Valikko

Ammattikorkeakoulut

Keskustele ammattikorkeakouluista.
Opiskeluchat

ALOITA UUSI KESKUSTELU


Keskustelut

Eilen 21.11
Hieman tositietoa oheisista opinnoista
Kuulkaapas nyt onnettomat asioista selvää ottamattomat ja tietämättömät. Opistoissa jokaista opintoviikkoa tehtiin samat määrät täysin joustamattomassa oppimisympäristössä töitä kuin ylipistoissa. Mitään ei annettu anteeksi ja asiat oli osattava ennen kuin tenteistä päästiin läpi. Vanhan opistomerkonomin tutkinnossa on mm. kansantaloutta(hyvin keskeinen tietämisen alue) kaksinkertainen määrä verrattuna AMK opiskeluun. Syykin on hyvi selvä. Itseasiassa ihan looginen mutta kukaan itseään täynnä oleva amk-inssi tai trade ei ole viittinyt suhteuttaa maan oloihin koulutusjatkumoita. Opistokoulutus oli kehittynyt huippuunsa ennen 90-lamaa Ja 80-luvun lopussa oli varaa opettaa pitkiä oppituntikokonaisuuksia. Itse tein kauppaopistossa neljän ja viiden päiviä jatkuvasti koko kolmivuotisen jakson. Siinä ei ollut mitään luppo-aikaa vaat tiukkaa opiskelua koko aika. Kyllä sitä sitten takki olikin tyhjä kun valmistuttiin. Ihan tyhjä. Valmistuneet lähtikin liike-elämään suoraan hyviin hommiin aina kaikki. Kun Sittemmin olen käynyt AMK.ssa opiskelemassa sitä ja tätä on siellä tahti aivan toinen. Ammattikoulunkin käyneenä vertaisi lähinnä ammattikoulutahtiseen opiskeluun AMK-opintoja. mm Tradenomi pinnoissa on iso määrä leppoisia ryhmätöitä ja erilaisia tutki kirja ja tee 5sivuinen esitys... Ja puhtaasti sääsötyistä. Ei enää ole varaa pitää hirveätä määrää oppitunteja. ei ole niin ei ole. Kun olen myös opiskellut sattumalta Teatterikorkeakoulun avoimessa ja Helsingin ylipiston avoimessa on ne lähinnä opiskelutahdiltaan vanhojen opisto-opintojen tasoisia. Siis joutuu tekemän töitä. Ammattikorkeakoulu siis on nimenä väärä. pitäisi olla HKAK eli Hieman Korkeampi Ammatti Koulu. Ei muuta. Ei kannata silloin pitää melua kun ei ole empiiristä kokemuspohjaa. Ns peruskoulupohjaisilla Kauppaopistolinjoilla oli rankka tahti. Ensimmäisenä vuonna mentiin mm. kielissä Suomi, Ruotsi, Englanti koko lukion oppimäärä läpi. siitä syntyi se valikoituma ketkä jatkoivat opistoon ja ketkä jäivän kouluun. Oppimäärien sisällältään yo-merkonomi ja kauppatieteen kandi on täysin saman määrän opiskelleita. ja Opistomerkonomi on muuten mutta lukion uskonnon, historian ja ympäristöaineiden tiedoista osa puuttui. Se vielä koulu ja ammattikoulututkintoinin on eroa Että ammattikoulusta ei saanut tutkintoa. Se oli vain koulutus. Merkantti, lähihoitaja, jne olivat kaikki kouluasteisia Tutkintoja. Syykin on aivan selvä. Ammattikoulussa ei ole kuin puolet siitä määrästä lukuaineita kuin kauppakoulussa ja Sairaanhoito-oppilaitoksen koulun puolella oli.
7
Työ ja opiskelu > Opiskelu > Ammattikorkeakoulut
27.03.2015
Pakkoruotsin ruma tarkoitus
Pakkoruotsilla on ruma historiallinen tausta ja sivistystä haittaava tarkoitus. Ruotsinkieliset ovat historiallisesti määränneet mitä suomalainen saa oppia. Pakkoruotsi ei ole poikkeus tässä. Pakkoruotsilla yritetään pitää suomenkieliset toisen luokan kansalaisina. Ruotsinkieliset tahot ovat aina vastustaneet suomalaisen kansanosan sivistyksen lisääntymistä. Mitä enemmän on alistettuja duunareita sitä enemmän etuja ja taloudellista hyötyä siitä riittää heille. Koulutettua kansaa on vaikeampi manipuloida eliitin tarpeiden mukaisesti. Pakkoruotsi on suora jatkumo ruotsalaisuuden historian rumuudelle. Ruotsinkieliset tahot jarruttivat suomen kielen ottamista viralliseksi kieleksi ja opetuskieleksi kaikissa vaiheissa. Ruotsinkieliset eivät rakenna enää piikkilankaesteitä suomenkielisten lasten koulujen ympärille mutta pakkoruotsilla he ovat rakentaneet sivistyksellisen piikkilankaesteen kaikille suomenkielisille. Pieni lista ruotsalaisuuden rumasta historiasta. Agricola joutui odottamaan 4 vuotta painolupaa että sai Uuden Testamentin painettua. Kesti sata vuotta että löytyi rahat Raamatun kääntämiseen kokonaisuudessaan. Vuoteen 1860 asti onnistuivat ruotsinkieliset tahot estämään suomenkielisen kirjallisuuden painamisen, ja siten kirjallisuuden ja lukutaidon kehittymisen suomenkielisten joukossa. http://fi.m.wikipedia.org/wiki/Kieliasetus_(1850) Mikkeliin anottiin koulua suomenkielisille mutta saatiin ruotsinkielinen koulu v. 1873, vaikka alueella ei ollut tarvetta ruotsinkieliselle koululle. Vuonna 1908 Espoossa suomenkielinen koulu saarrettiin piikkilangalla että lapset eivät pääsisi kouluun. Helsingin yliopisto suomalaistettiin vasta hivenen ennen Talvisotaa 1937, vaikka suurin osa opiskelijoista oli ollut suomenkielisiä jo pitkään. Nykyinen pakkoruotsi tuli peruskoulu-uudistuksessa yli neljäkymmentä vuotta sitten. Uusin piikkilanka-aita on Rassenburgin (Raasepori) pakkoruotsin aloittaminen jo ensimmäisellä luokalla kaikille suomalaisille lapsille vaikka suurin osa halusi englantia ensimmäiseksi.
0
Työ ja opiskelu > Opiskelu > Ammattikorkeakoulut

Sivu /874