Finngulfin omistajille

Tuo koskee lähes lähes kaikkia veneitä, niin uusia kuin vanhojakin. FinnGulf ei ole yhtään muita ongelmallisempi. Ehkä paremminkin malliesimerkki vastuunotosta, kun ovat tuon kirjeen julkaisseet.
Kannattaa lukea
http://www.paulstevenssurveys.com/upload/Seacocks.pdf

ei yksin FinnGulf kirjoitti:

Tuo koskee lähes lähes kaikkia veneitä, niin uusia kuin vanhojakin. FinnGulf ei ole yhtään muita ongelmallisempi. Ehkä paremminkin malliesimerkki vastuunotosta, kun ovat tuon kirjeen julkaisseet.
Kannattaa lukea
http://www.paulstevenssurveys.com/upload/Seacocks.pdf

Lue lisää

Erittäin valaiseva artikkeli. Jokainen venetyyppi tietysti on yksilöllinen läpivientien määrän, laadun ja elektrolyyttisen suojauksen osalta, mutta onko Suomen/Itämeren olosuhteet hieman armollisemmat läpivienneille (lyhyt kausi vedessä, alhainen suolapitoisuus) kuin Arlantin/Pohjanmeren? Runkokatsastus viiden vuoden välein jättää melkoisen aukon ensimmäisen viiden vuoden jälkeen.

Ei FG-veneilijä kirjoitti:

Erittäin valaiseva artikkeli. Jokainen venetyyppi tietysti on yksilöllinen läpivientien määrän, laadun ja elektrolyyttisen suojauksen osalta, mutta onko Suomen/Itämeren olosuhteet hieman armollisemmat läpivienneille (lyhyt kausi vedessä, alhainen suolapitoisuus) kuin Arlantin/Pohjanmeren? Runkokatsastus viiden vuoden välein jättää melkoisen aukon ensimmäisen viiden vuoden jälkeen.

Lue lisää

Onko Suomen olosuhteeet armollisemmat?. Kyllä on paljonkin.

Ei FG-veneilijä kirjoitti:

Erittäin valaiseva artikkeli. Jokainen venetyyppi tietysti on yksilöllinen läpivientien määrän, laadun ja elektrolyyttisen suojauksen osalta, mutta onko Suomen/Itämeren olosuhteet hieman armollisemmat läpivienneille (lyhyt kausi vedessä, alhainen suolapitoisuus) kuin Arlantin/Pohjanmeren? Runkokatsastus viiden vuoden välein jättää melkoisen aukon ensimmäisen viiden vuoden jälkeen.

Lue lisää

Tuollainen eri materiaalien sotkeminen samaan läpivientiin on veneen valmistajalta käsittämätön kömmähdys. Suomen vesillä messinkiset läpiviennit kestävät ihan hyvin. Onko yhtään venettä uponnut niiden takia? Runkokatsastus viiden vuoden välein tuntuu riittävän. Olen ollut toistakymmentä vuotta katsastajana, eikä vastaan ole tullut tähän mennessä ainuttakaan sinkkikadosta kärsinyttä läpivientiä. Katsastajakaveri on ollut pidempään ja hän on löytänyt yhden uusittavan läpiviennin. Ei ole siis mikään katastrofaalinen ongelma täällä lähes suolattomassa ympäristössä.

15-3 kirjoitti:

Tuollainen eri materiaalien sotkeminen samaan läpivientiin on veneen valmistajalta käsittämätön kömmähdys. Suomen vesillä messinkiset läpiviennit kestävät ihan hyvin. Onko yhtään venettä uponnut niiden takia? Runkokatsastus viiden vuoden välein tuntuu riittävän. Olen ollut toistakymmentä vuotta katsastajana, eikä vastaan ole tullut tähän mennessä ainuttakaan sinkkikadosta kärsinyttä läpivientiä. Katsastajakaveri on ollut pidempään ja hän on löytänyt yhden uusittavan läpiviennin. Ei ole siis mikään katastrofaalinen ongelma täällä lähes suolattomassa ympäristössä.

Lue lisää

Suomessa on uponnut veneitä sinkkikadon takia hapertuneiden läpivientien takia. Näistä löytyy myös tutkintaraportteja netistä.

Kaikki "katsastajat" eivät välttämättä tunnista huonokuntoista venttiiliä vaikka sellaisen näkisivät.

On uponnut kirjoitti:

Suomessa on uponnut veneitä sinkkikadon takia hapertuneiden läpivientien takia. Näistä löytyy myös tutkintaraportteja netistä.

Kaikki "katsastajat" eivät välttämättä tunnista huonokuntoista venttiiliä vaikka sellaisen näkisivät.

Lue lisää

Olisiko ihan faktaa olemassa. Siis katsastettu vene, jonka läpivienti on pettänyt.

15-3 kirjoitti:

Olisiko ihan faktaa olemassa. Siis katsastettu vene, jonka läpivienti on pettänyt.

Olen lähes 60 vuoden ajan kuulunut eri pursiseuroihin asuinpaikkani mukaan. Olen katsastanut kaikki veneeni säännöllisesti. En muista, että tähän mennessä yksikään veneseuran katsastaja olisi tutkinut pohjaventtiilien kunnon. Katsastaja ei ole edes kokeillut onko hana jumissa. Ymmärrän kyllä, että jo vesillelasketun veneen läpivientien koputteluun tai potkaisemiseen sisältyy pieni riski. Entä, jos hanan sinkki onkin syöpynyt ja hauras läpivientihana katkeaa katsastajan käsittelyssä? Kenen vastuulla on veden tulvimisen pysäyttäminen?
Katsastaja on tyytynyt katsomaan, että letkuissa on tuplat letkuklemmarit. Kaikissa aikaisemmissa veneissäni on tosin ollut Blakes-pohjaventtiilit, nykyisessä on komposiittihanat. En osaa sanoa onko niiden näkeminen ollut katsastajalle riittävä tieto pohjaventtiilien kunnosta.
Miten teidän veneissänne? Onko katsastaja oikeasti tutkinut veneittenne pohjaventtiilit ja kenties varoittanut messinkihanojen riskistä?
Täällä on puolustettu messinkiheloja sillä perusteella, että Itämeren alueen murtovesi on niin vähäsuolaista. Aika moni meistä on kuitenkin hankkinut veneensä käytettynä. Sillä on saatettu purjehtia vuosia suolavesillä tai itse purjehditte tai aiotte matkapurjehtia suolaisilla merillä. Kunnollisten pohjaventtiilien hinta on pieni verrattuna syöpyvän venttiilin hajoamisen seurauksiin. Omasta mielestäni on myös kivampi tehdä pitkiä matkapurjehduksia, kun tietää pohjaventtiilien (ja kaiken muunkin) olevan merikelpoisessa kunnossa.

hanojen katsastus? kirjoitti:

Olen lähes 60 vuoden ajan kuulunut eri pursiseuroihin asuinpaikkani mukaan. Olen katsastanut kaikki veneeni säännöllisesti. En muista, että tähän mennessä yksikään veneseuran katsastaja olisi tutkinut pohjaventtiilien kunnon. Katsastaja ei ole edes kokeillut onko hana jumissa. Ymmärrän kyllä, että jo vesillelasketun veneen läpivientien koputteluun tai potkaisemiseen sisältyy pieni riski. Entä, jos hanan sinkki onkin syöpynyt ja hauras läpivientihana katkeaa katsastajan käsittelyssä? Kenen vastuulla on veden tulvimisen pysäyttäminen?
Katsastaja on tyytynyt katsomaan, että letkuissa on tuplat letkuklemmarit. Kaikissa aikaisemmissa veneissäni on tosin ollut Blakes-pohjaventtiilit, nykyisessä on komposiittihanat. En osaa sanoa onko niiden näkeminen ollut katsastajalle riittävä tieto pohjaventtiilien kunnosta.
Miten teidän veneissänne? Onko katsastaja oikeasti tutkinut veneittenne pohjaventtiilit ja kenties varoittanut messinkihanojen riskistä?
Täällä on puolustettu messinkiheloja sillä perusteella, että Itämeren alueen murtovesi on niin vähäsuolaista. Aika moni meistä on kuitenkin hankkinut veneensä käytettynä. Sillä on saatettu purjehtia vuosia suolavesillä tai itse purjehditte tai aiotte matkapurjehtia suolaisilla merillä. Kunnollisten pohjaventtiilien hinta on pieni verrattuna syöpyvän venttiilin hajoamisen seurauksiin. Omasta mielestäni on myös kivampi tehdä pitkiä matkapurjehduksia, kun tietää pohjaventtiilien (ja kaiken muunkin) olevan merikelpoisessa kunnossa.

Lue lisää

Runkokatsatukseen kuuluu pohjaventtiilien kunnon selvittäminen. Ulkoapäin katsotaan mahdollisia syöpymän alkuja ja sisäpuolelta katsotaan päältäpäin. Lisäksi omistajaa kehotetaan vääntämään kaikki venttiilit kiinni ja auki. Jos venttiili menee rikki, on se omistajan käsittelystä. Ei tule vastuu ongelmaa. Lisäksi olen kehottanut omistajia aina kokeilemaan venttiilien toimintaa vuosittain ennen vesillelaskua. Venttiilin materiaali ei vaikuta toimenpiteen suorittamiseen. Uskoisin kaikkien seuramme katsastajien noudattavan tätä samaa käytäntöä.
Jos vene on hankittu ulkomailta tai on omistajalle muuten uusi, tulee siihen automaattisesti runkokatsastus ennen veneen liittämistä seuran venerekisteriin.

15-3 kirjoitti:

Runkokatsatukseen kuuluu pohjaventtiilien kunnon selvittäminen. Ulkoapäin katsotaan mahdollisia syöpymän alkuja ja sisäpuolelta katsotaan päältäpäin. Lisäksi omistajaa kehotetaan vääntämään kaikki venttiilit kiinni ja auki. Jos venttiili menee rikki, on se omistajan käsittelystä. Ei tule vastuu ongelmaa. Lisäksi olen kehottanut omistajia aina kokeilemaan venttiilien toimintaa vuosittain ennen vesillelaskua. Venttiilin materiaali ei vaikuta toimenpiteen suorittamiseen. Uskoisin kaikkien seuramme katsastajien noudattavan tätä samaa käytäntöä.
Jos vene on hankittu ulkomailta tai on omistajalle muuten uusi, tulee siihen automaattisesti runkokatsastus ennen veneen liittämistä seuran venerekisteriin.

Lue lisää

Hienoa, jos katsastaja runkokatsastuksessa tutkii pohjaventtiilit asiallisesti ja tarkastaa metallin laatumerkinnät. Riittääkö mielestäsi se, että pohjaventtiilien kunto selvitetään vain runkokatsastuksessa (5 vuoden välein tai omistajn vaihdoksessa)? Eikö esim. sinkkikadosta johtuva haurastuminen tapahdu vähittäisesti? Haurastunut pohjaventtiili voi katketa ennen seuraavaa runkokatsastusta.
USA:ssa tehdyn tilastoinnin mukaan 44% satamaan uppoamisista johtui pohjaläpiviennin vuodosta (Båtnytt 10/2014).

Purjehdusurani aikana olen kaksi kertaa turvautunut ammattikatsastajaan (vakuutusyhtiö vaati ammattikatsastajan lausunnon, kun hain "world-wide" venevakuutusta). Näissä tapauksissa katsastuspöytäkirja oli hyvin yksityiskohtainen ja siihen oli merkitty pohjaventtiilien lukumäärä ja jokaisen venttiilin tiedot (kunto, merkki, laatu). Veneseuran runkokatsastus on pintapuolinen ja pelkkä muodollisuus verrattuna ammattikatsastajan suorittamaan.

hanojen katsastus? kirjoitti:

Olen lähes 60 vuoden ajan kuulunut eri pursiseuroihin asuinpaikkani mukaan. Olen katsastanut kaikki veneeni säännöllisesti. En muista, että tähän mennessä yksikään veneseuran katsastaja olisi tutkinut pohjaventtiilien kunnon. Katsastaja ei ole edes kokeillut onko hana jumissa. Ymmärrän kyllä, että jo vesillelasketun veneen läpivientien koputteluun tai potkaisemiseen sisältyy pieni riski. Entä, jos hanan sinkki onkin syöpynyt ja hauras läpivientihana katkeaa katsastajan käsittelyssä? Kenen vastuulla on veden tulvimisen pysäyttäminen?
Katsastaja on tyytynyt katsomaan, että letkuissa on tuplat letkuklemmarit. Kaikissa aikaisemmissa veneissäni on tosin ollut Blakes-pohjaventtiilit, nykyisessä on komposiittihanat. En osaa sanoa onko niiden näkeminen ollut katsastajalle riittävä tieto pohjaventtiilien kunnosta.
Miten teidän veneissänne? Onko katsastaja oikeasti tutkinut veneittenne pohjaventtiilit ja kenties varoittanut messinkihanojen riskistä?
Täällä on puolustettu messinkiheloja sillä perusteella, että Itämeren alueen murtovesi on niin vähäsuolaista. Aika moni meistä on kuitenkin hankkinut veneensä käytettynä. Sillä on saatettu purjehtia vuosia suolavesillä tai itse purjehditte tai aiotte matkapurjehtia suolaisilla merillä. Kunnollisten pohjaventtiilien hinta on pieni verrattuna syöpyvän venttiilin hajoamisen seurauksiin. Omasta mielestäni on myös kivampi tehdä pitkiä matkapurjehduksia, kun tietää pohjaventtiilien (ja kaiken muunkin) olevan merikelpoisessa kunnossa.

Lue lisää

"Miten teidän veneissänne? Onko katsastaja oikeasti tutkinut veneittenne pohjaventtiilit ja kenties varoittanut messinkihanojen riskistä?"

Ketuttaa vieläkin 5 vuotta sitten tapahtunut typerä keissi . Katsatuspelle pakottti vaihtamaan pentrin lavuaarin viemärin palloventiilin, koska se oli jumissa. No minä pölöpää menin ostamaan uuden venttiilin ja uuden letkun. Tämä uusi letku on nyt sitten mutkalla ja virtaus on huono lavuaarista ulos. Iso työ oli saada liitos tiiviksi lavuaarin alla, joten on jäänyt korjaamatta letkun mutka.

Minusta jumissa oleva venttili ei ole rikki, joten do not fix it.

riittääkö 5 v välein kirjoitti:

Hienoa, jos katsastaja runkokatsastuksessa tutkii pohjaventtiilit asiallisesti ja tarkastaa metallin laatumerkinnät. Riittääkö mielestäsi se, että pohjaventtiilien kunto selvitetään vain runkokatsastuksessa (5 vuoden välein tai omistajn vaihdoksessa)? Eikö esim. sinkkikadosta johtuva haurastuminen tapahdu vähittäisesti? Haurastunut pohjaventtiili voi katketa ennen seuraavaa runkokatsastusta.
USA:ssa tehdyn tilastoinnin mukaan 44% satamaan uppoamisista johtui pohjaläpiviennin vuodosta (Båtnytt 10/2014).

Purjehdusurani aikana olen kaksi kertaa turvautunut ammattikatsastajaan (vakuutusyhtiö vaati ammattikatsastajan lausunnon, kun hain "world-wide" venevakuutusta). Näissä tapauksissa katsastuspöytäkirja oli hyvin yksityiskohtainen ja siihen oli merkitty pohjaventtiilien lukumäärä ja jokaisen venttiilin tiedot (kunto, merkki, laatu). Veneseuran runkokatsastus on pintapuolinen ja pelkkä muodollisuus verrattuna ammattikatsastajan suorittamaan.

Lue lisää

Ammattikalastajan pätevyydestä verrattuna tavanomaiseen seurakatsastajaan olen täysin samaa mieltä. Jos läpivienissä näkyy vähäisintäkään syöpymää, on sinkkikato alkanut. Sellainen ei välttämättä kestä viittä vuotta edes Suomessa, joten se tulisi vaihtaa.
Onko viisi vuotta ollut liian pitkä aika?

15-3 kirjoitti:

Ammattikalastajan pätevyydestä verrattuna tavanomaiseen seurakatsastajaan olen täysin samaa mieltä. Jos läpivienissä näkyy vähäisintäkään syöpymää, on sinkkikato alkanut. Sellainen ei välttämättä kestä viittä vuotta edes Suomessa, joten se tulisi vaihtaa.
Onko viisi vuotta ollut liian pitkä aika?

Lue lisää

Viittaan viestiketjussa olevaan linkkiin. Sen tekstissä todetaan: “ Aikaisemmin kaikki veneenrakentajat käyttivät pronsista valmistettuja korkealaatuisia pohjaventtiileitä, koska halpojen messinkiventtiilien pettämiset oli todettu katastrofaalisiksi. Kuitenkin viime vuosina muutamat maailman johtavat venevalmistajat ovat alkaneet käyttää tavallisia messinkihanoja vesilinjan alapuolella. Yhtä huolestuttavaa on, että monet purjehtijat ostavat messinkihanoja luullen niiden olevan pronssia tai DZR (de-zincification-resistant) messinkiä tietämättömyyden tai puutteellisten merkintöjen takia. As a yacht surveyor, I have seen hundreds of brass seacocks and associated fittings that are unfit for use in salt water, on a wide range of boats”.

Tutkiiko meikäläinen seurakastastaja onko veneen metallinen pohjahana pronssia tai DZR-messinkiä vai onko se riskialtista messinkiä? Venetarvikeliikkeissä myydään messinkihanoja, joissa ei välttämättä ole minkäänlaisia merkintöjä. Asia ei tietenkään ole katsastajan vastuulla, mutta katsastajan olisi ehkä syytä opastaa hanojen korroosiosta tietämätöntä veneenomistajaa. Siihen tuo viisi vuotta saattaa olla turhan pitkä odotusaika.

23+2 kirjoitti:

"Miten teidän veneissänne? Onko katsastaja oikeasti tutkinut veneittenne pohjaventtiilit ja kenties varoittanut messinkihanojen riskistä?"

Ketuttaa vieläkin 5 vuotta sitten tapahtunut typerä keissi . Katsatuspelle pakottti vaihtamaan pentrin lavuaarin viemärin palloventiilin, koska se oli jumissa. No minä pölöpää menin ostamaan uuden venttiilin ja uuden letkun. Tämä uusi letku on nyt sitten mutkalla ja virtaus on huono lavuaarista ulos. Iso työ oli saada liitos tiiviksi lavuaarin alla, joten on jäänyt korjaamatta letkun mutka.

Minusta jumissa oleva venttili ei ole rikki, joten do not fix it.

Lue lisää

Olisikohan tullut ostettua väärän tyyppistä letkua?
Siinä olet oikeassa, että jumittuminen ei välttämättä tarkoita viallisuutta. Jumittuminen johtuu usein käytön (ja huollon) puutteesta. Jokaista pohjaventtiiliä tulisi silloin tällöin käyttää, sulkea ja avata. Miksi hanan kokeilu pitäisi jättää katsastajalle ja varsinkin sellaiselle, jota pidät pellenä?

Siinä et ole oikeassa, että jumissa oleva venttiili olisi aina ehjä ja ettei sitä tarvitsisi "fiksata". Omassa veneessäni uusi palloventtiili jumittui vajaan kahden vuoden kuluessa (valtamerireissun puolivälissä). Venttiilin jumittumisen syyksi ilmeni pallon kromipinnoitteen osittainen irtoaminen, joka ilmeisesti johtui korroosiosta. Hana oli pakko vaihtaa.

käyttäkää hanoja kirjoitti:

Olisikohan tullut ostettua väärän tyyppistä letkua?
Siinä olet oikeassa, että jumittuminen ei välttämättä tarkoita viallisuutta. Jumittuminen johtuu usein käytön (ja huollon) puutteesta. Jokaista pohjaventtiiliä tulisi silloin tällöin käyttää, sulkea ja avata. Miksi hanan kokeilu pitäisi jättää katsastajalle ja varsinkin sellaiselle, jota pidät pellenä?

Siinä et ole oikeassa, että jumissa oleva venttiili olisi aina ehjä ja ettei sitä tarvitsisi "fiksata". Omassa veneessäni uusi palloventtiili jumittui vajaan kahden vuoden kuluessa (valtamerireissun puolivälissä). Venttiilin jumittumisen syyksi ilmeni pallon kromipinnoitteen osittainen irtoaminen, joka ilmeisesti johtui korroosiosta. Hana oli pakko vaihtaa.

Lue lisää

"Miksi hanan kokeilu pitäisi jättää katsastajalle ja varsinkin sellaiselle, jota pidät pellenä?"

Mikä ihmeen tarve on sulkea pohja venttiileitä?

typerää touhua kirjoitti:

"Miksi hanan kokeilu pitäisi jättää katsastajalle ja varsinkin sellaiselle, jota pidät pellenä?"

Mikä ihmeen tarve on sulkea pohja venttiileitä?

Jos sinulla olisi vene, niin et kysyisi näitä asioita.

Mietipä hieman, mitä järkeä on ylipäänsä asentaa pohjaventtiileitä, jos niillä ei ole mitään virkaa?

Mutta niillä on, keksitkö jo mitä?

paperiveneilijä kirjoitti:

Jos sinulla olisi vene, niin et kysyisi näitä asioita.

Mietipä hieman, mitä järkeä on ylipäänsä asentaa pohjaventtiileitä, jos niillä ei ole mitään virkaa?

Mutta niillä on, keksitkö jo mitä?

Lue lisää

Olipa asiallinen vastaus.

paperiveneilijä kirjoitti:

Jos sinulla olisi vene, niin et kysyisi näitä asioita.

Mietipä hieman, mitä järkeä on ylipäänsä asentaa pohjaventtiileitä, jos niillä ei ole mitään virkaa?

Mutta niillä on, keksitkö jo mitä?

Lue lisää

"
Mutta niillä on, keksitkö jo mitä? "

Joo, jos omistaa esmes hr:n, niin sitte.

http://penti.org/~harald/eps/21062009035.jpg

opastusta ehkä? kirjoitti:

Viittaan viestiketjussa olevaan linkkiin. Sen tekstissä todetaan: “ Aikaisemmin kaikki veneenrakentajat käyttivät pronsista valmistettuja korkealaatuisia pohjaventtiileitä, koska halpojen messinkiventtiilien pettämiset oli todettu katastrofaalisiksi. Kuitenkin viime vuosina muutamat maailman johtavat venevalmistajat ovat alkaneet käyttää tavallisia messinkihanoja vesilinjan alapuolella. Yhtä huolestuttavaa on, että monet purjehtijat ostavat messinkihanoja luullen niiden olevan pronssia tai DZR (de-zincification-resistant) messinkiä tietämättömyyden tai puutteellisten merkintöjen takia. As a yacht surveyor, I have seen hundreds of brass seacocks and associated fittings that are unfit for use in salt water, on a wide range of boats”.

Tutkiiko meikäläinen seurakastastaja onko veneen metallinen pohjahana pronssia tai DZR-messinkiä vai onko se riskialtista messinkiä? Venetarvikeliikkeissä myydään messinkihanoja, joissa ei välttämättä ole minkäänlaisia merkintöjä. Asia ei tietenkään ole katsastajan vastuulla, mutta katsastajan olisi ehkä syytä opastaa hanojen korroosiosta tietämätöntä veneenomistajaa. Siihen tuo viisi vuotta saattaa olla turhan pitkä odotusaika.

Lue lisää

Koskahan tuo aikaisemmin oli? Se Båtnyttin viittaama 44% uppoamistilasto oli kuitenkin monta vuotta vanha (2007?), joten tuolloin jo lieni paljon vanhoja (5 v) messinkihanoja tai sitten tuo 44% onkin lähinnä letkuvuotoja tms.

Joakim1 kirjoitti:

Koskahan tuo aikaisemmin oli? Se Båtnyttin viittaama 44% uppoamistilasto oli kuitenkin monta vuotta vanha (2007?), joten tuolloin jo lieni paljon vanhoja (5 v) messinkihanoja tai sitten tuo 44% onkin lähinnä letkuvuotoja tms.

Lue lisää

Vielä tuosta 44% lukemasta. Tässä uudemmassa artikkelissa puhutaan jopa 50% lukemasta, MUTTA se sisältää kaikki vuodot vedenalaisissa laitteissa. Yleisimpien vuotojen listalle ei edes ole itse venttiiliä tai läpivientiä, vaan akselitiiviste, perävetolaitteen tiiviste, letkut, letkuklemmarit jne. Hyvin vähän noissa Jenkki-jutuissa puhutaan messingistä. Sen sijaan muoviset aurinkoa kestämättömät hiukan vesirajan yläpuolella olevat läpiviennit mainitaan usein.

http://www.boatus.org/guide/boat_7.html
http://www.boattest.com/resources/view_news.aspx?NewsID=143

Joakim1 kirjoitti:

Koskahan tuo aikaisemmin oli? Se Båtnyttin viittaama 44% uppoamistilasto oli kuitenkin monta vuotta vanha (2007?), joten tuolloin jo lieni paljon vanhoja (5 v) messinkihanoja tai sitten tuo 44% onkin lähinnä letkuvuotoja tms.

Lue lisää

Käännössitaatti "Aikaisemmin…jne " oli Paul Stevensin tekstistä, joka julkaistiin Yachting Monthlyn kesäkuun 2011 numerossa.

Båtnytt Oktober 2014 julkaisi Öyvind Bordalin laaatiman pohjaventtiileistä varoittavan artikkelin. Sen liitteenä oli BoatUS:n v. 2007 julkaisema tilasto, jonka kerrottiin osoittavan että vessan, suihkun ja pumppujen läpiviennit olivat tavallisin syy purjeveneiden uppoamisiin satamassa. Artikkeli totesi, ettei skandinaavisilta vesiltä ole yhtään tuoretta tilastoa, mutta luultavasti amerkkalainen tilasto pitäisi paikkansa Ruotsin länsirannikon olosuhteissa.
Båtnyttin taulukon ensimmäinen osio oli "Fritidsbåtar som sjunkit i hamn". Sen ensimmäinen pylväs oli nimeltään "Läckande skrovgenomföringar under vattenlinjen: 44%"

Näiden tietojen valossa en ota kantaa siihen, miten tutkimukset oli tehty ja miksi päädyttiin varoittamaan läpivientihanojen korroosiosta, joka "voi upottaa veneesi muutaman vuoden kuluttua". "Kolla dina sjöventiler"!

et siis tiedä kirjoitti:

Olipa asiallinen vastaus.

Jodlari ansaitsee aina arvoisensa vastauksen. Ja sen hän sai.

hr ;-) kirjoitti:

"
Mutta niillä on, keksitkö jo mitä? "

Joo, jos omistaa esmes hr:n, niin sitte.

http://penti.org/~harald/eps/21062009035.jpg

Lue lisää

:D

hr ;-) kirjoitti:

"
Mutta niillä on, keksitkö jo mitä? "

Joo, jos omistaa esmes hr:n, niin sitte.

http://penti.org/~harald/eps/21062009035.jpg

Lue lisää

Kuulopuheiden mukaan kyseisen HR:n uppoaminen johtui vessan tulvimisesta. Ehkäpä vessan huuhteluveden laponestoventtiili oli tukkeutunut. Ilmeiesti pohjaventtiilejä ei oltu suljettu, kun oli vene jätetty laituriin.

Omalle veneelleni (joka ei ole HR) sattui "läheltä piti tilanne". Laiturissa olleesen veneeseeni ehti tulla useita satoja litroja vettä. Olin jättänyt pohjaventtiilit auki ja jostain kumman syystä sähköisen pilssipumpun kytkin oli "OFF"-asennossa (kaiketi Murphyn laki päti tässäkin tapauksessa). Onneksi kävin veneellä ja huomasin vuodon. Panin pilssipumpun käyntiin ja suljin pohjaventtiilit. Vuotokohta löytyi helposti, kun kokeeksi avasin pohjaventtiilin ja kuuntelin, missä lorisee. Vuoto tuli moottorin lämmönvaihtajasta, jonka O-rengas oli katkennut. Rikkinäinen O-rengas oli nopeasti korjattu pikkujuttu.
Opetus: pohjaventtiilit kannattaa sulkea, kun veneen jättää yksikseen.

hana jäi auki kirjoitti:

Kuulopuheiden mukaan kyseisen HR:n uppoaminen johtui vessan tulvimisesta. Ehkäpä vessan huuhteluveden laponestoventtiili oli tukkeutunut. Ilmeiesti pohjaventtiilejä ei oltu suljettu, kun oli vene jätetty laituriin.

Omalle veneelleni (joka ei ole HR) sattui "läheltä piti tilanne". Laiturissa olleesen veneeseeni ehti tulla useita satoja litroja vettä. Olin jättänyt pohjaventtiilit auki ja jostain kumman syystä sähköisen pilssipumpun kytkin oli "OFF"-asennossa (kaiketi Murphyn laki päti tässäkin tapauksessa). Onneksi kävin veneellä ja huomasin vuodon. Panin pilssipumpun käyntiin ja suljin pohjaventtiilit. Vuotokohta löytyi helposti, kun kokeeksi avasin pohjaventtiilin ja kuuntelin, missä lorisee. Vuoto tuli moottorin lämmönvaihtajasta, jonka O-rengas oli katkennut. Rikkinäinen O-rengas oli nopeasti korjattu pikkujuttu.
Opetus: pohjaventtiilit kannattaa sulkea, kun veneen jättää yksikseen.

Lue lisää

"Opetus: pohjaventtiilit kannattaa sulkea, kun veneen jättää yksikseen. "

Sanoisin, että makeavesikoneet ovat syvältä. Kaikenmaailman turhanpäiväisiä o-renkaita ja ruostuvia välikappaleita verrattuna merivesijäähdytteisiin. Kunnon kyykytystä on vaikkapa lämmönvaihtimen huuhtelu.

savua ilman tulta? kirjoitti:

Käännössitaatti "Aikaisemmin…jne " oli Paul Stevensin tekstistä, joka julkaistiin Yachting Monthlyn kesäkuun 2011 numerossa.

Båtnytt Oktober 2014 julkaisi Öyvind Bordalin laaatiman pohjaventtiileistä varoittavan artikkelin. Sen liitteenä oli BoatUS:n v. 2007 julkaisema tilasto, jonka kerrottiin osoittavan että vessan, suihkun ja pumppujen läpiviennit olivat tavallisin syy purjeveneiden uppoamisiin satamassa. Artikkeli totesi, ettei skandinaavisilta vesiltä ole yhtään tuoretta tilastoa, mutta luultavasti amerkkalainen tilasto pitäisi paikkansa Ruotsin länsirannikon olosuhteissa.
Båtnyttin taulukon ensimmäinen osio oli "Fritidsbåtar som sjunkit i hamn". Sen ensimmäinen pylväs oli nimeltään "Läckande skrovgenomföringar under vattenlinjen: 44%"

Näiden tietojen valossa en ota kantaa siihen, miten tutkimukset oli tehty ja miksi päädyttiin varoittamaan läpivientihanojen korroosiosta, joka "voi upottaa veneesi muutaman vuoden kuluttua". "Kolla dina sjöventiler"!

Lue lisää

Varmasti on totta, että suuressa osassa satamaan uponneista veneistä syynä on ollut ongelmat läpivienneissä. Muut mahdollisuudethan ovat lähinnä akseli/vetolaitteen tiiviys tai kolhun vuoksi syntynyt reikä. Avonaisissamoottoriveneissä voi ehkä kuvitella syyksi myös tukkutuneen sadevesityhjennyksen.

Joka tapauksessa pointtina oli se, että kuinkahan monessa tapauksessa, jossa syy oli läpiviennissä, syy oli todella viallisesta venttiilistä, ja kuinka monessa tapauksessa puutteellisesta laponestosta tai rikkinäisestä letkusta. Jos venttiiliä ei suljeta, ei silloin paraskaan materiaali auta...

Venttiili vai letku kirjoitti:

Varmasti on totta, että suuressa osassa satamaan uponneista veneistä syynä on ollut ongelmat läpivienneissä. Muut mahdollisuudethan ovat lähinnä akseli/vetolaitteen tiiviys tai kolhun vuoksi syntynyt reikä. Avonaisissamoottoriveneissä voi ehkä kuvitella syyksi myös tukkutuneen sadevesityhjennyksen.

Joka tapauksessa pointtina oli se, että kuinkahan monessa tapauksessa, jossa syy oli läpiviennissä, syy oli todella viallisesta venttiilistä, ja kuinka monessa tapauksessa puutteellisesta laponestosta tai rikkinäisestä letkusta. Jos venttiiliä ei suljeta, ei silloin paraskaan materiaali auta...

Lue lisää

Mutta venttiilin sulkeminen ei auta, jos vain kahva kääntyy, pallo ei. Ja se on aika tavallinen ilmiö, eikä sitä edes usein huomaa.

vaikka sulkisi kirjoitti:

Mutta venttiilin sulkeminen ei auta, jos vain kahva kääntyy, pallo ei. Ja se on aika tavallinen ilmiö, eikä sitä edes usein huomaa.

Ehkäpä kannattaisi käyttää jotain muuta kuin piliksen tai rautakaupan halvinta messinkiventtiiliä... Säästyisi vaan monelta ongelmalta.

Pallo kääntyy kirjoitti:

Ehkäpä kannattaisi käyttää jotain muuta kuin piliksen tai rautakaupan halvinta messinkiventtiiliä... Säästyisi vaan monelta ongelmalta.

Ehkäpä minäkin käytän. Kerran pallo on jäänyt kääntymättä hyvälaatuisessa messinkiventtiilissä, jonka ostopaikkaa en tiedä, mutta ajalta ennen biliksen maahan rantautumista. Kaksi kertaa pallo on jäänyt kääntymättä venttiileissä, joiden rungoissa oli "AISI316". Eikä nekään peräisin sen enempää rautakaupasta kuin biliksestäkään. Haponkestävät lopettivat toimintansa n. 5 v iässä.

Minulle niin on käynyt jo kolme kertaa, että kahvat kääntyvät, mutta pallo ei. Kaksi tuoretta tapausta tältä kaudelta, kun vielä vesillelaskun aikaan hyvin toimineet venttiilit hajosivat parin viikon välein. Toinen jämähti kiinni-asentoon matkalla telakalle venttiilien vaihtoa varten. Ensimmäisestä tapauksesta on jo kymmenkunta vuotta.

tavallista... kirjoitti:

Minulle niin on käynyt jo kolme kertaa, että kahvat kääntyvät, mutta pallo ei. Kaksi tuoretta tapausta tältä kaudelta, kun vielä vesillelaskun aikaan hyvin toimineet venttiilit hajosivat parin viikon välein. Toinen jämähti kiinni-asentoon matkalla telakalle venttiilien vaihtoa varten. Ensimmäisestä tapauksesta on jo kymmenkunta vuotta.

Lue lisää

Pallohanan karan kääntymisen voi tarkastaa irrottamalla kahvan ja sitten kääntämällä sitä karaa pikku jakarilla. Joissakin malleissa riittää kun irrottaa kiinnitysruuvin karan päästä niin voi nähdä sen liikkeen.

Kyllä jokainen vakavasti veneestään huolehtiva sulkee läpivientihanat kun jättää veneensä yksin. Kannatta myös pitää sopivat tapit sekä vasara käden ulottuvilla tai ainakin siten, että ne löytyy helposti. Moni nukkuukin paljon paremmin kun yksi iso huoli on ainakin osittain hoidossa - täyttä varmuuttahan ei veneiljä voi koskaan saada.

5+7 kirjoitti:

Pallohanan karan kääntymisen voi tarkastaa irrottamalla kahvan ja sitten kääntämällä sitä karaa pikku jakarilla. Joissakin malleissa riittää kun irrottaa kiinnitysruuvin karan päästä niin voi nähdä sen liikkeen.

Kyllä jokainen vakavasti veneestään huolehtiva sulkee läpivientihanat kun jättää veneensä yksin. Kannatta myös pitää sopivat tapit sekä vasara käden ulottuvilla tai ainakin siten, että ne löytyy helposti. Moni nukkuukin paljon paremmin kun yksi iso huoli on ainakin osittain hoidossa - täyttä varmuuttahan ei veneiljä voi koskaan saada.

Lue lisää

Täällä oli muistaakseni joskus ihmetyksen aihe Maritimin myymän "pronssi"venttiilin materiaalimerkinnästä, siinä venttiilissä luki CW617 eli se oli oikeasti vesijohtoihin sopivaa räkämessinkiä joka ei ole sinkkikadon kestävää.

Todella outo juttu jos sellaista venttiiliä on tosiaankin myyty pronssiventtiilinä.