perämoottori puoltaa

...tohatsun ohjekirjan mukaan evää käännetään siihen suuntaan mihin vene kaartuu. lienee avaajan tapuksessa hyödytöntä jos vapaalla ollessaankin kone vääntää venettä. En ole moista ennen kuullut että vapaalla.....

vapaallaminäkin kirjoitti:

...tohatsun ohjekirjan mukaan evää käännetään siihen suuntaan mihin vene kaartuu. lienee avaajan tapuksessa hyödytöntä jos vapaalla ollessaankin kone vääntää venettä. En ole moista ennen kuullut että vapaalla.....

Lue lisää

Jäähdytysreiät ummessa toiseltapuolen - vesi virtaa toiselle puolelle ja kääntää venettä.

herlokkisolminen kirjoitti:

Jäähdytysreiät ummessa toiseltapuolen - vesi virtaa toiselle puolelle ja kääntää venettä.

jäähdytysreiät? kerro tarkemmin, en ole koskaan aiemmin kuullut "jäähdytysreiístä"????

Jäähdytysvettä jos tarkoitat, se tulee yleensä pääosin potkurin keskiön läpi.

oudoksuja kirjoitti:

jäähdytysreiät? kerro tarkemmin, en ole koskaan aiemmin kuullut "jäähdytysreiístä"????

Jäähdytysvettä jos tarkoitat, se tulee yleensä pääosin potkurin keskiön läpi.

Lue lisää

Viisastelua. Eikä muuten vanhoissa pikkukoneissa välttämättä tule potkurin läpi.

viisastelua kirjoitti:

Viisastelua. Eikä muuten vanhoissa pikkukoneissa välttämättä tule potkurin läpi.

viisastelua, pikkukoneet eivät väännä venettä mihinkään, tuli vesi mistä reiästä hyvänsä.

Kaikkea sitä kuuleekin, Evareissa ei oo ees "hainevää", kun ne ei kampea ollenkaa. Ainakin alle 40hp:ssa ei oo ollenkaan.

katoppa moottoria takaapäin. Kun potkuri pyörii yläpuoli oikealle, ja alapuoli vasemmalle, niin potkurin kampeaminen johtuu siitä, että potkurin ala ja yläosassa on erilainen veden paine, jolloin alhaalla oleva lapa kääntää moottoria enemmän, kuin ylhäällä oleva lapa.
kavitaatio levyssä on niin pieni vedenvastus, varsinkin pintaliuussa, ettei se vaikuta juuri nimeksikään.Se hainevä pystyy vinossa ollessaan pitämään voimat tasapainossa, vaikka siihen kyllä lapasuihkut osuvat aikalailla, kun se on vielä potkurin takapuolella.

Tuotapa tuotanoin kirjoitti:

katoppa moottoria takaapäin. Kun potkuri pyörii yläpuoli oikealle, ja alapuoli vasemmalle, niin potkurin kampeaminen johtuu siitä, että potkurin ala ja yläosassa on erilainen veden paine, jolloin alhaalla oleva lapa kääntää moottoria enemmän, kuin ylhäällä oleva lapa.
kavitaatio levyssä on niin pieni vedenvastus, varsinkin pintaliuussa, ettei se vaikuta juuri nimeksikään.Se hainevä pystyy vinossa ollessaan pitämään voimat tasapainossa, vaikka siihen kyllä lapasuihkut osuvat aikalailla, kun se on vielä potkurin takapuolella.

Lue lisää

Täsmennetään lisää

Tämä paine-ero - teoria oli aikanaan kai muuan Vene-lehden toimittajan käsitys ja runsaasti esiin tuoma asia, jolla perusteltiin jopa uppoumarunkoisen taipumusta kääntyä peruutettaessa vain toiseen suuntaan.

Veden, tai muun väliaineen vastus riippuu aineen tiheydestä, ei sen paineesta, ja vesi ei niin paljon sentään puristu paineessa että sen tiheys muuttuisi merkittävästi potkurin halkaisijan matkalla.
Häiriöttömässä virtauksessa potkuri synnyttää akselinsuuntaisen työntövoiman ja pyörintää vastaavan vääntömomentin, kaikki muut potkurin veneeseen vaikuttavat ilmiöt johtuvat potkurivirtauksen osumisesta runkoon, peräsimeen, tukiin ym esteisiin.
Asia on helposti itsekin todettavissa, jos sivuttaisveto johtuisi potkurista, sen pitäisi olla saman suuruinen sekä eteen että taaksepäin !

Myöskään potkurin momentin vaikutusta on vaikea liittää tuohon kampeamiseen, esimerkiksi 40 hv perämoottorin momentti kallistaa venettä vastakkaiseen suuntaan saman verran koin jos 80 kiloinen kuski siirtyisi 15 cm sivusuunnassa !

Tämä potkurin ns. sivuttaisveto on tälläkin palstalla todettu useampaan kertaan vain huhuksi, jonka todenperäisyyttä ei ole vaivauduttu miettimään, ts. kaikki kirjoitettukaan teksti ei aina ole täysin validia.

e.d.k kirjoitti:

Täsmennetään lisää

Tämä paine-ero - teoria oli aikanaan kai muuan Vene-lehden toimittajan käsitys ja runsaasti esiin tuoma asia, jolla perusteltiin jopa uppoumarunkoisen taipumusta kääntyä peruutettaessa vain toiseen suuntaan.

Veden, tai muun väliaineen vastus riippuu aineen tiheydestä, ei sen paineesta, ja vesi ei niin paljon sentään puristu paineessa että sen tiheys muuttuisi merkittävästi potkurin halkaisijan matkalla.
Häiriöttömässä virtauksessa potkuri synnyttää akselinsuuntaisen työntövoiman ja pyörintää vastaavan vääntömomentin, kaikki muut potkurin veneeseen vaikuttavat ilmiöt johtuvat potkurivirtauksen osumisesta runkoon, peräsimeen, tukiin ym esteisiin.
Asia on helposti itsekin todettavissa, jos sivuttaisveto johtuisi potkurista, sen pitäisi olla saman suuruinen sekä eteen että taaksepäin !

Myöskään potkurin momentin vaikutusta on vaikea liittää tuohon kampeamiseen, esimerkiksi 40 hv perämoottorin momentti kallistaa venettä vastakkaiseen suuntaan saman verran koin jos 80 kiloinen kuski siirtyisi 15 cm sivusuunnassa !

Tämä potkurin ns. sivuttaisveto on tälläkin palstalla todettu useampaan kertaan vain huhuksi, jonka todenperäisyyttä ei ole vaivauduttu miettimään, ts. kaikki kirjoitettukaan teksti ei aina ole täysin validia.

Lue lisää

Yllättävää miten hassuja vastauksia....

e.d.k kirjoitti:

Täsmennetään lisää

Tämä paine-ero - teoria oli aikanaan kai muuan Vene-lehden toimittajan käsitys ja runsaasti esiin tuoma asia, jolla perusteltiin jopa uppoumarunkoisen taipumusta kääntyä peruutettaessa vain toiseen suuntaan.

Veden, tai muun väliaineen vastus riippuu aineen tiheydestä, ei sen paineesta, ja vesi ei niin paljon sentään puristu paineessa että sen tiheys muuttuisi merkittävästi potkurin halkaisijan matkalla.
Häiriöttömässä virtauksessa potkuri synnyttää akselinsuuntaisen työntövoiman ja pyörintää vastaavan vääntömomentin, kaikki muut potkurin veneeseen vaikuttavat ilmiöt johtuvat potkurivirtauksen osumisesta runkoon, peräsimeen, tukiin ym esteisiin.
Asia on helposti itsekin todettavissa, jos sivuttaisveto johtuisi potkurista, sen pitäisi olla saman suuruinen sekä eteen että taaksepäin !

Myöskään potkurin momentin vaikutusta on vaikea liittää tuohon kampeamiseen, esimerkiksi 40 hv perämoottorin momentti kallistaa venettä vastakkaiseen suuntaan saman verran koin jos 80 kiloinen kuski siirtyisi 15 cm sivusuunnassa !

Tämä potkurin ns. sivuttaisveto on tälläkin palstalla todettu useampaan kertaan vain huhuksi, jonka todenperäisyyttä ei ole vaivauduttu miettimään, ts. kaikki kirjoitettukaan teksti ei aina ole täysin validia.

Lue lisää

Tuo oli aika hyvä korjaus.

Sattui muuten taannoin vanhan perämoottorini kanssa rassaillessa että poistin tuon ohjainevän ajatuksena että se oli pelkkä suojasinkki ja vain haitta sisävesillä ja kun vene ei edes seissyt vedessä.

Kampeaminen oli kaameeta, sai oikein pidellä että vene ei kääntynyt oikealle, kahvasta irrottamista ei voinut edes ajatella.
Asia jäi silloin, mutta nyt kun tämä tuli esille, se alkoi selvitä.

Potkuri pyörii takaa katsoen myötäpäivään ja jos potkuri vetäisi sivulle, veneen pitäisi kammeta vasemmalle, jos taas potkurivirta kääntää kavitaatiolevyä, kääntyy vene oikealle.

Oma veneeni ainakin kampesi oikealle, moottorina Honda 10 hv, selitykset ilmiölle tuntuvat siten johdonmukaisilta.

e.d.k kirjoitti:

Täsmennetään lisää

Tämä paine-ero - teoria oli aikanaan kai muuan Vene-lehden toimittajan käsitys ja runsaasti esiin tuoma asia, jolla perusteltiin jopa uppoumarunkoisen taipumusta kääntyä peruutettaessa vain toiseen suuntaan.

Veden, tai muun väliaineen vastus riippuu aineen tiheydestä, ei sen paineesta, ja vesi ei niin paljon sentään puristu paineessa että sen tiheys muuttuisi merkittävästi potkurin halkaisijan matkalla.
Häiriöttömässä virtauksessa potkuri synnyttää akselinsuuntaisen työntövoiman ja pyörintää vastaavan vääntömomentin, kaikki muut potkurin veneeseen vaikuttavat ilmiöt johtuvat potkurivirtauksen osumisesta runkoon, peräsimeen, tukiin ym esteisiin.
Asia on helposti itsekin todettavissa, jos sivuttaisveto johtuisi potkurista, sen pitäisi olla saman suuruinen sekä eteen että taaksepäin !

Myöskään potkurin momentin vaikutusta on vaikea liittää tuohon kampeamiseen, esimerkiksi 40 hv perämoottorin momentti kallistaa venettä vastakkaiseen suuntaan saman verran koin jos 80 kiloinen kuski siirtyisi 15 cm sivusuunnassa !

Tämä potkurin ns. sivuttaisveto on tälläkin palstalla todettu useampaan kertaan vain huhuksi, jonka todenperäisyyttä ei ole vaivauduttu miettimään, ts. kaikki kirjoitettukaan teksti ei aina ole täysin validia.

Lue lisää

Hyvin vastasit, mutta tiedättehän (kaikki muutkin), että nokkapotkuristen -siis yhellä potkurilla olevien- lentokoneittenkin potkurit vetävät sivulle,muistaakseni n. 3 %, jolloin potkurin akselin on oltava sen verran vinossa, että koneen ei tartteisi kulkea vinossa. Ja hyvin näemme, ei lentokoneissa ole vinoon vetäviä muita tekijöitä, kuin että kuskista katsoen potkurin pyöriessä oikealle, osuu potkurivirtauksen kierre oikean siiven yläpuolelle, ja taas vasemman siiven alapuolelle, joka vain koettaa kallistaa konetta oikealle-aksiaalisesti.
Mutta se ei taas pitäisi vaikuttaa ollenkaan sivulle kampeamiseen sitä 3%.

Perämoottoria kiihdytettäessä luonnollisesti kampiakselin, ja vauhtipyörän paino vääntää moottoria toiseen suuntaan, johtuen mäntien nojautuessa aina sylinterien seinämiin samalle puolen, kiertokankien joutuessa vinoon asentoon. ja varsinkin täristävissä yksipyttyisissä pikkumoottoreissa moottoreissa se näkyy.
Tuplapotkureissa on kaikki vääntävät voimat veteen keskenään aikalailla tasapainossa, jolloin ei tarvita vinossa olevia ohjauseviä asiaa korjaamaan.Ja NE EVÄT kyllä korjaavat moottorin kääntymisvoimia, mutta eivät poista sivulle vetävää voimaa kokonaan.

Mutta nokkapotkureilla olevien lentokoneitten kampeamaa ei selitä mikään muu, kuin että ilmassakin on parin metrin korkeuserolla-lapojen kärkien välillä jo merkittävä ilmantiheyden, tai paine-eron takia sivulle vetävä vaikutus, kun potkurin pyörimisnopeus on riittävän suuri.-Potkurin nopeus kasvattaa sitä olemattoman pientä paine-eroa silmin havaittavaksi,
ja koska ilman ja veden välillä on aikamoinen tiheysero, niin veneen potkuri halkaisijansa -pienuudestaan huolimatta luonnollisesti kehittää suuremman sivulle vetävän voiman.

Myös mainitsemallasi kavitaalevyyn sivuttain osuvalla lapojen virtaus sykäyksillä on varmasti vaikutusta,-sitä ei monikaan taida ees huomata,- minä mukaan lukien:))

Ja aivan sama sivulle vetävä voima esiintyy myös niissä lentokoneissa, joissa on potkurit siivissä, mutta niistä puuttuu se konetta kallistava vaikutus melkein kokonaan, muttei 100 prosenttisesti. Jos potkurit pyörivät samaan suuntaan.

Ainut, millä se saadaan lentokoneistakin poistettua, 100 prosenttisesti-on se, että potkurit pyörivät erisuuntiin.

Oli ihan mielenkiintoista pureutua pyörivien vipuvoimien maailmaan, kun kaikki pyörivät vehkeet saavat toljotuksen hämmästyksen naamalle-aina uudestaan :))

Tuotapa tuotanoin :) kirjoitti:

Hyvin vastasit, mutta tiedättehän (kaikki muutkin), että nokkapotkuristen -siis yhellä potkurilla olevien- lentokoneittenkin potkurit vetävät sivulle,muistaakseni n. 3 %, jolloin potkurin akselin on oltava sen verran vinossa, että koneen ei tartteisi kulkea vinossa. Ja hyvin näemme, ei lentokoneissa ole vinoon vetäviä muita tekijöitä, kuin että kuskista katsoen potkurin pyöriessä oikealle, osuu potkurivirtauksen kierre oikean siiven yläpuolelle, ja taas vasemman siiven alapuolelle, joka vain koettaa kallistaa konetta oikealle-aksiaalisesti.
Mutta se ei taas pitäisi vaikuttaa ollenkaan sivulle kampeamiseen sitä 3%.

Perämoottoria kiihdytettäessä luonnollisesti kampiakselin, ja vauhtipyörän paino vääntää moottoria toiseen suuntaan, johtuen mäntien nojautuessa aina sylinterien seinämiin samalle puolen, kiertokankien joutuessa vinoon asentoon. ja varsinkin täristävissä yksipyttyisissä pikkumoottoreissa moottoreissa se näkyy.
Tuplapotkureissa on kaikki vääntävät voimat veteen keskenään aikalailla tasapainossa, jolloin ei tarvita vinossa olevia ohjauseviä asiaa korjaamaan.Ja NE EVÄT kyllä korjaavat moottorin kääntymisvoimia, mutta eivät poista sivulle vetävää voimaa kokonaan.

Mutta nokkapotkureilla olevien lentokoneitten kampeamaa ei selitä mikään muu, kuin että ilmassakin on parin metrin korkeuserolla-lapojen kärkien välillä jo merkittävä ilmantiheyden, tai paine-eron takia sivulle vetävä vaikutus, kun potkurin pyörimisnopeus on riittävän suuri.-Potkurin nopeus kasvattaa sitä olemattoman pientä paine-eroa silmin havaittavaksi,
ja koska ilman ja veden välillä on aikamoinen tiheysero, niin veneen potkuri halkaisijansa -pienuudestaan huolimatta luonnollisesti kehittää suuremman sivulle vetävän voiman.

Myös mainitsemallasi kavitaalevyyn sivuttain osuvalla lapojen virtaus sykäyksillä on varmasti vaikutusta,-sitä ei monikaan taida ees huomata,- minä mukaan lukien:))

Ja aivan sama sivulle vetävä voima esiintyy myös niissä lentokoneissa, joissa on potkurit siivissä, mutta niistä puuttuu se konetta kallistava vaikutus melkein kokonaan, muttei 100 prosenttisesti. Jos potkurit pyörivät samaan suuntaan.

Ainut, millä se saadaan lentokoneistakin poistettua, 100 prosenttisesti-on se, että potkurit pyörivät erisuuntiin.

Oli ihan mielenkiintoista pureutua pyörivien vipuvoimien maailmaan, kun kaikki pyörivät vehkeet saavat toljotuksen hämmästyksen naamalle-aina uudestaan :))

Lue lisää

Lienetkö tarkoittanut provoksi tai vedätykseksi, mitta niin kaulana asiasta kuitenkin olet.

Yksimoottorinen lentokoneen potkuri ei aiheuta mitään sivuttaisia voimia.
Siipiin osuvat ilmavirrat vähentävät kääntymistaipumusta ja koneen yläpuolella virtauksen suunta on eri kuin alapuolella ja kun sivuvakaaja on yläpuolella, niin siksi tarvitaan "oikeaa jalkaa".

Muutenkin voisit aivan omatoimisestikin perehtyä asiaan sen sijaan että esität omia mielikuviasi kuin jonkinlaisina totuuksina.

Tuotapa tuotanoin :) kirjoitti:

Hyvin vastasit, mutta tiedättehän (kaikki muutkin), että nokkapotkuristen -siis yhellä potkurilla olevien- lentokoneittenkin potkurit vetävät sivulle,muistaakseni n. 3 %, jolloin potkurin akselin on oltava sen verran vinossa, että koneen ei tartteisi kulkea vinossa. Ja hyvin näemme, ei lentokoneissa ole vinoon vetäviä muita tekijöitä, kuin että kuskista katsoen potkurin pyöriessä oikealle, osuu potkurivirtauksen kierre oikean siiven yläpuolelle, ja taas vasemman siiven alapuolelle, joka vain koettaa kallistaa konetta oikealle-aksiaalisesti.
Mutta se ei taas pitäisi vaikuttaa ollenkaan sivulle kampeamiseen sitä 3%.

Perämoottoria kiihdytettäessä luonnollisesti kampiakselin, ja vauhtipyörän paino vääntää moottoria toiseen suuntaan, johtuen mäntien nojautuessa aina sylinterien seinämiin samalle puolen, kiertokankien joutuessa vinoon asentoon. ja varsinkin täristävissä yksipyttyisissä pikkumoottoreissa moottoreissa se näkyy.
Tuplapotkureissa on kaikki vääntävät voimat veteen keskenään aikalailla tasapainossa, jolloin ei tarvita vinossa olevia ohjauseviä asiaa korjaamaan.Ja NE EVÄT kyllä korjaavat moottorin kääntymisvoimia, mutta eivät poista sivulle vetävää voimaa kokonaan.

Mutta nokkapotkureilla olevien lentokoneitten kampeamaa ei selitä mikään muu, kuin että ilmassakin on parin metrin korkeuserolla-lapojen kärkien välillä jo merkittävä ilmantiheyden, tai paine-eron takia sivulle vetävä vaikutus, kun potkurin pyörimisnopeus on riittävän suuri.-Potkurin nopeus kasvattaa sitä olemattoman pientä paine-eroa silmin havaittavaksi,
ja koska ilman ja veden välillä on aikamoinen tiheysero, niin veneen potkuri halkaisijansa -pienuudestaan huolimatta luonnollisesti kehittää suuremman sivulle vetävän voiman.

Myös mainitsemallasi kavitaalevyyn sivuttain osuvalla lapojen virtaus sykäyksillä on varmasti vaikutusta,-sitä ei monikaan taida ees huomata,- minä mukaan lukien:))

Ja aivan sama sivulle vetävä voima esiintyy myös niissä lentokoneissa, joissa on potkurit siivissä, mutta niistä puuttuu se konetta kallistava vaikutus melkein kokonaan, muttei 100 prosenttisesti. Jos potkurit pyörivät samaan suuntaan.

Ainut, millä se saadaan lentokoneistakin poistettua, 100 prosenttisesti-on se, että potkurit pyörivät erisuuntiin.

Oli ihan mielenkiintoista pureutua pyörivien vipuvoimien maailmaan, kun kaikki pyörivät vehkeet saavat toljotuksen hämmästyksen naamalle-aina uudestaan :))

Lue lisää

Menikö vähän sekaisin ?

Potkuri itse ei aiheuta mitään sivuttaisia voimia.
Potkurivirran osuminen johonkin aiheuttaa ne voimat.

fyysikko 2 kirjoitti:

Menikö vähän sekaisin ?

Potkuri itse ei aiheuta mitään sivuttaisia voimia.
Potkurivirran osuminen johonkin aiheuttaa ne voimat.

Ei sattumalta ole kenellekkään juolahtanut mieleen sellaista mahdollisuutta, että vene on kiero ( jos kone on veneessä kiinni ? )
Paikalla ollessaan kone kone vääntelehtii vain menohalustaan.

Huh huh ! kirjoitti:

Lienetkö tarkoittanut provoksi tai vedätykseksi, mitta niin kaulana asiasta kuitenkin olet.

Yksimoottorinen lentokoneen potkuri ei aiheuta mitään sivuttaisia voimia.
Siipiin osuvat ilmavirrat vähentävät kääntymistaipumusta ja koneen yläpuolella virtauksen suunta on eri kuin alapuolella ja kun sivuvakaaja on yläpuolella, niin siksi tarvitaan "oikeaa jalkaa".

Muutenkin voisit aivan omatoimisestikin perehtyä asiaan sen sijaan että esität omia mielikuviasi kuin jonkinlaisina totuuksina.

Lue lisää

Sanojani, Että sanoin lentokoneen potkurin vetävän vinoon n.3%, kun pitäisi olla- ASTETTA-.


Ja sivulle vetävää voimaa esiintyy myös rihlatusta piipusta ammutun luodin lentoradassa, vaikka on vain muutama milli korkeuseroa ylä-ja alapinnan välillä,- eikä siinä ole sivuperäsintä, vaan ainoastaan ilmanvastus ero.

Rihlaamattomasta piipusta ammutussa luodissa sitä kampeamista ei tapahdu ollenkaan, kun luoti ei pyöri pituusakselinsa ympäri.

Kerroppa sinä, mistä SE johtuu-jos minä mielestäsi puhun vain mielikuvia :)

fyysikko 2 kirjoitti:

Menikö vähän sekaisin ?

Potkuri itse ei aiheuta mitään sivuttaisia voimia.
Potkurivirran osuminen johonkin aiheuttaa ne voimat.

Ilmanvastus eroa voi sanoa potkurivirran "osumiseksi johonkin". eihän se tyhjiössä pyöriessään kampea mihinkään , mutta sitäpä ei fyysikko 2 tullut ajatelleeksikaan :)