Kirjoitan lyhyesti koska en jaksa enempää. Mietin avun hakemista, mutta en uskalla, jos lääkärin mukaan olenkin täysin terve. Olo on usein tunteeton joten pelkään kaiken olevan vain hyvin ja olen vain laiska ihminen. Kaikki vakavan masennuksen oireet mutta en uskalla nolata itseäni hakemalla turhaan apua. Mitä pitäisi tehdä? T. 16v, tyttö ei koulussa käyvä
vakava masennus/terve kuitenkin?
pelkääjänpaikalla
18
168
Vastaukset
Oletko tehnyt masennustestiä esim tätä: http://www.tohtori.fi/?page=3459083
Tuosta saat varmuuden että onko masennuksesi minkä asteinen.
Jos tosiaan olet masentunut niin koita rohkaista sen verran itseäsi että varaat lääkärille ajan ja et sinä tule mitenkään nolatuksi kun kerrot olostasi mahdollisimman avoimesti niin lääkäri kyllä tietää mistä on kyse ja ohjaa sinut mahdollisesti paikkakuntasi mielenterveys toimistoon josta saat tarvitsemaasi apua.- pelkääjänpaikalla
Kyllä kaikkien testien mukaan masennus on vakava, myös niiden enemmän virallisten (bdi 44) ja tämän www.terve.fi/masennus/masennus artikkelin (kohta diagnostiikka) mukaan vaikean masennuksen oireet olisi. Pelkään että ne testit ei kohdallani ole oikein ja vaikka miten pahalta tuntuukin niin ehkä vaan kuvittelen kaiken. En uskalla hakea apua, mutta en haluaisi vanhempiani järkyttää vahingoittamalla itseäni. (vakavammin kuin viiltelemällä,josta he ovat tietoisia)
Jotenkin minusta tuntuu että olet liian ankara itsellesi ja oma mielipiteeni on että sinun tulisi yrittää armahtaa itseäsi ja annat itsellesi luvan olla masentunut ja siitä alkaa toipuminen. Sinulla on vaikean masennuksen oireet eli kyllä lääkärissä käynti olisi tärkeää. Olen varma että lääkäri uskoo ja ymmärtää sinua kun saat vaan rohkeutta sen verran että varaat ajan ja menet paikalle. Tuo itsensä viiltely jo on sen verran huolestuttavaa että toivon todella että käyt lääkärissä.
- pelkääjänpaikalla
Mutta jos mä en oo sairas... Kaikki, ihan kaikki mun läheiset on henkisesti sairaita, yks varhaiseläkkeellä masennuksen takia, toinen ollut pitkään sairaslomalla masennuksen takia,(vanhemmat) yks osastolla syömishäiriön takia ja yks otettais osastolle mutta ei halua mennä, pidetään tarkkailussa ja käy polilla tapaamisissa ja yrittää löytää oikeanlaista lääkitystä (ainoat ystäväni). Joten olisi julmaa heille, että aiheuttaisin turhaa huolta ja vaikeuttaisin asioita jos menen turhaan lääkäriin tai siitä eteenpäin jotain. Luin myös että kaikilla masentuneilla aloitetaan lääkitys ja vihaan lääkkeitä ja vaara että ottaisin ne kaikki kerralla on todella suuri, joten en haluaisi lääkitystä
- alottaja.
pelkääjänpaikalla kirjoitti:
Mutta jos mä en oo sairas... Kaikki, ihan kaikki mun läheiset on henkisesti sairaita, yks varhaiseläkkeellä masennuksen takia, toinen ollut pitkään sairaslomalla masennuksen takia,(vanhemmat) yks osastolla syömishäiriön takia ja yks otettais osastolle mutta ei halua mennä, pidetään tarkkailussa ja käy polilla tapaamisissa ja yrittää löytää oikeanlaista lääkitystä (ainoat ystäväni). Joten olisi julmaa heille, että aiheuttaisin turhaa huolta ja vaikeuttaisin asioita jos menen turhaan lääkäriin tai siitä eteenpäin jotain. Luin myös että kaikilla masentuneilla aloitetaan lääkitys ja vihaan lääkkeitä ja vaara että ottaisin ne kaikki kerralla on todella suuri, joten en haluaisi lääkitystä
Voisko joku auttaa? Meneeköhän tää olo pahemmaks jos en hae apua vai voinko antaa olla ja odottaa jotain ehkä tulevaa parempaa kautta (tai sitten sitä että vaan luovutan)?
- asfd
alottaja. kirjoitti:
Voisko joku auttaa? Meneeköhän tää olo pahemmaks jos en hae apua vai voinko antaa olla ja odottaa jotain ehkä tulevaa parempaa kautta (tai sitten sitä että vaan luovutan)?
Tuskin kannattaa jäädä odottelemaan. Minun mielestäni sinun pitää olla nyt terveellä tavalla itsekäs ja pitää ensisijaisesti huolta omasta jaksamisestasi.
Voithan myös tehdä niin että menet lääkäriin ilman että kerrot siitä vanhemmillesi tai ystävillesi. Jos lääkäri sitten sanoo että tulit vastaanotolle turhaan (mikä hämmästyttäisi minua suuresti) jätät vaan kertomatta missä kävit. Ihmiset eivät huolestu asioista joista he eivät tiedä.
Jos paikkakunnallasi toimii jokin vertaistukiryhmä esim. masentuneiden omaisille, sellaisestakin voisi olla sinulle apua ottaen huomioon vanhempiesi tilanteen. - alottaja.
asfd kirjoitti:
Tuskin kannattaa jäädä odottelemaan. Minun mielestäni sinun pitää olla nyt terveellä tavalla itsekäs ja pitää ensisijaisesti huolta omasta jaksamisestasi.
Voithan myös tehdä niin että menet lääkäriin ilman että kerrot siitä vanhemmillesi tai ystävillesi. Jos lääkäri sitten sanoo että tulit vastaanotolle turhaan (mikä hämmästyttäisi minua suuresti) jätät vaan kertomatta missä kävit. Ihmiset eivät huolestu asioista joista he eivät tiedä.
Jos paikkakunnallasi toimii jokin vertaistukiryhmä esim. masentuneiden omaisille, sellaisestakin voisi olla sinulle apua ottaen huomioon vanhempiesi tilanteen.Ei onnistu että menisin kertomatta, koska asun maalla ja terveyskeskuksen suuntaan menee harvoin (jotain kerran päivässä) ja tänne suuntaan takaisin ei ollenkaan, joten jos menisin sinne omin päin siinä kyllä kestäisi niin kauan että sitä kyseltäisiin joten siitä pitäisi kyllä kertoa, en valehtele...
- alottaja.
asfd kirjoitti:
Tuskin kannattaa jäädä odottelemaan. Minun mielestäni sinun pitää olla nyt terveellä tavalla itsekäs ja pitää ensisijaisesti huolta omasta jaksamisestasi.
Voithan myös tehdä niin että menet lääkäriin ilman että kerrot siitä vanhemmillesi tai ystävillesi. Jos lääkäri sitten sanoo että tulit vastaanotolle turhaan (mikä hämmästyttäisi minua suuresti) jätät vaan kertomatta missä kävit. Ihmiset eivät huolestu asioista joista he eivät tiedä.
Jos paikkakunnallasi toimii jokin vertaistukiryhmä esim. masentuneiden omaisille, sellaisestakin voisi olla sinulle apua ottaen huomioon vanhempiesi tilanteen.Koska kukaan ei ajattele että syytä olisi mulla käydä lääkärissä asian kertominen pelottaa ihan todella paljon..
- tällasta.mielessä
Sanon vaan vielä, että nyt olen yrittänyt soittaa terveyskeskuksen lääkärin vastaanottojen ajanvaraukseen (tai mikä nyt onkaan?) mutta kahdella kertaa pelko ja koko jutun(sairauden???) kieltäminen on sitten saanut koko jutun lopahtamaan. Kolmannella kerralla ajattelin, että ei siitä varmaan olisi mitään haittaa jos soittaisi ja yritin rohkaista itseäni oikein kunnolla. Kun sitten olin odottanut puhelimessa jonossa jonkun minuutin tuntui etten pystykkään ja katkaisin puhelun ennen vastausta. Tästä viimeisimmästä soittokerrasta on jo useampi viikko ja en usko enää että pystyn siihen itse. Kuitenkin jollekkin muulle kuin vanhemmilleni kertominen tuntuisi helpommalta. En sitten tiedä miten tätä asiaa saisi muka eteenpäin. Tuntuu mahdottomalta koko juttu.
- tällainen..vastaus
Koita vielä uudestaan saada se ajatus, että se ei tee pahaa, koska ei siinä olekaan mitään järellistä pahaa, mitä voi tapahtua. Muuten, ne varmaan antaa sieltä terveyskeskusesta vaan uuden, tarkemman numeron, niin saattaa olla, että 112:sta saattaisit saada nopeammin vastauksen siihen, minne soittaa. Sieltä saa hakea apua, kun muu ei onnistu ja ihminen kärsii.
- alottaja.
Niin no jos siellä sanotaan, että olen terve kaiken sen jälkeen kun olen vihdoin saanut pyydettyä apua uskon, etten pyytäisi apua tulevaisuudessa vaikka eteen tulis itsemurha, että voi siitä jotain pahaakin tulla... En viitsi kyllä hätänumeroon soittaa kun sinne ei pikkuasioista soitella ja kun ei ole ihan hengenvaaraa kokoaikaa. Voisihan sinne soittaa jos olisin itsemurhapaikalla ja todella tekemässä peruuttamatonta. Yritän soittaa huomenaamulla kun toimisto, jonne soittaisin aukeaa niin ei sitten tarvitsisi ainakaan pitkään jonottaa. Varmasti kadun jälkeenpäin mutta ei voi mitään.
- toipuva
Olet sairas. Avun saaminen masennukseen on välillä vaikeaa ja turhauttavaa, mutta KUKAAN ei tule sanomaan sinulle, että olet oikeasti terve. Etkä saa itseäsi tapettua masennuslääkkeillä -ne toimivat eri periaatteella kuin useimmat rauhoittavat tai unilääkkeet.
Se, että haet apua masennukseen, ei ole keneltäkään läheiseltä pois, eikä kuormita heitä liikaa. Sinulla nyt vain on masennus, etkä voi sitä tosiasiaa muuttaa. Haet apua, teet kuten hoitosuunnitelmassa sanotaan (vaikka tuntuisi kuinka turhalta) ja pysyttelet hengissä. Mitään muuta ei tarvitse nyt tehdä.- alottaja.
En ole niin tyhmä että yrittäisin kuolla niillä, on vaan taipumusta ottaa lääkkeitä paljon jostain syystä. Se vaikeuttaisi läheisteni olemista kun ne alkaisi huolehtimaan. Ja tarvitsee tehdä niin paljon että en jaksa. En soittanut aamulla minnekkään enkä pysty siihen itse. Eli ei mikään auta. Sanoin toiselle ystävälleni jolle olen purkanut joskus osan pahasta olostani (ja kuunnellut myös häntä) etten valita hänelle enää. Joka kerta kaduttaa sen jälkeen. Nyt jos en sitten mitään lääkkeitä tms saa niin en tiedä miten muka jaksan kun kaikki tämänhetkinenkin on melkein liian raskasta ja kohta alkaa työt. Kun vaan joku voisi tietää millasta mulla on ilman että tarvitsisi avata suutaan ja haluaisi auttaa... Ahdistaa.
- alottaja.
alottaja. kirjoitti:
En ole niin tyhmä että yrittäisin kuolla niillä, on vaan taipumusta ottaa lääkkeitä paljon jostain syystä. Se vaikeuttaisi läheisteni olemista kun ne alkaisi huolehtimaan. Ja tarvitsee tehdä niin paljon että en jaksa. En soittanut aamulla minnekkään enkä pysty siihen itse. Eli ei mikään auta. Sanoin toiselle ystävälleni jolle olen purkanut joskus osan pahasta olostani (ja kuunnellut myös häntä) etten valita hänelle enää. Joka kerta kaduttaa sen jälkeen. Nyt jos en sitten mitään lääkkeitä tms saa niin en tiedä miten muka jaksan kun kaikki tämänhetkinenkin on melkein liian raskasta ja kohta alkaa työt. Kun vaan joku voisi tietää millasta mulla on ilman että tarvitsisi avata suutaan ja haluaisi auttaa... Ahdistaa.
Tänään sitten bdi vaihteeksi 47. Vaikka.sanoin etten valita ystävälleni tuli sitten kuitenkin kerrottua (katumus!) ja hermot vaan meni kummallakin. Ystävä ei ymmärrä miten en oikeasti jaksa hakea apua ja sanoo vain että jonkun pitäisi minua auttaa, että jonkun pitäisi soittaa lääkärille... Hermot menee. Aina "jonkun" pitäisi se tehdä mutta ei kummallakaan ole mitään tietoa kuka tässä voisi auttaa. Tulokset oli nyt sitten korkeammat kun hänellä, joka elelee osastolla.
- toipuva
Tarvitset apua. Et voi sille mitään. Pystyt vielä peittämään sen läheisiltäsi, muttet pysty siihen loputtomiin. Ja läheisesi huolehtivat, mutta he kestävät sen kyllä! Usko pois, tiedän kokemuksesta.
Ongelmana on, että sun pitäisi itse hakea apua. Kukaan ei taianomaisesti arvaa, että olet masentunut (olet varmasti hyvin taitava peittämään sen), eivätkä kaverisi tiedä mitä tehdä.
Eli soitat apua. Tiedät varmaan paikat, mihin voi soittaa? Vaikka kuinka tuntuu, ettei se auta, ettet jaksa, ettet halua kuormittaa muita. Se on nyt ainoa tehtäväsi. Tiedän, että sinusta tuntuu nyt, ettei elämä ikinä muutu paremmaksi. Se tuntuu varmalta tiedolta. Siitä huolimatta soitat!
Ei ole taikakeinoa, joka parantaa (eikä pilleriä, joka tekee iloiseksi...), ja menee varmasti vuosia, ennen kuin parannut. Mutta et ainakaan parane yrittämällä kieltää koko sairautta. Eikä nyt tarvitse tehdä muuta, kuin soittaa.
Mielestäni sun pitäisi myös kertoa vanhemmillesi (vaikka puhelinsoiton jälkeen). Tiedän, miltä tuntuu suojella vanhempiaan. Itse tein niin monta vuotta, pidin kulissit pystyssä ja yritin pitää vanhempieni maailman mahdollisemman onnellisena. Se vain hidasti parantumistani, ja lopulta en enää pystynyt pitämään salaisuutta. He eivät romahda!- alottaja.
Nyt pystyn paremmin uskomaan avuntarpeeni. Itseasiassa en juurikaan peittele sitä. Vanhemmillani on itsellään omien masennustensa kanssa niin paljon miettimistä etteivät ne pidä olemistani juurikaan normaalista poikkeavana, toinen.ystävistäni asuu toisessa kaupungissa enkä paljon ole jaksanut pitää yhteyttä ja hänelläkin on omat ongelmansa, nyt kun häneltä on kuolemassa yksi läheinenkin ja oman sairauden kanssakin on taisteltava. Osastolla olevalle ystävälle olen paljon kertonut mutta en kaikkea. En ole hyvä piilottamaan mitään, eristäydyn vanhemmistani omaan huoneeseeni. Se ei ole vanhemmilleni mitään uutta joten ei se heitä huolestuta. Kyllä terveet läheiset jaksaisivat, mutta toinen asia on kun kaikki ovat itsekin sairaita. Siksi olen heistä huolissani. Tuntuu etten jaksa mitään hoitoprosesseja ja hyvän ihmisen minulle löytymistä, puhumattakaan jostain lääkkeistä ja niiden sivuoireista. Siitähän voi olla enemmän haittaa kuin hyötyä alkaa purkamaan ajatuksia. Alkaa ahdistaa kun miettii mitä kaikkea paskaa on tullut koettua. Ajattelen vaan että jos otan asenteen että kyllä kaikki on ok, aika voisi parantaa. Helppoa olisikin helppoa jos voisin edes hetken pitää asian salassa, mutta lääkärikäynnistäkin (joka olisi soiton jälkeen edessä) pitäisi kertoa kun tarvitsisin kyydin terveyskeskukseen. Vielä tämä kaikki väsymyskin painaa. En ymmärrä mistä revin.voimat kirjottaa! Outoa.
Jaksat kirjoittaa koska se helpottaa oloasi kun saat purkaa ajatuksiasi? Koita nyt vaan saada varattua se lääkärin aika ja jos tarvitset kyydin lääkäriin niin sitten sinun pitää kertoa asiasta vanhemmillesi. Aika ei paranna jos olet kokenut oikeasti kovia eli nyt laitat sen lääkärin ajan varaamisen kaiken muun edelle ja menet rohkeasti sinne.
- alottaja.
Okei, kiitos. Huomenaamulla on pystyttävä siihen.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Mielessäni vieläkin T
Harmi että siinä kävi niinkuin kävi, rakastin sinua. Toivotan sulle kaikkea hyvää. Toivottavasti löydät sopivan ja hyvän201303Nellietä Emmaa ja Amandaa stressaa
Ukkii minnuu Emmaa ja Amandaa stressaa ihan sikana joten voidaanko me koko kolmikko hypätä ukin kainaloon ja syleilyyn k71272- 51186
Nähtäiskö ylihuomenna taas siellä missä viimeksikin?
Otetaan ruokaöljyä, banaaneita ja tuorekurkkuja sinne messiin. Tehdään taas sitä meidän salakivaa.21184Sinäkö se olit...
Vai olitko? Jostain kumman syystä katse venyi.. Ajelin sitten miten sattuu ja sanoin ääneen siinä se nyt meni😅😅... Lis11163Persut petti kannattajansa, totaalisesti !
Peraujen fundamentalisteille, vaihtkaa saittia. Muille, näin sen näimme. On helppo luvata kehareille, eikä ne ymmärrä,11161Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita
Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita – neljä Jyväskylän Outlaws MC:n jäsentä vangittu: "Määrät p421157Housuvaippojen käyttö Suomi vs Ulkomaat
Suomessa housuvaippoja aletaan käyttämään vauvoilla heti, kun ne alkavat ryömiä. Tuntuu, että ulkomailla housuvaippoihin21154Hyvää yötä ja kauniita unia!
Täytyy alkaa taas nukkumaan, että jaksaa taas tämän päivän haasteet. Aikainen tipu madon löytää, vai miten se ärsyttävä31129Lepakot ja lepakkopönttö
Ajattelin tehdä lepakkopöntön. Tietääkö joku ovatko lepakot talvella lepakkopöntössä ´vai jossain muualla nukkumassa ta21120