Olen useasti kuullut analyytikoiden vertaavan jollain tapaa asuntojen ja pörssiosakkeiden hintojen kehitystä. Viesti on ollut aina sama: pörssi ennakoi asuntohintojen kehitystä suurinpiirtein. Tarkoittaa sitä, että nousut ja laskut eivät välttämättä ole samansuuruisia ja piikkejä mahtuu molempiin käyriin, mutta suunnan näyttäjänä toimii.
Kun katsoo viimeisen kymmenen vuoden tilastoa, käppyrät on saman suuntaiset. Pörssi lähti jyrkkään laskuun jo 2007 puolella, kun asuntohinnat reagoi vasta 2008. Pörssi syöksyi myös paljon syvemmälle.
Sen sijaan asuntohintojen ja pörssin nousu 2009 alussa ajoittuu hyvin lähelle toisiaan. Mutta sitten tulee mielenkiintoinen havainto: Pörssi on noussut vuoden 2007 huippupisteistä (lähes 13000) 2011 mennessä vain 8000 pisteeseen. Asunnot ovat sen sijaan kivunneet 2008 huippuindeksistä (vuoden 2005 indeksi 117) peräti 128:aan vuoteen 2011 mennessä.
2011 alussa pörssi sukelsi jälleen ja vuoden lopussa oli enää n. 5000 pisteessä. Asunnot lähtivät loivaan laskuun vasta 2011 puolivälissä ja lasku oli olematon. Vuoden 2012 puolivälissä pörssi lähti taas nousuun. Asuntojen hinnat lähti nousuun oikeastaan heti kun tippuivat hiukan. Ero pörssiin on kasvanut rajusti vuoden 2009 jälkeen.
Tällä hetkellä pörssi ennakoi laskua. Asuntojen hinnat eivät ole ollenkaan enää samassa kuviossa pörssin kanssa, mikä viittaa siihen, että kunhan pörssissä saadaan reipas alamäki, niin asuntojen hinnat rytkähtää kertaheitolla 132 pisteestä noin 80 pisteeseen, mihin ne kuuluvatkin.
Sitten alkaa normaali nousukausi. Aikajänne? Ehkä vuosi, korkeintaan kaksi.
Tämä ei ole varoitus, vaan näkemys. Korot tulee pohjakosketukseen saakka säilymään nollan tuntumassa, joten asuntovelkaisilla ei ole mitään hätää. Mutta sitten korot nousee kohtuu kovalla tahdilla, ehkä 0,25 %-yksikköä neljännesvuosittain eka vuosi ja 0,5 yksikköä siitä eteenpäin. Rommauksesta kahden vuoden päästä koroissa on siis 3%-yksikköä lisää.
Ai niin. Ensi joulusta tulee sysimusta niin taloudellisesti, kuin lumienkin kannalta. Ensilumi ja ensimmäiset pienet valonpilkahdukset talouden taittumisesta tulee ehkä helmikuussa.
Asunnot vs. Pörssi
37
265
Vastaukset
- NalleFrånSverige
ottanet huomioon että suomalian pörssistä on poistunut lukuisa joukko yrityksiä ja nokia ei enää ole entisensä, joten luku ei ole suoraan verrannollinen
- Joulua odotellen
Ottanet huomioon, että asuntomarkkinoilta on poistunut huomattava määrä myytävää kamaa. Ns hulluina vuosina 2006 - 2008 myynnissä olevia kohteita oli n. 10 - 15 % enemmän.
Luku ei täysin olekaan verrannollinen, kyse on suunnan näyttämisestä. Pörssi on perinteisesti näyttänyt suunnan asuntokauppaan, mutta viimeisen 5 - 7 vuoden aikana käyrät eivät ole olleet samansuuntaisia ja minusta se kertoo asuntokaupan lievästä kupliintumisesta.
Pörssissä en usko olevan kuplaa, itse asiassa siellä on ehkä aliarvostettujakin osakkeita. Se voi olla merkki yleisen laskun odotuksesta. Nousutrendillä selkeästi aliarvostettuja osakkeita ei juuri ole. Jos tätä verrataan asuntomarkkinaan, siellä on järkyttävä määrä yliarvostusta. Se perustuu ostajien uskomukseen, että totaaliromahdusta ei tule.
Kun pörssi seuraavan kerran sukeltaa reippaasti (kuten 2007 lopussa), asunnon ostajat heräävät todellisuuteen ja silloin tulee se korjausliike.
Pörssin alamäki tulee toteutumaan hyvin todennäköisesti jo ensi vuoden alkupuoliskolla. Firmat on pari vuotta potkineet porukkaa urakalla kortistoon, vienti ei vedä, kuluttajien ostovoima on pienempää kuin koskaan 2000-luvulla. Firmojen kassat hupenee kovaa tahtia ja säästöjä etsitään sieltä ja täältä. Kun tuloksia ei säästöistä huolimatta synny, niin pörssiarvot alkaa reagoimaan negatiivisesti. Jo parikin paniikkimyyntiä saa aikaan myyntiaallon ja romahdus on varma.
Samaan aikaan työttömien ansiosidonnaiset on syöty ja lyhennysvapaat käytetty. Rahoittajat alkavat huolestua vakuuksiensa riittävyydestä ja epäkurantit lainat menevät perintään, joka johtaa asuntojen myyntiaaltoon. Tästä taas seuraa sama ilmiö kuin pörssissäkin: Muutamat tämä-myydään-nyt-hinnalla-millä-hyvänsä -kaupat saavat aikaan paniikin ja hintakilpailu on valmis.
- Luki.
Luvassa koko ensi vuodelle: Alakuloa ja huolta.
Sijoitusmarkkinoilla ollaan siirtymässä vahvan nousukauden loppuvaiheeseen. - tsunamis asuntoihin tulo
Jos ja kun osakkeet rommaavat sijoittavat luottavat entistä enemmän asuntoihin.
- 456876
Kunnon tsunamissa on hyvä olla myös käteistä, jotta tsunamin jälkeen on millä rahoittaa.
Hei,
tässä käytetään korrelaatiomatriisia eli osakkeiden hintakehityksen ja asuntojen hintakehityksen vastaavuutta.
Löysin asiasta vanhakon tutkimuksen vuodelta 2002. Siinä väitettiin bruttokansantuotteen ja asuntojen hintojen positiivisen korrelaation olevan 0,65.
Asuntojen hintakehityksen ja inflaation korrelaatioksi ilmoitettiin positiiviseksi 0,08.
Asuntojen hintakehityksen ja osakkeiden positiivinen korrelaatio oli 0,37, mikä vastaa aika paljon nykypäivän käsitystä asuntojen ja osakkeiden hintakehityksestä. Tämä tarkoittaisi sitä, että asuntojen hintakehityksestä 37 prosenttia selittyy osakehintojen kehityksellä.
Tässä enemmän yleistä tietoa korrelaatioiden ja riippuvuuslukujen laskemisesta http://www.fsd.uta.fi/menetelmaopetus/korrelaatio/korrelaatio.html- Tapsa.
Tutkimus vuodelta 2002, eli toistakymmentä vuotta sitten, jolloin esimerkiksi asunnot olivat sijoitusinstrumentteina huomattavasti pienempi kokonaisuus kuin nykyisin. Esimerkiksi yhtään puhdasta asuntosijoitusrahastoa ei Suomessa ollut tuolloin ja nyt niitä on useita.
Aloittaja ei suoraan puhunut mielestäni korrelaatiosuhteesta, vaan ilmiöstä. Siinä on aika suuri ero. On vain huomattu, että pörssi ja asuntojen hinnat jollain tapaa piirtävät samaa kuviota, toinen hieman viiveellä toista. Tapsa. kirjoitti:
Tutkimus vuodelta 2002, eli toistakymmentä vuotta sitten, jolloin esimerkiksi asunnot olivat sijoitusinstrumentteina huomattavasti pienempi kokonaisuus kuin nykyisin. Esimerkiksi yhtään puhdasta asuntosijoitusrahastoa ei Suomessa ollut tuolloin ja nyt niitä on useita.
Aloittaja ei suoraan puhunut mielestäni korrelaatiosuhteesta, vaan ilmiöstä. Siinä on aika suuri ero. On vain huomattu, että pörssi ja asuntojen hinnat jollain tapaa piirtävät samaa kuviota, toinen hieman viiveellä toista.Aloittaja ei puhunut korrelaatiokertoimesta tai suhteesta. Johtuiko siitä, ettei tiennyt sellaisia laskettavan vai jostain muusta.
Tuo noin 0,4 korrelaatio suhde asuntojen hintakehityksessä ja osakkeiden hintakehityksessä vastaa nykypäivää kuten kirjoitin. Positiivisen korrelaation tapauksessa asioilla on positiivinen riippuvuussuhde eli noin 40 prosenttia asuntojen hintakehityksestä selittyy osakkeiden hintakehityksellä.Tapsa. kirjoitti:
Tutkimus vuodelta 2002, eli toistakymmentä vuotta sitten, jolloin esimerkiksi asunnot olivat sijoitusinstrumentteina huomattavasti pienempi kokonaisuus kuin nykyisin. Esimerkiksi yhtään puhdasta asuntosijoitusrahastoa ei Suomessa ollut tuolloin ja nyt niitä on useita.
Aloittaja ei suoraan puhunut mielestäni korrelaatiosuhteesta, vaan ilmiöstä. Siinä on aika suuri ero. On vain huomattu, että pörssi ja asuntojen hinnat jollain tapaa piirtävät samaa kuviota, toinen hieman viiveellä toista.> Aloittaja ei suoraan puhunut mielestäni korrelaatiosuhteesta,
> vaan ilmiöstä. Siinä on aika suuri ero. On vain huomattu, että
> pörssi ja asuntojen hinnat jollain tapaa piirtävät samaa kuviota,
> toinen hieman viiveellä toista.
Miten sinä määrittelet korrelaation? Minä en lähde tässä vaiheessa sanakirjasta tarkistamaan, mutta kyllä tuo aika määritelmän mukaiselta kuulostaa...
Korrelaatio ei tietenkään sinänsä implikoi kausaliteettia. Vaikka jätskinsyönti ja hukkumistilastot osoittavatkin positiivista korrelaatiota, eivät ne johdu toisistaan.The_Rat kirjoitti:
> Aloittaja ei suoraan puhunut mielestäni korrelaatiosuhteesta,
> vaan ilmiöstä. Siinä on aika suuri ero. On vain huomattu, että
> pörssi ja asuntojen hinnat jollain tapaa piirtävät samaa kuviota,
> toinen hieman viiveellä toista.
Miten sinä määrittelet korrelaation? Minä en lähde tässä vaiheessa sanakirjasta tarkistamaan, mutta kyllä tuo aika määritelmän mukaiselta kuulostaa...
Korrelaatio ei tietenkään sinänsä implikoi kausaliteettia. Vaikka jätskinsyönti ja hukkumistilastot osoittavatkin positiivista korrelaatiota, eivät ne johdu toisistaan.Positiivinen riippuvuussuhde ei tarkoita kausaliteettia eli syy-yhteyttä. Tilastollisten menetelmien avulla on kuitenkin olemassa positiivinen riippuvuussuhde asuntojen hintakehityksen ja osakkeiden hintakehityksen välillä eli hinnat reagoivat samaan suuntaan, eivät toisilleen vastakkaisesti (negatiivinen korrelaatio).
pundit kirjoitti:
Positiivinen riippuvuussuhde ei tarkoita kausaliteettia eli syy-yhteyttä. Tilastollisten menetelmien avulla on kuitenkin olemassa positiivinen riippuvuussuhde asuntojen hintakehityksen ja osakkeiden hintakehityksen välillä eli hinnat reagoivat samaan suuntaan, eivät toisilleen vastakkaisesti (negatiivinen korrelaatio).
Eli siis on olemassa muuttujia, jotka nostavat tai laskevat sekä asuntojen että osakkeiden hintoja riippuvuussuhteen mukaisesti, vaikka sinällään asuntojen hintojen nousu ei nosta osakkeiden hintoja eikä osakkeiden nousu nosta asuntojen hintoja.
- seepiaa
pundit kirjoitti:
Eli siis on olemassa muuttujia, jotka nostavat tai laskevat sekä asuntojen että osakkeiden hintoja riippuvuussuhteen mukaisesti, vaikka sinällään asuntojen hintojen nousu ei nosta osakkeiden hintoja eikä osakkeiden nousu nosta asuntojen hintoja.
Suurimmat muuttujat käytettyjen asuntojen hintoihin on
- kuluttajien käytettävissä oleva ostovoima
- paikalliset työllisyys- ja talousnäkymät
- maan hinta ja rakentamisen kustannukset
Viimeksi mainittu maan hinta ja rakentamisen kustannukset ei ole välttämättä validi kaikissa tilanteissa. On nähty, että rakennusliikkeet jäädyttävät aloituksia laskusuhdanteen aikaan siksi, koska uusien asuntojenkin markkinahinnat alittavat rakentamisen kustannukset. Kun käytettyjen ja uusien hintaero kasvaa liian suureksi, markkinat alkavat hylkimään "ylihintaista" uudistuotantoa, joka periaatteessa ei ole ylihintaista, koska se perustuu suoraan rakentamisen kustannuksiin.
Joten käytännössä, vaikkakin uudistuotanto jossain määrin määrittelee käytettyjen asuntojen hintatason, suurimmat muuttujat lukeutuvat kuitenkin käytettävissä oleviin varoihin ja yleiseen luottamukseen. Tällä hetkellä käytettävissä olevat varat supistuvat kovaa vauhtia eikä kuluttajien luottamuskaan kovin mairitteleva ole, joten odotettavissa on korjausliike alaspäin. seepiaa kirjoitti:
Suurimmat muuttujat käytettyjen asuntojen hintoihin on
- kuluttajien käytettävissä oleva ostovoima
- paikalliset työllisyys- ja talousnäkymät
- maan hinta ja rakentamisen kustannukset
Viimeksi mainittu maan hinta ja rakentamisen kustannukset ei ole välttämättä validi kaikissa tilanteissa. On nähty, että rakennusliikkeet jäädyttävät aloituksia laskusuhdanteen aikaan siksi, koska uusien asuntojenkin markkinahinnat alittavat rakentamisen kustannukset. Kun käytettyjen ja uusien hintaero kasvaa liian suureksi, markkinat alkavat hylkimään "ylihintaista" uudistuotantoa, joka periaatteessa ei ole ylihintaista, koska se perustuu suoraan rakentamisen kustannuksiin.
Joten käytännössä, vaikkakin uudistuotanto jossain määrin määrittelee käytettyjen asuntojen hintatason, suurimmat muuttujat lukeutuvat kuitenkin käytettävissä oleviin varoihin ja yleiseen luottamukseen. Tällä hetkellä käytettävissä olevat varat supistuvat kovaa vauhtia eikä kuluttajien luottamuskaan kovin mairitteleva ole, joten odotettavissa on korjausliike alaspäin.Kyllä minä lisäisin tuohon listaan myös vuokra-asuntojen saatavuuden ja vuokrahintojen kehityksen.
- 34958739845
pundit kirjoitti:
Kyllä minä lisäisin tuohon listaan myös vuokra-asuntojen saatavuuden ja vuokrahintojen kehityksen.
Vuokrien hintakehitys perustuu asuntohintojen kehitykseen, eikä toisinpäin. Vai meinaatko, että asunnot hinnoitellaan sen perusteella paljonko niistä saadaan vuokraa?? Vuokranmäärityksen perustana on juurikin asunnosta maksettava hinta ja mahdollinen arvonnousun odotusarvo. Parhaimmilla alueilla, joissa hinnannousuodotus on suuri, sijoitetun pääoman tuotto voi jäädä jopa 3% tuntumaan, kun taas alueilla, joissa ei välttämättä ole odotettavissa kovin merkittävää arvonnousua, sijoitetulle pääomalle pitää saada korkeampaa tuottoa. Siis yksinkertaisella kaavalla (vuokra - vastike)*12/ (asunnon hinta hankintakulut) * 100.
34958739845 kirjoitti:
Vuokrien hintakehitys perustuu asuntohintojen kehitykseen, eikä toisinpäin. Vai meinaatko, että asunnot hinnoitellaan sen perusteella paljonko niistä saadaan vuokraa?? Vuokranmäärityksen perustana on juurikin asunnosta maksettava hinta ja mahdollinen arvonnousun odotusarvo. Parhaimmilla alueilla, joissa hinnannousuodotus on suuri, sijoitetun pääoman tuotto voi jäädä jopa 3% tuntumaan, kun taas alueilla, joissa ei välttämättä ole odotettavissa kovin merkittävää arvonnousua, sijoitetulle pääomalle pitää saada korkeampaa tuottoa. Siis yksinkertaisella kaavalla (vuokra - vastike)*12/ (asunnon hinta hankintakulut) * 100.
Ajattelin lähinnä tilannetta, jossa ei ole saatavilla järkeviä vuokra-asuntoja ja järkevään hintaan. Silloin on pakko etsiä omistusasuntoa.
- 11122233555669999888
pundit kirjoitti:
Aloittaja ei puhunut korrelaatiokertoimesta tai suhteesta. Johtuiko siitä, ettei tiennyt sellaisia laskettavan vai jostain muusta.
Tuo noin 0,4 korrelaatio suhde asuntojen hintakehityksessä ja osakkeiden hintakehityksessä vastaa nykypäivää kuten kirjoitin. Positiivisen korrelaation tapauksessa asioilla on positiivinen riippuvuussuhde eli noin 40 prosenttia asuntojen hintakehityksestä selittyy osakkeiden hintakehityksellä.Syy/seuraus- suhteet tai keskenäiset vuorovaikutussuhteet ovat useimmiten moninaisia monimutkaisissa prosesseissa. Myös se on otettava huomioon että esim. tässä tapauksessa ei paljon kekskenäisiä vuorovaikutussuhteita näillä asioilla ole muuta kuin siinä mielessä kumpaan enemmän painottuen ihmisten varat virtaavat. Pääsääntöisesti molempien hintojen kehitys riippuu mitä ilmeisemmin talouden kasvusta ja palkkakehityksestä ja tietenkin inflaatiosta, ja sitten pörssissä on psykologiapuolensa myös niinkuin ehkä vähän asuntokaupasskin.
Näitä tilastomatematiikan kaavojen ja käsitteiden johdatteluja olen joskus harrastellut lineaarisen algebran yhteydessä. No ehkä niistä jossain jotain asiaa valaisemaankin on, mutta ei ainakaan paljon yli sen mitä niistä tiedoista jota siinä käytetään jo sellaisenaankin suoraan tulkittavissa on. Parhaimmillaan niillä saa paketoitua asiaa tiivistetympään muotoon. Clculusta tai analyysiä käyttäen asioiden mallintaminen tai edes yritys mallintaa paljastaa sen miten kihariseksi asiat menevät, kun keskenäisiä vuorovaikutussuhteita eri painotuksilla ja tekijöitä vähänkin enemmän systeemiin lisätään.
Talousasioissa ei matematiikan taidoilla paljon käyttöä ole, tai ei ainkaan perehtyneisyyttä näihin advansseimpiin matematiikan juttuihin tarvita, ne on parhaimmillaan insinöörien suunnittelujutuissa ja siinä täysin välttämättömiä. Se kylläkin miten annuiteetit lasketaan on asia johon on hyvä perehtyä, niin että osaa taskulaskimeensa ohjelmoida nämä jutut. Ja myös korkojutut, mukaan lukien n.s. jatkuvan koron määritys mihin vähän calculusta tarvitaan. Muutoin noin yleensä vain suhteiden ymmärtäminen mitä prosenttilaskukin edustaa riittää talousasioissa, ja tämä asia sitten onkin kyllä tärkeällä sijalla. Se tosin näyttää siltä että yllättävän monet ihmiset eivät kuitenkaan oikein hallitse tätä yksinkertaista asiaa, ei muutoin ihan fiksut ja valistuneetkaan ihmiset ja ties kuinka paljon kouluja käyneet. - xxccczzzwwwqqqqqqqqq
seepiaa kirjoitti:
Suurimmat muuttujat käytettyjen asuntojen hintoihin on
- kuluttajien käytettävissä oleva ostovoima
- paikalliset työllisyys- ja talousnäkymät
- maan hinta ja rakentamisen kustannukset
Viimeksi mainittu maan hinta ja rakentamisen kustannukset ei ole välttämättä validi kaikissa tilanteissa. On nähty, että rakennusliikkeet jäädyttävät aloituksia laskusuhdanteen aikaan siksi, koska uusien asuntojenkin markkinahinnat alittavat rakentamisen kustannukset. Kun käytettyjen ja uusien hintaero kasvaa liian suureksi, markkinat alkavat hylkimään "ylihintaista" uudistuotantoa, joka periaatteessa ei ole ylihintaista, koska se perustuu suoraan rakentamisen kustannuksiin.
Joten käytännössä, vaikkakin uudistuotanto jossain määrin määrittelee käytettyjen asuntojen hintatason, suurimmat muuttujat lukeutuvat kuitenkin käytettävissä oleviin varoihin ja yleiseen luottamukseen. Tällä hetkellä käytettävissä olevat varat supistuvat kovaa vauhtia eikä kuluttajien luottamuskaan kovin mairitteleva ole, joten odotettavissa on korjausliike alaspäin.Nuo tonttien hinnat on kyllä vähän sama asia kuin asunnon sijainti eli ne menevät päällekkäinkin. Lisäksi tonteilla venkoillaan kaikenlaista, esim. pääkaupunkiseudun kunnatkin voivat joskus myydä pientalotontteja hyvinkin alle markkinahinnan houkutellakseen sillä kuntaansa parempistatuksekasta ja tuloista väkeä, ja kasvuksekusten ulkopuolella taasen tarjotaan tontteja ihan ilmaiseksikin. Lisäksi vuokratonteillekkin paljon rakennetaan asuntoja.
Jos puhutaan viiemaikojen tonttien hinnoista niin esim. Tampereella hintavimmat uusien rakennusten tontit ovat lisänneet kerrostaloasunnon neliöhintaa sellaiset lähemmäs tonnin. Mutta nämä ovat jossain Ratinan rannan kalliillla pyhäjärven rannalla olevissa uusissa taloissa, pääsääntöisesti tonttien hinnat eivät niin kovin suurta osaa Tampereellakaan näyttele.
- Luki.
The rat älä vänkytä.
Nyt kun pörssi sahaa ym:niin mielestäni pörssi ei ole nyt juuri tässä ajassa ollut ja ole täysin verrannolinen asuntojen hintoihin.
Toisin sanoen tässä taantumassa pörssi elää omaa elämää ja näin ollen ole verrannollinen enään niin kuin ehkä oli joskus.- kenen taskussa raha
pörssin normaali päivävaihto on ollut n 900 miljoonaa nyt taitaa olla 450 miljoonaa. sama taitaa olla asuntokaupoissakin eli päivässä liikkuva rahasumma on pienentynyt huomattavasti
Mitä sinä sekoilet? Tässä keskustelussa näyttäisin ottaneen kantaa vain ja ainoastaan korrelaation määritelmään...
- kahden vaiheilla
Kämppä euroiksi ja kaikki Talvivaaraan kiinni.
- Luki.
"Talvivaaraan kiini"
Onko tämä näitä the rat:tin neuvoja vai vinkkejä?
Uutisrintamalla katseet kohdistuivat Talvivaaraan ja sen saneerausohjelmaehdotukseen. Kaivosyhtiön osaketta vaihtui vajaalla kahdeksalla miljoonalla eurolla ja sen kurssi laski runsaat 22 prosenttia.
ihmisten sijoitukset Talvivaaraan ovat olleet keskimäärin pieniä, mutta nekin rahat ovat nyt menneet.
Kyllä tällaisia yrityksiä kannattaa välttää ja sijoittaa sellaisiin yrityksiin, joissa on tervettä toimintaa ja kassavirta on positiivinen,- Luki.
Tiistaiaamun Talvivaaran pörssikurssin alun nousu perustui, että sijoittajat eivät lukeneet yhtiötä koskevista uutisista kuin otsikon, jonka mukaan se on saneerauskelpoinen.
Lottopaperi se on varmaan monille ollut. Lotossakin todennäköisyys voittaa jotakin lienee parempi kuin Talvivaarassa. Ei ole minun neuvojani tai vinkkejäni, olet luultvasti varastanut tuon tekstin joltakulta muulta.
- Luki.
Näin hupenivat veronmaksajien Talvivaara-miljoonat.
Suomen valtio on laittanut Talvivaaraan rahaa vähintään 260 miljoonaa euroa. Rahasta 150 miljoonaa on Solidiumin sijoituksia, 60 miljoonaa Finnveran lainaa ja 50 miljoonaa on mennyt teiden ja muun infran rakentamiseen.
Tänään julkaistu saneerausohjelmaehdotus merkitsee, että suuri osa noista rahoista on mennyttä. Perinteinen konkurssi tarkoittaisi, että mennyttä olisi kaikki.
Valtion luottolaitos Finnvera on lainannut Talvivaaralle noin 60 miljoonaa euroa. Nämä lainat voinee unohtaa.
Yrityssaneerausta selvittäneen Pekka Jaatisen ehdotus leikkaa etuoikeudettomia saneerausvelkoja 99 prosenttia eikä lainoilla mahdollisesti olevilla vakuuksilla juurikaan ole arvoa. Pankit menettävät satoja miljoonia, mutta se ei nyt ehkä lohduta.
Solidiumin sijoitus kutistui kymmenesosaan
Valtion Solidium on sijoittanut kaivosyhtiöön yhteensä noin 150 miljoonaa euroa ja omistaa nyt yhtiöstä 15 prosenttia. Pörssissä koko Talvivaaran arvo on tällä hetkellä sadan miljoonan luokkaa. Solidiumin Talvivaara-sijoituksen arvo on siis pudonnut noin kymmenesosaan eli 15 miljoonaan euroon.
Vaikka saneeraus pääsisi käyntiin voi Solidiumin osakkeiden arvo laskea edelleen, kun osakeanti laimentaa omistuksen arvoa.
Lisäksi Solidiumin pitäisi laittaa uutta rahaa Talvivaaraan. Sille sijoitukselle ei ole tiedossa osinkotuottoja kahdeksaan vuoteen saneerausmenettelyn takia.
Veronmaksajien rahoilla on Talvivaaraan rakennettu teitä ja muuta infraa 50 miljoonalla eurolla. Sillä on arvoa ainakin, jos kaivoksen toiminta jatkuu.
Elinkeinoministeri Jan Vapaavuoren (kok.) mukaan valtio voi osallistua Talvivaaran rahoittamiseen osana markkinaehtoista ratkaisua.
Aiheesta lisää
Valtio on siis valmis laittamaan lisää rahaa jo menneen rahan päälle. Tämä voi olla järkevää työpaikkojen näkökulmasta. Toiseksi valtio välttää joutumasta kaivoksen kalliin alasajon ja siivouksen maksumieheksi.
Veronmaksajalle Talvivaara tarjoaa kalliin oppitunnin. Kotimaisen teollisuuden tukeminen ja omistaminen julkisilla varoilla ei ole riskitöntä hommaa. - Ei paljoa
Paljonko kylmätalvivaaran siivous tulee maksamaan?
- Luki.
Paljon tosi paljon,siine menei ja menisi veron maksajien rahat.
Nämä kaikki kaivos hankkeet on ahneiden vesipäiden juttuja,kyseessä on vain käytönnässä tuki työlistys enään sotkamolle,sitä ei voisi antaa kaatua,sinne tullaan mahdollisesti lappamaan yhteiskunnan varoja tavalla jos toisella.
Vanhat ukonpölkkypäät, elähteenet ja suurimman osan elämästään menettäneet pöljät on noita sijoittajia jotka tuulipukupäällä päämärkänä ostivat tätä talvivaaraa. - Luki.
Roubini varoittaa sijoittajia globaalista kriisistä.
Professori Nouriel Roubini sai finanssikriisin aikaan lempinimen Tohtori tuho. Monet hänen synkistä näkemyksistään osoittautuivat valitettavan oikeansuuntaisiksi.
Nyt Roubini varoittelee maailmanpolitiikan uhkakuvista. Project Syndicateen kirjoittamassaan artikkelissa hän huomauttaa, että sodista ja levottomuuksista ei ole pulaa. Ukrainan kriisi, Syyrian sisällissota, Israelin iskut Gazaan ja terroristiryhmä Isisin edesottamukset ovat hallinneet otsikoita pitemmän aikaa. Tuoreimmat kuohunnat tulevat Hongkongista, jossa mielenosoittajia laitetaan kuriin kovin ottein.
Geopoliittiset riskit eivät ole toistaiseksi suuremmin heilutelleet rahoitusmarkkinoita. Ovatko sijoittajat liian luottavaisia, Roubini kysyy ja muistuttaa sadan vuoden takaisista tapahtumista.
"Sijoittajat sivuuttivat huoletta ne kehityskulut, jotka lopulta johtivat ensimmäisen maailmansodan syttymiseen. Tuohon aikaan rahoitusmarkkinat olivat huonoja hinnoittelemaan todennäköisyydeltään pieniä mutta vaikutuksiltaan suuria häntäriskejä. Samoin on asian laita tänäkin päivänä", Roubini tuumii.
Hän toki myöntää, että sijoittajilla on ollut päteviä syitä työntää geopoliittiset riskit syrjään.
Teollisuusmaiden keskuspankkien voimakas elvytyspolitiikka on painanut korot alas ja tehnyt riskillisistä sijoituskohteista houkuttelevia. Ukrainan kriisi puolestaan on pysynyt paikallisena, eikä lännen ja Venäjän välinen pakotteilla nokittelu ole mennyt niin pitälle, että Venäjä olisi katkaisemassa elintärkeitä kaasutoimituksia EU-maihin. Lähi-idän levottomuudet taas eivät ole aiheuttaneet tarjontahäiriöitä öljymarkkinoille.
Roubini näkee kuitenkin kolme skenaariota, jotka voisivat muuttaa asetelmat nopeasti.
1) Isisksen terrori-iskut teollisuusmaihin. Useilla järjestön taisteilijoilla on länsimaiset passit ja halu toimia omasta hengestä piittamatta. Yllättävä ja tuhoisa terrori-isku aiheuttaisi paniikkia niin kansalaisten kuin sijoittajien keskuudessa.
2) Ukrainan kriisin tai Syyrian sisällissodan eskaloituminen. Presidentti Vladimir Putinilla on kiusaus muuttaa ulkopolitiikkaansa entistä hyökkäävämmäksi peittääkseen Venäjän kasvavat sisäiset ongelmat. Turkki, Jordania ja Libanon puolestaan ovat tulleet Syyrian tapahtumien vuoksi entistä epävakaammiksi.
3) Taloudellisen riskin yhdistyminen poliittiseen riskiin. Maailmanpolitiikan levottomuudet saattavat paisua mittakaavaltaan tuntuvasti suuremmiksi, jos sytykkeenä toimii taloudellinen shokki. Sellainen voisi olla Kiinan kasvunäkymien tuntuva heikkeneminen, euroalueen vajoaminen uuteen taantumaan tai USA:n keskuspankin odotuksia nopeampi rahapolitiikan kiristyminen.
"Vaikka sijoittajilla on levollisuuteensa järjellisiä syitä, emme voi sulkea pois rahoitusmarkkinoiden myllerryksen uhkaa", Roubini varoittaa.
http://www.arvopaperi.fi/uutisarkisto/roubini varoittaa sijoittajia globaalista kriisista/a1016290 - pitkä liuku
Pörssi sukeltaa aika mallikkaasti. Asuntohinnat sukeltaa joulun jälkeen mallikkaasti.
- Peilistä katsoen
On aikamoista sanamagiaa sanoa tämänpäiväisen pörssin "sukeltavan", kun indeksi on noussut 1,4 %. Tämä on varmaan juuttunut ajatuksiin asuntomarkkinoilta, joilla hinnat ovat kuulemma rommanneet jo toistakymmentä vuotta.
- Ana Lyyti
Aika rajua sahausta pörssissä, kyllä vaikutelma on kuitenkin alavireinen vaikka välillä plussaakin tulee. Päivän nousut tai laskut ei merkitse mitään, mutta puolen vuoden jaksosta voi jo jotain päätellä. YT-kierrokset eivät ole välttämättä tehonneet monissakaan yrityksissä, joten kassat hupenee.
- A. L.
Ana Lyyti kirjoitti:
Aika rajua sahausta pörssissä, kyllä vaikutelma on kuitenkin alavireinen vaikka välillä plussaakin tulee. Päivän nousut tai laskut ei merkitse mitään, mutta puolen vuoden jaksosta voi jo jotain päätellä. YT-kierrokset eivät ole välttämättä tehonneet monissakaan yrityksissä, joten kassat hupenee.
Tosin -12 lukemiin on vielä aika hulppeasti matkaa, noin 2500 p.
- kursoori
Näyttää todellakin siltä, että pörssin alamäki on alkanut. Miinusta pukkaa jo ties monettako päivää peräjälkeen.
- Joulua odotellen
kursoori kirjoitti:
Näyttää todellakin siltä, että pörssin alamäki on alkanut. Miinusta pukkaa jo ties monettako päivää peräjälkeen.
Kyllä nyt sukeltaa ja rajusti!! Viimeiset hetket niillä asunnon myyjillä, jotka aikovat vielä saada edes siedettävän hinnan asunnostaan!
http://www.kauppalehti.fi/omaraha/porssissa vuoden pahin sukellus/201410703417
Vielä pahempaa on tulossa. Kohta nähdään -10% päivälaskuja. Nämä sukellukset komppaavat asuntohintoihin muutaman kuukauden viivellä, joten nyt jos koskaan kannattaa ostajan odottaa ja myyjän todellakin myydä.
Hyvä analyysi.
Näin omalta kannaltani ajatellen, olisi parempi, kun asunnot halpenisivat, ainakin senverran että korko pysyy nollissa.
Myymässä en ole, joten arvolla ei oikeastaan ole kuin numeraalinen merkitys, tai tietenkin sitten jos haluan vaikka vaihtaa autoa niin silloin vakuudella toki on merkitystä. Ellen aja sitten vanhalla (jo 6 vuotta vanha).
"jään odottamaan tätä:
"Rommauksesta kahden vuoden päästä koroissa on siis 3%-yksikköä lisää."
koska siitä tietää että on ehkä aika vaihtaa korko pidempään.- Luki.
Vielä kerran haluaisin muistuttaa kaikkia,pörssi ei ole verrannollinen asuntojen hintoihin,ajat on muuttuneet .
Sitä ei siis suoraan pidä vertailla.
Ne kaksi eriasiaa.- 4+13
Ne on eri asiat, mutta historiallisesti pörssi on ollut suunnan näyttäjä. Voidaan ajatella, että pörssi on veturi ja asuntomarkkinat vaunut perässä. Ensin kääntyy veturi ja perässä vaunut, samaan suuntaan.
Se on totta, että viime aikoina pörssin ja asuntomarkkinoiden korrelaatio on ollut vähäisempää. Eli asuntomarkkinat eivät ole reagoineet yhtä rajusti. Tähän on täysin selvä selite: Korot.
Yleinen korkotaso on hillinnyt asuntomarkkinoiden jyrkkiä liikkeitä 2008 jälkeen. Silloin nähtiin, että jopa muutaman prossan korolla voi tulla likaista jälkeä. Nyt markkinoita on rauhoitettu korkopolitiikalla ja siinä (pankit) on onnistuttu. Todennäköisesti nytkin korkopolitiikkaa jatketaan nollassa siihen saakka, kun yleinen talouden kasvu saadaan vauhtiin. Ongelmaksi voi muodostua se, että kaikki jäävät vain odottamaan. Halvalla korolla odottaminen kannattaa. Kaikkein ripeimmin talous lähtisi nousemaan korkoja nostamalla, koska silloin makaava velkaraha olisi pakko laittaa liikkeelle.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita
Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita – neljä Jyväskylän Outlaws MC:n jäsentä vangittu: "Määrät p601967Persut petti kannattajansa, totaalisesti !
Peraujen fundamentalisteille, vaihtkaa saittia. Muille, näin sen näimme. On helppo luvata kehareille, eikä ne ymmärrä,511701- 551617
Nähtäiskö ylihuomenna taas siellä missä viimeksikin?
Otetaan ruokaöljyä, banaaneita ja tuorekurkkuja sinne messiin. Tehdään taas sitä meidän salakivaa.51547Sinäkö se olit...
Vai olitko? Jostain kumman syystä katse venyi.. Ajelin sitten miten sattuu ja sanoin ääneen siinä se nyt meni😅😅... Lis61525Housuvaippojen käyttö Suomi vs Ulkomaat
Suomessa housuvaippoja aletaan käyttämään vauvoilla heti, kun ne alkavat ryömiä. Tuntuu, että ulkomailla housuvaippoihin61445Hyvää yötä ja kauniita unia!
Täytyy alkaa taas nukkumaan, että jaksaa taas tämän päivän haasteet. Aikainen tipu madon löytää, vai miten se ärsyttävä81326Lepakot ja lepakkopönttö
Ajattelin tehdä lepakkopöntön. Tietääkö joku ovatko lepakot talvella lepakkopöntössä ´vai jossain muualla nukkumassa ta121291Revi siitä ja revi siitä
Enkä revi, ei kiinnosta hevon vittua teidän asiat ja elämä. Revi itte vaan sitä emborullaas istuessas Aamupaskalla41183Kello on puoliyö - aika lopettaa netin käyttö tältä päivältä
Kello on 12, on aika laittaa luurit pöydälle ja sallia yörauha kaupungin asukkaille ja työntekijöille. It is past midni41158