Valikko

Särkynyt sydän

Vuodata surusi ja pahaolosi tällä palstalla. Kerro oma tarinasi!

ALOITA UUSI KESKUSTELU


Keskustelut

24.03.2015
Millä keinoin voisin saada hänet takaisin? :(
Olen aivan rikki ja maassa tällä hetkellä vaikka suhde kesti vähän aikaa ja vaikka aikaa onkin kulunut jo lähes kuukausi. Kaikki alkoi FB:n ryhmän viestiketjusta jossa piti tykätä aina jonkun kommentista, hän tykkäsi minun, enkä ihan alkuun meinannut syttyä vaan vähän myötätunnosta tykkäsin hänenkin. Sitten hän pyysi minut kaverikseen FB:ssä ja aloimme puhua, hän lähetteli kuvia minulle itsestään ja minä myös hänelle ja juttumme alkoivat olemaan tosi kuumia heti alkuunsa ja hän pyysi että olisimme ensialkuun nähneet jossain esim. kahvilassa ensimmäistä kertaa mutta ensitreffimme lykkääntyivät, jatkoimme jutustelua ja meni n. 2 viikkoa niin hän pyysi minut luokseen viikonlopuksi, välimatkamme oli n. 130km ja ikäeroa 15 vuotta eli hän oli 43 ja minä 28. Juttu lähti meillä hyvin heti ja välillämme oli hellää kipinää kokoajan. Rakastuin häneen kokoajan vaan entistä enemmän ja sitä seuraavanakin viikonloppuna olin hänen luonaan ja meillä synkkasi tosi hyvin, mutta jonkinlainen epäilys heräsi kun hän sanoi itsekin minulle että miten paljon hän saa treffipyyntöjä miehiltä eikä kehtaa sanoa olevansa varattu. Tuon toisen viikonlopun jälkeen sain häneltä paljon vaisumpia viestejä ja huomattavasti vähemmän, vetosi ilmeisesti "tekosyynä" väsymykseen, olleensa asioilla tai puhelin ei toiminut. Sitten ilmoitti minulle yhdessä viestissään "mulla on sulle juteltavaa", alkoi kahden päivän raastava hiljaisuus enkä saanut häneltä viestejä, sen jälkeen yritin soittaa hänelle kaksi kertaa muttei hän vastannut, ilmoitti sitten tylyn oloisesti, "en pysty nyt puhumaan, laita tekstiviesti". Laitoin hänelle viestiä, sitten hän lopulta vastasi. Kertoi kuolettaneensa kaikki tunteensa minuun, ja haittoina olivat ikäero ja välimatka eikä kestä "etäsuhdetta", ja sanoi että olen ihana ihminen ja mies ja äläkä menetä itsetuntoasi. Menin ihan rikki ja sanoin hänelle ehkä liian suoraan ja pahasti hänen toiminnastaan, etten tahdo olla ystävä ainakaan ja että menisin vaan enemmän rikki jos näkisin häntä muiden miesten kanssa. Rakastikohan minua oikeasti? Ei rakkauden tunteita noin vain kuoleteta, en minä ainakaan. Jäinkö vain vähän vanhemman hyvännäköisen naisen itsetunnon pönkityksen kohteeksi? En tahdo uskoa niin. Pyysin vielä anteeksi omia sanomisiani ja kerroin asioista joista meidän olisi pitänyt puhua, olisin halunnut tutustua hänen lapsiinsa, sukulaisiinsa ja kavereihinsa ja puhua myös mahdollisesti häntä lähemmäksi muuttamisesta. En saa häneen mitään yhteyttä enää, hän on estänyt minut FB:ssä, Whatsappissa ja lähetin myös hänelle kaksi kirjettä joihin hän ei ole vastannut. Olen rukoillut suhteellemme uutta mahdollisuutta sillä pakko sellainen on olla olemassa. En ole oikein saanut nukuttua öisin eikä ole ruokakaan maistunut, olo on ihan hirveän ahdistunut ja murtunut kun joku asia vähänkin minua siitä naisesta muistuttaa. Vaikka välillä tuntuukin että olisi paras vaan pysyä kaukana hänestä mutta silti antaisin mitä vain että saisin uuden mahdollisuuden hänen kanssaan. Mitä pitäisi tehdä? En pääse koskaan irti :(
19
Suhteet > Särkynyt sydän
23.03.2015
Voi tyttö, et tiedä, mistä päästit irti!
Seuraa paljon kysymysmerkkejä! Mikä helvetti siinä on, että tämän päivän ihmiset enenevissä määrin eivät osaa pitää kiinni parisuhteistaan? Sitoutumiskammoako se on, kun jätetään heti leikki kesken kun arki tulee vastaan? Miten voidaan olla niin hölmöjä, että kuvitellaan nurkan takaa löytyvän aina jotain parempaa, vaikka käsissä olisi kultakimpale? Minua on juuri satutettu jättämällä parisuhteessa, se koskee, mutta vähintään yhtä paljon koskee, kun tietää, miten yksin minut jättänyt ihminen tulee lopulta jäämään valitsemallaan tiellä. Tämän ihmisen historia tukee myös väitettäni. Ei ole kaunista katsottavaa jos vielä viisikymppisenä juostaan nettitreffeillä viikonloppu toisensa perään. Olemme molemmat vasta kolmenkympin tuntumassa, mutta pelkään hänelle käyvän edellisen lauseen mukaisesti. Voisin ajatella, että kävi vain huono tuuri ja jatkaa eteenpäin, koska minulla on puhtaat jauhot pussissa, mutta kai se kertoo jotain rakkauteni syvyydestä kun jään huolimaan, miten hänen tulee käymään. Älkää luovuttako helpolla, taistelkaa toistenne puolesta, löytäkää toisenne aina uudestaan! Minä haluaisin taistella vielä, mutta sinä luovutit, vaikka kaikki puitteet olivat kohdallaan, sen myönsit itsekin. Minua ei haittaa, vaikka tunnistaisit minut tästä kirjoituksesta, voit vaikka huikata minulle, jos tunnistit! Haluan sinut takaisin, yhdessä me selviämme mistä tahansa, älä unohda minua!
11
Suhteet > Särkynyt sydän
20.03.2015
Hyväksikäytetyksi/jätetyksi
Pakko nyt tänne purkaa tätä pahaa oloani... En tajua enää mikä minulla mättää miessuhteiussani. Miehiä, tai ns vientiä kyllä riittäisi, mutta kun mikään ei kestä.. Joudun säännöllisin väliajoin sydänsuruiseksi... Aina kaikki lopahtaa, yleensä ukauden sisään.. ja kaikiss oli potentiaalia ja alkoi hyvin.... Ehkä seksi tulee liian aikaisin kuvioon ennenkuin tunnesidos olisi miehen puolelta vahvempi, ja siksi nää loppuu... Mutta kun minulla on vahvat tunteet, ja olen herkkä, niin minua oikeasti satuttaa nämä tilanteet. Nytkin minulla oli lyhyt suhde itseäni nuorempaan mieheen, josta ei sitten ekan seksin jälkeen kuulunutkaan mitään, eli hänkin haki vain seksiä... teksii mieli laittaa sille jotakin, mutta en viitsi, tiedän että sekin meni matkoihinsa... olin tosi ihastunut häneen, juuri haikeana katsoin hänen facebook kuviaan... niin se vaan elämä jatkuu ilman mnua, luultavasti jo mut unohti... Kaikki luulee että minulla on helppoa, kun olen kuulemma niin kaunis ja ´seksikäs... Silti olen ilman rakkautta, ja jatkuvissa sydänsuruissa.. ne miehet joihin ihastun, haluavat lähinnä seksiä, ja lähtevät sitten toisiin seikkailuihin ja valloituksiin... Viimeisimmän vakavan suhteeni jälkeen en ole tavannut yhtäkään miestä joka olisi tosissaan kanssani, aivan järkyttävää! haluaisin treffejä, illallisia, leffailtoja, deittailua, seksiä, hulluttelua hasukanpitoa ja tutustumisia.... jään normaalitreffailusta paitsi. Kuinkahan kauan tällaista karusellia jaksaa ennekuin lopullisesti pimahtaa? Kuka jaksaa sarjadeittailla ja olla loppumattomassa haikeuden ja sydänsurujen tilassa? Nytkin ikävöin tätä kundia.... enkä aio sitä sille näyttää..koska en halua jäädä roikkumaan... :(
11
Suhteet > Särkynyt sydän
17.03.2015
Törmäsinkö narsistiin vai peluriin? Vai molempiin
Kiinnostaisi muiden mielipiteet asiaan. Tapasin reilu puoli vuotta sitten miehen. Ollaan molemmat hieman alle 40v eli jotain elämänkokemusta takana.. Mies oli heti alusta alkaen minulle tälläinen "unelmien prinssi" (olisi jo varmaan pitänyt hälytyskellot soida) osoitti huomiota juuri niinkuin mä olen suhteessa aina halunnut, puhui paljon tunteistaan, näytti tunteitaan, herkkä, puhuttiin tulevaisuudesta, haaveista jne. Noin kahden kuukauden jälkeen, mies yhtäkkiä muuttui välinpitämättömäksi, sanoi että pitää miettiä asioita, ei kauaa ollut "häviksissä" mutta koska alku oli aika intensiivinen, hetken hiljaiselokin oli selkeästi tämä kuuluisa "häviäminen". Ei siinä mitään, kiinnostushan voi vaan lopahtaa. En ottanut yhteyttä. Tänä aikana päätin että jos ottaa yhteyttä ja haluaa jatkaa, pistän pelin poikki, ja näin teinkin, no kuten arvata saattaa, puhui minut ympäri, olemalla taas ihana "oma itsensä?!?". Meni taas jonkinaikaa hyvin, ja taas yhtäkkinen muutos ihmisessä, puhelimessa ja varsinkin viesteissä oli aina kovinkin rakastava, mikä mielestäni oli outoa, miksei päin naamaa voi sanoa, vai varmisteliko vaan viesteillä että pysyisin suhteessa. Kun kysyin asiasta että onko kaikki ok jne, vastaus oli aina kyllä. No meni hermo ja pistin pelin poikki, vaikken olisi halunnut, jotenkin sairaasti tarrauduin tähän mieheen. 1,5kk oltiin off tilassa, mies ruinasi takaisin, viestitteli ja leperteli, olisi pitänyt vaan pystyä jättämään viestit yms omaan arvoonsa, mutta tietysti sitten taas lopulta hairahduin takaisin suhteeseen. Sama kaava, ihanaa oli, sitten taas muuttui välinpitämättömäksi, viesteissä aina leperteli ja kertoi kuinka pahalta hänestä tuntuu miten on kohdellut minua jne. puhelimessa aina ikävoi ja kaipasi suuresti. Hyvinkin outoa käyttäytymistä siis, joten viikko sitten pistin taas pelin poikki, toivottavasti lopullisesti. En ole kuullut miehestä mitään, ja toivottavasti en kuulekaan, jotenkin tosiaan olen tarrautunut tähän ei mitenkään terveeseen "suhde" tilanteeseen ja ikäväkseni voin tunnustaa että jopa kaipaan häntä, ei taida itsellänikään olla kaikki pääkopassa kunnossa. Monennäköiseen sitä on elämän varrella tullut törmättyä, mutta tämä on jotenkin hyvin erikoista käyttäytymistä. Ja haluaisin kuulla miltä tämä ulkopuolisen silmissä kuulostaa, itse kun on tässä tilanteessa, on sokea monen asian suhteen. Toivottavasti joku jaksoi lukea loppuun.
2
Suhteet > Särkynyt sydän

Sivu /392