Pietarin Palatsin aukion Monoliitti.

me maksamme kehitysapua afrikan maille, koska joidenkin mielestä olemme sen "velkaa"

koska venäjä maksaa meille "velkamme", joka on todellista?

Pietarin rakentamisessa käytettiin suomalaista työvoimaa. Ison Vihan aikana venäläiset keräsivät ainakin Hämeestä asti nuoria, terveitä miehiä, joita vietiin suurin joukoin Pietariin rakentamaan kaupunkia.

Työolot olivat kurjat ja ravinto heikkoa. Tapaturmat, taudit ja työolot tappoivat suuren osan pakko-otettuja orjatyöläisiä. Kaupunki rakennettiin suolle, joten homma oli sen mukaista. Lepohetket vietettiin suokoloissa ja muta-asumuksissa. Joku pääsi palaamaankin ja osasi kertoa esim. meikäläisen sukuun kuuluneitten pakko-otettujen kuolemista

" Suomenlahden rannoilta löytyi lujaa kaunista Graniittia, jotka voitiin kuljettaa vesitse suoraan Pietariin.
Tämän Graniitin Suomalainen nimi "rapakivi" jäi kansainväliseen käyttöön. "

Noilla " tolpilla " käyneenä ja kiitos Googlen avun voi todeta, sehän onkin Pyterliittiä. Suomen Kiviteollisuus Oy, Virolahti/ Lypsyniemi. Eikö nyt puhuta juuri samasta louhimosta josta Pietariinkin nuo mainitsemasi kivipilarit on louhittu?


http://fi.wikisource.org/wiki/Maamme_kirja:_41._Graniiti-louhos_Pyterlahdessa

http://www.kivikeskus.com/Resource.phx/kivikeskus/tutkimus/stocler/ominaisuus-mineraalit.htx

Rapakivi nimenä uskomatonta mutta totta on saanut suomalaisen nimen muihinkin kieliin.

" Rapakivi-sana tunnetaan suomenkielisessä muodossaan myös muissa kielissä, esimerkiksi englanniksi se on Rapakivi granite. ja saksaksi Das Rapakivi. Tämä johtuu siitä, että kivilaji on dokumentoitu ensimmäiseksi Suomessa. Rapakiveä on kuitenkin tavattu kaikilta mantereilta. "

http://fi.wikipedia.org/wiki/Rapakivi

Täydennän hiukan vielä, jos sopii. Monoliitin Jalustaan käytettiin 1250 mäntypaalua ja Pylvään perustukset muurattiin graniittilohkareista. Työtä tehtiin talvipakkasella, laastin jäätymisen estämiseksi siihen oli sekoitettu votkaa.

Projektin Ranskalainen arkkitehti Montferrand tiesi, että Venäjällä mikään ei luista ilman kunnollista votkavoitelua.

Jalustan pohjaosa, 490-tonnia painava vinssattin paikoilleen ja jysäytettiin alas perustukselle niin että talvipalatsin lasit helisivät.

Pylvään yläpäähän tehty kapiteeli on noin 8 metriä korkea ja enkelihahmon korkeus 4 metriä. Pylvään korkeus on 47 metriä. Huipussa seisovalle enkelihahmolle annettiin Keisari Aleksanteri I:n kasvonpiirteet.

Huikeiden juhlallisuuksien ryydittämät avajaiset pidettiin 30. elokuuta vuonna 1834.

Palatsin aukion täyttivät tiukkoihin muodostelmiin asettuneet sotilasyksiköt yhteensä 120 000 sotilasta. Nevalle talvipalatsin eteen oli purjehtinut laivasto-osasto. Näitä kaikkia joukkoja komensi Tsaari itse.

Patsaan muistolaatassa lukee: Keisari Aleksanteri I:lle: Kiitollinen Venäjä.

Pystytyksestään saakka patsas on seissyt järkkymättä paikallaan. Sitä ei ole mitenkään ankkuroitu jalustaan, se seisoo omalla painollaan. Monumentin rapakivi graniitti ei ole halkeillut, sen perustukset eivät ole vajonneet eikä pilari kallistunut.

Patsas on kestänyt luonnonvoimat, se on nähnyt paljon aikansa normaalia elämää.

Se on nähnyt rauhallisen mielenosoituksen muuttumisen verisunnuntaiksi, talvipalatsin puolustamisen ja valtaamisen, keisarin vallan loppumisen ja neuvostoajan alkamisen.

Itse se säilyi vallankumouksen pyörteissä ehjänä keisarin kasvoista huolimatta, ehkä juuri enkelihahmonsa ansiosta.

Se on kokenut ankaran sota-ajan, jolloin Leningradin piirityksessä pommeja ja tykistön ammuksia putoili palatsin aukiolle.

Se on nähnyt patsaitten kaatuvan, toisten pystyttämisen ja taas niittenkin kaatamisen.

Se katselee tämänpäivän elämää, eikä vielä tiedä mitä tulevaisuudessa tulee näkemään.

Suomalaisethan ovat tunnettua orjakansaa, sen tiesivät jo muinaiset ruotsalaisetkin ja käyttivät hyväkseen.

Pieni oikaisu aloittajan puuttelliseen alustukseen, Pietari rakennettiin venäläiselle
suomaalle ja kivet louhittiin Venäjän Virolahdelta.