Ei tarvitse kun käydä näillä palstoilta juttuja lukemassa niin tajuaa ilokseen kuinka terve ja sopusointuinen itse onkaan henkisesti. Ihan hirveää millaisissa ahdistuksissa monet ihmisparat elävät ja ovat. Puhumattakaan masennuksesta ja suorastaan harhoista, joitten vallassa jotkut ovat.
Hakekaa apua, ihmiset rakkaat, kyllä sitä on saatavilla. Kyllähän monet hakevatkin mutta pahinta on se kuinka jotkut vaativat ilmeisesti ihmeitä tai loputonta hyväksyntää ja huomiota ja kun eivät niitä saa, tietenkään, alkavat syyttää hoitavia tahoja, lääkkeitä ja mustamaalaavat niitä. Ja taas on syy vieritetty jonkun muun niskoille mutta itse ei olla valmiita ottamaan vastuuta omasta voinnista. Lopettakaa tällainen haukkuminen ja keskittykää tahtoonne parantua ja voida paremmin! Se kannattaa ja elämänne voi muuttua hyväksi.
Kiitos että olen mieleltäni terve
23
151
Vastaukset
- 345gh
Kun et tiedä asioista mitään edes kokemuksen äänellä, on parempi että ns. pidät turpasi tukossa ja keskityt omaan mahtavaan vointiisi.
Hyvää jatkoa! - Ojasta allikkoon
"Hakekaa apua","ottamaan vastuuta omasta voinnista."Monet raivoaa näillä pals-
toilla nimenomaan sen takia että erehtyivät hakemaan apua psykiatrialta.- Apua saanut
Taas näitä "psykiatri pilas mun laiffin" vuodatuksia.
Minä ainakin sain apua psykiatrilta. Ehkä vika ei aina ole psykiatreissa vaan ongelman juuret löytyvätkin peiliin katsomalla? - Ojasta allikkoon
Apua saanut kirjoitti:
Taas näitä "psykiatri pilas mun laiffin" vuodatuksia.
Minä ainakin sain apua psykiatrilta. Ehkä vika ei aina ole psykiatreissa vaan ongelman juuret löytyvätkin peiliin katsomalla?Nuole äitiäs!! Minä mitään ole vuodattanut,pistin vain lyhyen kommentin.
- rehellisyyttä
Et sinä mikään mieleltäsi terve ole :D Ei kukaan sitä ole oikeasti. Valtaosa ihmisistä vain elää siinä valheessa, että olisivat. Eli sen lisäksi, että olet mieleltäsi viallinen, elät vielä valheessakin. Me täällä, joita säälit, olemme sentään pelkästään mieleltämme viallisia (sairaita).
- Lepo moodi
Ap hyvä.. en minäkään kokenut olevani mieleltäni sairas hakiessani apua vuosia kausia kestäneseen työpaikkakiusaamiseen. Kyseessä ei ollut mikään "emme puhu kanssasi" tapaus vaan ihan isomman porukan ajojahti minua kohtaa.
Kun en osannut/ymmärtänyt lähteä tuosta käärmeenpesästä ajoissa poissa vaan kuvittelin asioiden oikean laidan löytyvän sillä, että minä vain yritän ja näytän heille etten minä ole paha tai uhka kenellekään.
Mutta niinhän siinä kävi että töihin meneminen alkoi tuntua vaikealle, illat itkin ja yritin koota itseni kohti seuraavaa työpäivää taas kuntoon.
Tähän oloon ja tunteeseen lähdin "hakemaan apua" Tuskin minusta nyt ykskas mikään sen hullumpi tuli?
Hulluksi tuli siinä vaiheessa kun aloin syömään psykiatriasia lääkkeitä. Annoksia nosteltiin lennosta (näin siksi kun olo ei vain helpottanut) lääkkeitä vaihdeltiin ja lisäiltiin. Pahimmillaan söin kolme masennuslääkettä ja yhtä rauhoittavaa samaanaikaan.
Tätä jatkui vuoden ajan.. lopetin masennuslääkkeiden syömisen "seinään" sillä ne eivät oloani parantaneet vain päinvastoin. Olin aina väynyt, rahaa meni suuria määriä mm Lyrica lääkkeeseen, lihoin 25kg, mikään ei tuntunut miltään jne
Huonostihan siinä kävi kun tuollaisen lääkemäärän lopetti vain ykskas; jo muutamassa viikossa ajauduin lääkepsykoosiin. En todellakaan ymmärtänyt mitä minulle oli tapahtunut.. ihmettelin vain kumaa ja omituista oloani jossa pelkäsin kaikkia ja kaikkea. Elin kuin rinnakkaistodellisuutta joka tuntui painajaisunelle, päättymättömälle sellaiselle.
Tähän omituiseen olooni kun taas kerran erehdyin hakemaan "apua" sainkin kuulla olevani mielisairas ja nyt mukaan tulivat neuroleptit loppuiäksi määrättynä. Näitä lääkkeitä syödessäni ja mielenterveystoimistoltani saamien älä tee ohjeiden saattelemana ajaudin sellaiseen maailmaan joka varmasti on ollut ns hullujen maailma. Lopuntonta tuskaa, ahdistusta, mielen sammumista, fyysisesten voimien loppumista, mielen tylsistymistä, sairaaloista väsymystä, muistin kadotusta, lihaskipuja, nenäveren vuotoja, pakkoliikkeitä jne jne
Kun erehdyin kysymään voivatko oireeni (mukaanlukien masennuslääkkeet ja neuroleptit) johtua lääkkeistä? Sain aina tuon parin vuoden aikana vastauksen EI. Lääkkeet ovat turvallisia ja niiden vaikutusprofiili ei kenenkään oloa pahenna vaan ne parantavat AINA.
Kun kysyin että minä ne minun kohdallani parantavat? Minähän lähdin hakemaan apua työpaikkakiusaamiseen.. Olin kuulema sairaudentunnoton.
Minulla ei ole päihteidenkäyttöä, ei pettämisiä, ei holtitonta rahankäyttöä, ei kesken jääneitä projekteja. Minä kieltämättä olin sekaisin lopetettuani massiivisen masennuslääkityksen ilman psykiatrin lupaa.. mutta käsittääkseni se ole varsinainen mielisairaus vaan lääkkeiden tuomaa.
Tuosta kaikesta on aikaa jo vuosia, enkä ole aikoihin enää mitään lääkkeitä syönyt tai mielenterveysyksiköissä käynyt kuuntelemassa teorioita mielensairastumisesta ja lääkityksistä. Minun oli itse työstettävä traumani sekä siihen päälle vielä selvittävä psykiatrian tuomista kauheuksista.
Toisaalta kokemusteni kautta olen tällä hetkellä aika avarakatseinen enkä kovin helposti menetä mielenrauhaani. Enkä usko olevani sen kummallisempi ja hullumpi kuin muutkaan.- Voin olla väärässäkin
Miksi menit lääkäriin hakemaan apua työpaikkakiusaamiseen? Eihän se sinun sairautesi ollut. Selvitettiinkö kiusaaminen työpaikalla? Se on pakko selvittää jos joku sellaisesta syytteen esittää. Kuulostat, anteeksi vain, varsin epävakaalta ja sairauskertomuksesi viittaa ahdistukseen ja masennukseen. Sen tulkinnan lääkärikin on tehnyt. Mutta sinä vaan väität että paha olosi on muiden syytä. Juuri tätä ap varmaankin tarkoittaa aloituksessaan.
Minusta on viisasta hakea apua pahaan oloon ja yrittää kaikki keinot sen hoitamiseksi. Jos joku muu ihminen saa sinut voimaan huonosti, sinun on selvitettävä välisi hänen kanssaan ja mahdollisesti päästävä pois hänen seurastaan jotta paranisit. - Ojasta allikkoon
Voin olla väärässäkin kirjoitti:
Miksi menit lääkäriin hakemaan apua työpaikkakiusaamiseen? Eihän se sinun sairautesi ollut. Selvitettiinkö kiusaaminen työpaikalla? Se on pakko selvittää jos joku sellaisesta syytteen esittää. Kuulostat, anteeksi vain, varsin epävakaalta ja sairauskertomuksesi viittaa ahdistukseen ja masennukseen. Sen tulkinnan lääkärikin on tehnyt. Mutta sinä vaan väität että paha olosi on muiden syytä. Juuri tätä ap varmaankin tarkoittaa aloituksessaan.
Minusta on viisasta hakea apua pahaan oloon ja yrittää kaikki keinot sen hoitamiseksi. Jos joku muu ihminen saa sinut voimaan huonosti, sinun on selvitettävä välisi hänen kanssaan ja mahdollisesti päästävä pois hänen seurastaan jotta paranisit.Kiusaajien kanssa on vaikeaa selvittää yhtään mitään oli ne sitten koulu-tai työ-
paikkakiusaajia koska he kiistävät kaiken."Lepo moodi" mennyt varmaankin alunperin hakemaan tukea ja keskusteluapua psykiatrilta.
Sitävastoin onkin aloitettu kova psyykelääkitys mikä tuntuu aivan järjettömältä.
Onko sinusta psykiatrit toimineet oikein tässä tapauksessa? - 2+16
No jo nyt on kumma. Kun minä menin sekaisin lopetettuani neuroleptit seinään niin mulle sanoi psykiatri suoraan, että olen sekaisin vieroitusoireista ja purettiin valvotusti lääkitys. Miten hoito voi olla muualla noin erillaista?
- väsynyt82
2+16 kirjoitti:
No jo nyt on kumma. Kun minä menin sekaisin lopetettuani neuroleptit seinään niin mulle sanoi psykiatri suoraan, että olen sekaisin vieroitusoireista ja purettiin valvotusti lääkitys. Miten hoito voi olla muualla noin erillaista?
Kuinka vaikea on tajuta että hoidon taso vaihtelee paikkakunnittain ja hoitopaikoittain ja ihan senkin mukaan että ketä hoitavaksi henkilöksi sattuu!
- elämä voi muuttua
Kyllä kiitollinen ja voi olla että on terve ja hyvä olla, mutta tuollainen "onneksi, en ole kuin te raukat" masentaa joilla on paha olla ja eivät näe toivoa.
Ja nöyrä pitää olla. Jos on tällä hetkellä asiat hyvin, niin ehkä vuoden päästä saattaa maata jo montun pohjalla. Ehkä sinulla on jo jonkinlainen alakulo, aavistus, kun ylipäätänsä vierailet näillä sivuilla? Voihan tietenkin olla antamassa tukea, mutta kyllä jokin tuntuma psyykkiseen pahoinvointiin pitää olla että tutkailee näitä palstoja.
Hyvä jos on ollut joskus masentunut, käynyt kriisejä ja niistä jotenkin selviytynyt.
Et varmaan tahallasi tahtonut loukata. - ajatuksia
Täälläkin yksi mieleltään (ehkä)terve. Jos siis terveellä mielellä tarkoitetaan sitä, että pysyy toimintakykyisenä ja pystyy olemaan ja elämään ilman että aiheuttaa ajatuksillaan kovin suurta tuskaa itsellen tai muille. Enpä tiedä, onko olemassa ihmistä, joka on ns. terve mieleltään, sillä kaikilla on omat ongelmansa ja omituisuutensa. Mutta jos pystyy tuon aiemmin antamani määritelmän kaltaiseen elämään, saa olla tyytyväinen.
Omaa kokemusta asiasta ei muutoin ole. Hieman sivusta olen seurannut erään tuttavaperheeni elämää ja nähnyt vilauksen siitä, mitä mielenterveysongelmaisen ja hänen läheistensä elämä voi olla. En kuitenkaan edes yritä väittää, että tietäisin, millaista on olla todella sairas.
Itse en oikein luota näiden hoitoasioiden tilaan. Toki hoitoon hakeutuminen on järkevää jos ongelmat ovat suuria ja varsinkin jos henkeäuhkaavia. Kyllähän siitä varmasti osalle on apuakin ja jotainhan tilanteessa on varmaan tehtävä. Käsittääkseni hoitoon ei kuitenkaan ole kovin helppo päästä ja hoitojaksot voivat olla käytännössä riittämättömän lyhyitä. Mielen paraneminen on pitkä ja hidas prosessi ja kaikissa tilanteissa paraneminen ei ole mahdollista, voi vain yrittää oppia elämään sairauden kanssa. Myös lääkityksiä annetaan luullakseni melko kevein perustein. Lääkitys voi olla hyvä silloin kun siihen on todella tarvetta. Lääkitys ei kuitenkaan välttämättä poista aiheuttavaa syytä, jolloin se ei myöskään ole ainoa oikea hoitokeino. En kuitenkaan syytä näistä asioista pelkästään lääkäreitä/hoitohenkilökuntaa. He varmaan tekevät sen minkä vähäisillä resursseilla voivat.
Tällaista siis ajattelen minä, jolla ei omakohtaista kokemusta pahasta sairastumisesta ole. Tarkoitukseni ei ole missään nimessä loukata ketään tai pahoittaa kenenkään mieltä.
Voimia teille kaikille "terveille" ja vähemmän terveille. - hahaa!!#3
Et ole mieleltäsi kovin terve jos vaivaudut suomi24-palstalle ilkkumaan heikommillesi.
- 5+19
Lukion psykologian opettaja opetti ensimmäisellä tunnilla, että kukaan ei ole psyykkisesti terve. Kaikki on mielisairaita. Kaikki persoonallisuuden piirteet ja ilmenemät voi luokitella mielenterveyden häiriöksi. Näinhän se on. Ero kai on siinä, että koetko kärsimystä niiden piirteiden takia. Jos niin. Olet sairas. Minä jäin eläkkeelle 33 vuotiaana näiden piirteiden takia koska yksinkertaisesti en enää pärjää arjessa ilman apua ja toisinaan tarvitsen valvontaa. Nyt olo on aika hyvä. Pystyn jo tekemään kotitöitä, en nuku 20 tuntia päivässä ja jotenkin pärjään parisuhteessa. Muille tämä on normia. Mulle suuri saavutus.
- gjaäskdjasäf
Väite että omien piirteiden takia koettu kärsimys on sairautta on todella tökerö, vaikka kuinka psykologian opettaja niin selittäisi. Kukaan ei ole mielisairas. Kyseisen psykologian opettajan väite on nähdäkseni todella perverssi lähtökohta ihmisten erilaisuuden kohtaamiseen. Se että ihmisiä kiusataan ja syrjitään tässä maailmassa ei johdu siitä, että he ovat sairaita. Ihmiset ylipäätään kärsivät paljon tässä maailmassa olematta sairaita. Joku kärsii ujoudestaan, toinen uhkarohkeudestaan,kolmas ahneudestaan, koska nämä piirteet aiheuttavat heille sopeutumisongelmia tietynlaisissa olosuhteissa. Merkittävä osa maailman ihmisistä kärsii vain ja ainoastaan siitä, etttä ovat joutuneet väärän paikkaan väärän aikaan. Negatiiviset tunteet korostuvat ylipätään ihmisen tunneskaalassa positiivisia tunteita enemmän, koska se on ollut evolutiivisesti hyödyllistä, ei sairasta. Niiden tarkoitus on suojella todellisilta (ja kuvitelluilta) uhilta. En nyt tässä halua saarnata sinulle, että miten sinun tulisi kokea oma persoonasi, mutta laajemmin ajatellen psykologian opettajasi esittämä ajattelutapa ei ole kovin rakentava. Ihmisen mielen medikalisoiminen ja muuttaminen pelkäksi häiriöiden kentäksi on nähdäkseni varsin fasisitinen ja totalitaristinen näkökulma ihmisyyteen.
- 5+19
gjaäskdjasäf kirjoitti:
Väite että omien piirteiden takia koettu kärsimys on sairautta on todella tökerö, vaikka kuinka psykologian opettaja niin selittäisi. Kukaan ei ole mielisairas. Kyseisen psykologian opettajan väite on nähdäkseni todella perverssi lähtökohta ihmisten erilaisuuden kohtaamiseen. Se että ihmisiä kiusataan ja syrjitään tässä maailmassa ei johdu siitä, että he ovat sairaita. Ihmiset ylipäätään kärsivät paljon tässä maailmassa olematta sairaita. Joku kärsii ujoudestaan, toinen uhkarohkeudestaan,kolmas ahneudestaan, koska nämä piirteet aiheuttavat heille sopeutumisongelmia tietynlaisissa olosuhteissa. Merkittävä osa maailman ihmisistä kärsii vain ja ainoastaan siitä, etttä ovat joutuneet väärän paikkaan väärän aikaan. Negatiiviset tunteet korostuvat ylipätään ihmisen tunneskaalassa positiivisia tunteita enemmän, koska se on ollut evolutiivisesti hyödyllistä, ei sairasta. Niiden tarkoitus on suojella todellisilta (ja kuvitelluilta) uhilta. En nyt tässä halua saarnata sinulle, että miten sinun tulisi kokea oma persoonasi, mutta laajemmin ajatellen psykologian opettajasi esittämä ajattelutapa ei ole kovin rakentava. Ihmisen mielen medikalisoiminen ja muuttaminen pelkäksi häiriöiden kentäksi on nähdäkseni varsin fasisitinen ja totalitaristinen näkökulma ihmisyyteen.
Väite on filosofinen ja samaa pohjaa kuin väite "tämä on tuoli,mutta onko tämä tuoli" Mielenterveyden häiriöiden pohtiminen filosofisesti ja historiallisessa kontekstissa ei tee kellekään pahaa. Toisilla ajatus on lanka ja toisilla kuminauha. Minä olen mieluummin kuminauha ihan kaikessa. En koe sitä loukkaavana enkä hyökkäävänä. Olen ihan sinut sairauteni kanssa. Tiedän etten parane koskaan koska sen olen 30 vuodessa masennusta oppinut. Olen silti arvokas ja tämä on nyt minun roolini tässä maailmassa.Minua ei kiinnosta postailla netistä lääkevastaisia juttuja, haukkua psykiatriaa tai etsiä pikaratkaisuja. Minusta on lohdullista, että ollaan kaikki oikeastaan sekaisin ja kun katsoo eri mielenterveyden häiriöiden ilmenemisen kriteerejä niin aika ajoin jokainen normaalikin voi löytää itsestään hullun niiden perusteella. Se nyt vaan on totta. Mitä sen asian kanssa kiukuttelemaan.
- 5+19
5+19 kirjoitti:
Väite on filosofinen ja samaa pohjaa kuin väite "tämä on tuoli,mutta onko tämä tuoli" Mielenterveyden häiriöiden pohtiminen filosofisesti ja historiallisessa kontekstissa ei tee kellekään pahaa. Toisilla ajatus on lanka ja toisilla kuminauha. Minä olen mieluummin kuminauha ihan kaikessa. En koe sitä loukkaavana enkä hyökkäävänä. Olen ihan sinut sairauteni kanssa. Tiedän etten parane koskaan koska sen olen 30 vuodessa masennusta oppinut. Olen silti arvokas ja tämä on nyt minun roolini tässä maailmassa.Minua ei kiinnosta postailla netistä lääkevastaisia juttuja, haukkua psykiatriaa tai etsiä pikaratkaisuja. Minusta on lohdullista, että ollaan kaikki oikeastaan sekaisin ja kun katsoo eri mielenterveyden häiriöiden ilmenemisen kriteerejä niin aika ajoin jokainen normaalikin voi löytää itsestään hullun niiden perusteella. Se nyt vaan on totta. Mitä sen asian kanssa kiukuttelemaan.
Minusta kiusaaminen on sairasta. Näet asian oudosti jos sinusta kiusaaminen on kiusatun ominaisuus. Sosiaaliset normit jo säätelee kiusaamisen haitalliseksi toiminnaksi koska se ei palvele yhteisön päämäärähakuista toimintaa. Koska se ei ole päämärälle suotavaa se on sairaustila sosiaalisessa ympäristössä.
- Minä mieleltäni pipi
Meillä ei ole mitään HaeApua -automaattia, joka parantaisi ihmisen mielen sairaudet.
Ja lisäksi mielen sairaudet ja neurologiset sairaudet eivät tee ihmisestä idioottia, eivät toimintakyvytöntä eivätkä elämäsäs pärjäävää. Itsensä ja asiodensa kanssa on vain tehtävä vähän enemmän työtä.
Olen todennut arjessa esimerkiksi työpaikalla, että ihmiset, joilla ei luultavasti ole mitään mt-diagnoosia, ovat niitä vähiten kypsiä. He ovat niitä, jotka eivät ole tehneet työtä itsensä kanssa, ovat jämähtäneet paikoilleen ja ovat kaikkein joustamattomimpia. Jos tulee huono tilanne, tulee vaikka irtisanotuksi tai avioero tulee, niin tällaiset ihmiset romahtavat.
Ihmiset, joilla on muutenkin tekemistä itsensä kanssa selviytyvät. He tietävät, ettei elämä lopu yhteen, kahteen tai kolmeen vastoinkäymiseen, vaan kaikesta mennään yli. - fingerling
Kenelle kiitoksesi menee, aloittaja?
- oliko se näin
"Kiitos että en ole niinkuin nuo muut, sairaat , väärintekijät, huorintekijät jne."
Sanoi fariseus eikä huomannut että pieleen meni.- Minä mieleltäni pipi
Mielestäni on erikoista, että joku, omasta mielestään erinomainen, käy keskusteluissa, jotka eivät häntä koske, korostamassa omaa erinomaisuuttaan. Jos ihminen siis kokee itsensä täysin terveeksi, niin miksi ihmeessä hän käy mielenterveyspalstoilla?
Minulla ei ole astmaa, allergioita, kihtiä, lapsettomuutta tai liikavarpaita. Varmaankin netistä löytyy kaikkia näitä vaivoja potevia palstoja, useitakin. Mutta en tiedä, en ole etsinyt, koska minulla ei ole mitään tarvetta mennä niille todistelemaan, että hei, mulla ei ole sitä tai tätä, kyllä mä olen hyvä tyyppi ja kiitollinen...niin, kenelle, sitä kysyi joku muukin ja aiheesta.
- huh-huh!
Kiitos kun en ole niin tietämätön ja tyhmä, kuin ap!
- sairainkaikista
Ap, olet vaan sairaudentunnoton narsisti ;D
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Mielessäni vieläkin T
Harmi että siinä kävi niinkuin kävi, rakastin sinua. Toivotan sulle kaikkea hyvää. Toivottavasti löydät sopivan ja hyvän381933Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita
Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita – neljä Jyväskylän Outlaws MC:n jäsentä vangittu: "Määrät p431496Nellietä Emmaa ja Amandaa stressaa
Ukkii minnuu Emmaa ja Amandaa stressaa ihan sikana joten voidaanko me koko kolmikko hypätä ukin kainaloon ja syleilyyn k61421- 171418
Persut petti kannattajansa, totaalisesti !
Peraujen fundamentalisteille, vaihtkaa saittia. Muille, näin sen näimme. On helppo luvata kehareille, eikä ne ymmärrä,231412Nähtäiskö ylihuomenna taas siellä missä viimeksikin?
Otetaan ruokaöljyä, banaaneita ja tuorekurkkuja sinne messiin. Tehdään taas sitä meidän salakivaa.11385Sinäkö se olit...
Vai olitko? Jostain kumman syystä katse venyi.. Ajelin sitten miten sattuu ja sanoin ääneen siinä se nyt meni😅😅... Lis21347Housuvaippojen käyttö Suomi vs Ulkomaat
Suomessa housuvaippoja aletaan käyttämään vauvoilla heti, kun ne alkavat ryömiä. Tuntuu, että ulkomailla housuvaippoihin11290Hyvää yötä ja kauniita unia!
Täytyy alkaa taas nukkumaan, että jaksaa taas tämän päivän haasteet. Aikainen tipu madon löytää, vai miten se ärsyttävä21220Lepakot ja lepakkopönttö
Ajattelin tehdä lepakkopöntön. Tietääkö joku ovatko lepakot talvella lepakkopöntössä ´vai jossain muualla nukkumassa ta51207