Miten eteenpäin

Erosta on nut kaksi kuukautta ja kaikki tuleva tuntuu niin toivottomalta. Eilen olin taas iloinen, kun olimme sopinaat pitkästä aikaa tapaamisen. Perui, sen kuitenkin viima tipassa ja sanoi, ettei halua nähdä ja haluaa mennä kavereiden kanssa. Sanoi, että soitellaan viikolla. Vietiimma 2,5 vuotta, tavallista arkea ja matkoja. Kävimme joskus myös kavereidemme kanssa, mutta pääsääntöisesti olimme viikonloput yhdessä. Sitten mies halusi enemmän ja enemmän mennä omia menojaan. Lopulta kylmästi totesi, että ei halua olla enää kanssani. Ketään toista ei kuulemma ole. Sotitin ikävissäni ja menin käymään. Joskus oitt minut avosylin vastaan, mutta viimeksi ei päästänyt sisään ja sanoi, että usko jo . Aina päätän, etten ota yhteyttä, mutta sitten en enää kestä. Välillä on iloinen, välillä sanoo, että älä soita. Olemme yli nelikymppistä ja lapset jo maailmalla. Hän sanoi minulle aina,että haluaa parisuhteen, eikä jaksa enää sinkkuelämää. Olemme viettäneet molemmat mytö vuosia yksin, joten ei tuo ole mitään menetetyn nuoruuden kaipuuta. En ymmärrä, mitään isoja riitoja ei ole ollut. Kokeilin myös tapailla muita, mutta ikävä ja suru omaa miestäni kohtaan vain kasvoi. En tiedä miten jaksan. Nytkin tekisi mieli soittaa.