Hypokondria eli kansankielellä luulosairaus on hallinnut elämääni kymmenisen vuotta, välillä ei häiritsevästi, välillä pahana niin kuin nyt, eli pelot ovat "todella päällä". Olen syönyt vaivaan serotoniinia neljä vuotta, mutta lopetin lääkkeen, koska se ei varsinaisesti tuonut apua ja haluaisin elää lääkkeetöntä elämää.
Minua nolottaa kirjoittaakin aiheesta, joten älkää olko ilkeitä. :( Tiedän että normaalin ihmisen mielestä tällainen on ääliömäistä, välillä inhoan itseänikin kun en osaa lopettaa.
Pelkään aivan kaikkea terveyteen liittyvää. Muuten olen reipas, minulla on hyvä itsetunto ja elämä on kunnossa, ihmiset varmaan luulevat että elämä on täydellistä, jos eivät tästä tiedä. Olen perusterve, joten mitään syytä tähä skitsoiluun ei ole. Pelkään kutienkin vaikka mitä tauteja yms. jos luen lehdestä vaikka melanoomasta, alan välittömästi tarkkailla luomia ja löytämään kaikkia oireita itsestäni. En kuitenkaan juokse lääkärissä kuten jotkut tätä sairastavat tekevät, koska jollain tasolla järki sanoo ettei mitään hätää ole ja pelkään toki lääkäreitäkin... En osaa enää nauttia elämästä, olen koko ajan huolissani jostakin oireesta. Mieheni on aivan kyllästynyt, eikä hän ymmärrä miksi en pysty tätä lopettamaan. En ymmärrä itsekään, olen myös jo pilannut elämästäni ihan liian monta vuotta.
Osa päivistä saattaa mennä hukkaan murehtiessa, pahimpina aikoina eksyn jopa googleen ihan joka oireen perässä, vaikka tästä on minulle lääkärikin sanonut että niin en saa koskaan tehdä. Tiedän, siihen vaan tulee "pakonomainen tarve". Väillä pelottaa että kohta pettää mielenterveys. En kuitenkaan tiedä mistä hakea apua, koska en halua enää lääkkeitä ja terapiaan ei oikein olisi varaa...
Huomaan toki että liikunta ja mielekäs tekeminen auttaa, mutta silti nämä tauti pelot saattavat vaivata jossain alitajunnassa. Haluaisi vain elää normaalisti, niin että sitten vasta murehditaan, kun on OIKEASTI jotain syytä. Onko kellään kokemusta, kuinka päästä tästä eroon? Mitkä asiat ovat auttaneet eteenpäin ja miten vastustaa esim. sitä kiusausta, että on pakko mennä netistä itseään diagnosoimaan, siitä kun ei ole seurannut koskaan mitään hyvää.
Kiitos jos jaksoit lukea!
Luulosairaus häiritsee elämää
28
667
Vastaukset
- 3+18
Periaatteessa ainut keino on ohjata huomio johonkin muualle ja todellakin jättää nuo itsediagnoosit pois. Tiedän, että se on VAIKEAA mutta tälle ei vaan saa antaa valtaa. Muuten siinä on täysi kierre päällä - vakuutut, ettei sinulla ollutkaan tauti x:ää niin heti kohta epäilet tauti y:tä.
Tuo hysteriahan ei millään tavalla auta kehoamme, vaan asettaa sen entistä suuremman paineen alle.
Jos sinulla on jotain tarkastamisrituaaleja (luomet ym.) niin sovi etukäteen itsesi kanssa joku väli, kuinka usein voit sen tehdä. Venytä tuota väliä aina vaikka päivä kaksi kerrallaan ja älä noina väliaikoina katso/tarkistele vaikka ahdistaisikin. Lääkäreiden suositushan on esim. luomien tarkastamiseen kerran kuussa, joten siihen kannattaa pyrkiä.
Paljon voimia sinulle! - stressitär
Kiitos kommentista ja vinkeistä. Ensimmäisenä otan työn alle hysteerisen nettidiagnosoinnin, koska niin kuin sanoit, sieltä tulee etsittyä kolmeakin eri tautia päivässä. Olo alkaa olla ajoittain aika huono jo tämän stressaamisen takia. Onneksi välillä on myös parempia jaksoja niin vielä usko riittää että ehkä se helpottaa.
Minulle on joskus sanottu, että ihan kuin nauttisin siitä että kiusaan itseäni ja se kyllä kuvaa tätä tilannetta hyvin, en vaan voi itselleni mitään. Kai tämä on eräänlainen pakkomielle.
Tämän seurauksena hartianseutu on hirveän jumissa ja tosiaan olo surkea tilanteesta muutenkin, joten se jo lisää erinäistä oireilua. Ennen en myöskään ahdistunut perus flunssasta tai lievästä pahoinvoinnista, nykyään tuntuu että kaikki huolestuttaa.
Tulee olemaan haasteellista saada asenne muutos aikaan.- Epäluuloinen
Tuo on varmasti hyvä alku.
Itse itseään diagnosoimalla saa itselleen vain turhaa stressiä ja pelkoa. Jokainen kolotus ja vaiva on muka sellainen, että varmaan löytyy kuolemaksi olevan sairauden oireistosta. Nuo googlediagnoosit ovat varmasti aikamoinen vaiva lääkäreillekin, kun asiakkaat muka löytävät itsestään ties mitä tauteja :)
Minäkin luulin että nyt minut syöpä vie, kun löysin alaseltäni röpelöisen kohouman. Varmasti on ihosyöpää, ihan varmasti. Sitten aloin muka löytämään itsestäni sitä tukevia oireita: väsymystä, ruokahaluyyomuutta jne. Oikeasti aiheutin nuo itse stressaamalla.
Ihotautilääri totesi että kyseessä on ihan vaaraton "vanhuussyylä" (vaikka en kovin vanha olekaan). Minuutissa "syöpä" oli poissa :) Jätetään ne diagnisoinnit lääkäreille.
- Stressitär
Kokemuksesta voin sanoa, että joka kolotus ja vaiva OIKEASTI on sellainen, että ainakin 1% voi merkitä syöpää. ;) Ja itsehän en sitten noteeraa niitä monia kymmeniä vaarattomia vaihtoehtoja.
Mutta juu, tapauksestasi tosiaan näkee että moni oire voi olla täysin vaaratonkin... Varmaan pahin ongelma itselläni (sen panikoinnin lisäksi) on se, kuinka saada ajatukset pois ennen kuin ahdistus iskee. Tai viimeistään silloin, kun se on tuloillaan. Koska välillä pelkään, että aiheutan vielä itselleni paniikkikohtauksen, olen joskus saanut vähän vastaavia oireita kun oikein ahdistaa. Olen jostain lukenut että kannattaisi laittaa vaikka kuminauha ranteeseen, jota napauttamalla saa palautettua itsensä maan pinnalle. En tiedä toimisiko oikeasit. Mutta jopa asiasta näin kirjoittaminen auttaa hieman, koska olen pitänyt sen aikalailla itselläni.- Chinchilla X
Minulla on tota aivan samaa... Joka päivä googletan jonkun sairauden, joka päivä keksin jonkun vian.
- n26..
Itse olen aika hyvin selättänyt luulotaudin siten, että punnitsen oireen kohdalla mitä muut ihmiset tekisivät. Esim viikkoja kestänyt päänsärky on oikeasti syy käydä lääkärissä. Pitää löytää balanssi sille, että ymmärtää olevansa herkkä mutta silti pitää saada asianmukainen hoito tarvittaessa. Ei kaikki liity luulotautiin, terve maalaisjärki käyttöön. Sairauksien googletus kannattaa lopettaa tykkänään. Osaat varmasti tulkita ilman googletusta onko tarvetta lääkärikäynnille. Esim itse varasin ajan lääkärille kun takapäästäni alkoi säännöllisesti tulla verta. Niin muutkin ihmiset tekevät, sitä kutsutaan terveeksi itsensä huolehtimiseksi.
- tuskaa
Täällä on samaa,pelkään oikeasti että mulla on joku vakava sairaus ja ahdistus jyllää.Joskus mielekäs tekeminen auttaa,mutta ei läheskään aina.Ja mitä hyötyä kun kumminkin se ahdistus palaa.
Aamut on pahimpia kun heti silmät avatessa alkaa mielessä pyöriä pakonomaisesti kuolema,sairaus,kipu(koskee mahaa,tutkimukset kesken).
Ei pysty olemaa enää sängyssä vaikka haluaisi nukkua kun ne ajatukset vaan tunkee päähän :´(
Kamalina-eli kuolen pian,pahaa sairautta ei vain ole vielä löydetty jne.
Ei auta aamulla pysytellä sängyssä,ne ajatukset vain vainoaa vaikka mitä tekisi ja koettaisi ajatella muuta, hulluksi tulee ja kierre on valmis, mielenkiinto kaikkeen on lopahtanut, väsymys ja saamattomuus tullut entisen pirteän ja elämästä nauttivan ihmisen sijaan.
Mikään ei tuo mielihyvää kuin hetkittäin :´(
Miten ihmiset voi maata ahdistuneena peiton alla tällaisten ajatusten kanssa...en ymmärrä.Olen varmasti ainoa jolla on vastaavaa. - 1+1=2
tuskaa kirjoitti:
Täällä on samaa,pelkään oikeasti että mulla on joku vakava sairaus ja ahdistus jyllää.Joskus mielekäs tekeminen auttaa,mutta ei läheskään aina.Ja mitä hyötyä kun kumminkin se ahdistus palaa.
Aamut on pahimpia kun heti silmät avatessa alkaa mielessä pyöriä pakonomaisesti kuolema,sairaus,kipu(koskee mahaa,tutkimukset kesken).
Ei pysty olemaa enää sängyssä vaikka haluaisi nukkua kun ne ajatukset vaan tunkee päähän :´(
Kamalina-eli kuolen pian,pahaa sairautta ei vain ole vielä löydetty jne.
Ei auta aamulla pysytellä sängyssä,ne ajatukset vain vainoaa vaikka mitä tekisi ja koettaisi ajatella muuta, hulluksi tulee ja kierre on valmis, mielenkiinto kaikkeen on lopahtanut, väsymys ja saamattomuus tullut entisen pirteän ja elämästä nauttivan ihmisen sijaan.
Mikään ei tuo mielihyvää kuin hetkittäin :´(
Miten ihmiset voi maata ahdistuneena peiton alla tällaisten ajatusten kanssa...en ymmärrä.Olen varmasti ainoa jolla on vastaavaa.Et todellakaan ole ainoa!
- Stressitär
Ymmärrän tuon oireiden punnitsemisen, mutta omalla kohdallani se tuntuu vielä haasteelliselta, jos joku alkaa vaivata mieltä on hankalaa ajatella järjellä, asia vaivaa ja se on vaikeeta saada mielestä pois, kuten muutkin totesivat. :/
Olen jo välillä onnistunut ottamaan rennommin, välillä sortunut taas sinne googleen, mistä on sitten morkkis. Inhoan välillä itseäni kun en osaa lopettaa. - Saanolla luulosairas
Luulen että useimmat googlettavat. Itse ainakin. En yhtään inhoa itseäni, on hyvä tietää itsekin jotain. Sitten vain tarkastukseen jos vaivaa. Menen tänään hermoratatutkimukseen kun epäilen luusyöpää, pari vuottta kolottanut ja puutunut paikat. Eräs vanha lääkäri totesi aina: No sehän on syöpä niin kauan kunnes toisin todistetaan.
- n28
Sairaalloinen googlettaminen ei kyllä sovi jos on oikeasti hypokondrikko. Se pilaa elämän. Koska suurimman osan taudeista oireiden kirjo on niin moninainen ja minua itseäni ainakin harmittaa, että olen ehtinyt lukea niin paljon terveystietoa ja muistan kaiken. :( Nyt tästä on sitten vaikeaa taistella eroon. Pahimpina aikoina menee sinne googleen ihan joka oireen perässä, joten siitä on tullut tapa josta saa taostella eroon kuin mistä tahansa riippuvuudesta.
- Minäpä
Sama vika. Oireita on joka lähtöön, googlettamisen jälkeen varsinkin. Aivan kamala kierre! :(
- ttyttoo
Täällä myös yksi luulotautinen. Kokoajan on mielessä jokin sairaus jota pelkään ja muutenkin kokoajan tarkkailen itsäni ja kaikenlaisia vaivoja, joka on tosi rasittavaa. Niin kovasti haluan tästä eroon päästä. Enää en niin paljon googlettele, koska oon jo niin paljon googletellut, että osaan suurin piirtein kaikkien sairauksien oireet jo ulkoa.
- ahdistunut93
Olen päättänyt pakkasten alkaeessa sammua lumihankeen,siistimpi tapa lähteä ja sanoa hyvästi,en jaksa enää näitä parik tunnin unia
- ahdistunut93
Olen päättänyt pakkasten alkaeessa sammua lumihankeen,siistimpi tapa lähteä ja sanoa hyvästi,en jaksa enää näitä parik tunnin unia.olik kuollut miljoonia vuosia ennen syntymääni,miksi pelkäisin kuolemmaa?
- ahdistunut93
Olen päättänyt pakkasten alkaeessa sammua lumihankeen,siistimpi tapa lähteä ja sanoa hyvästi,en jaksa enää näitä parik tunnin unia.olik kuollut miljoonia vuosia ennen syntymääni,miksi pelkäisin kuolemmaa?
- Dippadai123
ahdistunut93 kirjoitti:
Olen päättänyt pakkasten alkaeessa sammua lumihankeen,siistimpi tapa lähteä ja sanoa hyvästi,en jaksa enää näitä parik tunnin unia.olik kuollut miljoonia vuosia ennen syntymääni,miksi pelkäisin kuolemmaa?
Lähes kymmenen vuotta googlettelua takana, pelkkää hulluutta. Tällä hetkellä huolestunut juurikin luomesta, vakuuttunut että on melanoomaa. Ajatusta on todella vaikea saada muualle, lähes mahdotonta. Huomenna, ensi viikolla se on sitten joku muu sairaus ja oire, ja niitähän tuntuu tässä hemmetin ihmiskehossa riittävän loputtomasti. Yhden vinkin annan, kannattaa pitää jonkinlaista kirjaa oireista ja peloista ( ja myös mitä lääkärit ovat jostain tietystä esim luomesta sanoneet vuosia sitten). Tällä tarkoitan sitä että oman kokemuksen mukaan näitä epäilyjä, oireita ja löydöksiä kertyy vuosien varrella niin valtaisat määrät, että ne unohtaa. Saattaa kantaa huolta jostain asiasta minkä on jo ajat sitten selvittänyt olevan harmiton, mutta sortuu samaan lankaan uudestaan, vain koska ei muista tarkalleen mitä on ollut. Nytkin tämän luomihuolen kanssa käyn kamppailua, että onko tämä aina ollut tällainen jne.
- leenuliinutiinu678
Mulla on ollut ihme oireita keväästä asti. Kaikkea mahdollista.
Nyt säkyä, kolotusta, niskajumia, nielemisvaikeutta.. Milloin mitäkin. Pääkin jo magneettikuvattu. Missään ei suurempaa vikaa löydy ja pelkään jo kaiken maailman tauteja. Pienten lasten äitina ja vaimona stresaa sekin, kun tiedän tästä kärsivän jo koko perheen. Tämä googlettaminen ja olojen kyttääminen on jotenkin saatava loppumaan. Mutta kun oloja on vähän väliä niin minkäs teet. Likvor ja vatsan tähystys on tekemättä ja mietin, voisiko olla jotain sellaista, joka selviäisi vasta niistä... Tuskin.
En osaa rauhoittua, olla stressaamatta. :( Kamalan raskasta ja kuluttavaa!- Dippadai123
Voimia sinullekin leenuliinu! Oireesi kuulostaa ihan tutuilta. Niskat jumissa aina minullakin ja nielemisvaikeuksia usein.....niskavaivat aiheuttaa jos jonkinlaista oiretta, myös niitä nielemishommia. Kroppa on aina ihan sekaisin, huolesta. Ainut milloin tunnen olevani suht ok, kun olen kännissä. Johan tässä on tullut alkoholisoitua kaiken muun lisäksi. Hienoa.
- Stressitär
Jos joku keksii hyvän tavan päästä tästä eroon niin kertokaa toki. Olen saanut googlettelun melkein loppumaan, jokunen hairahdus on tullut. Osa päivistäkin on parempia, vaikka edelleen jos johonkin paikkaan vihlaisee, eka ajatus on edelleen syöpä jne. Haluaisin toisaalta puhua tästä jollekin ammattilaiselle mutta mieheni mielestä se on turhaa. Hän ei ymmärrä miksi en voi lopettaa. Niinpä, sen kun joku kertoisi...
- 15+2
Sehän on ihan sinun henkilökohtainen asia, koetko tarvetta puhua ammattilaiselle. Ei sitä kukaan toinen voi toisen puolesta tietää. Jos tunnet siihen tarvetta, käy juttelemassa.
- minäpä
ei kuulu sun miehelle, mene jos koet tarpeelliseksi..
- Stressitär
En ole myös ihan varma että mistä tällaiseen voi hakea apua? Minulla ei kertakaikkiaan ole varaa mennä kalliille yksityiselle psykologille, esimerkiksi. Työterveyden kautta olisin päässyt, mutta eipä kuulunut firmamme palveluihin tällaiset. Kaupunki jossa asun on suurehko, että pitänee alkaa selvitellä onko täällä jotain mielenterveystoimistoa tjsp.
Olen kyllä luottavainen että tähän vielä apu löytyy, koskaan ei tiedä mikä päivä ja minkä nurkan takaa! Minusta sekin on jo paljon.- 15+2
Paikkakuntakohtaista, mutta yleensä mielenterveystoimistoon ei pääse suoraan vaan normaali tk-lääkäri laittaa lähetteen mt:oon, josta sitten ollaan yhteydessä ja sovitaan jatkosta.
Luulisin, että työterveydenkin kautta tuon lähetteen saisi eteenpäin tai sielläkin voi normaalin lääkärin kanssa jutella tästä asiasta? Jos siis koet, ettet tarvitse mitään jatkuvaa yhteyttä asian tiimoilta.
- Tsemppiii
Täällä sama juttu. Itselläni oireilu on kausittaista. Joskus menee pitkäkin aika, ettei ole mitään mutta jos esim. tulee flunssaa tai niskajumia niin sepäs vasta alkaa stressaamaan. Tein kerran listan, mitä kaikkia tauteja ja sairauksia minulla on ollut:
rintäsyöpä, melanooma, kohtu- ja munasarjasyöpä, aivokasvain. Tällä hetkellä minulla on sydänlihastulehdus (tottakai, olihan minulla pitkä flunssa ja nyt sydän jotenkin pamppailee oudosti).
En jaksa itse tätä enää, varasin ajan psykiatrille tällä viikolla. Olen aiemminkin kolme vuotta sitten käynyt psykiatrilla, sain alprox-nimistä lääkettä joka lievensi ahdistuksen tunnetta. En käyttänyt lääkettä kuin pahimpiin ahdistustiloihin.
Jos haluat keventää oloa, lue seuraava kirjoitus:
http://paniikkinappula.vuodatus.net/lue/2012/12/kilteilla-tytoilla-on-aina-syopa- ToniOCD
Mielestäni tämä ketju kuuluu enemmän tuonne pakko-oireisen häiriön puolelle.
Kannattaa lukea kirja: Älä Huoli
Tsemppiä, kyllä me voitetaan vielä tämä sairaus.
- Stressitär
Ehkä pakko-oireisiin, ehkä pelkoihin ja jännitykseen, miten kukakin sen kokee... minulle tämä aiheuttaa kyllä suunnatonta ahdistusta ja kulkee käsikädessä ahdistuneisuushäiriön kanssa, joka on diagnosoitu.
Tsemppiii: laittamasi linkki oli aivan loistava! Se jopa nauratti ja myö herätti paljon ajatuksia, teksti saa koko tämän "taudin" tuntumaan niin kovin typerältä... mitä se toki onkin! :) Ikävää vaan että huolehtimisesta on tullut niin osa arkipäivää, että siitä irrottautuminen on vaikeaa, vaikka välillä parempi kausi onkin. Kuten nyt, elelen melkein normaalisti, mutta silti joka päivä joudu karkottamaan järjettömiä pelkoja mielestäni. Lasken siis paremmaksi jaksoksi tällaisen että en mene googleen, ja saan pelot mielestäni pois nopeasti.- ain täi syä
Lievä hypokondria kuuluu monilla ihmisillä ikääntymiseen. Hukkaan tavaroitani ja meuhkaan että taas on voro käynyt pihassa. On sieltä joskus vietykin, vietiin myös kahdelta muulta naapurilta.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Mielessäni vieläkin T
Harmi että siinä kävi niinkuin kävi, rakastin sinua. Toivotan sulle kaikkea hyvää. Toivottavasti löydät sopivan ja hyvän402052Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita
Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita – neljä Jyväskylän Outlaws MC:n jäsentä vangittu: "Määrät p461591Persut petti kannattajansa, totaalisesti !
Peraujen fundamentalisteille, vaihtkaa saittia. Muille, näin sen näimme. On helppo luvata kehareille, eikä ne ymmärrä,291471- 201451
Nellietä Emmaa ja Amandaa stressaa
Ukkii minnuu Emmaa ja Amandaa stressaa ihan sikana joten voidaanko me koko kolmikko hypätä ukin kainaloon ja syleilyyn k61431Nähtäiskö ylihuomenna taas siellä missä viimeksikin?
Otetaan ruokaöljyä, banaaneita ja tuorekurkkuja sinne messiin. Tehdään taas sitä meidän salakivaa.11415Sinäkö se olit...
Vai olitko? Jostain kumman syystä katse venyi.. Ajelin sitten miten sattuu ja sanoin ääneen siinä se nyt meni😅😅... Lis21377Housuvaippojen käyttö Suomi vs Ulkomaat
Suomessa housuvaippoja aletaan käyttämään vauvoilla heti, kun ne alkavat ryömiä. Tuntuu, että ulkomailla housuvaippoihin11310Hyvää yötä ja kauniita unia!
Täytyy alkaa taas nukkumaan, että jaksaa taas tämän päivän haasteet. Aikainen tipu madon löytää, vai miten se ärsyttävä21240Lepakot ja lepakkopönttö
Ajattelin tehdä lepakkopöntön. Tietääkö joku ovatko lepakot talvella lepakkopöntössä ´vai jossain muualla nukkumassa ta51227