VESIKASTE AIKUISENA YMMÄRTÄVÄNÄ

Kuka aloitti lapsikasteen?





100- ja 200-luvuilla Ireneus, Hippolytus, Origenes, Kyprianus Karthagolainen Afrikan paavi joka ehdotti, että lapset tulisi kastaa 250 jaa. Perinteinen aikuiskaste muutettiin lapsikasteeksi. Lapsikasteen vakiinnutti Augustinus (400 jaa), jonka mukaan "kastamattomat lapset joutuvat kadotukseen". Lapsikasteen yhteydessä alettiin korostaa perisynnin poispesemistä. "Kaikki, jotka kuolevat kastamattomina, myös pienet lapset, joutuvat helvettiin kärsimään loppumattomia tuskia Meillä ei ole oikeutta valittaa tätä, koska olemma kaikki pahoja." Hän katsoi, ettei kukaan voinut pelastua ilman kastetta ja kirkon jäseneksi tulemista. Evankeeliset ovat kuitenkin jatkaneet apostolista tapaa ja kastavat edelleen ainoastaan uskovien kasteella eivätkä ole katolisen piispan oppia omaksuneet. Jeesus itse esimerkkinä. Johanneksenkin kasteen ottaneet kastettin myöhemmin Herran nimeen. Kristillisen kasteen taustana on Johanneksen kaste ja myöhäisjuutalaisuuden proselyytti- eli käännynnäiskaste. Ne taas olivat saaneet lähtökohtansa Vanhan Testamentin lain puhdistusmääräyksistä (4Moos.19:20; 31:19- 20 ym.). Kristuksen perintönä jäi evankeliumin julistus sekä kaste Herran nimeen, kaste on tarkoitettu Jeesuksen vapaaehtoisille seuraajille. ”..se portti on ahdas ja tie kaita, joka vie elämään ja harvat ovat ne, jotka sen löytävät” (Mt.7:14). Veden pirskottaminen päälle ei siis ole kuin siunausta muistuttava toimitus, joten sitä ei voida pitää Kristuksen kasteena. Käännynnäiskaste on aina upotuskaste. Hätäkasteoppia harjoitetaan Augustinuksen oppien mukaan. Hätäkasteen voi toimittaa kirkon jäsen tai muu kristitty, jos lapsen pelätään kuolevan eikä pappia ole heti saatavissa. Raamattu ei tunne hätäkastetta eikä sitä ole siellä, maapallokin oli litteä kirkon kirouksen uhalla. Saksalaisen filosofin Immanuel Kantin (1724-1804) mukaan valistuksen päämääränä oli vapauttaa ihmiset henkisen alaikäisyyden tilasta, johon yksilöt olivat joutuneet siksi, että eivät uskaltaneet käyttää omaa järkeään. ("Uskalla tietää", "käytä rohkeasti omaa järkeäsi.") Augustinuksen historiaa ja elämää käsitellään myös suomalaisessa lukiouskonnonopetuksessa, kyse ei ole fiktiivisestä henkilöstä. Valistuksella kyseenalaistettiin kirkkojen opetuksia, tässä tapauksessa pureuduimme raamatun ja kirkon opetuksen eroihin emmehän kannata ateismia. Rahasta, syntien anteeksiannosta ja jäsenhankinnasta kumpuaa usein miten mitä merkillisimpiä harhaopetuksia. Totuus kuitenkin on, että ei ole muuta nimeä kuin Jeesus Kristus, jossa meillä on pelastus ja syntien anteeksiantamus ja yksi apostolinen Pyhä kaste Kristuksen nimeen.

Jokos ne helluntailaisissa kastaa sylivauvojakin? Siitä lienee varoittelet. Enpä olisi uskonut!