HYVIN TÄRKEÄ HAASTATTELU!

Miksi ei kannata lukea? Mihinkä skepo perustaa esityksensä?

Ei kannata kirjoitti:

Miksi ei kannata lukea? Mihinkä skepo perustaa esityksensä?

Oikeuden päätös kansanryhmään kohdistuvasta kiihotuksesta ja Skerpsis RY:n huuhaa-palkinto on sellaista meriittiä, mitä läheskään jokaisella lehdellä ei ole.
Harva lehti on myöskään herättänyt syöpälääkäreiden kriittistä huomiota, kuten kyseinen avviisi.

http://roskatiede.wordpress.com/2013/10/09/kauppaketju-karkkaisen-linja-on-vaaraksi-syopapotilaille-oululaiset-syopalaakarit-ovat-saaneet-tarpeeekseen/

vaaraksi potilaille kirjoitti:

Oikeuden päätös kansanryhmään kohdistuvasta kiihotuksesta ja Skerpsis RY:n huuhaa-palkinto on sellaista meriittiä, mitä läheskään jokaisella lehdellä ei ole.
Harva lehti on myöskään herättänyt syöpälääkäreiden kriittistä huomiota, kuten kyseinen avviisi.

http://roskatiede.wordpress.com/2013/10/09/kauppaketju-karkkaisen-linja-on-vaaraksi-syopapotilaille-oululaiset-syopalaakarit-ovat-saaneet-tarpeeekseen/

Lue lisää

British Medical Journalin (BMJ) Clinical Evidence verkkojulkaisussa lehden asettama tutkijaryhmä arvioi kaikkiaan 2500 erilaista lääketieteellistä hoitoa ja niistä olemassaolevaa tutkimusnäyttöä. RCT-tason (satunnaistettu kaksoissokkotutkimus) vankka näyttö katsottiin selkeäksi osoitukseksi siitä, että hoidolla on muutakin kuin lumevaikutus.
BMJ:n tutkijaryhmän mukaan vain 13%:lla hoidoista on vankka tieteellinen näyttö niiden toimivuudesta, 23 % :lla hoidoista on todennäköisesti hyödyllisiä vaikutuksia, 8 %:lla hoidoista haitan ja hyödyn suhde on epävarma, 6 % hoidoista ei ole todennäköisesti hyödyllisiä, 4 % hoidoista on todennäköisesti tehottomia ja jopa haitallisia, mutta suurimman ryhmän 46 % muodostivat hoidot, joiden tehokkuudesta ei ole mitään varmaa tietoa.

Tutkijaryhmän myöntää, että hoitojen jaotteleminen eri kategorioihin on erittäin vaikeaa vaikka käytettävissä on eri alojen asiantuntijoita, vertaisarvioitsijoita ja huippututkijoita. Hoitojen ryhmittely eri kategorioihin sisältää aina jossain määrin subjektiivista arviointia ja kiistanalaisia tulkintoja. Joka tapauksessa oheinen jaottelu kertoo tiedeyhteisölle sen, että paljon on vielä tutkittavaa ja useimmat päätökset hoidoista tehdään lääkärin henkilökohtaisten tietojen, taitojen ja asenteiden perusteella, myös potilaan ja lääkärin onnistunut vuorovaikutus on tärkeää.

Kirjallisuusviitteet
http://clinicalevidence.bmj.com/ceweb/about/knowledge.jsp"

Vaihtoehtohoitojen kannattajilla tuntuu olevan pakkomielle suoltaa keikenlaista keksittyä propagandaa lääketieteestä.

--Olemassa olemattomien asioiden tarkistamista vastaan käytetään suojana niiden tekemistä epämääräisiksi. Tarvittaessa ne ovatkin toisella tasolla, niiden värähtelytaajuus vähän eroaa tai ne ovat muuten vain näkymättömissä. Tapahtumat voivat olla kvanttihyppyjä, jotka eivät vielä näy mutta taatusti tulevat esiin lähitulevaisuudessa.--

Siinä vaihtoehtohoitojen kannattajien näkökulma asioihin.

Ufoilijoilla on aivan samanlaisia haastatteluja pilvin pimein. Nimetön hallituksen tai armeijan korkea-arvoinen edustaja kertoo totuuden ufoista ja USA:ssa hallinnon kanssa yhteistyötä tekevistä avaruusroduista. Uutista ei valitettavasti voi jäljittää, koska nimellä esiin tuleminen merkitsisi välitöntä eliminointia.

Ymmärtäisin sen, että jännitystä itselleen etsivä lapsuuden ja murkkuiän välimaastossa elävä uskoo tuollaista hylättyään Hannut, Kertut ja noita-akat satuina...mutta että aikuiset ihmiset.

British Medical Journalin (BMJ) Clinical Evidence verkkojulkaisussa lehden asettama tutkijaryhmä arvioi kaikkiaan 2500 erilaista lääketieteellistä hoitoa ja niistä olemassaolevaa tutkimusnäyttöä. RCT-tason (satunnaistettu kaksoissokkotutkimus) vankka näyttö katsottiin selkeäksi osoitukseksi siitä, että hoidolla on muutakin kuin lumevaikutus.
BMJ:n tutkijaryhmän mukaan vain 13%:lla hoidoista on vankka tieteellinen näyttö niiden toimivuudesta, 23 % :lla hoidoista on todennäköisesti hyödyllisiä vaikutuksia, 8 %:lla hoidoista haitan ja hyödyn suhde on epävarma, 6 % hoidoista ei ole todennäköisesti hyödyllisiä, 4 % hoidoista on todennäköisesti tehottomia ja jopa haitallisia, mutta suurimman ryhmän 46 % muodostivat hoidot, joiden tehokkuudesta ei ole mitään varmaa tietoa.

Tutkijaryhmän myöntää, että hoitojen jaotteleminen eri kategorioihin on erittäin vaikeaa vaikka käytettävissä on eri alojen asiantuntijoita, vertaisarvioitsijoita ja huippututkijoita. Hoitojen ryhmittely eri kategorioihin sisältää aina jossain määrin subjektiivista arviointia ja kiistanalaisia tulkintoja. Joka tapauksessa oheinen jaottelu kertoo tiedeyhteisölle sen, että paljon on vielä tutkittavaa ja useimmat päätökset hoidoista tehdään lääkärin henkilökohtaisten tietojen, taitojen ja asenteiden perusteella, myös potilaan ja lääkärin onnistunut vuorovaikutus on tärkeää.

Kirjallisuusviitteet
http://clinicalevidence.bmj.com/ceweb/about/knowledge.jsp"

British Medical Journalin (BMJ) Clinical Evidence verkkojulkaisussa lehden asettama tutkijaryhmä arvioi kaikkiaan 2500 erilaista lääketieteellistä hoitoa ja niistä olemassaolevaa tutkimusnäyttöä. RCT-tason (satunnaistettu kaksoissokkotutkimus) vankka näyttö katsottiin selkeäksi osoitukseksi siitä, että hoidolla on muutakin kuin lumevaikutus.
BMJ:n tutkijaryhmän mukaan vain 13%:lla hoidoista on vankka tieteellinen näyttö niiden toimivuudesta, 23 % :lla hoidoista on todennäköisesti hyödyllisiä vaikutuksia, 8 %:lla hoidoista haitan ja hyödyn suhde on epävarma, 6 % hoidoista ei ole todennäköisesti hyödyllisiä, 4 % hoidoista on todennäköisesti tehottomia ja jopa haitallisia, mutta suurimman ryhmän 46 % muodostivat hoidot, joiden tehokkuudesta ei ole mitään varmaa tietoa.

Tutkijaryhmän myöntää, että hoitojen jaotteleminen eri kategorioihin on erittäin vaikeaa vaikka käytettävissä on eri alojen asiantuntijoita, vertaisarvioitsijoita ja huippututkijoita. Hoitojen ryhmittely eri kategorioihin sisältää aina jossain määrin subjektiivista arviointia ja kiistanalaisia tulkintoja. Joka tapauksessa oheinen jaottelu kertoo tiedeyhteisölle sen, että paljon on vielä tutkittavaa ja useimmat päätökset hoidoista tehdään lääkärin henkilökohtaisten tietojen, taitojen ja asenteiden perusteella, myös potilaan ja lääkärin onnistunut vuorovaikutus on tärkeää.

Kirjallisuusviitteet
http://clinicalevidence.bmj.com/ceweb/about/knowledge.jsp"

British Medical Journalin (BMJ) Clinical Evidence verkkojulkaisussa lehden asettama tutkijaryhmä arvioi kaikkiaan 2500 erilaista lääketieteellistä hoitoa ja niistä olemassaolevaa tutkimusnäyttöä. RCT-tason (satunnaistettu kaksoissokkotutkimus) vankka näyttö katsottiin selkeäksi osoitukseksi siitä, että hoidolla on muutakin kuin lumevaikutus.
BMJ:n tutkijaryhmän mukaan vain 13%:lla hoidoista on vankka tieteellinen näyttö niiden toimivuudesta, 23 % :lla hoidoista on todennäköisesti hyödyllisiä vaikutuksia, 8 %:lla hoidoista haitan ja hyödyn suhde on epävarma, 6 % hoidoista ei ole todennäköisesti hyödyllisiä, 4 % hoidoista on todennäköisesti tehottomia ja jopa haitallisia, mutta suurimman ryhmän 46 % muodostivat hoidot, joiden tehokkuudesta ei ole mitään varmaa tietoa.

Tutkijaryhmän myöntää, että hoitojen jaotteleminen eri kategorioihin on erittäin vaikeaa vaikka käytettävissä on eri alojen asiantuntijoita, vertaisarvioitsijoita ja huippututkijoita. Hoitojen ryhmittely eri kategorioihin sisältää aina jossain määrin subjektiivista arviointia ja kiistanalaisia tulkintoja. Joka tapauksessa oheinen jaottelu kertoo tiedeyhteisölle sen, että paljon on vielä tutkittavaa ja useimmat päätökset hoidoista tehdään lääkärin henkilökohtaisten tietojen, taitojen ja asenteiden perusteella, myös potilaan ja lääkärin onnistunut vuorovaikutus on tärkeää.

Kirjallisuusviitteet
http://clinicalevidence.bmj.com/ceweb/about/knowledge.jsp"

Todella hieno. Enpä tiennyt tätä ennen, että sama henkilö joka on vaihtoehtoisen rokotusprogandan takana
-on paljastanut, että HIV onkin ihan vaaraton
-on paljastanut, että WTC-tornin räjäytys olikin USAn hallituksen salajuoni
-on paljastanut, että uusi maailmänjärjestys on avaruudesta tulleiden liskohumanoidien juoni, jonka tarkoitus on tappaa suurin osa maailman väestöstä ihan kohta.

Salaliitto!! kirjoitti:

Todella hieno. Enpä tiennyt tätä ennen, että sama henkilö joka on vaihtoehtoisen rokotusprogandan takana
-on paljastanut, että HIV onkin ihan vaaraton
-on paljastanut, että WTC-tornin räjäytys olikin USAn hallituksen salajuoni
-on paljastanut, että uusi maailmänjärjestys on avaruudesta tulleiden liskohumanoidien juoni, jonka tarkoitus on tappaa suurin osa maailman väestöstä ihan kohta.

Lue lisää

Eli henkilö on ihan selvästi pahasti psyykkisesti sairas, viittaa skitsofreniaan.

Harhaa. kirjoitti:

Eli henkilö on ihan selvästi pahasti psyykkisesti sairas, viittaa skitsofreniaan.

Asia on kuten kerroit.
Huolestuttavaa on se, että löytyy ihmisiä, joihin jopa tuollaiset jutut uppoavat totena. Kyseinen "haastattelu" oli suorastaan korni ja silti moni otti sen tosissaan. Ei anna kovin korkeaa käsitystä kaikkien kanssaihmisten harkintakyvystä.

Salaliitto!! kirjoitti:

Todella hieno. Enpä tiennyt tätä ennen, että sama henkilö joka on vaihtoehtoisen rokotusprogandan takana
-on paljastanut, että HIV onkin ihan vaaraton
-on paljastanut, että WTC-tornin räjäytys olikin USAn hallituksen salajuoni
-on paljastanut, että uusi maailmänjärjestys on avaruudesta tulleiden liskohumanoidien juoni, jonka tarkoitus on tappaa suurin osa maailman väestöstä ihan kohta.

Lue lisää

British Medical Journalin (BMJ) Clinical Evidence verkkojulkaisussa lehden asettama tutkijaryhmä arvioi kaikkiaan 2500 erilaista lääketieteellistä hoitoa ja niistä olemassaolevaa tutkimusnäyttöä. RCT-tason (satunnaistettu kaksoissokkotutkimus) vankka näyttö katsottiin selkeäksi osoitukseksi siitä, että hoidolla on muutakin kuin lumevaikutus.
BMJ:n tutkijaryhmän mukaan vain 13%:lla hoidoista on vankka tieteellinen näyttö niiden toimivuudesta, 23 % :lla hoidoista on todennäköisesti hyödyllisiä vaikutuksia, 8 %:lla hoidoista haitan ja hyödyn suhde on epävarma, 6 % hoidoista ei ole todennäköisesti hyödyllisiä, 4 % hoidoista on todennäköisesti tehottomia ja jopa haitallisia, mutta suurimman ryhmän 46 % muodostivat hoidot, joiden tehokkuudesta ei ole mitään varmaa tietoa.

Tutkijaryhmän myöntää, että hoitojen jaotteleminen eri kategorioihin on erittäin vaikeaa vaikka käytettävissä on eri alojen asiantuntijoita, vertaisarvioitsijoita ja huippututkijoita. Hoitojen ryhmittely eri kategorioihin sisältää aina jossain määrin subjektiivista arviointia ja kiistanalaisia tulkintoja. Joka tapauksessa oheinen jaottelu kertoo tiedeyhteisölle sen, että paljon on vielä tutkittavaa ja useimmat päätökset hoidoista tehdään lääkärin henkilökohtaisten tietojen, taitojen ja asenteiden perusteella, myös potilaan ja lääkärin onnistunut vuorovaikutus on tärkeää.

Kirjallisuusviitteet
http://clinicalevidence.bmj.com/ceweb/about/knowledge.jsp"

Juuri niin kirjoitti:

Asia on kuten kerroit.
Huolestuttavaa on se, että löytyy ihmisiä, joihin jopa tuollaiset jutut uppoavat totena. Kyseinen "haastattelu" oli suorastaan korni ja silti moni otti sen tosissaan. Ei anna kovin korkeaa käsitystä kaikkien kanssaihmisten harkintakyvystä.

Lue lisää

British Medical Journalin (BMJ) Clinical Evidence verkkojulkaisussa lehden asettama tutkijaryhmä arvioi kaikkiaan 2500 erilaista lääketieteellistä hoitoa ja niistä olemassaolevaa tutkimusnäyttöä. RCT-tason (satunnaistettu kaksoissokkotutkimus) vankka näyttö katsottiin selkeäksi osoitukseksi siitä, että hoidolla on muutakin kuin lumevaikutus.
BMJ:n tutkijaryhmän mukaan vain 13%:lla hoidoista on vankka tieteellinen näyttö niiden toimivuudesta, 23 % :lla hoidoista on todennäköisesti hyödyllisiä vaikutuksia, 8 %:lla hoidoista haitan ja hyödyn suhde on epävarma, 6 % hoidoista ei ole todennäköisesti hyödyllisiä, 4 % hoidoista on todennäköisesti tehottomia ja jopa haitallisia, mutta suurimman ryhmän 46 % muodostivat hoidot, joiden tehokkuudesta ei ole mitään varmaa tietoa.

Tutkijaryhmän myöntää, että hoitojen jaotteleminen eri kategorioihin on erittäin vaikeaa vaikka käytettävissä on eri alojen asiantuntijoita, vertaisarvioitsijoita ja huippututkijoita. Hoitojen ryhmittely eri kategorioihin sisältää aina jossain määrin subjektiivista arviointia ja kiistanalaisia tulkintoja. Joka tapauksessa oheinen jaottelu kertoo tiedeyhteisölle sen, että paljon on vielä tutkittavaa ja useimmat päätökset hoidoista tehdään lääkärin henkilökohtaisten tietojen, taitojen ja asenteiden perusteella, myös potilaan ja lääkärin onnistunut vuorovaikutus on tärkeää.

Kirjallisuusviitteet
http://clinicalevidence.bmj.com/ceweb/about/knowledge.jsp"

Salaliitto!! kirjoitti:

Todella hieno. Enpä tiennyt tätä ennen, että sama henkilö joka on vaihtoehtoisen rokotusprogandan takana
-on paljastanut, että HIV onkin ihan vaaraton
-on paljastanut, että WTC-tornin räjäytys olikin USAn hallituksen salajuoni
-on paljastanut, että uusi maailmänjärjestys on avaruudesta tulleiden liskohumanoidien juoni, jonka tarkoitus on tappaa suurin osa maailman väestöstä ihan kohta.

Lue lisää

British Medical Journalin (BMJ) Clinical Evidence verkkojulkaisussa lehden asettama tutkijaryhmä arvioi kaikkiaan 2500 erilaista lääketieteellistä hoitoa ja niistä olemassaolevaa tutkimusnäyttöä. RCT-tason (satunnaistettu kaksoissokkotutkimus) vankka näyttö katsottiin selkeäksi osoitukseksi siitä, että hoidolla on muutakin kuin lumevaikutus.
BMJ:n tutkijaryhmän mukaan vain 13%:lla hoidoista on vankka tieteellinen näyttö niiden toimivuudesta, 23 % :lla hoidoista on todennäköisesti hyödyllisiä vaikutuksia, 8 %:lla hoidoista haitan ja hyödyn suhde on epävarma, 6 % hoidoista ei ole todennäköisesti hyödyllisiä, 4 % hoidoista on todennäköisesti tehottomia ja jopa haitallisia, mutta suurimman ryhmän 46 % muodostivat hoidot, joiden tehokkuudesta ei ole mitään varmaa tietoa.

Tutkijaryhmän myöntää, että hoitojen jaotteleminen eri kategorioihin on erittäin vaikeaa vaikka käytettävissä on eri alojen asiantuntijoita, vertaisarvioitsijoita ja huippututkijoita. Hoitojen ryhmittely eri kategorioihin sisältää aina jossain määrin subjektiivista arviointia ja kiistanalaisia tulkintoja. Joka tapauksessa oheinen jaottelu kertoo tiedeyhteisölle sen, että paljon on vielä tutkittavaa ja useimmat päätökset hoidoista tehdään lääkärin henkilökohtaisten tietojen, taitojen ja asenteiden perusteella, myös potilaan ja lääkärin onnistunut vuorovaikutus on tärkeää.

Kirjallisuusviitteet
http://clinicalevidence.bmj.com/ceweb/about/knowledge.jsp"

Harhaa. kirjoitti:

Eli henkilö on ihan selvästi pahasti psyykkisesti sairas, viittaa skitsofreniaan.

British Medical Journalin (BMJ) Clinical Evidence verkkojulkaisussa lehden asettama tutkijaryhmä arvioi kaikkiaan 2500 erilaista lääketieteellistä hoitoa ja niistä olemassaolevaa tutkimusnäyttöä. RCT-tason (satunnaistettu kaksoissokkotutkimus) vankka näyttö katsottiin selkeäksi osoitukseksi siitä, että hoidolla on muutakin kuin lumevaikutus.
BMJ:n tutkijaryhmän mukaan vain 13%:lla hoidoista on vankka tieteellinen näyttö niiden toimivuudesta, 23 % :lla hoidoista on todennäköisesti hyödyllisiä vaikutuksia, 8 %:lla hoidoista haitan ja hyödyn suhde on epävarma, 6 % hoidoista ei ole todennäköisesti hyödyllisiä, 4 % hoidoista on todennäköisesti tehottomia ja jopa haitallisia, mutta suurimman ryhmän 46 % muodostivat hoidot, joiden tehokkuudesta ei ole mitään varmaa tietoa.

Tutkijaryhmän myöntää, että hoitojen jaotteleminen eri kategorioihin on erittäin vaikeaa vaikka käytettävissä on eri alojen asiantuntijoita, vertaisarvioitsijoita ja huippututkijoita. Hoitojen ryhmittely eri kategorioihin sisältää aina jossain määrin subjektiivista arviointia ja kiistanalaisia tulkintoja. Joka tapauksessa oheinen jaottelu kertoo tiedeyhteisölle sen, että paljon on vielä tutkittavaa ja useimmat päätökset hoidoista tehdään lääkärin henkilökohtaisten tietojen, taitojen ja asenteiden perusteella, myös potilaan ja lääkärin onnistunut vuorovaikutus on tärkeää.

Kirjallisuusviitteet
http://clinicalevidence.bmj.com/ceweb/about/knowledge.jsp"

Juuri niin kirjoitti:

Asia on kuten kerroit.
Huolestuttavaa on se, että löytyy ihmisiä, joihin jopa tuollaiset jutut uppoavat totena. Kyseinen "haastattelu" oli suorastaan korni ja silti moni otti sen tosissaan. Ei anna kovin korkeaa käsitystä kaikkien kanssaihmisten harkintakyvystä.

Lue lisää

Skepoihin uppoo juttu kun juttu, kun vaan vakavalla naamalla esittää.