Tosiaan sukupolvien yli kuolinpesät rapautuvat jakamattomina. Aina, kun joku vanhemmasta sukuhaarasta kuolee, niin perillisiä on yhäti enempi. Kukaan ei enää hyödy mitään, mutta kukaan ei millään keinoin luovukkaan. Hullunhommaa. Meinaako ne saada mukaansa "maapalansa taivaaseen, tai helvettiin".
Miksiköhän kuolinpesät pidetään jakamattomina vuosikymmeniä?
Pakkojako.
27
1041
Vastaukset
- Jakakaa, jakakaa!
Eihän siinä mitään järkee olekaan.
Parempi olisi jakaa vaan, vaikka sitten niin, että sille maapalalle tulee 12 omistajaa.
Parempi sekin kuin että se omistetaan kuolinpesän kautta.- vveiko
"Miksiköhän kuolinpesät pidetään jakamattomina vuosikymmeniä?"
siksi kun leskee ei saa suututtaa, ja hän arvioi omistavansa kaiken leskeksi tultuaan. suuttu jos sanotaan ettei se niin nyt mene. ennen laiha sopu kuin lesken riitely kun hän ei ymmärrä. - Selvä peli
vveiko kirjoitti:
"Miksiköhän kuolinpesät pidetään jakamattomina vuosikymmeniä?"
siksi kun leskee ei saa suututtaa, ja hän arvioi omistavansa kaiken leskeksi tultuaan. suuttu jos sanotaan ettei se niin nyt mene. ennen laiha sopu kuin lesken riitely kun hän ei ymmärrä.Tyhmemmänkin lesken voisi kuvitella ymmärtävän sen mitä laki sanoo:
"Lähinnä saavat perinnön rintaperilliset."
Ja jos ei tuosta vielä aukea, voi katsoa kenelle perintöverot määrätään.
Niille rintaperillisille.
Jotka ovat siis perillisiä ja omaisuuden omistajia. - yppåååååå
Selvä peli kirjoitti:
Tyhmemmänkin lesken voisi kuvitella ymmärtävän sen mitä laki sanoo:
"Lähinnä saavat perinnön rintaperilliset."
Ja jos ei tuosta vielä aukea, voi katsoa kenelle perintöverot määrätään.
Niille rintaperillisille.
Jotka ovat siis perillisiä ja omaisuuden omistajia.no rintaperilliset maksaa perintöverot. Jos kuolleenn puolison omaisuus menisikin leskelle, olisiko vero sama kuin perillisillä yhteensä?
- Juristi1
yppåååååå kirjoitti:
no rintaperilliset maksaa perintöverot. Jos kuolleenn puolison omaisuus menisikin leskelle, olisiko vero sama kuin perillisillä yhteensä?
Ei vaan enemmän.
Ja ensin kuolleen omaisuus tulisi verotetuksi kahteen kertaan (ensin hänen itsensä kuollessa ja sitten lesken kuollessa). - nmnm787855656
Juristi1 kirjoitti:
Ei vaan enemmän.
Ja ensin kuolleen omaisuus tulisi verotetuksi kahteen kertaan (ensin hänen itsensä kuollessa ja sitten lesken kuollessa).Paljonko enemmän?
- Juristi1
nmnm787855656 kirjoitti:
Paljonko enemmän?
Riippuu omaisuuden määrästä. Mistä summasta puhutaan?
Perintövero on progressiivinen, eli sitä suurempi mitä suurempi potti tulee.
Ja perilliset saavat hyväkseen hallintaoikeusvähennyksen, jos vainajalla oli asunto, johon kohdistuu lesken hallintaoikeus.
Leski tosin saa tehdä puolisovähennyksen, joka on 60 000 euroa. Joten ihan pikkupesissä viisari voi tietty heilahtaa toisinkin päin.
Eli paljonko sinun tapauksessasi on varoja?
- Matruska
Joskus syy voi olla ihan järkevä. Nimittäin lesken asumisoikeus. Meillä on ollut jakamatta v. 1957 syntynyt kuolinpesä mummini jäljiltä. Mummi kuoli nuorena syöpään. Pesä on ollut jakamatta ihan siitä syystä, että yh-isänä kakaransa hoitanut ukki asui kyseisellä paikalla vuoteen 2004 saakka ja sen jälkeen se on ollut suvun kakkosasuntona yhteiskäytössä, eli on yövytty ja lomailtu siellä kun on käyty ukkia moikkaamassa, kun hän asui kylän keskustassa. Talon menoja varten oli hoitotili, jonne maksettiin sähköstä ja puista. Nyt on ukki kuollut, jakokirja tekeillä ja sen jälkeen menossa myyntiin.
Saattaa olla myös, että joku pesän jäsenistä vastustaa tunnesyistä jakoa ja myyntiä, ja pesän arvo on niin pieni, että pesänjakajan hakeminen ja oikeuskulut vievät muilta myyntituotot. (Mielestäni olisi reilua tällaisessa tilanteessa, että vastaanhangoittelijalta veloitettaisiin kaikki kulut.)- 11+11
Turhaan on tämäkin kuolinpesä pidetty jakamattomana. Ositus ja perinnönjako eivät nimittäin lakkauta lesken hallintaoikeutta yhteiseen kotiin.
- Jakamattomuussuoja
11+11 kirjoitti:
Turhaan on tämäkin kuolinpesä pidetty jakamattomana. Ositus ja perinnönjako eivät nimittäin lakkauta lesken hallintaoikeutta yhteiseen kotiin.
>>Meillä on ollut jakamatta v. 1957 syntynyt kuolinpesä mummini jäljiltä. >>
Vuonna 1957 ei ollut laissa säädettyä lesken oikeutta pitää kuolinpesää jakamatta. Joten perillisten halu pitää mummin kuolinpesä jakamatta on ollut vapaaehtoista. he eivät halunneet heittää ukkia pihalle asunnostaan.
Lesken jakamattomuussuoja tuli perintökaareen vasta 1980-luvulla. - mnnm9889898989
11+11 kirjoitti:
Turhaan on tämäkin kuolinpesä pidetty jakamattomana. Ositus ja perinnönjako eivät nimittäin lakkauta lesken hallintaoikeutta yhteiseen kotiin.
Mutta tilusten muihin , peltoihin, metsiin ja maatalousrakennuksiin, se lakkauttaa jos jaetaan, eikö?
- Lakinainen
Jakamattomuussuoja kirjoitti:
>>Meillä on ollut jakamatta v. 1957 syntynyt kuolinpesä mummini jäljiltä. >>
Vuonna 1957 ei ollut laissa säädettyä lesken oikeutta pitää kuolinpesää jakamatta. Joten perillisten halu pitää mummin kuolinpesä jakamatta on ollut vapaaehtoista. he eivät halunneet heittää ukkia pihalle asunnostaan.
Lesken jakamattomuussuoja tuli perintökaareen vasta 1980-luvulla.Minäkin suosittelen aina kuolinpesien jakamista.
Mitähän varten perillisten olisi pitänyt heittää ukki pihalle?
Kun kerran osapuolet olivat sovussa keskenään, aivan hyvin he olisivat voineet jakaa pesän ja sopia, että pappa jatkaa asumista entiseen malliin.
Leskellä ei sitä paitsi ole oikeutta pitää koko kuolinpesää jakamattomana hallussaan nykyäänkään, sillä perillisten jakovaatimus katkaisee tuon oikeuden. Ainoastaan hallintaoikeus yhteiseen kotiin on lailla suojattu, eikä edes lakiosavaatimus mene sen edelle.
Ja se jakaminen ei siis tarkoita sitä, että lesken pitäisi maksaa lapset rahalla ulos. Sill omaisuudella pelataan, mitä pesässä on. Lapset vain omistavat jaon jälkeen omaisuuden suoraan, eivätkä kuolinpesän kautta. - Lakinainen
mnnm9889898989 kirjoitti:
Mutta tilusten muihin , peltoihin, metsiin ja maatalousrakennuksiin, se lakkauttaa jos jaetaan, eikö?
Näistä asioista pystytään melko pitkälti sopimaan. Pääsääntö on aina se, että ositus ja perinnönjako kannattaa toimittaa mahdollisimman pian. Monesti leski on vähävaraisempi, ja saa osituksessa tasinkona omaisuutta, eli usein ositus on nimenomaan lesken edun mukaista toimittaa. Ja tämän jälkeen leski saa tehdä omalle omaisuudelleen mitä lystää, eikä hänen tarvitse tehdä siitä tiliä perillisille.
Eikä tuo hallintaoikeus tai jakamattomuus tuo sitä paitsi lesken omistukseen mitään kuolinpesän omaisuutta, hän saa vain nauttia omaisuuden tuoton. - laur543
Lakinainen kirjoitti:
Minäkin suosittelen aina kuolinpesien jakamista.
Mitähän varten perillisten olisi pitänyt heittää ukki pihalle?
Kun kerran osapuolet olivat sovussa keskenään, aivan hyvin he olisivat voineet jakaa pesän ja sopia, että pappa jatkaa asumista entiseen malliin.
Leskellä ei sitä paitsi ole oikeutta pitää koko kuolinpesää jakamattomana hallussaan nykyäänkään, sillä perillisten jakovaatimus katkaisee tuon oikeuden. Ainoastaan hallintaoikeus yhteiseen kotiin on lailla suojattu, eikä edes lakiosavaatimus mene sen edelle.
Ja se jakaminen ei siis tarkoita sitä, että lesken pitäisi maksaa lapset rahalla ulos. Sill omaisuudella pelataan, mitä pesässä on. Lapset vain omistavat jaon jälkeen omaisuuden suoraan, eivätkä kuolinpesän kautta."Lapset vain omistavat jaon jälkeen omaisuuden suoraan, eivätkä kuolinpesän kautta."
Mielenkiintoinen toimien ero! - Jakamattomuussuoja
Lakinainen kirjoitti:
Minäkin suosittelen aina kuolinpesien jakamista.
Mitähän varten perillisten olisi pitänyt heittää ukki pihalle?
Kun kerran osapuolet olivat sovussa keskenään, aivan hyvin he olisivat voineet jakaa pesän ja sopia, että pappa jatkaa asumista entiseen malliin.
Leskellä ei sitä paitsi ole oikeutta pitää koko kuolinpesää jakamattomana hallussaan nykyäänkään, sillä perillisten jakovaatimus katkaisee tuon oikeuden. Ainoastaan hallintaoikeus yhteiseen kotiin on lailla suojattu, eikä edes lakiosavaatimus mene sen edelle.
Ja se jakaminen ei siis tarkoita sitä, että lesken pitäisi maksaa lapset rahalla ulos. Sill omaisuudella pelataan, mitä pesässä on. Lapset vain omistavat jaon jälkeen omaisuuden suoraan, eivätkä kuolinpesän kautta.>>Mitähän varten perillisten olisi pitänyt heittää ukki pihalle?>>
No, eipä minkään vuoksi ukkia olisi pihalle tarvinnut heittää. Mistä niin kuvittelet?
Perilliset nimenomaan halusivat säilyttää ukin asumisen ja käyttivät ukin asumisen säilyttämiseen mummin kuolinpesän jakamattomuutta. He olisivat toki voineet jakaakin pesän niin, että ukisn asuminen säilyy, mutta eivät tehneet niin. OK?
Sitten kirjoitat taas ihan päin seiniä.
>>Leskellä ei sitä paitsi ole oikeutta pitää koko kuolinpesää jakamattomana hallussaan nykyäänkään, sillä perillisten jakovaatimus katkaisee tuon oikeuden>>
Leskellä ON jakamattomuussuoja KOKO puolisonsa kuolinpesään. Tämän oikeuden nojalla leskella on oikeus hallinnoida pesää PK 12 luvun mukaisesti.
Perillisten JAKOVAATIMUS lopettaa lesken jakamattomuussuojan kokonaiseen kuolinpesään eli oikeus on väistyvä oikeus. Sen jälkeen lesken oikeus jatkuu puolisoiden yhteiseen kotiin tai muuten pesässä olevaan lesken kodiksi sopivaan asuntoon ja tavanomaiseen koti-irtaimistoon kohdistuen.
Lesken jakamattomuussuoja koko pesään on lailla suojattu niin kuin asumissuojakin. Edellinen on luonteeltaan kuitenkin väistyvä oikeus perillisten tehtyä jakovaatimuksen.
>>Lapset vain omistavat jaon jälkeen omaisuuden suoraan, eivätkä kuolinpesän kautta. >>
Omistus on kuolinpesässä aina jakamatonta. Perinnönjaon jälkeen perillisten omistus muuttuu määräosaiseksi omistukseksi jäämistövaroihin. Omistus on kummassakin tapauksessa yhtä "suoraa". - Jakamattomuussuoja
Lakinainen kirjoitti:
Näistä asioista pystytään melko pitkälti sopimaan. Pääsääntö on aina se, että ositus ja perinnönjako kannattaa toimittaa mahdollisimman pian. Monesti leski on vähävaraisempi, ja saa osituksessa tasinkona omaisuutta, eli usein ositus on nimenomaan lesken edun mukaista toimittaa. Ja tämän jälkeen leski saa tehdä omalle omaisuudelleen mitä lystää, eikä hänen tarvitse tehdä siitä tiliä perillisille.
Eikä tuo hallintaoikeus tai jakamattomuus tuo sitä paitsi lesken omistukseen mitään kuolinpesän omaisuutta, hän saa vain nauttia omaisuuden tuoton.>>hän saa vain nauttia omaisuuden tuoton.>>
Riippuen millaista omaisuutta pesässä on, lesken oikeus saada omaisuuden tuotto voi olla erittäin merkittävä oiekus. Lesken ei siis aina kannata vaatia jakoa. - Lakinainen
Jakamattomuussuoja kirjoitti:
>>hän saa vain nauttia omaisuuden tuoton.>>
Riippuen millaista omaisuutta pesässä on, lesken oikeus saada omaisuuden tuotto voi olla erittäin merkittävä oiekus. Lesken ei siis aina kannata vaatia jakoa.Totta.
Sinänsä mielenkiintoinen seikka on muuten se, että myös tuo omaisuuden tuotto kuuluu ositettaviin varoihin (niin lesken oman omaisuuden kuin kuolinpesän omaisuuden tuotto).
Miten nämä kaksi ovat samaan aikaan toteutettavissa ei ole ainakaan minulle mitenkään päivänselvää.
Selkein ratkaisu onkin se, että perittävä on tehnyt testamentin, jolla hän määrää käyttö-/hallintaoikeuden haluamaansa omaisuuteen, ja ositus & perinnönjako toimitetaan mahdollisimman pian. - 11+11
Jakamattomuussuoja kirjoitti:
>>Mitähän varten perillisten olisi pitänyt heittää ukki pihalle?>>
No, eipä minkään vuoksi ukkia olisi pihalle tarvinnut heittää. Mistä niin kuvittelet?
Perilliset nimenomaan halusivat säilyttää ukin asumisen ja käyttivät ukin asumisen säilyttämiseen mummin kuolinpesän jakamattomuutta. He olisivat toki voineet jakaakin pesän niin, että ukisn asuminen säilyy, mutta eivät tehneet niin. OK?
Sitten kirjoitat taas ihan päin seiniä.
>>Leskellä ei sitä paitsi ole oikeutta pitää koko kuolinpesää jakamattomana hallussaan nykyäänkään, sillä perillisten jakovaatimus katkaisee tuon oikeuden>>
Leskellä ON jakamattomuussuoja KOKO puolisonsa kuolinpesään. Tämän oikeuden nojalla leskella on oikeus hallinnoida pesää PK 12 luvun mukaisesti.
Perillisten JAKOVAATIMUS lopettaa lesken jakamattomuussuojan kokonaiseen kuolinpesään eli oikeus on väistyvä oikeus. Sen jälkeen lesken oikeus jatkuu puolisoiden yhteiseen kotiin tai muuten pesässä olevaan lesken kodiksi sopivaan asuntoon ja tavanomaiseen koti-irtaimistoon kohdistuen.
Lesken jakamattomuussuoja koko pesään on lailla suojattu niin kuin asumissuojakin. Edellinen on luonteeltaan kuitenkin väistyvä oikeus perillisten tehtyä jakovaatimuksen.
>>Lapset vain omistavat jaon jälkeen omaisuuden suoraan, eivätkä kuolinpesän kautta. >>
Omistus on kuolinpesässä aina jakamatonta. Perinnönjaon jälkeen perillisten omistus muuttuu määräosaiseksi omistukseksi jäämistövaroihin. Omistus on kummassakin tapauksessa yhtä "suoraa".Mitähän nimimerkki Jakamattomuussuoja oikein yritti "korjata"?
Asia tuli selväksi jo Lakinaisen kommentissa.
Sensijaan Jakamattomuussuoja-nimimerkki sotkee väittäessään että leski hallinnoisi kuolinpesää. Kuolinpesä on osakkaiden yhteishallinnossa, ei yksin lesken hallinnossa, vaikka jakovaatimusta ei olisi esitettykään. Leski ei siis pysty päättämään yhtikäs mistään, vaan kaikki päätökset tulee tehdä osakkaiden yhteisvoimin.
Tuokin meni väärin, että perinnönjaon jälkeen omistus muuttuisi "määräosaiseksi omistukseksi jäämistövaroihin". Onhan tuokin toki mahdollista, mutta ei ole mikään pakko muodostaa yhteisomistussuhteita jossa noita määräosia osakkaille tulisi. Esim. yksi perillinen voi saada jaossa aivan hyvin kesämökin ja toinen rahaa. Yksin tulevat siis saamansa omaisuuden omistajiksi. - hankala änkyrä
Lakinainen kirjoitti:
Totta.
Sinänsä mielenkiintoinen seikka on muuten se, että myös tuo omaisuuden tuotto kuuluu ositettaviin varoihin (niin lesken oman omaisuuden kuin kuolinpesän omaisuuden tuotto).
Miten nämä kaksi ovat samaan aikaan toteutettavissa ei ole ainakaan minulle mitenkään päivänselvää.
Selkein ratkaisu onkin se, että perittävä on tehnyt testamentin, jolla hän määrää käyttö-/hallintaoikeuden haluamaansa omaisuuteen, ja ositus & perinnönjako toimitetaan mahdollisimman pian.Eiköhän se omaisuuden tuotto tahdo käytännössä "unohtua" noista ikivanhojen ositusten osituslaskelmista. Eihän sitä mitenkään pysty laskemaan, mikä osa vaikkapa huoneiston kauppahinnasta on peräisin lesken omasta eläkkeestä, ja mikä ositettaviin varoihin kuuluvan metsän myynnistä. Tilintekovelvollisuudestakaan ei ole apua enää leskenkin kuoltua.
Lisäksi tässä tapauksessa, jossa kyseessä on v. 1957 syntynyt kuolinpesä, on huomionarvoista että siihen ei edes sovelleta vuoden 1965 perintökaarta, vaan aikaisempaa lakia (vuoden 1734 perintökaari 1900-luvun alun lisäykset) joten siellä ei välttämättä ole mitään rintaperillisen jakovaatimuksen tieltä väistyvää lesken jakamattomuussuojaa. Eikä todellakaan PK 3:1a§ ole voimassa takautuvasti kuten yllä jo mainittiinkin, joten Matruskalla oli täysin virheellinen, luuloteltu syy kuolinpesän jakamattomana pitämiseen. - Lakinainen
hankala änkyrä kirjoitti:
Eiköhän se omaisuuden tuotto tahdo käytännössä "unohtua" noista ikivanhojen ositusten osituslaskelmista. Eihän sitä mitenkään pysty laskemaan, mikä osa vaikkapa huoneiston kauppahinnasta on peräisin lesken omasta eläkkeestä, ja mikä ositettaviin varoihin kuuluvan metsän myynnistä. Tilintekovelvollisuudestakaan ei ole apua enää leskenkin kuoltua.
Lisäksi tässä tapauksessa, jossa kyseessä on v. 1957 syntynyt kuolinpesä, on huomionarvoista että siihen ei edes sovelleta vuoden 1965 perintökaarta, vaan aikaisempaa lakia (vuoden 1734 perintökaari 1900-luvun alun lisäykset) joten siellä ei välttämättä ole mitään rintaperillisen jakovaatimuksen tieltä väistyvää lesken jakamattomuussuojaa. Eikä todellakaan PK 3:1a§ ole voimassa takautuvasti kuten yllä jo mainittiinkin, joten Matruskalla oli täysin virheellinen, luuloteltu syy kuolinpesän jakamattomana pitämiseen.Käytännössä tuotto tosiaan usein unohdetaan ja varsinkin vanhoissa kuolinpesissä asiat ovat usein niin sekaisin, että selvittely on mahdotonta.
Heitin tuon tuoton problematiikan siis yleisenä kysymyksenä, en tähän caseen liittyen. Enpä muista missään nähneeni tuota koskevaa pohdintaa. Mutta kyse on kuitenkin melko tavanomaisesta tilanteesta, sillä lesken hyväksi tehtyjä käyttöoikeustestamentteja on paljon. Ja varakkailla pariskunnilla saattaa omaisuus tuottaa melkoisestikin. - Jakamattomuussuoja
11+11 kirjoitti:
Mitähän nimimerkki Jakamattomuussuoja oikein yritti "korjata"?
Asia tuli selväksi jo Lakinaisen kommentissa.
Sensijaan Jakamattomuussuoja-nimimerkki sotkee väittäessään että leski hallinnoisi kuolinpesää. Kuolinpesä on osakkaiden yhteishallinnossa, ei yksin lesken hallinnossa, vaikka jakovaatimusta ei olisi esitettykään. Leski ei siis pysty päättämään yhtikäs mistään, vaan kaikki päätökset tulee tehdä osakkaiden yhteisvoimin.
Tuokin meni väärin, että perinnönjaon jälkeen omistus muuttuisi "määräosaiseksi omistukseksi jäämistövaroihin". Onhan tuokin toki mahdollista, mutta ei ole mikään pakko muodostaa yhteisomistussuhteita jossa noita määräosia osakkaille tulisi. Esim. yksi perillinen voi saada jaossa aivan hyvin kesämökin ja toinen rahaa. Yksin tulevat siis saamansa omaisuuden omistajiksi.>>Mitähän nimimerkki Jakamattomuussuoja oikein yritti "korjata">>
Leskellä ON jakamattomuussuoja KOKO puolisonsa kuolinpesään. Tämän oikeuden nojalla leskella on oikeus hallinnoida pesää PK 12 luvun mukaisesti.
Tämän korjasin, koska vaikka numeronikki toisin vakuuttaa, leski hallinnoi jakamattomuussuojansa perusteella kuolinepesän varoja perintökaaren 12 luvun mukaisesti. Perillisten yhteishallinto ei ole tällöin voimassa.
Numeronikki ei ole ymmärtänyt lesken vahvaa asemaa heti puolison kuolemasta alkaen. Leskellä on oikeus käyttää enisksi kuolleen puolison jäämistövarallisuutta PK 12 luvun mukaisesti. Hänen pitää kuitenkin säilyttää omaisuuden arvo siten, että sen arvo ei suhteessa vastaavanlaiseen muuhun omaisuuteen nähden lesken toimenpiteiden vuoksi alene. Omaisuuden ei kuitenkaan lesken hallinnon aikana tarvitse säilyä esinekohtaisesti muuttumattomana perillisten varalle. Kuolipesään voi kuulua esineitä, joiden normaali käyttäminen aiheuttaa kulumista tai niiden arvon alentumista. Ainoastaan jos leski huolimattomalla tavalla omaisuutta kohdellen aiheuttaa vahinkoa, hän on siitä korvausvelvollinen perillisille.
>>Tuokin meni väärin, että perinnönjaon jälkeen omistus muuttuisi "määräosaiseksi omistukseksi jäämistövaroihin">>
Höpsis. Kirjoitin vastaukseksi Lakinaisen kommenttiin siitä, että omistus olisi perinnönjaon jälkeen jotenkin "suorempaa" kuin ennen sitä. Kuolinpesän osakkaiden omistussuhde jäämistövaroihin on ihan yhtä suoraa ennen perinnönjako kuin sen jälkeenkin. Numeronikin ei kannattaisi kirjoittaa asioista, joita ei itse ymmärrä.
- dfg,msdf-.gm
Kuolinpesää ei ole mikään pakko jakaa, jos ei halua. tai jos ei ole tarvetta.
Ehkä ne pesät vaan eivät halua jakaa sitä. Mikään ei silti välttämättä rapaudu.- pöljää.
Ei välttämättä rapuaudu. mitä hyötyä 50/-n perillisen kesken on 10-hehtaarin palstasta, jota kukaan ei koskaan hoida, eikä tietenkään voi tarvita. Tuollaisia kuolinpesiä lienee satoja tuhansia.
- rehellisyyttä tahon.
Kuinka kalliksi se tulisi, jos vaatisi ositusta ja miten se käytännössä tehtäisiin? Minulla rintaperillisenä on oikeus isäni jälkeen äitini ja kahden sisarukseni kanssa kuolinpesään, jonka haluaisin selvittää. En kysy tätä ahneudesta, vaan siksi, että ei jäisi tuollaisia ikiaikaisia turhia riitakapuloita. Isä kuoli ja äiti asuu rintamamiestalossa. Isällä oli kuitenkin perintönä saamansa tila, jonka hän aikoinaan "myi veljelleni. Samassa kaupassa sisareni sai vaatimattoman kesämökin". Äidillä on rintamiestalon lisäksi omistuksessaan pieni metsäpalsta omana perintönään. Olisin halunnut tuon pikkupalstan itselleni (olisi vähintäänkin kohtuullinen toive, jota äitikin haluaisi). Sisarukset eivät suostu ositukseen. Tyhmiä? Kaikki muu saisi jäädä heille, "ennakkojuttuja" huomioimatta ja rintamamies talon arvo on kuitenkin suurempi, kuin tuon pikkupalstan, jossa myyntipuuta ei ole ollenkaan. En siis halua koskaan mitään muuta, enkä edes huoli.
Miksi ihmistä kiusataan? Sisarukset eivät kerro mikä mättää!- Ositus, sitten jako
Mitä sitten, vaikka sisaruksesi eivät haluaisi suostua ositukseen? Jos sinä tai äitisi sitä vaaditte, se on tehtävä. Sen jälkeen voit vaatia perinnönjakoa isäsi jälkeen, siitäkään ei voida kieltäytyä, toki äidillesi jää hallintaoikeus taloon tai sen sijaan tulevaan asuntoon, jos hän niin haluaa.
Toinen asia onkin mainitsemasi äitisi metsäpalsta - äitisihän on elossa, joten se ei ole vielä tietenkään kenenkään perittävissä, mutta äitisi voi toki antaa sen sinulle, jos niin tahtoo tai sitten myydä, silloin olisi parasta, että maksaisit vähintään 75% arvosta, muuten verottaja muistaa lahjaverolla. Jos saat sen lahjaksi, toki sen arvo lasketaan ennakkoperinnöksesi ja otetaan huomioon äitisi jälkeen, jotta sisaruksesi saavat vähintään lakiosansa äitinsä perinnöstä
Jos isäsi ja sisarustesi tekemät kaupat olivat alihintaisia (alle 75%) tai niitä ei ole todellisuudessa maksettu, ne otetaan huomioon, jotta saisit ainakin lakiosan isäsi jälkeen. Mitä kauemmin on isäsi kuolemasta, sitä vähemmän todennäköisesti saat edes lakiosaasi isäsi jälkeen, joten panehan toimeksi. - Juristi1
Ositus, sitten jako kirjoitti:
Mitä sitten, vaikka sisaruksesi eivät haluaisi suostua ositukseen? Jos sinä tai äitisi sitä vaaditte, se on tehtävä. Sen jälkeen voit vaatia perinnönjakoa isäsi jälkeen, siitäkään ei voida kieltäytyä, toki äidillesi jää hallintaoikeus taloon tai sen sijaan tulevaan asuntoon, jos hän niin haluaa.
Toinen asia onkin mainitsemasi äitisi metsäpalsta - äitisihän on elossa, joten se ei ole vielä tietenkään kenenkään perittävissä, mutta äitisi voi toki antaa sen sinulle, jos niin tahtoo tai sitten myydä, silloin olisi parasta, että maksaisit vähintään 75% arvosta, muuten verottaja muistaa lahjaverolla. Jos saat sen lahjaksi, toki sen arvo lasketaan ennakkoperinnöksesi ja otetaan huomioon äitisi jälkeen, jotta sisaruksesi saavat vähintään lakiosansa äitinsä perinnöstä
Jos isäsi ja sisarustesi tekemät kaupat olivat alihintaisia (alle 75%) tai niitä ei ole todellisuudessa maksettu, ne otetaan huomioon, jotta saisit ainakin lakiosan isäsi jälkeen. Mitä kauemmin on isäsi kuolemasta, sitä vähemmän todennäköisesti saat edes lakiosaasi isäsi jälkeen, joten panehan toimeksi.Jos äiti myy kiinteistön, voi varainsiirtovero olla suurempi kuin lahjavero (jos kiinteistö on hyvin vähäarvoinen).
Lahjakirjassa voidaan määrätä, että lahja ei ole ennakkoperintöä.
Kauppa on alihintainen, vaikka hinta olisi 80 % käyvästä hinnasta. Ja muut perilliset voivat vaatia, että tuo 20 %:n hinnanalennus otetaan huomioon ennakkoperintönä. Kaikki alle käyvän hinnan tehdyt kaupat ovat alihintaisia. Verotus on sitten asia erikseen, eli veroa menee alennuksen osasta jos kauppahinta on 75 % käyvästä arvosta tai vähemmän.
- tympääntynyt
Hei.Aloittajalle ,moni ei varmaan viitsi pistää jakoa käyntiin sen takia että jos ei sopujako ole syntynyt niin kuvitellaan että käräjäoikeuden jakaja olis jotenkin kallis,mielestäni jos pesässä paljon omaisuutta esim. maaomaisuutta metsää peltoo, rantatonttia ja rahaa niin kyllä siitä jakajalle mieluusti maksaa ettei yksi ahne parhaita paloja vie,uhkailemalla muita ja muut pelkoja jänishousuja jotka tälle yhdelle ei uskalla vastaan sanoa mitään?
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita
Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita – neljä Jyväskylän Outlaws MC:n jäsentä vangittu: "Määrät p561826Persut petti kannattajansa, totaalisesti !
Peraujen fundamentalisteille, vaihtkaa saittia. Muille, näin sen näimme. On helppo luvata kehareille, eikä ne ymmärrä,461608- 521554
Nähtäiskö ylihuomenna taas siellä missä viimeksikin?
Otetaan ruokaöljyä, banaaneita ja tuorekurkkuja sinne messiin. Tehdään taas sitä meidän salakivaa.51497Sinäkö se olit...
Vai olitko? Jostain kumman syystä katse venyi.. Ajelin sitten miten sattuu ja sanoin ääneen siinä se nyt meni😅😅... Lis61485Housuvaippojen käyttö Suomi vs Ulkomaat
Suomessa housuvaippoja aletaan käyttämään vauvoilla heti, kun ne alkavat ryömiä. Tuntuu, että ulkomailla housuvaippoihin61395Hyvää yötä ja kauniita unia!
Täytyy alkaa taas nukkumaan, että jaksaa taas tämän päivän haasteet. Aikainen tipu madon löytää, vai miten se ärsyttävä81306Lepakot ja lepakkopönttö
Ajattelin tehdä lepakkopöntön. Tietääkö joku ovatko lepakot talvella lepakkopöntössä ´vai jossain muualla nukkumassa ta121271Revi siitä ja revi siitä
Enkä revi, ei kiinnosta hevon vittua teidän asiat ja elämä. Revi itte vaan sitä emborullaas istuessas Aamupaskalla41153Kello on puoliyö - aika lopettaa netin käyttö tältä päivältä
Kello on 12, on aika laittaa luurit pöydälle ja sallia yörauha kaupungin asukkaille ja työntekijöille. It is past midni41128