Pitäisikö suomalaisissa kouluissa luopua kirjojen käytöstä?
Näkökulma: Ei kuulosta maailman parhaalta
Kuuluvatko pulpetit nykykouluun?
Yle uutisoi viime viikolla opettaja Maarit Korhosen kirjoittamasta pamfletista Herää, koulu!, jossa vaaditaan Suomen koulujärjestelmään kunnon remonttia.
Korhonen on poistanut omasta alakoulun luokastaan pulpetit ja luonut näin opetusympäristöstä vapaamman. Hän näkee muutoksen tarvetta myös opetussisällöissä sekä opetusmetodeissa.
- Systeemi on ollut 300 vuotta sama, se lähtee Euroopan teollistumisesta. Silloin haluttiin ihmisiä, joilla on kaunis käsiala, laskutaito ja lojaaliutta auktoriteetteja kohtaan. Liikaa ei saanut oppia. Ja näin on edelleenkin, Korhonen sanoo Ylen haastattelussa.
Mitä palkitut luokanopettajat ovat mieltä Korhosen kovasta väitteestä?
- Olen samaa mieltä, koulusysteemi vaatii uudistamista. Mielipiteessä on perää, vaikkei asia tietenkään ihan noin yksioikoinen ole, Vuoden luokanopettaja 2014 Kari Keitaanniemi sanoo Iltalehdelle.
Keitaanniemen edeltäjä, Vuoden luokanopettaja 2013 Kai-Ari Lundell suhtautuu Korhosen väitteisiin hieman maltillisemmin.
- Ei koulu ole 300 vuotta pysynyt samana, auktoriteettiusko ainakin on karissut kovasti. Raikas ulostulo tämä silti on Korhoselta, Lundell kehuu.
Kirjat turhia?
Suomen koulujärjestelmässä kirjoja noudatetaan liian orjallisesti.
- Kirjantekijät eivät ole ihmeellisiä opettajia. Kirjat sitovat opettajaa ja vähentävät opettajien omien aivojen käyttämistä, Keitaanniemi pohtii.
Keitaanniemi kertoo jättäneensä kirjat pääosin opetuksestaan pois. Vain matematiikassa kirjoja käytetään aktiivisesti, sillä aihealueiden opettaminen kävisi muutoin liian työlääksi. Myös kielissä kirjat ovat hyödyksi.
Keitaanniemi kannustaa opettajia etsimään vaihtoehtoisia tapoja opettamaan.
- Kun suunnittelemme tutkimusvaltausta metsään, laskemme etukäteen, kuinka suuren alueen pinta-altaan valtaamme. Tässä hyödynnetään matematiikkaa erilaisella tavalla.
Pamfletin kirjoittanut Korhonen toteaa Ylen haastattelussa, että jos jokaista kirjan kappaletta ei ehditä lukuvuoden aikana lukemaan, tulee palautetta usein sekä vanhemmilta että yläkoulusta. Lundell on kokenut pitkällä opettajanurallaan saman ilmiön.
- Esimerkiksi historian opetus on todella täyteen tupattu. Minulla on jäänyt monena vuonna Napoleonin käsittely pintapuoliseksi, ja sitten vanhemmat ihmettelevät, että miksi näin on.
Pakollista pois
Vantaalla Pähkinärinteen koulussa kuudesluokkalaisia opettava Lundell ajattelee oppikirjojen kannalta myös isompaa kuvaa. Kahden vuoden päästä eläköityvä konkari uskoo, että kirjojen etu on tasa-arvoisuudessa: kirjat on tehty opetussuunnitelman mukaan, joten näin kaikki oppilaat saavat juuri sellaisen opetuksen, jotka on heille luvattu.
Opetussuunnitelmia Lundell pitää toimivina, vaikka Korhonen sitä vastoin haluaisi Ylen mukaan vähentää pakollisia opetussisältöjä huomattavasti.
- Olen työskennellyt urani aikana neljän eri opetussuunnitelman kanssa, kohta tulee viides. Koko ajan niitä viedään eteenpäin, Lundell painottaa.
Keitaanniemi taas opettaa pienessä kyläkoulussa Ulvilan Kaasmarkussa 17 hengen 3- ja 4-luokkalaisten ryhmää. Mies on pitkän opetusuransa aikana ehtinyt opettaa kaikkia eri ala-asteen luokkia. Kaasmarkussa hän on kehittänyt 90-luvulta lähtien omaperäistä opetussuunnitelmaa, jossa keskitytään luonnontieteelliseen ja tarinalliseen lähestymistapaan.
- Meillä oppilaat oppivat isoihin kokonaisuuksiin ja ajattelemaan itse. Pänttäämistä tulee vähentää ja siihen voi keksiä erilaisia tapoja. Lapsilla on valtava kyky oppia ulkoa - esimerkiksi laulujen sanojen kautta voi oppia oikeita asioita, mutta kivalla tavalla. Myös lorut ja räpit ovat hyvä tapa ulkoa oppimiseen.
MIKÄ SIIS MÄTTÄÄ PERUSKOULUSSA?
Mihin luokanopettajat puuttuisivat peruskoulussa, jos he saisivat kajota mihin tahansa asiaan?
- Nyt on vallalla suuruuden markkinat, mikä on mielestäni pahin uhka suomalaiselle koulujärjestelmälle, Keitaanniemi kiteyttää.
Opettaja harmittelee, että vuosittain lakkautetaan useita pienempiä kouluja, joista muodostetaan sitten valtavan isoja koulukeskuksia, joissa väitetysti opetuksen taso nousee.
- Ei opetuksen taso niissä ainakaan parane, Keitaanniemi sanoo.
Lundell taas pelkää koulumaailman rahoituksen puolesta.
- Opettajat ovat tällä hetkellä kauhuissaan, etenkin kun uusi valtion budjetti tuli julki. Kunnat ovat rahoituskriisissä, eivätkä ne pysty rahoittamaan enää kunnolla peruskoulua.
Lundell muuttaisi koulujen rahoituksen valtiolliseksi. Näin koulujärjestelmästä tulisi tasa-arvoisempi.
- Tätä vanhemmat eivät usein tajua, mutta oikeasti Suomessa lapset ovat eriarvoisessa asemassa riippuen asuinpaikasta.
Tämä mättää peruskoulussa
14
221
Vastaukset
- hirveitä vanhempia
Katsos vaan kun muualtakin tulee arvostelua koulua kohtaan, eikä vain tältä palstalta.
Mutta kaikki on tietysti vain vanhempien syytä, etenkin se, että kunnat tarjoavat erilaista peruskoulupalvelua, kouluissa kiusataan lapsia, opetussuunnitelmat eivät ole ajantasalla, eikä koulu ole ainut, mitä on alettu kaivata suoraan valtion alaisuuteen, tumpulan kuntajohtamisen sijasta.
Kyllä vanhemmat ovat ihan hirveitä ;)- Lukihäiriö?
Missä kohti tuota kirjoitusta puhuttiin siitä ettei koulukiusaamiseen puututa?
Entä missä sanottiin että vanhemmat tekisivät kaikki parhaansa ja ongelmat olisivat opettajien syytä? - Pitkää nenää
Lukihäiriö? kirjoitti:
Missä kohti tuota kirjoitusta puhuttiin siitä ettei koulukiusaamiseen puututa?
Entä missä sanottiin että vanhemmat tekisivät kaikki parhaansa ja ongelmat olisivat opettajien syytä?Siinä lastensuojelun vänkäri on huolissaan itsestään.
- palstan kiusaajalle
Koulut ovat hukassa kiusaamisen kanssa
23.8.2014 01:10 Mikko Kangasoja koulukiusaaminen
Tuore julkisuuteen tullut tapaus kertoo taas palan sitä samaa tarinaa mitä kaikki aina. Koulut eivät reagoi kiusaamiseen, eivätkä kerro siitä vanhemmille ja voivat jopa salailla tai vähätellä. Jos vastaavasti tehdään jotain, toimet eivät ole välttämättä loppuun asti harkittuja.
Tuore Lahden tapaus sisältää oudon piirteen, kun kiusaamisen uhri eristettiin muista välituntien ajaksi. Näin vahvistui mielikuva hänestä erilaisena muihin nähden. Samaan aikaan kiusaajat luultavasti retostelivat muille. Kiusatulla oli kai tylsää yksinään.
Vastuu on koulun
Koska merkittävää kiusaamista on varmasti jokaikisessä isommassa koulussa, sen kuuluisi tarkoittaa sitä, että opettajat ovat kiusaamisen käsittelyn ammattilaisia. Kultainen kysymys kuuluu: ovatko he sitä?
Jos opettaja ylenkatsoo tai jopa salailee kiusaamista, kuinka suuren rikoksen hän moraalisesti tekee? Joskus olen kuullut, ettei opettaja viitsi puuttua, kun vastaukseksi sanotaan nahistelun olevan vain leikkiä. Tällaiseen tilanteeseen on helppo ohje. Jos ns. leikkimielistä naljailua tai nahistelua ei erota oikeasta kiusaamisesta, tulee kieltää molemmat. Näin väärä arvio ei aiheutua sanottavia vahinkoja. Ilman leikkimielistä nahistelua voi elää vallan mainiosti.
Toinen meriselitys opettajien suunnasta on valtuuksien puute. Tämä on pitänyt varsinkin aiemmin paikkansa, mutta ei ole estänyt sallittuja toimia, ei kertomasta vanhemmille, eivätkä ne estä suunnittelemasta uusia keinoja. Jotain on kiusaamisen paljastuessa opettajan ja koulun ehdottomasti tehtävä, eikä jättäytyä sivustaseuraajaksi. "Sosioemotionaalisista" vaivoista kärsivän nuoren ei pidä antaa "tartuttaa" vaivansa vastinetta uhriin. Lahtelaisen rehtorin haastattelu antaa ymmärtää juuri näiden vaivoista kärsivien kiusaavan. Eikös se kuitenkin ole tutkittua, että usein kiusaajalla menee hyvin, ehkä liiankin hyvin ymmärtääkseen tai viitsiäkseen ymmärtää muita?
Vanhemmilla on vastuu lapsensa kasvattamisesta. Kaikki eivät siihen tietenkään kykene. Sen seurauksista kantavat kaikissa tapauksissa vastuun kiusaamisen uhrit. Kiusatun lapsen vanhemmat saati hän itsekään eivät ole koulukiusaajan kasvatusvastuulistalla ensimmäisenä. Edeltä löytyy koulu. Muitakaan ei ole.
Vapaus ilman vastuuta
Mikään yhteisö ei kestä sitä, jos vastuu ei seuraa vapautta, koska joku käyttää sitä varmasti hyväkseen. Rikoslain rikosvastuu (15-vuotta) on määritelty tässä suhteessa mielenkiintoisesti. Monet rikoksiin ryhtyvät nuoret hairahtavat tielleen kasvettuaan ulos lapsuudesta 13-14-vuotiaina, ennen rikosvastuuta. Vastuu omista teoista ei seuraa kehityksen perässä. Syntyy vapauden ja vastuun ristiriita, jossa nuori voi melko vapaasti tehdä rikoksia ja aiheuttaa pahaa monille. Se tuskin on järjestelmän tarkoittama malli elämää varten siitä, mitä saa tehdä ja mitä ei. Samanaikaisesti kiusaajan hoitaminen on, kuten linkkaamastani artikkelista näkee, ammattilaisten huomion kohteena. Milloin hoidetaan kiusaamisen uhreja?
Ennaltaehkäisy kunniaan
Ennen ensimmäistäkään kiusaa tulisi opettaa lapsia ja nuoria ymmärtämään mitä seurauksia kiusaamisella on, mistä se kiusaamisen halu tulee sekä tietenkin onko se ylipäätään sallittua vai ei. Tässä yksi ajatus: rehtori voisi vuoden alussa koota kaikki saliin ja pyytää niitä nousemaan, jotka eivät salli kiusaamista. Opettajat tietenkin nousevat ensimmäisenä ja luultavasti muutkin perässä. Koko kouluyhteisö asettaisi näin paineen toimia tahtonsa mukaan. Luonnollisesti leimautumisen pelossa moni vielä myöhemminkin kiusaava nousisi, mutta luultavasti episodi nakertaisi palan itsevarmuudesta kiusaa tehdessä. Se saisi miettimään kahdesti ja loiventamaan tekoja. - Rikos lasta kohtaan
Koulukiusaamisen jäljet säilyvät aikuisuuteen
PÄÄKIRJOITUS | Länsi-Suomi | Julkaistu 23.8.2014 klo 01:46
Pääkirjoitus
Koulukiusaaja on usein suosittu oppilas. Luokkatoverit eivät pidä kiusaajista, mutta hierarkian huipulla on helppo dominoida muita.
Näin väittää Turun yliopistossa koulukiusaamisen psykologiasta keväällä väitellyt Claire Garandeau. Hän kumoaa stereotypian; fyysisesti vahva, mutta muuten impulsiivinen, huonosti sopeutunut ja syrjäytynyt nuori poika.
Väittelijän mukaan kiusaamista esiintyy erityisen paljon luokissa, jotka ovat hyvin hierarkisia.
Koulukiusaaminen on rikos lasta kohtaan. Se ei ole vain nahistelua ja tönimistä. Uudet tekniikat ja sosiaalisen median vyöryvä voima antavat kiusaajalle mahdollisuudet ulottaa lonkerot kaikkialle. Lapsi ei pääse kiusaajistaan eroon edes omassa huonees-saan.
Läheskään aina vanhemmat eivät tiedä, että lasta kiusataan. Lapsi on häpeissään sekä haluaa salata kiusaamisen. Jotkut jopa kokevat, että kiusatuksi tuleminen ja ryhmästä sulkeminen on omaa syytä.
Kiusaamisen yleisyys yllättää. MLL:n selvitysten mukaan kiusaamiseen osallistuu jopa kolmannes oppilaista. Lukuun on otettu myös kiusaajien apurit ja kannustavat sivustakatsojat.
Vaikka asennekasvatusta kiusaamisen karsimiseksi onkin tehty, ei ongelmasta ole päästy eroon, päinvastoin. Kouluterveyskysely osoitti, että kiusatuksi joutuminen on lisääntynyt ja erityisesti läntisessä Suomessa. Missään maakunnassa se ei ole vähentynyt.
Tiedon puutteesta ei ole kysymys. KiVa Koulu – kiusaamisen vastainen toimenpideohjelma on tuottanut tuloksia, mutta tarvitaan järeämpiä toimia. Helsingin poliisilaitoksen Facebook-kampanja ainakin sai ajattelemaan.
Kiusattu saattaa kärsiä kouluvuosiensa tuskasta vielä aikuisenakin. Koulukiusaaminen ei ole mikään välttämätön koettelemus kohti aikuistumista. Se on lapseen ja hänen tulevaisuuteensa kohdistunut vääryys, joka tulisi kitkeä kaikin voimin pois.
Tuoreen brittitutkimuksen mukaan kiusaaminen jättää pitkäkestoiset jäljet. Kiusatusta saattaa tulla aikuisena tehokas suorittaja ja työelämässä menestyjä, joka hakee hyväksyntää työnsä kautta.
American Journal of Psychiatry -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan lapsuuden kiusaamiskokemukset vaikuttavat vielä 50 vuoden iässäkin sosiaalisiin suhteisiin, sosioekonomiseen asemaan ja kykyyn käsitellä tietoa.
”Koulukiusaaminen on rikos lasta kohtaan.”- koulu suosii rikoksi
ETELÄ-SUOMEN SANOMAT:
Äiti kirjoittaa blogissa poikansa vuosia jatkuneesta kiusaamisesta
KOTIMAA 22.8.2014, klo 09:31. Päivitetty 22.8.2014, klo 13:15
17
Koulukiusaaminen on ollut tapetilla niin mediassa kuin poliisinkin sosiaalisen median päivityksissä koulujen alusta saakka. Nyt asiasta kirjoitetaan Lilla Tirlittan -blogissa otsikolla Koulukiusaaminen, kun koulukaan ei auta.
Äiti kirjoittaa poikansa vuosien ajan jatkuneesta kiusaamisesta Lahden Kivimaan yläasteelta ja Hollolan Kalliolan ala-asteelta. Hän kirjoittaa, kuinka lapsen päätä on uitettu pöntössä ja poika on kuristettu tajuttomaksi oppitunnilla.
Kun kiusaamisesta on ilmoitettu kouluun, rehtori on vastannut äidille. Rehtorin vastaus on liitettynä blogikirjoitukseen samoin kuin ote perusopetuslaista.
ESS.fi
Krista Koivisto
Blogista:
Eli koulussa tapahtumia edelleen vaan seuraillaan ja keskustellaan oppilaiden kanssa, mutta jos koulun ulkopuolella tapahtuu samaa niin ehdottomasti yhteyttä poliisiin? Miksi koulun ulkopuolella samat tapahtumat ovatkin vakavampia kuin koulun seinien sisällä? Pyysin rehtorilta lisäselvitystä tuohon viestiin ja koulun toimenpiteisiin vastausta saamatta. Yksi opettaja ja toinen rehtoreista halusi sopia kanssani soittoaikaa, mutta pyydettyäni vain kirjallista yhteydenpitoa mahdollisten jatkotoimien vuoksi, katkesi yhteydenpito koulun kanssa täysin.
Rankka ja pitkäkestoinen jatkuva kiusaaminen on myönnetty sekä pojan opettajien, Kivimaan koulun edellisen rehtorin että koulun terveydenhoitajan toimesta. Terveydenhoitaja viimeksi viikko sitten kommentoi meille, että pojan koulukiusaaminen on saatava ehdottomasti loppumaan ja rehtorin on otettava tiukka linja sen suhteen. Silti Kivimaan yläaste ei vielä kahden vuoden jälkeenkään ota minkäänlaista vastuuta kouluaikana koulun tiloissa tapahtuneesta rankasta koulukiusaamisesta ja väkivallasta, vaan haluaa edelleen seurailla tilannetta.
Neljän väkivallanteon, tappouhkausten/vainoamisen ja kahden rikosilmoituksen jälkeen.
Aiemmin Kivimaan koulu on puuttunut poikani kiusaamistapauksiin rajoittamalla kiusatun vapautta. Mm. 5/2014 tapahtunutta maitolasin heittoa seuraavana päivänä kiusauksen uhri eli poikani pidettiin välitunnit sisällä, kun taas kiusaaja sai pitää vapautensa ja olla ulkona. Ei mene ihan tämän äidin oikeustajuun tämä.
Ei koulukiusaamista näin lopeteta. Tulemme ehdottomasti tekemään Kivimaan yläasteen toiminnasta kantelun, ideoita muista mahdollisista toimenpiteistä otan enemmän kuin mielelläni vastaan kommenttiboksiin. Omalta osaltani haluan varmistaa, ettei yksikään tuleva Kivimaan ala- tai yläasteen oppilas joudu kiusaamiselle alttiiksi ja jos joutuukin, ettei koulu ei enää silloin asetu kiusaajan puolelle ja paina kiusaamista villaisella. - hirveä vanhempi?
koulu suosii rikoksi kirjoitti:
ETELÄ-SUOMEN SANOMAT:
Äiti kirjoittaa blogissa poikansa vuosia jatkuneesta kiusaamisesta
KOTIMAA 22.8.2014, klo 09:31. Päivitetty 22.8.2014, klo 13:15
17
Koulukiusaaminen on ollut tapetilla niin mediassa kuin poliisinkin sosiaalisen median päivityksissä koulujen alusta saakka. Nyt asiasta kirjoitetaan Lilla Tirlittan -blogissa otsikolla Koulukiusaaminen, kun koulukaan ei auta.
Äiti kirjoittaa poikansa vuosien ajan jatkuneesta kiusaamisesta Lahden Kivimaan yläasteelta ja Hollolan Kalliolan ala-asteelta. Hän kirjoittaa, kuinka lapsen päätä on uitettu pöntössä ja poika on kuristettu tajuttomaksi oppitunnilla.
Kun kiusaamisesta on ilmoitettu kouluun, rehtori on vastannut äidille. Rehtorin vastaus on liitettynä blogikirjoitukseen samoin kuin ote perusopetuslaista.
ESS.fi
Krista Koivisto
Blogista:
Eli koulussa tapahtumia edelleen vaan seuraillaan ja keskustellaan oppilaiden kanssa, mutta jos koulun ulkopuolella tapahtuu samaa niin ehdottomasti yhteyttä poliisiin? Miksi koulun ulkopuolella samat tapahtumat ovatkin vakavampia kuin koulun seinien sisällä? Pyysin rehtorilta lisäselvitystä tuohon viestiin ja koulun toimenpiteisiin vastausta saamatta. Yksi opettaja ja toinen rehtoreista halusi sopia kanssani soittoaikaa, mutta pyydettyäni vain kirjallista yhteydenpitoa mahdollisten jatkotoimien vuoksi, katkesi yhteydenpito koulun kanssa täysin.
Rankka ja pitkäkestoinen jatkuva kiusaaminen on myönnetty sekä pojan opettajien, Kivimaan koulun edellisen rehtorin että koulun terveydenhoitajan toimesta. Terveydenhoitaja viimeksi viikko sitten kommentoi meille, että pojan koulukiusaaminen on saatava ehdottomasti loppumaan ja rehtorin on otettava tiukka linja sen suhteen. Silti Kivimaan yläaste ei vielä kahden vuoden jälkeenkään ota minkäänlaista vastuuta kouluaikana koulun tiloissa tapahtuneesta rankasta koulukiusaamisesta ja väkivallasta, vaan haluaa edelleen seurailla tilannetta.
Neljän väkivallanteon, tappouhkausten/vainoamisen ja kahden rikosilmoituksen jälkeen.
Aiemmin Kivimaan koulu on puuttunut poikani kiusaamistapauksiin rajoittamalla kiusatun vapautta. Mm. 5/2014 tapahtunutta maitolasin heittoa seuraavana päivänä kiusauksen uhri eli poikani pidettiin välitunnit sisällä, kun taas kiusaaja sai pitää vapautensa ja olla ulkona. Ei mene ihan tämän äidin oikeustajuun tämä.
Ei koulukiusaamista näin lopeteta. Tulemme ehdottomasti tekemään Kivimaan yläasteen toiminnasta kantelun, ideoita muista mahdollisista toimenpiteistä otan enemmän kuin mielelläni vastaan kommenttiboksiin. Omalta osaltani haluan varmistaa, ettei yksikään tuleva Kivimaan ala- tai yläasteen oppilas joudu kiusaamiselle alttiiksi ja jos joutuukin, ettei koulu ei enää silloin asetu kiusaajan puolelle ja paina kiusaamista villaisella.Äiti ihmettelee: Miksi kiusaajia palkitaan koulussa?
Sunnuntai 1.6.2014 klo 14.41
Iltalehteen yhteyttä ottanut äiti ihmettelee, miksi hänen lapsensa koulussa annettiin stipendi oppilaalle, jonka tiedetään kiusaavan muita.
Oppilaan äiti ihmettelee, miksi kiusaaja palkittiin stipendillä. (COLOURBOX.COM)
FAKTAT
Tutkimukset ovat osoittaneet, että Suomen peruskouluissa toistuvan kiusaamisen kohteiksi joutuu keskimäärin 6-10 % oppilaista. Toistuvasti kiusaavien määrä on hieman pienempi.
Kiusaamisen uhrien määrä pienenee lasten vanhetessa. Kiusaaminen on siis yleisimmillään alakoulun alaluokilla.
Yläkouluun siirryttäessä kiusattujen oppilaiden osuus pienenee, mutta kiusaajien määrä pysyy entisellään. Näin ollen yläkoulussa yksittäisen kiusatun tilanne on vaikea.
Yläkoulussa kiusattuja on vähän, mutta kiusaaminen on jatkunut yleensä vuosia. Kiusaajien määrän pysyessä ennallaan yksittäinen kiusattu kohtaa useita kiusaajia.
Lähde:
Mannerheimin Lastensuojeluliitto
- Olipa stipendin antamisperuste sitten mikä tahansa: koulumenestys, toveruus, urheilullisuus tai taiteellisuus, kyllä oppilaan käyttäytymisen pitäisi vaikuttaa sen verran, että koulukiusaajalle ei tällaista tunnustusta voisi luovuttaa, hän sanoo.
Äidin mukaan lapsetkin ihmettelevät, miksi kavereitaan kiusaava oppilas saa stipendin, jonka perusteluissa kiitetään oppilaan olevan kiltti kaikille.
Hänen mukaansa kiusaajan palkitseminen stipendillä ei ole pelkkä yksittäistapaus.
- Olen keskustellut ystävieni kanssa aiheesta ja kävi ilmi, että samaa on tapahtunut muissakin kouluissa, hän kertoo.
Äiti on kuitenkin sitä mieltä, että huonon käytöksen parantamisesta tulisi palkita.
- Jos koulukiusaaja olisi kunnostautunut ja lopettanut kiusaamisen, niin siinä tapauksessahan stipendi tai muu huomionosoitus olisi enemmänkin kuin paikallaan.
- väärin lapsia kohtaa
Kiusaajia on opettajissa siinä kuin muissakin sairaissa häiriintyneissä yksilöissä.
Ei sekään harvinaista ole, että kympin oppilas on sosiaalisilta taidoiltaan pääkiusaaja ja totta kai koulu palkitsee sellaisen neropatin, sitä varmemmin palkitsee, jos kiusaamiseen osallistuu myös opettaja. Se on tietysti törkeää mallia lapsille, mutta tällaista menoa harrastetaan ilman mitään sanktioita. - näin Ilkassa
Kiusaamisen jälkeen pahinta on vähättely ja sormien läpi katselu
maanantai 25.08.2014 Ilkka
Välituntivalvonnan tehostamisella voitaisiin kitkeä koulukiusaamista. Aikuisten nykyistä näkyvämpi läsnäolo koulupihoilla olisi muutenkin suotavaa.
Suomalainen maailmanmainetta nauttiva peruskoulu voi yhä pääpiirteissään hyvin, mutta varjoja Pisa-paratiisiinkin on kertynyt.
Koko kansakunnan häpeä on, että jopa kymmenet tuhannet koululaiset joutuvat suorittamaan oppivelvollisuuttaan jatkuvassa henkisen ja fyysisen väkivallan pelossa. Jokainen aikuinen voi miettiä omalta osaltaan, miltä vastaavanlaisessa tilanteessa tuntuisi mennä töihin päivästä toiseen vuosien ajan.
Toki kiusaamisen kitkemiseksi on viime vuosina tehty paljon. KiVa Koulu on kiusaamisen vastainen toimenpideohjelma, joka on kehitetty Turun yliopiston psykologian oppiaineen ja Oppimistutkimuksen keskuksen yhteistyönä. Ohjelman käyttäjäksi on ilmoittautunut suurin osa perusopetusta antavista kouluista eli noin 2500 suomalaista opinahjoa.
KiVa toiminee valtaosassa siihen osallistuvista kouluista, mutta lapsilta ja nuorilta kuulee toisenlaisiakin arjen kokemuksia. Niiden mukaan joissakin kouluissa on tuudittauduttu käytännössä pelkästään siihen, että paperilla on sitouduttu noudattamaan ohjelmaa. Arjessa kiusaajat kuitenkin sen kun mellastavat.
Monissa kouluissa on herätetty henkiin myös tukioppilasohjelmat, mutta eivät nekään auta aukottomasti.
Psykiatrian erikoislääkäri Juha Lehti kitkisi kiusaamista nykyistä tiukemmilla seuraamuksilla kiusaajille (mm. HS 11.8.). Vähättelyn ja näennäisrangaistusten sijaan kiusaamista pitäisi vähentää muun muassa tuntuvilla jälki-istunnoilla ja tiukkasävyisillä puhutteluilla.
Lehden mukaan koulun arjen olosuhteita pitää parantaa. Välituntivalvonta ei ole riittävällä tolalla, jos satojen oppilaiden vastapainona on yksi pihan keskellä seisoskeleva aikuinen. Erikoislääkäri lisäisi aikuisten läsnäoloa välitunneilla etenkin näin lukuvuoden käynnistyttyä, että kiusaaminen pysähtyisi heti alkuunsa.
Kouluviihtyvyyteen kiusaamisen ehkäisijänä kannattaa muutenkin kiinnittää huomioita.
Selvää on, että ympäristöllä on vaikutusta ihmisiin. Valitettavan usein koulukiinteistöt näyttävät harmailta ja innottomilta möhkäleiltä.
Uudenlaisen oppimisympäristön puolesta puhuu myös luokanopettaja Maarit Korhonen, joka on kirjoittanut pamflettikirjan suomalaisen peruskoulun tilasta.
Omassa luokassaan Korhonen siirsi pulpetit syrjään ja otti tilalle sohvia ja keinutuoleja. Seinäjoen yhteiskoulussa kokeillaan puolestaan seisomapulpetteja (Ilkka 22.8. ).
Vähättelyyn ja seisoviin vesiin ei suomalaisessa peruskoulussa joka tapauksessa ole varaa. Myös opettajankoulutusta tulee kehittää niin, että se kannustaa mieluummin uudistamiseen kuin säilyttämiseen.- kiusaamisesta
Kiusaamisen vähättely on tuttua tälläkin palstalla.
Palstan kiusaajan taholta tietenkin.
Ammattikasvattaja-nimimerkillä kirjoittaessaan hän on vähätellyt koulukiusaamista, sitten kun mikään ei palstalaisiin näytä purevan, hän vähättelee meidän kirjoituksia, ja jos sekään ei auta, niin koko tätä palstaa.
Tyypillistä käytöstä kiusaavan henkilön taholta. Ai niin ja kaikki lehdet, jotka kirjoittavat samaa mielipidettä kuin palstalaiset ovat roskalehdistöä tietenkin :D - Kiitti sinulle
kiusaamisesta kirjoitti:
Kiusaamisen vähättely on tuttua tälläkin palstalla.
Palstan kiusaajan taholta tietenkin.
Ammattikasvattaja-nimimerkillä kirjoittaessaan hän on vähätellyt koulukiusaamista, sitten kun mikään ei palstalaisiin näytä purevan, hän vähättelee meidän kirjoituksia, ja jos sekään ei auta, niin koko tätä palstaa.
Tyypillistä käytöstä kiusaavan henkilön taholta. Ai niin ja kaikki lehdet, jotka kirjoittavat samaa mielipidettä kuin palstalaiset ovat roskalehdistöä tietenkin :DTäällä on yksi kiusaaja.
S i n ä.
Ymmärsitkö? Jospa toisto auttaa?
S i n ä.
Päivät pitkät sönkkäät kirjoittajista joita ei ole aikoihin näkynyt. On ranttalikkaa ja Ammattikasvattajaa ja muita. Purat traumasi muihin ja siksi täällä ei juuri kukaan enää kirjoita mitään. Kiitti sulle.
Kaiken sait aikaan siis
s i n ä.
- Touhua seuraillut
Totta Mooses. Ei täällä oikein mitään enää ole kun yksi raivopää karkottaa kaikki pois. Se taitaa olla tarkoituskin.
- TRaumasoitunut
Kyllä kiusaajan pitää olla se jota rankaistaan kiusanteosta ei kiusatun,sisälle vaan valitunnin ajaksi arestiin valvotusti.Eikä mitään stipendejä vaihka olisi kuinka hyvä aineissa .Koulu ja sen opettajat osallistuuvat kiusaamiseen jos eivät puutu asiaan niin että se loppuu heti alkuunsa mutta tämähän on tuttua jo aikojen alusta että opettajilla on herrojen lasten tekemiset katsottu sormien läpi.olen ollut kouluelämässä seuraamassa tätä kasvatustyötä ja siellä nähnyt monta opettajaa joiden ei pitäis toimia opettajina jo luoneensa vuoki.Kiusaamisesta on tullut vuosien saatossa paha ilmiö joka pudottaa monen nuoren pois yhteiskunnasta.Pääministerimmekin tunnustautuu entiseksi koulukiusaajaksi taitaa olla samoja elkeitä hänelläkin yhä edelleen,toisten yli kävelyä,vähättelyä?
- Traumatisoitumaton
Mitä teit koulussa?
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Mielessäni vieläkin T
Harmi että siinä kävi niinkuin kävi, rakastin sinua. Toivotan sulle kaikkea hyvää. Toivottavasti löydät sopivan ja hyvän391671Nellietä Emmaa ja Amandaa stressaa
Ukkii minnuu Emmaa ja Amandaa stressaa ihan sikana joten voidaanko me koko kolmikko hypätä ukin kainaloon ja syleilyyn k61351Nähtäiskö ylihuomenna taas siellä missä viimeksikin?
Otetaan ruokaöljyä, banaaneita ja tuorekurkkuja sinne messiin. Tehdään taas sitä meidän salakivaa.11305- 91299
Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita
Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita – neljä Jyväskylän Outlaws MC:n jäsentä vangittu: "Määrät p421297Persut petti kannattajansa, totaalisesti !
Peraujen fundamentalisteille, vaihtkaa saittia. Muille, näin sen näimme. On helppo luvata kehareille, eikä ne ymmärrä,61277Sinäkö se olit...
Vai olitko? Jostain kumman syystä katse venyi.. Ajelin sitten miten sattuu ja sanoin ääneen siinä se nyt meni😅😅... Lis01254Housuvaippojen käyttö Suomi vs Ulkomaat
Suomessa housuvaippoja aletaan käyttämään vauvoilla heti, kun ne alkavat ryömiä. Tuntuu, että ulkomailla housuvaippoihin11230Hyvää yötä ja kauniita unia!
Täytyy alkaa taas nukkumaan, että jaksaa taas tämän päivän haasteet. Aikainen tipu madon löytää, vai miten se ärsyttävä21180Lepakot ja lepakkopönttö
Ajattelin tehdä lepakkopöntön. Tietääkö joku ovatko lepakot talvella lepakkopöntössä ´vai jossain muualla nukkumassa ta21163