Lattialämmitys nykytaloissa

eiSI

Nykytaloissa on niin hyvät eristeet, että lattia ei ole oikeastaan koskaan kunnolla lämmin. Täytyy olla pakkasta -25 astetta, että lattia tuntuu edes jollain tapaa lämpimältä. Kun on esim nollakelit tai muutama aste pakkasta pihalla, niin lattia tuntuu kylmältä, silti lattiassa kiertävä vesi jaksaa ylläpitää huoneistossa 22-23 asteen sisälämpötilaa. Eli nollakeleillä tai pikkupakkasilla lattiassa kiertävä vesi on jotain 26-27 asteista. Tuntuuhan se jalkapohjan alla kylmältä, kun ruumiinlämpö on kuitenkin jaloissakin yli 35 astetta.

Vanhoissa taloissa on sen verran ohuemmat eristeet, että nollakeleillä alkaa lattiassa kiertää jo noin 35 asteinen vesi. Sitä kutsutaan mukavuuslämmöksi. Se tuntuu jalkapohjan alla lämpimältä.

Voisi nykytaloissakin nostaa lattiaveden lämmön esim 35:een, mutta pikkupakkasilla myös huonelämpö nousisi lähelle 30 astetta. Siinä on se ongelma.

Eli toisinsanoen nykytaloissa säästetään jonkin verran sähköä lämmityskuluissa. Mutta voisiko asian ajatella niin, että vanhemmissa huonommin eristetyissä taloissa, maksetaan lisähintaa juurikin tästä mukavuuslämmöstä. Joka tuntuu jalkapohjien alla.

Ainakin meidän talossa on ongelma, että esim eteisen lattia ei ole tarpeeksi lämmin pikkupakkasilla, ja lumiset kengät sulaessaan jättävät lattian pitkäksi ajaksi märäksi. 25 asteinen vesi ei kuivata lattiaa kovinkaan äkkiä. Mikäli lattiassa kiertäisi esim 35 asteinen vesi, niin se kuivaisi varmasti tunnissa. Näin tapahtuu ainakin isäukkoni vanhassa talossa, jossa lattiaa voi lämmittää kunnolla, ja huoneilma ei lämpiä silti liiaksi. Ja kengät kuivaa sekä lattia.

Myös pesutiloissa sama ongelma. Toki johtuu osittain maalämpöpumpustakin, koska niben 1245 malli ei pysty syöttämään kuin yhden lämpöistä vettä, lämpökäyrän mukaan. Eli sillä ei pysty pesuhuonepiiriin syöttämään erikseen esim kuumempaa vettä. Joissain malleissa kai pystytään syöttämään esim pesuhuonepiiriin erikseen kesät talvet esim 40 asteista vettä.

Mutta mutta, onko muilla samanlaisia kokemuksia. Nykytaloissa siis.

162

5887

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Näinhän se on

      Nollakeleillä meillä menee 28 asteinen vesi lattiaan. Tuo on jo aivan mukava ja jalka tuntee lämmön. Henkilökohtaiset erot aistimukseen suhteen ovat kuitenkin isot.

      Meillä ongelma on isoin lämmityskauden molemmin puolin, jolloin lattia on samanlämpöinen kuin huoneilma käytännössä.

      Pesuhuoneet kuivuvat kyllä varsin nopeasti ilman lämmitystäkin. Ilmanvaihto pitää tuosta huolen. Jos näin ei ole, niin ilmanvaihto on liian pienellä.

      Kenkien kanssa meillä sama ongelma. Ilma ei aulassa vaihdu niin nopeasti kuin pesuhuoneessa. Pesuhuoneessa kaadot vievät valuvan veden viemäriin, mutta aulassa lattia on luonnollisesti tasainen, joten siihen saattaa tulla isokin lätäkkö vekaroiden kengistä. Toisaalta ongelma poistuu hiljakseen. Toinen jäkikasvuista jo ymmärtää potkia isoimmat lumet kengistä pois, mutta asiaa vasta harjoitellaan nuoremman ja sen kavereiden kanssa.

      • LämpöKikkare

        Kai se mukavuutta tuo, mutta tuo myös mojovan sähkölaskun. Omassa kämpässä ainoastaan vessassa on lattialämmitys ja pelkästään sen käyttäminen näkyy laskussa 5 - 10 euron suuruisena.

      • Varpaat ilmassa
        LämpöKikkare kirjoitti:

        Kai se mukavuutta tuo, mutta tuo myös mojovan sähkölaskun. Omassa kämpässä ainoastaan vessassa on lattialämmitys ja pelkästään sen käyttäminen näkyy laskussa 5 - 10 euron suuruisena.

        Kun säästäminen on pääasia, niin mitä jos kakkisit jalat ylhäällä niin säästyisi tuo mojova sähkölasku?

      • AivoKikkare
        Varpaat ilmassa kirjoitti:

        Kun säästäminen on pääasia, niin mitä jos kakkisit jalat ylhäällä niin säästyisi tuo mojova sähkölasku?

        Ei sitä jalkojen lämmittämiseen käytetä vaan vessan lattian kuivumisen edesauttamiseen, senkin näsäviisas neropökylä.

      • 6+11
        AivoKikkare kirjoitti:

        Ei sitä jalkojen lämmittämiseen käytetä vaan vessan lattian kuivumisen edesauttamiseen, senkin näsäviisas neropökylä.

        kuse pönttöön niin ei tarvi kuivata lattiaa.

      • oikein tehty
        LämpöKikkare kirjoitti:

        Kai se mukavuutta tuo, mutta tuo myös mojovan sähkölaskun. Omassa kämpässä ainoastaan vessassa on lattialämmitys ja pelkästään sen käyttäminen näkyy laskussa 5 - 10 euron suuruisena.

        Mukavuudesta piää maksaa.

        Ei kylläkään uudessa ja hyvin tehdyssä tuota 5-10 €/kk. Jos lämmitys tehdään oikein, niin putket ovat kohtuullisen pinnassa ja betonin alapuolella on styrox mikä estää lämmön haihtumisen alaspäin.

        Meillä n.200m2 passiivikivitalo lattilämmityksellä ja lämmityskustannus n. 400€/vuosi. Lämmitys Ilmasta-veteen lämpöpumpulla ja auringolla.

        Ei ole kylmä

      • Ja opettele laskemaa
        6+11 kirjoitti:

        kuse pönttöön niin ei tarvi kuivata lattiaa.

        Suihkussa se kastuu, käy joskus suihkussa saastapökylä, niin tiedät.

      • Kyllä säästät
        Ja opettele laskemaa kirjoitti:

        Suihkussa se kastuu, käy joskus suihkussa saastapökylä, niin tiedät.

        Itse käyn suihkussa aivan tavallisessa suihkussa. Onnistuuhan tuo tietenkin vessassakin bideellä.

        Jatka vain samaan malliin.

      • ÖljyReiska
        Kyllä säästät kirjoitti:

        Itse käyn suihkussa aivan tavallisessa suihkussa. Onnistuuhan tuo tietenkin vessassakin bideellä.

        Jatka vain samaan malliin.

        Ootteko öljynny vessan lattiaa? Ei muuten vesi pitkään pysy pinnoilla kun laittaa esim. moottoriöljyä lattian päälle koko alueelle -> vesi virtaa nopeasti viemäriin ja pysyy pinnat kuivina vedestä.

      • Mainio keino
        ÖljyReiska kirjoitti:

        Ootteko öljynny vessan lattiaa? Ei muuten vesi pitkään pysy pinnoilla kun laittaa esim. moottoriöljyä lattian päälle koko alueelle -> vesi virtaa nopeasti viemäriin ja pysyy pinnat kuivina vedestä.

        Lisäksi liukkaan lattian kaato vie suihkuttelijankin suoraan lattiakaivon päälle, jolloin vesi päätyyy suoraan viemäriin. Tämä vielä nopeuttaa lattian kuivumista.

    • The_Rat

      Kokemuksia ei ole, mutta tällaiseen lopputulokseen itsekin päädyin, kun tuota mietin.

      Keksin kaksi ratkaisua, joista toinen on aika pellepeloton ja toinen järkevä.

      Järkevä ratkaisu on käyttää lämpimiä lattiamateriaaleja. Puuta, korkkia, yms.

      Pellepelotonratkaisussa lämpöpumpulla pumpataan sisäilman lämpöä veteen ja lämmitetään sillä lattioita. Lattiat voivat olla lämpimämpiä, mutta ilmaa viilentämällä saadaan talo pidettyä asumismukavana... Lämpöpumpun pitäisi olla ilmanvaihtokoneen LTO-kennojen jälkeen. Eli ensin LTO lämmittäisi tuloilmaa poistoilmalla ja sen jälkeen LP lämmittäisi tuloilmalla vettä ja viilentäisi tuloa.

      En ole jaksanut laskea, onko tuo oikeasti toteutettavissa. Liian monta liikkuvaa osaa, että tuntisin oloni moisen kanssa turvalliseksi. :)

    • asfasfasfs

      nykyisin taloissa sen kylmnän lattian tunteen tekee laminaatti. kesälläkin saa olla villasukat jalassa....

      • näin helsingissä

        Asumme vuokra-asunnossa, 1300€/ kk sähköt n. 50€/kk / 3h k= 78m"
        Kesällä on kuumaa, talvisin vähän kylmää, aina villasukat jalassa ja miehellä toppatakkikin päällä.
        Muuten ihan mukava asunto, kiva piha kesäisin.

      • helsingistä ei
        näin helsingissä kirjoitti:

        Asumme vuokra-asunnossa, 1300€/ kk sähköt n. 50€/kk / 3h k= 78m"
        Kesällä on kuumaa, talvisin vähän kylmää, aina villasukat jalassa ja miehellä toppatakkikin päällä.
        Muuten ihan mukava asunto, kiva piha kesäisin.

        Anteeksi,
        Vastasin väärän aloitukseen, meillä ei taida olla lattialämmitystä,ehkä vain kaukolämpö, kun paljon vetää kaikista nurkista...
        Mistä löytäisi lämpimän miehen?

      • Nurtsipiha
        näin helsingissä kirjoitti:

        Asumme vuokra-asunnossa, 1300€/ kk sähköt n. 50€/kk / 3h k= 78m"
        Kesällä on kuumaa, talvisin vähän kylmää, aina villasukat jalassa ja miehellä toppatakkikin päällä.
        Muuten ihan mukava asunto, kiva piha kesäisin.

        Sikakallis asunto sinulla, siinä on varmasti ylihintaa tai paikka on pramea. Olen asunut yhden kaupungin torikulmakämpässä puolta edullisemmin, tosin ei ollut parketteja tms.. mutta silti.... Oma pihanurtsi jne.. asumismukavuutta ja naapurithan sen ratkaisee, missä viihtyy :D

      • näin helsingissä
        Nurtsipiha kirjoitti:

        Sikakallis asunto sinulla, siinä on varmasti ylihintaa tai paikka on pramea. Olen asunut yhden kaupungin torikulmakämpässä puolta edullisemmin, tosin ei ollut parketteja tms.. mutta silti.... Oma pihanurtsi jne.. asumismukavuutta ja naapurithan sen ratkaisee, missä viihtyy :D

        Ei ole parkettia, muovimatto lattioilla. Ilmanvaihto toimii liesituulettimen avulla, minkä pitää olla koko ajan päällä ( ja sähkölaskun maksamme siis itse).
        Alue on kyllä aivan ihana, on pieni nurmikkokin!

        Valitettavasti pakko muuttaa pian pois, kun ei enää rahat riitä.

    • ajat muuttuu

      Ihan raajojen kärjissä ihon pintalämpötila on kylläkin lähempänä 30 astetta...

      Eikä ongelma todellakaan ole uusi. Satunnaisia purnauksia on näkynyt vuosien mittaan. Parhaat sankarit ovat laittaneet kerrostalokämppään keraamista laattaa keittiöt ja eteiset täyteet sähköisen mukavuuslämmityksen. Sit ihmetellään kun sähköä menee... Tai tosiaan koko omakotitalo keraamista laattaa täyteen ja taas ihmetellään, kun huonelämpö on 26, kun lattian lämmittää mukavan lämpimäksi (pintalämpötila vajaat 30 °C).

      Uusissa, hyvin eristetyssä talossa lattialämmitykseen panostaminen on ihan turhaa rahanhukkaa, kun ei sitä lattiaa pysty lämmittämään lauhoilla keleillä kuin jonkin nollapilkkujotain astetta huoneilmaa lämpimämmäksi. Kaikkein vanhimmissa taloissa on taas päinvastainen ongelma eli pakkasilla lattia pitää lämmittää epämiellyttävän kuumaksi (menovesi 45 °C). Jossain tässä välissä on sitten ne rakennukset, joissa homma toimii. Tosin ilmanvaihdolla tai kehnoilla ikkunoilla saa tämänkin pilattua - lattialämmitys ei ole kovinkaan tehokas torjumaan ikkunoiden tai kylmän korvausilman vetoa.

      • Näinhän se on

        Ihmisen raajojen lämpötila on mitä on, mutta se ei tarkoita, että se oli se tavoitelämpötila.

        Eri lattiamateriaalit johtavat lämpöä eri tavalla. Kylmän lattian tuntu riippuu mm. lattiamateriaalista, lattian lämpötilasta, sisälämpötilasta, sukkien paksuudesta jne.

        Yleensä keraamisten laattojen kanssa lattia mielletään lämpimäksi 27 asteen tuntumassa. Jotkut vaativat 29 astetta, toisille riittää vaikka 23 astetta.

        Lattialämmitys itsessään ei ole huono asia. Lattialämmityksessä lattiat ovat kuitenkin aina vähintään yhtä lämpimiä kuin muissa lämmönjakotavoissa. Se, että lattialämmitykseen ei kannata panostaa on minusta outo. Ilmeisesti pattereiden kanssa lattian lämpö 19 astetta on mukavampi kuin lattialämmityksen kanssa oleva 25 astetta?

        Menovesihän ei kerro lattian lämpötilaa. Lattian pintalömpötila on huomattavasti menovettä alhaisempi. Mitä paremmin eristävä materiaali sen isompi on ero.

        Itselle 25-26 astetta tuntuu mukavalta syksyisin/keväisin. Kesällä 24 astetta tuntuu mukavalta, kun sisällä on lämpimämpi kuin talvella.

        Meillä mm. aula, keittiö ja ruokatila ovat keraamista laattaa. Ongelma on tuo muutama viikko keväisin ja syksyisin. Sisälämötila kyseisissä tiloissa on n. 23-24 astetta.

        Sinänsä mielenkiintoista, että yläkerran makkareissa on parketti ja sisälämpötila 20-21 astetta ja tuolla lattia tuntuu viileämmältä kuin edellä mainituttujen tilojen laatta.

        Lämmitys pitäisi saada mahdollisimman paljon lattiaan ja muu lämmitys pois mukavuuden vuoksi. Eli IV- koneen jälkillämmitys pienemmälle ja jos takkahuoneessa on keraaminen laatta, niin se ei varmasti ole paras mahdollinen valinta.

        En oikein ymmärrä mitä tarkoitit myöskään sillä, että lattialämmitys on huono torjumaan ikkunoiden vetoa. Ei se niin hyvä ole kuin ikkunan alla olevat patterit, mutta ei nykyikkunoista puhalla sisään kuten vanhoista. Lattialämmitys kuitenkin ainakin pitäisi toteuttaa niin, että se on tehokkain siellä missä lämpöä tarvitaan enemmän kuten ikkunoiden edessä ja seinien vieressä.

        Kylmän korvausilman vetoa en myöskään ymmärrä. Kylmä korvausilma lurpsahtaa alas ja viilentää lattiaa. Miksi joku muu lämmitysmuoto vähentäisi lattiassa tuntuvaa vetoa paremmin kuin lattialmmitys.

        Sinänsä hyvä tiedostaa, että patteritaloissa lattioiden lämpötila on talvella helposti alle 20 astetta. Tuo ei joistakin ole ongelma, mutta lattialämmityksen 23 astetta on. Useat ovat vain tottuneet aina mukaviin lattioihin ja kun näin ei aina ole, niin se onkin yllättäen järjestelmän vika kun ne eivät ole aina lämpimät.

      • ajat muuttuu
        Näinhän se on kirjoitti:

        Ihmisen raajojen lämpötila on mitä on, mutta se ei tarkoita, että se oli se tavoitelämpötila.

        Eri lattiamateriaalit johtavat lämpöä eri tavalla. Kylmän lattian tuntu riippuu mm. lattiamateriaalista, lattian lämpötilasta, sisälämpötilasta, sukkien paksuudesta jne.

        Yleensä keraamisten laattojen kanssa lattia mielletään lämpimäksi 27 asteen tuntumassa. Jotkut vaativat 29 astetta, toisille riittää vaikka 23 astetta.

        Lattialämmitys itsessään ei ole huono asia. Lattialämmityksessä lattiat ovat kuitenkin aina vähintään yhtä lämpimiä kuin muissa lämmönjakotavoissa. Se, että lattialämmitykseen ei kannata panostaa on minusta outo. Ilmeisesti pattereiden kanssa lattian lämpö 19 astetta on mukavampi kuin lattialämmityksen kanssa oleva 25 astetta?

        Menovesihän ei kerro lattian lämpötilaa. Lattian pintalömpötila on huomattavasti menovettä alhaisempi. Mitä paremmin eristävä materiaali sen isompi on ero.

        Itselle 25-26 astetta tuntuu mukavalta syksyisin/keväisin. Kesällä 24 astetta tuntuu mukavalta, kun sisällä on lämpimämpi kuin talvella.

        Meillä mm. aula, keittiö ja ruokatila ovat keraamista laattaa. Ongelma on tuo muutama viikko keväisin ja syksyisin. Sisälämötila kyseisissä tiloissa on n. 23-24 astetta.

        Sinänsä mielenkiintoista, että yläkerran makkareissa on parketti ja sisälämpötila 20-21 astetta ja tuolla lattia tuntuu viileämmältä kuin edellä mainituttujen tilojen laatta.

        Lämmitys pitäisi saada mahdollisimman paljon lattiaan ja muu lämmitys pois mukavuuden vuoksi. Eli IV- koneen jälkillämmitys pienemmälle ja jos takkahuoneessa on keraaminen laatta, niin se ei varmasti ole paras mahdollinen valinta.

        En oikein ymmärrä mitä tarkoitit myöskään sillä, että lattialämmitys on huono torjumaan ikkunoiden vetoa. Ei se niin hyvä ole kuin ikkunan alla olevat patterit, mutta ei nykyikkunoista puhalla sisään kuten vanhoista. Lattialämmitys kuitenkin ainakin pitäisi toteuttaa niin, että se on tehokkain siellä missä lämpöä tarvitaan enemmän kuten ikkunoiden edessä ja seinien vieressä.

        Kylmän korvausilman vetoa en myöskään ymmärrä. Kylmä korvausilma lurpsahtaa alas ja viilentää lattiaa. Miksi joku muu lämmitysmuoto vähentäisi lattiassa tuntuvaa vetoa paremmin kuin lattialmmitys.

        Sinänsä hyvä tiedostaa, että patteritaloissa lattioiden lämpötila on talvella helposti alle 20 astetta. Tuo ei joistakin ole ongelma, mutta lattialämmityksen 23 astetta on. Useat ovat vain tottuneet aina mukaviin lattioihin ja kun näin ei aina ole, niin se onkin yllättäen järjestelmän vika kun ne eivät ole aina lämpimät.

        > En oikein ymmärrä mitä tarkoitit myöskään sillä, että lattialämmitys on huono torjumaan ikkunoiden vetoa. Ei se niin hyvä ole kuin ikkunan alla olevat patterit, mutta ei nykyikkunoista puhalla sisään kuten vanhoista.

        Lattian pintalämpötila on parhaimmillaankin vain pari astetta huoneilmaa lämpimämpi. Niinpä siitä ei ole vastustamaan huonosti lämpöä eristävältä ikkunalta alas valuvaa konvektiovirtausta. Vrt. patterin yläosassa pintalämpö ~sama kuin menoveden lämpötila eli voi olla parhaimmillaan 70 °C pintaa. Ongelma tulee erityisesti korkeiden ikkunoiden kanssa (korkea tila tai ikkuna lattiasta kattoon).

        Myös korvausilmaventtiilit ovat ongelma. Viileä korvausilma kerrostuu lattian lähelle -> lopputulema on, että lattia ilma ihan lattian pinnassa on lämmintä, mutta nilkan korkeudella on viileää ilmaa. Siitä ylöspäin taas lämpenee. Harmi vaan, että niska & nilkat ovat kaikkein herkimpiä aistimaan kylmää/vetoa...

        Jos ilmanvaihto = reikiä seinässä TAI ikkunat eivät ole nykyajan tasoa (U-arvo on 2:n pintaan, kuten niissä perinteisissä 3-lasisissa), 2-lasisista nyt puhumattakaan, perinteiset patterit ovat ihan hyvä ellei jopa paras ratkaisu. BTW, lämmittää patteritkin lattiaa ... niistähän lähtee yli 50 % tehosta lämpösäteilynä -> patterin edustalla lattian pintalämpötila on > ilman lämpötila!

        Em. eivät siis ole hyvin eristettyjen & koneellisella tuloilmalla varustettujen talojen ongelmia. Mutta sehän ei tarkoita, etteikö näitä ongelmia piisaisi. Grynderit ovat rakentaneet maan täyteen lattialämmityksellä (suorasähkö) koneellisella poistolla karmiventtiileillä varustettuja rivitaloja. Onhan toki (suorasähkö)lattialämmitys ostajien mielestä paljon seksikkäämpi kuin vesikertoiset patterit tms. Vaikka vesi/sähköpatterit tällaisessa tapauksessa toimisivatkin paremmin...

        > Ihmisen raajojen lämpötila on mitä on, mutta se ei tarkoita, että se oli se tavoitelämpötila.

        On se silloin, jos lattiamateriaali on hyvin lämpöä johtavaa. Lattiaan kosketuksissa oleva ihon (=jalkapohjat) pyrkii tällöin jäähtymään/lämpenemään lattian lämpötilaan. Eli keraamiset laatat pitää lämmittää n. 30 °C lämpötilaan, jos niiden pitää tuntua neuraaleilta jalkapohjaan ja normaali huonelämpö eli 21-22 tuntuu jo jääkylmältä. Käytännössä 30 °C lämpöinen lattia kyllä nostaa huoneilmankin liian kuumaksi, joten pitää tyytyä kompromissina jonnekin em. lukemien välimaastoon.

        ...sekä käyttää niitä keraamisia laattoja vain pesutiloissa!

        Pintamateriaalin ollessa huonommin lämpöä johtavaa ei enää ole niin kriittistä lämmittää lattian pintaa jalkapohjien lukemiin. Elikkä tämä perinteinen laminaatti/parketti/korkki/kokolattiamatto -juttu....

        Jos/kun kyseessä on uusi talo, pitäisi ymmärtää, ettei lattiaa voi pitää kuumana lämmittämättä taloa liikaa. Eli automaattisesti pitäisi katsella materiaaleja, joiden kanssa pärjää matalammillakin lämmöillä. Toisaalta... miksi vaivautua koko lattialämmitystä enää tekemään, jos ei sitä lattiaa tarvi/pysty kunnolla lämmittämään? Ennemmin vaikka vielä vähän lisää eristettä lämmitykseksi ilmanvaihtolämmitys tms. kevytjärjestelmä.

      • Näinhän se on
        ajat muuttuu kirjoitti:

        > En oikein ymmärrä mitä tarkoitit myöskään sillä, että lattialämmitys on huono torjumaan ikkunoiden vetoa. Ei se niin hyvä ole kuin ikkunan alla olevat patterit, mutta ei nykyikkunoista puhalla sisään kuten vanhoista.

        Lattian pintalämpötila on parhaimmillaankin vain pari astetta huoneilmaa lämpimämpi. Niinpä siitä ei ole vastustamaan huonosti lämpöä eristävältä ikkunalta alas valuvaa konvektiovirtausta. Vrt. patterin yläosassa pintalämpö ~sama kuin menoveden lämpötila eli voi olla parhaimmillaan 70 °C pintaa. Ongelma tulee erityisesti korkeiden ikkunoiden kanssa (korkea tila tai ikkuna lattiasta kattoon).

        Myös korvausilmaventtiilit ovat ongelma. Viileä korvausilma kerrostuu lattian lähelle -> lopputulema on, että lattia ilma ihan lattian pinnassa on lämmintä, mutta nilkan korkeudella on viileää ilmaa. Siitä ylöspäin taas lämpenee. Harmi vaan, että niska & nilkat ovat kaikkein herkimpiä aistimaan kylmää/vetoa...

        Jos ilmanvaihto = reikiä seinässä TAI ikkunat eivät ole nykyajan tasoa (U-arvo on 2:n pintaan, kuten niissä perinteisissä 3-lasisissa), 2-lasisista nyt puhumattakaan, perinteiset patterit ovat ihan hyvä ellei jopa paras ratkaisu. BTW, lämmittää patteritkin lattiaa ... niistähän lähtee yli 50 % tehosta lämpösäteilynä -> patterin edustalla lattian pintalämpötila on > ilman lämpötila!

        Em. eivät siis ole hyvin eristettyjen & koneellisella tuloilmalla varustettujen talojen ongelmia. Mutta sehän ei tarkoita, etteikö näitä ongelmia piisaisi. Grynderit ovat rakentaneet maan täyteen lattialämmityksellä (suorasähkö) koneellisella poistolla karmiventtiileillä varustettuja rivitaloja. Onhan toki (suorasähkö)lattialämmitys ostajien mielestä paljon seksikkäämpi kuin vesikertoiset patterit tms. Vaikka vesi/sähköpatterit tällaisessa tapauksessa toimisivatkin paremmin...

        > Ihmisen raajojen lämpötila on mitä on, mutta se ei tarkoita, että se oli se tavoitelämpötila.

        On se silloin, jos lattiamateriaali on hyvin lämpöä johtavaa. Lattiaan kosketuksissa oleva ihon (=jalkapohjat) pyrkii tällöin jäähtymään/lämpenemään lattian lämpötilaan. Eli keraamiset laatat pitää lämmittää n. 30 °C lämpötilaan, jos niiden pitää tuntua neuraaleilta jalkapohjaan ja normaali huonelämpö eli 21-22 tuntuu jo jääkylmältä. Käytännössä 30 °C lämpöinen lattia kyllä nostaa huoneilmankin liian kuumaksi, joten pitää tyytyä kompromissina jonnekin em. lukemien välimaastoon.

        ...sekä käyttää niitä keraamisia laattoja vain pesutiloissa!

        Pintamateriaalin ollessa huonommin lämpöä johtavaa ei enää ole niin kriittistä lämmittää lattian pintaa jalkapohjien lukemiin. Elikkä tämä perinteinen laminaatti/parketti/korkki/kokolattiamatto -juttu....

        Jos/kun kyseessä on uusi talo, pitäisi ymmärtää, ettei lattiaa voi pitää kuumana lämmittämättä taloa liikaa. Eli automaattisesti pitäisi katsella materiaaleja, joiden kanssa pärjää matalammillakin lämmöillä. Toisaalta... miksi vaivautua koko lattialämmitystä enää tekemään, jos ei sitä lattiaa tarvi/pysty kunnolla lämmittämään? Ennemmin vaikka vielä vähän lisää eristettä lämmitykseksi ilmanvaihtolämmitys tms. kevytjärjestelmä.

        >>Lattian pintalämpötila on parhaimmillaankin vain pari astetta huoneilmaa lämpimämpi. Niinpä siitä ei ole vastustamaan huonosti lämpöä eristävältä ikkunalta alas valuvaa konvektiovirtausta. Vrt. patterin yläosassa pintalämpö ~sama kuin menoveden lämpötila eli voi olla parhaimmillaan 70 °C pintaa. Ongelma tulee erityisesti korkeiden ikkunoiden kanssa (korkea tila tai ikkuna lattiasta kattoon).

        Kyllähän lattia on huomattavasti lämpimämpi pakkasilla, eli silloin kun tarvekkin on suurin.

        Kerrotko kuinka patterit auttavat asiaan kun ikkunat ovat korkeita ja lattiasta kattoon?

        Jos toinen seinä on isoa ikkunaa ja toinen umpiseinä, niin kyllä tuosta umpiseinästäkin kylmä valuu alas ja aiheuttaa vetoa. Patterit nyt sattuvat vain olemaan ikkunan alla, koska siellä tarve on suurin, mutta ei se poista tarvetta muualta. Lattialämmityksen tehohan on suurin siellä missä tarvekkin on suurin, eli suurin ikkunoiden alla, seuraavaksi nurkat ja seinien vierustat ja keskellä lattiaa pienin.

        >>Myös korvausilmaventtiilit ovat ongelma. Viileä korvausilma kerrostuu lattian lähelle -> lopputulema on, että lattia ilma ihan lattian pinnassa on lämmintä, mutta nilkan korkeudella on viileää ilmaa. Siitä ylöspäin taas lämpenee. Harmi vaan, että niska & nilkat ovat kaikkein herkimpiä aistimaan kylmää/vetoa...

        Jos viileä raitisilma lerpahtaa lattiaan, niin en oikein ymmärrä kuinka siellä ikkunan alla oleva patteri toimisi paremmin lattian lämmittäjänä, vaikka nilkan korkeudella, kuin lattialämmitys. Lattialämmitys mahdollistaa 1-2 astetta pienemmän huonelämpötilan juuri sen seurauksena, että lämpö on isoin siellä missä tarvekkin. Asiasta löytyy aivan tutkittua tietoa.

        >>Jos ilmanvaihto = reikiä seinässä TAI ikkunat eivät ole nykyajan tasoa (U-arvo on 2:n pintaan, kuten niissä perinteisissä 3-lasisissa), 2-lasisista nyt puhumattakaan, perinteiset patterit ovat ihan hyvä ellei jopa paras ratkaisu.

        Tämä on totta. Halvoissa ratkaisuissa on korvausilma johdettu jopa patterin taakse sen yläosaan, jolloin patteri lämmittää tuloilman. Jos ikkunat ovat se mistä veto on ylivoimaisen suurta, on järkevintä torpata veto sieltä mistä se tulee. Pattereilla pystytään paikkaamaan huonoa rakentamista. Onko se sitten patterien hyvyyttä on eri asia.

        >>Grynderit ovat rakentaneet maan täyteen lattialämmityksellä (suorasähkö) koneellisella poistolla karmiventtiileillä varustettuja rivitaloja.

        Näin ikävä kyllä. Kaverini asuu juuri tällaisessa. Nättiä erkkeriä isoin ikkunoin. Lattian lämmitys on tehty huonosti niin, että mattoa on ilmeisesti levitetty tasaisesti koko lattian alalle, ja ikkunoista vetää. Toisaalta ei kai tämä silloin ole lattialämmityksen vika, vaan huonon toteutuksen.

        >>Eli keraamiset laatat pitää lämmittää n. 30 °C lämpötilaan, jos niiden pitää tuntua neuraaleilta jalkapohjaan ja normaali huonelämpö eli 21-22 tuntuu jo jääkylmältä. Käytännössä 30 °C lämpöinen lattia kyllä nostaa huoneilmankin liian kuumaksi, joten pitää tyytyä kompromissina jonnekin em. lukemien välimaastoon.

        Ensinnäkin keraamisten laattojen vaatima lämpötila on huomattavasti matalampi. Asiaa tutkittu. Useimmille 27 on mukava lämpötila, mutta henkilökohtaisia eroja löytyy. Ei nyt kenenkään varpaita palella suihkussa vaikka siellä ei 30 astetta lämmintä olekkaan.

        Toisekseen en ymmärrä kuinka patterit tekisivät keraamisista laatoista mukavammat.

        >>...sekä käyttää niitä keraamisia laattoja vain pesutiloissa!

        Muovimatot tosiaan ovat historiaa. Ja mielellään se lattialämmityskin tuonne, niin laatat tuntuvat mukavilta. Näin nykyään myös lähes poikkeuksetta on. Ei pattereita suihkuissa uusissa taloissa näe.

        >>Pintamateriaalin ollessa huonommin lämpöä johtavaa ei enää ole niin kriittistä lämmittää lattian pintaa jalkapohjien lukemiin. Elikkä tämä perinteinen laminaatti/parketti/korkki/kokolattiamatto -juttu....

        Näinhän tuo on, tosin ei aivan jalan lämpötilaan asti. En silti ymmärrä kuinka patterit tekevät asiasta mukavamman.

        Varsinkin laminaatin asennusta en oikein ymmärrä. Ymmärrän jos on koira, niin laminaatti kestää kulutusta paremmin kuin parketti, mutta miksi valita muuten samanlainen ulkonäöllisesti, mutta mukavuudeltaan huonompi. Hintaero materiaalien välillä on olematon.

      • Näinhän se on
        ajat muuttuu kirjoitti:

        > En oikein ymmärrä mitä tarkoitit myöskään sillä, että lattialämmitys on huono torjumaan ikkunoiden vetoa. Ei se niin hyvä ole kuin ikkunan alla olevat patterit, mutta ei nykyikkunoista puhalla sisään kuten vanhoista.

        Lattian pintalämpötila on parhaimmillaankin vain pari astetta huoneilmaa lämpimämpi. Niinpä siitä ei ole vastustamaan huonosti lämpöä eristävältä ikkunalta alas valuvaa konvektiovirtausta. Vrt. patterin yläosassa pintalämpö ~sama kuin menoveden lämpötila eli voi olla parhaimmillaan 70 °C pintaa. Ongelma tulee erityisesti korkeiden ikkunoiden kanssa (korkea tila tai ikkuna lattiasta kattoon).

        Myös korvausilmaventtiilit ovat ongelma. Viileä korvausilma kerrostuu lattian lähelle -> lopputulema on, että lattia ilma ihan lattian pinnassa on lämmintä, mutta nilkan korkeudella on viileää ilmaa. Siitä ylöspäin taas lämpenee. Harmi vaan, että niska & nilkat ovat kaikkein herkimpiä aistimaan kylmää/vetoa...

        Jos ilmanvaihto = reikiä seinässä TAI ikkunat eivät ole nykyajan tasoa (U-arvo on 2:n pintaan, kuten niissä perinteisissä 3-lasisissa), 2-lasisista nyt puhumattakaan, perinteiset patterit ovat ihan hyvä ellei jopa paras ratkaisu. BTW, lämmittää patteritkin lattiaa ... niistähän lähtee yli 50 % tehosta lämpösäteilynä -> patterin edustalla lattian pintalämpötila on > ilman lämpötila!

        Em. eivät siis ole hyvin eristettyjen & koneellisella tuloilmalla varustettujen talojen ongelmia. Mutta sehän ei tarkoita, etteikö näitä ongelmia piisaisi. Grynderit ovat rakentaneet maan täyteen lattialämmityksellä (suorasähkö) koneellisella poistolla karmiventtiileillä varustettuja rivitaloja. Onhan toki (suorasähkö)lattialämmitys ostajien mielestä paljon seksikkäämpi kuin vesikertoiset patterit tms. Vaikka vesi/sähköpatterit tällaisessa tapauksessa toimisivatkin paremmin...

        > Ihmisen raajojen lämpötila on mitä on, mutta se ei tarkoita, että se oli se tavoitelämpötila.

        On se silloin, jos lattiamateriaali on hyvin lämpöä johtavaa. Lattiaan kosketuksissa oleva ihon (=jalkapohjat) pyrkii tällöin jäähtymään/lämpenemään lattian lämpötilaan. Eli keraamiset laatat pitää lämmittää n. 30 °C lämpötilaan, jos niiden pitää tuntua neuraaleilta jalkapohjaan ja normaali huonelämpö eli 21-22 tuntuu jo jääkylmältä. Käytännössä 30 °C lämpöinen lattia kyllä nostaa huoneilmankin liian kuumaksi, joten pitää tyytyä kompromissina jonnekin em. lukemien välimaastoon.

        ...sekä käyttää niitä keraamisia laattoja vain pesutiloissa!

        Pintamateriaalin ollessa huonommin lämpöä johtavaa ei enää ole niin kriittistä lämmittää lattian pintaa jalkapohjien lukemiin. Elikkä tämä perinteinen laminaatti/parketti/korkki/kokolattiamatto -juttu....

        Jos/kun kyseessä on uusi talo, pitäisi ymmärtää, ettei lattiaa voi pitää kuumana lämmittämättä taloa liikaa. Eli automaattisesti pitäisi katsella materiaaleja, joiden kanssa pärjää matalammillakin lämmöillä. Toisaalta... miksi vaivautua koko lattialämmitystä enää tekemään, jos ei sitä lattiaa tarvi/pysty kunnolla lämmittämään? Ennemmin vaikka vielä vähän lisää eristettä lämmitykseksi ilmanvaihtolämmitys tms. kevytjärjestelmä.

        Tulipa runoiltua. Piti lähettää kahdessa osassa.

        >>Jos/kun kyseessä on uusi talo, pitäisi ymmärtää, ettei lattiaa voi pitää kuumana lämmittämättä taloa liikaa. Eli automaattisesti pitäisi katsella materiaaleja, joiden kanssa pärjää matalammillakin lämmöillä. Toisaalta... miksi vaivautua koko lattialämmitystä enää tekemään, jos ei sitä lattiaa tarvi/pysty kunnolla lämmittämään? Ennemmin vaikka vielä vähän lisää eristettä lämmitykseksi ilmanvaihtolämmitys tms. kevytjärjestelmä.

        Ihmisten käyttötottumukset ovat mielestäni merkittävämpi asia. Sisälämpötilan 21 ja 23 astetta välillä on iso ero. Lattiassa tuo tarkoittaa vähintään kahden asteen nousua lattialämmityksen tapauksessa. Mitä viileämmässä haluaa oleilla sen kylmemmiltä luonnollisesti lattiatkin tuntuvat oli materiaali mikä tahansa.

        En edelleenkään ymmärrä miksi kylmä lattia ja patteri seinällä on sinusta mukavampi kuin lattialämmitys. Miksi ilmalämmitys, jolloin ilma on huomattavasti lämpimämpi kuin lattia olisi parempi vaihtoehto kuin lattialämmitys, jolloin lattia on lämpimämpi kuin ilma.

      • ajat muuttuu
        Näinhän se on kirjoitti:

        >>Lattian pintalämpötila on parhaimmillaankin vain pari astetta huoneilmaa lämpimämpi. Niinpä siitä ei ole vastustamaan huonosti lämpöä eristävältä ikkunalta alas valuvaa konvektiovirtausta. Vrt. patterin yläosassa pintalämpö ~sama kuin menoveden lämpötila eli voi olla parhaimmillaan 70 °C pintaa. Ongelma tulee erityisesti korkeiden ikkunoiden kanssa (korkea tila tai ikkuna lattiasta kattoon).

        Kyllähän lattia on huomattavasti lämpimämpi pakkasilla, eli silloin kun tarvekkin on suurin.

        Kerrotko kuinka patterit auttavat asiaan kun ikkunat ovat korkeita ja lattiasta kattoon?

        Jos toinen seinä on isoa ikkunaa ja toinen umpiseinä, niin kyllä tuosta umpiseinästäkin kylmä valuu alas ja aiheuttaa vetoa. Patterit nyt sattuvat vain olemaan ikkunan alla, koska siellä tarve on suurin, mutta ei se poista tarvetta muualta. Lattialämmityksen tehohan on suurin siellä missä tarvekkin on suurin, eli suurin ikkunoiden alla, seuraavaksi nurkat ja seinien vierustat ja keskellä lattiaa pienin.

        >>Myös korvausilmaventtiilit ovat ongelma. Viileä korvausilma kerrostuu lattian lähelle -> lopputulema on, että lattia ilma ihan lattian pinnassa on lämmintä, mutta nilkan korkeudella on viileää ilmaa. Siitä ylöspäin taas lämpenee. Harmi vaan, että niska & nilkat ovat kaikkein herkimpiä aistimaan kylmää/vetoa...

        Jos viileä raitisilma lerpahtaa lattiaan, niin en oikein ymmärrä kuinka siellä ikkunan alla oleva patteri toimisi paremmin lattian lämmittäjänä, vaikka nilkan korkeudella, kuin lattialämmitys. Lattialämmitys mahdollistaa 1-2 astetta pienemmän huonelämpötilan juuri sen seurauksena, että lämpö on isoin siellä missä tarvekkin. Asiasta löytyy aivan tutkittua tietoa.

        >>Jos ilmanvaihto = reikiä seinässä TAI ikkunat eivät ole nykyajan tasoa (U-arvo on 2:n pintaan, kuten niissä perinteisissä 3-lasisissa), 2-lasisista nyt puhumattakaan, perinteiset patterit ovat ihan hyvä ellei jopa paras ratkaisu.

        Tämä on totta. Halvoissa ratkaisuissa on korvausilma johdettu jopa patterin taakse sen yläosaan, jolloin patteri lämmittää tuloilman. Jos ikkunat ovat se mistä veto on ylivoimaisen suurta, on järkevintä torpata veto sieltä mistä se tulee. Pattereilla pystytään paikkaamaan huonoa rakentamista. Onko se sitten patterien hyvyyttä on eri asia.

        >>Grynderit ovat rakentaneet maan täyteen lattialämmityksellä (suorasähkö) koneellisella poistolla karmiventtiileillä varustettuja rivitaloja.

        Näin ikävä kyllä. Kaverini asuu juuri tällaisessa. Nättiä erkkeriä isoin ikkunoin. Lattian lämmitys on tehty huonosti niin, että mattoa on ilmeisesti levitetty tasaisesti koko lattian alalle, ja ikkunoista vetää. Toisaalta ei kai tämä silloin ole lattialämmityksen vika, vaan huonon toteutuksen.

        >>Eli keraamiset laatat pitää lämmittää n. 30 °C lämpötilaan, jos niiden pitää tuntua neuraaleilta jalkapohjaan ja normaali huonelämpö eli 21-22 tuntuu jo jääkylmältä. Käytännössä 30 °C lämpöinen lattia kyllä nostaa huoneilmankin liian kuumaksi, joten pitää tyytyä kompromissina jonnekin em. lukemien välimaastoon.

        Ensinnäkin keraamisten laattojen vaatima lämpötila on huomattavasti matalampi. Asiaa tutkittu. Useimmille 27 on mukava lämpötila, mutta henkilökohtaisia eroja löytyy. Ei nyt kenenkään varpaita palella suihkussa vaikka siellä ei 30 astetta lämmintä olekkaan.

        Toisekseen en ymmärrä kuinka patterit tekisivät keraamisista laatoista mukavammat.

        >>...sekä käyttää niitä keraamisia laattoja vain pesutiloissa!

        Muovimatot tosiaan ovat historiaa. Ja mielellään se lattialämmityskin tuonne, niin laatat tuntuvat mukavilta. Näin nykyään myös lähes poikkeuksetta on. Ei pattereita suihkuissa uusissa taloissa näe.

        >>Pintamateriaalin ollessa huonommin lämpöä johtavaa ei enää ole niin kriittistä lämmittää lattian pintaa jalkapohjien lukemiin. Elikkä tämä perinteinen laminaatti/parketti/korkki/kokolattiamatto -juttu....

        Näinhän tuo on, tosin ei aivan jalan lämpötilaan asti. En silti ymmärrä kuinka patterit tekevät asiasta mukavamman.

        Varsinkin laminaatin asennusta en oikein ymmärrä. Ymmärrän jos on koira, niin laminaatti kestää kulutusta paremmin kuin parketti, mutta miksi valita muuten samanlainen ulkonäöllisesti, mutta mukavuudeltaan huonompi. Hintaero materiaalien välillä on olematon.

        > Kyllähän lattia on huomattavasti lämpimämpi pakkasilla, eli silloin kun tarvekkin on suurin.

        Lämpöpatterin keskilämpötila on mitoitustilanteessa 25 astetta huoneilman lämpötilaa korkeampi, lattian pari astetta. Kummankohan kohdalle syntyy voimakkaampi konvektiovirtaus...? Myös lämpöä luovuttavan pinnan asennossa on pieni ero...

        > Jos toinen seinä on isoa ikkunaa ja toinen umpiseinä, niin kyllä tuosta umpiseinästäkin kylmä valuu alas ja aiheuttaa vetoa

        Unohtu laittaa eristeet seinään? Normaalin seinän pintalämpötila on pakkasilla luokkaa 1-2 astetta huoneilman lämpötilaa alempi. Nurkissa eroa toki on useampikin aste. Perinteisen 3-lasisen ikkunan pintalämpötila voi pakkasilla mennä 10 asteen pintaan ja 2-lasisen jopa lähelle nollaa. Kummanko kohdalle syntyy voimakkaampi konvektiovirtaus?

        Perinteiset patterit ovat siis hyvät, jos ulkoseinissä on tällaisia "reikiä". On sitä joskus jopa rakenneltu sekasysteemeitä eli lattialämmitys pieniä konvektoreita ikkunoiden alle. Nykyään tarve moiselle on aika olematon - modernien ikkunoiden lämmöneristys lähestyy vanhojen talojen umpiseinien eristävyyttä!

        > Jos viileä raitisilma lerpahtaa lattiaan, niin en oikein ymmärrä kuinka siellä ikkunan alla oleva patteri toimisi paremmin lattian lämmittäjänä

        Jos korvausilma pääsee valahtamaan lattialle, niin peli on menetetty. Näissä korvausilmasysteemeissä ideana on, että sijoitetaan korvausilmaventtiili patterin yläpuolelle, jolloin patterin konvektiovirtaus sieppaa kylmän korvausilman mukaansa. Teoriassa. Käytännössä tämäkin toimii kehnosti, kun
        - ei se patteri aina paahda täysillä (termostaatti sulkee kierron)
        - korvausilmaventtiili on väärin sijoitettu, ei lainkaan patterin yläpuolella, ilmasuihku törmää ikkunasyvennyksen yläreunaan verholautaan tms. ja kimpoaa alaviistoon & patterin konvektiovirtauksen ulottumattomiin

        On sellainenkin keksintö kuin raitisilmaradiaattori, jossa korvausilma tuodaan patterin taakse. Sekään ei poista vetohaittaa täysin, kun termostaatin vihellessä peliä poikki ei korvausilman lämmitys pelaa.

        > Ensinnäkin keraamisten laattojen vaatima lämpötila on huomattavasti matalampi. Asiaa tutkittu. Useimmille 27 on mukava lämpötila, mutta henkilökohtaisia eroja löytyy.

        Tuskin tuo on mukavin lämpötila, jos puhutaan pelkästään siitä, miltä lattia tuntuu jalkapohjaan. Kyllä iso osa biomassasta tuntuu ruuvaavan KPH lämmityksen niin, että lattia on selvästi lämpöinen, siis pintalämpötila 30-35 °C, jos tämän seurauksena ei huoneilman lämpötila nouse tolkuttomiin lukemiin. Eikä kaikki edes piittaa siitä, jos nousee...

        27 °C voi olla paras kompromissi "jalkapohjafiiliksen" ja huoneilman ylilämpenemisen välillä. Tämäkin pintalämpötila taitaa nostaa KPH lämmöt hellelukemiin ellei tilaa jäähdytetä kylmällä korvausilmalla (vanhat talot).

      • ajat muuttuu
        Näinhän se on kirjoitti:

        Tulipa runoiltua. Piti lähettää kahdessa osassa.

        >>Jos/kun kyseessä on uusi talo, pitäisi ymmärtää, ettei lattiaa voi pitää kuumana lämmittämättä taloa liikaa. Eli automaattisesti pitäisi katsella materiaaleja, joiden kanssa pärjää matalammillakin lämmöillä. Toisaalta... miksi vaivautua koko lattialämmitystä enää tekemään, jos ei sitä lattiaa tarvi/pysty kunnolla lämmittämään? Ennemmin vaikka vielä vähän lisää eristettä lämmitykseksi ilmanvaihtolämmitys tms. kevytjärjestelmä.

        Ihmisten käyttötottumukset ovat mielestäni merkittävämpi asia. Sisälämpötilan 21 ja 23 astetta välillä on iso ero. Lattiassa tuo tarkoittaa vähintään kahden asteen nousua lattialämmityksen tapauksessa. Mitä viileämmässä haluaa oleilla sen kylmemmiltä luonnollisesti lattiatkin tuntuvat oli materiaali mikä tahansa.

        En edelleenkään ymmärrä miksi kylmä lattia ja patteri seinällä on sinusta mukavampi kuin lattialämmitys. Miksi ilmalämmitys, jolloin ilma on huomattavasti lämpimämpi kuin lattia olisi parempi vaihtoehto kuin lattialämmitys, jolloin lattia on lämpimämpi kuin ilma.

        > En edelleenkään ymmärrä miksi kylmä lattia ja patteri seinällä on sinusta mukavampi kuin lattialämmitys

        Huonosti lämpöä eristävän ikkunan alla patteri on parempi ratkaisu kuin lattialämmitys. Patterin lämmin konvektiovirtaus ehkäisee kylmän ilman valumista ikkunapinnalta lattialle & lämmittää sitä ikkunaa patterin lämpösäteily lämmittää lattiaa ikkunan edustalla säteily lämmittää myös ikkunan lähellä oleskelevia ihmisiä, mikä kompensoi ikkunan aiheuttamaa lämmönhukkaa (säteilylämmönsiirto ihmisistä kylmään ikkunapintaan).

        Elikkä lattialämmityksen kanssa
        - ikkunan pinta on kylmempi
        - ikkunalta pääsee esteettä valumaa kylmä ilmavirtaus lattialle -> lattian pintalämpötila on muuta huonetta alempi ikkunan edustalla
        - lähelle lattian pintaa (=nilkan korkeudelle) voi muodostua viileämmän ilman patja

        Sitten on ne perinteiset harhaluulot....

        Jengi olettaa, ettei voi vilu tulla, kun on lämmitetty lattia. Väärin. Jos korvausilma tuodaan sisään "raakana", niin se voi kerrostua lattian lähelle kylmän ilman patjaksi. Lämpötilaero lattian pinnan ja huoneilman välillä on niin pieni, ettei synny voimakkaita konvektiovirtauksia, jotka sekoittaisivat huoneilman tasalämpöiseksi. Kuumat patterit puolestaan "vatkaavat" huoneilmaa aika tehokkaasti tavallisissa huoneissa. 2 krs korkuiset tilat onkin sitten eri juttu - niissä voi homma kusea ts. lämmin ilma jämähtää tilan yläosaan.

        Ja uusissa taloissa on tosiaan se ongelma, että jos lattia halutaan lämmittää niin lämpimäksi, että kaikki vieraatkin varmasti huomaa, että meillä on lattialämmitys, huoneilman lämpötila nousee liian korkeaksi. Ongelma on pahin hyvin lämpöä johtavien pintamateriaalien kanssa, mutta on näitä pettymyksiä tullut, vaikka pintana olisi parketti. Siis on maksettu siitä, että olisi saatu lämpimät lattiat, mutta pitäisi vielä maksaa lisää ja laittaa rotan ehdotuksen mukaisesti ILPpi jäähdyttämään ilmaa, jotta lattiaa kehtaisi pitää lämpimänä...

      • Näinhän se on
        ajat muuttuu kirjoitti:

        > Kyllähän lattia on huomattavasti lämpimämpi pakkasilla, eli silloin kun tarvekkin on suurin.

        Lämpöpatterin keskilämpötila on mitoitustilanteessa 25 astetta huoneilman lämpötilaa korkeampi, lattian pari astetta. Kummankohan kohdalle syntyy voimakkaampi konvektiovirtaus...? Myös lämpöä luovuttavan pinnan asennossa on pieni ero...

        > Jos toinen seinä on isoa ikkunaa ja toinen umpiseinä, niin kyllä tuosta umpiseinästäkin kylmä valuu alas ja aiheuttaa vetoa

        Unohtu laittaa eristeet seinään? Normaalin seinän pintalämpötila on pakkasilla luokkaa 1-2 astetta huoneilman lämpötilaa alempi. Nurkissa eroa toki on useampikin aste. Perinteisen 3-lasisen ikkunan pintalämpötila voi pakkasilla mennä 10 asteen pintaan ja 2-lasisen jopa lähelle nollaa. Kummanko kohdalle syntyy voimakkaampi konvektiovirtaus?

        Perinteiset patterit ovat siis hyvät, jos ulkoseinissä on tällaisia "reikiä". On sitä joskus jopa rakenneltu sekasysteemeitä eli lattialämmitys pieniä konvektoreita ikkunoiden alle. Nykyään tarve moiselle on aika olematon - modernien ikkunoiden lämmöneristys lähestyy vanhojen talojen umpiseinien eristävyyttä!

        > Jos viileä raitisilma lerpahtaa lattiaan, niin en oikein ymmärrä kuinka siellä ikkunan alla oleva patteri toimisi paremmin lattian lämmittäjänä

        Jos korvausilma pääsee valahtamaan lattialle, niin peli on menetetty. Näissä korvausilmasysteemeissä ideana on, että sijoitetaan korvausilmaventtiili patterin yläpuolelle, jolloin patterin konvektiovirtaus sieppaa kylmän korvausilman mukaansa. Teoriassa. Käytännössä tämäkin toimii kehnosti, kun
        - ei se patteri aina paahda täysillä (termostaatti sulkee kierron)
        - korvausilmaventtiili on väärin sijoitettu, ei lainkaan patterin yläpuolella, ilmasuihku törmää ikkunasyvennyksen yläreunaan verholautaan tms. ja kimpoaa alaviistoon & patterin konvektiovirtauksen ulottumattomiin

        On sellainenkin keksintö kuin raitisilmaradiaattori, jossa korvausilma tuodaan patterin taakse. Sekään ei poista vetohaittaa täysin, kun termostaatin vihellessä peliä poikki ei korvausilman lämmitys pelaa.

        > Ensinnäkin keraamisten laattojen vaatima lämpötila on huomattavasti matalampi. Asiaa tutkittu. Useimmille 27 on mukava lämpötila, mutta henkilökohtaisia eroja löytyy.

        Tuskin tuo on mukavin lämpötila, jos puhutaan pelkästään siitä, miltä lattia tuntuu jalkapohjaan. Kyllä iso osa biomassasta tuntuu ruuvaavan KPH lämmityksen niin, että lattia on selvästi lämpöinen, siis pintalämpötila 30-35 °C, jos tämän seurauksena ei huoneilman lämpötila nouse tolkuttomiin lukemiin. Eikä kaikki edes piittaa siitä, jos nousee...

        27 °C voi olla paras kompromissi "jalkapohjafiiliksen" ja huoneilman ylilämpenemisen välillä. Tämäkin pintalämpötila taitaa nostaa KPH lämmöt hellelukemiin ellei tilaa jäähdytetä kylmällä korvausilmalla (vanhat talot).

        >> Lämpöpatterin keskilämpötila on mitoitustilanteessa 25 astetta huoneilman lämpötilaa korkeampi, lattian pari astetta. Kummankohan kohdalle syntyy voimakkaampi konvektiovirtaus...? Myös lämpöä luovuttavan pinnan asennossa on pieni ero...

        Sinusta ilmeisesti isompi lämpötila on parempi. Eli mahdollisimman pienet patterit ja 100 astetta lämpöä on auvo?

        Itse patterikin aiheuttaa konvektiovirtausta. Ei se pelkästään poista sitä.

        >> Unohtu laittaa eristeet seinään? Normaalin seinän pintalämpötila on pakkasilla luokkaa 1-2 astetta huoneilman lämpötilaa alempi. Nurkissa eroa toki on useampikin aste. Perinteisen 3-lasisen ikkunan pintalämpötila voi pakkasilla mennä 10 asteen pintaan ja 2-lasisen jopa lähelle nollaa. Kummanko kohdalle syntyy voimakkaampi konvektiovirtaus?

        Eli kun ikkunoiden kohdalla on suurempi konvektio, niin seinien kohdalla sitä ei ole.

        Ikkunattomissa huoneissa ei sitten patteria tarvi ollenkaan...

        Kai sen nyt tajuaa jokainen, että huonoimman eristeen, eli ikkunan kohdalla konvektio on isoin. Turha siitä nyt on hokea. Se ei edellänkään poista konvektiota muualta.

        >> Jos korvausilma pääsee valahtamaan lattialle, niin peli on menetetty.

        Juuri näin. Lattialämmitys vähentää tuota lattian viileyttä, mutta lerpahtava ilma aiheuttaa aina vetoa.

        Raitisilma tuodaan ikkunan yläosasta tyypillisesti. Se on halvin tapa tuoda raitisilma sisään. Jos halutaan rakentaa mahdollsimman halvalla, niin patterit ovat hyvä vaihtoehto. Sinä kuitenkin väännät sen lattialämmityksen huonoudeksi.

        >> Tuskin tuo on mukavin lämpötila, jos puhutaan pelkästään siitä, miltä lattia tuntuu jalkapohjaan. Kyllä iso osa biomassasta tuntuu ruuvaavan KPH lämmityksen niin, että lattia on selvästi lämpöinen, siis pintalämpötila 30-35 °C, jos tämän seurauksena ei huoneilman lämpötila nouse tolkuttomiin lukemiin. Eikä kaikki edes piittaa siitä, jos nousee...

        No tämä nyt on aikamoista puppua. Jos sinusta suihkussa pitää olla 30 astetta lämmintä ettei varpaita palella, niin tämä on sinun mielipiteesi.

        >> 27 °C voi olla paras kompromissi "jalkapohjafiiliksen" ja huoneilman ylilämpenemisen välillä. Tämäkin pintalämpötila taitaa nostaa KPH lämmöt hellelukemiin ellei tilaa jäähdytetä kylmällä korvausilmalla (vanhat talot).

        Joo ei. Taitaa sinulla kyllä olla aika hankala elellä. Uimahallissa vesi 36 asteista, avojaloin ei voi kävellä kuin kesähelteillä asfaltilla jne.

      • Näinhän se on
        ajat muuttuu kirjoitti:

        > En edelleenkään ymmärrä miksi kylmä lattia ja patteri seinällä on sinusta mukavampi kuin lattialämmitys

        Huonosti lämpöä eristävän ikkunan alla patteri on parempi ratkaisu kuin lattialämmitys. Patterin lämmin konvektiovirtaus ehkäisee kylmän ilman valumista ikkunapinnalta lattialle & lämmittää sitä ikkunaa patterin lämpösäteily lämmittää lattiaa ikkunan edustalla säteily lämmittää myös ikkunan lähellä oleskelevia ihmisiä, mikä kompensoi ikkunan aiheuttamaa lämmönhukkaa (säteilylämmönsiirto ihmisistä kylmään ikkunapintaan).

        Elikkä lattialämmityksen kanssa
        - ikkunan pinta on kylmempi
        - ikkunalta pääsee esteettä valumaa kylmä ilmavirtaus lattialle -> lattian pintalämpötila on muuta huonetta alempi ikkunan edustalla
        - lähelle lattian pintaa (=nilkan korkeudelle) voi muodostua viileämmän ilman patja

        Sitten on ne perinteiset harhaluulot....

        Jengi olettaa, ettei voi vilu tulla, kun on lämmitetty lattia. Väärin. Jos korvausilma tuodaan sisään "raakana", niin se voi kerrostua lattian lähelle kylmän ilman patjaksi. Lämpötilaero lattian pinnan ja huoneilman välillä on niin pieni, ettei synny voimakkaita konvektiovirtauksia, jotka sekoittaisivat huoneilman tasalämpöiseksi. Kuumat patterit puolestaan "vatkaavat" huoneilmaa aika tehokkaasti tavallisissa huoneissa. 2 krs korkuiset tilat onkin sitten eri juttu - niissä voi homma kusea ts. lämmin ilma jämähtää tilan yläosaan.

        Ja uusissa taloissa on tosiaan se ongelma, että jos lattia halutaan lämmittää niin lämpimäksi, että kaikki vieraatkin varmasti huomaa, että meillä on lattialämmitys, huoneilman lämpötila nousee liian korkeaksi. Ongelma on pahin hyvin lämpöä johtavien pintamateriaalien kanssa, mutta on näitä pettymyksiä tullut, vaikka pintana olisi parketti. Siis on maksettu siitä, että olisi saatu lämpimät lattiat, mutta pitäisi vielä maksaa lisää ja laittaa rotan ehdotuksen mukaisesti ILPpi jäähdyttämään ilmaa, jotta lattiaa kehtaisi pitää lämpimänä...

        >> Jengi olettaa, ettei voi vilu tulla, kun on lämmitetty lattia. Väärin. Jos korvausilma tuodaan sisään "raakana", niin se voi kerrostua lattian lähelle kylmän ilman patjaksi. Lämpötilaero lattian pinnan ja huoneilman välillä on niin pieni, ettei synny voimakkaita konvektiovirtauksia, jotka sekoittaisivat huoneilman tasalämpöiseksi. Kuumat patterit puolestaan "vatkaavat" huoneilmaa aika tehokkaasti tavallisissa huoneissa. 2 krs korkuiset tilat onkin sitten eri juttu - niissä voi homma kusea ts. lämmin ilma jämähtää tilan yläosaan.

        Lähtöasetelma sinulla on koko ajan väärä. Miksi tuloilma pitää pulahtaa raakana huoneseen? Onhan huomattavasti fiksumpaa estää raa'an tuloilman tulo, kuin alkaa kiertämään sen vaikutuksia.

        Kun ne patterit vatkaavat sitä sisäilmaa, niin tätä juurikin sanotaan konvektioksi. Ilmeisesti sinusta vatkaus on positiivinen asia, mutta konvektio ei ole.

        >> krs korkuiset tilat onkin sitten eri juttu - niissä voi homma kusea ts. lämmin ilma jämähtää tilan yläosaan.

        Tuloilman tulisi tulla huoneen yläosaa, jolloin se estää tämän. Tietenkin jos ainoa vaihtoehto on se pattereiden takana, tai ikkunassa oleva karmiventtiili, niin ongelma muodostuu.

        >> Ja uusissa taloissa on tosiaan se ongelma, että jos lattia halutaan lämmittää niin lämpimäksi, että kaikki vieraatkin varmasti huomaa, että meillä on lattialämmitys, huoneilman lämpötila nousee liian korkeaksi. Ongelma on pahin hyvin lämpöä johtavien pintamateriaalien kanssa, mutta on näitä pettymyksiä tullut, vaikka pintana olisi parketti. Siis on maksettu siitä, että olisi saatu lämpimät lattiat, mutta pitäisi vielä maksaa lisää ja laittaa rotan ehdotuksen mukaisesti ILPpi jäähdyttämään ilmaa, jotta lattiaa kehtaisi pitää lämpimänä...

        Ja patteritaloissa ongelmaa ei ole, koska lattiat ovat lämpimiä ilman lämmitystä. Logiikkasi valitettavasti ontuu pahasti.

        Jotenkin sinusta lattialämmitys tarkoittaa taloa jossa on rakokarmiventtiilit tuloilmalle, keraamiset laatat lattiassa ja passiivitalo.

        Sekoitat totaalisesti tuloilman lämmityksen lämmönjakotapaan. Jos joku materiaali tuntuu lattialämmityksen kanssa kylmältä, niin sinusta patterilämmitys pitää lattian lämpimänä.

        Se on totta, että monessa talossa on ratkaisut tehty halvimman mukaan, eli tuloilma tulee raakana sisään. Kun patteri hehkaa täysillä, niin tämä avittaa osin tuloilman lämmitykseen. Jos termari kytkee lämmityksen pois, kuten sanoit, niin raaka ilma paukkuu suoraan sisälle. Toteutus on halpa, mutta ei hyvä. Kukaan ei vastaavaa ilmanvaihtoa suunnittele lattialämmitykseen. Ei se ole lattialämmityksen huonouttava, vaan huonoa ilmanvaihdon toteutusta.

        Kyllä. Patterilämmitys on parempi, jos patterin takana on tuloilmaventtiili, kuin repiä patteri irti ja korvata se lattialämmityksellä. Sinusta se tekee lattialämmityksestä huonon.

      • ei helmiä sioille
        Näinhän se on kirjoitti:

        >> Lämpöpatterin keskilämpötila on mitoitustilanteessa 25 astetta huoneilman lämpötilaa korkeampi, lattian pari astetta. Kummankohan kohdalle syntyy voimakkaampi konvektiovirtaus...? Myös lämpöä luovuttavan pinnan asennossa on pieni ero...

        Sinusta ilmeisesti isompi lämpötila on parempi. Eli mahdollisimman pienet patterit ja 100 astetta lämpöä on auvo?

        Itse patterikin aiheuttaa konvektiovirtausta. Ei se pelkästään poista sitä.

        >> Unohtu laittaa eristeet seinään? Normaalin seinän pintalämpötila on pakkasilla luokkaa 1-2 astetta huoneilman lämpötilaa alempi. Nurkissa eroa toki on useampikin aste. Perinteisen 3-lasisen ikkunan pintalämpötila voi pakkasilla mennä 10 asteen pintaan ja 2-lasisen jopa lähelle nollaa. Kummanko kohdalle syntyy voimakkaampi konvektiovirtaus?

        Eli kun ikkunoiden kohdalla on suurempi konvektio, niin seinien kohdalla sitä ei ole.

        Ikkunattomissa huoneissa ei sitten patteria tarvi ollenkaan...

        Kai sen nyt tajuaa jokainen, että huonoimman eristeen, eli ikkunan kohdalla konvektio on isoin. Turha siitä nyt on hokea. Se ei edellänkään poista konvektiota muualta.

        >> Jos korvausilma pääsee valahtamaan lattialle, niin peli on menetetty.

        Juuri näin. Lattialämmitys vähentää tuota lattian viileyttä, mutta lerpahtava ilma aiheuttaa aina vetoa.

        Raitisilma tuodaan ikkunan yläosasta tyypillisesti. Se on halvin tapa tuoda raitisilma sisään. Jos halutaan rakentaa mahdollsimman halvalla, niin patterit ovat hyvä vaihtoehto. Sinä kuitenkin väännät sen lattialämmityksen huonoudeksi.

        >> Tuskin tuo on mukavin lämpötila, jos puhutaan pelkästään siitä, miltä lattia tuntuu jalkapohjaan. Kyllä iso osa biomassasta tuntuu ruuvaavan KPH lämmityksen niin, että lattia on selvästi lämpöinen, siis pintalämpötila 30-35 °C, jos tämän seurauksena ei huoneilman lämpötila nouse tolkuttomiin lukemiin. Eikä kaikki edes piittaa siitä, jos nousee...

        No tämä nyt on aikamoista puppua. Jos sinusta suihkussa pitää olla 30 astetta lämmintä ettei varpaita palella, niin tämä on sinun mielipiteesi.

        >> 27 °C voi olla paras kompromissi "jalkapohjafiiliksen" ja huoneilman ylilämpenemisen välillä. Tämäkin pintalämpötila taitaa nostaa KPH lämmöt hellelukemiin ellei tilaa jäähdytetä kylmällä korvausilmalla (vanhat talot).

        Joo ei. Taitaa sinulla kyllä olla aika hankala elellä. Uimahallissa vesi 36 asteista, avojaloin ei voi kävellä kuin kesähelteillä asfaltilla jne.

        Noniin, sinulta sitten loppui älykkään argumentit. Minä en tällaiseen pelleen enää aikaani tuhlaa

      • tämä selvä
        Näinhän se on kirjoitti:

        >> Jengi olettaa, ettei voi vilu tulla, kun on lämmitetty lattia. Väärin. Jos korvausilma tuodaan sisään "raakana", niin se voi kerrostua lattian lähelle kylmän ilman patjaksi. Lämpötilaero lattian pinnan ja huoneilman välillä on niin pieni, ettei synny voimakkaita konvektiovirtauksia, jotka sekoittaisivat huoneilman tasalämpöiseksi. Kuumat patterit puolestaan "vatkaavat" huoneilmaa aika tehokkaasti tavallisissa huoneissa. 2 krs korkuiset tilat onkin sitten eri juttu - niissä voi homma kusea ts. lämmin ilma jämähtää tilan yläosaan.

        Lähtöasetelma sinulla on koko ajan väärä. Miksi tuloilma pitää pulahtaa raakana huoneseen? Onhan huomattavasti fiksumpaa estää raa'an tuloilman tulo, kuin alkaa kiertämään sen vaikutuksia.

        Kun ne patterit vatkaavat sitä sisäilmaa, niin tätä juurikin sanotaan konvektioksi. Ilmeisesti sinusta vatkaus on positiivinen asia, mutta konvektio ei ole.

        >> krs korkuiset tilat onkin sitten eri juttu - niissä voi homma kusea ts. lämmin ilma jämähtää tilan yläosaan.

        Tuloilman tulisi tulla huoneen yläosaa, jolloin se estää tämän. Tietenkin jos ainoa vaihtoehto on se pattereiden takana, tai ikkunassa oleva karmiventtiili, niin ongelma muodostuu.

        >> Ja uusissa taloissa on tosiaan se ongelma, että jos lattia halutaan lämmittää niin lämpimäksi, että kaikki vieraatkin varmasti huomaa, että meillä on lattialämmitys, huoneilman lämpötila nousee liian korkeaksi. Ongelma on pahin hyvin lämpöä johtavien pintamateriaalien kanssa, mutta on näitä pettymyksiä tullut, vaikka pintana olisi parketti. Siis on maksettu siitä, että olisi saatu lämpimät lattiat, mutta pitäisi vielä maksaa lisää ja laittaa rotan ehdotuksen mukaisesti ILPpi jäähdyttämään ilmaa, jotta lattiaa kehtaisi pitää lämpimänä...

        Ja patteritaloissa ongelmaa ei ole, koska lattiat ovat lämpimiä ilman lämmitystä. Logiikkasi valitettavasti ontuu pahasti.

        Jotenkin sinusta lattialämmitys tarkoittaa taloa jossa on rakokarmiventtiilit tuloilmalle, keraamiset laatat lattiassa ja passiivitalo.

        Sekoitat totaalisesti tuloilman lämmityksen lämmönjakotapaan. Jos joku materiaali tuntuu lattialämmityksen kanssa kylmältä, niin sinusta patterilämmitys pitää lattian lämpimänä.

        Se on totta, että monessa talossa on ratkaisut tehty halvimman mukaan, eli tuloilma tulee raakana sisään. Kun patteri hehkaa täysillä, niin tämä avittaa osin tuloilman lämmitykseen. Jos termari kytkee lämmityksen pois, kuten sanoit, niin raaka ilma paukkuu suoraan sisälle. Toteutus on halpa, mutta ei hyvä. Kukaan ei vastaavaa ilmanvaihtoa suunnittele lattialämmitykseen. Ei se ole lattialämmityksen huonouttava, vaan huonoa ilmanvaihdon toteutusta.

        Kyllä. Patterilämmitys on parempi, jos patterin takana on tuloilmaventtiili, kuin repiä patteri irti ja korvata se lattialämmityksellä. Sinusta se tekee lattialämmityksestä huonon.

        Joo, ole vaan sokea uskossasi. Täytyyhän lattialämmityksen olla joka paikkaan täysin ylivertaisen ultilmate ratkaisu, kun sinä, ajatusten tonava, olet moiseen rahojasi laittanut.

      • Näinhän se on
        tämä selvä kirjoitti:

        Joo, ole vaan sokea uskossasi. Täytyyhän lattialämmityksen olla joka paikkaan täysin ylivertaisen ultilmate ratkaisu, kun sinä, ajatusten tonava, olet moiseen rahojasi laittanut.

        En ole missään väittänyt lattialämmityksen olevan ylivoimainen joka paikkaan.

        Mutta kiitoksia älyllisestä kommentistasi.

      • Näinhän se on
        ei helmiä sioille kirjoitti:

        Noniin, sinulta sitten loppui älykkään argumentit. Minä en tällaiseen pelleen enää aikaani tuhlaa

        Voihan noista lukea aivan tutkittua tietoakin, mutta ei selvästi ole sinun juttusi.

      • €282)3?71!11'lsmd
        Näinhän se on kirjoitti:

        Ihmisen raajojen lämpötila on mitä on, mutta se ei tarkoita, että se oli se tavoitelämpötila.

        Eri lattiamateriaalit johtavat lämpöä eri tavalla. Kylmän lattian tuntu riippuu mm. lattiamateriaalista, lattian lämpötilasta, sisälämpötilasta, sukkien paksuudesta jne.

        Yleensä keraamisten laattojen kanssa lattia mielletään lämpimäksi 27 asteen tuntumassa. Jotkut vaativat 29 astetta, toisille riittää vaikka 23 astetta.

        Lattialämmitys itsessään ei ole huono asia. Lattialämmityksessä lattiat ovat kuitenkin aina vähintään yhtä lämpimiä kuin muissa lämmönjakotavoissa. Se, että lattialämmitykseen ei kannata panostaa on minusta outo. Ilmeisesti pattereiden kanssa lattian lämpö 19 astetta on mukavampi kuin lattialämmityksen kanssa oleva 25 astetta?

        Menovesihän ei kerro lattian lämpötilaa. Lattian pintalömpötila on huomattavasti menovettä alhaisempi. Mitä paremmin eristävä materiaali sen isompi on ero.

        Itselle 25-26 astetta tuntuu mukavalta syksyisin/keväisin. Kesällä 24 astetta tuntuu mukavalta, kun sisällä on lämpimämpi kuin talvella.

        Meillä mm. aula, keittiö ja ruokatila ovat keraamista laattaa. Ongelma on tuo muutama viikko keväisin ja syksyisin. Sisälämötila kyseisissä tiloissa on n. 23-24 astetta.

        Sinänsä mielenkiintoista, että yläkerran makkareissa on parketti ja sisälämpötila 20-21 astetta ja tuolla lattia tuntuu viileämmältä kuin edellä mainituttujen tilojen laatta.

        Lämmitys pitäisi saada mahdollisimman paljon lattiaan ja muu lämmitys pois mukavuuden vuoksi. Eli IV- koneen jälkillämmitys pienemmälle ja jos takkahuoneessa on keraaminen laatta, niin se ei varmasti ole paras mahdollinen valinta.

        En oikein ymmärrä mitä tarkoitit myöskään sillä, että lattialämmitys on huono torjumaan ikkunoiden vetoa. Ei se niin hyvä ole kuin ikkunan alla olevat patterit, mutta ei nykyikkunoista puhalla sisään kuten vanhoista. Lattialämmitys kuitenkin ainakin pitäisi toteuttaa niin, että se on tehokkain siellä missä lämpöä tarvitaan enemmän kuten ikkunoiden edessä ja seinien vieressä.

        Kylmän korvausilman vetoa en myöskään ymmärrä. Kylmä korvausilma lurpsahtaa alas ja viilentää lattiaa. Miksi joku muu lämmitysmuoto vähentäisi lattiassa tuntuvaa vetoa paremmin kuin lattialmmitys.

        Sinänsä hyvä tiedostaa, että patteritaloissa lattioiden lämpötila on talvella helposti alle 20 astetta. Tuo ei joistakin ole ongelma, mutta lattialämmityksen 23 astetta on. Useat ovat vain tottuneet aina mukaviin lattioihin ja kun näin ei aina ole, niin se onkin yllättäen järjestelmän vika kun ne eivät ole aina lämpimät.

        Aivan, miksi ihmeessä lattian tai sisälämpötilaa tulisi olla yli 20 astetta? Ja täysin järjetön ajatus, että pitäisi olla lähellä ruumiinlämpötilaa. Asia erikseen, jos on jotenkin sairas.

      • Kokoemus ja silleen.

        Asun talossa, jossa on vesikiertoinen lattialämmitys, ja olen siihen varsin tyytyväinen. Eihän lattia koskaan kovin lämpimältä tunnu, kun otetaan huomioon lämmitettävä pinta-ala, mutta hyvin on pärjätty. Vettä meillä lämmittää maalämpö. Kysymys on lähinnä siitä, millä materiaalilla lämpöputket peitetään. Lautalattiaa ei kannata rakentaa, sillä se eristää aivan liikaa. Meillä on eteisessä ja pesutiloissa akryylilattia, josta lämpö tulee hyvin läpi. Asuinhuoneissa on ohut lastulevy ja sen päällä muovimatto. Laminaatti tai parketti kävisivät myös, laatoitus olisi vielä parempi. Kovilla pakkasilla pannaan takkaan tuli. Ei ole paleltu, tykätty on.

      • Kokemus ja silleen
        Kokoemus ja silleen. kirjoitti:

        Asun talossa, jossa on vesikiertoinen lattialämmitys, ja olen siihen varsin tyytyväinen. Eihän lattia koskaan kovin lämpimältä tunnu, kun otetaan huomioon lämmitettävä pinta-ala, mutta hyvin on pärjätty. Vettä meillä lämmittää maalämpö. Kysymys on lähinnä siitä, millä materiaalilla lämpöputket peitetään. Lautalattiaa ei kannata rakentaa, sillä se eristää aivan liikaa. Meillä on eteisessä ja pesutiloissa akryylilattia, josta lämpö tulee hyvin läpi. Asuinhuoneissa on ohut lastulevy ja sen päällä muovimatto. Laminaatti tai parketti kävisivät myös, laatoitus olisi vielä parempi. Kovilla pakkasilla pannaan takkaan tuli. Ei ole paleltu, tykätty on.

        Jäi vielä mainitsematta, että lattioita ei missään tapauksessa saa talviaikaan peittää matoilla, kesällä se kyllä käy. Meillä on vain "kuramatto" eteisessä ja keskellä olohuoneen lattiaa pyöreä, pienehkö nukkamatto vähän kuin koristuksena. Toimii.

      • Aika suppea kokemus
        Kokemus ja silleen kirjoitti:

        Jäi vielä mainitsematta, että lattioita ei missään tapauksessa saa talviaikaan peittää matoilla, kesällä se kyllä käy. Meillä on vain "kuramatto" eteisessä ja keskellä olohuoneen lattiaa pyöreä, pienehkö nukkamatto vähän kuin koristuksena. Toimii.

        Talon voi tietenkin myös eristää. Löytyy aivan lautalattia ja matotkin päällä ja silti lämmin, vaikka ei takkaan tulta laita.

      • 35677653211
        Aika suppea kokemus kirjoitti:

        Talon voi tietenkin myös eristää. Löytyy aivan lautalattia ja matotkin päällä ja silti lämmin, vaikka ei takkaan tulta laita.

        Koskaan en ole kärsinyt kylmistä lattioista. Ilmeisesti siksi, ettei lattialämmitystä ole ollut kuin kylpyhuoneessa.

    • Lämmin lattia

      Jaa-a. Minun mielestä lattialämmitys on silloin parhaimmillaan, kun lattiasta tulevaa lämpöä ei oikeastaan edes huomaa ja silti asunnossa on sopiva lämpö.

      Voihan sitä lämpökäyrää säätää, jos kylmältä tuntuu. Meillä ei muuten ole eteisessä termostaattia lainkaan. Huonetermostaatit (jos sellaiset on) katkovat veden virtausta ja estävät muiden huoneiden lämpötilan nousun liian korkeaksi = lattiat ei lämpene liikaa.

      Lattialämmityspiireistä löytyy jokaisesta säätö, se esisäätö ei yleensä alunperin ole kuin sinne päin säädetty - jos edes sinne päinkään. Kuten ei se lämpökäyräkään.. Itse näihin täytyy perehtyä, tai sitten olla valmis maksamaan jollekin.

      Nykyasuminen talotekniikoineen on kyllä mennyt turhan vaikeaksi ja tuntuu, että se alkaa olla lähes rakettitiedettä.

      • Näinhän se on

        Samaa mieltä, että nuo tarvitsev at perehtymistä.

        Suunnittelija suunnittelee jotkut säätöarvot ja asentaja sitten säätää, jos säätä. Isännälle jää sitten säätöjen tarkastus ja hienosäätö. Helpompi tehdä itse alusta asti, niin tietää missä mennään.

        Itselläni on useimmissa huoneissa sekä termarti lattiassa, että seinillä. Mukavuukslämmöksi olen valinnut 25 astetta lattiaan ja sitten huonelämmöksi sen minkä katsoo miellyttävksi eri huoneisiin. Tuo lattian termari on siinä mielessä hyvä, että se ei katkaise kiertoa vaikka termari sen muuten tekisi.

    • vuokrakassugängbäng

      Aloittaja asuu jossakin vuokrakassussa? Tämä ei edes ole uusinta uutta (2006) ja silti lattialämpötilat ovat samat. Ja kas kummaa lattiat (laatta, laminaatti) ei tunnu kylmältä.

    • tgrtererte

      minulla on ainakin sellainen ongelma että kun laitan "säädöt" vesikiertoiseen lattialämmitykseen niin että se tuntuu jalale kivalta laminaatilla ja laatoilla niin silloin huoneissa on helposto 26 astetta. Eli minulla on ns. kylmät jalat.
      Muutenkin huonelämpötila 21 on tosi kylmä.... 23 on kylmä ja joku 24-25 on jo lämmin. Muut sitte valittaa kuumuutta. Ei ole helppoa :)

    • punainenpilvi

      Rakentamisessa on nykyään muotia tehdä lattialämmitys. Sen seurauksena näytään mittailtavan laittioiden lämpötilaa ja lämmitettävän taloa sen mukaan. Ennen aikaan mittailtiin huonelämpötilaa. Ihmiset ei eläneet lattialla, niilä vain käveltiin. Jos lattiassa on vesi- tai sähköjohtoja on niiden korjaaminen melkoinen juttu. Vesivuoto vaatii aina rakenteiden avaamista ja pitkäaikaista kuivausta. Ennen aikaan lämmitettiin ikkunoiden alla olevilla pattereilla eli lämpö tuotiin sinne missä oli kylmintä.

      Lisäksi energiatehokkuus on eri järjestelmillä aivan eri luokkaa. Sähkölämmitys pattereilla tuottaa samalla ennergiamäärällä lämpöä liki 20 % enemmän kuin vesikiertoinen lattialämmitys (rakentamismääräyskokoelma D 5). On parempi lämmittään huoneilmaa kuin rakenteita. No, jokainen taaplaa tyylillään.

      • Että pilvessä taas

        Punainen pili on taas pilvissä.

        Kyllä termostaatit mittaavat edelleen samalla tavalla huoneilman lämpötilaa kuin ennenkin.

        Vesivuoto vaatii rakenteiden kuivaamista. Samoin kuin patteritaloissa jossa putket on vedetty rakenteiden sisään, kuten tyypillisesti on tehty.

        Nykyiset muoviputket eivät ruostu ja noiden vuotaminen vaatii jonkun ulkouolisen rasituksen, kuten naula, tai ruuvi vuotaakseen. Pätee yhtä hyvin pattereihin.

        Jos lattia menee pimeäksi, niin aivan samalla tavalla voi niitata seinään sen sähköpatterin oli sitten patteri-, tai lattialämmitys.

        Lattialämmitys häviää hyötysuhteessa n. 15%, mutta toisaalta lattialämmitys mahdollistaa parin asteen tiputuksen, että ihminen aistii huonetilan yhtä lämpimäksi, jolloin säästöä syntyy 6-12% ja samoihin mennään.

        On parempi lämmittää lattiaa, jos ei kulje reinot jalassa jatkuvasti.

        Monet vannoutuneet lattialämmityksen vastustajat liputtavat suihkussa lattialämmityksen puolesta, mutta jostain syystä muualla se on hillitön riski. Useimpiin vanhoihin taloihin on suihkutilaan asennettu lattialämmitys. Muoti kestänyt joitakin vuosikymmeniä. Koskakohan menee ohi?

        Lattialämmitys mahdollistaa myös halvemmat energiantuottotavat kuten PILP, MLP, VLP ja aurinkoenergia.

      • The_Rat
        Että pilvessä taas kirjoitti:

        Punainen pili on taas pilvissä.

        Kyllä termostaatit mittaavat edelleen samalla tavalla huoneilman lämpötilaa kuin ennenkin.

        Vesivuoto vaatii rakenteiden kuivaamista. Samoin kuin patteritaloissa jossa putket on vedetty rakenteiden sisään, kuten tyypillisesti on tehty.

        Nykyiset muoviputket eivät ruostu ja noiden vuotaminen vaatii jonkun ulkouolisen rasituksen, kuten naula, tai ruuvi vuotaakseen. Pätee yhtä hyvin pattereihin.

        Jos lattia menee pimeäksi, niin aivan samalla tavalla voi niitata seinään sen sähköpatterin oli sitten patteri-, tai lattialämmitys.

        Lattialämmitys häviää hyötysuhteessa n. 15%, mutta toisaalta lattialämmitys mahdollistaa parin asteen tiputuksen, että ihminen aistii huonetilan yhtä lämpimäksi, jolloin säästöä syntyy 6-12% ja samoihin mennään.

        On parempi lämmittää lattiaa, jos ei kulje reinot jalassa jatkuvasti.

        Monet vannoutuneet lattialämmityksen vastustajat liputtavat suihkussa lattialämmityksen puolesta, mutta jostain syystä muualla se on hillitön riski. Useimpiin vanhoihin taloihin on suihkutilaan asennettu lattialämmitys. Muoti kestänyt joitakin vuosikymmeniä. Koskakohan menee ohi?

        Lattialämmitys mahdollistaa myös halvemmat energiantuottotavat kuten PILP, MLP, VLP ja aurinkoenergia.

        > Lattialämmitys häviää hyötysuhteessa n. 15%

        Tarkoitit kai, että vesikiertoinen lattialämmitys häviää hyötysuhteessa? Itselläni ainakin on sähkövastukset lattiassa ja hyötysuhteen pitäisi olla aika tarkkaan 100% (ellei lasketa ylimääräistä poistumaa lattian alta). Anturit toki mittaavat sekä lattian että huoneilman lämpötilaa - osassa kämpästä pelkän lattian.

        Punaiselle pilvelle voisi kyllä todeta, että ennen oli ennen ja nyt on nyt. Nykyään on moni asia paremmin kuin ennen, kuten vaikkapa lattialämmitys. Viimeksi tänään aamulla jäin tuota miettimään, kun puolisen tuntia talsin paljain jaloin ympäri asuntoa. Ei tarvitse villasukkia ja huonelämpötila on ihan mukava 21 astetta.

      • Että pilvessä taas
        The_Rat kirjoitti:

        > Lattialämmitys häviää hyötysuhteessa n. 15%

        Tarkoitit kai, että vesikiertoinen lattialämmitys häviää hyötysuhteessa? Itselläni ainakin on sähkövastukset lattiassa ja hyötysuhteen pitäisi olla aika tarkkaan 100% (ellei lasketa ylimääräistä poistumaa lattian alta). Anturit toki mittaavat sekä lattian että huoneilman lämpötilaa - osassa kämpästä pelkän lattian.

        Punaiselle pilvelle voisi kyllä todeta, että ennen oli ennen ja nyt on nyt. Nykyään on moni asia paremmin kuin ennen, kuten vaikkapa lattialämmitys. Viimeksi tänään aamulla jäin tuota miettimään, kun puolisen tuntia talsin paljain jaloin ympäri asuntoa. Ei tarvitse villasukkia ja huonelämpötila on ihan mukava 21 astetta.

        D5:ssa katsotaan 100%, jos 100% lämmöstä tule sisälle. Lattialämmityksessä osa tehosta hukkuu siihen, että lattian läpi karkaa energiaa (enemmän kuin esim. pattereilla) ja vesikiertoisessa ja lisäksi siihen, että lämmönsiirto tuonne lattiaankin hukkaa osan energiasta. Tämä on sinänsä aika outoa, koska pääsääntöisesti nuo jakotukit ym. sijaitsevat sisätiloissa, joten niidenkin luulisi tulevan talon lämmitykseen hyödyksi.

        Vesikiertoisessa patterilämmityksessä sama siirtoenergia katsotaan menevän hukkaan. Patterilämmityksen siirtoputket tosin yleensä kulkevat lattian alla, joten olettaisi tuon hukkaavan enemmän. Aika olematon ero joka tapauksessa.

        Yllä oleva omaa tulkintaa D5:sta. Googlella löytyvät ja voi tulkita haluamallaan tavalla.

        Sinänsä mielenkiintoista näissä lämmityskeskusteluissa on mukavuus mistä mainitsit. Mukavuuden arvo tuntuu olevan tänne kirjoittavilla nolla. Kun mukavuudella ei ole merkitystä, niin olettaisi kaikilla oleva sisälämpötila 15 astetta maksimissaan. Kaikki tuon yli menevä on vain mukavuutta.

      • 3+19

        "Sähkölämmitys pattereilla tuottaa samalla ennergiamäärällä lämpöä liki 20 % enemmän kuin vesikiertoinen lattialämmitys (rakentamismääräyskokoelma D 5). On parempi lämmittään huoneilmaa kuin rakenteita. No, jokainen taaplaa tyylillään. "

        Ja mitä merkitystä tällä on, jos kulutus on 1000kWh vuodessa, kuten sinulla tuntuu olevan?

    • punainenpilvi

      Pilvessäpä hyvinkin. Vertailu oli vesikiertoinen lattialämmitys / sähköpatterit.Tässä D 5 hyötysuhteet ovat 80 % ja 95 %.

      Mutu tutkimus on antanut tuloksen, että patterilämmityksessä huoneen lämpötilaa voi laskea koska lämmön lähde on lähempänä ihmisen aistielimiä.

      • Että pilvessä taas

        Ihminen kokee matalalämmityksen miellyttävämmäksi. Toisaalta mukavuuden arvohan on nolla. Vastaavasti pistemäinen lämmitys mielletään epämiellyttäväksi. Asiasta löytyy tietoa esim. Motivan sivuilta, kuten huonelämpötilan tiputtamisesta lattialämmityksessä. Toisaalta nuohan ovat Motivan mutua.

        Patterilämmitys on lähempänä ihmisen aistielimiä, jos oleilee patterin vieressä jalat pöydällä. Ei muuta kuin feng shuita vain kehiin sisustamisessa.

        Energiatehokkain ratkaisu on siirrettävä patteri saman viltin alla mihinkä on kääriytyneenä sohvalla. Lattialämmitystä varten on lattiassa kuvioidut kohdat jotka ovat vain lämmitetyt sohvan ja jääkaapin välillä.

    • punainenpilvi

      Ainakin minulla on saunan, kylpyhuoneen, kodinhoitohuoneen ja yhden WC:n lämmitys lattiasähköllä. Muu osa 'kartanosta' on muulla järjestelmällä. Kyllä me lattialämmittäjät osataan verrata järjestelmiä keskenäänkin.

      • Että pilvessä taas

        Aivan pakko kysä. Miksi haluat lämmittää rakenteita?

    • punainen pilvi

      Kun minulla ei ole kaikki kotona!?

    • geherhwrth

      "pikkupakkasilla, ja lumiset kengät sulaessaan jättävät lattian pitkäksi ajaksi märäksi...Myös pesutiloissa sama ongelma"


      Käytä eteismattoa ja tehosta ilmavaihtoa. Poistoventtileitä pitäisi olla pesutiloissa joten iv kyllä kuivaa nopeasti ilman lattialämmitystä.

      Kyllä nykytaloa voi aivan hyvin lämmittää ilman lattialämmitystäkin e-suomessa toukokuusta-joulukuulle, esmes leivinuunin avulla.

    • alspe

      Patterilämmityksellä lattia olisi vielä kylmempi. Vai haluatko, että lämmitystä kuluisi enemmän jotta lattia olisi lämmin?

      Sitä paitsi, lattia kannattaa kuivata mekaanisesti eikä kuivata sitä lämmöllä. Veden haihdutus vie paljon tehoa.

    • Rakentaja 2009

      Nykytaloissa (matalaenergiatalo ) ei lattialämpöä voi koko huoneistossa nostaa mukavuusalueelle 24 -26 ( laminaatti / kivilattiat ) joten silloin pitää valita pääosaan asuntoa puu, parketti tai korkki lattia jos huonelämpötila halutaan pitää 21-22 asteen tasolla. Patterilämmitys ( sähkö ) on energiatehokkain lämmönjako asunnossa hyötysuhde100%.
      Sähkölämmitys lattiassa antaa mahdollisuuden helposti ohjata huonekohtaisesti / lattiamateriaalin mukaan lämmitystä. Lattialämmityksen hyötysuhde on 80-90%
      riippuen jakotavasta. Itse ohjaan lattialämmitystä seuraavasti.
      - kivilattiat pelkkä lattiatermostaatti 25
      - parketit lattiatermostaatti säätö 18 - 27 ja huonetermostaatti 21. Tällöin ei lattia mene lämmityskaudella koskaan aivan kylmäksi ja huonetermostaatti huolehtii ettei tule liian lämmin ja lattialämmitystermostaatti että lattian lämpötila ei laske alle 18 asteen.

      • Mataenergiatalo 2006

        18 astetta lattiassa on yksinkertaisesti kylmä oli pintamateriaali mikä tahansa.

        Huonekohtainen säätö on vesikiertoisessakin. Poikkeus on jos haluaa jostain huoneesta huomattavasti lämpimämmän kuin muun talon, eikä ulkona ole kovin kylmä. Tällöin veden lämpötila ei ole tarpeeksi lämmintä.


        Itsellä
        - Kivilattiat: Lattiatermari 25 (piirin aukiolon alaraja) ja lisäksi huonetermari 24
        - Parketti: Useimmissa huoneissa pelkästään huonetermari 23

        Termarit eivät aja piiriä kiinni juuri koskaan normioloissa, eli käyrästö on hyvä. Poikkeuksia ovat takan käyttö, paljon vieraita pitkän aikaa, sekä keväisin auringonpaiste.

        Keittiö, ruokailutila ja aula kiveä, sekä muut tilat parkettia.

        Säätämistä noissa oli, mutta kun tulivat kuntoon ovat noin saaneet olla siitä saakka.

      • Rakentaja 2009
        Mataenergiatalo 2006 kirjoitti:

        18 astetta lattiassa on yksinkertaisesti kylmä oli pintamateriaali mikä tahansa.

        Huonekohtainen säätö on vesikiertoisessakin. Poikkeus on jos haluaa jostain huoneesta huomattavasti lämpimämmän kuin muun talon, eikä ulkona ole kovin kylmä. Tällöin veden lämpötila ei ole tarpeeksi lämmintä.


        Itsellä
        - Kivilattiat: Lattiatermari 25 (piirin aukiolon alaraja) ja lisäksi huonetermari 24
        - Parketti: Useimmissa huoneissa pelkästään huonetermari 23

        Termarit eivät aja piiriä kiinni juuri koskaan normioloissa, eli käyrästö on hyvä. Poikkeuksia ovat takan käyttö, paljon vieraita pitkän aikaa, sekä keväisin auringonpaiste.

        Keittiö, ruokailutila ja aula kiveä, sekä muut tilat parkettia.

        Säätämistä noissa oli, mutta kun tulivat kuntoon ovat noin saaneet olla siitä saakka.

        Ala rajoitus on sen tähden että lattia ei mene koskaan aivan kylmäksi. Minulla on parketilla pinnan lämpömittaus ja sen parketin lämpötila on 20 ja 22,8 aseteen välillä 22,8 kovimmilla pakkasilla. Asunnossa kivilattiaa noin 30% loput parkettia.
        Takan käyttö ja vieraat nostavat tietenkin huonelämpötilaa koska kivilattiat eivät reakoi lisälämpöön. Näiden kokemusten perusteella tulee väkisin mieleen onko järkevää asentaa tiloihin joissa on puu, parketti tai korkki lattia lattialämmitystä.

      • Mataenergiatalo 2006
        Rakentaja 2009 kirjoitti:

        Ala rajoitus on sen tähden että lattia ei mene koskaan aivan kylmäksi. Minulla on parketilla pinnan lämpömittaus ja sen parketin lämpötila on 20 ja 22,8 aseteen välillä 22,8 kovimmilla pakkasilla. Asunnossa kivilattiaa noin 30% loput parkettia.
        Takan käyttö ja vieraat nostavat tietenkin huonelämpötilaa koska kivilattiat eivät reakoi lisälämpöön. Näiden kokemusten perusteella tulee väkisin mieleen onko järkevää asentaa tiloihin joissa on puu, parketti tai korkki lattia lattialämmitystä.

        Tuonhan takia tuo alaraja on.

        Kyllä itsestä ja useimmista muista parketti tuntuu kylmältä, jos se on 20-21 asteinen.

        Huonoin valinta reagointinopeudessa on laatat betonivalussa ja kevytrakenteinen talo. Kivitalo tasaa lämpötilaeroja, joten lattian hitaus tasoittuu. Ei ole ollut onglemia asian suhteen asuinaikana lämmityskautena.

        Sinänsä saivartelua reagoinnin hitaudesta, jos lattian lämpötila on mainitsemasi 21 astetta. Jos huonelämpötila nousee 21 asteeseen, niin lattia ei enää lämmitä yhtään ja huonelämpötilan noustessa sen yli lattia jo jäähdyttää tilaa.

        Meillä makkarit ovat yläkerrassa ja niissä parketti. Yläkerran lattiat tuntuvat vilpoisemmilta (ja usein jopa kylmiltä) kuin muun talon lattiat. Asiaan vaikuttaa ehkä eniten se, että makkareissa lämpötila on 2 astetta pienempi kuin muualla talossa. Se, että tuolla ei lattialämmitystä olisi tekisi noista entistä viileämmät. En keksi syytä miksi jättäisin sieltä lattialämityksen pois.


        Mitä aloitukseen tulee, niin useimmat tapaukset lienevät väärää suunnittelua, toteutusta, tai käyttöä.

        - Mainitsemasi lattia ja/tai huonetermostaatit tuntuvat puuttuvat.
        - Säätö on tekemättä, jolloin termostaatit katkovat lämmitystä.
        - Kivilattiaa liikaa suhteessa lämmitystarpeeseen
        - Lämmitetään takalla, jolloin lattia on kylmä oli lämmönjako mikä tahansa, tai vaihtoehtona sisäilma kuuma. Takan kanssa nykytaloissa tulee joka tapauksessa helposti kuuma jos takka ei ole varaava, massiivinen ja villat välissä.
        - Käyttösähkö on mukavuusmielessä tarkempaa, eli ne halogeenit eivät pelkästään kuluta sähköä, vaan lämmittävät taloa ja se on lattiasta pois
        - IV:n jälkilämmitys liian isolla, tai pienellä

        Itsellä esim. -20 asteen pakkasessa neliötä kohden lämmitystarve on muistaakseni n. 30W. Jos eteisaulassa on 8kpl halogeeneja katossa a 25W, niin nuo riittävät aulan lämmittämiseen ilman varsinaista lämmitystä.

      • Rakentaja 2009
        Mataenergiatalo 2006 kirjoitti:

        Tuonhan takia tuo alaraja on.

        Kyllä itsestä ja useimmista muista parketti tuntuu kylmältä, jos se on 20-21 asteinen.

        Huonoin valinta reagointinopeudessa on laatat betonivalussa ja kevytrakenteinen talo. Kivitalo tasaa lämpötilaeroja, joten lattian hitaus tasoittuu. Ei ole ollut onglemia asian suhteen asuinaikana lämmityskautena.

        Sinänsä saivartelua reagoinnin hitaudesta, jos lattian lämpötila on mainitsemasi 21 astetta. Jos huonelämpötila nousee 21 asteeseen, niin lattia ei enää lämmitä yhtään ja huonelämpötilan noustessa sen yli lattia jo jäähdyttää tilaa.

        Meillä makkarit ovat yläkerrassa ja niissä parketti. Yläkerran lattiat tuntuvat vilpoisemmilta (ja usein jopa kylmiltä) kuin muun talon lattiat. Asiaan vaikuttaa ehkä eniten se, että makkareissa lämpötila on 2 astetta pienempi kuin muualla talossa. Se, että tuolla ei lattialämmitystä olisi tekisi noista entistä viileämmät. En keksi syytä miksi jättäisin sieltä lattialämityksen pois.


        Mitä aloitukseen tulee, niin useimmat tapaukset lienevät väärää suunnittelua, toteutusta, tai käyttöä.

        - Mainitsemasi lattia ja/tai huonetermostaatit tuntuvat puuttuvat.
        - Säätö on tekemättä, jolloin termostaatit katkovat lämmitystä.
        - Kivilattiaa liikaa suhteessa lämmitystarpeeseen
        - Lämmitetään takalla, jolloin lattia on kylmä oli lämmönjako mikä tahansa, tai vaihtoehtona sisäilma kuuma. Takan kanssa nykytaloissa tulee joka tapauksessa helposti kuuma jos takka ei ole varaava, massiivinen ja villat välissä.
        - Käyttösähkö on mukavuusmielessä tarkempaa, eli ne halogeenit eivät pelkästään kuluta sähköä, vaan lämmittävät taloa ja se on lattiasta pois
        - IV:n jälkilämmitys liian isolla, tai pienellä

        Itsellä esim. -20 asteen pakkasessa neliötä kohden lämmitystarve on muistaakseni n. 30W. Jos eteisaulassa on 8kpl halogeeneja katossa a 25W, niin nuo riittävät aulan lämmittämiseen ilman varsinaista lämmitystä.

        Selvennän vielä asiaa.
        Todelliset matalaenergiatalot tarvitsevat niin vähän lämpö että esim. minun tapauksessa kun haluan pitää kivilattiat mielyttävän lämpiminä ei parkettialue lämpene yli 22, koska huonetermostaatti rajaa lämmöntarpeen. Jos haluaisin parkettialueen lämpimämmäksi pitäisi hyväksyä korkeampi sisälämpötila. Itselläni on myös makuuhuone viileämpi mutta en ole mitannut sen lattian pintalämpötilaa. Uusissa taloissa tuo halogeeni lämmitys häviää ledien korvatessa ne.
        Olet oikeassa että nykytalot pitäisi suunnitella kokonaisvaltaisesti, mutta mistä löydät sellaisen suunnittelijan, hyväksyykö rakentajat hänen ratkaisunsa koska sisustus ja ulkonäkö ajavat taloudellisuuden ja toimivuuden edelle.

      • Mataenergiatalo 2006
        Rakentaja 2009 kirjoitti:

        Selvennän vielä asiaa.
        Todelliset matalaenergiatalot tarvitsevat niin vähän lämpö että esim. minun tapauksessa kun haluan pitää kivilattiat mielyttävän lämpiminä ei parkettialue lämpene yli 22, koska huonetermostaatti rajaa lämmöntarpeen. Jos haluaisin parkettialueen lämpimämmäksi pitäisi hyväksyä korkeampi sisälämpötila. Itselläni on myös makuuhuone viileämpi mutta en ole mitannut sen lattian pintalämpötilaa. Uusissa taloissa tuo halogeeni lämmitys häviää ledien korvatessa ne.
        Olet oikeassa että nykytalot pitäisi suunnitella kokonaisvaltaisesti, mutta mistä löydät sellaisen suunnittelijan, hyväksyykö rakentajat hänen ratkaisunsa koska sisustus ja ulkonäkö ajavat taloudellisuuden ja toimivuuden edelle.

        "Todelliset matalaenergiatalot tarvitsevat niin vähän lämpö että esim. minun tapauksessa kun haluan pitää kivilattiat mielyttävän lämpiminä ei parkettialue lämpene yli 22, koska huonetermostaatti rajaa lämmöntarpeen. Jos haluaisin parkettialueen lämpimämmäksi pitäisi hyväksyä korkeampi sisälämpötila."

        Tällä tarkoittanet sitä, että laatoitetulta alueelta karkaa lämpö muualle. Näin onkin, jos tila on yhtenäistä. Meillä koko yläkerta on parkettia ja siellä lattia saisi olla lämpimämpi. Lämmintä ei sinne alhaalta juurikaan tule, koska IV:n tuloista isompi osa on siellä verrattuna poistoihin .

        Oleskelukerroksessa olohuone on meillä parkettia, eikä se tunnu niin viileältä. Tilanteen selittänee tuo kahden asteen huoneilman ero.

        Piti oikein käydä mittaamassa laadukkaalla Lidlin infrapunamittarilla.

        Oleskelukerros
        --------------------
        Huoneilma 23,6
        Laatta 24,6
        Parketti 23,6
        => Lattiat tuntuvat kaikki mukavilta

        Yläkerta
        -----------
        Huoneilma 22
        Parketti 22,5
        => Lattiat tuntuvat viileiltä

        Heitto ei ole kuin asteen verran parketissa mikä tuntuu itsestä mukavalta ja mikä ei. Herkkänä aistimena omat tassut.

        Tuo on totta, että sähkölaitteiden kehittyessä ongelma poistunee. Nykyään usean laitteen ongelmana on iso sähkönkulutus. Eipä tuolla ole paljoakaan ollut merkitystä kun kaikki on muuttunut lämmöksi, joka tullut hyötykäyttöön, mutta tulevaisuudessa niiden tuottama lämpö muuttuu epämukavuudeksi.

        Tulevaisuudessa kun passiivitaloista tulee tavallisten ihmisten asuntoja, niin laitteiden sähkönkulutuksella on jo iso merkitys. Osasta tiloista tulee muuten ongelmallisen kuumia, jos tätä ei huomioi. Huomioiminen pitää tehdä sekä suunnittelussa, että laitteiden hankinnassa, sekä käytössä.

        Tällaisia laitteita ovat esim. perinteinen kuivausrumpu, teho PC, tai kotiteatteri. Kaikki tuottavat niin paljon lämpöä, että ylikuumentavat oman tilansa myös talvella.

        Lämmitysenergian säästö muuttuu kuluiksi kun joutuu hankimaan laitteita jotka kuluttavat vähän sähköä. Vielä isommin talotekniikassa jossa asian joutuu ottamaan huomioon niin, että liikalämpö poistetaan ulos, käyttöveteen, tai muihin tiloihin. Ei ole halpaa. Suunnittelu saa aivan uuden lähtötilanteen.

        Tähän asti, kuten täälläkin, puhutaan vain talon lämmityksestä, kun tulevaisuudessa tulee asia muuttumaan tietyn tilan lämmitykseksi, tai viilennykseksi. Talo ei ole enää lämmitettävä kokonaisuus, vaan eri tilat vaativat erilaiset ratkaisut.

        Ylläolevaa jaaritusta 6,5v asumiskokemuksen jälkeen silloisesta matalaenergiatalosta, joka lienee nykyinen normitalo.

    • vesipeto

      En ole koskaan mitannut lattian lämpötilaa. Meillä ei asuta lattiassa. Veden lämpö on jatkuvassa seurannassa. On epämiellyttävää jos kädet ovat kylmänä. Käsien pesuvesi pitää olla 40 astetta tai yli. Siilä pärjää.

      • Löytyhän sekin

        Et asua lattiassa, mutta selvästi viemärissä kun veden lämpötila on jatkuvassa seurannassa.

      • weqweeqwe
        Löytyhän sekin kirjoitti:

        Et asua lattiassa, mutta selvästi viemärissä kun veden lämpötila on jatkuvassa seurannassa.

        asut vissiin hanan alla vai lämmitteletkö kylmiä käsiä kuuman veden alla koko ajan?

    • vesipeto

      Huumori on näköjään vaikea laji ainakin joillekin.

    • passiivinokinenä

      Viestiketjussa höpöttää pari nokinaamaista puun käryttäjää, jotka kutsuvat taloaan passiivitaloksi. Naama noessa tungetaan puuta uuniin ja ihmetellään sitten kun lattiat vetävät viileiksi.

      Minulla on vuoden vanha talo, joka menee passiivitalon spekseihin. Vesikiertoinen lattialämmitys ja maalämpöpumppu (6kW). Pintamateriaaleina laminaatti (140m2) ja laatta (90m2) kosteat tilat laatalla.

      Markkinamiehet yrittävät kusettaa rakentajoa kauppaamalla esim. tuloilmasähkölämmittimiä, joilla "ei lämmitetä" rakenteita.

      • analyysi
      • analyysi, jatkuu

        "Markkinamiehet yrittävät kusettaa rakentajoa kauppaamalla esim. tuloilmasähkölämmittimiä, joilla "ei lämmitetä" rakenteita""

        Ei ole sulla edes matalenergiataloa, jos rakenteita pitää lämmitää. Kunnon talossa riittävä huonelämpö lämmittää myös lattiat.

        Koska lattialämmitysveden lämpö ei riitä tarpeeksi tehokkaaseen vesipatteriin kovilla pakkaskeleillä, niin sähkövastus on ainoa vaihtoehto tuloilman jälkilämmitykseen.

      • Taas yksi voittaja

        Passiivitalo maalämpöpumpulla :D

    • mittaukset esiin

      Te idiootit ette vieläkään ymmärrä että passiivitalon speksit täyttävä (virkamiesten keksimä laskennallinen kulutus, joka on eristefirmojen lobbaama) talo tarvitsee edelleen lämmitystä.

      Tuossa http://passiivi.fi/sivu/etusivu

      Ekana vuonna mennyt 12000kWh ja tokana vuonna naama noessa vajaa 8000kWh.

      Tässä 280m2 menee ilman ainuttakaan puuta 8300kWh sisältäen kaiken ostoenergian. Nytkin kotiautomaation mukaan menee lattioihin 25.4 asteista vettä, ulkolämpötila 3.4 astetta ja sisälämpötila olohuoneessa 22.4 astetta.

      "Kunnon talossa riittävä huonelämpö lämmittää myös lattiat."

      Päiväuni, jonka kumoamiseen riittää maalaisjärki.

      • jdghjgfj

        "Te idiootit ette vieläkään ymmärrä että passiivitalon speksit täyttävä (virkamiesten keksimä laskennallinen kulutus, joka on eristefirmojen lobbaama) talo tarvitsee edelleen lämmitystä."

        Uskovaiset ei ymmärrä, että passiivitalo tarkoittaa nollaenergiataloa ja suomessa se on fysikaalinen mahdottomuus.

        "Tässä 280m2 menee ilman ainuttakaan puuta 8300kWh sisältäen kaiken ostoenergian. Nytkin kotiautomaation mukaan menee lattioihin 25.4 asteista vettä, ulkolämpötila 3.4 astetta ja sisälämpötila olohuoneessa 22.4 astetta."

        Ei mene 10-15 vuoden päästä ja luvassa on kallis remontti.

        http://media.folksam.se/sv/2012/01/02/folksam-granskar-trasiga-varmepumpar-fortsatter-oka/

        Tiensä päässä olevia lämpöpummputaloja ei kukaan täysipäinen osta.

        "Kunnon talossa riittävä huonelämpö lämmittää myös lattiat."

        Päiväuni, jonka kumoamiseen riittää maalaisjärki. "

        Maalaisjärkeä ei uskovaisille ole, laminaattilattia, 8 cm betonia ja sen alla 20cm epsiä ja tuulettuva alapohja niin lattia lämpenee huoneilmalla.

    • jarki esiin

      http://passiivi.fi säästäisi vuodessa maalämpöpumpulla max 4000kWh, eli noin 500€. Siinä päiväunta kerrakseen. Jokainen voi miettiä omalla kohdallaan mutta joku neropatti on sanonut, että laadukas talo ei maalämpöpumppua tarvitse, suora sähkö on kaikilla mittareilla vahvoilla.

      • hölynpölyä tuo

        Joku taso pitäisi noissa linkeissäkin olla, että voisi jonkun kuvitella ottavan ne vakavasti.

      • Rakentaja 2009
        hölynpölyä tuo kirjoitti:

        Joku taso pitäisi noissa linkeissäkin olla, että voisi jonkun kuvitella ottavan ne vakavasti.

        Kauas alkuperäisestä aiheesta on kirjoitukset siirtyneet.
        Haluan korjata omassa tekstissäni olevaa virhettä (perustui omaan alkuperäiseen suunnitelmaan jonka käyttöönotossa olin muuttanut)
        Päätin kirjoittaa korjauksen siksi että jos joku lukee täitä keskusteluja todellisen tiedon ja hyödyn saamiseksi.
        Kiitokset Matalaenergia 2006 kirjoittajalle asiaan paneutumiselle.

        - parketit lattiatermostaatti säätö 18 - 27 ja huonetermostaatti 21. Tällöin ei lattia mene lämmityskaudella koskaan aivan kylmäksi ja huonetermostaatti huolehtii ettei tule liian lämmin ja lattialämmitystermostaatti että lattian lämpötila ei laske alle 18 asteen.

        Todellinen asettelu on lattiatermostaateilla 20 - 27

      • 3+4
    • arvotalo

      Hyvin tehdyn kivitalon arvoa ei kannata laskea maalämpö yms. pumpuilla.

      • wwewewew

        eihän maalämpöpumppu maksa juuri mitään ja vielä vähemmän tulevaisuudessa suhteessa muihin rakennus tai remonttikuluihin.

      • uskonnotalas
        wwewewew kirjoitti:

        eihän maalämpöpumppu maksa juuri mitään ja vielä vähemmän tulevaisuudessa suhteessa muihin rakennus tai remonttikuluihin.

        "wihän maalämpöpumppu maksa juuri mitään"

        15 000 euroa on 10% 150 000 eur taloprojektissa, ett ä kyllä se vaan maksaa.

        "vielä vähemmän tulevaisuudessa suhteessa muihin rakennus tai remonttikuluihin. "

        Tuosta ei ole mitään näyttöä. Verotuksen ja kustannusten nousu koskee myös lämpöpumppubisnestä ja maalämpöä sita vasta rakennetaankin kaivoineen ja peltoputkistoineen.

      • lopeta uskis
        uskonnotalas kirjoitti:

        "wihän maalämpöpumppu maksa juuri mitään"

        15 000 euroa on 10% 150 000 eur taloprojektissa, ett ä kyllä se vaan maksaa.

        "vielä vähemmän tulevaisuudessa suhteessa muihin rakennus tai remonttikuluihin. "

        Tuosta ei ole mitään näyttöä. Verotuksen ja kustannusten nousu koskee myös lämpöpumppubisnestä ja maalämpöä sita vasta rakennetaankin kaivoineen ja peltoputkistoineen.

        Tosiuskovaisen hintoja. Kova hinku vääristää asioita puhumalla paskaa.

      • usknnotalas
      • koska alkaa
        usknnotalas kirjoitti:

        15 keur maksaa mlp järjestelmä lämpöpumpuineen ja kaivoineen.
        http://www.techeat.fi/maalammon-hinta-yleisimmat-kysymykset/
        "leensä maalämmön hinta liikkuu 13 000–15 000 € tienoilla
        "

        Minulle voit tulla heti tekemään pari tuollaista 150 000 euron taloa. Neliöitä tuossa lienee 200 paikkeilla tuon maalämpöhinnan perusteella.

      • +++
        koska alkaa kirjoitti:

        Minulle voit tulla heti tekemään pari tuollaista 150 000 euron taloa. Neliöitä tuossa lienee 200 paikkeilla tuon maalämpöhinnan perusteella.

        Tee itse vaan, niin huomaat miten 150 000 euroa riittää talonrakennusprojektiin.

      • niinpä niin
        +++ kirjoitti:

        Tee itse vaan, niin huomaat miten 150 000 euroa riittää talonrakennusprojektiin.

        Ja maalämpö otetaan kalleimman mukaan tekemättä mitään? Mitä ylempänä luki tuosta vääristelystä? Ja 150k et tee yli 90m2 laadukasta taloa, vaikka tekisit kaiken itse ilman mitään apua.

      • fddsadfa
        niinpä niin kirjoitti:

        Ja maalämpö otetaan kalleimman mukaan tekemättä mitään? Mitä ylempänä luki tuosta vääristelystä? Ja 150k et tee yli 90m2 laadukasta taloa, vaikka tekisit kaiken itse ilman mitään apua.

        Saa, jos ei tontin hintaa oteta huomio tai sitten saa jostaa muutamalla donalla tonitn. 1000 eur/m2 on hinta suunnilleen itse tehden.

      • Työttömille hupia
        fddsadfa kirjoitti:

        Saa, jos ei tontin hintaa oteta huomio tai sitten saa jostaa muutamalla donalla tonitn. 1000 eur/m2 on hinta suunnilleen itse tehden.

        800€/m2 saa jo laadukkaan talon. Hullua maksaa 100€/m2, jos itse pystyy tekemään.

      • sdfgsdfg
        Työttömille hupia kirjoitti:

        800€/m2 saa jo laadukkaan talon. Hullua maksaa 100€/m2, jos itse pystyy tekemään.

        ei hartiapankkirakentaja todellakaan ole mikään työtön, joten älä viitsi loukata raharikkaita.

      • muuta viroon
        fddsadfa kirjoitti:

        Saa, jos ei tontin hintaa oteta huomio tai sitten saa jostaa muutamalla donalla tonitn. 1000 eur/m2 on hinta suunnilleen itse tehden.

        "1000 eur/m2 on hinta suunnilleen itse tehden. "

        Jos nyt jätetään ne älvsbyy/ikea tasoiset ratkaisut pois. Tai no tuohon hintaan täytyy osa tavaroista hakea kaatopaikalta. Lopeta paskanjauhaminen.

      • Työttömille hupia
        sdfgsdfg kirjoitti:

        ei hartiapankkirakentaja todellakaan ole mikään työtön, joten älä viitsi loukata raharikkaita.

        Ei sitä kenelläkään muulla ole aikaa vuolla kaappiin nuppeja käytetyistä lavoista ja sahata omat puut pokasahalla omasta metsästä.

      • Markkinahinta
        koska alkaa kirjoitti:

        Minulle voit tulla heti tekemään pari tuollaista 150 000 euron taloa. Neliöitä tuossa lienee 200 paikkeilla tuon maalämpöhinnan perusteella.

        Soita talotehtaalle. He aloittavat huomenna.

      • jaa ei löydy
        Markkinahinta kirjoitti:

        Soita talotehtaalle. He aloittavat huomenna.

        Numero kiitos.

      • 45+33
        Työttömille hupia kirjoitti:

        Ei sitä kenelläkään muulla ole aikaa vuolla kaappiin nuppeja käytetyistä lavoista ja sahata omat puut pokasahalla omasta metsästä.

        Moni on rakentanut talonsa palkkatyön ohella joten lopeta skeidanjauhanta.

      • lopetaskeidanjauho
        muuta viroon kirjoitti:

        "1000 eur/m2 on hinta suunnilleen itse tehden. "

        Jos nyt jätetään ne älvsbyy/ikea tasoiset ratkaisut pois. Tai no tuohon hintaan täytyy osa tavaroista hakea kaatopaikalta. Lopeta paskanjauhaminen.

        On esitetty, että valmistalo maksaa 2500 eur/m2, työkulut ovat puolet taloprojektista, joten 1000 eur/m2 on faktaa harkkotaloprojektissa.

      • Työttömille hupia
        45+33 kirjoitti:

        Moni on rakentanut talonsa palkkatyön ohella joten lopeta skeidanjauhanta.

        Mutta hinta ei riitä tarvikkeisiin, vaikka oman työn hinta on tasan nolla.

        Ainoa vaihtoehto on silloin, että osan tarvikkeista tekee itse halvemmista raaka- aineista. Ja ainoastaan työttömillä on aikaa jukertaa kaapinnuppeja itse ja kaivella laipolla perustuksille monttua.

        Niillä jotka oikeasti rakentavat on aika niin kortilla, että kyseiseeen puuhasteluun ei ole aikaa.

        Neliöhintaa laskee talon koko. Ne jotka rakentavat 300m2 tuskin asentelevat tarjouslaminaattia ja sähköpattereita älvarin ylijäämävarastosta.

        Luvat ja liittymämaksut nousevat niin kalliiksi, että vaikka pystyttäisi tontilleen soputeltan, niin silti menee kustannukset yli.

        Kolmas valmistui tuossa 3 vuotta siten, joten jotain kokemustakin asiasta löytyy.

      • Työttömille hupia
        lopetaskeidanjauho kirjoitti:

        On esitetty, että valmistalo maksaa 2500 eur/m2, työkulut ovat puolet taloprojektista, joten 1000 eur/m2 on faktaa harkkotaloprojektissa.

        Työkulut ovat kolmannes talon hinnasta. Mistä tuon puolet saat?

        Asiasta löytyy aivan ilmaisia laskureita monelta eri taholta. Noista selviää sekä rakennushinta, että työn osuus.

      • Työttömille hupia
        Työttömille hupia kirjoitti:

        Työkulut ovat kolmannes talon hinnasta. Mistä tuon puolet saat?

        Asiasta löytyy aivan ilmaisia laskureita monelta eri taholta. Noista selviää sekä rakennushinta, että työn osuus.

        Rakannuttaminen maksaa nykyään n. 2000€/m2 ja itse kaikki tehden mitä lain mukaan pystyy 1300€/m2.

        Näin kun talon koko pyörii jossain 150m2 hujakoilla. Asian voi tarkistaa eri laskureilla, jotia löytyy sekä ilmaisia, että kaupallisia versioita, pankin lainatiskiltä jne.

      • vvvdd
        Työttömille hupia kirjoitti:

        Rakannuttaminen maksaa nykyään n. 2000€/m2 ja itse kaikki tehden mitä lain mukaan pystyy 1300€/m2.

        Näin kun talon koko pyörii jossain 150m2 hujakoilla. Asian voi tarkistaa eri laskureilla, jotia löytyy sekä ilmaisia, että kaupallisia versioita, pankin lainatiskiltä jne.

        Esitäppä sitten laskuri joka laskee hartiapankkiharkkotalon hinnaksi 1300 eur/m3.

      • wefwef
        Työttömille hupia kirjoitti:

        Mutta hinta ei riitä tarvikkeisiin, vaikka oman työn hinta on tasan nolla.

        Ainoa vaihtoehto on silloin, että osan tarvikkeista tekee itse halvemmista raaka- aineista. Ja ainoastaan työttömillä on aikaa jukertaa kaapinnuppeja itse ja kaivella laipolla perustuksille monttua.

        Niillä jotka oikeasti rakentavat on aika niin kortilla, että kyseiseeen puuhasteluun ei ole aikaa.

        Neliöhintaa laskee talon koko. Ne jotka rakentavat 300m2 tuskin asentelevat tarjouslaminaattia ja sähköpattereita älvarin ylijäämävarastosta.

        Luvat ja liittymämaksut nousevat niin kalliiksi, että vaikka pystyttäisi tontilleen soputeltan, niin silti menee kustannukset yli.

        Kolmas valmistui tuossa 3 vuotta siten, joten jotain kokemustakin asiasta löytyy.

        "Kolmas valmistui tuossa 3 vuotta siten, joten jotain kokemustakin asiasta löytyy. "

        Tuularia sitten ketuttaa niin ketusti hrtaipankkitalot. Mitäs olit niun tyhmä ja kädetön että olet maksanut muille.

      • Työttömille hupia
        wefwef kirjoitti:

        "Kolmas valmistui tuossa 3 vuotta siten, joten jotain kokemustakin asiasta löytyy. "

        Tuularia sitten ketuttaa niin ketusti hrtaipankkitalot. Mitäs olit niun tyhmä ja kädetön että olet maksanut muille.

        Olisiko haarakiilan aivopieruja. Kuulostaa niin samalta.

      • 324243
        Työttömille hupia kirjoitti:

        Olisiko haarakiilan aivopieruja. Kuulostaa niin samalta.

        kyllä kdettömnät olette niin hauskoja.

      • Työttömille hupia
        vvvdd kirjoitti:

        Esitäppä sitten laskuri joka laskee hartiapankkiharkkotalon hinnaksi 1300 eur/m3.

        Taitaa siellä taas olla aivoton tapaus. Kirjoita googleen "talo laskuri". Löytyy useita. Ja tuon jälkeen jatkat jotain lapsellista vinkunaa edelleen.

        Löytyy vaihtoehdot sille, että tekee kaiken itse, kuten löytyy myös vaihtoehto harkkotalolle.

    • u t o p i a a

      juu, tuolla summalla (150000€) ei tänä päivänä tehdä kuin maa pihatyöt! Normitalon rakennuttaminen maksaa nykyään 2500€m2 minimissään ( pihatyöt) ja silloin on käytetty jokapaikassa halvinta mahdollista, laadusta välittämättä.

      • hartiapankillapare

        "Normitalon rakennuttaminen maksaa nykyään 2500€m2 minimissään "

        Itse tekee, niin 1000 eurolla selviää, saa nukkau yönsä rauhassa ja ei ole työn ja pankin orja lopun ikää.

      • f a k t a aa

        "Normitalon rakennuttaminen maksaa nykyään 2500€m2 minimissään ( pihatyöt) ja silloin on käytetty jokapaikassa halvinta mahdollista, laadusta välittämättä. "

        Tuo on hyvä lähtökohta. Paitsi rakennuttamisen sijaan tuo menee hartiapankkirakentajalla. Rakennuttamalla 4500€/m2 on tämän hetken hinta normitalolle!

      • sdfsdfd
        f a k t a aa kirjoitti:

        "Normitalon rakennuttaminen maksaa nykyään 2500€m2 minimissään ( pihatyöt) ja silloin on käytetty jokapaikassa halvinta mahdollista, laadusta välittämättä. "

        Tuo on hyvä lähtökohta. Paitsi rakennuttamisen sijaan tuo menee hartiapankkirakentajalla. Rakennuttamalla 4500€/m2 on tämän hetken hinta normitalolle!

        "Rakennuttamalla 4500€/m2 on tämän hetken hinta normitalolle! "

        Eikä ole. Esim:
        http://www.etuovi.com/itempage/7559786?locale=en

        2500 eur/m2 on tuon hinta. 1000 eur jos tekisi itse.

      • virossa ehkä
        sdfsdfd kirjoitti:

        "Rakennuttamalla 4500€/m2 on tämän hetken hinta normitalolle! "

        Eikä ole. Esim:
        http://www.etuovi.com/itempage/7559786?locale=en

        2500 eur/m2 on tuon hinta. 1000 eur jos tekisi itse.

        "1000 eur jos tekisi itse."

        Niin varmaan :DDDDDD

      • Pölöt velkaiset
        f a k t a aa kirjoitti:

        "Normitalon rakennuttaminen maksaa nykyään 2500€m2 minimissään ( pihatyöt) ja silloin on käytetty jokapaikassa halvinta mahdollista, laadusta välittämättä. "

        Tuo on hyvä lähtökohta. Paitsi rakennuttamisen sijaan tuo menee hartiapankkirakentajalla. Rakennuttamalla 4500€/m2 on tämän hetken hinta normitalolle!

        Moro apina. Jopa valmistalot avaimet käteen saa 1200€/m2. Umpityhmä kaltaisesi apina maksaa pankkilainan avulla tuplahinnan.

      • sinä olet apina
        Pölöt velkaiset kirjoitti:

        Moro apina. Jopa valmistalot avaimet käteen saa 1200€/m2. Umpityhmä kaltaisesi apina maksaa pankkilainan avulla tuplahinnan.

        Näytä yksikin, niin päästään eteenpäin.

      • hölöpölö
        virossa ehkä kirjoitti:

        "1000 eur jos tekisi itse."

        Niin varmaan :DDDDDD

        On esitetty, että valmistalo maksaa 2500 eur/m2, työkulut ovat puolet taloprojektista, joten 1000 eur/m2 on faktaa harkkotaloprojektissa.

      • 23++3
        sinä olet apina kirjoitti:

        Näytä yksikin, niin päästään eteenpäin.

        Tuulari on nyt hiljaa vaan.

      • On se faktaa on se
        hölöpölö kirjoitti:

        On esitetty, että valmistalo maksaa 2500 eur/m2, työkulut ovat puolet taloprojektista, joten 1000 eur/m2 on faktaa harkkotaloprojektissa.

        Aivan varmasti :D :D :D

    • Keskustelua

      Talo puoleen hintaan on varmasti monen toivomuslistalla. Tietysti maalämmön pois jättämällä säästyy yli kymppitonni heti. Vesikierronkin pois jättämällä säästyy lisää. Kuten edellä on todettu on vesikierto ja lattialämmityskin ylimainostettu.
      Passiivi versiossa 150 m2 talon lämmitykseen menee vuodessa 3000 kWh, mikä on rahassa n. 400 €, siitä maalämmöllä voi rutistaa n. 200 €. Riittääköhän edes korkomenoihin on hyvä kysymys.
      Maalämpökauppias ei yleisesti tunne sanaa hukkalämpö, käyttösähkön 10000 kWh muuttuu talossa lämmöksi, oliko maalämpö tai ei. Kustannukset tai ei.
      Sähköä tarvitaan maalämpöpumpussakin ja kiertovesipumpuissa, sekä ilmanvaihdon esilämmityksessä jne...
      Lämmin käyttövesi on se josta maalämmöllä voi saada säästöä, auton esilämmitykseen pihalla tarvitaan sähköä.
      Maalämmöstä ja myös lattialämmityksestä on aavistuksen tullut uskon asia, joka vapauttaa kentän myyntimiehille temmellettäväksi.

      • dfgsdfg

        "vesikierto ja lattialämmityskin ylimainostettu."

        lattialämmitys on nykaiakaista energiatehokasta lämmönjakoa ja vesikierto mahdollista eri lämmönlähteet kuin myös tasaa talon lämpöä.

        "Passiivi versiossa 150 m2 talon lämmitykseen menee vuodessa 3000 kWh"
        http://fi.wikipedia.org/wiki/Passiivitalo
        "
        Lämmitys ja jäähdytysenergian tarve korkeintaan 20-30 kWh/m² rakennuksen sijainnista riippuen.
        "

        Vähintään 4500 Kwh on eteläsuomessakin ns. passivitalolla.

        "käyttösähkön 10000 kWh "
        piemminkin 5000-7000kWh.

        "ilmanvaihdon esilämmityksessä"

        Suositumpaa on jälkilämmitys, eli lto kennon jälkeen on sähkövastus ilma virran reitillä.

      • The_Rat
        dfgsdfg kirjoitti:

        "vesikierto ja lattialämmityskin ylimainostettu."

        lattialämmitys on nykaiakaista energiatehokasta lämmönjakoa ja vesikierto mahdollista eri lämmönlähteet kuin myös tasaa talon lämpöä.

        "Passiivi versiossa 150 m2 talon lämmitykseen menee vuodessa 3000 kWh"
        http://fi.wikipedia.org/wiki/Passiivitalo
        "
        Lämmitys ja jäähdytysenergian tarve korkeintaan 20-30 kWh/m² rakennuksen sijainnista riippuen.
        "

        Vähintään 4500 Kwh on eteläsuomessakin ns. passivitalolla.

        "käyttösähkön 10000 kWh "
        piemminkin 5000-7000kWh.

        "ilmanvaihdon esilämmityksessä"

        Suositumpaa on jälkilämmitys, eli lto kennon jälkeen on sähkövastus ilma virran reitillä.

        > vesikierto mahdollista eri lämmönlähteet kuin myös tasaa talon lämpöä.

        Lämmönlähteen vapaa valinta on selvä etu, mutta eikös talon lämmön tasaantuminen ole pikemminkin haitta kuin etu? Ainakin minä haluan pitää joitakin talon osia viileämpinä kuin muita...

        En tosin ymmärrä, miten tuo vesikiertoisuus tuota tasausta tekee, eli ehkä olen ymmärtänyt jotakin väärin. Itselläni siis lattialämmitys toteutettu sähköllä.

      • vastaan tullut....
        The_Rat kirjoitti:

        > vesikierto mahdollista eri lämmönlähteet kuin myös tasaa talon lämpöä.

        Lämmönlähteen vapaa valinta on selvä etu, mutta eikös talon lämmön tasaantuminen ole pikemminkin haitta kuin etu? Ainakin minä haluan pitää joitakin talon osia viileämpinä kuin muita...

        En tosin ymmärrä, miten tuo vesikiertoisuus tuota tasausta tekee, eli ehkä olen ymmärtänyt jotakin väärin. Itselläni siis lattialämmitys toteutettu sähköllä.

        Kun touhuan lattioiden parissa niin vastaan tulee erikoisiakin oivalluksia.
        Eräs rakentaja halusi mustan betonilattian isojen ikkunoiden eteen.
        Ajatus oli että aurinko lämmittää lattiaa josta vesikierrolla otetaan lämpöä käyttöveteen.
        Eli kyllä sillä vesikierrolla voidaan tasata esim. auringon pistelämmön muualle lattiapinnoille.
        Tosin järjestelmä pitää suunnitella tähän tarkoitukseen.
        Sähkökaapeli ei tuota lämmönsiirtoa tee.

      • cdcdcdc
        The_Rat kirjoitti:

        > vesikierto mahdollista eri lämmönlähteet kuin myös tasaa talon lämpöä.

        Lämmönlähteen vapaa valinta on selvä etu, mutta eikös talon lämmön tasaantuminen ole pikemminkin haitta kuin etu? Ainakin minä haluan pitää joitakin talon osia viileämpinä kuin muita...

        En tosin ymmärrä, miten tuo vesikiertoisuus tuota tasausta tekee, eli ehkä olen ymmärtänyt jotakin väärin. Itselläni siis lattialämmitys toteutettu sähköllä.

        "Ainakin minä haluan pitää joitakin talon osia viileämpinä kuin muita..."

        Vesikiertoisessa järjetelmässä huonekotiasta lämpötilan säätöä varten on jakotukissa säätöventtiili. joten voi lämpöä siirtää niihin huoneisiin kuin haluaa täysillä.

    • V*llox

      "ilmanvaihdon esilämmityksessä"



      esilämmityksen käyttö mahdollistaa myös muiden kuin Enervent-merkkisten IV-kojeiden käytön eli estää jäätymisen.

    • ei hyvä
      • heitä voltti

        Aahhaaahaa. Yyhaara juttelee yksinään.

      • ostacasaw130
      • Osanotot muille
      • ostacasaw130
        Osanotot muille kirjoitti:

        Haarakiila jälleen irti.

        Niin voit paremmin.

      • Jaksamista kaikille
        ostacasaw130 kirjoitti:

        Niin voit paremmin.

        Etköhän sinä ole todistanut vuosikausia kestävillä sairailla kirjoituksillasi kuinka paljon paremmin voi kun tuollaisen hankkii.

        Tätä nyt kestää muutaman kuukauden ennen kuin joudut laitokseen takaisin.

      • ostacasaw130
        Jaksamista kaikille kirjoitti:

        Etköhän sinä ole todistanut vuosikausia kestävillä sairailla kirjoituksillasi kuinka paljon paremmin voi kun tuollaisen hankkii.

        Tätä nyt kestää muutaman kuukauden ennen kuin joudut laitokseen takaisin.

        Casa w130 laitteessa on 80% lto kenno, joka ei levitä jäteilmaa kuten kieputtimet. Lisäksi laitteessa on kiertoilmaliitäntä, voi hallitusti käyttää puhdasta poistoilmaa hyväksi talon lämmitykseen.

      • Bröööt
        ostacasaw130 kirjoitti:

        Casa w130 laitteessa on 80% lto kenno, joka ei levitä jäteilmaa kuten kieputtimet. Lisäksi laitteessa on kiertoilmaliitäntä, voi hallitusti käyttää puhdasta poistoilmaa hyväksi talon lämmitykseen.

        Ihmeellistä, että vuotoilman olivat suunnilleen samat esim. RM:n mittauksissa.

        Mutta paina sairasta kirjoitteluasi. Saat niistä kiksit. Joko on miljoona viestiä täynnä sairasta oksennsutasi?

      • eiautasua
        Bröööt kirjoitti:

        Ihmeellistä, että vuotoilman olivat suunnilleen samat esim. RM:n mittauksissa.

        Mutta paina sairasta kirjoitteluasi. Saat niistä kiksit. Joko on miljoona viestiä täynnä sairasta oksennsutasi?

        "Ihmeellistä, että vuotoilman olivat suunnilleen samat esim. RM:n mittauksissa"

        Kieputtimet ovat kielletyjä useamman kuin yhden huoneiston kohteissa, joten jäteilma leviää kieputimilla haittaavasti.

      • SPRUITSsss
        eiautasua kirjoitti:

        "Ihmeellistä, että vuotoilman olivat suunnilleen samat esim. RM:n mittauksissa"

        Kieputtimet ovat kielletyjä useamman kuin yhden huoneiston kohteissa, joten jäteilma leviää kieputimilla haittaavasti.

        Eikä ole.

      • Kestämistä kaikille
        SPRUITSsss kirjoitti:

        Eikä ole.

        Kai ymmärsit, että väittelet haarakiilan kanssa? Se jatkaa tuota muutaman kuukauden ennen kuin pääsee takaisin hoitoon.

      • osta casaw130 ja ssd
        Kestämistä kaikille kirjoitti:

        Kai ymmärsit, että väittelet haarakiilan kanssa? Se jatkaa tuota muutaman kuukauden ennen kuin pääsee takaisin hoitoon.

        19.11.2014 18:50, ei jaksa kaivaa rakennusmääräyksiä, siellä kieputtimien käyttö on kielletty muutoin kuin yhdessä huoneistossa. Kieputi taloissa pyörii tietokoneen kovalevy ja ei tietenkään voim ymmärtää mitä etua on jos kieputusta on mahdollisimman vähän.

      • pätkii pätkii
        osta casaw130 ja ssd kirjoitti:

        19.11.2014 18:50, ei jaksa kaivaa rakennusmääräyksiä, siellä kieputtimien käyttö on kielletty muutoin kuin yhdessä huoneistossa. Kieputi taloissa pyörii tietokoneen kovalevy ja ei tietenkään voim ymmärtää mitä etua on jos kieputusta on mahdollisimman vähän.

        Ei ole.

    • Ei lattialämpöä

      Jos lattia tuntuu kylmältä niin meillä laitetaan sukat jalkaan, jos jalat tuntuu liian lämpimiltä niin sukat otetaan pois. Ei tartte muuta säätämistä.

    • MissFinland76

      Heip
      Mä asun talos, jossa on vain vessassa lattialämmitysmahdolisuus, ja tää talo on jota -kin alle 20-v vanha. Täs se pitää laittaa päälle aikaisin, joskus keskiyöllä, jos haluaa lämpimän lattian aamusuihkuun mennessä ja muutenkin. Olen siihen ihan tyytyväi-nen. Sen kansi alkaa jo irtoilla, kun mä oon sitä niin paljon käyttänyt, joka päivä, pait- si kesäisin. Nyt tosin useimmiten saatan unohtaa mennä laittamaan sen päälle ajois- sa....

    • kaikkea paskaa...

      Kuka idiootti laittaa lattialämmityksen eristyksen alle? Kannattaisiko käydä rakennusalan koulutus, ennen kuin menee leikkimään ammattilaista?

    • Allahu akbar

      Kuvailit hyvin pummien elämää gyproc unelmatönöissä. Lämmityskuluja miettivät vain köyhät.

      • Mma miwi

        Lämmitystä kaipaavat myös kaikki rikkaat.. halloo hullu Hrr A.A. Akbar. pummeja on koko tämä maa tulvillaan, mutta täällä selviydytään ihan yhtä hyvin, kuin Mombasassa. Olosuhteiden mukaan.

    • omakotitalo

      Se on sellanen homma että suntista se lattialämmityksen lämpö säädetään omakotitalossa missä vesikiertoinen lämmitys. Kerrostaloissa ei ole itse mahdollista päästä sunttiin käsiksi.

    • Villasukka paras suk

      Villasukat on mahtava ratkaisu! On aina lämmön tuntu.

    • Villasukkaset

      Juu saman huomasin ja vitu...ti suunnattomasti, onneksi siihen oli helppo ratkaisu ja aika halpa nimittäin. VILLASUKAT :)

    • eiSI

      Olipa tullut vastauksia. Ja väittelyä. Meni keskustelu kyllä aika sivuraiteille...

      Tottakai patterilämmitys on vielä huonompi vaihtoehto kuin lattialämmitys. Ongelma on lähinnä se, että nykytalot ovat liian energiatehokkaita. Eli energian säästämisestä maksetaan sitten viluisilla jaloilla. Mikäli ei haluta asua 26 asteen sisälämpötilassa hiki otsassa.

      Joo, ei puulla lämmitys, ei patterit, ei edes lattiamateriaalit poista tätä ongelmaa. Ainoastaan eristeen määrää vähentämällä ongelma poistuisi, mutta teepä se. Sanoinkin aloituksessani, että parhaiten lattialämmitys toimii 80-90-luvun taloissa, joissa lämpöä karkaa seinien läpi hieman enemmän harakoille.

      Varsinaisesti lämmitysmuotona, kyllä lattialämmitys on paras, siitä ei ole epäselvyyttä. Nykytaloissa vain on se ongelma, ettei lattiaa saa lämpöiseksi millään, ilman hikoilua.

      • tytrk

        Niin no kyllähän korkilla tai kokolattiamatolla ennemmin kävelee kuin laatalla. Eristeiden määrää ei tarvitse pienentää, vaan suurentaa ilmanvaihtoa, mutta eihän siinäkään mitään järkeä ole. Lattialämmitys ei muuten ole lämmitysmuoto.

      • kalukukko
        tytrk kirjoitti:

        Niin no kyllähän korkilla tai kokolattiamatolla ennemmin kävelee kuin laatalla. Eristeiden määrää ei tarvitse pienentää, vaan suurentaa ilmanvaihtoa, mutta eihän siinäkään mitään järkeä ole. Lattialämmitys ei muuten ole lämmitysmuoto.

        Meillä on lattialämmitys,ja mun varpaita palelee,ja muna on kangistunut pystyasentoon,on niin kylmä.

    • ylioppilasmerkonoomi

      Asia on yhtä hankala kuin asua järven rannalla omakotitalossa keskellä kaupunkia. Eli jostain on tingittävä. Kaikilla ei vain äly riitä.

      Mutta onhan meillä kuitenkin kevytvesi. Sillä kun vetää lattiaan lämpöä, tulee sitä vain pintaosiin. Lämpö on niin harvaa siinä vedessä, että se ei riitä varsinaisesti lämmittämään. Se on kuin virvatulella lämmittäisi. Ei paljon lämmitä vaikka polttaa. Ei syty ruohokaan virvatulella.

      Eli rohkeasti pyytämään urakoitsijalta kevytvettä tavallisen tilalle. Muista pyytää isompi paisari samalla.

      Sähköpuolella on helppoa. Asennetaan kaapelit aivan pintaan. Noin saadaan ohutta lämpöä, joka tuntuu vain jalkaan.

      • lämmittäjä

        Mutta onhan sitten jalkapohjan lämmittimet. Pidetään jalkapohjissa tasainen 40 astetta vaikka lumella kävelisi. 20 Ah powerbank riittää vuorokaudeksi.

      • ydrtd

        Hah hah.. AP.n pitäisi pyytää myös ohutsähköä!

    • Kauko Lämmittäjä

      Omassa 2010 valmistuneessa talossa (2-kerroksinen, kivirakenne, tuulettuva alapohja, koneellinen ilmanvaihto lämmön talteenotolla, A-energialuokka v.2007 normien mukaan, lattiat klinkkeriä ja parkettia) vesikiertoinen lattialämmitys on jaettu huonekohtaisiin piireihin, jokaiselle on oma termostaattinsa ja vesikierron ohjaus jakotukilla. Lattiapiirit ovat ulkoseinien ja ikkunoiden edustalla noin 10 cm jaolla, keskilattialla jako on 25 cm luokkaa. Järjestelmään syötettävä vesi on noin 30-asteista.

      Käyttökokemuksia: Huoneiden lämpötilat vaihtelevat 20 ja 22 asteen välillä asukkaitten mieltymysten perusteella, ikkunavetoa ei tunnu, lattiat tuntuvat läpi lämmityskauden neutraaleilta (ei kylmän tai liian lämpimän kokemuksia), lämmityskauden ulkopuolella laattalattia luonnollisesti tuntuu jossain määrin viileältä jalan alla. Huoneilma tuntuu miellyttävältä, ymmärtääkseni osin lämmityksen, osin hyvin toimivan ilmanvaihdon ansiosta.

      Lämmitysenergian tarve kaukolämpöverkosta on noin 6000 - 6500 kWh vuodessa, jonka päälle tuoee vielä ilmanvaihtokoneen tarvitsema energia. Edellinen suoralla sähkölämmityksellä (patterilämmitys, korvausilmaventtiilit suoraan ulkoilmasta) varustettu talo haukkasi lämmitykseen noin 11000 - 12000 kWh vuodessa, ja tuntui erityisesti ilmanpaineen vaihdellessa vetoiselta.

      • et voi olla tosissas

        16-18 astetta on oikea huonelämpötila. Ja keski-Euroopassa sekin olisi jo ylellisyyttä.
        Mistä teitä niuhoja tänne pohjolaan oikein sikiää?

    • nytonlämminlattia

      Minä ostin vuosi sitten saksasta e-bayn kautta ohjelmoitavat lattialämmitystermostaatit sähköisille lattialämmityksille. Toimii hyvin, olivat jopa e-hyväksytyt. Hintaa tuli viidelle termostaatille postikuluineen noin 120 euroa. Vastaavat täällä suomessa ovat noin 150-200 euroa kappale. Viime talvena sain muutettua aika ison osan sähkölämmityskulutuksesta yösähkönpuolelle ihan vain määrittelemällä termostaattien aika/lämpötilan mukavuuteen nähden. Eli pari tuntia ennen päiväsähköä kaikki noin 27 asteeseen, päiväksi 24 ja sitten pesutiloihin ennen vakioiksi muodustuneita saunapäiviä myös hieman lämpimämmäksi. Päivällähän ei tarvi lämmittää, jos ketään ei ole kotona. Hakusanalla jago thermostat löytyy. Eihän tuo ainoa valmistaja ole, vaan kun etsii, niin löytää.

    • stevari1

      2014 alussa valmistunut kerrostalo yksiö, lattia ei ole ikinä lämmin muuallakun pesuhuoneessa ja kämpässä on oikeastaan aina viileä. Lämpöä kaivattaisiin ehdottomasti lisää, liekkö tehty päin persettä..

    • voi taivahan käköne

      Nykytaloissako lattia kylmä?
      Historiallisesti ajatellen väitteesi on erikoisen outo.
      Lattiat ovat olleet läpi ihmiskunnan historian kylmiä, eikä lattialämmitys suinkaan ole kylmin lattiatyyppi.
      Lattian kylmyys paljaalle jalallekin on outo valitus. Ihminen on enimmäkseen kävellyt kylmemmilläkin pinnoilla paljainkin jaloin.
      Urbanisoitunut uusavuttomuusko on iskenyt sinuunkin?

    • -amisapuja?

      Ilahduin siitä, että tälle areenalle osui pitkään aikaan jokin sellainen kysymys, johon en osaa vastata - eikä muitakaan päteviä vastaajia luultavasti et tule saamaan paikalle.. haloo...

    • ANTTI ROKKA

      HEI! ME EMME TARKKAAN TIEDÄ MITEN SIELLÄ NIUVANNIEMESSÄ TAI LAPINLAHDESSA TEITÄ HULLUJA HOIDETAAN. KYSÄISEPPÄS HOITAJALTA JOS SILLÄ OLISI KUUMEMITTARI. SITÄ OLISI HYVÄ KÄYTTÄÄ VUOROIN LATTIASSA, KAINALOSSA, KORVASSA JA MIKÄ PARASTA, PERSEESSÄ! SITTEN KUN SE ON OLLUT PERSESSÄ, ON PARASTA NUOLAISTA MITTARIA HETI, KOSKA SIINÄ ON SE LÄMPÖ.
      EIKÖHÄN ASIAT ALA SELVITÄ PIKKU HUTTU TÖHRÖ IHAN VAAN MIETOJA JA VAARATTOMIA HUUMEITA KÄYTTÄNEELLEKIN :)

    • Kukko4

      Kukko tietää ,, kylmä tulee ainalattiasta ,kylmäsäteily ikkunoista , seinistä ,nurkkauksiin tulee vuotoja ,,, . Jos ilmanvaihto on sopiva sisällä kosteusprosentti vaikka. 50 sisällä tarkenee hyvin 20c asteen lämmössä ,liianlämmin sisäilma kierrättää ilmassa olevaa pölyä .

    • LVI-ins.opisk.

      Olet oikeassa - nykytaloihin ei tarvitse niin korkeaa lämpötilaa lattialämmityspiiriin. "Mukavuus lattialämmityspiiristä" taidetaan säästää (= jätetään pois) -> jostakin LVI-urakoitsijan täytyy saada "voita" leivän päälle ;)

      Parkettilattia on hyvä ratkaisu - jos ei oteta kosteita tiloja huomioon :).

    • o tempora o mores

      Alkuperäisen ongelma ratkeaa kahdella yksinkertaisella asialla:

      1) Käytä villasukkia
      2) Osta eteismatto.

      Itse olen ostanut RTV:ltä (myös Bauhaus ja K-rauta myyvät. Varmasti myös muista liikkeistä löytyy) eteismattoa, jota myydään eri levyisinä rullamattoina. Itse leikkasin koko eteisen mittaisen palan mattoa n. 4-5 metrin matkalta ja se ylettyy toisesta seinästä toiseen. Tämä matto pysäyttää kivet ja hiekan, mutta tuntuu jaloissa kuivalta, koska kosteus valuu nukan läpi maton muoviseen alapintaan, josta se vähitellen haihtuu ja kuivuu pois. Erittäin hyvä ostos, kestää vuosikausia kovassakin käytössä ja poistaa märkyyteen, kylmyyteen ja hiekan leviämiseen liittyvät ongelmat kokonaan. Ylläpidoksi riittää imurointi ja halutessa esim. painepesurilla pesaisu kerran kesässä.

      Villasukkia voi olla eteisessä korillinen, niin vieraatkin voivat vetäistä sukat jalkaansa. Joissakin maissa lattioiden kylmyys kuitataan sillä, että pidetään kotona valveillaoloaikana kenkiä jalassa. Minusta Suomen tapa on mukavampi. Villasukat vain jalkaan, niin ei tarvitse maksaa hirmuisia lämmityslaskuja, vaan nekin rahat voi käyttää johonkin mielekkäämpään.

      Meillä lattialämmitys on vain kylpyhuoneessa enkä osaa kaivata sitä muualle. Jotenkin tuntuu hassulta, että nykyisin rakennetaan postimerkin kokoiselle tontille, josta raivataan kaikki puut pois ja sitten rakennetaan iso omakotitalo, jossa on jätti-isot ikkunat. Halutaan olla nakuna kotona ja pitäisi olla kuitenkin lämmintä, pitäisi olla yksityisyyttä jne. Entisaikaan saatiin varjoa kesähelteille puista, nyt niiden puiden tilalle rakennetaan katoksia. Ennen oli pienemmät ikkunat, jotta koko kansa ei nähnyt sisälle, nyt pitää olla sälekaihtimet ja pimennysverhot tai ainakin valitetaan, jos ohikulkijat tuijottavat sisälle. Ennen pistettiin vaatteita päälle, jos oli vilpoista, nyt käännetään termostaattia isommalle. Aina vain hullummaksi menee. Tehdään ongelmia asioista, jotka ennen eivät olleet ongelmia.

    • rakentajaX

      Suomalainen rakennuskulttuuri on nyt ihan mitä sattuu. Ei kaikkia uusimpia rakennusideoita kannata ottaa oman kodin rakennukseen.
      Yksi asia joka on täysin unohtunut rakentamiskulttuurissa on korjaustekniikoiden huomioon ottaminen jo suunnittleu- ja rakennusvaiheessa.
      Hyvin suunniteltu rakentaminen huomioi jo ENNAKKOON tulevat rakennuskorjaukset. Hyvin suunniteltuun rakennukseen ne myöhemmät korjaukset ovat helposti ja halvalla toteutettavissa.
      Putkisto- ja sähkövedot muut rakenteet on huomioitava jo suunnitteluvaiheessa sellaisena, että niiden korjaus myöhemmin on mahdollista tehdä helposti ja halvalla ILMAN turhia järjettömiä kustannusyllätyksiä.

      Tässä pätee sanonta "hyvin suunniteltu on puoliksi tehty". Huonosti suunniteltu rakenne tuottaa vain kustannusyllätyksiä.

    • Vilukissa_

      Siis onko todella oletus, että lattialämmitteisessä talossa lattia ja sisälämpötila voivat olla eri asteissa? Maalaisjärjellä kuvittelen, että lattia luovuttaa lämpöä ilmaan ja lämmittää sen noin samalle tasolle lattian kanssa. Miten eristeiden paksuus vaikuttaa tähän?

      • ffffff2222
      • peruskoulun fysiikka

        Jos lattia ei ole huoneilmaa lämpimämpi, niin energia ei siirry silloin lattiasta huonelämpöön. Ihan perusfysiikkaa. Mitä suurempi rakennuksen lämmönhukka on sitä suurempi lämpömäärä tarvitaan ja sitä suurempi lämpötilaerosta tulee.

    • ei huvita palella

      Muuta en osaa sanoa mutta minulla on lattialämpö koko asunnossa kylpyhuoneesta ja eteisestä keittiöön, olohuoneeseen, makuuhuoneisiin asti. Muuta lämmitystä ei tarvita. Talvella säädetään sen verran korkeammalle että hyvin tarkenee t-paidalla ja paljain jaloin.

      • tasaisen lämmintä

        Minulla on automatiikka hoitamassa säätelyt, ei siihen tarvi muuten koskea.

    • mitä sitten

      22 asteinen lattia on kuitenkin lämpimämpi kuin 18 asteinen lattia. Toisekseen lattiassa lämmitin ei ole haittaamassa sisustusta kuten kolho patteri seinällä.

    • Creatius

      On samaa kokemusta.
      Seuraavaan taloon laattalattioihin lämpövastukset, joilla pitäisi muuta huonetilaa lämpimänä ja sitten muihin tiloihin vaan perinteiset sähköpatterit, jotka sitten isoimmilla pakkasilla auttavat lämmityksessä.

    • Lämpöhalvaus

      Jos ylävartalossa tuntuu lämpimältä mutta jalat palelevat, voi jalkoihin vetää villasukat. Jos taas jalat ovat lämpimät mutta pää palelee, voi laittaa pipon päähän ja ottaa sukat jalasta. Ei kuitenkaan kannata sekoittaa pipoa sukkiin.

    • http://www.listamedi
    • dddddadaaaa
    • lattialla seistään

      Tässä näitte mitä lattialämmitys voi saada aikaan. Ottakaa opiksenne.

    • outo juttu on

      mulla lattialämpö jatkuu seinille seinälämpönä ja siitä vinosti kattoon jolloin se muuttukin ah kattolämmöksi.

      miksi siis sähkölaskussa ei niit eritellä ( en tarkoita sylkemistä) vaan kaikki vaan yhtä ja samaa pötkösähkö!?

    • tiatoo

      Minä taas lämmitän huoneen ilmaa, en rakenteita. Ihan sama mikä on esim. lattian lämpötila kun mittaa 1,5 metrin korkeudelta huoneen lämmön.

    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Takaisin ylös

    Luetuimmat keskustelut

    1. Mielessäni vieläkin T

      Harmi että siinä kävi niinkuin kävi, rakastin sinua. Toivotan sulle kaikkea hyvää. Toivottavasti löydät sopivan ja hyvän
      Ikävä
      39
      1641

    2. Nellietä Emmaa ja Amandaa stressaa

      Ukkii minnuu Emmaa ja Amandaa stressaa ihan sikana joten voidaanko me koko kolmikko hypätä ukin kainaloon ja syleilyyn k
      Isovanhempien jutut
      6
      1341

    3. Ei luottoa lakko maahan

      Patria menetti sovitun ksupan.
      Suomen Keskusta
      9
      1299

    4. Nähtäiskö ylihuomenna taas siellä missä viimeksikin?

      Otetaan ruokaöljyä, banaaneita ja tuorekurkkuja sinne messiin. Tehdään taas sitä meidän salakivaa.
      Ikävä
      1
      1295

    5. Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita

      Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita – neljä Jyväskylän Outlaws MC:n jäsentä vangittu: "Määrät p
      Jyväskylä
      42
      1287

    6. Persut petti kannattajansa, totaalisesti !

      Peraujen fundamentalisteille, vaihtkaa saittia. Muille, näin sen näimme. On helppo luvata kehareille, eikä ne ymmärrä,
      Maailman menoa
      4
      1263

    7. Sinäkö se olit...

      Vai olitko? Jostain kumman syystä katse venyi.. Ajelin sitten miten sattuu ja sanoin ääneen siinä se nyt meni😅😅... Lis
      Ikävä
      0
      1244

    8. Housuvaippojen käyttö Suomi vs Ulkomaat

      Suomessa housuvaippoja aletaan käyttämään vauvoilla heti, kun ne alkavat ryömiä. Tuntuu, että ulkomailla housuvaippoihin
      Vaipat
      1
      1220

    9. Hyvää yötä ja kauniita unia!

      Täytyy alkaa taas nukkumaan, että jaksaa taas tämän päivän haasteet. Aikainen tipu madon löytää, vai miten se ärsyttävä
      Tunteet
      2
      1180

    10. Lepakot ja lepakkopönttö

      Ajattelin tehdä lepakkopöntön. Tietääkö joku ovatko lepakot talvella lepakkopöntössä ´vai jossain muualla nukkumassa ta
      Hämähäkit, kotilot ja hyönteiset
      1
      1156
    Aihe
    TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt