Kuorma-auton jarrutusmatka

lähellä piti?

Kuinka pitkä on yhdistelmän (60tn) jarrutusmatka 80-0 km/h? Jos on kuivakeli ja kuinka paljon vaikuttaa talvikeli.
Kiitos etukäteen

30

6683

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Ei inssi

      Vedän lonkalta n.100m. Ilman ilman ABS:ä ja muita napatunnisteta, silloin kun kummit ja jarrut kunnossa.

      • joopa

        ainaki 200 metriä


      • Putki Notkonen

        Joskus käytännön jarrutusvertailun livenä nähneenä muistelen, että yhdistelmä meni noin kolminkertaisen matkan henkilöautoon nähden. Autotestien jarrutusmatkat satasesta ovat 41-42m luokkaa, ihan huiput alle 40 metrin. kahdeksastakympistä matka tietenkin hiukan lyhenee.


    • Lakana

      ihan Helvetin paljon!

    • lyhyt

      päätellen siitä,miten lähellä ne toisen perää
      roikkuu....tosin silloin tällöin niille tulee
      arviointi virheitä,kun lukee lehtiä....

    • peki

      Jarrutumatka 80 km/h min 35 m viive sekuntti niin olemme 50 m.
      Henkilöautolla sama tilanne.Talvikelillä matka kolminkertainen 150 m,mietippä tätä

      Ajoneuvon massa ,pituus ei vaikuta tulokseen vaan ajoalusta ,jarrujen ja renkaiden kunto.
      Kitka on tärkein tekijä.Kitkaa vaaditaan renkaan ja ajoalustan väliin samoin jarruhihnan(palan) rummun(levyn) väliin.

      • tatjaana

        katsoppas tuolta Liikenneturvan sivuilta (www.liikenneturva.fi) siellä on sellainen demojuttu, jossa voi kokeilla sitä matkaa eri nopeuksilla ja keleillä. Sehän on henkilöautoversio, kuorma-autoissa jarrut toimii paineilmatehosteisina, melkein kaikissa, ja siitä johtuu että noihin aikoihin on laskettava vielä jarrujen viive reaktioaika-viiveen lisäksi elikkäs n. 1 sekentti päälle.
        80 vauhdista kuivalla asfaltilla siis 1 s 1,5 s auto kulkee 22 m/s eli 55 m jo ennen kuin tehokas jarrutus alkaa ja vaikka jarrutusmatka olisi sama kuin henkilöauton 35 m (jääkelillä 165 m) on pysähtymismatka jo 90 m. (jääkelillä k-a 220 m!!!)
        eli sama kuin henkilöautolla märällä asfaltilla. Kuitenkin mikä tahansa ennalta kaavojen mukaan laskettu pysähtymismatka lakkaa pätemästä kun otetaan huomioon tekijät: 1.ratin ja penkin välinen tyhjä tila (sisältää mm. asennevamman), 2.jarrujen heikko kunto, 3.hiihtoliiton renkaat.


      • tietoa

        Eräs tilastotulkinta:

        Yksittäisonnettomuuksista 22 % oli peräänajon välttämiseksi tehdystä väistöstä seuranneita suistumisia ja perävaunullisten kuorma-autojen aiheuttamista yhteenajoista 44 % oli peräänajoja tai peräänajon välttämiseksi tehdystä väistöstä seuranneita törmäyksiä vastaantulijan kanssa. Näiden vahinkojen syynä oli usein liian pieni välimatka edellä ajavaan ja liian suuri nopeus. Yhdistelmien kuljettajat voisivat siten vähentää onnettomuuksia pitämällä tarpeeksi etäisyyttä edellä ajavaan. Muut kuljettajat voisivat nykyistä aikaisemmin ilmaista hidastamis- ja kääntymisaikeensa, jotta takana tuleva voi hyvissä ajoin vähentää nopeuttaan. Kuljettajan väsymys oli yhtenä syynä 35 %:ssa perä-vaunullisten kuorma-autojen yksittäisonnettomuuksista ja 16 %:ssa niiden aiheuttamista yhteenajoista. Edellisenä yönä vähän nukkuneilla ja pitkään ajaneilla kuljettajilla onnettomuusriski oli muita suurempi. Työaikamääräysten noudattamisen valvontaa tulisi tehostaa ja kuljettajia tulisi valistaa väsymyksen vaikutuksesta onnettomuusriskiin. Eräillä yhdistelmien kuljettajilla oli runsaasti liikennerangaistuksia ja -vahinkoja. Nämä yhdessä onnettomuuksissa ilmenneiden piirteiden kanssa viittaavat joidenkin kuljettajien sopimattomuuteen tehtäväänsä. Valintamenettelyä kehittämällä pitäisi estää sopimattomien henkilöiden hakeutuminen alalle. Kunnollisella ammattikoulutuksella voidaan vähentää kuljettajien virheitä liikenteessä. Ajoneuvoyhdistelmän jarrut ovat olleet yhtenä syynä ainakin 11 onnettomuudessa.


      • Nussutin
        tietoa kirjoitti:

        Eräs tilastotulkinta:

        Yksittäisonnettomuuksista 22 % oli peräänajon välttämiseksi tehdystä väistöstä seuranneita suistumisia ja perävaunullisten kuorma-autojen aiheuttamista yhteenajoista 44 % oli peräänajoja tai peräänajon välttämiseksi tehdystä väistöstä seuranneita törmäyksiä vastaantulijan kanssa. Näiden vahinkojen syynä oli usein liian pieni välimatka edellä ajavaan ja liian suuri nopeus. Yhdistelmien kuljettajat voisivat siten vähentää onnettomuuksia pitämällä tarpeeksi etäisyyttä edellä ajavaan. Muut kuljettajat voisivat nykyistä aikaisemmin ilmaista hidastamis- ja kääntymisaikeensa, jotta takana tuleva voi hyvissä ajoin vähentää nopeuttaan. Kuljettajan väsymys oli yhtenä syynä 35 %:ssa perä-vaunullisten kuorma-autojen yksittäisonnettomuuksista ja 16 %:ssa niiden aiheuttamista yhteenajoista. Edellisenä yönä vähän nukkuneilla ja pitkään ajaneilla kuljettajilla onnettomuusriski oli muita suurempi. Työaikamääräysten noudattamisen valvontaa tulisi tehostaa ja kuljettajia tulisi valistaa väsymyksen vaikutuksesta onnettomuusriskiin. Eräillä yhdistelmien kuljettajilla oli runsaasti liikennerangaistuksia ja -vahinkoja. Nämä yhdessä onnettomuuksissa ilmenneiden piirteiden kanssa viittaavat joidenkin kuljettajien sopimattomuuteen tehtäväänsä. Valintamenettelyä kehittämällä pitäisi estää sopimattomien henkilöiden hakeutuminen alalle. Kunnollisella ammattikoulutuksella voidaan vähentää kuljettajien virheitä liikenteessä. Ajoneuvoyhdistelmän jarrut ovat olleet yhtenä syynä ainakin 11 onnettomuudessa.

        Nussitaan pilkkua viel pikkaisen...

        Tää on melko turha kommentti, mutta pakko laittaa viel, että myös asfaltin kunto vaikuttaa suuresti.

        Jos on oikein vanha asfaltti, niin voi olla melkein yhtä liukas kuin lumella, jos se asfaltti on märkä. Olen sellasiin asfaltteihin törmänny. Ei hyvä.


      • SEKAtm
        Nussutin kirjoitti:

        Nussitaan pilkkua viel pikkaisen...

        Tää on melko turha kommentti, mutta pakko laittaa viel, että myös asfaltin kunto vaikuttaa suuresti.

        Jos on oikein vanha asfaltti, niin voi olla melkein yhtä liukas kuin lumella, jos se asfaltti on märkä. Olen sellasiin asfaltteihin törmänny. Ei hyvä.

        Laskupäätä tarvittaisi jarrutusmatkan optimoimisessa . Ei riitä takatasku tuntuma jos aikoo pysäyttää 60t. alle sadan metrin matkalla. Nopeus 80 km/h =22m/sec vireys tilasta on ilmeisesti kiinni jarrutuksen alkaminen ,harvoin edessä on tilanne jossa pedaali poljetaan täysillä lattiaan , ja myös pidetään lattiaa vasten ,jo kuorman vuoksi olipa köytetty kuinka hyvin tahansa jarrutuksen kanssa ollaan liiankin varovaisia .Epäilemättä tilanne arviosta jarrutuksen alkuun on kulunut lähellä kolmea sec. ollaan edetty 66m edelleen nopeus 80 nyt alkaa hidastuminen,joka onkin korkeampaa matikkaa ,en kuitenkaan usko että kuusi kymmentä tonnia pysähtyy kahden yhdistelmän mittaisella matkalla ,joten satametriä on ylittynyt. En epäile ajotaitoa niinkään , kuin faktojen myöntämistä sekä mielenkiintoa asiaa kohtaan. Olen nähnyt perässäajajana tilanteen, jossa hirvi ylitti vauhdilla valtatien edelläni kulkeneen editse(ei onneksi edes hipaissut) kuitenkin kyseessä ammattikuski , jonka olisi luullut näkevän ison eläimen joka ylitti tien reunan valta ojan tien pientareen juoksi kahden kaistan yli ja hyppäsi muutamalla loikalla toisen pientareen sekä ojan yli ,jolloin jarruvalot vasta syttyivät! Miksi enää jarruttaa tilannehan oli jo ohi , ja huomaa onellisesti. Hän aloitti manööverin havaittuaan hirven tulevan oikealta, eläin ylitti koko tie alueen ennenkun vintillä syttyi "merkkivalo",sekä jarrutus alkoi!


      • tukkirekka

        logiikkaa, ettei massa vaikuta jarrutusmatkaan, taidatte kaikki olla alan asiantuntijoita, jotka vain googlesta löytää vastauksia.


      • perrrrrrkelesssss
        tukkirekka kirjoitti:

        logiikkaa, ettei massa vaikuta jarrutusmatkaan, taidatte kaikki olla alan asiantuntijoita, jotka vain googlesta löytää vastauksia.

        Niin se on välillä toi fysiikan opiskelu sellaista, että pakko tunkea niitä fysiikan lakeja ja periaatteita joka paikkaan, kun se PERIAATTEESSA pitäisi olla niin. Harmi vain, että aina niissä laskuissa lukee, että näin ja näin jos tätä ja tätä ei oteta huomioon.

        Tottahan se on, että massalla ei ole jarrutusmatkaan minkäänlaista vaikutusta fysiikan perusperiaatteiden mukaan. Sama koskee myös putoamiskiihtyvyyttä.

        Käytännön kannalta olisi järkevämpää miettiä miten se asia oikeasti menee. Jokainen tietää ettei 60t yhdistelmä tosiaan pysähty yhtä nopeasti kuin henkilöauto (eikä yhtä nopeasti kuin tyhjä yhdistelmä!) ja putoamiskiihtyvyyteen oikeasti vaikuttaa massa, koska suurempi massa voittaa ilmanvastusta enemmän kuin pieni massa.

        Eli teoriassa niin ja näin, mutta kun käytäntö on käytäntö!


      • Fyssa
        perrrrrrkelesssss kirjoitti:

        Niin se on välillä toi fysiikan opiskelu sellaista, että pakko tunkea niitä fysiikan lakeja ja periaatteita joka paikkaan, kun se PERIAATTEESSA pitäisi olla niin. Harmi vain, että aina niissä laskuissa lukee, että näin ja näin jos tätä ja tätä ei oteta huomioon.

        Tottahan se on, että massalla ei ole jarrutusmatkaan minkäänlaista vaikutusta fysiikan perusperiaatteiden mukaan. Sama koskee myös putoamiskiihtyvyyttä.

        Käytännön kannalta olisi järkevämpää miettiä miten se asia oikeasti menee. Jokainen tietää ettei 60t yhdistelmä tosiaan pysähty yhtä nopeasti kuin henkilöauto (eikä yhtä nopeasti kuin tyhjä yhdistelmä!) ja putoamiskiihtyvyyteen oikeasti vaikuttaa massa, koska suurempi massa voittaa ilmanvastusta enemmän kuin pieni massa.

        Eli teoriassa niin ja näin, mutta kun käytäntö on käytäntö!

        Jos on kaksi identtistä kappaletta samanlaisella alustalla mutta toinen on massaltaan suurempi on aivan varmaa että suurempimassaisen kappaleen pysähtymismatka on pidempi. Tämä nyt on opetettu jo peruskoulussa!!


      • 08 åji
        Fyssa kirjoitti:

        Jos on kaksi identtistä kappaletta samanlaisella alustalla mutta toinen on massaltaan suurempi on aivan varmaa että suurempimassaisen kappaleen pysähtymismatka on pidempi. Tämä nyt on opetettu jo peruskoulussa!!

        Miten vitussa massalaan erilaiset voi olla "identtiset"? Mölö nyt heti kerrot!


      • Kukako se mölö on???
        08 åji kirjoitti:

        Miten vitussa massalaan erilaiset voi olla "identtiset"? Mölö nyt heti kerrot!

        Sinulle ei siis auennut että kyseessä oli MUODOLTAAN identtiset kappaleet???


      • h5rw
        Kukako se mölö on??? kirjoitti:

        Sinulle ei siis auennut että kyseessä oli MUODOLTAAN identtiset kappaleet???

        Muodolla ei kitkan kaavassa ole mitään tekoa, norsunläjä


      • Fyssa
        h5rw kirjoitti:

        Muodolla ei kitkan kaavassa ole mitään tekoa, norsunläjä

        Ei mutta ilmanvastukseen se vaikuttaa joten jos pysähtymismatkaa mitataan noin kokonaisuudessaan niin siihen se vaikuttaa ja mitä suuremmassa nopeudessa sitä enemmän se vaikuttaa!! PUUPÄÄ!!


      • 654åko
        Fyssa kirjoitti:

        Ei mutta ilmanvastukseen se vaikuttaa joten jos pysähtymismatkaa mitataan noin kokonaisuudessaan niin siihen se vaikuttaa ja mitä suuremmassa nopeudessa sitä enemmän se vaikuttaa!! PUUPÄÄ!!

        pissapää, ilmanvastuskaava onkin sitten jo aivan toisenlainen............. pää, jossa ilmakaan ei kierrä!


      • Fyssa
        654åko kirjoitti:

        pissapää, ilmanvastuskaava onkin sitten jo aivan toisenlainen............. pää, jossa ilmakaan ei kierrä!

        Yritä nyt saada kirjoitukseni liitettyä itse tähän keskusteluketjuun jota ollaan käyty ja siihen olen vastaillut älä siis yritä esittää neroa pyörittelemällä joitain laskentakaavoja fysiikanilmiöille ! Kyse oli siis kuorma-auton JARRUTUSMATKASTA ja siihen vaikuttaa mm.AUTON MASSA,MUOTO eli ilmanvastus,tienpinta eli kitka jne...


      • 45reqg5r
        Fyssa kirjoitti:

        Yritä nyt saada kirjoitukseni liitettyä itse tähän keskusteluketjuun jota ollaan käyty ja siihen olen vastaillut älä siis yritä esittää neroa pyörittelemällä joitain laskentakaavoja fysiikanilmiöille ! Kyse oli siis kuorma-auton JARRUTUSMATKASTA ja siihen vaikuttaa mm.AUTON MASSA,MUOTO eli ilmanvastus,tienpinta eli kitka jne...

        joo................ älä vain taas keksi uusia fysiikanlaikia ja ha haaaaa


      • Fyssa
        45reqg5r kirjoitti:

        joo................ älä vain taas keksi uusia fysiikanlaikia ja ha haaaaa

        En keksi en mutta kerro sinä mitä et kirjoituksistani ymmärrä tai on mielestäsi väärin?? Jos muuten olet aikaisemmin kirjoittanut tähän ketjuun niin voisitko käyttää samaa nimimerkkiä että olisi helpompi vastata kun tietää kenelle vastaa?!!

        Siis mitä haluat tietää kuorma-auton jarrutusmatkaan vaikuttavista tekijöistä???


    • öllölä

      pysähtymismatka on muuten useita satoja metrejä, jollain paskarenkailla ja jarruilla peilijäällä ei olla kaukana kilometistä.

    • +565+6+59+89

      Täällä Ainstainin taitaa vastgata pissapäät höyryten ja luulevat jotakin.

      Tottakai massa vaikuttaa energian kaavassa! Eihän siinä ole mitään muuta kuin massa kertaa nopeuden neliö me2=E! Jarruttaminen pösilöt on liike-energian muuttamista lämmöksi.
      Ai taas......... voi vittu taas...... ha haaaaaa...................... ha haaaaa.... voi haaa aaaaaaa

      • m??=E

        Meniköhän tuo sinun kaavasi nyt ihan oikein?


      • dfsafdsa
        m??=E kirjoitti:

        Meniköhän tuo sinun kaavasi nyt ihan oikein?

        Massa kertaa nopeuden neliö on energia! Se on opetettu kaikille jo seimessä, mutta sinä kai runkkasit ja olit aina poissa?


      • m??=E
        dfsafdsa kirjoitti:

        Massa kertaa nopeuden neliö on energia! Se on opetettu kaikille jo seimessä, mutta sinä kai runkkasit ja olit aina poissa?

        Enpä runkannut, en, vaan opettelin kaavat. Teksti sulla on oikein, mutta kaava päin persettä: nopeus ei ole e, vaan v ja lisäksi e2 tarkoittaa ex2 eikä suinkaan e toiseen kuten kirjoituksesi tekstiosassa ihan oikein väitit. Eivät siellä seimessä sitten opettaneet lukemaan? Kysyin aikaisemmin: meniköhän tuo sinun kaavasi nyt ihan oikein?


    • Miettikää siitä

      Jo pelkästään kuorma-auton jarrutus matka on henkilöauton jarrutus matkaa pidempi. Liukkaalla erot kasvavat entisestään, mm siksi, että kuorma-autossa ei ole yleensä nastarenkaita. Kuorma-auton pysähtymismatka liukkaalla talvikelillä saatta 80 km/h nopeudesta olla yli 200metriä. Vanhemmissa C-luokan kuorma-autoissa, joissa ei vielä ole EBS-järjestelmää, pysähtymismatkaa lisää entisestään jarruviive.

    • justiin itte kävin

      puolikkaalla liukkaan kelin radalla kokeilemas jarru matkoja (tyhjällä) 50kmh jarrut lukkoon...noin 100 metriä kun auto pysähty...toki tiellä olosuhteet vaihtelee rajustikkin mutta siinä on semoonen tuntuma jos on ns.pääkallo keli.

    • vabis56

      Fys kaavojen pyörittäjille:
      KA:n renkaiden kumiseos on erilainen kuin HA:n. KA:ssa on kuorman kantoky 1. ja renkaan tiessäpitäminen 2. -> kovempi seos = pienempi kitka.

    • jarruttaja

      Kuorma vaikuttaa jarrutusmatkaan paljon vähemmän kuin yleisesti luullaan. Teoriassahan massa ei vaikuta mitään, mutta renkaiden ominaisuuksien vuoksi kitkakerroin ei pysy erisuuruisilla kuormilla vakiona. Myöskään esim. 60 tonninen täysperä ei pysähdy sen huonommin kuin 42 tonninen puolikas, jos vain saa koko ajan pitää jarrupedaalin pohjassa eikä tarvitse välillä oikoa luisuja. Akselipainoissa kun ei ole eroja ja joka akselilla on omat jarrunsa. Jarruviivekin alkaa olla mennyttä aikaa, kun melkein kaikissa autoissa alkaa olla EBS-jarrut. Jarruviivehän johtuu lähinnä paineilmajarrujen ohjauspiirissä tapahtuvasta ilman kokoonpuristumisesta. Nykykalustossa se paineilmaohjaus on vain varajärjestelmänä sähköohjauksen rinnalla.

      Tässä jarrutuskoe kahdeksastakympistä nollaan moottoripyörällä, henkilöautolla, kuormatulla puolikkaalla ja tyhjällä puolikkaalla. Kuormatun ja tyhjän puolikkaan jarrutusmatkojen ero on yllättävän pieni. Henkilöautoonkin nähden jarrutusmatka on vain noin tuplat, vaikka massa on monikymmenkertainen.
      http://www.youtube.com/watch?v=nO2G5IBh35Q

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Mielessäni vieläkin T

      Harmi että siinä kävi niinkuin kävi, rakastin sinua. Toivotan sulle kaikkea hyvää. Toivottavasti löydät sopivan ja hyvän
      Ikävä
      33
      1425
    2. Nellietä Emmaa ja Amandaa stressaa

      Ukkii minnuu Emmaa ja Amandaa stressaa ihan sikana joten voidaanko me koko kolmikko hypätä ukin kainaloon ja syleilyyn k
      Isovanhempien jutut
      6
      1301
    3. Nähtäiskö ylihuomenna taas siellä missä viimeksikin?

      Otetaan ruokaöljyä, banaaneita ja tuorekurkkuja sinne messiin. Tehdään taas sitä meidän salakivaa.
      Ikävä
      2
      1214
    4. Ei luottoa lakko maahan

      Patria menetti sovitun ksupan.
      Suomen Keskusta
      4
      1212
    5. Persut petti kannattajansa, totaalisesti !

      Peraujen fundamentalisteille, vaihtkaa saittia. Muille, näin sen näimme. On helppo luvata kehareille, eikä ne ymmärrä,
      Maailman menoa
      0
      1196
    6. Sinäkö se olit...

      Vai olitko? Jostain kumman syystä katse venyi.. Ajelin sitten miten sattuu ja sanoin ääneen siinä se nyt meni😅😅... Lis
      Ikävä
      0
      1194
    7. Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita

      Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita – neljä Jyväskylän Outlaws MC:n jäsentä vangittu: "Määrät p
      Jyväskylä
      41
      1188
    8. Housuvaippojen käyttö Suomi vs Ulkomaat

      Suomessa housuvaippoja aletaan käyttämään vauvoilla heti, kun ne alkavat ryömiä. Tuntuu, että ulkomailla housuvaippoihin
      Vaipat
      2
      1164
    9. Hyvää yötä ja kauniita unia!

      Täytyy alkaa taas nukkumaan, että jaksaa taas tämän päivän haasteet. Aikainen tipu madon löytää, vai miten se ärsyttävä
      Tunteet
      2
      1150
    10. Lepakot ja lepakkopönttö

      Ajattelin tehdä lepakkopöntön. Tietääkö joku ovatko lepakot talvella lepakkopöntössä ´vai jossain muualla nukkumassa ta
      1
      1136
    Aihe