa hinkkaamalla noita lipsahdusjälkiä ei voi syntyä.

Lue lisää

"Ei ole mitään näyttöä että he olisivat kehittäneet niin sofistikoitunutta tekniikkaa mitä tuollainen ehdottomasti vaatii."

Kyllähän kirjallisuudessa on timanteista puhetta. Lisäksi eikö näytöksi kelpaa ne olemassaolevat esineet.

Siinä olen samaa mieltä että tietyt artisaanit ovat olleet lahjakkaampia kuin toiset. Osaaminen on ollut huipussaan tiettyinä aikoina, mutta sitten hävinnyt.

"Koneita"? No tuollahan toisessa ketjussa oli puhettakin eri koneista joita heillä oli käytössä, tosin tässä kyse siis käsikäyttöisitä porista ja sahoista - ei mistään laserufoilusta.

-N.B.- kirjoitti:

"Ei ole mitään näyttöä että he olisivat kehittäneet niin sofistikoitunutta tekniikkaa mitä tuollainen ehdottomasti vaatii."

Kyllähän kirjallisuudessa on timanteista puhetta. Lisäksi eikö näytöksi kelpaa ne olemassaolevat esineet.

Siinä olen samaa mieltä että tietyt artisaanit ovat olleet lahjakkaampia kuin toiset. Osaaminen on ollut huipussaan tiettyinä aikoina, mutta sitten hävinnyt.

"Koneita"? No tuollahan toisessa ketjussa oli puhettakin eri koneista joita heillä oli käytössä, tosin tässä kyse siis käsikäyttöisitä porista ja sahoista - ei mistään laserufoilusta.

Lue lisää

Joo, timanteista kyllä on puhetta kun on yritetty pähkäillä miten nuo esineet on tehty mutta tietääkseni ei ole löydetty yhtäkään timanttikärkistä työkalua Egyptistä eikä muualtakaan.

Niin että timanttiporat ovat edelleen lähinnä spekulaation asteella. Kuuluvat näinollen samaan kategoriaan laserufojen kanssa. Ja kyllähän tuollainen pora olisi jo melkoisen sofistikoitunutta tekniikkaa 5000 vuotta sitten.

Tuota noin eikös tuolla ollut esim. andesiittiä rakennusmateriaalina. Sehän on kivilaji, joka on syntynyt kun aikoinaan laavaa on jähmettynyt. Mukaan on voinut jähmettyä muuta kivimateriaalia, joko pikkukiviä tai vähän isompiakin.

Luulenpa että havaintosi eivät siis pidä paikkaansa vaan et tunne ko. kivilajia ja tulkitset siksi väärin. Tai sitten laita kuva, josta näkee tuota mainitsemaasi laastia ja "pehmennettyä kiveä".

Lisäksi eikö rappaus näkyisi kivien välissä, tukkisi sen - sehän on laastin tehtävä ja käyttötapa. Nythän joka kiven voi erottaa toisesta selvästi vaikka veitsenkärkeä enemmän ei väliin saa työnnettyä.

Lisäksi, JOS inkoilla olisi kiveä pehmentävää ainetta, miksi he olisivat valinneet hankalan tavan rakentaa keskenään erikokoisista ja epäsymmetrisisistä kivilohkareista?

nota bene kirjoitti:

Tuota noin eikös tuolla ollut esim. andesiittiä rakennusmateriaalina. Sehän on kivilaji, joka on syntynyt kun aikoinaan laavaa on jähmettynyt. Mukaan on voinut jähmettyä muuta kivimateriaalia, joko pikkukiviä tai vähän isompiakin.

Luulenpa että havaintosi eivät siis pidä paikkaansa vaan et tunne ko. kivilajia ja tulkitset siksi väärin. Tai sitten laita kuva, josta näkee tuota mainitsemaasi laastia ja "pehmennettyä kiveä".

Lisäksi eikö rappaus näkyisi kivien välissä, tukkisi sen - sehän on laastin tehtävä ja käyttötapa. Nythän joka kiven voi erottaa toisesta selvästi vaikka veitsenkärkeä enemmän ei väliin saa työnnettyä.

Lisäksi, JOS inkoilla olisi kiveä pehmentävää ainetta, miksi he olisivat valinneet hankalan tavan rakentaa keskenään erikokoisista ja epäsymmetrisisistä kivilohkareista?

Lue lisää

Inkoilla oli kyllä muunkinlaista muuraustyyliä. Esimerkiksi Qoriquanchan muurit on tehty neliskanttisista kivistä. Mutta Sacsayhuamanin kaltaista polygonista muurausta löytyy mm. Kreikasta. Ehkä tuota tapaa on käytetty siksi että se kestää paremmin maanjäristyksiä.

Tottakai tiedän että kivien pehmennys on hullulta kuulostava ajatus näin äkkiseltään joten en suinkaan moiti ketään joka sitä pitää naurettavana.

Mutta kun katselee noita Inkojen rakennelmia niin se ajatus tulee väistämättä mieleen koska kaikki muut selitykset ovat jos ei mahdottomia niin vieläkin omituisempia. Kaiken lisäksi kivissä tosiaan on nähtävissä jälkiä siitä että ne ovat olleet pehmeitä kun niitä on työstetty. Vaikka kivien väliset saumat on tehty käsittämättömällä tarkkuudella niin hassua kyllä kivet ovat ulkopinnaltaan hyvinkin karkeita.

Lisäksi kivissä näkyy noita kaapimisjälkiä joita on ainoastaan kolmentyyppisiä: kuppimaiset, neliöt ja pitkittäiset urat. Lisäksi nuo kummalliset nystyrät ihmetyttävät. Ne ovat yleensä liian matalia tai pyöreäkulmaisia jotta niistä olisi mitään apua kivien kankeamisessa paikalleen. Ja nystyröitä on kivissä ihan randomisti ja joissain ei ole ollenkaan.

Mutta oli niiden tarkoitus sitten mikä hyvänsä niin niiden tekemisessä on ollut valtava lisätyö. Kiveä pitää hakata pois ulkopinnasta valtavasti jotta tuollainen nystyrä saadaan jäämään ulokkeeksi kiven pintaan. Miksi tuollainen vaiva ?

Mutta jos kiven pinta on pehmeä niin asia muuttuukin radikaalisti aivan toiseksi Nyt nystyrän aikaansaaminen onkin erittäin helppoa koska se voidaan muotoilla siihen kaapimalla.

Entä sitten kivien käsittämätön yhteensopivuus ja saumat joiden väliin ei saa veitsen terääkään ?

Voi olla että he ovat käyttäneet lankasahausta. Se tapahtuu siten että paikalleen sovitettava kivi sahataan yhtä aikaa viereisten sekä alimmaisen kiven kanssa.
Tällöin ei tarvita sovittelemista eikä mittailua vaan kivi sopii kuin nakutettu paikalleen ja sauma on kerralla tiivis. Jos Sacsayhuaman olisi rakennettu siten kuin arkeologit väittävät niin se ei olisi vieläkään valmis.

nota bene kirjoitti:

Tuota noin eikös tuolla ollut esim. andesiittiä rakennusmateriaalina. Sehän on kivilaji, joka on syntynyt kun aikoinaan laavaa on jähmettynyt. Mukaan on voinut jähmettyä muuta kivimateriaalia, joko pikkukiviä tai vähän isompiakin.

Luulenpa että havaintosi eivät siis pidä paikkaansa vaan et tunne ko. kivilajia ja tulkitset siksi väärin. Tai sitten laita kuva, josta näkee tuota mainitsemaasi laastia ja "pehmennettyä kiveä".

Lisäksi eikö rappaus näkyisi kivien välissä, tukkisi sen - sehän on laastin tehtävä ja käyttötapa. Nythän joka kiven voi erottaa toisesta selvästi vaikka veitsenkärkeä enemmän ei väliin saa työnnettyä.

Lisäksi, JOS inkoilla olisi kiveä pehmentävää ainetta, miksi he olisivat valinneet hankalan tavan rakentaa keskenään erikokoisista ja epäsymmetrisisistä kivilohkareista?

Lue lisää

Various types of rock were used, including enormous diorite blocks from nearby for the outer walls

Read more: http://www.roughguides.com/destinations/south-america/peru/cusco-and-around/inca-sites-near-cusco/sacsayhuaman/#ixzz3BnsxHDi2

Käyttivät myös dioriittia joka on yksi kaikkein kovimmista kivilajeista.

Hyvä ajatus.

Prof. Davidovits on kehittänyt menetelmän jolla kiviä valetaan Tai oikeastaan hän on keksinyt muinaisen menetelmän uudestaan.



https://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=2&cad=rja&ved=0CEIQtwIwAQ&url=http://www.youtube.com/watch?v=EuoRvm7peS8&ei=tkdUUsu8F6aU4ATjnoCIBA&usg=AFQjCNErHywBtNbEXSXJwS4LhtNWbHhcyw&bvm=bv.53537100,d.bGE