Miten :(

Oletko varma omasta taiteellisuudestasi? Ehkä näytöt eivät riitä sisäänpääsyyn kuvataidekouluihin ja sinun pitää miettiä joku toinen ala, jolla ansaitset leipäsi. Kun olet sitten leipätyössä kiinni, sinulla on mahdollisuus harrastaa taiteen tekemistä esim. kansalaisopistojen harrastuspiireissä. Vain hyvin harvat ihmiset elättävät itsensä pelkästään taiteella, siihen pitää luoda oma ura ja saada tunnettuutta, nimeä.

Ja vaikka joskus pääsisitkin kuvataidekouluun, se ei tarkoita, että välttämättä pystyisit koskaan elättämään itseäsi taiteella, koska siihen tarvitaan apurahoja joita ei ihan kaikille jaeta...

Kyllä luulisi, että alkaa työnteko jo kiinnostaa, jos on ollut monta vuotta vailla töitä ja opiskelua... Olen samaa mieltä "älyn" kanssa. Etsi itsellesi joku oikea työ ja toinen ala. Taiteen voi pitää tärkeänä harrastuksena. Ja on muitakin luovia ammatteja olemassa... Taiteilija voi olla olematta "ammattitaiteilija" . Kuvataidetta voi alkaa opiskella vielä myöhemminkin, jos tärppää, mutta ei sinusta välttämättä kiinnostuta vaikka hakisit sinne loppuikäsi...

Eli kannattaa kasvaa ihmsenä ja taiteilijana. On olemassa monia polkuja

Jollainhan sinun pitää itsesi elättää. Töissä käydään palkan takia, harrastus on sitten erikseen. Kyllä tuossa iässä pitäisi jo käsittää, mitä elämä on. Toisaalta voit syrjäytyä ihan rauhassa, ja maalata päivät pitkät. Leipää et taiteilullasi mitenkään pysty ansaitsemaan.

Puoliso on kuvataitelija. Hän pääsi opiskelemaan aikoinaan vasta lähemmäs kolmekymppisenä. Sitä ennen oli kyllä suorittanut artesaanin tutkinnon, ollut monenlaisissa töissä, tehnyt jo taidetta (pitänyt myös näyttelyitä) ja käynyt kansanopistossa vuoden kestävän kuvataidelinjan.

Valmistumisen jälkeen kesti useamman vuoden, ennen kuin hän sai ensimmäisen kunnon apurahan. Projekti- ja kohdeapurahoja oli saanut, mutta ei työskentelyapurahaa (joka siis käytännössä tarkoitettu elämiseen). Nyt on sitten saanut jo pari työskentelyapurahaa.

Mutta siis taidemaailma on erittäin kova, ja on todella tajuttajva, että joko pitää olla puoliso, joka tukee ja elättää, tai sitten pitää olla äärimmäisen onnekas, poikkeuksellinen tai todella, todella erinomainen, jotta työllä voi elää.

Puolisoni taitaa olla vuosikurssiltaan melkein ainoa, joka on sinnikkäästi jatkanut vain taiteilijana ja nyt elää (joten kuten) työllä. Melkein kaikki muut samalta vuosikurssilta valmistuneet taitavat tehdä taidetta lähinnä sivutoimisesti tai ovat kouluttautuneet uudelleen johonkin muuhun työhön.

Taidemaailmassa on myös melko kova hierarkia ja hyvä veli- tai hyvä sisko tai sulle mulle -meininki on hyvin räikeää. Kuvataidekatemia on paikka, josta melko moni ponnistaa suht. hyvälle uralle - eivät silti sieltäkään kaikki. Taik (nyt Aalto) on myös kohtalainen pohja. Kyse ei ole siitä, että opetus olisi jotenkin erinomaista tai että kaikki näissä opiskelevat olisivat todella huippua. Taustalla on myös se, että näistä aikoinaan valmistuneet ovat miehittäneet/naisittaneet Suomen taidekentän valtapaikat. Oman työn lisäksi oikeasta tärkeää on myös se, keitä tuntee.

Lahden amk on ollut hyvä pohja monelle, ja lisäksi sieltä moni siirtyy maisteriopintoihin Kuvaan tai Taikiin. Tosin tämäkin muuttuu, sillä Lahden taideinstituutti otti pari vuotta sitten viimeiset opiskelijansa, ja opetus loppuu. Ilmeisesti myös Tampereella loppuu taidekoulutus. Jäljelle taitaa jäädä Turku, Kankanpää ja Imatra. Niin Rovaniemellä on tietysi Lapin yliopisto, mutta siellä ei taida varsinaista taidekoulutusta olla vaan kuvataiteen opettajankoulutus.

Mutta jos näihin "oikeisiin" taidekouluihin on vaikea päästä, niin ilmeisesti Porissa on jonkinlainen toisen asteen koulutus, ainakin joskus ollut. Valitettavasti voi kyllä lähes suoralta kädeltä sanoa, että tällaisella koulutuksella ei ole mitään mahdollisuuksia jatkon kannalta. Helsingissä toimii Vapaa taidekoulu, joka on kai maksullinen. Sieltä valmistuneita Suomen taidepiireissä kyllä taitaa liikkua. Lisäksi on taidekoulu maa. Siitä tai sen "arvostuksesta" ei ole mitään käsitystä. Kolmas on Alfta art. Sitä kannattaa tietääkseni välttää - siis ei arvosteta millään tavalla.

Vieläpä tuli mieleen tuosta hakemisesta pari juttua.

Varmaankin valtaosa taidekouluihin päässeistä on pyrkinyt useamman kerran. Toki joku aina ensimmäisellä kerralla pääsee, mutta siis iso joukko on niitä, jotka pyrkivät monta kertaa. Lisäksi usein on pohjalla jo jotain muuta koulutusta, usein esim. vuosi kansanopiston taidelinjalla. Taiteilijat ovat siis keskimäärin todella (korkeasti) koulutettua porukkaa. Lueskelepa huviksesi joskus taiteilijoiden ansioluetteloita.

Toisaalta sitten se, miten tulee valituksi, on kyllä melkoinen mysteeri. Jotain noista taustoista tiedän, ja tiedän, että on taidekouluja, joihin haetaan tietynlaisia opiskelijoita. Siis professorit/opettajat haluavat tietynlaista väkeä sisään.

Tässä ei vaikuta vain se, että on taiteellisesti lahjakas ja kekselisä, vaan myös persoonallisuus ynnä muut tekijät. Työelämän jargonista lainattu karmea ilmaus "hyvä tyyppi" kuvastaa tätä ehkä jollain tavalla. Pääsykoehan on usein viikon (joskus ollut jopa parin) mittainen, joten siinä ajassa opettajat ehtivät arvioida hakijoita monelta kantilta.

Mun viime kesätyöpaikassa hautausmaalla oli yksi Kuvataideakatemiasta valmistunut. Hän sanoi tekevänsä niin, että on puutarhatöissä muutaman kuukauden vuodessa ja tekee taidetta sitten loppuajan. Näin saa edes vähän rahaa, kun apurahoja ei tosiaan osu usein kohdalle. Yhden toisen taas kuulin joskus olevan Postissa töissä jatkuvalla työsuhteella ja sitten valokuvausta tekee vapaa-ajalla.

Oma vinkkini on siis, että yritä saada itsellesi joku tuollainen työ, joka ei vaadi erityistä koulutusta ja tee sitten taidetta työajan ulkopuolella esim. lyhyempien kurssien avulla. Se työ voi siis olla vaikka osa-aikainen. (Toki sitä kouluihin hakemista kannattaa varmaan silti jatkaa.)

Talouskoulun voisi käydä puolessa vuodessa ja luulen, että sen perusteella voisi ehkä työllistyäkin johonkin.

Hakeudutaan Lybecerin ammatilliseen opistoon Raaheen ensikeväänä, kuvallisen ilmaisun perustutkinto. otat suunnaksesi taidegrafiikan. Käyt sen koulun hyvin ja ovet luulisi pääsykokeissa aukeavan heittämällä. Mikäli sulla on vain peruskoulu käyty niin sillä et pääse ammattikorkeaan sisälle. Se on lähinnä urbaani legenda tämä harkittu erityisvalinta superlahjakkuuksille sun kuuluisa olla joku hyvin nimekäs taiteilija/näyttelijä/muusikko jne jo nyt jotta sellaisenaan tulisi valituksi ilman toisen asteen opintoja. Kolme vuotta taideamiskaa sillä aukeaa ovet. Tiedän koska itse kävin, hain ja pääsin sisään taidekouluun heti valmistuttuani ensiyrityksellä. Onnea opin tielle. Ja täällä puhutaan ns taiteilijasta ilman muodollista pätevyyttä NOH voin näin taiteilijana sanoa että ei sitä ehkä tarvin mutta on siitä hitokseen hyötyä esim. Niiden apurahojen hakemisen kanssa.