Hui, miten kylmää,...

Me ostettii 55e Tokmannilta metsästäjän teltta,siellä iso tynnyri aina täynnä vettä . Siellä tuvassa käyn aina, kauhalla vettä päälleni heittelemässä. Täytän sen aina,kun meillä on kukkien kastelua varten letku järvestä. Aina on lämmin vesi, olen katselijoilta turvassa ,kun se on 2m korkea voi seisallaan olla
maa on pohjana,joten vesi menee maansisää..
30 hellettä.

Joo o, kaikkia konsteja voi käyttää että helpottaa saunalla juoksut ja veden lämmitys. Täällä on ympäröivät koivut siementäneet niin runsaasti, otin letkulla terassin lattian puhtaaksi, kun pähkinäpensaatkin siementää nyt, pöllysi oikein kun pöytäliinan ravistelin.

Mukava istua hetki jalat märällä puulattialla ja niin raikas tuoksu koko pihassa:D

Pitäisi taas parturoida villiviinikin, oviaukko ja kaari-ikkuna on ihan peitossa nyt, mutta eipähän pääse asiattomat kurkkimaankaan.

Täällä 32 ja jotain till, en vain jaksa nousta tarkistamaan, kävin minäkin suihkussa ja nyt vasta alkoi hikirauhaset toimia.
Pieni ilmavirta liikkuu vai luulenko vain?
Koko päivän olen kuunnellut relax-musiikkia, ja välillä torkuin päivä on ollut rankka, menen yhden lapseni luo yöksi jos tämä kuumuus ei hellitä eikä tuulen virettä löydy.
Lapsetkin jo sen verran isoja etteivat karaokeakaan enää siellä kellaritiloissa harrasta.

Ei tämä kuumuus vielä haitaksi ole, tätähän etelään mentiin hakemaan lämmintä merivettä ja kuumaa hiekkaa eikä ole unohtuneet kuumat yökerhotkaan!

Kuumia tunteita kaikille ! ;-DDD

Tulin vielä uutisia lukemaan,niin vilkaisin tämän päivän antia.

Useamatkin ovat helteestä pökerryksissä,minun on helppo laiturilla jalkojani heilutella,kun tämä on suojaisa lahukka .

Ranta on niin lähellä,jotta nykyään ei saisi rakentaakaan näin
veden rannan lähelle.

Nautitaan koti Suomen lämmöstä,tätä nuorena haettiin ympäri maailmaa..

Mutta kun yötkin. Äsken nähdyissä klo 18 uutisissa mainittiin että jossakin päin suomea oli mitattu 21 C yön lämpötilaksi.
Trooppisen yön lämpötilaan tarvitaan 20 C. Tuo harvinainen yölämpötila siis ylittyi viime yönä.
En erikoisesti kärsi näistä korkeista lämpötiloista kun jätän menemättä aurinkoon. Meillä koko päivän tuulisilla paikoilla pieni tuulenvire vähensi kuumuutta.

Nukkuma lämpötila saattaa laskea jopa 25 C aamuyöllä. En ole tarkistanut. Kuitenkin lasken päiviä, että säätyyppi hiukan viilentyisi.

Viileässä on rauhallisempi uni raikas hengitysilma antaa syvän unitilan, peitoksi riittää pussilakana.
Tänään oli paarmoja jo pihapiirissä, saksin nurmikkoa aamupäivästä kun huolto ajeli koneella taas paikat siistiksi.
Nuorimies tuli kyselemään minulta voiko ajaa etten häiriinny? ;-DD
Tahallaan yritti varmaan piristää kun istui käsi poskella tuossa terassilla, no vastasin veltosti että ''anna palaa''!

Lämmin jatkuu ainakin tämän viikon ukkosista ei havaintoja pientä kuuroilua saattaa esiintyä, vaikka ei noihin säätietoihin aina kannata uskoa.
Hyvää tekisi edes pieni kuuro, koivunsiemeniä sataa kaiken aikaa niitä on tukkakin hetkessä täynnä, varmasti vielä sänkyynkin niitä riittää.

Aamulla olin kovasti lähdössä mustikkametsään hakemaan maustetta jogurttiin, vaan ei tässä kuumuudessa uskalla hommia harrastaa, käärmeetkin ovat kovasti virkeitä kuumalla säällä.

Niinpä, ei minun pitäisi valittaa, kun ei, vielä ja koputan puuta, ole sydänsairauksia. Kyllä muistan sanoa heti perään, jos tulee jotain valitetuksi, että nämä omat vaivani eivät mittään verrattuna vakavampiin. Mutta, mutta, kun en oo koskaan välittänyt helteisistä säistä ja seisovasta ilmasta, niin kyllähän tää vähän rasittaa. Onhan siihen oma syynsä jossain elimistössä, ettei kuumuudessa ole hyvä olla.

Sain eilen tuohon turvonneeseen jalkaterääni jottain tulehduslääkevoidetta ja nesteenpoistopillereitä, pitää kans käydä jonkinlaisessa sydäntä koskevassa kokeessa.

Mitenkä lieneekin näinä päivinä tullut oma äitini usein mieleeni, kun vuonna 1988 oli käymässä meillä viimestä kertaa. Asuimme silloin jo Itä-Suomessa rivitalon päädyssä, oli kauhia helle. Ei me äidin kanssa osattu nukkua juuri lainkaan, hän kärsi siitä helteestä niin paljon. Kaksi vuotta siitä hän jo kuolikin. Tämän ikäisenä kuin minä nyt.

Ihmeen hyvin olen voinut helteellä sydänjutustani huolimatta, leikkaus 14 v. sitten korjasi paljon tilannettani.
Pakkanen 10-15°on se suurin rajoittaja minulla, se kun salpaa hengitystä, mutta hyvä näinkin.
Just ajattelin tuota kivilattiaa keittiössä, miten hyvältä tuntuu paljaille jaloille viileys. Jos tästä vielä yöt lämpenee, laitan täkkini tuplana lattialle, on se muuten liian kova, Siinä kun oikaisis ja kädet pitkin lattiaa, ei tukka olis kostea niskasta ja tyynyliina.
Yhden tyynyn jo viskasin pyykkikoriin ja peittokin saa pesun ensviikolla. Juri Enzon ja perheensä tapaan sunnuntaina Sipoossa, lupasin valmistaa kalahyytelön piparjuurikermalla, kun Yrjö hakee kotoa. Kurjaa jos näin kuuma on, sekin valmistaa.
Mietin kyllä oikoteitse hyytelöittää vuokassa, valmiit Veronikan silakat mädillä, ja ravunpyrstöjä tilleineen koristeeksi.
Kymmenvuotishääpäivää siellä juhlistetaan, Pompejissa olleet todistajat vain kutsuttu rentoon pieneen tapaamiseen järvenrannalle. Mieluista on heitäkin nähdä :)

Minusta on kiva lukea sini-sirkun ruokien valmistamisia. Miten sinä jaksatkin, ite oon tullut niin ykstotiseks, että helpoilla livahan jos vieraita käy syömässä. No eipä heitä enää juuri lainkaan käykään, jos en kutsu. Siinä edellisessä asuinpaikassani oli vielä tarkoitusta ruuanlaitolla ja leipomisilla, leipääkin tein jos minkämallista. Oli niin luonnollista se, että naapureille kans ja tutuille, niitä kovan onnen poikiakin kävi syömässä. Täällä on ihan eri juttu, " arvokkaampia" naapureita ja itsellisiä, eivät he tarvitse naapuriapua tai siis ei ole sitä välittömyyttä kuin siellä entisessä. Tosi ilahtuneita olivat siellä ihmiset, jos lämpimäisiä jakeli. Höpsöltä vaikuttaisin...no oonhan kyllä muutenkin, jos kiikuttaisin tässä rapussa jollekin jotain. Höh.
Se oli sitä aikaa juu, ja nyt on nyt.

On tuolla kirkolla , vai liekö jossain muussa paikassa nyt, ruokajakelua kerran viikossa, kyllähän täällä-kin tarvitsijoita riittää.
Tuosta silakasta vielä, ei se nykysin mikkään köyhyyden merkki oo, jos silakkaa syö, aika tyyristähän se on kaupassa Kausiluonteista on senkin myynti kuten muikun. Nyt sanon "muikku" , jotta tulee vähän ilmettä naamaan, siis muikut teillekin!

Nyt menin kyllä itseeni, ajattelin omakohtasesti, että jos mulle tulis täällä joku tuoretta pullaa tarjoomaan, niin aika hölmistyny olisin. Ja nyt naurattaakin tilanne, ei kuulu tämän talon imagoon juoksennella pullavati kädessä pihalla. En toki halua loukata naapureitani sanomalla arvokkaiksi, mutta ju nou, mitä tarkoitan. Juuri tuota omaa hölmistymistäni.

Mutta hurjaks on ruvennu alakerran lintumummo, taas väärin sanon,ettäkö hurjaks, mutta muutamana aamuna on ilmestynyt tuonne hänen lintujen talviruokintapaikalleen taas sapuskaa. Monena aamuna oon keittiön ikkunasta katsoessani luullut näkeväni väärin, mutta kyllä siellä taas ruokaa on, nyt näki selvästi.

Huomenta, menihän suu täälläkin jo lukiessa hymyyn! Tuo lintumamma siellä, saattaa olla niin tottunut viemään leiväntähteet linnuille, ettei tule ajatelleeksi vuodenaikaa, tarvitseeko ne. Pienjyrsijöitä vaan tuppaa maahan varisseet murut lisäävän.
Tuo tuliaisten vieminen ei niinkään ole tapanani, omilleni en sitä juurikaan harrasta kun itsekin ovat kiinnostuneita ruuanlaitosta. Asia on hieman toinen akateemisten tutkijoiden kohdalla, pariskunnan ihastus valmistamiini on ollut ilo sinänsä.

Kevättalvella siirryin minäkin tee'aterioihin venäläisittäin, tarjottuani poikani filip.vävyn perhekunnalle, usein aterioita täällä isoäidin luona. Helppo muoto yhteisen aterian aikana tutustua eri maiden ihmisiin.

Vapputätini yli 90v. vei jälkipolvensa ravintolaan ruokailemaan, voimien ehtyessä. Nauroimme tosin, että miten ihmeessä ne ateriat äidin ympärillä, voi olla niin rakkaita molemmin puolin:D

https://www.youtube.com/watch?v=KVKhKOh9BZo


Pirteyttä iltapäivään,.... Bosseltä ja Robetilta:D

Älkää valittako lämmöstä, kyllä siihen tottuu. Meillä täällä Australiassa tuo 30 on vakituinen lämpötila. Saattaa nousta jopa lähelle 50 oikein keskikesällä, siis Tammikuussa. Ja sekin on kestettävä.

Kyllähän täällä hereillä on varmasti paljon muitakin kuin minä. Aikaisin herääjä olenkin, iltauninen-aamuvirkku. Ihmeen sikeitä nukuinkin tänä yönä,pari tuntia sitten nousin, on mukavan vilpoisahkoa tämä aamuyö.
Tottuuko lämpöön, ainaiseen kuumuuteen...tietysti nuorempana sopeutuu paljon helpommin, kuka mitenkin. Jos on suht.terve, voimissaan vielä, niin tähänkin.

Edelleen pitää sanoa, mten kunnioitan näitä sitkeitä ihmisiä täällä Herwoodissa. Nyt kun minäkin oon kulkenut kesäaikana eestaas ostarilla tällä palvelubussilla, niitä on muuten kaikkiaan 17 pikkubussia Tampereen alueella, niin paljon on tullut keskustelututtuja. Kyllä vähätellä voi omia pikku vaivojaan, eilenkin tuli puheeksi, kun ihmisillä on sydänsairauksia ja astmaa, eivät sitä voihki....no, tietysti niin kauan kuin jaksavat, kulkevat itse. Entäpä liikuntarajoitteiset yms., heistä oon ennenkin kertonut. Kaikenlaisia eri ammateissa olleita ihmisiä, yhtenäistä porukkaa olemme.. Eikä näissä busseissa kulku ole yksinomaan vanhusten asia, jos on tarve tällaisen bussin käyttöön, siitä vaan.

" Lämpimiksein" vaan vähän haastelin tällaista smooltookkia, että hereill ja henkis ollaan. Kuunteliskohan uutisia lainkaan tänä aamuna vai vieläkö petiin venytteleikse menis.

Tässä kun on aamusta reippaampi kuin sitten iltapäivän puolella, keittää rupsautin loput puolukkani, osan mehuks, osasta tein taas kiisselii, usseinhan sitä oon tehnyt ja varsinkin nyt on kuumalla kevyttä syötävää.
Täällä olikin vähän tuulenviriä, ai jaa on edelleen, tuo ilman liikekin virkistää jo.

Olipa minullakin se uimakesä vuonna 2001, asuttiin siellä Vihdissä järven rannalla Kotkanpesässämme. Oohan mie siitäkii kertonu....mistäs en ois.. kallion seinämään rakennetu mökki, jonne vei sitten aika pitkät portaat, en ennä muista montako askelmaa. Sen kesän uin joka päivä.
Paljon tuli rapuja siitä järvestä, ukkoin niitä pyydysteli, jo mielestäin liikaaki.
Ja sithän me lähettiin Viroon. Portugal oli toinen vaihtoehto, mut kun miehin oli vähän arempi äkkinäisiin tempauksiin, se jäi..

Oispas kiikarit, pääsis vähän kytikselle. Kun tämä minun ihanuuteni kiepsahti tuolla parvekkeella kukat kastelemassa, niin siitä lähtien on tuossa vastapäisen talon ikkunassa kadun toisella puolen jököttänyt seistä joku olemukseltaan miehen näköinen, nii ois ollu kiva verhon takkaa tarkistella, millanen mies.

No niin, tässäpä tää aamu vierähtikin, yheksän kieppeillä lähen jo ns. liikenteeseen, kuten sanonta kuuluu.
Heippa sit!

Meillä täällä on satanut, tuskin paljon mutta kuitenkin, illalla nostelin terassin kukkaset nurmikolla ja kaatelin kastelukannusta vettä reilusti niitten lehdille, nyt menin ottamaan ne pois sieltä niin valtava kaste siellä olikin.
Tarkastelin vähän ja huomasin että raja aidoillakin oli vesipisaroita hyvä että jotain sadepilviäkin liikkuu vielä, tosin varmaan pieniä kuuroja.
Kaksi päivää olen pärjännyt etten ole kaupassa käynyt hyvin pärjää suolasella voileivällä, no nyt aamulla voileipä ja aamupäivällä kaurapuuro, pakastin tulee tyhjentää sieltä aina jotain löytyy.
Alkaa jo tämä kuumuus viemään voimia, ja oikeesti laiskistuttaa jo vietävästi.

Ensiviikon sääennusteessa on jo lämpöhuippujen madaltumista, yritetään vielä kestää.
Tämä asiani meni päinvastaiseen mitä otsikko kertoo ;-)).

Aikanaan olisin ollut valmis lähtemään Austraaliaankin, vaan mies perusti mieluimmin muovialan yrityksen Suomeen. No, siinähän lapsetkin sitten työelämänsä viettivätkin suurelta osin.
Portugal'iin vuorostaan lähtee kuopukseni hevoshoitsutyttö, eipä tunnu löytävän paikkaansa Suomessa, pitäneekin jututtaa ennen lähtöään, minkälainen talli ja yritys siellä odottaa ym. Ilmeisesti palkkaetu asuntoineen houkuttaa, ja työmatkojen olemattomuus. Onhan se tietenkin ala jolle on kouluttautunut, hevostyttöhän äitinsäkin oli, ja hyvä teinikilparatsastaja. Vielähän minäkin karautin lähes 50 kymppisenä lämminverisellä, Sipoon hiekkatasangolla, niin että hiekka hulmusi perässä.
Facen kautta sentään voi pitää yhteyttä, jos pulaan joutuvat, mitä olenkin tähdentänyt.

Voi tätä kesäaamun ihanuutta, aurinko pilkoittaa tammenlehtien välistä, saaden niin kirkkaita eri vihreän sävyjä. Kauniita ja vahvoja on tammenlehvätkin, pyöreine reunuksineen.

sinulle ss. Pientilan emännän hommista olet puhut, mutta on ollut firmakin ja tateilija
mies ja olet hesassakin konttorissa työskennellyt ja vanhuksia hoitanut. Itse olet taiteilija ja vielä huippuratsastaja, kaikkea osaat. Sukulaisistasi olet kertonut niin ihmeellisiä tarinoita, onko heistä puolet ulkomailta ? luulisi noin mahtavalla persoonalla olevan vientiä joka markkinoilla, vieläkö olet vapaa nainen??

Menee ne kertoilut vähä överiks, mutta hauska niitä on lukea.
Turhaa tarttua joka tavuun.

Nooh, todellisuus on aina tarua ihmeellisempi, ihanan vanha jo saan olla, ikinuori kyllä mieleltäni, vapaa ja itsenäinenkin, ja kotonani viihtyvä, ei ole kyllä yhtään tarvetta mistään ihailuista, en edes ymmärrä mitä erinomaista muka,....
Hyvän johtotähden avulla saanut navigoida suvantoon, jossa haluan olla.