Antropologi vs. Sosionomi

Antropologia on kiinnostavaa, kyllä. Työllistymisen kannalta valinta on kuitenkin kohtalaisen huono. Tai sitten on oltava jotenkin hyvin poikkeuksellinen ihmenen ja/tai osattava luoda kontakteja ja osatava haalia työkokemusta jo opiskeluaikana. Erilaiset järjestöt (esim. KEPA) ovat yksi mahdollisuus työllistyä. Myös sivuaineet vaikuttavat paljon.

Tiivistetysti voisi sanoa, että valtaosa humanistisista aloista ja etenkin kaikki kulttuurintutkimuksen sateenvarjokäsitteen alle lukeutuvat alat ovat todella kiinnostavia mutta työllistymisnäkökulmasta riski (siis verrattuna aloihin, joilla on selkeämpi ammattiprofiili).

Mikäli antropologiaan päädyt ja ulkomaille tiedät haluavaisi, kannattaisi harkita saman tien ulkomaille lähtöä. Esim. SOAS Lontoossa on erinomainen yliopisto opiskella yhteiskuntatieteitä ja kulttuuriaineita: http://www.soas.ac.uk/
=> antrop. ja sosiolog. laitos: http://www.soas.ac.uk/anthropology/

Minusta järkevintä olisi valita jokin selkeämpi ala pääaineeksi ja tehdä sivuaineopinnot kulttuuriantropologiasta. Ydinosaaminen siis esim. sosiaali-tai hoitoalalta tai suomen opettajaksi suomi vieraana kielenä, tai jokin muu selkeä juttu, mitä maahanmuuttajatyössä tarvitaan. Muuten työnantajien voi olla vaikea hahmottaa, mitä annettavaa kulttuuriantropologilla voisi heille olla. Pelkkä kulttuuriantropologian asiantuntemus antaa eväitä lähinnä tutkijalle, mutta yhdistettynä käytännön osaamiseen se voi tuoda lisäarvoa monellekin alalle.

Opiskelin vuoden viestintää, nykysuomea ja englantia yliopistossa ja tuli sellainen tunne, ettei oikein ollut mun juttu, haluaisin jonkun käytännöllisen työn, en viihdy kauaa paikoillani :D Tuosta Lontoosta ehdin jo vähäsen haaveilla, kuulostaa niin mahtavalta, mutta ei taida olla varaa :/ Toki voisin nostaa opintolainaa, haluan vain vältellä sitä loppuun asti, en halua elää velanmaksut harteillani :/

Olisikohan tuo sosionomin koulutus sitten ihan väärä valinta?

Taidat opiskella Vaasassa : )

Sattumalta melko samanlainen tausta on itselläni. Opiskelin englantia pääaineena ja viestintätieteitä, kirjallisuutta ja kasvatustiedettä sivuaineina satunnaisia kursseja filosofiaa. Lisäksi maisterintutkinnon jälkeen opiskelin informaatiotutkimusta avoimessa, kun harkitsin pätevöitymistä kirjastoalalle. Sitten olin vielä toisessa yliopistossa kirjoilla ja opiskelin (silloin jo töiden ohessa) kultuurintutkimusta, tarkemmin siis juuri kulttuuriantroa naistutkimusta ja hieman lisää kirjallisuutta (tämä jäi sitten kesken). Lopulta suoritin opettajan pätevyyden ammatillisessa opekorkeassa, ja ammatiltani olen amk:n englannin ja viestinnän opettaja ja lisäksi kääntäjä. Amk-opettajana saa olla paljon tekemisissä ulkomaisten opiskelijoiden kanssa.

Mutta jos kerran jo olet yliopistossa ja koet, että jotain käytännöllisempää haluat, niin ei kulttuuriantro sitten ole ehkä hyvä vaihtoehto. Se pitänee mainita, että jos nyt vuoden olet opiskellut, niin opintojen teoreettisuus tuppaa vain lisääntymään opintojen edetessä. Kannattaisi kenties yrittää saada nykyisten opintojen oheen jokin työ tai harrastus, joka tukisi opintoja ja jossa voisit viedä opittuja asioita jollain lailla käytäntöön. Eräs helpohko vaihtoehto voisi olla esim. kirjoittaminen kuvaaminen yliopiston yo-lehteen. Ja jos et esim. viestinnän opinnoissa pääse käytännön juttuja tekemään, niin selvittele, onko esim. kansalaisopistossa vaikkapa digikuvaukseen, nettisivujen tekoon ja taitto-ohjelmien käyttöön ohjaavia kursseja. Mikäli nyt siis viestintä ja viestinnän käytännön hommat edes kiinnostavat.

Vielä tähän loppuun... Itse olin yliopistoaikana kv. yksikössä harjoittelussa ja toimin siis ikään kuin kv. asiain opintoneuvojana. Eli kannattaa kyttäillä harjoittelupaikkoja, kun niitä tulee hakuun. Hommassa sai olla tekemisissä vaihtareiden ja ulkomaisten hakijoiden, tutkinto-opiskelijoiden, opettajien ja proffien kanssa ja lisäksi olla yhteyksissä yliopiston vaihtokorkeakouluihin. Lisäksi piti toimittaa eräs vaihto-opiskeluun liittyvä kirjanen.