Kun yleensä piipuissa on " ylimäärisiä " hormeja, kun useimmat uunit on purettu aikoinaan sähkölämmityksen vielä olessa halpaa. Kun on taas alettu asentaa varaavia takkoja ja uuneja uudelleen samoin minä laitatin varaavan takkaleivinuunin talooni. Alakerrassa olevien peltien reikiä kiinni rapatessa tuli idea
laittaa uudet pellit yläkerran katon rajaan ja laittaa ne ohjattaviksi alakerrasta narulla joka menee muovisessa valkeassa vesijohtoputkessa alakertaan. Samalla
huomasin uuden takan hormin kahta puolta olevan ylimääräiset hormit. Niimpä otin alakerrassa 6 tiilen korkeudelta väliseinät pois jotta savukaasut pääsevät niihin ja yläpäässä samoin peltien alapuolelta. Keskimmäinen pelti on ojattava naruilla ja reunimmaiset avataan nuohouksen ajaksi. Tuon homman jälkeen on piippu kuuma yläkertaan asti ja sähköpatterit eivät mene päälle enää.
Tuolla niksillä olen säästänyt sähköä reilusti entiseen systeemiin verrattuna, kun pellit olivat alakerrassa. Tarpeettomat hormit olen täyttänyt Leca-soralla ettei kylmä valu piippuun. Nyt sähköä kuluu 6000 -8000 kWh entisen 14000- 18000 kWh sijaan. Jokainen voi tutkia onko mahdollista soveltaa noita konsteja omassa talossaan.
Rintamamiestalon hormien hyödyntäminen lämmityksessä...
87
3033
Vastaukset
- Taas tarinoita
Varaavan takan hyötysuhde on 80%, eli 20% menee ulos palokaasujen muodossa joko lämpönä, tai palamattomina palokaasuina.
Jos olettaa kaikkien palokaasujen palavan täydellisesti, eikä vanhasta hormista tulleen yhtään mitään asuntoon ja virityksen jälkeen kaikki, niin hyötysuhde pompaa 80%:sta täyteen 100%:iin.
"Tuolla niksillä olen säästänyt sähköä reilusti entiseen systeemiin verrattuna, kun pellit olivat alakerrassa. Tarpeettomat hormit olen täyttänyt Leca-soralla ettei kylmä valu piippuun. Nyt sähköä kuluu 6000 -8000 kWh entisen 14000- 18000 kWh sijaan."
Vuosisäästö virityksellä 6000-12 000kWh edellyttäisi 30 000 - 60 000kWh:n edestä puuta poltettavan. Koivuna tuo tekisi 18-35 pinomotin polttamista. Tämä, jos virityksen jälkeen takan hyötysuhde on 100%, muuten enemmän.
Ei voi kuin kumartaa kyseisen puumäärän polttamisessa takassa vuodessa.
Jos näin ei ole, niin Lieksan ukko höpöttänee omiaan, joka ei tietenkään ole vaihtoehto. - MarLi.
Hormin massa nostattaa tulisijan hyötysuhdetta. Meillä hormin massaa voi hyödyntää 5m matkalta ja vuositasolla on huomattava säästö.
Niin, kaikkein surkeinta on tämän päivän tulisijojen rakentaminen. Takka / leivinuuni, mutta sen yhteyteen rakennetaan kevytrakenteinen eristetty hormi. No, nopea asentaa, mutta ei muuta hyötyä.Kielteisyyttä sitäkin enemmän.- Taas tarinoita
Kerrotko tarkemmin kuinka hormin massa nostattaa hyötysuhdetta.
Paljonko hyötysuhde nousee, jos hormi painaa esim. tonnin enemmän?
Paljonko on hyötysuhde tulisijalla ennen ja jälkeen tonnin lisäyksen? - MarLi.
Taas tarinoita kirjoitti:
Kerrotko tarkemmin kuinka hormin massa nostattaa hyötysuhdetta.
Paljonko hyötysuhde nousee, jos hormi painaa esim. tonnin enemmän?
Paljonko on hyötysuhde tulisijalla ennen ja jälkeen tonnin lisäyksen?>Kerrotko tarkemmin kuinka hormin massa nostattaa hyötysuhdetta.<
Tulisijasta poistuu aina lämpöenergiaa savukaasujen kautta. Jos nämä kaasut johdetaan massiiviseen hormiin, niin tämä hormiin sitoutunut lämpöenergia voidaan laskea tulisijan hyötysuhteeseen.
On yks hailee, jääkö lämpö tulisijan rakenteisiin tai osaksi massiiviseen hormiin. Molemmat tulevat hyödynnettyä.
Jos hormi painaa tonnin ja sen lämpö nousee esim. 35C:tta, niin laskekoon joku viisaampi kuinka paljon lämpöenergiaa on hormiin sitoutunut. - Taas tarinoita
MarLi. kirjoitti:
>Kerrotko tarkemmin kuinka hormin massa nostattaa hyötysuhdetta.<
Tulisijasta poistuu aina lämpöenergiaa savukaasujen kautta. Jos nämä kaasut johdetaan massiiviseen hormiin, niin tämä hormiin sitoutunut lämpöenergia voidaan laskea tulisijan hyötysuhteeseen.
On yks hailee, jääkö lämpö tulisijan rakenteisiin tai osaksi massiiviseen hormiin. Molemmat tulevat hyödynnettyä.
Jos hormi painaa tonnin ja sen lämpö nousee esim. 35C:tta, niin laskekoon joku viisaampi kuinka paljon lämpöenergiaa on hormiin sitoutunut.Jos muuraan tiilirivin lisää hormini ulkopuolelle, niin hyötysuhde sinusta kasvaa.
Minusta tuo ulommainen tiilirivi ottaa hormista sen lämmön, joka muuten tulisi huonetilaan lämmöksi. - MarLi..
Taas tarinoita kirjoitti:
Jos muuraan tiilirivin lisää hormini ulkopuolelle, niin hyötysuhde sinusta kasvaa.
Minusta tuo ulommainen tiilirivi ottaa hormista sen lämmön, joka muuten tulisi huonetilaan lämmöksi.Jos tarkkoja ollaan, niin vuolukivi on parempi materiaali lämmön johtumiseen. Toki perinteinen täystiilikin johtaa lämpöä, mutta huonommin. Savukaasujen lämpötila jäähtyy sitä tehokkaamminb, mitä lämmönjohtavampi on hormin materiaali.
Niin, massiivisella hormilla tarkoitin tavallista tiilihormia. MarLi.. kirjoitti:
Jos tarkkoja ollaan, niin vuolukivi on parempi materiaali lämmön johtumiseen. Toki perinteinen täystiilikin johtaa lämpöä, mutta huonommin. Savukaasujen lämpötila jäähtyy sitä tehokkaamminb, mitä lämmönjohtavampi on hormin materiaali.
Niin, massiivisella hormilla tarkoitin tavallista tiilihormia.Jatkoa...
>Jos muuraan tiilirivin lisää hormini ulkopuolelle, niin hyötysuhde sinusta kasvaa.<
Jos tulisijaa lämmitetään pitkään, niin silloin tuosta ylimääräisestä tiilirivistä olisi hyötyä.- Taas tarinoita
markkulievonen kirjoitti:
Jatkoa...
>Jos muuraan tiilirivin lisää hormini ulkopuolelle, niin hyötysuhde sinusta kasvaa.<
Jos tulisijaa lämmitetään pitkään, niin silloin tuosta ylimääräisestä tiilirivistä olisi hyötyä.Varaava massa VARAA lämpöä. Se ei nosta hyötysuhdetta.
¨
Liian vaikeaa? - Taas tarinoita
MarLi.. kirjoitti:
Jos tarkkoja ollaan, niin vuolukivi on parempi materiaali lämmön johtumiseen. Toki perinteinen täystiilikin johtaa lämpöä, mutta huonommin. Savukaasujen lämpötila jäähtyy sitä tehokkaamminb, mitä lämmönjohtavampi on hormin materiaali.
Niin, massiivisella hormilla tarkoitin tavallista tiilihormia.Ja pelti johtaa vielä paremmin.
- MarLi...
Taas tarinoita kirjoitti:
Varaava massa VARAA lämpöä. Se ei nosta hyötysuhdetta.
¨
Liian vaikeaa?Ymmärtänet, mistä tekijöistä muodostuu hyötysuhde? No, samapa tuo.
- Taas tarin
MarLi... kirjoitti:
Ymmärtänet, mistä tekijöistä muodostuu hyötysuhde? No, samapa tuo.
Kyllä ymmärrän. Varaavuudella ei ole mitään tekemistä hyötysuhteen kanssa.
- markkulievonen.
Taas tarin kirjoitti:
Kyllä ymmärrän. Varaavuudella ei ole mitään tekemistä hyötysuhteen kanssa.
Lienet provo, mutta vastaan vielä kerran. Mistä kuvittelet sen hormiin sitoutuneen lämpöenergian tulleen, muusta kuin poltetuista puista?
Mitä enemmän lämpöenergiaa saadaan varastoitua / siirrettyä massaan, sitä korkeampi on tulisijan hyötysuhde
Jos et mahdollistu poltetuista savukaasuista varastoimaan lämpöenergiaa edes tulisijan rakentisiin , niin HYÖTY/suhde on nolla. Taas mitä enemmän lämpöä saa palamisreaktiosta aikaan ja sen varastoitua, sitä korkeampi on hyötysuhde. Täydellinen palaminen ja lämmön siirtäminen / varastointi. - Taas tarinoita
markkulievonen. kirjoitti:
Lienet provo, mutta vastaan vielä kerran. Mistä kuvittelet sen hormiin sitoutuneen lämpöenergian tulleen, muusta kuin poltetuista puista?
Mitä enemmän lämpöenergiaa saadaan varastoitua / siirrettyä massaan, sitä korkeampi on tulisijan hyötysuhde
Jos et mahdollistu poltetuista savukaasuista varastoimaan lämpöenergiaa edes tulisijan rakentisiin , niin HYÖTY/suhde on nolla. Taas mitä enemmän lämpöä saa palamisreaktiosta aikaan ja sen varastoitua, sitä korkeampi on hyötysuhde. Täydellinen palaminen ja lämmön siirtäminen / varastointi."Lienet provo, mutta vastaan vielä kerran."
Provoilen lähinnä tyhmyyttä vastaan. Tässä aloittajan lisäksi aika paljon kahlattavaa teikäläisellä.
"Mistä kuvittelet sen hormiin sitoutuneen lämpöenergian tulleen, muusta kuin poltetuista puista?"
Eiköhän se energia tule puusta.
"Mitä enemmän lämpöenergiaa saadaan varastoitua / siirrettyä massaan, sitä korkeampi on tulisijan hyötysuhde"
Varastoitumisella ei ole mitään tekemistä hyötysuhteen kanssa. Jos hormi A ottaa vastaan 30kWh energiaa ja luovuttaa sen heti ja hormi B ottaa vastaan 30kWh ja luovuttaa sen 10 tunnin sisällä, niin niiden hyötysuhde on aivan sama. A ei varastoi, mutta B varastoi.
"Jos et mahdollistu poltetuista savukaasuista varastoimaan lämpöenergiaa edes tulisijan rakentisiin , niin HYÖTY/suhde on nolla."
Eli kaminan hyötysuhde lähentelee nollaa, koska se ei varastoi juurikaan lämpöä? Kaminaa voi huoletta mätkiä kuution puuta, mutta sisälämpötila ei nouse, koska hyötysuhde on nolla. OK. Sovitaan näin.
Kun varastoitumen nostaa hyötysuhdetta, niin onko tälle jokin kaava olemassa? Massan kaksinkertaistaminen nostaa hyötysuhdetta? 2tn takan hyötysuhde on 80%, mutta 4tn kenties 160%?
Ai nyt siintää! Suuren suuret voimalat ovat isoja, koska silloin hyötysuhde on parempi! Nyt ymmärsin! Niissä on paljon massaa, joka varastoi lämmön ja hyötysuhde on hyvä! - myötähäpeä...
Taas tarinoita kirjoitti:
"Lienet provo, mutta vastaan vielä kerran."
Provoilen lähinnä tyhmyyttä vastaan. Tässä aloittajan lisäksi aika paljon kahlattavaa teikäläisellä.
"Mistä kuvittelet sen hormiin sitoutuneen lämpöenergian tulleen, muusta kuin poltetuista puista?"
Eiköhän se energia tule puusta.
"Mitä enemmän lämpöenergiaa saadaan varastoitua / siirrettyä massaan, sitä korkeampi on tulisijan hyötysuhde"
Varastoitumisella ei ole mitään tekemistä hyötysuhteen kanssa. Jos hormi A ottaa vastaan 30kWh energiaa ja luovuttaa sen heti ja hormi B ottaa vastaan 30kWh ja luovuttaa sen 10 tunnin sisällä, niin niiden hyötysuhde on aivan sama. A ei varastoi, mutta B varastoi.
"Jos et mahdollistu poltetuista savukaasuista varastoimaan lämpöenergiaa edes tulisijan rakentisiin , niin HYÖTY/suhde on nolla."
Eli kaminan hyötysuhde lähentelee nollaa, koska se ei varastoi juurikaan lämpöä? Kaminaa voi huoletta mätkiä kuution puuta, mutta sisälämpötila ei nouse, koska hyötysuhde on nolla. OK. Sovitaan näin.
Kun varastoitumen nostaa hyötysuhdetta, niin onko tälle jokin kaava olemassa? Massan kaksinkertaistaminen nostaa hyötysuhdetta? 2tn takan hyötysuhde on 80%, mutta 4tn kenties 160%?
Ai nyt siintää! Suuren suuret voimalat ovat isoja, koska silloin hyötysuhde on parempi! Nyt ymmärsin! Niissä on paljon massaa, joka varastoi lämmön ja hyötysuhde on hyvä!Oletko pelle vai idiootti???????????
Johonkinhan se saatu lämpö aina varastoituu. Huonetilakin varaa lämpöä puhumattakaan vesi tai tiili. Lapsikin tajuaa mitä enemmän varastoitua lämpöä niin sitä parempi. Sinä et. - Taas tarinoita
myötähäpeä... kirjoitti:
Oletko pelle vai idiootti???????????
Johonkinhan se saatu lämpö aina varastoituu. Huonetilakin varaa lämpöä puhumattakaan vesi tai tiili. Lapsikin tajuaa mitä enemmän varastoitua lämpöä niin sitä parempi. Sinä et.Lämpö varastoidaan johonkin, jotta varastoitua lämpöä (energiaa) voidaan käyttää.
Se ei nosta hyötysuhdetta, vaikka kaltaisesi pellet ja idiootit näin väittävät. - myötähäpeä...
Taas tarinoita kirjoitti:
Lämpö varastoidaan johonkin, jotta varastoitua lämpöä (energiaa) voidaan käyttää.
Se ei nosta hyötysuhdetta, vaikka kaltaisesi pellet ja idiootit näin väittävät.Heh heh....pelle mikä pelle. Ai sinun mielestäsi on sama saadaanko 50kg poltetusta puusta varastoitua energiaa, nostamalla lämpötilaa 500 litran tai 3000 litran vettä 60C:tta.
Tai saada lisävarasto ,ylimääräistä lämpöä varastoitua hormiin. Pelle vain ei ymmärrä, miten tuotetun ja varastoidun energian määrä vaikuttaa juuri hyötysuhteeseen. - Taas tarinoita
myötähäpeä... kirjoitti:
Heh heh....pelle mikä pelle. Ai sinun mielestäsi on sama saadaanko 50kg poltetusta puusta varastoitua energiaa, nostamalla lämpötilaa 500 litran tai 3000 litran vettä 60C:tta.
Tai saada lisävarasto ,ylimääräistä lämpöä varastoitua hormiin. Pelle vain ei ymmärrä, miten tuotetun ja varastoidun energian määrä vaikuttaa juuri hyötysuhteeseen.Kun poltat puuta 50 kg ja saat tuupattua siitä energiaa 3000:n litran pönttöön 60 asteen lämpötilan noston verran, niin toinen noopeli jo tullut.
Menee voimalat uusiksi aivan näillä sekunneilla.
- Lieksan ukko
Tuo tyyppi " taas tarinoita " on vain kateellinen , kun ei itse ole keksinyt mitään josta voisi kertoa muille ja joilla on taitoa tehdä parannuksia omiin lämmitys järjestelmiin.
- Taas tarinoita
Kolmikerroksinen talo, hormin pituus 13m ja painoa 3tn.
Olen keksinyt hormin. Nyt pitäisi vain hormilla saada hyötysuhde kasvamaan niin, että saisin sillä säästettyä 6000-12 000kWh puunpoltossa.
Jos minulla olisi takkana takka joka ei lämmittäisi yhtään, vaan ampuisi kaiken lämpönsä suoraan hormiin pitäisi minun polttaa sekapuuta n. 10 pinomottia, että saisin tuon säästön olettaen, että hormin hyötysuhde on 100%.
Kun molemmat takkani ovat varaavia takkoja, joidenka hyötysuhde on 80%, niin ei hormiin mene kuin 20%. Siis vain 20% puumäärästä voisi teoriassa lämmittää hormia. Kyllähän tuosta tyhmempikin tajuaa, että puuta pitäisi vastaavasti polttaa 50 pinomottia saadakseen mainitsemasi hyödyn, jos olettaa virityksesi saavuttavan 100% hyötysuhteen.
Onhan ne ihmiset tyhmiä kun rakentavat takkoja. Puut kannattaisi polttaa suoraan hormissa, niin hyötysuhde kasvaisi.
Saahan noita tarinoita kertoa ei siinä mitään. Tarinoitahan nuo sepustuksesi vain ovat. - Lieksan ukko
Taas tarinoita kirjoitti:
Kolmikerroksinen talo, hormin pituus 13m ja painoa 3tn.
Olen keksinyt hormin. Nyt pitäisi vain hormilla saada hyötysuhde kasvamaan niin, että saisin sillä säästettyä 6000-12 000kWh puunpoltossa.
Jos minulla olisi takkana takka joka ei lämmittäisi yhtään, vaan ampuisi kaiken lämpönsä suoraan hormiin pitäisi minun polttaa sekapuuta n. 10 pinomottia, että saisin tuon säästön olettaen, että hormin hyötysuhde on 100%.
Kun molemmat takkani ovat varaavia takkoja, joidenka hyötysuhde on 80%, niin ei hormiin mene kuin 20%. Siis vain 20% puumäärästä voisi teoriassa lämmittää hormia. Kyllähän tuosta tyhmempikin tajuaa, että puuta pitäisi vastaavasti polttaa 50 pinomottia saadakseen mainitsemasi hyödyn, jos olettaa virityksesi saavuttavan 100% hyötysuhteen.
Onhan ne ihmiset tyhmiä kun rakentavat takkoja. Puut kannattaisi polttaa suoraan hormissa, niin hyötysuhde kasvaisi.
Saahan noita tarinoita kertoa ei siinä mitään. Tarinoitahan nuo sepustuksesi vain ovat.Lämmitä sinä tarinoilla minä lämmitän puilla ja sähköllä matkoilla olessani.
- gyyuggh
Taas tarinoita kirjoitti:
Kolmikerroksinen talo, hormin pituus 13m ja painoa 3tn.
Olen keksinyt hormin. Nyt pitäisi vain hormilla saada hyötysuhde kasvamaan niin, että saisin sillä säästettyä 6000-12 000kWh puunpoltossa.
Jos minulla olisi takkana takka joka ei lämmittäisi yhtään, vaan ampuisi kaiken lämpönsä suoraan hormiin pitäisi minun polttaa sekapuuta n. 10 pinomottia, että saisin tuon säästön olettaen, että hormin hyötysuhde on 100%.
Kun molemmat takkani ovat varaavia takkoja, joidenka hyötysuhde on 80%, niin ei hormiin mene kuin 20%. Siis vain 20% puumäärästä voisi teoriassa lämmittää hormia. Kyllähän tuosta tyhmempikin tajuaa, että puuta pitäisi vastaavasti polttaa 50 pinomottia saadakseen mainitsemasi hyödyn, jos olettaa virityksesi saavuttavan 100% hyötysuhteen.
Onhan ne ihmiset tyhmiä kun rakentavat takkoja. Puut kannattaisi polttaa suoraan hormissa, niin hyötysuhde kasvaisi.
Saahan noita tarinoita kertoa ei siinä mitään. Tarinoitahan nuo sepustuksesi vain ovat.Paljon olet sinäkin tarinoinut, mutta jos olisit viitsinyt lukea avauksen, niin ehkä olisit jättänyt viisastelun vähemmälle. Pelkästä hormista kun ei ole mainittu mitään.
Taas tarinoita kirjoitti:
Kolmikerroksinen talo, hormin pituus 13m ja painoa 3tn.
Olen keksinyt hormin. Nyt pitäisi vain hormilla saada hyötysuhde kasvamaan niin, että saisin sillä säästettyä 6000-12 000kWh puunpoltossa.
Jos minulla olisi takkana takka joka ei lämmittäisi yhtään, vaan ampuisi kaiken lämpönsä suoraan hormiin pitäisi minun polttaa sekapuuta n. 10 pinomottia, että saisin tuon säästön olettaen, että hormin hyötysuhde on 100%.
Kun molemmat takkani ovat varaavia takkoja, joidenka hyötysuhde on 80%, niin ei hormiin mene kuin 20%. Siis vain 20% puumäärästä voisi teoriassa lämmittää hormia. Kyllähän tuosta tyhmempikin tajuaa, että puuta pitäisi vastaavasti polttaa 50 pinomottia saadakseen mainitsemasi hyödyn, jos olettaa virityksesi saavuttavan 100% hyötysuhteen.
Onhan ne ihmiset tyhmiä kun rakentavat takkoja. Puut kannattaisi polttaa suoraan hormissa, niin hyötysuhde kasvaisi.
Saahan noita tarinoita kertoa ei siinä mitään. Tarinoitahan nuo sepustuksesi vain ovat.No, jokainen täydessä ymmärryksessä oleva lukija löytää aloituksesta sen punaisen langan.
- Lieksan ukko
markkulievonen kirjoitti:
No, jokainen täydessä ymmärryksessä oleva lukija löytää aloituksesta sen punaisen langan.
Sitä minäkin arvelen toivotaan, että edes joku löysi sen punaisen langan.
- Taas tarinoita
gyyuggh kirjoitti:
Paljon olet sinäkin tarinoinut, mutta jos olisit viitsinyt lukea avauksen, niin ehkä olisit jättänyt viisastelun vähemmälle. Pelkästä hormista kun ei ole mainittu mitään.
Ehkä minulla on sisälukuvaikeuksia. Aloituksessa ei tosiaan puhuttu hormista mitään.
"Rintamamiestalon hormien hyödyntäminen lämmityksessä..." - Taas tarinoita
markkulievonen kirjoitti:
No, jokainen täydessä ymmärryksessä oleva lukija löytää aloituksesta sen punaisen langan.
Eli monta hormia taloon, peltejä väliin ja säästää 10 000kWh..
Näinhän se on.
Pitääpä peukuttaa tätä ideaa.
Aloittajalla pellit kolmessa hormissa säästää 10 000kWh. Uusi trendi lienee kuusi hormia! Säästöä 20 000kWh vuodessa! Nyt tuli noopelit Lieksaan. Mieletöntä!!! - älä vastaa
Taas tarinoita kirjoitti:
Eli monta hormia taloon, peltejä väliin ja säästää 10 000kWh..
Näinhän se on.
Pitääpä peukuttaa tätä ideaa.
Aloittajalla pellit kolmessa hormissa säästää 10 000kWh. Uusi trendi lienee kuusi hormia! Säästöä 20 000kWh vuodessa! Nyt tuli noopelit Lieksaan. Mieletöntä!!!Laitatin takkaleivinuunin talooni, olisiko siinä se punainen lanka? Nyt tulee y-hormilta tarinoita siihen tahtiin, että kohta olet olet taas lepositeissä, mikä on toisaalta hyvä meitä muita kohtaan.
- älä vastaa
Taas tarinoita kirjoitti:
Ehkä minulla on sisälukuvaikeuksia. Aloituksessa ei tosiaan puhuttu hormista mitään.
"Rintamamiestalon hormien hyödyntäminen lämmityksessä..."Näköjään on sisälukuvaikeuksia. Pelkästä, huomasitko tuon pienen sanan?
- Taas tarinoita
älä vastaa kirjoitti:
Laitatin takkaleivinuunin talooni, olisiko siinä se punainen lanka? Nyt tulee y-hormilta tarinoita siihen tahtiin, että kohta olet olet taas lepositeissä, mikä on toisaalta hyvä meitä muita kohtaan.
"Tuolla niksillä olen säästänyt sähköä reilusti entiseen systeemiin verrattuna, kun pellit olivat alakerrassa. Tarpeettomat hormit olen täyttänyt Leca-soralla ettei kylmä valu piippuun. Nyt sähköä kuluu 6000 -8000 kWh entisen 14000- 18000 kWh sijaan."
Oliko niksi (ja otsikko) peltien laitto ja hormin hyödyntäminen, vai takan laitto?
Kokeili tavuviivoilla, niin auttaa. - Taas tarinoita
älä vastaa kirjoitti:
Näköjään on sisälukuvaikeuksia. Pelkästä, huomasitko tuon pienen sanan?
Ta-vu-vii-vat.
- MarLi..
>Nyt sähköä kuluu 6000 -8000 kWh entisen 14000- 18000 kWh sijaan.<
Jos poltat puuta saman verran kuin ennen, niin en usko savukaasuista ylimääräisen lämmön hyödyntävän noin paljoa. Tietysti riippuu tulisijan rakenteesta eli missä lämpötilassa savukaasut lähtevät hormiliitoksen kohdalta.
Mutta, joka tapauksessa huomattavasta säästöstä on kysymys ja pienin investoinnein.- Taas tarinoita
Minä kyllä Lieksan ukkoon usko.
- Lieksan ukko
No kun talo aiemmin lämpeni pelkällä sähköllä 14000 - 18000 kWh. Käytössäni on ilmaiset puut joita saan lähimetsästä hakkutähteet ja myrskyjen kaatamat puut ym. Tulimme siihen tulokseen, että kannattaa laitattaa ehjään ja kunnossa olevaan piippuun keskelle taloa varaava takka. Nyt ei mene patterit päälle kuin siinä tapauksessa, että lämpötila laskee hieman alle 19 asteen tai ei olla kotona.
- Lieksan ukko
Uskokoon ken tahtoo, mutta sähkön kulutuksen putoaminen vuositasolla
18000 - 14000kWh/v nykyiseen 8000 - 6000 kWh/v on minulle ainakin iso säästö. - Lieksan ukko
Nyt 9.12.2014 mennessä on kulunut sähköä seuraavasti:
Päiväsähköä klo. 07:00 - 21:00 1111 kWh.
Yö- ( 21:00 - 07:00 ) ja Kesäajan ( 15.3 - 16.11 ) sähköä 5544 kWh.
Yhteensä 6655 kWh.- Hyvin kituutettu
Miksi puulämmityksen kanssa on yösähkö?
- Lieksan ukko
Hyvin kituutettu kirjoitti:
Miksi puulämmityksen kanssa on yösähkö?
Käyttövesi lämpiää yösähköllä ja matkoilla ollessa varaava 110 Kg patteri pitää peruslämmön yllä, se latautuu yösähköllä.
- Hyvin kituutettu
Lieksan ukko kirjoitti:
Käyttövesi lämpiää yösähköllä ja matkoilla ollessa varaava 110 Kg patteri pitää peruslämmön yllä, se latautuu yösähköllä.
Yösähkössä on korkeammat perusmaksut ja noin olematon kulutus jolloin lasku on suunnilleen yhtä iso oli valinta kumpi tahansa.
Käyttösähköön vuodessa alle 1500kWh. Taso alkaa olla sitä luokkaa, että oma aggregaatti tulisi halvemmaksi. Tuosta saisi lämmönkin hyötykäyttöön virittämisellä.
- Vuodet ei veljeksiä
Siis leivinuuni säästää sähkössä ja ilman puun lisälämpöä vastukset hehkuvat. Osa selittyy tällä.
http://www.raumanenergia.fi/kaukolampo/fi_FI/lammitystarveluku/ - Hatara mökki
Vaatii muutakin. Minulla on samanlainen tönö ja ikkunoiden tilkitseminen tuo ihan vastaavan säästön. Tuplapellit ovat olleet alusta lähtien. Jollakin hormin ilmavuodolla todellakin on pakkaskelillä suuri vaikutus, normaalisti lämpö pysyy, mutta pellin unohtuessa raolleen on kämppä aamulla kylmähkö jo nollakelillä.
- Lieksan ukko
Tietysti mökkiä on remontoitu yläkerran vinot katto osuudet on korvattu purut 25 cm eristysvillalla ja tasainen osuus puhallusvillaa 60 cm paksuudelta. Ikkunat on uusittu selektiivilasi elementti sisälaseina tavallinen ulkolasi. Seinien puru on survottu 3 m pituisella rassilla joka puolelta taloa välikatosta alaspäin. Seiniin on oikaisun yhteydessä laitettu 5 cm villaa.
Aikoinaan tuo rintamamiestalo oli melkoinen suunnittelun saavutus ajatellen kokonaisuutta. Rakennuksen runko ja erikoisesti keskellä rakennusta massiivinen tulisija, jonka massa hormeineen toimi varaajana, joka lämmitti osaksi myös yläkerran huoneita
Niin, olisipa silloin olleet rakennustarvikkeet tämän päivän tasoa. Tämän päivän tekniikalla ja tarvikkeilla saisi todella yksinkertaisen , toimivan ja halvan asuintalon.- Lusikalla annettu
Rintsikan kunnostuksessa voi saavuttaa valtavaa edistystä sen aikaiseen vaatimustasoon nähden.
Lusikalla annettu kirjoitti:
Rintsikan kunnostuksessa voi saavuttaa valtavaa edistystä sen aikaiseen vaatimustasoon nähden.
Niimpä. Tämän päivän eristeet ikkunoineen ja massiivinen vuolukivi tulisija, niin tämän yksinkertaisempaa ja toimivampaa ei löytyne. Ei vedon tunnetta ja suuria lämpötilaeroja kuin aikoinaan rakennettaessa.
- Lieksan ukko
markkulievonen kirjoitti:
Niimpä. Tämän päivän eristeet ikkunoineen ja massiivinen vuolukivi tulisija, niin tämän yksinkertaisempaa ja toimivampaa ei löytyne. Ei vedon tunnetta ja suuria lämpötilaeroja kuin aikoinaan rakennettaessa.
No eikä muovia ole seinissä vaan sitä mustaa tervapaperia höyrysulkuna.
Lieksan ukko kirjoitti:
No eikä muovia ole seinissä vaan sitä mustaa tervapaperia höyrysulkuna.
Mutt, mites se Lieksan ukko noin ajattelee. Mitä vikaa on muovissa?
- Lieksan ukko
markkulievonen kirjoitti:
Mutt, mites se Lieksan ukko noin ajattelee. Mitä vikaa on muovissa?
Eiköhän tuon muovin " Edut " ole jo tulleet tutuiksi noissa home taloissa?
Lieksan ukko kirjoitti:
Eiköhän tuon muovin " Edut " ole jo tulleet tutuiksi noissa home taloissa?
En tiedä miten ihmeessä tämän päivän ihmisen mieleen on iskostettu yhdistelmä hometalo ja muovi.
Vaikka,- todellisuus on juuri päinvastainen eli hometaloon AINA liittyy höyrysulun pettäminen.Tulipa kosteus maaperästä tai pesu/huone tilasta.
Niin, ei kukaan asiaa tarkemmin ajatteleva ihminen halua TIETOISESTI laskea huoneilmassa olevaa kosteutta rakenteisiin,- vaan pitää rakenteet kuivana ja siten homehtumista mahdolllisimman kaukana.
Niin, muuten oletko ajatellut mitä olisi tapahtunut rintamamies taloille, jos sen ajan höyrysululla rakentaen olisi rakennettu taloon sisäsauna suihkuineen. Todellisesti meillä ei olisi pystyssä yhtään rintamamiestaloa ja todellinen onni oli kun pesutilat kosteuksineen oli vielä ulkoistettuna.
Niin, mitä homeeseen ja lahoamiseen tulee, niin merkittävin asia tähän liittyen on kulttuurimme muutos eli pesutilat tuotiin asuin rakennuksen sisätiloihin ja kuviteltiin " hengittävän" seinärakenteen pelastavan ylimääräisestä kosteudesta.
Niin, asia on helppo ymmärtää, ettei koskaan huonekosteutta,- joka on aina korkeampi kuin ulkona,- tule laskea rakenteisiin,- vaan estää kosteuden siirtyminen muovin avulla ja taas itse sisäkosteus siirtää ilmastoinnin avulla ulos.Sekin tuottaa ongelmia, jos sisäkosteutta ei poisteta ja kosteus ei mahdollistu siirtymään runkorakenteisiin.- Lieksan ukko
markkulievonen kirjoitti:
En tiedä miten ihmeessä tämän päivän ihmisen mieleen on iskostettu yhdistelmä hometalo ja muovi.
Vaikka,- todellisuus on juuri päinvastainen eli hometaloon AINA liittyy höyrysulun pettäminen.Tulipa kosteus maaperästä tai pesu/huone tilasta.
Niin, ei kukaan asiaa tarkemmin ajatteleva ihminen halua TIETOISESTI laskea huoneilmassa olevaa kosteutta rakenteisiin,- vaan pitää rakenteet kuivana ja siten homehtumista mahdolllisimman kaukana.
Niin, muuten oletko ajatellut mitä olisi tapahtunut rintamamies taloille, jos sen ajan höyrysululla rakentaen olisi rakennettu taloon sisäsauna suihkuineen. Todellisesti meillä ei olisi pystyssä yhtään rintamamiestaloa ja todellinen onni oli kun pesutilat kosteuksineen oli vielä ulkoistettuna.
Niin, mitä homeeseen ja lahoamiseen tulee, niin merkittävin asia tähän liittyen on kulttuurimme muutos eli pesutilat tuotiin asuin rakennuksen sisätiloihin ja kuviteltiin " hengittävän" seinärakenteen pelastavan ylimääräisestä kosteudesta.
Niin, asia on helppo ymmärtää, ettei koskaan huonekosteutta,- joka on aina korkeampi kuin ulkona,- tule laskea rakenteisiin,- vaan estää kosteuden siirtyminen muovin avulla ja taas itse sisäkosteus siirtää ilmastoinnin avulla ulos.Sekin tuottaa ongelmia, jos sisäkosteutta ei poisteta ja kosteus ei mahdollistu siirtymään runkorakenteisiin.No kosteus vahinkoja ei ole löytynyt omasta rintamamiestalostani. Seinissä oli sisäpuolella haltex levyt ja niiden alla vaakalaudoitus, pinkopahvi, puru, pinkopahvi, vinolaudoitus ja vaaka ulkovuorilaudoitus. Ilmastointi oli painovoimainen ja nyt on leisituuletin ja WC suihkutilassa poistopuhallin. Jos tuo 1954 rakennettu rakenne olisi vuotanut kosteutta keittämisestä ja muusta asumisesta johtuen olisi jotain merkkejä näkynyt remontin yhteydessä. Sisäpuolelle tuli 5 cm ekovillalevyt, tervapaperi, lastulevy. Rappukäytävän seinissä ei alun perin ollut mitään eristettä
niihin tuli 10 5 cm villaa, tervapaperi, lastulevy. Korvausilma tulee takalle ja muualle taloon 10 cm muoviputken 20 metriä pitkä maahan riippusokkelin sisään haudatun ( alkupää 1m ja loppupää 0,7 m syvyydessä ) ja siitä eristettynä ylös tulevan putken kautta jääkaapin ja pakastimen taakse, josta se tulee yläkautta sisään lämmenneenä. Lieksan ukko kirjoitti:
No kosteus vahinkoja ei ole löytynyt omasta rintamamiestalostani. Seinissä oli sisäpuolella haltex levyt ja niiden alla vaakalaudoitus, pinkopahvi, puru, pinkopahvi, vinolaudoitus ja vaaka ulkovuorilaudoitus. Ilmastointi oli painovoimainen ja nyt on leisituuletin ja WC suihkutilassa poistopuhallin. Jos tuo 1954 rakennettu rakenne olisi vuotanut kosteutta keittämisestä ja muusta asumisesta johtuen olisi jotain merkkejä näkynyt remontin yhteydessä. Sisäpuolelle tuli 5 cm ekovillalevyt, tervapaperi, lastulevy. Rappukäytävän seinissä ei alun perin ollut mitään eristettä
niihin tuli 10 5 cm villaa, tervapaperi, lastulevy. Korvausilma tulee takalle ja muualle taloon 10 cm muoviputken 20 metriä pitkä maahan riippusokkelin sisään haudatun ( alkupää 1m ja loppupää 0,7 m syvyydessä ) ja siitä eristettynä ylös tulevan putken kautta jääkaapin ja pakastimen taakse, josta se tulee yläkautta sisään lämmenneenä.Kuten viestissäkin kerroit, niin tuo sahanpuru auttaa rakenteen kuivana pysymiseen. Puruhan on heikohko lämmöneriste ja siten lämpövuoto pitää rakenteen kuivana.
Mutta, kuten tästä foorumista käy esille, niin rakenteen kuivattaminen sahan purulla ei tämän päivän ihmistä kiinnosta. Energia maksaa. Mutta, silloisena aikana sahanpuru oli ainut lämmineriste,joka oli satavilla.- Lieksan ukko
markkulievonen kirjoitti:
Kuten viestissäkin kerroit, niin tuo sahanpuru auttaa rakenteen kuivana pysymiseen. Puruhan on heikohko lämmöneriste ja siten lämpövuoto pitää rakenteen kuivana.
Mutta, kuten tästä foorumista käy esille, niin rakenteen kuivattaminen sahan purulla ei tämän päivän ihmistä kiinnosta. Energia maksaa. Mutta, silloisena aikana sahanpuru oli ainut lämmineriste,joka oli satavilla.Hyvin se sahanpuru toimii rossipohjassakin minulla oli 55 cm alkujaan.
Remontissa poistettiin puru seinien vierestä 30 cm matkalta ja korvattiin villalla tuulensuojalevystä pintaan asti. Rossipohjan laudat uusittiin niiden päälle pistettiin tuulensuojalevy ja purua päälle ja paintaan läpi lattian 10 cm villa. Turha on vaihtaa kuivaa purua vain purun seassa olleet kepit, tiilenkappaleet ja kivet poistettiin. - hometorppa tulossa
Lieksan ukko kirjoitti:
Hyvin se sahanpuru toimii rossipohjassakin minulla oli 55 cm alkujaan.
Remontissa poistettiin puru seinien vierestä 30 cm matkalta ja korvattiin villalla tuulensuojalevystä pintaan asti. Rossipohjan laudat uusittiin niiden päälle pistettiin tuulensuojalevy ja purua päälle ja paintaan läpi lattian 10 cm villa. Turha on vaihtaa kuivaa purua vain purun seassa olleet kepit, tiilenkappaleet ja kivet poistettiin.Uskonasiat ovat uskonasioita.
- Lieksan ukko
hometorppa tulossa kirjoitti:
Uskonasiat ovat uskonasioita.
Painu hittoon homeinesi, jos purut ja muut seinät ja lattiat ei ole homehtunut 60 vuoteen ei ne homehdu nytkään. Kissan luukuut eli riippusokkelin tuuletus ventiilit toimi 9 kpl 50 neliön pohjassa. Ne suljetaan kun maa on jäätynyt pysyvästi ja avataan kun lumien sulaminen alkaa keväällä seinän vieressä. Reijät on peitetty vain vaneri levyllä joka estää suoran tuulen pääsyn reikään ei ilma tiiviisti.
- Kannattaa säästää
Lieksan ukko kirjoitti:
Painu hittoon homeinesi, jos purut ja muut seinät ja lattiat ei ole homehtunut 60 vuoteen ei ne homehdu nytkään. Kissan luukuut eli riippusokkelin tuuletus ventiilit toimi 9 kpl 50 neliön pohjassa. Ne suljetaan kun maa on jäätynyt pysyvästi ja avataan kun lumien sulaminen alkaa keväällä seinän vieressä. Reijät on peitetty vain vaneri levyllä joka estää suoran tuulen pääsyn reikään ei ilma tiiviisti.
Ja olisi toiminut jatkossakin, mutta tunari töpeksi remontin uskomuksillaan.
Lieksan ukko kirjoitti:
Eiköhän tuon muovin " Edut " ole jo tulleet tutuiksi noissa home taloissa?
Huomatkaapa miten näiden surullisten ja todellisten hometalojen homehtumiseen on juuri kosteuden siirtymisen estäminen / höyrysulun / muovin puuttuminen. Siis talojen,jotka on rakennettu ennen muovin valmistamista. Tässä esimerkki;
http://www.iltalehti.fi/asuminen/2014121818938569_an.shtml
PS.
Viestini sisältö ei liity milläänlailla Lieksan ukon taloon, vaan asian tultua esille.
- on se niin
Mitens jos tehdään niin pitkä hormi ettei ulos tule enää kuin haalea virtaus?
Onko silloin hyötysuhde parantunut kun samalla puumäärällä on saatu enempi lämpöä lämmitettävään tilaan, miten olis?
hyvin tehty hormi on vain venytetty takka. - on konsteja
Kuntopyörään vaan generaattori, taitais jäädä moni sarja katsomatta ja paino tippuis ilman ihmejuomia.
voi mikä heurekan huuto tähän nyyt.
taikka lippikseen kenno ja valo otsalle ynnä paljon ulkoilua.- kuntolämpö
Ei tarvi generaattoriakaan, koska halvinta on muuttaa rasva kitkan avulla lämmöksi.
- Lidlbylidl
Millä yksittäisellä toimenpiteellä raati arvelee saatavan suurimman hyödyn.
- Lieksan ukko
Tuli tuo marraskuun sähkölasku Fortumilta Tarkka 100 % Vesisähkö 34,46 €
Vuosikulutuksella enusteella 6996 kWh hintaan vuosikustannus 380,42 € ja josta on vielä käyttämättä 241 kWh.- Raja ylitetty
Ymmärtänet, että säästäminen muuttuu tietyn rajan jälkeen sairaudeksi?
- Lieksan ukko
Ymmärrän myös tuon kateuden, kun ei itse pysty mitään tekemään sähkön kulutuksen pienentämiseksi. Tuo kateuskin on sairaus tietyn rajan jälkeen.
- Hitaastivetävävastav
Miten sinä tekisit neliaukkoisen piipun, kun us puolelta on täysin tyhjä hormi, seuraavana tosi kuuma uunin hormi sitten on korvausilmahormi uunin pesälle ja tuvalle (kylmää ilmaa sisään) ja hellan hormi tuvan puolella.
Ullakko on kylmä ja sen voi helposti eristää paitsi laajennus välipohjassa. Pellit ovat tuvan katossa. kammarin puolelta seinän särkemällä pääsee piipun alaosaan.
Yleensä ihmiset ehd., että korota tornia. - Realman2
Ihan järkevä ajatus Lieksan ukolla. Varsinaisesti ei tullut tietoa paljonko lämpöä säästyy yläpellin avulla, mutta varmaankin jonkin verran.
Pointti olikin, että varaavan takan asentaminen pienensi lähkölaskua roimasti..
Mielestäni hometalot syntyvät hataran yläpohjan ja vaikka peltikaton yhdistelmästä.
Pakkasilla yläpohjan läpi pääsevä kosteus kondensoituu peltikattoon tai aluskatteeseen ja valuu siitä seinärakenteisiin. Tosiaan, olen nähnyt peltikattoja ilman aluskatetta. Toinen syy taitaa olla riittämätön ilmastointi, silloinhan kosteutta tiivistyy ikkunoiden sisäpinnalle pakkasilla. Tälläiset ovat ns pullotaloja, liian tiiviitä ja vailla ohjattua ilmastointia. Myöskin ilman vesieristettä tehdyt kaakeloidut pesutilat ovat ongelma, kaakeli pitää veden, saumat ei.
Ja sitten vielä salaojaputkilla tehdyt sadevesikaivot jotka tukkeutuvat ja sadevesi menee talon alle ja sinne tulee ihan oma pikkujärvi kostuttamaan alapohjaa :(- Lieksan ukko
No kyllä sitä säästyi, kun pellit ovat yläkerran katonrajassa on kuumaa piippua pelteihin asti. Yläkerran patterit eivät ole menneet päälle sen peltien yläkertaan siirron jälkeen, ne on säädetty 18 asteeseen ja menevät päälle vain pitemmän kotoa poissa olon jälkeen. Tuosta yläkerran vinosta katosta vielä siellä on 6 cm ilmarako peltikaton aluslautojen alla, tuulensuojalevy, koroitetut kattotuolit
villaa 25 cm, tervapaperi, harvalaudoitust, lastulevy 13 mm . Tasaisella alueella on puhallusvillaa 60 cm.
>Toinen syy taitaa olla riittämätön ilmastointi, silloinhan kosteutta tiivistyy ikkunoiden sisäpinnalle pakkasilla. Tälläiset ovat ns pullotaloja, liian tiiviitä ja vailla ohjattua ilmastointia.<
Se on totta, miten muovitetussa talossa sisäilman kosteus kohoaa, jos ilmastoinnista ei ole huolehdittu. Jo pikku pakkasilla ikkunoiden huurettuminen.
Mutta, tekeekö talon omistajan autuaaksi se, jos tämän kosteuden laskee rakenteisiin. Eikö rakenteita,- etenkin suurissa eristepaksuuksissa tule varjella kosteudelta. Muutoinkin ilmastomme on muuttumassa kosteampaan suuntaan, joissa rakenteiden kuivuminen hankaloituu.
Siis kohonneen sisäkosteuden ongelman aiheuttaja ei ole muovi,- vaan huonosti toteutettu kosteuden poistaminen.- suuriero
Koettakee nyt etes se ymmärtää että ilmastointi ja ilmanvaihto on eri asia.
- monenlaisia
Pelti hikoilee aina vuoti yläpohja tai ei. Aluskate kun on paikallaan ja ehjä niin se ei vie vettä seinärakenteisiin. Jos valuu niin se on rakennusvirhe. Itsellä 1976 rakennettu talo konesaumakattolla, ei aluskatetta. Ei kosteusongelmia yläpohjassa. Syksyllä näkyvissä pientä kosteutta kun kelit vaihtelee pakkaselta plussalle ja kesällä 40 - 50 ja rutikuivaa. Eli kesä kuivaa sen minkä talvi kastelee. Jos on kokoajan pakkaskelejä niin ei siellä pellissä mitään kosteutta ole.
- Realman2
Kaipa vähäistä kondensoitumista voi tapahtua ,ihan siitä että kesäkostea ilma kylmetessään ei pystyy enään pitämää samaa kosteusmäärää sisällään. Ja johonkin sen ylimääräisen kosteuden on mentävä. Vanhoissa 100 vuotta sitten rakennetuissa hirsitaloissa on väli ja yläpohjassa hiekkaa,savea,sammalta,purua ja ovat varmasti ilmatiiviitä. Tiedetty asia siis. Uusissa taloissa laitetaa muovia juurikin samasta syystä. Yleensä kylmä ullakkotila on kuitenkin niin hyvin tuulettuva ettei kondensoitumista pitäisi tapahtua.
Vanhoissa taloissa joissa on omalla paineella ilmanvaihto,tiivis yläpohja ja vaikka kanavapuhallin kosteissa tiloissa, ei muovia tulisi mielestäni käyttää missään.
Talven kuiva ilma kuivaa sen mitä kesä kostuttaa.
Nykyaikainen talo koneellisella ilmastoinnilla tulee rakentaa ilmatiiviiksi muovin avulla ja ongelma on lähinnä sisäilman kuivuus talvella. Minulla on tälläinen nykyaikainen talo ja talvella pyykit kuivataan tuvassa ja saunan jälkeen päästän kosteuden sisälle. Älkää kauhistelko, kalibroitu kosteusmittari on seinässä ja jos ilmakosteus menee liian alas alkaa ihongelmia ja limakalvojen kuivuutta.
Myös joskus ilmankostuttajat on käytössä.Mulla on noin 500m3 ilmaa talossa ja ilman kosteus nousee noin 1% per ilmaan haihdutettu litra vettä.
Lingotetusta pyykistä tulee ehkä 2-3% ilmankosteuden nousua.
On siis pakko kostuttaa ilmaa jotta on mukava olla.
Kesällä käytän kosteuden poistaja konetta, kuivaa pyykit nopsasti jos on sadesäätä, myös mökillä on kuivuri ja kerää parhaimmillaan 4l/vrk vettä pois huoneilmasta. Suosittelen kosteuden poistokonetta vaikka pyykin kuivatusrummun tilalle, vie tosi vähän sähköä ja ei kuluta vaatteita.
Samalla puhdistaa ilmaa. - Näinmeillä
Vanha talo on helppo purkaa kaivinkoneella ja ne laudat kuivina vasta palavatkin. Sokkelin ympärille voi sitten latoa eristeet ja harkot ja tehdä tiilitalon.
- Realman2
Varmasti voi, mutta mikäs teillä on siellä tiilitalossa eristeenä?
Kuulemma, metri kiveä eristää yhtä hyvin kuin 10cm villaa. Ja tiiliseinä ja eristeiden välissä on tuuletusrako.
Tutkistelin taannoin ammattilaisen kanssa isoa ja komeaa tiiliverhottua lukaalia.
Tiiliseinän takana oli tuulensuoja levy ,15cm villaa ja rakennusmuovi jonka päällä ek kipsilevy.
Ei oikein vakuuttanut lämmön eristyksen kannalta.
Omassa talossani on muistaakseni ulkolaudoitus kovavilla tuulensuojalevyt pehmeä villa Sasmox levyt ja paksuutta aika reilusti.
Järjästys voi olla toinenkin kun raksa-ajasta on jo 12vuotta, ja ei enään muista.
Mutta, kaikki asuu tyylillään :) - Lieksan ukko
Se on nyt lopullinen sähkön kulutus vuodella 2014 tiedossa. Sähköä kului pienessä 220 kuution rintamamiestalossa yhteensä 7180 kWh yö-, ja kesäaika 5779 kWh
Talviajan päiväsähköä 1401 kWh. Ennusteiden ollessa päivä 1538 kWh ja
Yö-, ja kesäaika 5597 kWh. Talviaika päivä oli 16.11 - 16.3 klo 07 - 21 Talviyö
oli klo 21.00 - 07. Kesäaika 17.3 - 15.11 Läpi vuorokauden yö asteikolle.- Onnea vuodelle
Hyvin on säästetty.
Lämmitätkö lämpimän veden padassa? Tuolla saisit hyvin lisäsäästöä. Helposti 500kWh. - Lieksan ukko
Onnea vuodelle kirjoitti:
Hyvin on säästetty.
Lämmitätkö lämpimän veden padassa? Tuolla saisit hyvin lisäsäästöä. Helposti 500kWh.No en vaan yösähköllä varaajassa, jos olet lukenut ketjua ylempää. Seuraava projekti
on kesällä uusia Fenestra ikkunoiden tiivisteet, kun ne ovat jo menettäneet kimmoisuutensa. Hyvää Uuttavuotta ! vaan sinulle " Onnea vuodelle " . Lieksan ukko kirjoitti:
No en vaan yösähköllä varaajassa, jos olet lukenut ketjua ylempää. Seuraava projekti
on kesällä uusia Fenestra ikkunoiden tiivisteet, kun ne ovat jo menettäneet kimmoisuutensa. Hyvää Uuttavuotta ! vaan sinulle " Onnea vuodelle " .Hormista puheenollen. Paljonko puuta poltit taloudessasi?
- kt vs
Lieksan ukko kirjoitti:
No en vaan yösähköllä varaajassa, jos olet lukenut ketjua ylempää. Seuraava projekti
on kesällä uusia Fenestra ikkunoiden tiivisteet, kun ne ovat jo menettäneet kimmoisuutensa. Hyvää Uuttavuotta ! vaan sinulle " Onnea vuodelle " .Rintsikat on valitettavasti energiasyöppöjö, muta se pitää vaan kestää. Ja iikunaremontin ja tiivisteiden kanssa oltava järki päässä, ettei tee homepommia. Jostain sen ilman on vaihduttava, vaikka se talvella aiheuttaakin vetoa ja kilowattitunteja ja tuhkaa.
terveisin kattotuuletin ja villasukat - Lieksan ukko
markkulievonen kirjoitti:
Hormista puheenollen. Paljonko puuta poltit taloudessasi?
Talvesta ja keleistä riippuen 7 - 10 kuutiota sekapuuta.
- Lieksan ukko
kt vs kirjoitti:
Rintsikat on valitettavasti energiasyöppöjö, muta se pitää vaan kestää. Ja iikunaremontin ja tiivisteiden kanssa oltava järki päässä, ettei tee homepommia. Jostain sen ilman on vaihduttava, vaikka se talvella aiheuttaakin vetoa ja kilowattitunteja ja tuhkaa.
terveisin kattotuuletin ja villasukatNo kyllä se vaihtuu kokoajan kolmesta kohdasta WC poistopuhallin perhospellillä,
Liesituuletin myös automaattinen sulkupelti ja yläkerran tuuletus venttiilit ja tietysti myös takan kautta. Tuloilma on aina auki ja se tulee pakastimen ja jääkaapin taakse
eikä vetoa tunnu. - Aivan perinteistä
Lieksan ukko kirjoitti:
No kyllä se vaihtuu kokoajan kolmesta kohdasta WC poistopuhallin perhospellillä,
Liesituuletin myös automaattinen sulkupelti ja yläkerran tuuletus venttiilit ja tietysti myös takan kautta. Tuloilma on aina auki ja se tulee pakastimen ja jääkaapin taakse
eikä vetoa tunnu.Kuten juuri kirjoitit ei sitä ilmaa juurikaan ole varaa vaihtaa vanhoissa taloissa kun joka paikasta pitää säästää.
- Lieksan ukko
Aivan perinteistä kirjoitti:
Kuten juuri kirjoitit ei sitä ilmaa juurikaan ole varaa vaihtaa vanhoissa taloissa kun joka paikasta pitää säästää.
Kyllä sitä vaihtuu ilmaa kokoajan, kun yläkerran ventiilit ovat aina auki pienimmässä 1 . asennossaan talvella ja kesällä 2, 3 asennossa auki ja poissa ollessa talvella ne ovat kiinni. Tuloilmahan lämpiää tullessaan läpi 20 metriä pitkän tuloputken ( 10 cm ) kautta joka on haudattu maahan talon alle.
- Näin se vaan on
Lieksan ukko kirjoitti:
Kyllä sitä vaihtuu ilmaa kokoajan, kun yläkerran ventiilit ovat aina auki pienimmässä 1 . asennossaan talvella ja kesällä 2, 3 asennossa auki ja poissa ollessa talvella ne ovat kiinni. Tuloilmahan lämpiää tullessaan läpi 20 metriä pitkän tuloputken ( 10 cm ) kautta joka on haudattu maahan talon alle.
Eli ilma ei juurikaan vaihdu.
Lieksan ukko kirjoitti:
Kyllä sitä vaihtuu ilmaa kokoajan, kun yläkerran ventiilit ovat aina auki pienimmässä 1 . asennossaan talvella ja kesällä 2, 3 asennossa auki ja poissa ollessa talvella ne ovat kiinni. Tuloilmahan lämpiää tullessaan läpi 20 metriä pitkän tuloputken ( 10 cm ) kautta joka on haudattu maahan talon alle.
>Tuloilmahan lämpiää tullessaan läpi 20 metriä pitkän tuloputken ( 10 cm ) kautta joka on haudattu maahan talon alle. <
Oletko mittaillut miten paljon tuo yksinkertainen kokonaisuus vaikuttaa tuloilman lämpötilaan? Tosin isommalla putkella olisi hyöty parempi. Ilman virtaus putkessa olisi hitaampaa.- Tosi on
markkulievonen kirjoitti:
>Tuloilmahan lämpiää tullessaan läpi 20 metriä pitkän tuloputken ( 10 cm ) kautta joka on haudattu maahan talon alle. <
Oletko mittaillut miten paljon tuo yksinkertainen kokonaisuus vaikuttaa tuloilman lämpötilaan? Tosin isommalla putkella olisi hyöty parempi. Ilman virtaus putkessa olisi hitaampaa.No useita asteita joka tapauksessa, en ole mitannut. Alun perin idea tuon putken asentamisesta talon alle maahan tuli " Holvikellarin ja Holvisaunojen " esittely lehtisestä ja netti sivuilta. Niissä oli tuloilma järjestetty kellariin putkella joka kiersi kellarin ympärillä olevassa maassa ympäri kellarin ja tuli sitten kellarin tuulikaappiin ja siitä vasta itse kellariin ja sieltä ulos säädettävän ventiilin kautta.
Tietysti isommalla putkella olisi ilman virtaus hitaampaa ja lämpiäminen parempi, mutta ehkä kannattaisi alkupätkä olla esim. 2 metriä vain 10 cm kokoinen ja loppu putki vaikka 15 - 20 cm niin virtaus olisi hitaampaa ja lämpiäminen tehokkaampaa.
Kun tuo 10 cm putki tuntuu olevan riittävä takan korvaus ilmaksi eikä takka tupasauttele yhtään matalapaineen vallitessa ulkona. Tosi on kirjoitti:
No useita asteita joka tapauksessa, en ole mitannut. Alun perin idea tuon putken asentamisesta talon alle maahan tuli " Holvikellarin ja Holvisaunojen " esittely lehtisestä ja netti sivuilta. Niissä oli tuloilma järjestetty kellariin putkella joka kiersi kellarin ympärillä olevassa maassa ympäri kellarin ja tuli sitten kellarin tuulikaappiin ja siitä vasta itse kellariin ja sieltä ulos säädettävän ventiilin kautta.
Tietysti isommalla putkella olisi ilman virtaus hitaampaa ja lämpiäminen parempi, mutta ehkä kannattaisi alkupätkä olla esim. 2 metriä vain 10 cm kokoinen ja loppu putki vaikka 15 - 20 cm niin virtaus olisi hitaampaa ja lämpiäminen tehokkaampaa.
Kun tuo 10 cm putki tuntuu olevan riittävä takan korvaus ilmaksi eikä takka tupasauttele yhtään matalapaineen vallitessa ulkona.Itse tein samalla periaatteella toimivan esilämmityksen korvausilmalle. 3m korkea kokonaisuus. Uloimpana 240mm ilmastointi putki ja sen sisällä 160mm sisäilman ulosmenevä putki, jossa on kondenssiveden talteenotto.Laite ennen ilmanvaihdon talteenottoa. Lämmöntalteenottolle tuleva ilma on lähes aina plussan puolella.
Säästämisestä en tiedä muuta kuin säästää puhaltimien laakereita.
- Lieksan ukko
No ei kai sitä tarvitse vedon vuoksi sukat pyöriä jaloissa ? Ja tällähelpolla konstilla jokainen voi tarkistaa on virtausta ulos päin ventiileistä. Laitetaan WC paperin pala ventiilin säleikköön, jos se pysyy siinä on veto riittävä. Esim. WC katossa olevan poistopuhaltimen säleikössä se pysyy vaikka tuo " perhospelti " on kiinni kun puhallin on sammuksissa. Automaattinen käyntiaika 5 min. ja lähtee käyntiin valojen sytyttämisellä WC:ssä.
- Näin se vaan on
Jos paperi pysyy venttiilissä paikallaan vaikka perhospelti on kiinni, niin venttiili on silloin tahmea.
- Lieksan ukko
No niihän se pysyy vaikka katossa siivoamattomissa asunnoissa.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Mielessäni vieläkin T
Harmi että siinä kävi niinkuin kävi, rakastin sinua. Toivotan sulle kaikkea hyvää. Toivottavasti löydät sopivan ja hyvän391641Nellietä Emmaa ja Amandaa stressaa
Ukkii minnuu Emmaa ja Amandaa stressaa ihan sikana joten voidaanko me koko kolmikko hypätä ukin kainaloon ja syleilyyn k61341- 91299
Nähtäiskö ylihuomenna taas siellä missä viimeksikin?
Otetaan ruokaöljyä, banaaneita ja tuorekurkkuja sinne messiin. Tehdään taas sitä meidän salakivaa.11295Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita
Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita – neljä Jyväskylän Outlaws MC:n jäsentä vangittu: "Määrät p421287Persut petti kannattajansa, totaalisesti !
Peraujen fundamentalisteille, vaihtkaa saittia. Muille, näin sen näimme. On helppo luvata kehareille, eikä ne ymmärrä,41263Sinäkö se olit...
Vai olitko? Jostain kumman syystä katse venyi.. Ajelin sitten miten sattuu ja sanoin ääneen siinä se nyt meni😅😅... Lis01244Housuvaippojen käyttö Suomi vs Ulkomaat
Suomessa housuvaippoja aletaan käyttämään vauvoilla heti, kun ne alkavat ryömiä. Tuntuu, että ulkomailla housuvaippoihin11220Hyvää yötä ja kauniita unia!
Täytyy alkaa taas nukkumaan, että jaksaa taas tämän päivän haasteet. Aikainen tipu madon löytää, vai miten se ärsyttävä21180Lepakot ja lepakkopönttö
Ajattelin tehdä lepakkopöntön. Tietääkö joku ovatko lepakot talvella lepakkopöntössä ´vai jossain muualla nukkumassa ta11156