http://areena.yle.fi/radio/2143402
Metsäradiossa kuultiin vanhasta kansanperinteestä, joka aikoinaan ohjasi kaatamaan puun oikealla hetkellä. Tämän taustalla on vielä tarkemmin kuu-kansanperinteen uskomus, jonka mukaan puun laatu muuttuu huonompaan suuntaan, jos se on kaadettu väärällä hetkellä. Yleisesti on tiedossa, että metsää kannattaa kaataa talvella, näin asiaa valotti kansanperinettä tutkinut Anne Pöyhönen.
Hirsien kaatoajankohta on erittäin tärkeää
-Vesa-
19
4352
Vastaukset
- spruiitttts
Nii joo ja kansanperinteen mukaan veistetään kirveellä ja rakoihin sammalta ja neljän kuution uuni ja lattian alle sammalta ja katolle purua ja niin edelleen ja bull shittiä vielä..
Nyt eletään vuotta 2014.- Puolueeton1
Mitäs keltanokka vinoilee.Nykyään rakennellaan ilmatiiviitä hometaloja,ulisevilla ilmatorvilla,joka ajaa ihmisen mielenvikaiseksi vinkunallaan.Ennen oli mökissä rakoja,joista pääsi raitis ilma sisään ja pierut ulos,nyt kierrätytetään sontaista ilmaa huoneesta toiseen,ja käydään lääkärissä hakemassa apua hengitys-vikoihin.Asun mieluimmin vanhassa riihessä,kuin kerrostaloissa.
- Hirsimökissä asuva
Laisiasi tyh..ä on huolestuttvan paljon tässä(kin) maassa.
Kyllä sillä kaatoajankohdalla vaan on merkitystä mutta mitä sitä neuvomaan jos asenne on tuollainen.
- Tattista
Mielenkiintoinen ja valaiseva juttu mutta ei riitä. Puunlaatu vaikuttaa enemmän eikä "oikea kaatoajankohta" . Jos hyötykasvuisen puun kaadat em. ohjeiden mukaan ei kestä. Siihen työstötavat jne. vielä päälle. Esim. pelkkaaminen tehtiin ensin ihan muista syistä kuin mitä sillä saavutettiin tod. näk. puolivahingossa?
Kokonaan en kuunnellut josko aihetta (kestoikä) olisi laajemmin käsitelty kuin kaatoajankohdan suhteen. - -Vesa-
Hermostuminen on tarpeetonta:
http://www.ylakuu.com/suomi/kuu.htm
31.1-14.2. rakennuspuun optimaalinen kaatoajankohta.- Jänkäkoira
Sen kyllä uskon, että puu kannattaa kaataa talvella kun se on lepotilassa, eli juuret routamaassa ja runko jäässä ja sisältää mahdollisimman vähän vettä ja ravinteita. Yleensä paras saha ja veistopuutavaran kaatoaika lienee siis tammi - maaliskuun pakkaskausi. Mutta sille on kyllä vaikea keksiä mitään järkevää tai tieteellistä perustetta, että miksi samalla pakkasjaksolla toinen, vaikkapa nousukuulle osuva päivä olisi parempi kaatopäivä kuin joku laskevan kuunpäivä.
Juuri väittelin vanhan kansan uskomuksia noudattavan kaverini kanssa parhaasta vesakonraivuu ajankohdasta. Hänestä se on joku tietty päivä toukokuussa kuun kierrosta laskettuna. Minusta taas se hetki kun lehti on lähes valmis ja juuriston ravintovarat pienimmillään. Näin uusi vesakko saa huonomman alun. Kaverin ajankohtana vesakko ei aina ole (keväästä riippuen) edes hiirenkorvalla, joten juurissa on runsaasti ravintoa puskea uutta vesakkoa. Kesällä taas vesakko tai rangat nurin täydessä lehdessä ja polttopuurankojen karsinta vasta kun lehdet ovat kuihtuneet. Kaverlla oli tähänkin tietyt päivät pitkin syksyä.
Perustelu kaverilla oli vanhan kansan tieto. - Oulusta ylös
Kaatoajankohtaa tärkeämpää on kasvupaikka. ÄLKÄÄ KOSKAAN hyväksykö hirreksi puuta, missä on yli 2 mm vuosikasvut. Ei edes kesämökkiin.
- K.T. USA.
Jänkäkoira kirjoitti:
Sen kyllä uskon, että puu kannattaa kaataa talvella kun se on lepotilassa, eli juuret routamaassa ja runko jäässä ja sisältää mahdollisimman vähän vettä ja ravinteita. Yleensä paras saha ja veistopuutavaran kaatoaika lienee siis tammi - maaliskuun pakkaskausi. Mutta sille on kyllä vaikea keksiä mitään järkevää tai tieteellistä perustetta, että miksi samalla pakkasjaksolla toinen, vaikkapa nousukuulle osuva päivä olisi parempi kaatopäivä kuin joku laskevan kuunpäivä.
Juuri väittelin vanhan kansan uskomuksia noudattavan kaverini kanssa parhaasta vesakonraivuu ajankohdasta. Hänestä se on joku tietty päivä toukokuussa kuun kierrosta laskettuna. Minusta taas se hetki kun lehti on lähes valmis ja juuriston ravintovarat pienimmillään. Näin uusi vesakko saa huonomman alun. Kaverin ajankohtana vesakko ei aina ole (keväästä riippuen) edes hiirenkorvalla, joten juurissa on runsaasti ravintoa puskea uutta vesakkoa. Kesällä taas vesakko tai rangat nurin täydessä lehdessä ja polttopuurankojen karsinta vasta kun lehdet ovat kuihtuneet. Kaverlla oli tähänkin tietyt päivät pitkin syksyä.
Perustelu kaverilla oli vanhan kansan tieto.Riippuu puulajista,ja vuoden-ajasta.En ole tehnyt paljoakaan tukkihommia suomessa,mutta muualla kylläkin.Appiukko tunsi visakoivut päältä katsoen,ja niitä alkutalvesta kaadettiin Lopella.
Täällä mun reviirilläni on monenlaisia lajeja,joita ei suomessa kasva.Kokemuksen perusteella ,lepotilassa oleva,talvehtiva puu on kuivempaa joten myöskin kevyempää käsitellä.Vastapuolena on taas kuoriminen mikä on helpompaa silloin kun mahla juoksee valtoimenaan,kuoren voi vetää käsin,kunhan alun saa.Hirsimökin voi tehdä monestakin puulajista,joten sen ikä vaihtelee.Muutamaa lajia ei edes tartte kuoria,sen hoitaa aika.Tervas-honka on kait paras suomen maisemiin,kuusi toisella sijalla. - puolueeton1
Oulusta ylös kirjoitti:
Kaatoajankohtaa tärkeämpää on kasvupaikka. ÄLKÄÄ KOSKAAN hyväksykö hirreksi puuta, missä on yli 2 mm vuosikasvut. Ei edes kesämökkiin.
Tuollaista en ole kuullutkaan.
- jepu2
Eikö sitä mää vaan, et kivitalo sen olla pitää :D
- kku.
Kun puu jäätyy umpijäähän, niin maalaisjärki sanoo että minkäänlaista nestekiertoa ei puussa silloin tapahdu ja varmasti puu myös kuivaa jonkin verran niin kauan kun se on jäässä ja mikä parasta. Kasvuun tarvittavat ravinteet, jotka ovat herkästi homehtuvia, ovat silloin alhaisimmillaan. Yksi syy nykyisiin homeongelmiin on sulan ja varsinkin kasvussa olevan puun hakkuut.
Maalaisjärki sanoo, että kuun asennolla ei umpijäässä olevaan puuhun voi olla vaikutusta, eikä esim, maanviljelijän kannata kovin paljon panna painoa kuun asennolle. Vaan on kylvettävä silloin kun maa on kylvökunnossa, siinä tilanteessahan ei kannata jäädä kuun nousua/sateita liiemmin venttaamaan. Tammi ja helmikuu paras vuoden aika rakennuspuiden hakkuulle.- Puolueeton1
Lautatarhan puut kuivataan ennen sisääntuloa,mutta riippuu kuivaajasta.Moniasteisia kosteuspitoisuuksia on erillaisissa puulajeissa.Huonekaluihin tarkoitetut kuivataan kuivemmiksi,kakkosneloset rakennuksen raamituksessa kerkiävät kuivata ennen seinien päällysteitä,mutta kovien sateisen aikana raamitus olisi kuivattava raikkaalla tuulella,mitä ei monikaan rakentaja tee,koska tienistit kärsivät siitä.Katto on saatava nopeasti ylle, muuten tulee kosteusvahinkoja meidän viileässä ilmastossa.Kuumissa olosuhteissa raamitus kuivaa liiankin äkkiä,aiheuttaen puun kieroontumisen,jota on vaikea korjata vaihtamatta sitä suorempaan.
- Jänkäkoira
"Yksi syy nykyisiin homeongelmiin on sulan ja varsinkin kasvussa olevan puun hakkuut."
Kaverini rakensi mökkiä ja osti huovan alle tulevat raakaponttilaudat kahdesta erästä. Katto oli päällä juhannuksen alla. Elokuun lopussa raakapontin alapuolinen osa oli toisen erän osalta aivan mustanaan homepilkkuja. Toisen erän kohdalta se on edelleen aivan kirkas nyt vuosia myöhemmin. Silmämääräisesti puu oli ollut molemmissa erissä samanlaista, yhtä tiheäsyistä ja oksaista. Molemmat erät kuivaa ja säilytys rakennuspaikalla samanlainen ja yhtä pitkä. Kesä ei ollut erityisen märkä, eikä kuivakaan. Vintti on avoin ja ilmankierto hyvä (rakennettu myöhemmin kesähuoneita). Erä vaihtui kesken eteläpuolen lappeen puoli metriä harjasta. Homeessa oli eteläpuolen lappeen alaosa puuerän rajasta alaspäin. Pohjoispuolen lapeella hometta ei ole.
Mietittiin syytä tällaiseen eroon. Ei keksitty muuta syytä kuin kaatoajankohta. Toisen erän puut kaadettu talven pakkaskaudella. Toinen erä taas keväällä, kun juuristo oli sulana ja mahla (vettä, kivennäisaineita ja sokereita) noussut runkoon. Raakaponttihan tehdään juuri pintalaudoissa, joissa nestekierto on kovinta. Kuivauksessa sokerit jäävät laudan pintaan ja tarjoavat otollisen kohdan homeille. Ilmeisesti loppukesän ilman kosteus sai homeet kasvamaan ravinteikkaan puun pinnassa.
Vai keksiikö joku paremman selityksen? - ei tarvitse keksiä
Jänkäkoira kirjoitti:
"Yksi syy nykyisiin homeongelmiin on sulan ja varsinkin kasvussa olevan puun hakkuut."
Kaverini rakensi mökkiä ja osti huovan alle tulevat raakaponttilaudat kahdesta erästä. Katto oli päällä juhannuksen alla. Elokuun lopussa raakapontin alapuolinen osa oli toisen erän osalta aivan mustanaan homepilkkuja. Toisen erän kohdalta se on edelleen aivan kirkas nyt vuosia myöhemmin. Silmämääräisesti puu oli ollut molemmissa erissä samanlaista, yhtä tiheäsyistä ja oksaista. Molemmat erät kuivaa ja säilytys rakennuspaikalla samanlainen ja yhtä pitkä. Kesä ei ollut erityisen märkä, eikä kuivakaan. Vintti on avoin ja ilmankierto hyvä (rakennettu myöhemmin kesähuoneita). Erä vaihtui kesken eteläpuolen lappeen puoli metriä harjasta. Homeessa oli eteläpuolen lappeen alaosa puuerän rajasta alaspäin. Pohjoispuolen lapeella hometta ei ole.
Mietittiin syytä tällaiseen eroon. Ei keksitty muuta syytä kuin kaatoajankohta. Toisen erän puut kaadettu talven pakkaskaudella. Toinen erä taas keväällä, kun juuristo oli sulana ja mahla (vettä, kivennäisaineita ja sokereita) noussut runkoon. Raakaponttihan tehdään juuri pintalaudoissa, joissa nestekierto on kovinta. Kuivauksessa sokerit jäävät laudan pintaan ja tarjoavat otollisen kohdan homeille. Ilmeisesti loppukesän ilman kosteus sai homeet kasvamaan ravinteikkaan puun pinnassa.
Vai keksiikö joku paremman selityksen?faktat löytyy ja sinä ne jo edellä esille toit. Kaatoajankohta määrittävä tekijä.
- Leppäkeihäs
Talvella kaadettu puu on lepotilassa,mahlat palautuneet juuristoon,uskon sen takia sen olevan otollisempi pituus-suuntaan leikatuiksi laudoiksi.Mahlaton puu kuivaa nopeammin eikä jäädy kosteaksi "mössöksi"kuorimattomanakaan.Myöskin syvän lumen aikaan taimet säästyvät paremmin kaatuneen puun tuhoilta.Puulajistakin riippuu kaataminen.Mahlaton tukki on kevyempi käsitellä.
- Puolueeton 1
Lisäksi tuli mieleeni,kuun vetovoima,sillä saattaa olla merkitystä,niinkuin on vuorovedelläkin.Tietenkin on hätätilanteita,niinkuin Ojibwe intiaaneilla Canadassa,he rakentavat uutisrakennuksensa metsästystä varten tuoreesta kuusesta,ja tilkitsevät sen sammaleella.Pitkulaisen rakennuksen toisen pään katto jää auki sisällä pidettävää nuotiota varten,toimii kuin savusauna ilman kiuasta.Hirret eivät edes kerkiä kuivamaan,kun lihaa viedään jo kotiin.Siinä savustuvat vaatteetkin ettei luteet pärjää hengissä.
- Mutzibur
Hirsiä ei kaadeta vaan tukkia joista hirret veistetään.
- enso kutset
Eihän se noin mene. Puut kaadetaan. Niistä pätkitään tukkeja. Tukeista tehdään hirsiä.
1800-luvun loppupuolen puusepänohjeissa kehotettiin pitämään kaadetut rungot koskessa kahden talven ajan, minkä jälkeen niistä kuivattuina veistettiin hirret.
Menetelmä saattoi vähentää puun kosteuselämistä.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Nellietä Emmaa ja Amandaa stressaa
Ukkii minnuu Emmaa ja Amandaa stressaa ihan sikana joten voidaanko me koko kolmikko hypätä ukin kainaloon ja syleilyyn k71252Mielessäni vieläkin T
Harmi että siinä kävi niinkuin kävi, rakastin sinua. Toivotan sulle kaikkea hyvää. Toivottavasti löydät sopivan ja hyvän191245- 51166
Nähtäiskö ylihuomenna taas siellä missä viimeksikin?
Otetaan ruokaöljyä, banaaneita ja tuorekurkkuja sinne messiin. Tehdään taas sitä meidän salakivaa.21164Sinäkö se olit...
Vai olitko? Jostain kumman syystä katse venyi.. Ajelin sitten miten sattuu ja sanoin ääneen siinä se nyt meni😅😅... Lis11143Persut petti kannattajansa, totaalisesti !
Peraujen fundamentalisteille, vaihtkaa saittia. Muille, näin sen näimme. On helppo luvata kehareille, eikä ne ymmärrä,11141Housuvaippojen käyttö Suomi vs Ulkomaat
Suomessa housuvaippoja aletaan käyttämään vauvoilla heti, kun ne alkavat ryömiä. Tuntuu, että ulkomailla housuvaippoihin21134Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita
Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita – neljä Jyväskylän Outlaws MC:n jäsentä vangittu: "Määrät p421127Hyvää yötä ja kauniita unia!
Täytyy alkaa taas nukkumaan, että jaksaa taas tämän päivän haasteet. Aikainen tipu madon löytää, vai miten se ärsyttävä31119Lepakot ja lepakkopönttö
Ajattelin tehdä lepakkopöntön. Tietääkö joku ovatko lepakot talvella lepakkopöntössä ´vai jossain muualla nukkumassa ta21110