Aika

Lee Smolin on kyllä nykyään sillä kannalla, että luonnonlait muuttuva tevoluution myötä. Siis myös c voi muuttua niin, että maailmankaikkeus tuottaa mahdollisimman paljon mustia aukkoja.

"niiin tai näin", koska ajan määrittäminen on osoittautunut tarkemmaksi kuin matkan. on perusmittana sekunti. Se on cesium133:n erään energitilan alempaan energiatilaan siirtymisen lähettämän valon aallon monikerta.

Metri on määritelty valon sekunnissa kulkeman matkan pituus jaettuna luvulla 299 792 458, joten valon nopeus on tarkka, määritelmän mukaan juuri yhtä monta m/s.

Eikös niitä dimensioita ole peräti 11.

iufifi kirjoitti:

Eikös niitä dimensioita ole peräti 11.

Juu, erään säieteorian mukaan. Saas nähdä, tuleeko niistä mitään.

Jos sidotaan aika fysikaalisiin tapahtumiin, niin omenan putoaminen puusta puun juurelle kestää kuussa maalaisen kellolla katsottuna pidemmän tovin kuin maassa. Kuinkahan pitkiä olisivat kuulaisen sekunti ja metri.

astronaatti kirjoitti:

Jos sidotaan aika fysikaalisiin tapahtumiin, niin omenan putoaminen puusta puun juurelle kestää kuussa maalaisen kellolla katsottuna pidemmän tovin kuin maassa. Kuinkahan pitkiä olisivat kuulaisen sekunti ja metri.

Lue lisää

Onko siellä kuussa omenapuita?

Jos haluan löytää ja kokea avaruuden, niin tiedän mitä pitää tehdä. Miten löydän ajan?

-- aika on kulumavika tai kasvukäyrä

Sanoi ilmeisesti Niilo 5 v hyvin ylpeänä ja itsevarmana älynväläyksestään.

20+1 kirjoitti:

Sanoi ilmeisesti Niilo 5 v hyvin ylpeänä ja itsevarmana älynväläyksestään.

Sanoi henkilö, jonka nimimerkki ilmaisee hänen älykkyysosamääränsä.

Lue enemmän... kirjoitti:

Sanoi henkilö, jonka nimimerkki ilmaisee hänen älykkyysosamääränsä.

Ei tässä nyt lukemisesta ole kiinni vaan siitä että tuo lause on niin lapsellinen. Siitä saa käsityksen että ensin joku on keksinyt tapahtumat. Ja sitten tulee kuningasajatus tälle ihmehepulle "mut hei, nyt mul on tapahtumii mut ne ei saa tapahtua samanaikasesti, mä heilautan taikasauvaa ja teen ajan. Duuni hoidettu, kliffaa hei!"

Tuo versio sen enempää kuin alkuperäinen kuningasajatus ei kovin tieteellisiä ole. Otan osaa jos olet eri mieltä ja saat siitä itkupotkuraivarin.

5+1 kirjoitti:

Ei tässä nyt lukemisesta ole kiinni vaan siitä että tuo lause on niin lapsellinen. Siitä saa käsityksen että ensin joku on keksinyt tapahtumat. Ja sitten tulee kuningasajatus tälle ihmehepulle "mut hei, nyt mul on tapahtumii mut ne ei saa tapahtua samanaikasesti, mä heilautan taikasauvaa ja teen ajan. Duuni hoidettu, kliffaa hei!"

Tuo versio sen enempää kuin alkuperäinen kuningasajatus ei kovin tieteellisiä ole. Otan osaa jos olet eri mieltä ja saat siitä itkupotkuraivarin.

Lue lisää

Ei tuo minun keksimäni lause ole. En nyt tällä hetkellä muista sen kosmologin nimeä, joka noin sanoi. Joku britti se oli...

Massa = tiheys * tilavuus, eli se varaa aina tilan kolmiulotteisessa avaruudessa. Ei kannata sekoittaa pakkaa lisää kuvittelemalla aikaa lisädimensioksi.

Aika ei ole mitään muuta kuin jonkin (massallisen) värähtelijän jaksonajan mittaviive, joka on inertian seurauksena alttiina jaksonajan hidastumiselle. Oli värähtelijä mikä tahansa (heiluri, könninkello, atomikello you name it), on sillä aina massa, mihin kiihtyvyys "aikaa hidastavasti" vaikuttaa. Nopeudella ei ole merkitystä. Vain kiihtyvyys ratkaisee.

Aine ja energia ovat pohjimmiltaan informaatiota.
Aika taas on eräs aineen/enregian siis informaation ominaisuus.
Jotta mikään inofrmaatio olisi informaatiota, tarvitaan siihen tietysti aikaa, jotta se voitaisiin havaita jollain tasolla.


Miten aika sitten syntyy materiasta?
http://www.wired.com/2014/04/quantum-theory-flow-time/

Aika on rahaa. Rahalla voi ostaa aikaa, ja aikaa voi muuttaa rahaksi.

Tuo seuraa siitä, että fotonin energian ei ole mielekästä olla ääretön.

Nykyfysiikassa lyhyin mahdollinen ajanhetki on Planckin aika. Se on se ajanjakso, joka valonnopeudelta kulkevalta fotonilta kuluu Planckin mittaiseen matkaan. Planckin matka(pituus) taas on lyhin mahdollinen pituus. Valonnopeus on hurjat 299792.458 km/s ja Planckin pituus on äärimmäisen pieni 1,6 * 10E-35. Planckin pituus on niin pieni, että jos maailmankaikkeus laajenesi niin moninkertaiseksi, että vetyatomi kasvaisi Linnunradan kokoiseksi, kasvaisi Planckin pituus 0.146 millimetriksi. Joten Planckin aika on tosi pieni.

Planckin aika: 5,3912140E-44 s

pkeckman kirjoitti:

Nykyfysiikassa lyhyin mahdollinen ajanhetki on Planckin aika. Se on se ajanjakso, joka valonnopeudelta kulkevalta fotonilta kuluu Planckin mittaiseen matkaan. Planckin matka(pituus) taas on lyhin mahdollinen pituus. Valonnopeus on hurjat 299792.458 km/s ja Planckin pituus on äärimmäisen pieni 1,6 * 10E-35. Planckin pituus on niin pieni, että jos maailmankaikkeus laajenesi niin moninkertaiseksi, että vetyatomi kasvaisi Linnunradan kokoiseksi, kasvaisi Planckin pituus 0.146 millimetriksi. Joten Planckin aika on tosi pieni.

Planckin aika: 5,3912140E-44 s

Lue lisää

No tuo ei pidä paikkkaansa!

tractor kirjoitti:

No tuo ei pidä paikkkaansa!

Mikä edellisen viestini lauseista ei pidä paikkansa? Mihin viittaat tuolla "tuo":lla?

pkeckman kirjoitti:

Mikä edellisen viestini lauseista ei pidä paikkansa? Mihin viittaat tuolla "tuo":lla?

Esim. "Nykyfysiikassa lyhin mahdollinen ajanhetki on..."
Nykyfysiikassa ei ole mitään lyhyintä ajanhetkeä. Lue ensin ja väitä sitten. (eräänlainen ajan suunta)

tractor kirjoitti:

Esim. "Nykyfysiikassa lyhin mahdollinen ajanhetki on..."
Nykyfysiikassa ei ole mitään lyhyintä ajanhetkeä. Lue ensin ja väitä sitten. (eräänlainen ajan suunta)

Sinä voit aloittaa lukemisen harrastuksen vaikkapa Wikipedian alkeista:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Planckin_aika

Siellä sanotaan:

Tämä "ajan kvantti" on lyhyin ajanhetki, jolla on merkitystä klassisen ajan käsityksen yhteydessä joka kvanttiajan likiarvo. Aika on kvanttikäsite. Planckin aikaskaalassa aika alkaa käyttäytyä sumeasti ja kaoottisesti.

pkeckman kirjoitti:

Sinä voit aloittaa lukemisen harrastuksen vaikkapa Wikipedian alkeista:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Planckin_aika

Siellä sanotaan:

Tämä "ajan kvantti" on lyhyin ajanhetki, jolla on merkitystä klassisen ajan käsityksen yhteydessä joka kvanttiajan likiarvo. Aika on kvanttikäsite. Planckin aikaskaalassa aika alkaa käyttäytyä sumeasti ja kaoottisesti.

Lue lisää

Ai referoimalla Wikipediaa? Ei sinulle juolahtanut mieleen, että me fyysikot kirjoitamme sen osan Wikipediaa, mikä käsittelee fysiikkaa?
En ole kirjoittanut tuota osaa, mutta aika turha sun on yrittää kiemurrella irti tästä mielenkiintoisesta jutusta heittämällä naamalleni jotakin wikitekstiä.

Ajan suunta kai on se mikä sinua kiinnostaa, ei niinkään Einsteinin 4-avaruus. Olinko oikeassa?

tractor kirjoitti:

Ai referoimalla Wikipediaa? Ei sinulle juolahtanut mieleen, että me fyysikot kirjoitamme sen osan Wikipediaa, mikä käsittelee fysiikkaa?
En ole kirjoittanut tuota osaa, mutta aika turha sun on yrittää kiemurrella irti tästä mielenkiintoisesta jutusta heittämällä naamalleni jotakin wikitekstiä.

Ajan suunta kai on se mikä sinua kiinnostaa, ei niinkään Einsteinin 4-avaruus. Olinko oikeassa?

Lue lisää

Olen minä muutakin lukenut kuin Wikipediaa. Ajattelin, että kun sinä tunnuit olevan niin tietämätön nykyfysiikan perusteista, niin voisit aloittaa sieltä. Googlaamalla löytyy lisää tietoa.

Ei minua mikään kiinnosta tai välillä kiinnostaa kaikki.

Näin vain hawukan kirjoittavan viestissään: "Myös aika täytyy olla kvantittunut...", johon vastasit "Missään tietämässäni teoriassa aika ei ole kvantittunut, kuten ei muukaan avaruus.", joihin reagoin.

pkeckman kirjoitti:

Olen minä muutakin lukenut kuin Wikipediaa. Ajattelin, että kun sinä tunnuit olevan niin tietämätön nykyfysiikan perusteista, niin voisit aloittaa sieltä. Googlaamalla löytyy lisää tietoa.

Ei minua mikään kiinnosta tai välillä kiinnostaa kaikki.

Näin vain hawukan kirjoittavan viestissään: "Myös aika täytyy olla kvantittunut...", johon vastasit "Missään tietämässäni teoriassa aika ei ole kvantittunut, kuten ei muukaan avaruus.", joihin reagoin.

Lue lisää

olen tietämätön nykyfysiikan perusteista?
Otetaanko selville?!

Esität minulle 3 kysymystä ja minä sinulle. Sopiiko?

tractor kirjoitti:

olen tietämätön nykyfysiikan perusteista?
Otetaanko selville?!

Esität minulle 3 kysymystä ja minä sinulle. Sopiiko?

Aloita sinä.

tractor kirjoitti:

olen tietämätön nykyfysiikan perusteista?
Otetaanko selville?!

Esität minulle 3 kysymystä ja minä sinulle. Sopiiko?

Tai ei oikeastaan kiinnosta....Kvanttimekaniikka on kyllä nykyfysiikan perustaa joten ajan ja avaruuden kvantittuneisuus ovat myöskin sitä.

pkeckman kirjoitti:

Aloita sinä.

Ok, ensimmäinen kysymys on esitetty jo 3 kk sitten, "Yksinketainen virtapiiri ongelma".
Löydät sen kyllä...

tractor kirjoitti:

Ok, ensimmäinen kysymys on esitetty jo 3 kk sitten, "Yksinketainen virtapiiri ongelma".
Löydät sen kyllä...

Vastasin jo kello 10:53 (kts. alempana), että "Tai ei oikeastaan kiinnostakaan" saatikka että alkaisin etsimään joitain vanhoja vietsejäsi....ei kiinnosta.

pkeckman kirjoitti:

Tai ei oikeastaan kiinnosta....Kvanttimekaniikka on kyllä nykyfysiikan perustaa joten ajan ja avaruuden kvantittuneisuus ovat myöskin sitä.

Tä? Luovuit omasta kisastasi?

pkeckman kirjoitti:

Tai ei oikeastaan kiinnosta....Kvanttimekaniikka on kyllä nykyfysiikan perustaa joten ajan ja avaruuden kvantittuneisuus ovat myöskin sitä.

Siitä voidaan keskustella. Kaikki kvanttimekaniikkaan liittyvä on mielenkiintoista.

En tiedä muista tiedemiehistä, mutta minä olen vakuuttunut siitä, että muita maailmankaikkeuksia täytyy olla olemassa. Ei äärettömästi, sillä ääretöntä ei ole fysikaalisessa todellisuudessa - sitä on vain matematiikassa. Maailmankaikkeuttamme parametrisoivat luonnonvakiot kuten kuten valonnopeus ja Planckin vakio olisivat alkuräjähdyksessä voineet periaatteessa saada mitä tahansa muitakin arvoja (tosin diskreetisti ja toisistaan riippuen). Suurin osa mahdollisista maailmankaikkeuksista olisi ollut sellaisia, että niissä ei olisi pystynyt mitään monimutkaisia rakenteita kehittymään. Esimerkiksi tähtien kehitys vaatii melkoista tasapainoilua eri luonnonvakioiden välillä. Lisäksi Maailmankaikkeuden laajenemisnopeuden on täytynyt olla lähes täsmälleen sama kuin maailmankaikkeuden pakonopeuden, mikä mahdollistaa ensinnäkin riittävän ajan tähtien, galaksien ja muiden monimutkaisten rakenteiden kehittymiselle ja havaitsemamme kaltaisen isotrooppisen ja homogeenisen maailmankaikkeuden. Jos tämä olisi ainoa maailmankaikkeus, niin meidän olemassaolomme olisi suurempi ihme ja sattuma kuin ikinä pystymme kuvittelemaan.

Itse pystyn siis päättelemään kahdesta hyvin yksinkertaisesta premissistä, että muita maailmankaikkeuksia täytyy olla:

1) Me olemme olemassa
2) Kaikista mahdollisista maailmankaikkeuksista vain infinitismaalisen pieni osa on sellaisia, että ne mahdolllistavat tietoisen olennon kehittymisen, mihin tarvitaan tähtiä, galakseja ja paljon aikaa mm.

-> Meidän maailmankaikkeutemme ei voi olla ainoa

Kaksoisrakokokeessa http://fi.wikipedia.org/wiki/Kaksoisrakokoe polkuintegraaliformalismin mukaan fotoni kulkee valokuvauslevylle kaikkia mahdollisia reittejä pitkin vuorovaikuttaen rinnakkaisen universumin kanssa. Fyysikko David Deutschin mukaan tämä on todiste kvanttimekaniikan monimaailmantulkinnan puolesta.

Geometrisesti kolmiulotteiset maailmakaikkeudet sijaitsevat vierekkäin neliulotteisessa multiavaruudessa ja kokemamme aika on sitä kun siirrymme yhdestä asiantilasta toiseen.

pkeckman kirjoitti:

En tiedä muista tiedemiehistä, mutta minä olen vakuuttunut siitä, että muita maailmankaikkeuksia täytyy olla olemassa. Ei äärettömästi, sillä ääretöntä ei ole fysikaalisessa todellisuudessa - sitä on vain matematiikassa. Maailmankaikkeuttamme parametrisoivat luonnonvakiot kuten kuten valonnopeus ja Planckin vakio olisivat alkuräjähdyksessä voineet periaatteessa saada mitä tahansa muitakin arvoja (tosin diskreetisti ja toisistaan riippuen). Suurin osa mahdollisista maailmankaikkeuksista olisi ollut sellaisia, että niissä ei olisi pystynyt mitään monimutkaisia rakenteita kehittymään. Esimerkiksi tähtien kehitys vaatii melkoista tasapainoilua eri luonnonvakioiden välillä. Lisäksi Maailmankaikkeuden laajenemisnopeuden on täytynyt olla lähes täsmälleen sama kuin maailmankaikkeuden pakonopeuden, mikä mahdollistaa ensinnäkin riittävän ajan tähtien, galaksien ja muiden monimutkaisten rakenteiden kehittymiselle ja havaitsemamme kaltaisen isotrooppisen ja homogeenisen maailmankaikkeuden. Jos tämä olisi ainoa maailmankaikkeus, niin meidän olemassaolomme olisi suurempi ihme ja sattuma kuin ikinä pystymme kuvittelemaan.

Itse pystyn siis päättelemään kahdesta hyvin yksinkertaisesta premissistä, että muita maailmankaikkeuksia täytyy olla:

1) Me olemme olemassa
2) Kaikista mahdollisista maailmankaikkeuksista vain infinitismaalisen pieni osa on sellaisia, että ne mahdolllistavat tietoisen olennon kehittymisen, mihin tarvitaan tähtiä, galakseja ja paljon aikaa mm.

-> Meidän maailmankaikkeutemme ei voi olla ainoa

Kaksoisrakokokeessa http://fi.wikipedia.org/wiki/Kaksoisrakokoe polkuintegraaliformalismin mukaan fotoni kulkee valokuvauslevylle kaikkia mahdollisia reittejä pitkin vuorovaikuttaen rinnakkaisen universumin kanssa. Fyysikko David Deutschin mukaan tämä on todiste kvanttimekaniikan monimaailmantulkinnan puolesta.

Geometrisesti kolmiulotteiset maailmakaikkeudet sijaitsevat vierekkäin neliulotteisessa multiavaruudessa ja kokemamme aika on sitä kun siirrymme yhdestä asiantilasta toiseen.

Lue lisää

"En tiedä muista tiedemiehistä"

Miltä alalta väirtöskirjasi on?

oioiuoiiou kirjoitti:

"En tiedä muista tiedemiehistä"

Miltä alalta väirtöskirjasi on?

En minä ole tiedemies. Voinhan sanoa, että en tiedä mitä mieltä muut Timot, ovat mutta minun mielestä asia on näin, vaikka nimeni ei olekaan Timo. Nimeni on Petri.

pkeckman kirjoitti:

En tiedä muista tiedemiehistä, mutta minä olen vakuuttunut siitä, että muita maailmankaikkeuksia täytyy olla olemassa. Ei äärettömästi, sillä ääretöntä ei ole fysikaalisessa todellisuudessa - sitä on vain matematiikassa. Maailmankaikkeuttamme parametrisoivat luonnonvakiot kuten kuten valonnopeus ja Planckin vakio olisivat alkuräjähdyksessä voineet periaatteessa saada mitä tahansa muitakin arvoja (tosin diskreetisti ja toisistaan riippuen). Suurin osa mahdollisista maailmankaikkeuksista olisi ollut sellaisia, että niissä ei olisi pystynyt mitään monimutkaisia rakenteita kehittymään. Esimerkiksi tähtien kehitys vaatii melkoista tasapainoilua eri luonnonvakioiden välillä. Lisäksi Maailmankaikkeuden laajenemisnopeuden on täytynyt olla lähes täsmälleen sama kuin maailmankaikkeuden pakonopeuden, mikä mahdollistaa ensinnäkin riittävän ajan tähtien, galaksien ja muiden monimutkaisten rakenteiden kehittymiselle ja havaitsemamme kaltaisen isotrooppisen ja homogeenisen maailmankaikkeuden. Jos tämä olisi ainoa maailmankaikkeus, niin meidän olemassaolomme olisi suurempi ihme ja sattuma kuin ikinä pystymme kuvittelemaan.

Itse pystyn siis päättelemään kahdesta hyvin yksinkertaisesta premissistä, että muita maailmankaikkeuksia täytyy olla:

1) Me olemme olemassa
2) Kaikista mahdollisista maailmankaikkeuksista vain infinitismaalisen pieni osa on sellaisia, että ne mahdolllistavat tietoisen olennon kehittymisen, mihin tarvitaan tähtiä, galakseja ja paljon aikaa mm.

-> Meidän maailmankaikkeutemme ei voi olla ainoa

Kaksoisrakokokeessa http://fi.wikipedia.org/wiki/Kaksoisrakokoe polkuintegraaliformalismin mukaan fotoni kulkee valokuvauslevylle kaikkia mahdollisia reittejä pitkin vuorovaikuttaen rinnakkaisen universumin kanssa. Fyysikko David Deutschin mukaan tämä on todiste kvanttimekaniikan monimaailmantulkinnan puolesta.

Geometrisesti kolmiulotteiset maailmakaikkeudet sijaitsevat vierekkäin neliulotteisessa multiavaruudessa ja kokemamme aika on sitä kun siirrymme yhdestä asiantilasta toiseen.

Lue lisää

Olen lukenut kyllä ajatuksen, että maailmankaikkeuksia syntyisi jatkuvasti eri ominaisuuksin, mutta vain elinkelpoiset jäisivät elämään. Ajatus lienee lainattu biologiasta, jossa mutaatiot ovat satunnaisia ja valinnan tekee ympäristö. Elinkelvottomat siis kuolevat pois.

Tällaisia ajatuksia voi esittää, koska niitä ei voi testata. Emme edes tiedä, ovatko luonnonlait ja vakiot niin primaarit, että ne voisivat alkuräjähdyksessä syntyä toisin. Meillä ei ole mitään testattavaa hypoteesia luonnonlaeista ja vakioista.

Tartuin asiaan siksi, että sanoit, että jos voisimme olla yhtä aikaa kaikissa multiversumeissa, emme tuntisi ajankulua. Vaikka joku multiversumihypoteesi olisi oikea, en näe mitään yhteyttä sen ja ajankulun tunteen välillä. Jo yhdessä maailmankaikkeudessa neliulotteinen esitys on muuttumaton. Myös multiversumihypoteesit ovat samankaltaisia, mutta tarvitaan yksi tai useampia ulottuvuuksia lisää.

Olenko oikeassa, että esitit kaksi kilpailevaa multiversumhypoteesia, sellaisen jossa BB:n kautta syntyy satunnaisia universumeita, ja sellaisen, jossa universumissa tapahtuva muutos haarautuu erilaisiksi universumeiksi? Jälkimmäisessä hypoteesissa olisi siis haarautumiskohdassa universumeilla yhteinen historia, mutta erilainen tulevaisuus. Molempiahan on esitetty.

Joka tapauksessa en näe yhteyttä ajankulun tunteella tai sen puutteella ja multiversumhypoteeseilla.

Päättelet olemassolostamme ja tietoisen olennon olemiseen tarvittavien olojen harvinaisuudesta multiversumien välttämättömyyden. Päättely ei ole empiirinen, eikä looginen, vaan todennäköisyyspäätelmä.

Tällä päättelytavalla minuakaan ei pitäisi olla olemassa, sillä isäni on pitänyt tavata äitini juuri sopivaan aikaan, heidän on pitänyt olla juuri sopivaan aikaan yhdynnässä, juuri sopivan siittiön on pitänyt tavoittaa juuri sopiva munasolu. Jos yksikin siittiö olisi kerinnyt edelle, minua ei olisi, jos joku muu munasolu olisi hedelmöittynyt, minua ei olisi. Mahdollisuus, että juuri minä synnyin, oli tähtitieteellisen pieni.

Jotta tämä pienenpieni mahdollisuus saattoi toteutua, sama täytyi tapahtua isäni ja äitini synnyn kohdalla ja niin edelleen joka sukupolvessa aina ensimmäiseen eliöön asti. Kuitenkin voidaan JÄLKIKÄTEEN havaita, että olen olemassa.

al jabr kirjoitti:

Olen lukenut kyllä ajatuksen, että maailmankaikkeuksia syntyisi jatkuvasti eri ominaisuuksin, mutta vain elinkelpoiset jäisivät elämään. Ajatus lienee lainattu biologiasta, jossa mutaatiot ovat satunnaisia ja valinnan tekee ympäristö. Elinkelvottomat siis kuolevat pois.

Tällaisia ajatuksia voi esittää, koska niitä ei voi testata. Emme edes tiedä, ovatko luonnonlait ja vakiot niin primaarit, että ne voisivat alkuräjähdyksessä syntyä toisin. Meillä ei ole mitään testattavaa hypoteesia luonnonlaeista ja vakioista.

Tartuin asiaan siksi, että sanoit, että jos voisimme olla yhtä aikaa kaikissa multiversumeissa, emme tuntisi ajankulua. Vaikka joku multiversumihypoteesi olisi oikea, en näe mitään yhteyttä sen ja ajankulun tunteen välillä. Jo yhdessä maailmankaikkeudessa neliulotteinen esitys on muuttumaton. Myös multiversumihypoteesit ovat samankaltaisia, mutta tarvitaan yksi tai useampia ulottuvuuksia lisää.

Olenko oikeassa, että esitit kaksi kilpailevaa multiversumhypoteesia, sellaisen jossa BB:n kautta syntyy satunnaisia universumeita, ja sellaisen, jossa universumissa tapahtuva muutos haarautuu erilaisiksi universumeiksi? Jälkimmäisessä hypoteesissa olisi siis haarautumiskohdassa universumeilla yhteinen historia, mutta erilainen tulevaisuus. Molempiahan on esitetty.

Joka tapauksessa en näe yhteyttä ajankulun tunteella tai sen puutteella ja multiversumhypoteeseilla.

Päättelet olemassolostamme ja tietoisen olennon olemiseen tarvittavien olojen harvinaisuudesta multiversumien välttämättömyyden. Päättely ei ole empiirinen, eikä looginen, vaan todennäköisyyspäätelmä.

Tällä päättelytavalla minuakaan ei pitäisi olla olemassa, sillä isäni on pitänyt tavata äitini juuri sopivaan aikaan, heidän on pitänyt olla juuri sopivaan aikaan yhdynnässä, juuri sopivan siittiön on pitänyt tavoittaa juuri sopiva munasolu. Jos yksikin siittiö olisi kerinnyt edelle, minua ei olisi, jos joku muu munasolu olisi hedelmöittynyt, minua ei olisi. Mahdollisuus, että juuri minä synnyin, oli tähtitieteellisen pieni.

Jotta tämä pienenpieni mahdollisuus saattoi toteutua, sama täytyi tapahtua isäni ja äitini synnyn kohdalla ja niin edelleen joka sukupolvessa aina ensimmäiseen eliöön asti. Kuitenkin voidaan JÄLKIKÄTEEN havaita, että olen olemassa.

Lue lisää

Multiavaruudessa ovat kaikki mahdolliset asiantilat joiden todennäköisyys on suurempi kuin nolla. Multiavaruus on koko maailmankaikkeuttamme kuvaava Schrödingerin yhtälö. Kuten nkvanttifysiikassa vasta havainto aktualisoi hiukkasen ajan ja paikan samoin vasta havainto aktualisoi maailmankaikkeutta kuvaavasta Schrödingerin yhtälöstä yhden asiaintilan olevaksi.

"Olenko oikeassa, että esitit kaksi kilpailevaa multiversumhypoteesia, sellaisen jossa BB:n kautta syntyy satunnaisia universumeita, ja sellaisen, jossa universumissa tapahtuva muutos haarautuu erilaisiksi universumeiksi?"

Ne ovat samaa asiaa. Multiavaruudessa ei ole aikaa. Siellä on vain asiaintiloja. Siirtyessämme vierekkäisestä universumista toiseen valitsemme samalla koko olemassaolevan kaikkeuden parametrit ja sen "menneisyyden". Ajattele vaikka, että jossain olisi kaikki mahdolliset piirustukset, jotka ovat mahdollisia asiaintiloja. Me olemme kuin sarjakuvahahmoja tai piirroselokuvan sankareita, jotka kvanttihyppäävät framesta toiseen. Toisin sanoen esimerkiksi sinun olemassaolsoi täällä nyt luo sen koko aiemmman maailmankaikkeuden, missä isäsi siittiö siitti äitisi munasolun.

pkeckman kirjoitti:

Multiavaruudessa ovat kaikki mahdolliset asiantilat joiden todennäköisyys on suurempi kuin nolla. Multiavaruus on koko maailmankaikkeuttamme kuvaava Schrödingerin yhtälö. Kuten nkvanttifysiikassa vasta havainto aktualisoi hiukkasen ajan ja paikan samoin vasta havainto aktualisoi maailmankaikkeutta kuvaavasta Schrödingerin yhtälöstä yhden asiaintilan olevaksi.

"Olenko oikeassa, että esitit kaksi kilpailevaa multiversumhypoteesia, sellaisen jossa BB:n kautta syntyy satunnaisia universumeita, ja sellaisen, jossa universumissa tapahtuva muutos haarautuu erilaisiksi universumeiksi?"

Ne ovat samaa asiaa. Multiavaruudessa ei ole aikaa. Siellä on vain asiaintiloja. Siirtyessämme vierekkäisestä universumista toiseen valitsemme samalla koko olemassaolevan kaikkeuden parametrit ja sen "menneisyyden". Ajattele vaikka, että jossain olisi kaikki mahdolliset piirustukset, jotka ovat mahdollisia asiaintiloja. Me olemme kuin sarjakuvahahmoja tai piirroselokuvan sankareita, jotka kvanttihyppäävät framesta toiseen. Toisin sanoen esimerkiksi sinun olemassaolsoi täällä nyt luo sen koko aiemmman maailmankaikkeuden, missä isäsi siittiö siitti äitisi munasolun.

Lue lisää

Tässä tuli niin paljon asioita, että voimat ei ihan riitä.

Olen USEIN miettinyt, mikä saa toisen pitäytymään havaintoon ja loogismatemaattiseen selitykseen ja toisen rakentamaan filosofisia maailmoja, joita ei voi verifioida eikä falsifioida.

TAVALLISESTI se on intelligenssiero, mutta on joitakin filosofisesti orientoituneita, kuten sinä, joilla on selvasti korkea intelligenssi. Juuri sinun kaltaisiasi ihmettelen eniten.

Älä tee itsestäsi pelleä heti alussa! Aika voidaan mitata!

tractor kirjoitti:

Älä tee itsestäsi pelleä heti alussa! Aika voidaan mitata!

Ajan mittaaminen on tapahtumien laskemista kuten esimerkiksi kellon heiluriliikkeiden tai kun esimerkiksi sekunnin määritelmässä lasketaan milloin cesium-133-atomi on siirtynyt energiatasojen välillä 9192631770 kertaa. Mutta tapahtumien laskeminen ei ole itse aikaa. Nuo tapahtumathan itse tapahtuvat ajassa. Kun mitataan johonkin tapahtumaan kuluvaa aikaa, niin sitä vain vertaillaan ja suhteutetaan muiden tapahtumien määrään. Voidaanahn pituuttakin mitata samaan tapaan vertailemalla kuinka monta kertaa jokin pituus mahtuu johonkin toiseen pituuteen, eikä meillä muuta tapaa mitata pituutta olekaan. Todistaako se, että pituus juoksee? Ei. Samoin se, että aikaa voidaan mitata ei todista sitä, että aika juoksisi tai kulkisi eteenpäin.

Muinaisessa Kreikassa ja monessa muussakin varhaisessa kulttuurissa uskottiin aikaan, joka alkaa uudestaan ympyrän sulkeutuessa. Tästä on muistona ortodoksisen kirkon ympyräsymboliikka. Sormus kuvastaa ikuisuutta, samoin lukupulpetin kiertäminen.

Moderni ajattelu näkee ajan äärettömänä, mutta se ei toistu.

Universumon ko0konaisenergia on Planck luotaimen mittausten mukaan nolla.

Kanaliahavukka kirjoitti:

Universumon ko0konaisenergia on Planck luotaimen mittausten mukaan nolla.

Mutta epämääräisyysperiaatteen mukaan tyhjiön energia ei voi olla nolla.

Kanaliahavukka kirjoitti:

Universumon ko0konaisenergia on Planck luotaimen mittausten mukaan nolla.

Sitten täytyy olla negatiivista energiaa yhtä paljon kuin positiivista.