Oonko minä lesbo?

se ettet tiedä mikä sua kiinnostaa on ihan ok. Joskus on hyvä antaa aikaa itselleen miettiä näitä asioita ja aikaa myös löytää se juttunsa.
Ehkä sulla nyt vain ei ole kiire mihinkään, jokin sussa etsii tietään ulos. Otat iisisti ja katsot mihin veri alkaa vetämään. En usko että susta tulee pakolla lesbo vaikka käytkin esim jossain DTM yms katsomassa miltä tuntuu, ja myös heteromestoissa.
Mutta sinuna ottaisin ihan rennosti, elät elämääsi eteenpäin ja annat itsesi kehittyä rauhassa. Teet asioita mitkä tuntuu hyville, et väkisin koeta olla jotain. Opettelet kuuntelemaan itseäsi, fiiliksiäsi, ajatuksiasi ja tulkitsemaan tunteitasi.

Et näytä hirveästi tuntevan seksuaalista vetoa naisia kohtaan. Pelkästään vastenmielisyys miehiä kohtaan seksuaalisessa mielessä ei tee naisesta lesboa, mikä ihmisten olisi hyvä pikkuhiljaa yrittää ymmärtää. Lesbo ei ole miehiä inhoava nainen, vaan naisista kiinnostunut nainen.

Saatat hyvinkin olla aseksuaali, tai ehkä sulla oli vaan väärät miehet sängyssä. Mistäpä sen tietää, kun sulla on kokemusta ainoastaan yhdestä seurustelusuhteestakin miehen kanssa. Jos et ihastu miehiin, et ihastu, mutta ei sun väen vängällä tarvitse yrittää tehdä itsestäsi lesboakaan. Toki voit olla lesbo, mutta jos et esimerkiksi haaveile seksistä naisen kanssa ILMAN pornoa tai tunne romanttista kiinnostusta naisia kohtaan, en oikein usko että olet. Monet heteronaisetkin kiihottuvat lesbopornosta enemmän kuin heteropornosta.

ei ole lespooo vain värin ihmiestä mikä sinä tapasit väärin ihmiset

Jos oletkin bi tai lesbo mutta kuitenkin demiseksuaali sellainen, joka ei noin vain helposti viehäty siinä mielessä kaikesta, taikka tietyistäkään sukupuolista.

Yritä huomata tunnetko joihinkin tiettyihin sukupuoliin enemmän romanttisempaa tai vastaavaa ihastusta? Ei niin seksuaalista vaikka olisitkin kovasti sellainen?

Hei! Minäkin olen aikalailla samassa tilanteessa- eli hukassa :D Olen parikymppinen nainen ja olen teini-iässä ihastunut oikeastaan miehiin. Naisiin en siis ole (vielä) ihastunut, mutta fantasioissani on ollut lähes ainoastaan naisia. :) En siis seksuaalisesti kiihotu juurikaan miehistä, enkä ole siis seksiäkään harrastanut.

Onkohan mahdollista, että ihastun romanttisesti miehiin ja seksuaalisesti naisiin...? Melkoisen hankala yhtälö.. :D Mutta tosiaan naisen suuteleminen on ajatuksena kiinnostava mutta miehen ei juurikaan. En siis ole edes suudellut ketään. Lame, I know.. :D

Onpas ihana kuulla, että muutkin on hukassa itsensä kanssa! Alkuun ajattelin, että voisin olla vain kokeilunhaluinen hetero, mutta nyt se hetero-sana alkaa pahasti epäilyttämään. ja turhaanhan sitä seksiä harrastaa, jos ei ole löytynyt ihmistä, joka kiinnostaisi. Itsekin teini-ikäisenä ihastuin vain poikiin/miehiin, nyt en sitten enää keneenkään. Tässä lähipäivinä olen myös miettinyt uudessa valossa sitä, kuinka humalassa pussailen kaverityttöjen kanssa mielellään edelleen, vaikka muut samanikäiset ovat tuntuneet pääsevän siitä tavasta eroon jo monta vuotta sitten. Huoh, kun itsensä etsiminen voikin olla vaikeaa.

Jos pitäisi miettiä seurustelevansa, osaan kuvitella miehen kanssa seurustelun ahdistavaksi, mutta naisen kanssa seurustelu ei kuulosta niin ahdistavalta. Nyt täytyy kuitenkin taas ottaa huomioon se, että olen ollut sitoutumiskammoinen jo kauan ja naisten kanssa seurustelu voi tuntua vähemmän ahdistavalta sen vuoksi, että heitä voisi ajatella enemmän ystävän kaltaisina. Tiedä nyt sitten, mikö minä olen ja mikä kuuluu mihinkin suuntautumiseen.

Hei! Mukava kuulla sinun pohdintojasi, kun olen tosiaan vähän tuuliajolla itseni kanssa. Sanoit, että et ole viimeaikoina ihastunut keneenkään. Oletko miettinyt mistä se voisi johtua? Itsellänikään ei ole pariin vuoteen ollut ketään varsinaista ihastusta ja luulen sen johtuvan siitä, etten "uskalla" ihastua.

Seurustelua olen pohtinut ja kuvittelisin, että miehen kanssa seurustelu olisi helpompaa. Toisaalta en jotenkin voi kuvitella seksuaalista kanssakäymistä miehen kanssa, tai ainakin hänen pitäisi olla äärimmäisen kärsivällinen. Perheeni on melko konservatiivinen, joten siinä mielessä miehen kanssa seurustelu olisi "helppoa". Kuitenkin (erään ystäväni elämänfilosofiaa lainaten) mitä tekisin jos olisin autiolla saarella? No silloin seurustelisin mitä luultavimmin naisen kanssa, koska pystyn kuvittelemaan naisen kanssa muutakin kuin kaverillista läheisyyttä.

Ongelmaksi minulle on muodostunut se, etten oikein pysty hyväksymään omia tuntemuksiani. Minua jotenkin hävettää, jos huomaan esimerkiksi katselevani kaupungilla naisia. En osaa sanoa, mistä tämä oikein kumpuaa. Yritän myös mahdollisuuksien mukaan välttää tilanteita, joissa katseeni saattaisi lähteä harhailemaan. Pidemmän päälle tämä (itsensä estäminen ym.) on alkanut käydä henkisestikin melko kuormittavaksi.

Olen jo päättänyt käydä syksyllä jossakin (esim. DTM) poissa kotipaikkakunnaltani ja ottaa selvää, kuka oikein olen. :) Nyt vaan pitäisi pitää tästä suunnitelmasta kiinni! :D

Aivan. :) Niinhän se on, ettei itseään voi pakottaa ihastumaan. Omia tunteitaan on kyllä välillä yllättävän hankala tulkita, olen huomannut. :D Mutta varmasti sen huomaa, kun oikea ihminen sitten joskus osuu kohdalle!

Minullakin on sellainen tilanne, että homobaariin joutuisin menemään yksin. En ole kertonut näistä "taipumuksistani" kenellekään eli toisin sanottuna olen syvällä kaapissa- oikeastaan Narnian puolella.. :D Kavereista ei siis löydy seuraa. :)
Matkakassa on jo mutta nyt vaan pitäisi saada aikaiseksi lähteä! Syyskuussa minulla on aika paljon opiskelujuttuja mutta loka/marraskuussa suuntaan Helsinkiin.

Itsekin olen suunnitellut loppusyksystä suuntaavani pääkaupunkiseudelle, että olisihan se kivaa saada järjestettyä joku ilta niin, että kenenkään ri tarvitsisi yksin uskaltautua vaan olisi henkistä tukea mukana. :D

Noniin kiva juttu! :) Kehtaisitko laittaa sähköpostiosoitteen, niin laittaisin sinulle viestiä. Voisi olla niin helpompi sovitella aikatauluja yms kuin täällä keskustelupalstalla. Ja ehkä jutella muutenkin :)

Minä olen myös hieman hukassa itseni kanssa, naiset ovat alkaneet kiinnostamaan enemmän ja enemmän. Teini-iässä ihastuin pelkästään poikiin enkä muuta suhdetta silloin osannut kuvitellakaan.

Kerroit miltä sinusta tuntuu seksi miehen kanssa, itselläni hieman sama, eli alkulämmittelyt ovat ihan ok, mutta itse yhdyntä ei niin nautinnollista ole. Minulle riittäisi oikeastaan se että saisin hierontaa klitorikseen niin että laukean, penetraatiosta en juurikaan pidä vaikka aina mies sen haluaa tehdä. Penetraatio ja erityisesti sisään työntyminen sattuu, ehkä olen sitten liian kuiva, tms. kun alkulämmittelyissä ei kovin pysty nauttimaan kun tietää mitä kohta seuraa. Minulle riittäisi että esim. mies hyväilisi vaikka peniksellään klitorista eikä työntyisi sisään ollenkaan. Mietin vain miten ihanalta tuntuisikaan miehen sijasta nainen jolloin ei penetraatiota tarvittaisi.

Terve kaikille! Täälläkin yksi parikymppinen "hukassa" oleva. Seuraa laveaa jutustelua, älkää kauhistuko.

En tiedä olenko lesbo, bi, bi-curious, hetero, pan vai demi vai mitä näitä nyt on. Lapsena ja teininä ihastuin poikiin, mutta en ole koskaan halunnut tehdä asioille mitään - päälle parikymppisenäkin, jos joku mies tulee iskemään, olo on hankala ja tavallaan pelkään, että hän haluaa heti hypätä sänkyyn. Yhdenillanjutut eivät ole tulleet kuuloonkaan. Viimeisen vuoden aikana olenkin alkanut pohtia, jos saattaisinkin olla enemmän naisiin päin... Teiniajoilta löytyy muutama vakavampi ihastuminen tyttöön ja nuo humalaiset tyttöjen väliset kännipusut, niistä en kai itsekään ole vielä päässyt "yli", ne kiinnostavat edelleen...

Teiniaika oli muutenkin itsetunnolle melko raskasta aikaa, ja vieläkin olen yhä hyvin epävarma vartalostani. Olen pitänyt tätä(kin) syynä sille, ettei seksi toisen ihmisen kanssa ole oikein tuntunut hyvältä ajatukselta, jännittää ja pelottaa liikaa, että olenkin toisesta epämiellyttävä...

Sitten taas kuitenkin olen hyvinkin seksuaalinen, masturbaatio kuuluu ihan lempiharrastuksiin: : D Aiempina vuosina ajattelin pääosin miehiä ja miehiä ajatellessa tulen nopeasti. Pornosta heteroporno ja homoporno on kiihottavaa, lesbopornokin nykyisin kun olen antanut sille mahdollisuuden (tosin, lesbopornossa on se vika, että se on näemmä heteroukoille suunnattua ja usein kamalan näköistä.....). Sitten kun aloin "kokeilemaan" miltä naisten ajattelu tuntuisi, tulen silloinkin, hitaammin, mutta orgasmi on jotenkin "syvällisempi" kuin miehiä ajatellessa... Ajatus miehen suutelemisestakaan ei ole yhtä miellyttävä kuin naisen. Tosin, erityisesti dildolla masturboidessa miehen ajattelu on "luonnollisempaa" kuin se, että kuvittelisen jonkun naisen tekevän sen minulle... Krhm, ja nyt kun olen löytänyt anaalimasturbaation hauskuuden, fantasioissa liikkuu paljon kaikenlaista kivaa alistettuna olemista... Penetraatio ei siis kauhistuta minua. Naisen kanssa jos päätyisin suhteeseen, todellakin haluaisin hankkia straponin. Ja sitten taas, sama pätee myös miehen kanssa. >: D Koska pidän myös homopornon katselusta... Mitään dominajuttuja tosin en katsele.

Niin, ja kiihotun tuhmien kuuntelusta mielettömän paljon, amatööripornossa on ihanaa kuulla niitä kliseisiä, matalan miesäänen puhumia juttuja.... ja sitten taas toisaalta kuunnella naisen voihkimista ja katsella juurikin naisen nautintoa. Paidattomat, useimpien määritysten mukaan hyvännäköiset miehet? Nää. Paidattomat naiset? Kyllä, kiinnostaa. Tosin joskus mietin, kiinnostaako vain sen takia, että yhä vertailen itseäni heihin ja haikailen, että tuolla naisella on ihana litteä vatsa ja kauniit rinnat ja lantionkaari....

Ongelma on se, että olen siis neitsyt, ei kokemusta kummastakaan sukupuolesta. Naisen mukaan lähteminen baarista ei ahdista niin paljoa kuin miehen... Naisen kanssa pystyn kuvittelemaan itseni parisuhteeseen, miestä kun yritän ajatella, tulee mieleen että sen miehen täytyy olla todella "erityinen" ja että ei sellaista miestä varmaan löydykään, jonka kanssa tuntisi, että on sellainen yhteys...

Homobaareissa on tullut käytyä ja vähitellen olen etsiytynyt sateenkaarenkirjavien ihmisten seuraankin, ja noissa paikoissa olo on ollut rento ja onnellinen. En ole oiken femme enkä butch, mutta minusta on ihanaa, kun joku nainen alkaa keimailla ja ovien aukominen ja muu huomioiminen tuntuu kivalta... Toisina päivinä totean itselleni, että olen vain ollut niiiiiiiiin kaapissa itselleni ja toisina taas epävarmuus kuitenkin pistelee... että jos en vain olekaan löytänyt sitä oikeaa miestä... Hetero en nyt ainakaan ole, mutta biseksuaalikaan ei tunnu hyvältä, haluaisin ikän kuin "todistaa" itselleni olevani lesbo että saisin tämän asian pois mielenpäältä. Tiedetään, tiedetään, voisi vain nauttia tästä seksuaalisuudesta, joka teiniaikojen angstin jälkeen on viimein löytynyt ja vain katsella mitä tuleman pitää, mutta ne jotka ovat sinut itsensä kanssa, eivät kai oiken ymmärrä, miten "stressaavaa" tällainen häälyminen ja pohdiskelu voi olla!

Hei lesnoneitikö, en jostain syystä saa laitettua sinulle säpöä. Tulee vaan ilmoitus "delivery failure". :/ No joo, mutta yritän nyt vielä.
Tai voit laittaa minulle viestiä ([email protected])

Niimpä, tämä on kyllä tosi hieno juttu, kun voi sitten peilata omia ajatuksiaan ja kokemuksiaan muihin. Monien kirjoittajien kertomuksista olen huomannut samankaltaisuuksia oman ajatusmaailmani kanssa. Minulla on sama kuin aiemmalla kirjoittajalla, että miesten iskuyritykset hieman ahdistavat ja luulen, että he haluavat suoraan sänkyyn. Itsellä on myös tuo, että en juurikaan saa mielihyvää penetraatiosta. Eli siis todella hyvä juttu, että olette muutkin rohkeasti kertoneet kokemuksistanne, ne ovat olleet hyödyksi. :)

Nyt tää keskustelu kyllä kuuluu jo bi-palstalle, kun puhutaan miesten panemisesta.

Lisää hukassa olevia, itse olen 24-vuotias nainen ja pystyn samaistumaan täysin osaan ylläolevasta keskustelusta (kuten esim. seksi miehen kanssa). Aikaisemmin olen pitänyt itseäni heterona, mutta nyt olen siis hukassa itseni kanssa.. Naiset kiinnostavat, mutta hieman jopa "pelottaa" edetä asian kanssa. En oikein tiedä miten toimia.

Samaan hengenvetoon voisin lisätä, että tänään näin junassa todella kiinnostavan naisen, katseita vaihdettiin puolin ja toisin, ja nyt en sitten ole pystynyt oikein muuta ajattelemaan. :DD

Olin itse vielä muutama vuosi sitten samantyyppisessä tilanteessa kuin monet kirjoittajat. Tärkeämpää kuin löytää tietty nimike asialle on elää, kuulostella omia tunteita ja hakeutua samanlaisessa tilanteessa olevien pariin ja vähitellen alkaa purkaa sitä, mikä se oma identiteetti ja omat tunteet ja halut ovat. Elämässä asioilla on tapana selvitä eikä parasta ole tehdä mitään kovin pikaisia johtopäätöksiä suuntaan tai toiseen. Itse en lähtenyt liikkeelle pornosta, en seksin ym. kokeilusta naisen kanssa vaan vertaistuesta ja itsen kuuntelusta. Kyse on itselle ainakin syvemmästä kuin seksistä, nimittäin identiteetistä ja siitä, että omat tunteet ja halut kohdistuu nimenomaan naisiin, vaikken miehiä inhoakaan - en vain halua heitä :) kukaan muu ei voi kertoa, minkälainen olette, mutta puhuminen muiden kanssa voi auttaa. Häpeän ja hämmennyksen tunteet kyllä karisee pikku hiljaa, tärkeintä on uskaltaa olla itselle rehellinen ja ottaa niitä askelia pelkäämättä. Tsemppiä aloittajalle ja muille pohdiskelijoille!

Kiitos, Fragilemme! :) Totta, porno ja fantasiat nyt eivät kerro mitään... Monilla heteroiksi itsensä määrittelevillähän saattaa olla vaikka minkälaisia fantasioita. Tunteet ja identiteetti, nehän ne ratkaisevat. Tuossa ylempänä taisin sanoakin, että hirveä hinku olisi jotenkin "todistaa" itselleen, että on lesbo - lesboidentiteetti TUNTUU vain niin hyvältä, mutta ajoittaiset epävarmuudet juurikin noiden fantasioiden vuoksi horjuttaa...

Askel kerrallaan, pikkuhiljaa. :) Ihanaa, että on teitä muitakin samanikäisiä päälle parikymppisiä, jotka "vasta" nyt ovat alkaneet pohtia asiaa. Vertaistuki on mielettömän tärkeää. Itse suunnittelen jo joihinkin SETAn juttuihin lähtemistä. :)