Tämä kysymys ei ole nipottajille. Jos aikomuksenasi on nipottaa ketjun aiheesta, *älä kommentoi ollenkaan*.
Itselläni on poikkeuksellisen ujo ja pelokas persoonallisuus. Joutuessani kouluun ala-asteella en pystynyt toimimaan normaalisti, jonka narsistiset lapset huomasivat ja alkoivat kiusata. Minut mm. pahoinpideltiin koulussa monta kertaa.
Vanhempani olivat aina vihaisia eivätkä välittäneet minusta enkä siksi koskaan kertonut heille väkivallasta koulussa, vaan jouduin kestämään kaiken tuskassani yksin. En muista mitään lapsuus ja nuoruusajoilta.
Sairastuin ala-asteella masennukseen.
Minulla oli lapsena yksi ystävä, jonka persoona aina välillä vaihtui ja hän joskus pahoinpiteli minut.
Vanhempani pahoinpitelivät minua.
Parikymppisenä olin töissä, mutta yhtenä päivänä yksi työyhteisön jäsenistä yritti pahoinpidellä minut, toiset tulivat väliin ja saivat estetyksi sen, mutta en uskaltanut enää mennä töihin.
Opiskelusta ei tullut mitään, koska olin niin peloissani. Minua vihattiin koulussa.
En voinut mennä töihin, koska pelkäsin pahoinpitelyä yms. Minulle tuli isot velat.
Nyt olen niin masenutunut etten vuosiin ole jaksanut siivota, en tiskata. Välillä sähköni katkaistaan koska en jaksa maksaa laskujakaan.
Minulla ei ole ystäviä.
Kilpailu: kenellä ollut vaikein elämä?
37
445
Vastaukset
- ihmettelen,
Mutta minä kommentoin silti.
Miksi sinun pitää kilpailla siitä, kenellä on ollut vaikein elämä? Mitä mielihyvää se sinulle tuo, onko sinun elämäsi vaikein vai helpoin?- etkö osaa lukea?
Lopeta nipotus. Sinua vain harmittaa, koska tiedät ettei sinulla ole ollut vaikeaa elämää ja häviäisit tässä kilpailussa. Vähän sama kuin lapsena minulla oli kaveri, joka ei osannut uida ja hän aina alkoi kesälomilla protestoida ja sabotoida sitä, kun me muut halusimme järjestää uintikisan.
Anna muiden iloita siitä missä he ovat hyviä ja onnistuneet elämässään.
- Sekaisinseko
Minullakaan ei ole kyllä hyvin mennyt rankkaa kiusaamista ja syrjäytymistä, yhdessä välissä en poistunut kotoa pois noin 5 vuoteen ( ehkä kerran vuodessa)
Minkäänlaista elämää ei ole vieläkään - 1+12
Minulla on ollut paljon vaikeampi elämä kuin alottajalla, mutta en sitä täällä ala kertomaan.
- Dippadai123
Minulla on ollut kaikista vaikein elämä mitä kenelläkään on koskaan ollut tai tulee olemaan. Voitin :)
- moi moi
Tietenkin niillä jotka jo tekivät henkilökohtaisen ratkaisunsa, kuka mitenkin. Nykyään pidän tuota mahdollisuutta rintamakarkuruutena.
Vaikeuksissani elämässä rimpuilulla olen joka vuosi saanut uusia ystäviä. Ei niin läheisiä, mutta moikkaustasolla kuitenkin.
- mallivastaus,plebit
Melko paskoja vastauksia. Tätä sitä voi odottaakin perus plebikansalta.
Minne menee ne koulun pahimmat ongelmalapset, jotka on niin huonosti kasvatettuja, että potkitaan pois koulusta niiden teoista? Ne sijoitetaan pois kotoa lastenkotiin. Asuin siellä kiusattuna ihmisenä tämmöisten ihmisten keskellä viisi vuotta. ASUIN, SÖIN, ELIN niiden kanssa.
Nyt on jo yli kolme vuotta aikuisena hyvin viisas ja terävä mieli taistellut vastaan traumasta tulevia verenhimoisia ajatuksia vastaan hirveässä olossa ja väsymyksessä. Moni ois jo seonnu mun tilanteessa, mutta mun mieli selviää. Palan kuitenkin tulessa kokoajan ja haluan pois, se on niin hirveää. Mullakaan ei ole tukea. Parilta kaukana asuvalta isovanhemmalta vaan. - parempaan elämään
Niin millä mittarilla sen sitten voi mitata, kenen elämä on vaikeinta. Fyysisen sairauden voi diagnosoida laboratoriokokein ja teknisillä välineillä, mutta henkinen tuska on yksilöllinen ja toinen kokee saman toisin kuin joku muu.
Varmaan pointti aloittajalla on jakaa kokemuksia ja saada näin vertaistukea. Kannattasi kääntyä ihan ammattiavun puoleen, ja varmaan aloittaja on jos joskus niin tehnytkin.- ap.
Se kai menee niin, että jokainen kysyy itseltää, että mihin vaihtaisit tai käänteisesti mihin et vaihtaisi omaa tilannettasi. Eli esim. minä vaihtaisin ongelmani sellaiseen tilanteeseen, jossa henkilö on psyykkisesti terve ja melko traumaton ja jossa henkilöä on menneisyydessä koulukiusattu vain vähän jne. Mutta en vaihtaisi esim. sellaiseen, jossa henkilöä on kiusattu yhtä paljon kuin itseäni, jolla on traumat ja jolla on myös parantumaton fyysinen sairaus.
Eli sellainen, jolla on lisäksi esim. parantumaton fyysinen sairaus, voittaa minut tässä kilpailussa. Ja tämän ketjun on tarkoitus on etsiä se, joka voittaa muut eli jolla on sekä määrällisesti että laadullisesti ja kokemuksellisesti pahimmat kärsimyksen tekijät.
"Mihin vaihtaisit?" kysymys konkretisoi tämän vastaajalle. En usko hetkeäkään, että joku masentunut vaihtaisi oman tilanteensa sellaisen henkilön kanssa, joka ei ole masentunut, mutta joka sen sijaan on esim. neliraajahalvaantunut.
Tähän astisista vastaajista olen voittanut kaikki (paitsi en ole varma nimimerkin Sekaisinsekosta joka ei poistunut kotoa n. 5 vuoteen syrjäytyneisyytensä takia), koska heillä on ollut muuten samat ongelmat kuin minulla (kiusaaminen, väkivalta, yhteiskunnasta syrjäytyminen), mutta näiden lisäksi minulla on myös kerrannaisvaikutuksena tulleet massiiviset taloudelliset ongelmat, jotka eivät ole menneisyyteen kuuluva trauma, vaan jotain mikä vaikuttaa nykyhetkessä ja ulottuu pitkälle tulevaisuuteen.
Olen siis voitolla! Mutta katsotaan, tuleeko joku jolla on vielä pahemmin asiat kuin itselläni. Jään seuraamaan tilannetta...
- Täh?
Minulla on ainakin kai sitten helpointa, koska en osaa tai halua yleensä juuri leveillä omilla ongelmillani tai "mittailla" niitä. Vaikea ymmärtää tuollaista retoriikkaa. Mutta varmaan niitä aloittajan kohtalotovereita löytyy, ja löytynee myös sellaisia, joiden ongelmat ovat vielä syvemmällä elämän lähtökohdissa - jos sitä nyt esim. haettiin (?!?!?!).
- HereIAm.
Ketä on heikoin? Itsehän olen päässyt sen verta ylitse ettei tarvitse niistä puhua edes koska I just don't give a fuck anymore. :)) Suosittelen kaikille muillekin.. Antakaa lupa itsellenne unohtaa ja olla välittämättä, se ketä siihen pystyy omasta tahdosta johtuvasta voimasta, on tuhoutumaton. :)
- Itsetunto taivaissa
HereIAm. kirjoitti:
Ketä on heikoin? Itsehän olen päässyt sen verta ylitse ettei tarvitse niistä puhua edes koska I just don't give a fuck anymore. :)) Suosittelen kaikille muillekin.. Antakaa lupa itsellenne unohtaa ja olla välittämättä, se ketä siihen pystyy omasta tahdosta johtuvasta voimasta, on tuhoutumaton. :)
Näin juuri. Let go. Jokaisella on vain yksi elämä. Jossain vaiheessa otat siitä vastuun. Päätät itse, aiotko olla masentunut koko ikäsi.
Terv. Tyyppi jolla ei ole yhtään ystävää, kaikessa epäonnistunut, eläkkeellä jo nuoresta asti. Vaan masentunut en ole (diagnoosista viis). - 8+18
Itsetunto taivaissa kirjoitti:
Näin juuri. Let go. Jokaisella on vain yksi elämä. Jossain vaiheessa otat siitä vastuun. Päätät itse, aiotko olla masentunut koko ikäsi.
Terv. Tyyppi jolla ei ole yhtään ystävää, kaikessa epäonnistunut, eläkkeellä jo nuoresta asti. Vaan masentunut en ole (diagnoosista viis).Minustakin menneissä roikkuminen on ajanhaaskausta. Onhan sitä kaikenlaista mutta entä sitten? Nytkin elän narsistin kanssa jonka takia pistin oman elämäni naftaliiniin. So? Ei tässä nyt niin paha ole olla. Dissosiaatio hoitaa asiat mun puolesta. Eilen terapiassa nauroin monta kertaa kun kerroin mitä idioottimaista minua kohtaan puolisoni on tehnyt. Kaikella on humoristinen puolensa. Se pitää vaan löytää.
- itse herkempi
Itsetunto taivaissa kirjoitti:
Näin juuri. Let go. Jokaisella on vain yksi elämä. Jossain vaiheessa otat siitä vastuun. Päätät itse, aiotko olla masentunut koko ikäsi.
Terv. Tyyppi jolla ei ole yhtään ystävää, kaikessa epäonnistunut, eläkkeellä jo nuoresta asti. Vaan masentunut en ole (diagnoosista viis).Mutta se että "roikkuu menneisyyden negatiivisissa kokemuksissa" johtuu siitä, että ne negatiiviset kokemukset olivat niin suuria, voimakkaita ja tuhoisia. Jokaisella on menneisyydessään negatiivisia kokemuksia, mutta jos ne eivät ole kokijalle itselleen olleet suuria ja tuhoisia, ne eivät vaikuta kokijan elämään myöhemmin, jolloin hänen tarvitse "roikkua menneisyytensä negatiivisissa kokemuksissa".
Eli negatiivisia kokemuksia on eri asteisia ja lisäksi eri yksilöt ovat eri asteisesti herkkiä. Jos jotain psykopaattia (tarkoittaa ihmistä, jolla ei ole herkkyyttä) koulukiusataan, ei se vaikuta hänen elämäänsä, vaan porskuttaa silti omia tavoitteitaan kohti tulevaisuuteen. Mutta jos jotain hyvin herkkää yksilöä koulukiusataan, niin hänelle se kokemus voi olla erittäin tuhoisa ja vaikuttaa pitkään elämässä eteenpäin vielä koulujen jo päätyttyä.
Omasta mielestäni epäherkkyydessä (äärimmillään psykopatiassa) on enemmän haittapuolia kuin hyötypuolia, mutta se hyöty siinä on ettei tarvitse "roikkua menneisyydessä", sen kun elää vaan eikä turhia murehdi.
- niik
Voiko ihminen olla enää lapsellisempi, kokemuksia ei voi mitenkään vertailla, toinen kestää enemmän kuin toinen... Riippuu paljon ihmisen psyyken rakenteesta.. Eikä järkevä ihminen repostele täällä kokemuksiaan..
Jos on tarkoitus löytää itselle helpotusta siitä että jollakulla muulla on asiat vielä huonommin kuin sinulla, niin ymmärrän yrityksen.
Mutta vaikka löytäisit kuinka monta ihmistä tästä maailmasta jolla on asiat huonommin kuin sinulla (ja varmasti löydät paljon), ei se tule ikinä parantamaan oloasi kuin korkeintaan hetkellisesti.
Masennus ei parane vertailemalla kärsimystä.- 1+7
Joo mutta se pistää miettimään asioita uudestaan.
1+7 kirjoitti:
Joo mutta se pistää miettimään asioita uudestaan.
Valitettavasti masennus ei parane miettimällä.
Kyllä minunkin rationaalinen järkeni sanoo että monella on asiat huonommin kuin minulla ja että miten minun pitäisi toimia ja käsitellä asioita...
Vaan se ei auta mitään kun tunnepuoli ja mielen toiminta sen rationaalisen järjen ulkopuolella ei välitä sen sanomisista mitään.
- kärsimys
Minun lapsuuteni oli täynnä väkivaltaa... isä hakkas äidin nenän murtuneeksi ja silmät umpeen koko elämäni ajan...ja varmaan vieläkin. Muutin pois tai karkasin kotoa ku en voinut nukkua rauhass ikinä siellä...sillä pelkäsin isääni niin paljon.
Asustelin kavereilla siellä täällä.
Jokaikinen mies johon olen tosissani rakastunut tai ihastunut syvästi on jättänyt minut toisen naisen takia....joka kerta. Olen siis yksin koko loppuelämäni sillä en enää uskalla avata sydäntäni kenellekkään....menetyksen kipu on liian kova enää kestettäväksi.
Sain lapsen 2008...ja mies jätti minut yksin kun olin raskaana 4 kuulla toisen naisen takia.- tolkun mies
Kärsimys
Onko lapsesi terve ja sinulla asiat nyt paremmin? Sinun viestiäsi pidän aitona. Jaksele.
- hermonen
Minut synnytti nainen josta ei olisi ollut äidiksi. Olin lapsena aina yksin, myöhemmin kotona oli riitaista ja minusta tuli pelokas ja ahdistunut -> masennuin enkä uskaltanut enää olla koulussa. Minusta tuli mielisairas ja lopulta päädyin sairaalaan, missä olin 2 vuotta.
Opiskelut meni perseelleen koska olen masentunut, en osaa keskittyä kunnolla asioihin enkä osaa viihdyttää ihmisiä kuten pitäisi, mikä teki harjoitteluista mahdottomia. En vielä aikuisenakaan osaa yhtään tutustua ihmisiin tai jutella niiden kanssa.
En saa elämääni kokoon, en pysty järjestämään opiskelu- ja työasioita koska mulle tehtiin selväksi että olen niin tyhmä etten opi mitään ja etten voi ikinä kelvata mihinkään. Näiden takia en myöskään saa parisuhdetta, ainakaan ellen tapaa miestä jolla menee yhtä huonosti kuin minulla. - Maailman kurjin
Mulla on paskin elämä koska en saanut elämää ollenkaan. Kaikki on pielessä ja se oli pielessä heti jo syntymästä lähtien kun synnyin täysin paskoille vanhemmille. Sain täysin paskan ulkonäön ja vielä tyhmäkin. Sosiaaaliset taidot nolla. Koulukiusattu. Alinta rotua. Ei ainotakaan ystävää. Ei töitä. Ei koskaan ole ollut pikakaveria eikä miestä. Lista jatkuu, mutta eiköhän tässä ollut pahimmat.
Okei, Minäpä avaudun, tää on hyvä palsta: Mutta hei, mä en kilpaile mistään, kerron vaan:
Synnyin vanhoillislestadiolaiseen suureen perheeseen. Jossain vaiheessa kävi niin että isä erosi lahkosta, ja lasten repiminen eri uskontoon/ollakko vaiko ei alkoi. Aamulla isä aukaisi televisionja kohta äiti tuli laittamaan sen kiinni. Vanhemmat riitelivät koko lapsuuteni ajan. Jännitin aina isän kotiin tuloa, jännitin aina. Isä huudatti televisiota kun me lapsen oltiin nukkumassa, ja joskus pelotta tosi paljon sanoa että pienemmälle, en saa unta. Pelkäsin isää. (aikuisena välit lähentyneet) Mutta isä ei osannut näyttää tunteitaan. Äitini on taas epävakain persoona jonka tunnen. Pääsääntöisesti tunne-elämältään.
Pääsääntöisesti minulla oli kavereita, mutta muistan myös ajan jolloin opettaja joutui sanomaan koulussa kuka ottaa minut ryhmään.
Kun pääsin muuttamaan kotoa 16-vuotiaana, alkoi riemu, joka lopahti aika pian kun sairastuin kilpirauhasen vajaatoimintaan ja masennukseen. Kärsin pakko-oireista, törkeästä ahdistuksesta, sosiaalisten tilanteiden pelosta, pakoilin ihmisiä , epävakaasta tunne-elämästä, ja lukuisista oireista, sekä fyysisitä että psyykkisistä.
Olin ammattikoulussa parturi-kampaaja linjalla, kärsin ihon puristelusta, mm kasvojen, ja jouduin olemaan kaikkien silmäparien edessä uv-lamppujen alla meikkitunnilla ilman meikkiä, olis rääpinyt ihoni ahdistuksissani rikki, tänä päivänä ihmettelen miksi kukaan aikuinen ei huommannut pahaa oloani. Varmaan siksi kun nauroin paljon, oli mulla hauskaakin vaikka sisällä viilsi.
Nyttemmin kärsittyäni 10 vuotta vakavasta masennuksesta ja lukuisista oireista, olen joutunut antamaan tai sanon että jouduin antamaan koirani (joka on minulle kuin lapsi) pois valhempieni hoitoon. Olen itkenyt koiran perään nyt 6-7vuotta, ja vieläkään en pysty sitä hoitamaan.
Lojuin erittäin huonossa kunnossa psykiatrisessa avo-osastolla vuosia (ei yhteen kyytiin, välilä kuukausia sit kotiin sit taas).
Ramppasin tämän vajaan 10vuoden eri lääkäreissä, minua hoidettiin
mielenterveyspotilaana, kunnes 7 vuoden jälkeen hoitoyrityksistä jäi käteen vain melkein pahemmat oireet, kunnes selvitin ITSE romuttuneen oloni syyn ja sen miksi en halua enää elää. Olen parantumassa liothyronilla, joka on kilpiauhasen vajaatoiminnan ylin hoitomuoto eli pelkkä t3 lääkitys.
Minut lihotettiin turhilla eri psyykelääkkeillä 50 kiloa, kyllä, on valokuvakin olemassa, ja minusta tuli papereissa psyykkisesti sairas, minulle haettiin työkyvyttömyyseläke 27-vuotiaana. En voinut sanoa viimeisellä mielenterveystoimiston lääkärikäynnillä että mä olen löytänyt vastauksen, koska tarvitsen aikaa tullakseni kuntoon. Tässä voi vielä vierähtää pari vuotta kunnes olen täysin kunnossa.
Kärsin myös kahdesta epäkohdasta joka liittyy vartalooni, niitä en tässä mainitse, mutta näiden vuoksi minulla ei ole koskaan ollut seurustelusuhteita, saatikka seksielämää muuta kuin itseni kanssa.
Mitä vielä??? Siinä tuli tärkeimmät, ja nyt odotan että elämässä oikeasti tuuli kääntyy, ja niin se on alkanut tehdäkin.
Kertokaa muutkin, ehkä tuo kilpailu juttu ei ole niin hyvä, muttakyllä mäkin haluaisin lukea tarinoita koska on mä sitten tajuan etten ole ainoa.
Huono homma on vaan se etten enää luota tai vaikea luottaa ihmisiin, lääkäreihin en luota enää, enkä arvosta niitä enää yhtään sen enempää kuin jäteauton kuskia.Varmaan ainut asia mitä en ole yleisyyden vuoksi kokenut on fyysistä väkivaltaa, paitsi henkistä väkivaltaa lapsuudenkodissa sitäkin enemmän.
Mä en vois koskaan kuvitella että tekisin yli 10 lasta, enkä hoitaisi niiden tarpeita kunnolla. Minusta se on syntiä lestadiolaisille jotka tekee överisti lapsia, ja kaikista tulee enemmän tai vähemmän kieroon kasvaneita kun ei pystytä antamaan tarpeeksi.
nyt tuli kaikki : )amelieamande8886 kirjoitti:
Varmaan ainut asia mitä en ole yleisyyden vuoksi kokenut on fyysistä väkivaltaa, paitsi henkistä väkivaltaa lapsuudenkodissa sitäkin enemmän.
Mä en vois koskaan kuvitella että tekisin yli 10 lasta, enkä hoitaisi niiden tarpeita kunnolla. Minusta se on syntiä lestadiolaisille jotka tekee överisti lapsia, ja kaikista tulee enemmän tai vähemmän kieroon kasvaneita kun ei pystytä antamaan tarpeeksi.
nyt tuli kaikki : )Jään odotteleen muiden tarinoita! xD
Ainii ja mulla oli 5 vuotta kestänyt peliongelma.
28-vuoden ikään aika paljon kaikkea.- hellanlettas....
Hellanlettas sentään. Pitääkö koettaa päteä?
Okei, sulla on ollut vähemmän kiva lapsuus jne mutta sulla on mahikset nousta ja mennä eteenpäin!
Vaikeaa elämää on ollut vaikkapa Neuvostoliiton tai Natsi-Saksan keskitysleireissä työorjilla, vaikean sairauden riutuvilla uhreilla (vaikkapa kuuluisa als-potilas tiedemies Stephen Hawking), Dresdenin palopommituksen kärsineillä tai Afrikan nälänhädän uhreilla.
Nykyajan länsimaan aivan hyvissä oloissa elävät hemmotellut ihmiset kuvittelevat, että heillä menee todella huonosti jos ahdistaa tai pelottaa.- sairasihminen
Tässä on kyllä palstan pahimmista trolleista. Masentuneilla se on sama asuuko köyhänä afrikassa, vai makaa kotona hirveässä olossa. Oot selvästi pilkkaamassa täällä masentuneita purkaaksesi huonoa oloa, melko säälittävää ja heikkoa, heikompaa kuin masentuneet.
- sinäsiis
sairasihminen kirjoitti:
Tässä on kyllä palstan pahimmista trolleista. Masentuneilla se on sama asuuko köyhänä afrikassa, vai makaa kotona hirveässä olossa. Oot selvästi pilkkaamassa täällä masentuneita purkaaksesi huonoa oloa, melko säälittävää ja heikkoa, heikompaa kuin masentuneet.
Taidat tulla suoraan tuolta narsismipalstalta jossa ne pahimmat huumevanhempien kasvattamat lapset on.
sinäsiis kirjoitti:
Taidat tulla suoraan tuolta narsismipalstalta jossa ne pahimmat huumevanhempien kasvattamat lapset on.
Vilpittömästi kerroin oman tarinani.
Jos se teitä ärsyttää, ei voi mitään.
Noiden asioiden jälkeen on kasvanut kuori, jota ei hetkauta enää juuri mikään.
Olkaatte hyvä.
Ei vissin ylpeys anna kertoa omaa tarinaa?
Mielelläni lukisin.Mä en muutenkaan enää ymmärrä oikein minkään sortin vähättelyä, sain kokea sitä koko elämän tähän asti, ja itse olen päässyt/pyrkinyt siitä kaikin mahdollisin keinoin eroon. Itseäni - sekä muita ihmisiä kohtaan. Lisätäkseni vielä sen.
Ainakin mulla on taito puhua.- sedrtfgyuhjiopå
Voitin kilpailun, mutten voi kertoa elämästäni, koska toista yhtä hankalaa elämää en ole kellään kuullut olevan, ja näin minut saatettaisiin tunnistaa. En itseasiassa ole kovinkaan iloinen "voitostani" vaan harmissani, tämä vain lisäsi tuskaani :( Hyvä idea sinänsä ap...
- epäilevä
"Voitin kilpailun, mutten voi kertoa elämästäni"
Een usko een usko ennenko tuot mulle kiulun!
Mutta Haittaako se vaikka joku sattuisikin tunnistamaan??
Itse ajattelin samaa.- Paras edes jossain
Aina, toistan, aina löytyy joku jolla on ollut vielä vaikeampi elämä.
Lohduttaako tämä ajatus sinua?- ale, autistinen
Todennäköisesti sijoitun hännille tässäkin kisassa, kuten elämässä yleensäkin on päässyt käymään. Ei tämä elämä elämisen arvoiselta tunnu.
Hyviä hetkiä on ollut matkan varrella. Olen joutunut rahallisessa mielessä hiukan hyväksikäytetyksi. Hölmö kun olen syntymästäni saakka ollut, yritän aina jotenkin auttaa. Olla edes myötäsukainen.
Aamuahdistus ajoi liikkeelle tänäänkin. En pelkää nykyään kuitenkaan kuolemaa enää.
Meillä on viikate-vilman kanssa ollut jo monet treffit. Väliin se kannoillani hipsuttelee.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Mielessäni vieläkin T
Harmi että siinä kävi niinkuin kävi, rakastin sinua. Toivotan sulle kaikkea hyvää. Toivottavasti löydät sopivan ja hyvän391641Nellietä Emmaa ja Amandaa stressaa
Ukkii minnuu Emmaa ja Amandaa stressaa ihan sikana joten voidaanko me koko kolmikko hypätä ukin kainaloon ja syleilyyn k61341- 91299
Nähtäiskö ylihuomenna taas siellä missä viimeksikin?
Otetaan ruokaöljyä, banaaneita ja tuorekurkkuja sinne messiin. Tehdään taas sitä meidän salakivaa.11295Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita
Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita – neljä Jyväskylän Outlaws MC:n jäsentä vangittu: "Määrät p421287Persut petti kannattajansa, totaalisesti !
Peraujen fundamentalisteille, vaihtkaa saittia. Muille, näin sen näimme. On helppo luvata kehareille, eikä ne ymmärrä,41263Sinäkö se olit...
Vai olitko? Jostain kumman syystä katse venyi.. Ajelin sitten miten sattuu ja sanoin ääneen siinä se nyt meni😅😅... Lis01244Housuvaippojen käyttö Suomi vs Ulkomaat
Suomessa housuvaippoja aletaan käyttämään vauvoilla heti, kun ne alkavat ryömiä. Tuntuu, että ulkomailla housuvaippoihin11220Hyvää yötä ja kauniita unia!
Täytyy alkaa taas nukkumaan, että jaksaa taas tämän päivän haasteet. Aikainen tipu madon löytää, vai miten se ärsyttävä21180Lepakot ja lepakkopönttö
Ajattelin tehdä lepakkopöntön. Tietääkö joku ovatko lepakot talvella lepakkopöntössä ´vai jossain muualla nukkumassa ta11156