Tämän aamuisessa Hesarissa on viiden sivun juttu otsikolla Tyhjien talojen maa. Otsikon alla todetaan: Suomessa on kahdenlaisia alueita. Vähän niitä, joissa on paljon ihmisiä ja asunnoista kova pula. Ja paljon niitä, joissa asunnot eivät mene kaupaksi edes pilkkahintaan.
Totta kai tiedän tuon edellä ensiksi mainitun täältä Helsingistä, ja olen luullut tietäväni myös tuon toiseksi mainitun tilanteen luonteen lähinnä synnyin- ja lapsuuskuntani Rautavaaran perusteella, mutta en ollut ymmärtänyt, että on vielä paljon pahempiakin tilanteita hyvin laajoilla alueilla.
Jutussa mm. kerrotaan, miten hyvissä töissä Tukholmassa ollut mies v. 1986 palasi kotikuntaansa Kemijärvelle, jossa silloin oli töitä, ja rakensi sinne Lehtolan kylää, 26 km:n päähän Kemijärven keskustasta tiiliverhoillun sähkölämmitteisen 130 neliön komean talon. Samoihin aikoihin samaan kylään nousi toistakymmentä muutakin taloa paluumuuttajien rakentamina. Nyt nuo paluumuuttajat ovat työttöminä ja heidän talonsa käytännössä arvottomia, kun niille ei ole ostajia.
Kuuden kilometrin päässä Kemijärven keskustasta on myynnissä v. 1985 rakennettu 150 neliön talo, jossa on mm. leivinuuni, sauna, 1300 neliön piha, uusi keittiö. Hintapyyntö on 76 000 euroa, puoli vuotta on ollut myynnissä, ja vain kaksi yhteydenottoa on tullut. Jos minä laittaisin myyntiin tämän alta sataneliöisen matalan majani - sellaiseksihan tämän ovat eräät täällä palstalla nähneet - niin varmaan tämä menisi kaupaksi nopeasti ja saisin tästä sen verran, että voisin kai ostaa viisi tuollaista taloa.
Pitkässä jutussa on monta surullista tarinaa, joita en tässä enemmälti toista. Jutussa kerrotaan varsin laajasti myös syistä, jotka ovat johtaneet nykyiseen surulliseen tilanteeseen. Niitäkään en turhaan tässä toista, kun voitte lukea ne alkuperäisinä tästä linkistä:
http://www.hs.fi/sunnuntai/a1421991224903
Surulliseksi tulin tuon jutun luettuani. Ja tietenkin nousi mieleeni seuraavia kysymyksiä: Miksi tilanne on tuollainen siellä, missä kepu on iän kaiken valtaa pitänyt ja jossa edelleen kepua kannatettaan? Ja miksi tilanne on tällainen täällä, jossa kepulla ei ole juuri mitään valtaa eikä sitä täällä kannateta? Asuntojen puutetta ja kalleutta ilmeisesti pidetään pienempänä pahana näiden seutujen tarjoaman muun rinnalla, koska tänne väkeä vain lisää tulvii.
Niin, miten tähän tilanteeseen on tultu, ja miten tästä päästäisiin pois? Tätä on aiheellista kysyä tällä palstalla kun lähestyvät vaalit, joissa kepun odotetaan pääsevän taas valtaan. Mitä kepu aikoo tehdä ja mitä se pystyy tekemään ja miten tuon tilanteen korjaamiseksi? Se ei korjaannu sillä, että yritettäisiin kurjistaa rintamaita, joilta tulee paljon rahaa noille alueille, jotka eivät omillaan pärjäisi.
Ei, vaan noilla kurjistuneilla alueilla pitäisi saada aikaan parempi kehitys ja kaikkinainen kasvu sen myötä. Mutta nyt joudun toistamaan tuon jo esittämäni kysymyksen: miksi kepu ei ole niin jo tehnyt, kun se viime vuosikymmeninäkin on useaan otteeseen valtiollisessakin vallassa ollut, ja paikallisvaltaa se on siellä iät ajat pitänyt? Vielä kysymys teille, jotka aiotte seuraavissa vaaleissa kepua äänestää: uskotteko te, että kepu nyt pystyisi tekemään sitä, mihin se ei ole aikaisemmin pystynyt, ja millä perusteella niin uskotte? Ja jos ette usko kepun nytkään pystyvän parempaan, miksi ihmeessä sitten kepua äänestäisitte!
Miten tähän on tultu - miten tästä pois?
94
148
Vastaukset
Tuossa avaukseni alussa mainitsen myös synnyin- ja lapsuuskunnassani Rautavaaralla tapahtuneen muutoksen. Mutta täytyy todeta, että kolikolla on aina kaksi puolta. Kun olen jo kauan ollut vain satunnaiskävijä siellä, niillä käynneilläni mielessäni voi olla tällaisiakin tunteita:
Taas Rautavaaraa kohti tieni kulkee,
sen korpimaille kaipuuni vie.
Se kaiken muun pois mielestäni sulkee -
jo päättyy kiire ja ruuhkainen tie!
Nyt laelta vaaran katse kauas kantaa,
tuoll` salot siintää alla autereen,
ja vetten välkkeen takaa taivaanrantaa
vyöttävät vaarat nuo varjoineen!
Ja pitkospuinen polku rantaan johtaa
suopursun tuoksuun, veen solinaan.
Pois jää nyt muu, kun kulkijaa näin kohtaa
nyt rauha jonka mä täällä vain saan!
Mutta jos ja usein kun alan ajatella sielläkin nyt varsin yleisesti vallitsevaa tilannetta, näin sen silloin näen:
Nyt tyhjät töllit alakuloisina
katsovat mäeltään mustin ikkunoin,
ja pihapiirit hoitamattomina
rehottaa horsmin ja pensastoin.
Pensaikot peittävät myös pikkupellot,
työn äänet kaikki on vaienneet;
Ei lapset melskaa, helky karjankellot,
on lehmipolutkin jo umpeutuneet.
Nyt joutojoukko kasvaa ilman työtä,
kun kaljan kanssa aikaa tapetaan;
elämä on kuin unetonta yötä -
koittaako aamunkoi milloinkaan?
(Nuo molemmat runoelmat ovat Pentti Ilmosen sävelmään sanoittamistani Rauravaara-tangoista, romanttisesta ja realistisesta versiosta)En kuulu niihin, jotka tuntevat jokaisen maakunnan taloudelliset vahvuudet ja sitä kautta niiden kehitysmahdollisuudet, mutta kaikki asiasta kiinnostuneet voivat hankkia tätä tietoa maakuntaohjelmista, jotka löytynevät netistäkin. Yhteistä useimmille maakunnille taitaa olla vahva luottamus ainakin biotalouden työllistävään vaikutukseen tulevaisuudessa.
En ole kuitenkaan koskaan ollut työllisyysasioissa optimisti, vaan lähinnä pahan ilman lintu. Synkkyyteni perustuu havaintooni, että yhtäältä työnteko tehostuu tehostumistaan ja toisaalta aineellinen elintaso on saavuttamassa niin korkean tason, ettei sitä ole kiinnostustakaan nostaa. Olen myös huomauttanut, että palvelusektorilla koetaan lähivuosina itsepalveluun siirtymisen seurauksena suuri irtisanomisaalto, mikä tuntuu pahiten paikkakunnilla, joissa palveluammatit työllistävät paljon. Toisaalta se helpottaa samalla pääkaupunkiseudun asuntopulaa.
Ainoa keino ylläpitää suurta työllisyysastetta olisi työn jakaminen. Ei vaikuta siltä, että keskusta olisi tämän oivaltanut paremmin kuin muutkaan puolueet, vaikka puolueen historiallinen tausta on maaseutuyhteiskunnassa, missä taloudellinen toiminta perustui nimenomaan töiden jakamiseen läpi vaihtelevan vuodenkierron, eikä määrämittaiseen työpäivään ympäri vuoden ja vuodesta toiseen.Ei yllätä, että sinä sentään olet pohtinut tuota kysymystä, joka muille toistaiseksi vastanneille on ilmeisesti ollut aivan liian vaikea pohdittavaksi. Tai mahdollisen pohdinnan tuloksen ovat mieltäneet liian kipeäksi siitä kertoakseen. No, onhan tuossa sentään yksi esittänyt ihan oikeita maaltamuuton ja kaupungistumisen syitä.
Biotalouden kehittäminen on varmasti tarpeen, ja sillä saattaa olla varteenotettavia mahdollisuuksia niin elinkeinona kuin työllistäjänäkin, mutta ei se koskaan tule pystymään nostamaan taas jaloilleen tuollaisia Kemijärviä ja hyvin monia muita paikkakuntia. Kehitys palvelusektorilla tulee varmaan olemaan sellainen kuin oletat, ja samaan suuntaan kehitys menee monilla muillakin alueilla, noiden alueiden varsin vähäisessä teollisuudessakin.
Siis jotain muuta ”tarttis tehdä”, mutta mitä, miten ja millä edellytyksillä? En oikein usko tuohon työn jakamiseenkaan, sen toteuttamisen mahdollisuuksiin, sillä kyllä työnantaja - yksityinen tai yhteisökin - pyrkii teettämään työn niin, että se tuotto olisi mahdollisimman hyvä mahdollisimman vähin kustannuksin.
Mitä se muu olisi, sitä minä en tiedä, ja kun et näy tietävän sinäkään, turha sitä on kysellä noilta, joiden mielen täyttää vain tämän avauksen tehnyt niin, ettei sinne mitään muuta mahdu.
Turhan optimisti muuten taidat olla tuossa, että pääkaupunkiseudun asuntopula hellittäisi, kun ennusteiden mukaan pääkaupunkiseudun väestö kasvaa yli kymmenellä tuhannella hengellä ensi vuonnakin ja kasvu tulevina vuosina vain kiihtyy vuosittain. Helsingissä on nyt n. 625 000 asukasta, ja pääkaupunkiseudulla n. 1,2 miljoonaa, mutta v. 2050 Helsingin väkiluvun ennustetaan ylittävän miljoonan ja pääkaupunkiseudun väkiluvun kaksi miljoonaa.- välillä faktaa
kapi_ kirjoitti:
Ei yllätä, että sinä sentään olet pohtinut tuota kysymystä, joka muille toistaiseksi vastanneille on ilmeisesti ollut aivan liian vaikea pohdittavaksi. Tai mahdollisen pohdinnan tuloksen ovat mieltäneet liian kipeäksi siitä kertoakseen. No, onhan tuossa sentään yksi esittänyt ihan oikeita maaltamuuton ja kaupungistumisen syitä.
Biotalouden kehittäminen on varmasti tarpeen, ja sillä saattaa olla varteenotettavia mahdollisuuksia niin elinkeinona kuin työllistäjänäkin, mutta ei se koskaan tule pystymään nostamaan taas jaloilleen tuollaisia Kemijärviä ja hyvin monia muita paikkakuntia. Kehitys palvelusektorilla tulee varmaan olemaan sellainen kuin oletat, ja samaan suuntaan kehitys menee monilla muillakin alueilla, noiden alueiden varsin vähäisessä teollisuudessakin.
Siis jotain muuta ”tarttis tehdä”, mutta mitä, miten ja millä edellytyksillä? En oikein usko tuohon työn jakamiseenkaan, sen toteuttamisen mahdollisuuksiin, sillä kyllä työnantaja - yksityinen tai yhteisökin - pyrkii teettämään työn niin, että se tuotto olisi mahdollisimman hyvä mahdollisimman vähin kustannuksin.
Mitä se muu olisi, sitä minä en tiedä, ja kun et näy tietävän sinäkään, turha sitä on kysellä noilta, joiden mielen täyttää vain tämän avauksen tehnyt niin, ettei sinne mitään muuta mahdu.
Turhan optimisti muuten taidat olla tuossa, että pääkaupunkiseudun asuntopula hellittäisi, kun ennusteiden mukaan pääkaupunkiseudun väestö kasvaa yli kymmenellä tuhannella hengellä ensi vuonnakin ja kasvu tulevina vuosina vain kiihtyy vuosittain. Helsingissä on nyt n. 625 000 asukasta, ja pääkaupunkiseudulla n. 1,2 miljoonaa, mutta v. 2050 Helsingin väkiluvun ennustetaan ylittävän miljoonan ja pääkaupunkiseudun väkiluvun kaksi miljoonaa.Kepun biopelleily toimii, jos meillä on kannattavia yrityksiä, jotka pystyvät rahoittamaan kannattavuutensa kautta tappiolliset biokioskit. Jokainen kepun biolaitos köydyttää Suomea, käytännössä muiden omaisuutta sosialisoidaan muutamalle kepullu tukien muodossa. Yksi suurimpia valheita on kepun biohankkeet ja toinen on puhtaat kotimaiset elintarvikkeet.
- 222202020202020202
"Olen myös huomauttanut, että palvelusektorilla koetaan lähivuosina itsepalveluun siirtymisen seurauksena suuri irtisanomisaalto, mikä tuntuu pahiten paikkakunnilla, joissa palveluammatit työllistävät paljon."
Jaa, mihinköhän epätieteelliseen "vedetään hatusta" menetelmään tämä perustuu.
Mitkään vakavasti otettava tutkimukset tai ennusteet eivät tällaiseen yhdy, pikemminkin päinvastoin, tulee uusia palveluelinkeinoja jotka entuudestaan lisäävät työtä kaupungeissa mutta eivät valitettavasti syrjäseuduilla. Esimerkiksi vaikkapa hyvinvoinnin palvelut ovat kaksinkertaistuneet kymmenessä vuodessa ja kasvu vain jatkuu. 222202020202020202 kirjoitti:
"Olen myös huomauttanut, että palvelusektorilla koetaan lähivuosina itsepalveluun siirtymisen seurauksena suuri irtisanomisaalto, mikä tuntuu pahiten paikkakunnilla, joissa palveluammatit työllistävät paljon."
Jaa, mihinköhän epätieteelliseen "vedetään hatusta" menetelmään tämä perustuu.
Mitkään vakavasti otettava tutkimukset tai ennusteet eivät tällaiseen yhdy, pikemminkin päinvastoin, tulee uusia palveluelinkeinoja jotka entuudestaan lisäävät työtä kaupungeissa mutta eivät valitettavasti syrjäseuduilla. Esimerkiksi vaikkapa hyvinvoinnin palvelut ovat kaksinkertaistuneet kymmenessä vuodessa ja kasvu vain jatkuu.Oletko käynyt viime aikoina lähimmässä kirjastossasi? Jos asut kaupungissa, luultavasti sielläkin on siirrytty lainaus- ja palautusautomaatteihin, mikä vapautti pari kirjastonhoitajaa työstään.
Oletko käynyt viime vuosina verotoimistossa? Todenäköisesti et, vaan asioit verohallinnon kanssa netin kautta. Verotoimistot ovatkin netin ansiosta voineet vapauttaa verovirkailijoita työstään.
Sama juttu Kelassa ja työvoimatoimistoissa. Itsepalvelun ansiosta molemmat toimistot ovat voineet vapauttaa virkailijoita työstään.
Oletko matkustanut viime aikoina junalla? Ehkä vielä viimeksi ostit lippusi lipputiskiltä, mutta et enää kauaa, koska ihmiset pakotetaan ostamaan lippunsa lippuautomaatista tai netistä. Rautatieasemat yksi toisensa jälkeen lopettavat tiskipalvelut kokonaan vapauttaakseen niillä palvelleet työntekijänsä.
Myös postikonttoreihin, siellä missä niitä vielä on, on tullut pakettiautomaatteja. Viimeisetkin postikonttorit voidaan sulkea ja niiden henkilökunta vapauttaa.
Seuraavan kymmenen vuoden aikana vapautetaan kauppojen kassaneidit työstään. Ihmiset pannaan laskuttamaan ostoksensa itse itseltään.
Joitakin uusia palveluelinkeinoja varmaan tulee tilalle, mutta työpaikkapoistumia vanhoilta aloja ne eivät kykene korvaamaan.Pystyyn_kuollut kirjoitti:
Oletko käynyt viime aikoina lähimmässä kirjastossasi? Jos asut kaupungissa, luultavasti sielläkin on siirrytty lainaus- ja palautusautomaatteihin, mikä vapautti pari kirjastonhoitajaa työstään.
Oletko käynyt viime vuosina verotoimistossa? Todenäköisesti et, vaan asioit verohallinnon kanssa netin kautta. Verotoimistot ovatkin netin ansiosta voineet vapauttaa verovirkailijoita työstään.
Sama juttu Kelassa ja työvoimatoimistoissa. Itsepalvelun ansiosta molemmat toimistot ovat voineet vapauttaa virkailijoita työstään.
Oletko matkustanut viime aikoina junalla? Ehkä vielä viimeksi ostit lippusi lipputiskiltä, mutta et enää kauaa, koska ihmiset pakotetaan ostamaan lippunsa lippuautomaatista tai netistä. Rautatieasemat yksi toisensa jälkeen lopettavat tiskipalvelut kokonaan vapauttaakseen niillä palvelleet työntekijänsä.
Myös postikonttoreihin, siellä missä niitä vielä on, on tullut pakettiautomaatteja. Viimeisetkin postikonttorit voidaan sulkea ja niiden henkilökunta vapauttaa.
Seuraavan kymmenen vuoden aikana vapautetaan kauppojen kassaneidit työstään. Ihmiset pannaan laskuttamaan ostoksensa itse itseltään.
Joitakin uusia palveluelinkeinoja varmaan tulee tilalle, mutta työpaikkapoistumia vanhoilta aloja ne eivät kykene korvaamaan.En kiistä, etteikö kehitys olisi kertomasi suuntainen, mutta eniten tuo "kehitys" koettelee maaseutua, varsinkin pitkien etäisyyksien harva-asutusalueita. Ehkä väärin on yleistää noin:
>>Joitakin uusia palveluelinkeinoja varmaan tulee tilalle, mutta työpaikkapoistumia vanhoilta aloja ne eivät kykene korvaamaan>tulee uusia palveluelinkeinoja jotka entuudestaan lisäävät työtä kaupungeissa mutta eivät valitettavasti syrjäseuduilla. Esimerkiksi vaikkapa hyvinvoinnin palvelut ovat kaksinkertaistuneet kymmenessä vuodessa ja kasvu vain jatkuukapi_ kirjoitti:
En kiistä, etteikö kehitys olisi kertomasi suuntainen, mutta eniten tuo "kehitys" koettelee maaseutua, varsinkin pitkien etäisyyksien harva-asutusalueita. Ehkä väärin on yleistää noin:
>>Joitakin uusia palveluelinkeinoja varmaan tulee tilalle, mutta työpaikkapoistumia vanhoilta aloja ne eivät kykene korvaamaan>tulee uusia palveluelinkeinoja jotka entuudestaan lisäävät työtä kaupungeissa mutta eivät valitettavasti syrjäseuduilla. Esimerkiksi vaikkapa hyvinvoinnin palvelut ovat kaksinkertaistuneet kymmenessä vuodessa ja kasvu vain jatkuuPäivänselvää on, että perinteisten palvelutyöpaikkojen määrän poistuma on suurinta siellä, mihin esimerkiksi kirjastojen, verotoimistojen, kela-toimistojen, työvoimatoimistojen, rautatieasemien ja suurten kauppojen työpaikat ovat tällä hetkellä keskittyneet. Kaupunkeihin! Maaseudulta nuo työpaikat ovat kyläkauppoja lukuun ottamatta hävinneet jo aiemmin. Tyhjästä on paha ottaa. Siispä pitää ottaa sieltä, missä vielä jotakin on.
Haluaisin perusteluita sille, että sitten noilla uusilla palveluelinkeinoilla olisi kysyntää vain kaupungeissa, mitä edellinen kirjoittaja niillä sitten tarkoittikin. Aivan helposti esimerkiksi noiden hyvinvointipalvelujen määrä on kaksinkertaistunut myös maaseudulla. Vielä 1990-luvulla maaseudulla oli harvemmin esimerkiksi kosmetologeja ja jalkahoitajia, mutta nyt on runsaasti.
- maaltamuuttanut48
Maaltamuuton ja kaupungistumisen syyt:
Kaupungit ovat tehokkaampia sekä yhteiskunnan että yritystoiminnan osalta, tämän takia yritykset, ihmiset ja yhteiskunnan toiminnot (tässä järjestyksessä) keskittyvät kaupunkeihin. Tehokkuuden kasvaminen ja kaupungistuminen on myös ehto yhteiskunnan kehittymiselle ja vaurastumiselle sekä kilpailukyvyn takaamiselle.
Keskustapuolue on yrittänyt estää tätä kehitystä, onneksi huonolla menestyksellä. Kehityksen estämistä on pyritty tekemään pääosin ihmisten- ja yhteiskunnan toimintojen hajauttamisella ja hajautuksen taloudellisella tukemisella, tällainen luonnollisen kehtyksen vastustaminen ei ole kuin siirtänyt ja pitkittänyt maaltamuuttoa, aiheuttaen merkittäviä taloudellisia menetyksiä etenkin yhteiskunnalle ja ihmisille.- maaltamuuttanut48
Unohdin KIITTÄÄ, kiitoksia veronmaksajat uusista 8000euron kultahampaista.
Kiitos.
https://suomimedia.files.wordpress.com/2014/12/gold.jpg
Onneksi kepu ei estänyt. - Koko maa
Kaupungeissa ei elämä välttämättä ole ihmisarvoista. Pitää mennä pää kolmantena jalkana ja katsella ynseitä ihmisiä.
Millä tavalla keskusta on hidastanut kaupungistumiskehitystä? Oikeita syitä näet maaltamuutolle ja kaupungistumiselle. Oikein näet myös tuon kehityksen tuottaman tuloksen. Ilmeisen oikeassa olet myös kepun pyrkimyksistä asiassa, mutta ne kepun pyrkimykset eivät ole tuottaneet tulosta sen paremmin kunnossa olevien alueiden heikentämisen kuin huonossa kunnossa olevien parantamisenkaan kannalta. Eikä ole mitään järkiperäistä syytä uskoa, että tulos tulisi olemaan toinen kepun seuraavan valtakauden aikana.
- siis häh
Koko maa kirjoitti:
Kaupungeissa ei elämä välttämättä ole ihmisarvoista. Pitää mennä pää kolmantena jalkana ja katsella ynseitä ihmisiä.
Millä tavalla keskusta on hidastanut kaupungistumiskehitystä?"Millä tavalla keskusta on hidastanut kaupungistumiskehitystä?"
Oletkos kuullut sellaisesta kuin aluepolitiikasta. Se on peitenimi Keskustan luomalle politiikalle jossa verorahoja siirretään korkean tuottavuuden kaupungeista syrjäseuduille. Tätä tehdään mm. kuntien tulojen tasauksella, erilaisilla yritysten ja yhteisöjen aluetuilla jne. Kaikilla näillä on pyritty estämään kaupungistumista (=vähentämään maaltamuuttoa) ja kaikkia näitä on ollut luomassa Kepu. Jopa Keskustapuolue itse on tämän AINA tavoitteekseen ilmoittanut, kuten taas uudessa ohjelmassaan. Edes tällä palstalla en muista aiemmin kuullut esitettävän väitettä, että keskustapuolue olisi pyrkinyt estämään kaupungistumiskehitystä.
Näin voi sanoa vain, jos Helsinkiä pidetään Suomen ainoana kaupunkina. On totta, että keskusta on pyrkinyt hajauttamaan toimintoja ja elämää eri puolille maata, mutta ei suinkaan maaseudulle, vaan maakuntiin, jotka sisältävät niin kaupunkeja kuin maaseutuakin.
Keskusta on halunnut antaa jokaiselle ihmiselle itselleen päätösvallan siitä, asuuko maaseudulla vai kaupungissa. Vaikka työpaikat olisivatkin pääasiassa kaupungeissa, niissä voi kulkea töissä maaseudultakin. Ihmisillä pitää olla oikeus halutessaan muuttaa maalle ja vastaavasti kaupunkin, jos haluaa. Ei valtion pidä määrätä yksilöiden asumispaikkoja kuten jossain Neuvostoliitossa aikoinaan.siis häh kirjoitti:
"Millä tavalla keskusta on hidastanut kaupungistumiskehitystä?"
Oletkos kuullut sellaisesta kuin aluepolitiikasta. Se on peitenimi Keskustan luomalle politiikalle jossa verorahoja siirretään korkean tuottavuuden kaupungeista syrjäseuduille. Tätä tehdään mm. kuntien tulojen tasauksella, erilaisilla yritysten ja yhteisöjen aluetuilla jne. Kaikilla näillä on pyritty estämään kaupungistumista (=vähentämään maaltamuuttoa) ja kaikkia näitä on ollut luomassa Kepu. Jopa Keskustapuolue itse on tämän AINA tavoitteekseen ilmoittanut, kuten taas uudessa ohjelmassaan.Miten aluepolitiikka voi hidastaa kaupungistumiskehitystä? Ei aluepolitiikka kytkeydy syrjäseutuihin, vaan maakuntiin. Tästä lähtee myös Euroopan unioni, joka on jo 20 vuoden ajan vastannut aluepolitiikastamme. EU:n aluepoliittinen rahoitus jaetaan ns. suuralueiden, maakuntien ja seutukuntien pohjalta. Noihin alueisiin sisältyy niin kaupunkeja kuin maaseutuakin.
Ja vaikka tarkoittaisit aikaa ennen vuotta 1995, silloinkin aluepoliittiset toimet kohdistuivat hyvin pitkälle kaupunkeihin. Suuret valtiojohtoiset tehtaat perustettiin käytännössä yksinomaan kaupunkikeskuksiin.- höpö höpö höps
Pystyyn_kuollut kirjoitti:
Edes tällä palstalla en muista aiemmin kuullut esitettävän väitettä, että keskustapuolue olisi pyrkinyt estämään kaupungistumiskehitystä.
Näin voi sanoa vain, jos Helsinkiä pidetään Suomen ainoana kaupunkina. On totta, että keskusta on pyrkinyt hajauttamaan toimintoja ja elämää eri puolille maata, mutta ei suinkaan maaseudulle, vaan maakuntiin, jotka sisältävät niin kaupunkeja kuin maaseutuakin.
Keskusta on halunnut antaa jokaiselle ihmiselle itselleen päätösvallan siitä, asuuko maaseudulla vai kaupungissa. Vaikka työpaikat olisivatkin pääasiassa kaupungeissa, niissä voi kulkea töissä maaseudultakin. Ihmisillä pitää olla oikeus halutessaan muuttaa maalle ja vastaavasti kaupunkin, jos haluaa. Ei valtion pidä määrätä yksilöiden asumispaikkoja kuten jossain Neuvostoliitossa aikoinaan.Otan yhden esimerkin:
Keskusta ajoi aikoinaan läpi kodin ja työpaikan välisten työmatkojen vähennyksen verotukseen, vähennys on jopa 7000 euroa.
Todellisuudessa tässä tuetaan maalla asumista eli pyritään estämään kaupungistumista. Tämänkin on Keskusta myöntänyt, jopa Vanhanen perusteli aikoinaan vähennyksen korottaista sillä että se vähentään painetta muuttaa kaupunkeihin.
Kyseessä on epäsuora tulonsiirto kaupungeista syrjäseudulle, siis eräänlainen maalla asumisen tukimuoto. Pyritään estämään kaupungistumista.
Kukaan ei vastusta maalla asumista, tai asumista missään muuallakaan. Kaupungissa asuvien pitää maksaa omat kulunsa, mutta ei maaseudulla asuvien kuluja. - 33++3+3+3++3+3+3
Pystyyn_kuollut kirjoitti:
Miten aluepolitiikka voi hidastaa kaupungistumiskehitystä? Ei aluepolitiikka kytkeydy syrjäseutuihin, vaan maakuntiin. Tästä lähtee myös Euroopan unioni, joka on jo 20 vuoden ajan vastannut aluepolitiikastamme. EU:n aluepoliittinen rahoitus jaetaan ns. suuralueiden, maakuntien ja seutukuntien pohjalta. Noihin alueisiin sisältyy niin kaupunkeja kuin maaseutuakin.
Ja vaikka tarkoittaisit aikaa ennen vuotta 1995, silloinkin aluepoliittiset toimet kohdistuivat hyvin pitkälle kaupunkeihin. Suuret valtiojohtoiset tehtaat perustettiin käytännössä yksinomaan kaupunkikeskuksiin.Yksi esimerkki
Kuntien valtionosuuksissa on selkeät kertoimet jonka mukaan kunta saa lisää rahaa mikäli asukastiheys on riittävän alhainen. Siis tulonsiirto kaupungeista syrjäseuduille.
Kyseessä on siis syrjäseudun asumisen tukeminen, eli kaupungistumisen estäminen. höpö höpö höps kirjoitti:
Otan yhden esimerkin:
Keskusta ajoi aikoinaan läpi kodin ja työpaikan välisten työmatkojen vähennyksen verotukseen, vähennys on jopa 7000 euroa.
Todellisuudessa tässä tuetaan maalla asumista eli pyritään estämään kaupungistumista. Tämänkin on Keskusta myöntänyt, jopa Vanhanen perusteli aikoinaan vähennyksen korottaista sillä että se vähentään painetta muuttaa kaupunkeihin.
Kyseessä on epäsuora tulonsiirto kaupungeista syrjäseudulle, siis eräänlainen maalla asumisen tukimuoto. Pyritään estämään kaupungistumista.
Kukaan ei vastusta maalla asumista, tai asumista missään muuallakaan. Kaupungissa asuvien pitää maksaa omat kulunsa, mutta ei maaseudulla asuvien kuluja.Korotus ei kohdistunut erityisesti maaseudulle, vaan sillä haluttiin lisätä myös kaupunkien välistä työmatkapendelöintiä. Absoluuttisina työnkävijämäärinä kaupungista toiseen kaupunkiin kulkevat ovat luultavasti enemmistö. On myös sellaisia kaupunkilaisia, jotka kulkevat töissä maaseudulla sijaitsevilla rakennustyömailla tai vastaavissa kohteissa.
Tosiasiassa työmatkojen verovähennysoikeuden ylärajan korotus 7000 euroon hyödytti suhteellisen harvoja työssäkävijöitä. Arviolta sellaisia, joiden työmatka yhteen suuntaan henkilöautolla on noin 60 kilometriä.
Ketjun avaus on tehty aiheesta "tyhjiä asuntoja maaseudulla ja asuntopulaa kaupungeissa". Kansantaloudellisesti on siis järkevää tukea Suomen jo rakennetun asuntokannan hyödyntämistä mahdollisimman tehokkaasti, eikä käyttää verorahaa uusien asuntojen rakentamiseen yli todellisen kysynnän.
Jyrki Kataisen kokoomusvetoinen hallitus ei vain kannustanut työmatkapendelöintiin, vaan suorastaan halusi pakottaa siihen kiristämällä ehtoja työn vastaanottamiseen entistä kauempaa.33++3+3+3++3+3+3 kirjoitti:
Yksi esimerkki
Kuntien valtionosuuksissa on selkeät kertoimet jonka mukaan kunta saa lisää rahaa mikäli asukastiheys on riittävän alhainen. Siis tulonsiirto kaupungeista syrjäseuduille.
Kyseessä on siis syrjäseudun asumisen tukeminen, eli kaupungistumisen estäminen.En oikein tajua logiikkaasi. Jos valtionosuudet tosiasiallisesti pitävät asukkaita syrjäseuduilla (en tosin tajua, miten ne voisivat pitää), sitä suurempanahan niiden asukastiheys pysyy ja sitä vähemmän ne tarvitsevat jatkossa valtionosuuksia.
- höpö höp höööö
Pystyyn_kuollut kirjoitti:
Korotus ei kohdistunut erityisesti maaseudulle, vaan sillä haluttiin lisätä myös kaupunkien välistä työmatkapendelöintiä. Absoluuttisina työnkävijämäärinä kaupungista toiseen kaupunkiin kulkevat ovat luultavasti enemmistö. On myös sellaisia kaupunkilaisia, jotka kulkevat töissä maaseudulla sijaitsevilla rakennustyömailla tai vastaavissa kohteissa.
Tosiasiassa työmatkojen verovähennysoikeuden ylärajan korotus 7000 euroon hyödytti suhteellisen harvoja työssäkävijöitä. Arviolta sellaisia, joiden työmatka yhteen suuntaan henkilöautolla on noin 60 kilometriä.
Ketjun avaus on tehty aiheesta "tyhjiä asuntoja maaseudulla ja asuntopulaa kaupungeissa". Kansantaloudellisesti on siis järkevää tukea Suomen jo rakennetun asuntokannan hyödyntämistä mahdollisimman tehokkaasti, eikä käyttää verorahaa uusien asuntojen rakentamiseen yli todellisen kysynnän.
Jyrki Kataisen kokoomusvetoinen hallitus ei vain kannustanut työmatkapendelöintiin, vaan suorastaan halusi pakottaa siihen kiristämällä ehtoja työn vastaanottamiseen entistä kauempaa.Taas keksit omasta päästäsi perusteita ja tilastoja, lopeta jo.
tässä yksi aika hyvä
https://tampub.uta.fi/bitstream/handle/10024/94172/gradu01554.pdf?sequence=1
ja tässä
http://www.kaks.fi/sites/default/files/Tutkimusjulkaisu 54_0.pdf
YHTEENVETO PENDELÖINNISTÄ:
"nettomääräinen pendelöinti on suhteellisesti
merkittävintä maaseudulla ja harvaan asutuilla seuduilla"
tässä tilastoa
http://www.stat.fi/tup/vl2010/art_2013-04-11_001.html
tästä löytyy tietoa vaikka kuinka paljon ja karttoja - hhhhhhuuuuhhuhuhuhu
Pystyyn_kuollut kirjoitti:
Korotus ei kohdistunut erityisesti maaseudulle, vaan sillä haluttiin lisätä myös kaupunkien välistä työmatkapendelöintiä. Absoluuttisina työnkävijämäärinä kaupungista toiseen kaupunkiin kulkevat ovat luultavasti enemmistö. On myös sellaisia kaupunkilaisia, jotka kulkevat töissä maaseudulla sijaitsevilla rakennustyömailla tai vastaavissa kohteissa.
Tosiasiassa työmatkojen verovähennysoikeuden ylärajan korotus 7000 euroon hyödytti suhteellisen harvoja työssäkävijöitä. Arviolta sellaisia, joiden työmatka yhteen suuntaan henkilöautolla on noin 60 kilometriä.
Ketjun avaus on tehty aiheesta "tyhjiä asuntoja maaseudulla ja asuntopulaa kaupungeissa". Kansantaloudellisesti on siis järkevää tukea Suomen jo rakennetun asuntokannan hyödyntämistä mahdollisimman tehokkaasti, eikä käyttää verorahaa uusien asuntojen rakentamiseen yli todellisen kysynnän.
Jyrki Kataisen kokoomusvetoinen hallitus ei vain kannustanut työmatkapendelöintiin, vaan suorastaan halusi pakottaa siihen kiristämällä ehtoja työn vastaanottamiseen entistä kauempaa.Väität:
"Kansantaloudellisesti on siis järkevää tukea Suomen jo rakennetun asuntokannan hyödyntämistä mahdollisimman tehokkaasti"
En ole koskaan nähnyt tälle yhtään laskelmaa jossa tämä olisi todistettu paikkaansapitävksi, kyseessä on todennäköisesti kepulaisten keksimä "tolliskototuus".
Samalla ajatelullahan maapallolla ei ikinä oltaisi hakeuduttu kaupunkeihin, eikä itse asiassa kaupunkeja edes olisi vaan kaikki asuisivat "savimajoissa" surjäseuduilla ja erämaissa...
Kansantaloudellisesti on järkevää että yritykset ja ihmiset hakeutuvat sinne missä tuottavuus on korkeinta ja yhteiskunnan kulut pienimmät, siis kaupunkeihin. Näin on tapahtunut ja tapahtuu maailmassa koko ajan.
tilastoa, kannattaa katsoa kuvio 1:stä:
http://www.stat.fi/tup/kuntapuntari/kuntap_3_2004_alue.html - 222+22+2++2+2+2222
Pystyyn_kuollut kirjoitti:
En oikein tajua logiikkaasi. Jos valtionosuudet tosiasiallisesti pitävät asukkaita syrjäseuduilla (en tosin tajua, miten ne voisivat pitää), sitä suurempanahan niiden asukastiheys pysyy ja sitä vähemmän ne tarvitsevat jatkossa valtionosuuksia.
Juuri näin, eli mitä enemmän kaupungeista kerättyjä veroja tasataan syrjäseudulle sitä suurempana niiden asukastiheys pysyy. Näillä aluetuilla saadaan siis syrjäseutujen asukkaille parempia palveluita joihin niiden omat varat eivät riitäisi, eli politiikalla pyritään vähentämään muuttamista kaupunkeihin palveluiden perässä.
Syrjäseutulisät toki vähenesivät asukasta kohden jos syrjäseudulle muuttaisi lisää väkeä, tosin rajojen takia muuttajia pitäisi olla monessa kunnassa aika paljon. Esimerkiksi monissa pinta-alaltaan isoissa ja väestöltää pienissä kunnissa väestön pitäisi moninkertaistua että valtionosuudet vähenesivät. Tosin absoluuttiset valtion menot ja täten myös muiden kuntien verot nousisivat koska absoluuttiset lisät nousisivat enemmän kuin asukaskohtaiset laskisivat (siis jos muuttajat ovat alueelta jossa syrjäseutulisää ei ole). Edellä mainittu sen takia että syrjäseutulisissä on monta porrasta. hhhhhhuuuuhhuhuhuhu kirjoitti:
Väität:
"Kansantaloudellisesti on siis järkevää tukea Suomen jo rakennetun asuntokannan hyödyntämistä mahdollisimman tehokkaasti"
En ole koskaan nähnyt tälle yhtään laskelmaa jossa tämä olisi todistettu paikkaansapitävksi, kyseessä on todennäköisesti kepulaisten keksimä "tolliskototuus".
Samalla ajatelullahan maapallolla ei ikinä oltaisi hakeuduttu kaupunkeihin, eikä itse asiassa kaupunkeja edes olisi vaan kaikki asuisivat "savimajoissa" surjäseuduilla ja erämaissa...
Kansantaloudellisesti on järkevää että yritykset ja ihmiset hakeutuvat sinne missä tuottavuus on korkeinta ja yhteiskunnan kulut pienimmät, siis kaupunkeihin. Näin on tapahtunut ja tapahtuu maailmassa koko ajan.
tilastoa, kannattaa katsoa kuvio 1:stä:
http://www.stat.fi/tup/kuntapuntari/kuntap_3_2004_alue.htmlJoo, tuollainenhan on kehitys maailmassa ollut kuin kuvaat. Jo hyvin monia tuhansia vuosia sitten kaksoisvirtojen (Eufrat-Tigris) alueella, Egyptissä ja muualla idän mailla, kaupunkeihin niissä väki keskittyi ja niissä tapahtui kehitys ja niistä maita johdettiin. Samoin tapahtui myöhemmin Euroopassakin. Antiikin Kreikassa (Hellaassa tai Hellaksessa) valtiotkin olivat kaupunkivaltioita. Ja sittemmin Keski-Euroopassa väki myös halusi keskittyä yhteen, osin turvallisuussyistäkin, ja syntyi kaupunkeja ja ainakin suuria, tiiviitä kyliä, joiden viljelysmaat olivat ympäristössä.
Mutta näillä meidän arktisilla alueilla kauan oli tilanne toinen. Täällä kun vielä tuhat vuotta sitten elettiin pitkälti metsästyksestä ja kalastuksesta, haluttiin mahdollisimman suuri oma reviiri ympärille. Kerrotaan, että kun erään sellaisen suomalaisen asumuksen ohi alkoi jokea ylävirralta päin lipua puun lastuja, ukko lähti kirveen kanssa katsomaan kuka sinne on tullut, tietysti ajaakseen sen pois sieltä. Ja kun sitten tuli vähän karjaa ja kaskiviljelystä, edelleen haluttiin pitää itsellä mahdollisimman suuri oma alue, kun karja kävi metsälaitumella ja kaskeaminen vaati aina uutta metsää kaadettavaksi.
Vaikka meidänkin olinteemme ovat paljon muuttuneet noista ajoista, yhä meissä monessa on henkisesti sitä kaskiviljelijää ja jopa äijää, joka lähti kirveen kanssa kenties viiden kilometrin päähän tullutta naapuria kauemmaksi häätämään. Olosuhteiden pakosta tosin yhä useampi meistä muuttaa niihin inhottaviin, meluisiin, ruuhkaisiin kaupunkeihin, kun se hiljainen maaseudun ihanuus ei elantoa tarjoa.222+22+2++2+2+2222 kirjoitti:
Juuri näin, eli mitä enemmän kaupungeista kerättyjä veroja tasataan syrjäseudulle sitä suurempana niiden asukastiheys pysyy. Näillä aluetuilla saadaan siis syrjäseutujen asukkaille parempia palveluita joihin niiden omat varat eivät riitäisi, eli politiikalla pyritään vähentämään muuttamista kaupunkeihin palveluiden perässä.
Syrjäseutulisät toki vähenesivät asukasta kohden jos syrjäseudulle muuttaisi lisää väkeä, tosin rajojen takia muuttajia pitäisi olla monessa kunnassa aika paljon. Esimerkiksi monissa pinta-alaltaan isoissa ja väestöltää pienissä kunnissa väestön pitäisi moninkertaistua että valtionosuudet vähenesivät. Tosin absoluuttiset valtion menot ja täten myös muiden kuntien verot nousisivat koska absoluuttiset lisät nousisivat enemmän kuin asukaskohtaiset laskisivat (siis jos muuttajat ovat alueelta jossa syrjäseutulisää ei ole). Edellä mainittu sen takia että syrjäseutulisissä on monta porrasta.Kuntien palvelut ovat suurelta osin lakisääteisiä, joten on luonnollista, että valtio maksaa ne ainakin osaksi.
hhhhhhuuuuhhuhuhuhu kirjoitti:
Väität:
"Kansantaloudellisesti on siis järkevää tukea Suomen jo rakennetun asuntokannan hyödyntämistä mahdollisimman tehokkaasti"
En ole koskaan nähnyt tälle yhtään laskelmaa jossa tämä olisi todistettu paikkaansapitävksi, kyseessä on todennäköisesti kepulaisten keksimä "tolliskototuus".
Samalla ajatelullahan maapallolla ei ikinä oltaisi hakeuduttu kaupunkeihin, eikä itse asiassa kaupunkeja edes olisi vaan kaikki asuisivat "savimajoissa" surjäseuduilla ja erämaissa...
Kansantaloudellisesti on järkevää että yritykset ja ihmiset hakeutuvat sinne missä tuottavuus on korkeinta ja yhteiskunnan kulut pienimmät, siis kaupunkeihin. Näin on tapahtunut ja tapahtuu maailmassa koko ajan.
tilastoa, kannattaa katsoa kuvio 1:stä:
http://www.stat.fi/tup/kuntapuntari/kuntap_3_2004_alue.htmlEi ole keputotuus, jos kuuntelee kaupunkien ja valtion virkamiesten ja luottamusmiesten murhetta, kuinka kallista asuntorakentaminen on, mistä syystä ei tahdo riittää rahaa riittävään uudisrakentamiseen. Myös tuossa Hesarin jutussa taustalla on sama huoli.
höpö höp höööö kirjoitti:
Taas keksit omasta päästäsi perusteita ja tilastoja, lopeta jo.
tässä yksi aika hyvä
https://tampub.uta.fi/bitstream/handle/10024/94172/gradu01554.pdf?sequence=1
ja tässä
http://www.kaks.fi/sites/default/files/Tutkimusjulkaisu 54_0.pdf
YHTEENVETO PENDELÖINNISTÄ:
"nettomääräinen pendelöinti on suhteellisesti
merkittävintä maaseudulla ja harvaan asutuilla seuduilla"
tässä tilastoa
http://www.stat.fi/tup/vl2010/art_2013-04-11_001.html
tästä löytyy tietoa vaikka kuinka paljon ja karttojaJospa ystävällisesti haet noista linkeistäsi sen pointin, jolla halusit kumota edellisen kommenttini vääräksi.
- esitä pois vaan
Pystyyn_kuollut kirjoitti:
Jospa ystävällisesti haet noista linkeistäsi sen pointin, jolla halusit kumota edellisen kommenttini vääräksi.
Jos sinä kuitenkin väitteen pohjaksi esität todistuksen väitteellesi. Kyllähän alkuperäisen väitteen esittäjän on esitettä todisteet väitteelleen.
Esimerkkinä todistuustaakasta: voisinhan minäkin kertoa että ole heittänyt keihästä 100 metriä. Et sinä sitä pysty millään vääräksi todistamaan.
Älä yritä kääntää asiaa - 1111101010101010100
Pystyyn_kuollut kirjoitti:
Kuntien palvelut ovat suurelta osin lakisääteisiä, joten on luonnollista, että valtio maksaa ne ainakin osaksi.
Ilmeisen tahallisesti yrität viedä keskustelua aivan muihin asioihin kuin mistä keskustellaan.
Lakisääteisiä kuntien tehtävät ovat, tottakai. Kysymys oli kutenkin siitä että samasta lakisääteisestä tehtävästä maksetaan syrjäseudulle asukaskohtaisesti enemmän valtionosuuksia kuin kaupunkiin vastaavasta tehtävästä. Tätä kutustaan aluepolitikaksi. 1111101010101010100 kirjoitti:
Ilmeisen tahallisesti yrität viedä keskustelua aivan muihin asioihin kuin mistä keskustellaan.
Lakisääteisiä kuntien tehtävät ovat, tottakai. Kysymys oli kutenkin siitä että samasta lakisääteisestä tehtävästä maksetaan syrjäseudulle asukaskohtaisesti enemmän valtionosuuksia kuin kaupunkiin vastaavasta tehtävästä. Tätä kutustaan aluepolitikaksi.Se ei ole aluepolitiikkaa, vaan mm. sosiaalipolitiikkaa ja koulutuspolitiikkaa. Olen todennut tällä palstalla moneen kertaan, että valtionosuuksista päästäisiin, jos valtio rahoittaisi suoraan ne palvelut, joista on päättänyt, mutta sälyttänyt muodollisesti kuntien maksettavaksi.
Varat noiden palveluiden järjestämiseen pitäisi kerätä näkyvällä progressiivisella tuloverotuksella. Valtionosuudet ovat progressiivisen verotuksen piilomuoto ja perustuu siihen, että tulotaso esimerkiksi Kauniaisissa ja Espoossa on suurempi kuin jossain syrjäseudun kunnassa.hhhhhhuuuuhhuhuhuhu kirjoitti:
Väität:
"Kansantaloudellisesti on siis järkevää tukea Suomen jo rakennetun asuntokannan hyödyntämistä mahdollisimman tehokkaasti"
En ole koskaan nähnyt tälle yhtään laskelmaa jossa tämä olisi todistettu paikkaansapitävksi, kyseessä on todennäköisesti kepulaisten keksimä "tolliskototuus".
Samalla ajatelullahan maapallolla ei ikinä oltaisi hakeuduttu kaupunkeihin, eikä itse asiassa kaupunkeja edes olisi vaan kaikki asuisivat "savimajoissa" surjäseuduilla ja erämaissa...
Kansantaloudellisesti on järkevää että yritykset ja ihmiset hakeutuvat sinne missä tuottavuus on korkeinta ja yhteiskunnan kulut pienimmät, siis kaupunkeihin. Näin on tapahtunut ja tapahtuu maailmassa koko ajan.
tilastoa, kannattaa katsoa kuvio 1:stä:
http://www.stat.fi/tup/kuntapuntari/kuntap_3_2004_alue.htmlEn huomannut katsoa linkkisi taakse sinulle ensin vastatessani. Nyt katsoin. Mielenkiintoista tietoa siellä on, vastaansanomattomasti tosiasioita. Nostanpa niistä vain yhden tähän tikun nokkaan:
>>Keskittyminen luo hyvinvointia
Kaupungistuminen ja taloudellinen hyvinvointi kulkevat käsi kädessä. Vaikka kaupungin ja maaseudun välinen rajanveto on tilastojen teon näkökulmasta varsin ongelmallista, voidaan arvioida, että köyhimmissä maissa kaupunkiväestöä on noin neljännes, kun rikkaissa maissa sitä on noin kolme neljännestä. Yhteensä 95 maan poikkileikkaustarkastelussa bruttokansantuote asukasta kohti ja kaupungistumisaste korreloivat vahvasti (kuvio 1).esitä pois vaan kirjoitti:
Jos sinä kuitenkin väitteen pohjaksi esität todistuksen väitteellesi. Kyllähän alkuperäisen väitteen esittäjän on esitettä todisteet väitteelleen.
Esimerkkinä todistuustaakasta: voisinhan minäkin kertoa että ole heittänyt keihästä 100 metriä. Et sinä sitä pysty millään vääräksi todistamaan.
Älä yritä kääntää asiaaMistä väitteestäni haluat todisteteita:
1. >>>Korotus ei kohdistunut erityisesti maaseudulle, vaan sillä haluttiin lisätä myös kaupunkien välistä työmatkapendelöintiä.>Absoluuttisina työnkävijämäärinä kaupungista toiseen kaupunkiin kulkevat ovat luultavasti enemmistö.>On myös sellaisia kaupunkilaisia, jotka kulkevat töissä maaseudulla sijaitsevilla rakennustyömailla tai vastaavissa kohteissa. >Tosiasiassa työmatkojen verovähennysoikeuden ylärajan korotus 7000 euroon hyödytti suhteellisen harvoja työssäkävijöitä. Arviolta sellaisia, joiden työmatka yhteen suuntaan henkilöautolla on noin 60 kilometriä. >Jyrki Kataisen kokoomusvetoinen hallitus ei vain kannustanut työmatkapendelöintiin, vaan suorastaan halusi pakottaa siihen kiristämällä ehtoja työn vastaanottamiseen entistä kauempaa.- Missä köyhyyttä?
kapi_ kirjoitti:
En huomannut katsoa linkkisi taakse sinulle ensin vastatessani. Nyt katsoin. Mielenkiintoista tietoa siellä on, vastaansanomattomasti tosiasioita. Nostanpa niistä vain yhden tähän tikun nokkaan:
>>Keskittyminen luo hyvinvointia
Kaupungistuminen ja taloudellinen hyvinvointi kulkevat käsi kädessä. Vaikka kaupungin ja maaseudun välinen rajanveto on tilastojen teon näkökulmasta varsin ongelmallista, voidaan arvioida, että köyhimmissä maissa kaupunkiväestöä on noin neljännes, kun rikkaissa maissa sitä on noin kolme neljännestä. Yhteensä 95 maan poikkileikkaustarkastelussa bruttokansantuote asukasta kohti ja kaupungistumisaste korreloivat vahvasti (kuvio 1).Mitenkähän tuo on.
Missähän mahtaa olla ne köyhien maiden kaiken kurjimmat alueet, slummit. Aivan, kaupunkien yhteydessä.
Huvittavia nuo tilastojen tulkinnat. Siinä todellakin verrataan päärynöitä meloneihin. No, sinulla ei ole tilastotieteen alkeitakaan hallussa, joten turha selittääkkään. höpö höp höööö kirjoitti:
Taas keksit omasta päästäsi perusteita ja tilastoja, lopeta jo.
tässä yksi aika hyvä
https://tampub.uta.fi/bitstream/handle/10024/94172/gradu01554.pdf?sequence=1
ja tässä
http://www.kaks.fi/sites/default/files/Tutkimusjulkaisu 54_0.pdf
YHTEENVETO PENDELÖINNISTÄ:
"nettomääräinen pendelöinti on suhteellisesti
merkittävintä maaseudulla ja harvaan asutuilla seuduilla"
tässä tilastoa
http://www.stat.fi/tup/vl2010/art_2013-04-11_001.html
tästä löytyy tietoa vaikka kuinka paljon ja karttojaTietoa voi hankkia empiirisesti arkipäiväisin seisomalla kehä ykkösellä, kolmosella Helsinkiin suuntautuvien pääteiden pääteiden varrella.
kapi_ kirjoitti:
En huomannut katsoa linkkisi taakse sinulle ensin vastatessani. Nyt katsoin. Mielenkiintoista tietoa siellä on, vastaansanomattomasti tosiasioita. Nostanpa niistä vain yhden tähän tikun nokkaan:
>>Keskittyminen luo hyvinvointia
Kaupungistuminen ja taloudellinen hyvinvointi kulkevat käsi kädessä. Vaikka kaupungin ja maaseudun välinen rajanveto on tilastojen teon näkökulmasta varsin ongelmallista, voidaan arvioida, että köyhimmissä maissa kaupunkiväestöä on noin neljännes, kun rikkaissa maissa sitä on noin kolme neljännestä. Yhteensä 95 maan poikkileikkaustarkastelussa bruttokansantuote asukasta kohti ja kaupungistumisaste korreloivat vahvasti (kuvio 1).Niinhän se keskittyminen tekee, on tehnyt jo teollisen vallankumouksen alusta asti. Vauhti ja koko vain kiihtyy. Keskittymistä tapahtuu kaupunkien sisällä, Suomen sisällä ja valitettavasti myös maailmanlaajuisesti ja tässä mittakaavassa Suomi on häviäjä.
- mökin ukkeli
1111101010101010100 kirjoitti:
Ilmeisen tahallisesti yrität viedä keskustelua aivan muihin asioihin kuin mistä keskustellaan.
Lakisääteisiä kuntien tehtävät ovat, tottakai. Kysymys oli kutenkin siitä että samasta lakisääteisestä tehtävästä maksetaan syrjäseudulle asukaskohtaisesti enemmän valtionosuuksia kuin kaupunkiin vastaavasta tehtävästä. Tätä kutustaan aluepolitikaksi.Kun lasketaan syrjäseutujen kuntalaisilta kaikki kerätyt verot tuotteissa mukanaoleva arvonlisävero mukaanlukien kaikki maaseutukunnat ovat nettomaksajia!
Kun vielä otetaan huomioon että kouluihin sijoitetut pääomat tulevat käytännössä kaikki hyödyttämään maaseudulla kasvatettujen lasten siirtymiseen kaupunkeihin työntekijöiksi ja verojenmaksajiksi puheet rahovirtojen väärässtä suunnasta jovat järjestään perättömiä.
Se on totta myöskin, että valtio ja EU ovat asettaneet kunnille velvoitteita joita kunnat itse eivät tarvitse eikä niiden kustannnusten kuulukaan rasittaa maaseutukuntia!
Näistä kustannuksista ei millään talousperusteella voisikaan tulla kunnille tuottavia investointeja. Joten on täysin väärin perusteltua että väitetään kaupungeista siirrettävän varoja kuntien hyväksi! Emme me kunnissa tarvitsisi näitä lisvelvoitteita, sillä niiden kautta ei kuntien hyvinvointi parane millään laskentaperusteella.
Byrokratia on SUOMEN suurin kestävyysvajeen aiheuttaja. Mikään yhteiskunta ei voi kestää jatkuvaa julkisten menojen lisäystä eikä niiden keinotekoista työllisyysvaikutusta jolle ei saada koskaan syntymään oikeaa tuottoa. - Ei mitään tolkkua.
Missä köyhyyttä? kirjoitti:
Mitenkähän tuo on.
Missähän mahtaa olla ne köyhien maiden kaiken kurjimmat alueet, slummit. Aivan, kaupunkien yhteydessä.
Huvittavia nuo tilastojen tulkinnat. Siinä todellakin verrataan päärynöitä meloneihin. No, sinulla ei ole tilastotieteen alkeitakaan hallussa, joten turha selittääkkään.Ihmiset houkutellaan maalta kaupunkeihin ja sitten he eivät saakaan sieltä töitä. Ja jos vähäksi ajaksi saavatkin niin koko ajan on epävarmuus missä seuraava työpaikka sijaitsee. Poikanikin on lukuisia kertoja joutunut vaihtamaan työpaikkaansa pääkaupunkiseudulla ja menettänyt varojaan muuttoihin sopeutumisiinsa. Muutot ovat valtava resurssienhaaskaus jos haluaa asua omistusasunnossa. Ja jos toinen aviopuolisoista saakin työtä asuinpaikan läheltä se ei läheskään aina ole varmaa toiselle puolisolle. Ja työn ehdoilla eläminen kaupungeissa ei ole ihmisarvoista elämää ekä elintasoakaan.
Ja koko ajan huonompaan suuntaan asioita ollaan viemässä.
- Suomen elopit
Tämän takiahan sitä tähän on tultu, koska kepulaiset kokoomuksen kanssa edellisessä porvarihallituksessa ensi töinään tyhjensivät voittoa tuottavan Kemijärven sellutehtaan. Tilalle piti sitten mukamas saada valtion avustamana liimapuupalkkeja tuottava tehdas Jyri Häkämiehen konkurssikokemusta omaavalle Jyri Häkämiehen tuttavalle. Yhtään liimapuulakkia tuolta tehtaalta ei ole lähtenyt ovesta ulos ja jonkinlaisen touhuamisen jälkeen firma sitten pistettiin konkurssiin ja kaik mänj ja ee ees pissannakkaa. Sinne meni veronmaksajien rahoja ja myös Enson ja hälläkö sitä väliä ja tuli vaan mieleen sekin, että kepulaisten mielestä veronmaksajien rahat jootaa humputtoo.
Eli tällaistahan se oli sen ostorahaporvarihallituksen toiminta silloin, yrityksiä siirrrettiin paikasta A paikkaan B. Sitten kun nämä yritykset oppivat liukkaasti liikkumaan ne yleensä siirsivät toimintansa rajojemme ulkopuolelle ja tähänkin tarvittiin veronmaksajien rahoja sieltä investointi- ja kehittämistukimuotioina. Kyllä ne isot yritykset osasi kupata, Nokiakin oikein kuppasi kunnolla, koska Esko Aho oli siellä paljon vartijana. Kupattiin niin, että Nokia ei enää ole se sama Nokia hyvät osat siitä liukuivat Elopin avustamana ameriikan mantereelle. Ei muuten auttanut Kemijärveläisten kepulaistenkaan kitinätkään tässä Enson tyhjentämisessä, ei auttanut Kemijärven massaliike, tämä Kemijärven hiljaiseksi saattaminen oli tietoista politiikkaa. - Maalaisliitto takas!
Tähän on tultu siksi, kun maalaisliitto rupesi kepuksi. Yritti kepuloida kaupunkeihin ja unohti maaseudun asiat. Ei ole päässyt kaupunkeihinkaan ja maaseutu on nyt retuperällä. Ei mikään muukaan puolue maaseutua puolusta, mutta ei ne sellaista edes näyttele. Ovat kepua rehellisempiä. Jotain niistä tämä entinen maalaisliittolainen äänestää, kepua ei koskaan.
Luulen, että pyyntösi (tai peräti käskysi) menee kuuroille korville. Ei maalaisliitto palaa, kun päinvastoin niin kepun poliitikot kuin kannattajatkin (myös tällä palstalla) korostavat puolueensa olevan yhtä hyvin kaupunkilaisten kuin maalaistenkin yleispuolue.
Kun yhä useammat suomalaiset haluavat ja menevätkin maalta kaupunkeihin, totta kai sama halu oli maalaisliitollakin. Se jätti multaiset ja lantaisetkin saappaansa sinne jonnekin, pisti nappaskengät jalkaansa ja tuli kaupunkiin.
Pitäisiköhän teidän edelleen maalla asuvien entisten maalaisliittolaisten perustaa uusi puolue? Jospa nimi maalaisliitto olisi jo vapaa käytettäväksi, ainakin pienin muunnoksin.
PK-seudulla on asuminen kyllä aivan käsittämättömän kallista. Olen ajatellut kohtuullisen kokoisen sijoitusyksiön hankkimista Helsingistä, ensin jälkikasvun käyttöön opiskeluaikanaan, mutta sitten myöhemmin vuokratuottoa antamaan. mutta mutta mutta...
Pienehkö yksiö 163000 Helsingin Alppilasta 163000e
http://www.etuovi.com/kohde/9628866?sc=M34648775&so=praq&pos=50
Pienehkö yksiö Hyvinkäältä n.60km päässä Helsingistä 69500e
http://www.etuovi.com/kohde/9915558?sc=M34649894&so=praq&pos=2
Miksi n.30 m2 yksiö Helsingistä maksaa pyöreät sata tonnia enemmän kuin n.30e2 yksiö Hyvinkäällä josta kuitenkin on hyvät liikenneyhteydet eikä ole missään syrjäseudulla?>>Miksi n.30 m2 yksiö Helsingistä maksaa pyöreät sata tonnia enemmän kuin n.30e2 yksiö Hyvinkäällä josta kuitenkin on hyvät liikenneyhteydet eikä ole missään syrjäseudulla?
- Tiedoksesi Arska
Asumisen kalleus Helsingissä on ihan poliitikkojen suhmuroinnin aikaansaamaa.
Helsinki teki jo 1980 luvulla hyvin kunnianhimoisen suunnitelman siirtää sataman Vuosaareen ja vapauttaa maata kaupungin keskustan tuntumasta asuntorakentamiselle. Jätkäsaaren ja Sompasaaren satamatoiminnoilta vapautunut maa olisi pitänyt asuntojen tarjonnan korkeana, lisäksi Keski-Pasilan tavarajunien ratapiha-alue saataisiin rakennusmaaksi kun Vuosaareen saadaan suora ratayhteys.
Ikävä kyllä Helsingin Vihreät alkoivat sabotoida suunnitelmaa, jolle oli muiden puolueiden tuki. Vihreät saivat Satu Hassin ympäristöministeriksi, ja hän silloin kaavoituksesta vastanneena ministerinä sai aikaan yli vuoden viivästymisen Vuosaaren sataman kaavan vahvistamisessa. Kun kaava sitten oli vihdoin viimein pakko vahvistaa, tuli apuun Heidi Hautala ja EU. Kaavasta ja sataman luvista tehtiin toinen toistaan hullumpia valituksia EU:n eri elimiin. Hanke siirtyi taas parilla vuodella, ja Helsinkiä kohtasi asuntopula, kun suunniteltuja satama-alueita ei saatukaan asuntotuotantoon.
Vihreiden rahoittajina näissä valitusten tehtailuissa (korruptoijina) toimivat Helsingin itäpuolella maata omistaneet rikkaat ruotsinkieliset suvut, mm. Fazerit ja Hackmanit, joilla oli mailleen muita hankkeita. He palkkasivat juristit jotka näitä vihreiden masinoimia valituksia kirjoittivat.
Vihreiden pullikointi viivästytti hanketta kaiken kaikkiaan yli viisi vuotta, ja sinä aikana asuntopula pääsi pahenemaan niin, että se todellakin näkyy asuntojen hintojen älyttömänä nousuna. Kysyntää on paljon tarjontaa enemmän.
Eikä siinä vielä kaikki. Vihreät ovat jatkaneet asuntotuotantoon kelpaavan maan kaavoittamisen vastustamista Vuosaari jupakan jälkeenkin. Osmo Soininvaara kaupunkisuunnittelulautakunnassa tekee hartiavoimin töitä mm. Kivinokan ja monen monen muun hyvien kuluyhteyksien päässä olevan alueen asuntokaavoja vastaan. Soininvaaralla on vaimonsa nimissä useita sijoitusasuntoja (mm. Hitas kömppiä) joiden vuokratuotto ja arvonnousu ovat taattuja kun ylläpidetään asuntojen tuotannon alijäämää.
Eivät vihreät kaikkea yksin saa tehtyä, usein SDP ja Vasemmistoliito auttaa heitä.
Tämmöistä se on kyläpolitikointi Helsingissä. Seurauksena asunnot maksavat maltaita. - Pieleen meni
kapi_ kirjoitti:
>>Miksi n.30 m2 yksiö Helsingistä maksaa pyöreät sata tonnia enemmän kuin n.30e2 yksiö Hyvinkäällä josta kuitenkin on hyvät liikenneyhteydet eikä ole missään syrjäseudulla?
Äläs nyt liioittele. Se sinun asuntosi on korkeintaan 150 000 euron arvoinen, ja eihän se edes ole sinun, vaan perikunnan.
80-luvun sähkölämmitteiset rivarit valesokkeleineen ovat homepommeja ja energiasyöppöjä, joita kukaan ei osta enää tänäpäivänä ilman perusteellista remontointia, ja tuommoisia murjuja siellä Paloheinässä piisaa. - Keskuspuisto
Pieleen meni kirjoitti:
Äläs nyt liioittele. Se sinun asuntosi on korkeintaan 150 000 euron arvoinen, ja eihän se edes ole sinun, vaan perikunnan.
80-luvun sähkölämmitteiset rivarit valesokkeleineen ovat homepommeja ja energiasyöppöjä, joita kukaan ei osta enää tänäpäivänä ilman perusteellista remontointia, ja tuommoisia murjuja siellä Paloheinässä piisaa.Aika kovissa pyyntihinnoissa tuntuu Paloheinän "homepommit" olevan. Nämä ovat hauskoja nämä "pieleen meni" tyyppiset palsta-asiantuntijat. Mistään eivät mitään tiedä mutta on vaan pakko hönkäistä jokin älyttömyys.
http://www.etuovi.com/myytavat-asunnot/tulokset?haku=M34658313&page=1&so=praq
Ettei tarvitse luottaa hintaPYYNTÖIHIN niin tuolta voi postinumeron 00670 mukaan hakea tiedot TOTEUTUNEISTA asuntokaupoista Paloheinästä.
http://asuntojen.hintatiedot.fi/haku/
Paloheinä tuntuu olevan aluetta jossa asunnon saa helposti kaupaksi hyvällä hinnalla. Tiedoksesi Arska kirjoitti:
Asumisen kalleus Helsingissä on ihan poliitikkojen suhmuroinnin aikaansaamaa.
Helsinki teki jo 1980 luvulla hyvin kunnianhimoisen suunnitelman siirtää sataman Vuosaareen ja vapauttaa maata kaupungin keskustan tuntumasta asuntorakentamiselle. Jätkäsaaren ja Sompasaaren satamatoiminnoilta vapautunut maa olisi pitänyt asuntojen tarjonnan korkeana, lisäksi Keski-Pasilan tavarajunien ratapiha-alue saataisiin rakennusmaaksi kun Vuosaareen saadaan suora ratayhteys.
Ikävä kyllä Helsingin Vihreät alkoivat sabotoida suunnitelmaa, jolle oli muiden puolueiden tuki. Vihreät saivat Satu Hassin ympäristöministeriksi, ja hän silloin kaavoituksesta vastanneena ministerinä sai aikaan yli vuoden viivästymisen Vuosaaren sataman kaavan vahvistamisessa. Kun kaava sitten oli vihdoin viimein pakko vahvistaa, tuli apuun Heidi Hautala ja EU. Kaavasta ja sataman luvista tehtiin toinen toistaan hullumpia valituksia EU:n eri elimiin. Hanke siirtyi taas parilla vuodella, ja Helsinkiä kohtasi asuntopula, kun suunniteltuja satama-alueita ei saatukaan asuntotuotantoon.
Vihreiden rahoittajina näissä valitusten tehtailuissa (korruptoijina) toimivat Helsingin itäpuolella maata omistaneet rikkaat ruotsinkieliset suvut, mm. Fazerit ja Hackmanit, joilla oli mailleen muita hankkeita. He palkkasivat juristit jotka näitä vihreiden masinoimia valituksia kirjoittivat.
Vihreiden pullikointi viivästytti hanketta kaiken kaikkiaan yli viisi vuotta, ja sinä aikana asuntopula pääsi pahenemaan niin, että se todellakin näkyy asuntojen hintojen älyttömänä nousuna. Kysyntää on paljon tarjontaa enemmän.
Eikä siinä vielä kaikki. Vihreät ovat jatkaneet asuntotuotantoon kelpaavan maan kaavoittamisen vastustamista Vuosaari jupakan jälkeenkin. Osmo Soininvaara kaupunkisuunnittelulautakunnassa tekee hartiavoimin töitä mm. Kivinokan ja monen monen muun hyvien kuluyhteyksien päässä olevan alueen asuntokaavoja vastaan. Soininvaaralla on vaimonsa nimissä useita sijoitusasuntoja (mm. Hitas kömppiä) joiden vuokratuotto ja arvonnousu ovat taattuja kun ylläpidetään asuntojen tuotannon alijäämää.
Eivät vihreät kaikkea yksin saa tehtyä, usein SDP ja Vasemmistoliito auttaa heitä.
Tämmöistä se on kyläpolitikointi Helsingissä. Seurauksena asunnot maksavat maltaita.Poliittista suhmurointia esiintyy varmasti jokaisella paikkakunnalla jossa on pulaa asuntorakentamiseen kaavoitetusta tonttimaasta. Mutta eikös Helsinki ostanut Sipoosta ison alueen muutama vuosi sitten? Onko sinne nousemassa taloja?
Miksi kummassa sitten kaikki haluavat sinne Helsingin niemelle asumaan? Nythän metroakin ollaan jatkamassa lännen suuntaan, luulisi sen vähentävän halukkuutta ahtaassa kaupungissa asumiseen.- Hitas asukki
Tiedoksesi Arska kirjoitti:
Asumisen kalleus Helsingissä on ihan poliitikkojen suhmuroinnin aikaansaamaa.
Helsinki teki jo 1980 luvulla hyvin kunnianhimoisen suunnitelman siirtää sataman Vuosaareen ja vapauttaa maata kaupungin keskustan tuntumasta asuntorakentamiselle. Jätkäsaaren ja Sompasaaren satamatoiminnoilta vapautunut maa olisi pitänyt asuntojen tarjonnan korkeana, lisäksi Keski-Pasilan tavarajunien ratapiha-alue saataisiin rakennusmaaksi kun Vuosaareen saadaan suora ratayhteys.
Ikävä kyllä Helsingin Vihreät alkoivat sabotoida suunnitelmaa, jolle oli muiden puolueiden tuki. Vihreät saivat Satu Hassin ympäristöministeriksi, ja hän silloin kaavoituksesta vastanneena ministerinä sai aikaan yli vuoden viivästymisen Vuosaaren sataman kaavan vahvistamisessa. Kun kaava sitten oli vihdoin viimein pakko vahvistaa, tuli apuun Heidi Hautala ja EU. Kaavasta ja sataman luvista tehtiin toinen toistaan hullumpia valituksia EU:n eri elimiin. Hanke siirtyi taas parilla vuodella, ja Helsinkiä kohtasi asuntopula, kun suunniteltuja satama-alueita ei saatukaan asuntotuotantoon.
Vihreiden rahoittajina näissä valitusten tehtailuissa (korruptoijina) toimivat Helsingin itäpuolella maata omistaneet rikkaat ruotsinkieliset suvut, mm. Fazerit ja Hackmanit, joilla oli mailleen muita hankkeita. He palkkasivat juristit jotka näitä vihreiden masinoimia valituksia kirjoittivat.
Vihreiden pullikointi viivästytti hanketta kaiken kaikkiaan yli viisi vuotta, ja sinä aikana asuntopula pääsi pahenemaan niin, että se todellakin näkyy asuntojen hintojen älyttömänä nousuna. Kysyntää on paljon tarjontaa enemmän.
Eikä siinä vielä kaikki. Vihreät ovat jatkaneet asuntotuotantoon kelpaavan maan kaavoittamisen vastustamista Vuosaari jupakan jälkeenkin. Osmo Soininvaara kaupunkisuunnittelulautakunnassa tekee hartiavoimin töitä mm. Kivinokan ja monen monen muun hyvien kuluyhteyksien päässä olevan alueen asuntokaavoja vastaan. Soininvaaralla on vaimonsa nimissä useita sijoitusasuntoja (mm. Hitas kömppiä) joiden vuokratuotto ja arvonnousu ovat taattuja kun ylläpidetään asuntojen tuotannon alijäämää.
Eivät vihreät kaikkea yksin saa tehtyä, usein SDP ja Vasemmistoliito auttaa heitä.
Tämmöistä se on kyläpolitikointi Helsingissä. Seurauksena asunnot maksavat maltaita.HITAS asuntoja saa olla vain yksi /kapunkilainen, ja kaiken lisäksi ne ovat hintasäännösteltyjä eli arvonnousua ei voi myydessä saada.
Muuten tuo on täysin totta, Vihreät ovat jarruttaneet kaavoitusta ihan käsittämättömillä toimilla, saivathan he torpedoitua viimeksi metroaseman viereen suunnitellun Kivinokan asuinalueen kun ilmeisesti jollakin Vihreällä oli siirtolapuutarhamökki tällä kaupungin alueella. Pieleen meni kirjoitti:
Äläs nyt liioittele. Se sinun asuntosi on korkeintaan 150 000 euron arvoinen, ja eihän se edes ole sinun, vaan perikunnan.
80-luvun sähkölämmitteiset rivarit valesokkeleineen ovat homepommeja ja energiasyöppöjä, joita kukaan ei osta enää tänäpäivänä ilman perusteellista remontointia, ja tuommoisia murjuja siellä Paloheinässä piisaa.Eipä tuohon muuta kuin toteamus, että sinulla ei taitaisi olla pitkäaikainen työura Helsingissä asuntomyyjänä, jos sellaiseksi pääsisit. Panisit tämän minun kotini myyntiin 150 000 eurolla, vaikka jo kymmenen vuotta sitten vaimoni kuoleman jälkeen lakimiehen toimittamassa perunkirjoituksessa pakilalainen asuntovälittäjä Autero arvioi tämän 240 000 euron arvoiseksi, josta siis oma osuuteni 120 000 euroa ja vaimoni kuolinpesän osuus sama 120 000 euroa.
Yleinen asuntojen hintojen nousu näillä alueilla tuon jälkeen on ollut kai ainakin 30 %, joten kyllä tästä varmaan n. 350 000 euroa saisi. Tuon voi päätellä tuostakin, jonka sinua parempi asiantuntija näkyy sinulle jo esittäneen. Mutta ei minulle ole tuolla merkitystä, kun en ole tätä myymässä.
Etkä ole kummoinenkaan asiantuntija perintöasioidenkaan suhteen. Tietysti minulla olisi vaikka heti oikeus oman osuuteni myyntiin, mutta kokonaisuudessaanhan tämä pitäisi myydä, ja varmaan saisin siihen luvan perijöiltäni, jotka eivät ole tarpeessa kieli pitkällä odottaa perintöään.
Mistähän Takahikiän Peräkulmalta tulee tuollainen asiantuntemus Paloheinästä, joka on Helsingin suosituimpia alueita ja kun se vaalitulosten valossa on myös Helsingin porvarillisimpia alueita, eivät nämä asunnot täällä ihan kuvailemiasi tönöjä liene. Ainakin ne menevät tässä nyt melko tiukassa yleistilanteessakin hyvin kaupaksi, vaikka hinnat ovat kovia- Arskalle lisää
aito-arska kirjoitti:
Poliittista suhmurointia esiintyy varmasti jokaisella paikkakunnalla jossa on pulaa asuntorakentamiseen kaavoitetusta tonttimaasta. Mutta eikös Helsinki ostanut Sipoosta ison alueen muutama vuosi sitten? Onko sinne nousemassa taloja?
Miksi kummassa sitten kaikki haluavat sinne Helsingin niemelle asumaan? Nythän metroakin ollaan jatkamassa lännen suuntaan, luulisi sen vähentävän halukkuutta ahtaassa kaupungissa asumiseen.Tuo Sipoolta kaapattu alue ei sentään ihan hetkessä muutu asunnoiksi. Itse asiassa samaiset vihreät ovat aloittaneet kampanjan alueen rakentamisen estämiseksi. Että se siitäkin...
Helsinki ei kasva suhteellisesti yhtään sen kovempaa kuin muutkaan Suomen suurimmat kaupunkiseudut. Helsingiltä itse asiassa puuttuu orgaaninen (luonnollinen) kasvu. Pääosa Helsingin viime vuosien kasvusta on ollut maahanmuuttajien aikaansaamaa. Ja kuten tiedämme, maahanmuuttajat eivät juuri asuntoja osta, vaan asuvat vuokralla, niinpä iso osa uudesta vuokra-asuntokannasta on jouduttu antamaan maahanmuuttajille erilaisten tukien avulla. Sekin lisää kantasuomalaisten asuntopulaa Helsingissä.
Kuten edellä kuvattiin, reilu kymmenen vuotta sitten aikaansaatiin iso alijäämä asuntotuotantoon tuon vihreiden änkyröinnin seurauksena, ja kun senkään jälkeen ei ole rakennettu edes asetettujen tavotteiden vertaa, niin asuntopula on kroonistunut. Vihreät ovat tämän kaupungin ja koko maan ehdottomasti vahingollisin puolue - tarkennus
Hitas asukki kirjoitti:
HITAS asuntoja saa olla vain yksi /kapunkilainen, ja kaiken lisäksi ne ovat hintasäännösteltyjä eli arvonnousua ei voi myydessä saada.
Muuten tuo on täysin totta, Vihreät ovat jarruttaneet kaavoitusta ihan käsittämättömillä toimilla, saivathan he torpedoitua viimeksi metroaseman viereen suunnitellun Kivinokan asuinalueen kun ilmeisesti jollakin Vihreällä oli siirtolapuutarhamökki tällä kaupungin alueella.Hitas asuntojen määrää ei ole rajoitettu. Tosin Soininvaaroilla ei ole kuin tuo yksi, joka on vuokrattu. Hitas asunnostahan saa saman vuokratuoton kuin kovanrahan asunnoista, joten halvalla hankintahinnalla saa suhteessa korkeamman tuoton.
Kivinokan kaavoituksessa JHL maksoi isoja summia niin vihreiden kuin demareidenkin lähipiirissä oleville järjestöille ym. Näin JHL sai jatkaa yksinoikeudella hökkelikylänsä käyttöä. Puhutaan miljoonista ihan selkeää korruptiota, jonka laki kuitenkin salliin kun tuetaan "yleishyödyllisä" tahoja. - Usko pois
kapi_ kirjoitti:
Eipä tuohon muuta kuin toteamus, että sinulla ei taitaisi olla pitkäaikainen työura Helsingissä asuntomyyjänä, jos sellaiseksi pääsisit. Panisit tämän minun kotini myyntiin 150 000 eurolla, vaikka jo kymmenen vuotta sitten vaimoni kuoleman jälkeen lakimiehen toimittamassa perunkirjoituksessa pakilalainen asuntovälittäjä Autero arvioi tämän 240 000 euron arvoiseksi, josta siis oma osuuteni 120 000 euroa ja vaimoni kuolinpesän osuus sama 120 000 euroa.
Yleinen asuntojen hintojen nousu näillä alueilla tuon jälkeen on ollut kai ainakin 30 %, joten kyllä tästä varmaan n. 350 000 euroa saisi. Tuon voi päätellä tuostakin, jonka sinua parempi asiantuntija näkyy sinulle jo esittäneen. Mutta ei minulle ole tuolla merkitystä, kun en ole tätä myymässä.
Etkä ole kummoinenkaan asiantuntija perintöasioidenkaan suhteen. Tietysti minulla olisi vaikka heti oikeus oman osuuteni myyntiin, mutta kokonaisuudessaanhan tämä pitäisi myydä, ja varmaan saisin siihen luvan perijöiltäni, jotka eivät ole tarpeessa kieli pitkällä odottaa perintöään.
Mistähän Takahikiän Peräkulmalta tulee tuollainen asiantuntemus Paloheinästä, joka on Helsingin suosituimpia alueita ja kun se vaalitulosten valossa on myös Helsingin porvarillisimpia alueita, eivät nämä asunnot täällä ihan kuvailemiasi tönöjä liene. Ainakin ne menevät tässä nyt melko tiukassa yleistilanteessakin hyvin kaupaksi, vaikka hinnat ovat koviaPaloheinässä on uudempaa asuntokantaa joista voi saada hyvänkin hinnan.
Mörskäsi on kuitenkin niitä 70- ja 80 lukujen homepommeja, joissa tehtiin valesokkeleita, kosteuseristeet korvattiin sivelyillä jne. Kaikki rakennustekniikkaa vähänkin ymmärtävät tietävät, mitkä riskit noissa rakenteissa muhivat. Vastuulliset kiinteistövälittäjät eivät ota edes myyntiin tuon ajan murjuja ilman perusteellisia kuntotutkimus dokumentteja, joissa nuo rsikirakenteet on tutkittu.
Sinä saatat loppuelämäsi murjussasi asustella, mutta perillisillesi asunto on jätös, ei perintö. Kun sinulla on niitä korkeasti koulutettuja kavereita, niin pyydäppä joku rakennusinsinöörituttavasi käymään niin saat todellista tietoa homepesäsi todellisesta kunnosta. Sen arvo ei todellakaan ole 150 000 enenpää. - weewweeweewweewew
tarkennus kirjoitti:
Hitas asuntojen määrää ei ole rajoitettu. Tosin Soininvaaroilla ei ole kuin tuo yksi, joka on vuokrattu. Hitas asunnostahan saa saman vuokratuoton kuin kovanrahan asunnoista, joten halvalla hankintahinnalla saa suhteessa korkeamman tuoton.
Kivinokan kaavoituksessa JHL maksoi isoja summia niin vihreiden kuin demareidenkin lähipiirissä oleville järjestöille ym. Näin JHL sai jatkaa yksinoikeudella hökkelikylänsä käyttöä. Puhutaan miljoonista ihan selkeää korruptiota, jonka laki kuitenkin salliin kun tuetaan "yleishyödyllisä" tahoja.Uusia ei saa ostaa jos ei myy vanhaa
http://www.hel.fi/static/kv/asunto-osasto/hitas-jalleenmyyntiohjeet-alkaen-2011.pdf - LKV-stadi
Usko pois kirjoitti:
Paloheinässä on uudempaa asuntokantaa joista voi saada hyvänkin hinnan.
Mörskäsi on kuitenkin niitä 70- ja 80 lukujen homepommeja, joissa tehtiin valesokkeleita, kosteuseristeet korvattiin sivelyillä jne. Kaikki rakennustekniikkaa vähänkin ymmärtävät tietävät, mitkä riskit noissa rakenteissa muhivat. Vastuulliset kiinteistövälittäjät eivät ota edes myyntiin tuon ajan murjuja ilman perusteellisia kuntotutkimus dokumentteja, joissa nuo rsikirakenteet on tutkittu.
Sinä saatat loppuelämäsi murjussasi asustella, mutta perillisillesi asunto on jätös, ei perintö. Kun sinulla on niitä korkeasti koulutettuja kavereita, niin pyydäppä joku rakennusinsinöörituttavasi käymään niin saat todellista tietoa homepesäsi todellisesta kunnosta. Sen arvo ei todellakaan ole 150 000 enenpää.Näkyi alueen toteutuneissa kiinteistökaupoissa neliöhinnat vaihtelevan 80-luvulla rakennetuissa 3600-4200 välillä. Joten tämä "usko pois" kuuluu samaan sarjaan väitteissään "homepommijokaeikäykaupaksi" kuin tämä nimimerkki "pieleenmeni".
Itse kiinteistövälittäjänä tiedän alueen ja Paloheinästä on erittäin helppoa myydä asunto koska sijainti on niin erinomainen ja rakennuskanta asuntoyhtiöissä poikkeuksetta hyvin hoidettua. Sen sijaan vanhat ok-talot voivat olla "pommeja" ja siellä Pakilan, Paloheinän ja Torpparinmäen alueella niitä on paljon ja niistä voi saada halvalla hyvääkin mutta ilman kunnon kuntokartoitusta/tutkimusta en ostaisi. - ei käy katteeks
Usko pois kirjoitti:
Paloheinässä on uudempaa asuntokantaa joista voi saada hyvänkin hinnan.
Mörskäsi on kuitenkin niitä 70- ja 80 lukujen homepommeja, joissa tehtiin valesokkeleita, kosteuseristeet korvattiin sivelyillä jne. Kaikki rakennustekniikkaa vähänkin ymmärtävät tietävät, mitkä riskit noissa rakenteissa muhivat. Vastuulliset kiinteistövälittäjät eivät ota edes myyntiin tuon ajan murjuja ilman perusteellisia kuntotutkimus dokumentteja, joissa nuo rsikirakenteet on tutkittu.
Sinä saatat loppuelämäsi murjussasi asustella, mutta perillisillesi asunto on jätös, ei perintö. Kun sinulla on niitä korkeasti koulutettuja kavereita, niin pyydäppä joku rakennusinsinöörituttavasi käymään niin saat todellista tietoa homepesäsi todellisesta kunnosta. Sen arvo ei todellakaan ole 150 000 enenpää.Minä en Paloheinään muuttaisi vaikka saisin sieltä talon lahjaksi.
Joku laatuhan elinympäristöltä pitää sentään vaatia jos asunto on muussakin käytössä kuin omaisuuden varastotilana ja nukkumakolona.
Elämähän on omaa elämistä varten! - MPP
Sijoitusasunnon hankkimisessa hinnan ohella pitää miettiä sitä, kuinka paljon asunnosta on mahdollista saada vuokratuottoa. Veikkaan, että se on Helsingissä kaksi kertaa niin paljon kuin Hyvinkäällä. Lisäksi Helsingissä vuokratuottoa saa todennäköisesti säännöllisesti, mutta Hyvinkäällä voi tulla nollakuukausia, koska kysyntä voi olla heikompaa. Lisäksi merkityksellistä on asunnon hintakehitys. Helsingissä se on ollut historiallisesti parhainta ja voi olla vaikea löytää syitä, miksi se ei olisi sitä jatkossakin.
Helsingin keskustan kivitalo voi olla myös rakenteellisesti kestävämpi kuin Hyvinkään elementtitalo. Hyvinkäällä peruskorjauskulut voivat siten olla suurempia kuin Helsingissä. Monissa Helsingin asunto-osakeyhtiöissä on vuokralaisina katutaossa myös liikeyrityksiä, jotka tuovat helpotusta vastikkeisiin.
Pääasiahan on sijoitusasunnon kohdalla miettiä, millaisen tuoton pääomalleen saa pitkässä juoksussa. Itse en epäröisi hintaerosta huolimatta valita Helsingin asuntoa mainitsemaasi tarkoitukseen itsestään selvästi.
Jos työpaikka on Helsingissä, matka Hyvinkäältä on kuitenkin pitkähkö päivittäin varsinkin, jos pitää matkata vielä kummassakin päässä lisää. Alppilasta pääsee nopeasti ja kätevästi ratikalla helsingin keskustaan. Keskustaan pääsee nopeasti myös pyörällä eikä matka kävellenkään ole normaalikuntoiselle ongelma. Lapsiperheelle Alppila voi olla lasten näkökulmasta suorastaan unelma, kun Linnanmäki ja Uimastadion ja muut urheilukeskukset ovat vieressä. - Pakkolunastus?
Pieleen meni kirjoitti:
Äläs nyt liioittele. Se sinun asuntosi on korkeintaan 150 000 euron arvoinen, ja eihän se edes ole sinun, vaan perikunnan.
80-luvun sähkölämmitteiset rivarit valesokkeleineen ovat homepommeja ja energiasyöppöjä, joita kukaan ei osta enää tänäpäivänä ilman perusteellista remontointia, ja tuommoisia murjuja siellä Paloheinässä piisaa.Pieleen meni"
Eiköhän sekin rivitalo lyödä maantasalle, ja tehdään kerrostaloja.
Jos väki noin kasvaa Helsingissä.
Mikä sitten lieneekään maapohjan hinta.
Tuskin se kapin vanha rivitalo osake enään sitten on arvossaan.
30 000 - 50 000 € ?
Kapin ajatusmalli on vähintään hyvin vanhanaikainen tai jo perusteiltaan väärä. Suomessa on ollut itsenäisyydenajan vapaa liikkumisoikeus niin ihmisillä kuin yrityksillä. Hallitus ei voi sitä määrätä, vain jonkiinverran ohjata erilaisilla tuilla.
Miten tähän on tultu? Suomi muiden tavoin on ollut maatalous jonka merkitys on koko ajan laskenut. Perusta maaseudun syrjäkyliin luotiin jatkosodan jälkeen jolloin lupausten mukaisesti rintamamiehille jaettiin asumatonta korpea raivattavaksi lisäksi tuli suuri määrä siirtolaisia luovutetuilta alueita, maassa on pulaa ruuasta ja rintamaltatulleet miehet haluttiin työhön sensijaan, että he olisivat olleet kaupungeissa työttöminä. Mellakat olisivat olleet aika todennäköisiä.
60-luvulle tultaessa koneellituminen teki pienviljmillä elämisen mahdottomaksi ja n.100 000 suomalaista muutti Ruotsiin siirtolaisiksi. Onneksi saivat edes sieltä työtä, sellainen määrä tyytymättömiä työttömiä olisi saattanut muuttaa Suomen oloja perin toisenlaiseksi.
Kun säännöstelyä purettiin ja Holkerin hallitus vapautti kerralla rahamarkkinat näiden seuraus oli 90-luvun lama, puoli miljoonaa työtöntä ja tuhansa konkursseja. Tästä selvittiin, mutta yksi vakava seuraus siitä oli ennennäkemätön ahneus. Markkinavoimat ja monikansalliset yhtiöt ja AY liike määräävät suomalaisten asioista enemmän kuin hallitus.
Keskittyminenhän ei ole vain koko Suomea koskeva, se koskee myös pääkaupunkiseutua, lähiöista katoavat palvelut ja ne keskittyvät suuriin kauppa/elämyskeskuksiin. Eipä enää näe Töölön Asuste tai Vallilan Liha pienkauppoja. Asuminen on täällä niin kallista ettei pinipalkkainen pysty elämään palkallaan. Yhteiskunta maksaa asumis- ja muita tukia jotta yritykset saisivat työvoimaa. Jos näitä tukia ei olisi suuri osa yrityksista muuttaisi pois Espoosta ja Helsingistä tai joutuisivat maksamaan työntekijöilleen suurempaa palkkaa.
Hallituksella ja puolueilla on siis varsin rajoitetut mahdollisuudet vaikuttaa asioihin ellei yhteiskunnan kaikkia tukia muuteta radikaalisti. Yritykset kamppailevat olemassaolosteen enemmän tai vähemmän, akuutin tilanteen hoitamisessa on työtä ihan tarpeeksi.
Mitä kepu sitten voi tehdä? Päätöksiä, niitä kepu voi tehdä. Kataisen hallitus on on ollut täysin surkea, ainoita päätöksiä mitä se on tehnyt oli yritysverotuksen alentaminen ja vaikeuksien siirtäminen tulevalle hallitukselle.Mistä ihmeen minun ajatusmallistani puhut, kun mitään ajatusmallia en ole tässä esittänyt? Toin vain esille tuon surullisen tilanteen ja sitten esitin seuraavia kysymyksiä:
>>Miksi tilanne on tuollainen siellä, missä kepu on iän kaiken valtaa pitänyt ja jossa edelleen kepua kannatettaan? Ja miksi tilanne on tällainen täällä, jossa kepulla ei ole juuri mitään valtaa eikä sitä täällä kannateta? Asuntojen puutetta ja kalleutta ilmeisesti pidetään pienempänä pahana näiden seutujen tarjoaman muun rinnalla, koska tänne väkeä vain lisää tulvii.
Niin, miten tähän tilanteeseen on tultu, ja miten tästä päästäisiin pois? Tätä on aiheellista kysyä tällä palstalla kun lähestyvät vaalit, joissa kepun odotetaan pääsevän taas valtaan. Mitä kepu aikoo tehdä ja mitä se pystyy tekemään ja miten tuon tilanteen korjaamiseksi? Se ei korjaannu sillä, että yritettäisiin kurjistaa rintamaita, joilta tulee paljon rahaa noille alueille, jotka eivät omillaan pärjäisi.- Mitä koetat sanoa?
kapi_ kirjoitti:
Mistä ihmeen minun ajatusmallistani puhut, kun mitään ajatusmallia en ole tässä esittänyt? Toin vain esille tuon surullisen tilanteen ja sitten esitin seuraavia kysymyksiä:
>>Miksi tilanne on tuollainen siellä, missä kepu on iän kaiken valtaa pitänyt ja jossa edelleen kepua kannatettaan? Ja miksi tilanne on tällainen täällä, jossa kepulla ei ole juuri mitään valtaa eikä sitä täällä kannateta? Asuntojen puutetta ja kalleutta ilmeisesti pidetään pienempänä pahana näiden seutujen tarjoaman muun rinnalla, koska tänne väkeä vain lisää tulvii.
Niin, miten tähän tilanteeseen on tultu, ja miten tästä päästäisiin pois? Tätä on aiheellista kysyä tällä palstalla kun lähestyvät vaalit, joissa kepun odotetaan pääsevän taas valtaan. Mitä kepu aikoo tehdä ja mitä se pystyy tekemään ja miten tuon tilanteen korjaamiseksi? Se ei korjaannu sillä, että yritettäisiin kurjistaa rintamaita, joilta tulee paljon rahaa noille alueille, jotka eivät omillaan pärjäisi.Väitätkö sinä, että syrjäisten seutujen asuntojen huono kysyntä ja siitä johtuva alhainen myyntihinta on kepun syytä, vai mitä oikein koetat sanoa sekavalla sepustuksellasi?
Mitä koetat sanoa? kirjoitti:
Väitätkö sinä, että syrjäisten seutujen asuntojen huono kysyntä ja siitä johtuva alhainen myyntihinta on kepun syytä, vai mitä oikein koetat sanoa sekavalla sepustuksellasi?
Niiden seutujen asuntojen huono kysyntä johtuu siitä, että niitä ei haluta ostaa, kun niillä seuduilla ei ole ihmisille töitä ja muutkin elämisen ehdot ovat huonot. Ei kepu siihen aivan syytön ole, kun se on koettanut esittää, että nuo seudut ja niiden ihmisten elinmahdollisuudet olisivat sille hyvin tärkeitä, ja niin se on saanut ne ihmiset kannattajikseen, mutta mitään se ei ole pystynyt tekemään heidän olinteittensa parantamiseksi. En väitä, että joku muu puolue pystyisi siihen paremmin, mutta ainakin kepun pystymättömyys on nähty. Luulisi ihmisten siellä sen jo ymmärtävän.
- 12+13
kapi_ kirjoitti:
Mistä ihmeen minun ajatusmallistani puhut, kun mitään ajatusmallia en ole tässä esittänyt? Toin vain esille tuon surullisen tilanteen ja sitten esitin seuraavia kysymyksiä:
>>Miksi tilanne on tuollainen siellä, missä kepu on iän kaiken valtaa pitänyt ja jossa edelleen kepua kannatettaan? Ja miksi tilanne on tällainen täällä, jossa kepulla ei ole juuri mitään valtaa eikä sitä täällä kannateta? Asuntojen puutetta ja kalleutta ilmeisesti pidetään pienempänä pahana näiden seutujen tarjoaman muun rinnalla, koska tänne väkeä vain lisää tulvii.
Niin, miten tähän tilanteeseen on tultu, ja miten tästä päästäisiin pois? Tätä on aiheellista kysyä tällä palstalla kun lähestyvät vaalit, joissa kepun odotetaan pääsevän taas valtaan. Mitä kepu aikoo tehdä ja mitä se pystyy tekemään ja miten tuon tilanteen korjaamiseksi? Se ei korjaannu sillä, että yritettäisiin kurjistaa rintamaita, joilta tulee paljon rahaa noille alueille, jotka eivät omillaan pärjäisi.Siis tilanne on se, että maaseutukunnat kurjistuu ja ihmiset muuttavat Helsinkiin.
Mutta mikäli olen käsittänyt oikein niin sitähän sinä haluatkin?
Miksi kyselet, että "mitä kepu aikoo tehdä, että näin ei tapahtuisi" jos sinä toivot, että kepu ei tekisi mitään?
Sinä valitat ja pidät kepun kepun aluepolitiikkaa vääränä mutta kuitenkin sitä pitäisi lisätä? - Tarkenna kapi
kapi_ kirjoitti:
Niiden seutujen asuntojen huono kysyntä johtuu siitä, että niitä ei haluta ostaa, kun niillä seuduilla ei ole ihmisille töitä ja muutkin elämisen ehdot ovat huonot. Ei kepu siihen aivan syytön ole, kun se on koettanut esittää, että nuo seudut ja niiden ihmisten elinmahdollisuudet olisivat sille hyvin tärkeitä, ja niin se on saanut ne ihmiset kannattajikseen, mutta mitään se ei ole pystynyt tekemään heidän olinteittensa parantamiseksi. En väitä, että joku muu puolue pystyisi siihen paremmin, mutta ainakin kepun pystymättömyys on nähty. Luulisi ihmisten siellä sen jo ymmärtävän.
Väitätkö nyt siis, että Kepu on puolueistamme vähiten koettanut auttaa syrjöseutuja, vai mitä sekava sepustuksesi tällä kertaa on?
Mikä puolue on koettanut auttaa syrjäseutuja Kepua enemmän? Kerroppa se meille. Kyllähän nuo syrjäkylien ihmiset takuulla äänestävät muutakin kun kepua jos kerran joku muu tekee kepua enemmän näiden ihmeisten hyväksi. Kerro nyt mikä puolue. - näin on näreet
kapi_ kirjoitti:
Niiden seutujen asuntojen huono kysyntä johtuu siitä, että niitä ei haluta ostaa, kun niillä seuduilla ei ole ihmisille töitä ja muutkin elämisen ehdot ovat huonot. Ei kepu siihen aivan syytön ole, kun se on koettanut esittää, että nuo seudut ja niiden ihmisten elinmahdollisuudet olisivat sille hyvin tärkeitä, ja niin se on saanut ne ihmiset kannattajikseen, mutta mitään se ei ole pystynyt tekemään heidän olinteittensa parantamiseksi. En väitä, että joku muu puolue pystyisi siihen paremmin, mutta ainakin kepun pystymättömyys on nähty. Luulisi ihmisten siellä sen jo ymmärtävän.
"Kepun pystymättömyys on nähty, mutta muut puolueet ei pysty senkään vertaa"
Siis on viisainta äänestää keskustaa. kapi_ kirjoitti:
Niiden seutujen asuntojen huono kysyntä johtuu siitä, että niitä ei haluta ostaa, kun niillä seuduilla ei ole ihmisille töitä ja muutkin elämisen ehdot ovat huonot. Ei kepu siihen aivan syytön ole, kun se on koettanut esittää, että nuo seudut ja niiden ihmisten elinmahdollisuudet olisivat sille hyvin tärkeitä, ja niin se on saanut ne ihmiset kannattajikseen, mutta mitään se ei ole pystynyt tekemään heidän olinteittensa parantamiseksi. En väitä, että joku muu puolue pystyisi siihen paremmin, mutta ainakin kepun pystymättömyys on nähty. Luulisi ihmisten siellä sen jo ymmärtävän.
Toisaalta on myös niin, ettei vanhimpia omakotitaloja haluta aina myydä. Monet kunnat ovat törmänneet tähän ottaessaan varta vasten yhteyttä talojen omistajiin sitä varten, että saisivat tyhjiin taloihin uusia veronmaksajia. Kaupungeista kun ei tahdo löytyä asuntoja esimerkiksi rahakkaille perheille, jotka haluavat oman hevosen ratsastusta harrastavalle tyttärelleen. Tai yrittäjäperheille, jotka haluavat tuotantotilat tai koneet omalle pihalleen.
Monet muualle muuttaneet alkuperäisasukkaat käyttävät tyhjää taloa loma-asuntona tai sitten sillä on heille tunnearvoa. Ajatuksena voi olla, että palaavat taloonsa eläkkeelle siirryttyään.kapi_ kirjoitti:
Mistä ihmeen minun ajatusmallistani puhut, kun mitään ajatusmallia en ole tässä esittänyt? Toin vain esille tuon surullisen tilanteen ja sitten esitin seuraavia kysymyksiä:
>>Miksi tilanne on tuollainen siellä, missä kepu on iän kaiken valtaa pitänyt ja jossa edelleen kepua kannatettaan? Ja miksi tilanne on tällainen täällä, jossa kepulla ei ole juuri mitään valtaa eikä sitä täällä kannateta? Asuntojen puutetta ja kalleutta ilmeisesti pidetään pienempänä pahana näiden seutujen tarjoaman muun rinnalla, koska tänne väkeä vain lisää tulvii.
Niin, miten tähän tilanteeseen on tultu, ja miten tästä päästäisiin pois? Tätä on aiheellista kysyä tällä palstalla kun lähestyvät vaalit, joissa kepun odotetaan pääsevän taas valtaan. Mitä kepu aikoo tehdä ja mitä se pystyy tekemään ja miten tuon tilanteen korjaamiseksi? Se ei korjaannu sillä, että yritettäisiin kurjistaa rintamaita, joilta tulee paljon rahaa noille alueille, jotka eivät omillaan pärjäisi.Olenko koskaan väittänyt olevani kepulainen? Lainaan avaukesi lopun
"Ei, vaan noilla kurjistuneilla alueilla pitäisi saada aikaan parempi kehitys ja kaikkinainen kasvu sen myötä. Mutta nyt joudun toistamaan tuon jo esittämäni kysymyksen: miksi kepu ei ole niin jo tehnyt, kun se viime vuosikymmeninäkin on useaan otteeseen valtiollisessakin vallassa ollut, ja paikallisvaltaa se on siellä iät ajat pitänyt? Vielä kysymys teille, jotka aiotte seuraavissa vaaleissa kepua äänestää: uskotteko te, että kepu nyt pystyisi tekemään sitä, mihin se ei ole aikaisemmin pystynyt, ja millä perusteella niin uskotte? Ja jos ette usko kepun nytkään pystyvän parempaan, miksi ihmeessä sitten kepua äänestäisitte!"
Tiivistettynä mielipiteeni on että hallituksella on varsin rajalliset mahdollisuudet ja yksittäisellä puolueella vielä pienemmät mahdollisuudet vaikuttaa markkinoiden toimintaan. Se on paljolti tukikysymys mihin ja miten sitä käytetään.
Tämän maan hyvinvoinnin on luonut pääosin SDP kepu hallitukset, nuo kaksi kokoomusjohtoista hallitusta ovat epäonnistuneet pahasti.
Ja ei, minulla ei ole ratkaisua miten tämä asia pitäisi hoitaa. Jos olisi en kirjoittataisi Suomi24:llä, tienaisin kymmeniämiljoonia vuodessa konsulttina.- tulokset puhuva
Tarkenna kapi kirjoitti:
Väitätkö nyt siis, että Kepu on puolueistamme vähiten koettanut auttaa syrjöseutuja, vai mitä sekava sepustuksesi tällä kertaa on?
Mikä puolue on koettanut auttaa syrjäseutuja Kepua enemmän? Kerroppa se meille. Kyllähän nuo syrjäkylien ihmiset takuulla äänestävät muutakin kun kepua jos kerran joku muu tekee kepua enemmän näiden ihmeisten hyväksi. Kerro nyt mikä puolue.Mitä se hyödyttää onko koettanut kuinka paljon hyvänsä jos se ei ole asiaan auttanut. Silloin auttamisen yritys on mennyt harakoille!
Oikein mukavasti on avaukseni kirvoittanut keskustelua, mutta eipä siinä keskustelussa ole kuitenkaan tullut sellaista asiantuntemusta, jolla olisi voitu antaa vakavasti otettava vastaus esittämiini kysymyksiin. eli mm. näihin:
>>Miksi tilanne on tuollainen siellä, missä kepu on iän kaiken valtaa pitänyt ja jossa edelleen kepua kannatettaan? Ja miksi tilanne on tällainen täällä, jossa kepulla ei ole juuri mitään valtaa eikä sitä täällä kannateta? >Mitä kepu aikoo tehdä ja mitä se pystyy tekemään ja miten tuon tilanteen korjaamiseksi?- 2+1
Kannattaa kuitenkin antaa keskustan yrittää, koska SDP ja kokoomus ei edes yritä tehdä mitään koko suomen hyväksi.
Surkeassa tilassa olevan Helsingin hyväksi kokoomuksen mahdollisuudet parhaalla yritykselläänkin olisivat hyvin rajalliset, eikä sellaisen yrittäminenkään liene kokoomukselle sittenkään lainkaan yhtä tärkeää kuin noilta alueilta saatavat äänet vaaleissa. - Ajatteles vähän
Kyllä kai sinäkin varmaan ymmärrät, että suurin syy harvaanasuttujen aleiden näivettymiseen on globalisaatio.
Keskusta on yrittänyt tehdä parhaansa, mutta eihän se yksin ole voinut asioita umpiossa hoitaa. Demarit ovat keplotelleet omat ambitionsa ja Kokoomuksesta vain eil ole käytännössä yhtään mihinkään. Suuret sanat ja pelkkä mielikuvapolitiikka ovat heidän osaamisensa syvintä ydintä.
Jos Keskusta ei ole mielestäsi saanut maaseutua kehitetyksi, niin eipä sitä ole sitten saanut kukaan muukaan. Miksi siis pitäisi äänestää sen paremmin muutakaan puoluetta? Ettei vain olisi niin, että politiikkaa on harjoitettu etelän ehdoilla, suorastaan etelän sanelupolitiikan mukaisesti.
Yksi tehokas keino saada päätöksenteko koko valtakuntaa koskevaksi, olisi siirtää eduskuntatalo keskemmälle valtakuntaa. Näin päättäjät saisivat omakohtaista kokemusta muualtakin Suomesta kuin vain Helsingistä. Eiköhän infrastruktuurinkin kuntoon alettaisi kiinnittää huomiota oitis, kun eduskuntatalo siirrettäisiin jonkin metsätien päähän, jonne ei juuri aurinkokaan paistaisi eikä kuu kumottaisi.
Kun sitten nappaskenkäiset toimittajatkin joutuisivat työskentelemään keskellä kuusimetsää, niin kansalaisille Etelä-Suomessa laajemminkin valkenisi, että Suomessa eletään muuallakin kuin Helsingissä. Näin saataisiin myös MTV 3 toimittajat aktivoiduiksi omaan napaansa tuijottamisesta havaitsemaan maailmaa laajemmastakin perspektiivistä kuin kapitalistisesta Helsingistä.- KauKe.
Seppo osui tässä asian ytimeen, ja kertoi ihmisille paljon enemmän, kuin nuo aikaisemmat vajaa seitsemänkymmentä kommenttia yhteensä.
- MPP
Politiikkaa on siltä osin harjoitettu etelän ehdoilla, että on annettu markkinatalouden määrätä asioista. Kepuhan väittää olevansa markkintalouspuolue, mutta ei sitä monessä kohdin kuitenkaan näytä olevan. Yritykset ovat omissa kannattavuuslakselmissaan päätyneet siihen, että Suomen ylivoimaisesti paras sijoittautumispaikka on pääkaupunkiseutu. Tämä tietysti kertautuu ja voimistuu pitkässä juoksussa, kun ihmisten halukkuus muuttaa päkaupunkiseudulle vain vahvistuu.
Jos Suomessa yrityselämää pyritään politiikalla siirtämään vastoin yritysten tahtoa, se on tuhon tie. Pääsemme sitä kautta hyvin nopeasti samaan sarjaan Kreikan kanssa. Toki sellainen kurjistuminen toisi meilläkin Vasemmistoliiton tapaisen puolueen valtaan maan suurimmaksi puolueeksi. - 17+15
MPP kirjoitti:
Politiikkaa on siltä osin harjoitettu etelän ehdoilla, että on annettu markkinatalouden määrätä asioista. Kepuhan väittää olevansa markkintalouspuolue, mutta ei sitä monessä kohdin kuitenkaan näytä olevan. Yritykset ovat omissa kannattavuuslakselmissaan päätyneet siihen, että Suomen ylivoimaisesti paras sijoittautumispaikka on pääkaupunkiseutu. Tämä tietysti kertautuu ja voimistuu pitkässä juoksussa, kun ihmisten halukkuus muuttaa päkaupunkiseudulle vain vahvistuu.
Jos Suomessa yrityselämää pyritään politiikalla siirtämään vastoin yritysten tahtoa, se on tuhon tie. Pääsemme sitä kautta hyvin nopeasti samaan sarjaan Kreikan kanssa. Toki sellainen kurjistuminen toisi meilläkin Vasemmistoliiton tapaisen puolueen valtaan maan suurimmaksi puolueeksi."Kepuhan väittää olevansa markkintalouspuolue, mutta ei sitä monessä kohdin kuitenkaan näytä olevan"...
SDP ei edes väitä olevansa markkinatalouspuolue vaan se on jakopuolue, niinkuin vasemmistoliittokin.
Onhan vasemmistopuolueissa tietenkin muutama viidennenkolonnan petturi, joka valehtelee kulloisenkin tilanteen mukaan. - Ylivoimaisesti paras
17+15 kirjoitti:
"Kepuhan väittää olevansa markkintalouspuolue, mutta ei sitä monessä kohdin kuitenkaan näytä olevan"...
SDP ei edes väitä olevansa markkinatalouspuolue vaan se on jakopuolue, niinkuin vasemmistoliittokin.
Onhan vasemmistopuolueissa tietenkin muutama viidennenkolonnan petturi, joka valehtelee kulloisenkin tilanteen mukaan.on pöö Lipponen, se 6% ruikku. Onneksi on jalka paskana.
MPP kirjoitti:
Politiikkaa on siltä osin harjoitettu etelän ehdoilla, että on annettu markkinatalouden määrätä asioista. Kepuhan väittää olevansa markkintalouspuolue, mutta ei sitä monessä kohdin kuitenkaan näytä olevan. Yritykset ovat omissa kannattavuuslakselmissaan päätyneet siihen, että Suomen ylivoimaisesti paras sijoittautumispaikka on pääkaupunkiseutu. Tämä tietysti kertautuu ja voimistuu pitkässä juoksussa, kun ihmisten halukkuus muuttaa päkaupunkiseudulle vain vahvistuu.
Jos Suomessa yrityselämää pyritään politiikalla siirtämään vastoin yritysten tahtoa, se on tuhon tie. Pääsemme sitä kautta hyvin nopeasti samaan sarjaan Kreikan kanssa. Toki sellainen kurjistuminen toisi meilläkin Vasemmistoliiton tapaisen puolueen valtaan maan suurimmaksi puolueeksi.Ei mikään markkinatalous määrää väestöä siirtymään Etelä-Suomeen tai edes kaupunkiin. Vain liikeidea sanelee sen, miten ja missä se on toteutettavissa. Yhtälailla esimerkiksi hajauttaminen voi luoda uutta liiketoimintaa.
Ja kuten olen todennut useampaankin kertaan, nykytekniikka on pääosin poistanut ajan ja paikan rajoitukset. Valitettavasti ajattelu vielä jopa etelässä kulkee tuohivirsu- ja tervaveneaikakaudella.- Talouden kuva
Seppo_Ilmarinen kirjoitti:
Ei mikään markkinatalous määrää väestöä siirtymään Etelä-Suomeen tai edes kaupunkiin. Vain liikeidea sanelee sen, miten ja missä se on toteutettavissa. Yhtälailla esimerkiksi hajauttaminen voi luoda uutta liiketoimintaa.
Ja kuten olen todennut useampaankin kertaan, nykytekniikka on pääosin poistanut ajan ja paikan rajoitukset. Valitettavasti ajattelu vielä jopa etelässä kulkee tuohivirsu- ja tervaveneaikakaudella.Suomen vientiin menevästä tuotannosta leijonanosa tuotetaan muualla kuin pääkaupunkiseudulla. Tilastoista saa aivan toisenlaisen käsityksen, kun esim Koneen kotipaikaksi ilmoitetaan Helsinki, vaikka Koneella ei ole tuotantoa siellä, vaan Suomen tehtaat ovat Hyvinkäällä. Kaikki muutkin merkittävät vientiteolisuuden tuotantolaitokset (Metso, Valmet, UPM, Srora-Enso, Rautaruukki, Outokumpu jne) ovat pääkaupunkiseudun ulkopuolella.
Mielipidepankin väite, että yritykset olisivat kannattavuuslaskelmineen päätyneet pääkaupunkiseudulle on siis täyttä soopaa, ainakin taloutemme selkärangan, vientiteollisuuden tuotannon, osalta.
Pääkaupunkiseudulle keskittyy tuota tuotannollista toimintaa tukevaa b2b (business to business) palvelusektoria sekä noiden tuotantolaitosten pääkonttoritoimintoja, joka ylläpitää pääkaupunkiseudun taloutta. Siellä siis nautitaan muualla kerätystä rahasta. Nämä tukitoiminnot ovat tämän laman aikana joutuneet kovimmin leikkausten kohteeksi, nyt puhutaan keskijohdon toimihenkilötyöpaikkojen vähentämisestä. Trendi tulee jatkumaan ja se tulee puremaan kovasti pääkaupunkiseutua seuraavan viiden vuoden kuluessa. Pääkonttorien väkeä ei vähään aikaan ainakaan lisätä, ja kun samalla niin valtion kuin alueen kuntienkin on pakko vähentää väkeä, niin Helsinkiin lama tulee puremaan viiveellä. Jo nyt viimeisimmät tilastot kertovan Uudenmaan työttömyyden kasvulukujen olevan koko maan korkeimmat. MPP kirjoitti:
Politiikkaa on siltä osin harjoitettu etelän ehdoilla, että on annettu markkinatalouden määrätä asioista. Kepuhan väittää olevansa markkintalouspuolue, mutta ei sitä monessä kohdin kuitenkaan näytä olevan. Yritykset ovat omissa kannattavuuslakselmissaan päätyneet siihen, että Suomen ylivoimaisesti paras sijoittautumispaikka on pääkaupunkiseutu. Tämä tietysti kertautuu ja voimistuu pitkässä juoksussa, kun ihmisten halukkuus muuttaa päkaupunkiseudulle vain vahvistuu.
Jos Suomessa yrityselämää pyritään politiikalla siirtämään vastoin yritysten tahtoa, se on tuhon tie. Pääsemme sitä kautta hyvin nopeasti samaan sarjaan Kreikan kanssa. Toki sellainen kurjistuminen toisi meilläkin Vasemmistoliiton tapaisen puolueen valtaan maan suurimmaksi puolueeksi.Kyllä yritystoimintaa on paljon muuallakin kuin pk-seudulla.
PK seutu on varmaan yritysten mieleen. Ilman yhteiskunnan tukea se ei olisi mahdollista. Asumiskulut on niin suuret ettei pienipalkkaiset voi elää palkallaan vaan siihen tarvitaan yhteiskunnan tuki. Ilman sitä yritysten pitäisi maksaa kunnollista palkkaa myös matalapalkka aloilla tai sitten siirtyä sellaiselle paikkakunnalle jossa asuminen ei vie suurinta osaa palkasta.
Ei läheskään kaikki täällä olevat halua täällä asua, mutta työn perässä on mentävä. Tämän hetken tilanne on se, että PK kaupunkien talous on heikossa hapessa ja keskittämistä tapahtuu kiihtyvästi kaupunkien sisällä.
Kun muutimme nykyiseen lähiöön täällä oli kaksi ruokakauppaa, posti sekä pienä erikoiskauppoja ja yksi pubi, nyt on yksi pini ruokakauppa ja kolme pubia. Muutkin palvelut ovat siirtymässä kahteen aluekeskittymään
Ei läheskään kaikki yritykset täällä olisi ilman yhteistunnan tukeaTalouden kuva kirjoitti:
Suomen vientiin menevästä tuotannosta leijonanosa tuotetaan muualla kuin pääkaupunkiseudulla. Tilastoista saa aivan toisenlaisen käsityksen, kun esim Koneen kotipaikaksi ilmoitetaan Helsinki, vaikka Koneella ei ole tuotantoa siellä, vaan Suomen tehtaat ovat Hyvinkäällä. Kaikki muutkin merkittävät vientiteolisuuden tuotantolaitokset (Metso, Valmet, UPM, Srora-Enso, Rautaruukki, Outokumpu jne) ovat pääkaupunkiseudun ulkopuolella.
Mielipidepankin väite, että yritykset olisivat kannattavuuslaskelmineen päätyneet pääkaupunkiseudulle on siis täyttä soopaa, ainakin taloutemme selkärangan, vientiteollisuuden tuotannon, osalta.
Pääkaupunkiseudulle keskittyy tuota tuotannollista toimintaa tukevaa b2b (business to business) palvelusektoria sekä noiden tuotantolaitosten pääkonttoritoimintoja, joka ylläpitää pääkaupunkiseudun taloutta. Siellä siis nautitaan muualla kerätystä rahasta. Nämä tukitoiminnot ovat tämän laman aikana joutuneet kovimmin leikkausten kohteeksi, nyt puhutaan keskijohdon toimihenkilötyöpaikkojen vähentämisestä. Trendi tulee jatkumaan ja se tulee puremaan kovasti pääkaupunkiseutua seuraavan viiden vuoden kuluessa. Pääkonttorien väkeä ei vähään aikaan ainakaan lisätä, ja kun samalla niin valtion kuin alueen kuntienkin on pakko vähentää väkeä, niin Helsinkiin lama tulee puremaan viiveellä. Jo nyt viimeisimmät tilastot kertovan Uudenmaan työttömyyden kasvulukujen olevan koko maan korkeimmat.Urbanisoituminen suosii ennen kaikkea palvelutoimintaa. Se sitten onkin tuhannen dollarin kysymys, miten palveluita saadaan viedyksi ulkomaille ja sitä kautta niitä hyötyjä, joita ulkomaankaupasta toivotaan. Moni poliitikkohan väittää, ettei esimerkiksi paitojen peseminen elätä.
Mutta kuten mainitsit, moni teollinen tuotantolaitos sijaitsee muualla kuin Helsingissä. Samoin metsäkin sijaitsee Helsingin ulkopuolella. Tosin saattaa olla, että porvarit ennen pitkää vaativat metsänkin tuomista Helsinkiin, jotta urbaani kaupunkilainen saisi joulukuusensa pienemmällä vaivalla kuin hakemalla se kaukaa landelta. Voi tietysti olla, että urbaanissa maailmassa joulukin on korvattu joillakin bakkanaaleilla, niin että vanha traditio tältä osin murtuu siinä missä virren veisuukin. Ennen pitkäähän koko suomalaisuus kielletään lailla.
Metsä on perinteisesti ollut yksi Suomen talouden peruspilareista. Muinoin peräti ainoa vesistöjen lisäksi. Siksi on oikeastaan järjenvastaista, että politiikka tähtää vain urbaanin kaljakulttuuribisneksen kasvattamiseen ja unohtaa näin kaikkein tärkeimmän vahvuustekijän.- Urbanismista
Seppo_Ilmarinen kirjoitti:
Urbanisoituminen suosii ennen kaikkea palvelutoimintaa. Se sitten onkin tuhannen dollarin kysymys, miten palveluita saadaan viedyksi ulkomaille ja sitä kautta niitä hyötyjä, joita ulkomaankaupasta toivotaan. Moni poliitikkohan väittää, ettei esimerkiksi paitojen peseminen elätä.
Mutta kuten mainitsit, moni teollinen tuotantolaitos sijaitsee muualla kuin Helsingissä. Samoin metsäkin sijaitsee Helsingin ulkopuolella. Tosin saattaa olla, että porvarit ennen pitkää vaativat metsänkin tuomista Helsinkiin, jotta urbaani kaupunkilainen saisi joulukuusensa pienemmällä vaivalla kuin hakemalla se kaukaa landelta. Voi tietysti olla, että urbaanissa maailmassa joulukin on korvattu joillakin bakkanaaleilla, niin että vanha traditio tältä osin murtuu siinä missä virren veisuukin. Ennen pitkäähän koko suomalaisuus kielletään lailla.
Metsä on perinteisesti ollut yksi Suomen talouden peruspilareista. Muinoin peräti ainoa vesistöjen lisäksi. Siksi on oikeastaan järjenvastaista, että politiikka tähtää vain urbaanin kaljakulttuuribisneksen kasvattamiseen ja unohtaa näin kaikkein tärkeimmän vahvuustekijän.Tämän urbanismin hienoin ajatusmalli on kansalaispalkan maksaminen kaikille. Käytännössähän se tarkoittaa, että kaupunkien tyhjäntoimittaja lattenlitkijät saisivat jatkaa joutenoloaan koko ikänsä, yliopiston kuppilasta pitäisi vaan jossain vaiheessa siirtyä muihin kahviloihin sitä lattea lipittämään.
Onhan se näille urbaaneille vihervasureille tietysti luonnollista, ettei ymmärretä tuollaisen kansalaispalkan maksamisen vaativan hirmuisesti verorahaa, heille kun on täysin vieras käsitys sellainenkin kuin yksityinen työpaikka. Kuvaavaa on, ettei vihreiden nykyisessä eduskuntaryhmässä ole kuin AnnI Sinnemäki, joka on saanut joskus palkkaa yksityiseltä firmalta, Sinnemäkikin Ultra Bra yhtyeen sanoittajana, ei varsinaisesti "normaalista työstä". Kaikki muut vihreät ovat loisineet yhteiskunnan varoilla joissain suojatyöpaikoissa julkisella puolella. - höpö höpö höpö
Talouden kuva kirjoitti:
Suomen vientiin menevästä tuotannosta leijonanosa tuotetaan muualla kuin pääkaupunkiseudulla. Tilastoista saa aivan toisenlaisen käsityksen, kun esim Koneen kotipaikaksi ilmoitetaan Helsinki, vaikka Koneella ei ole tuotantoa siellä, vaan Suomen tehtaat ovat Hyvinkäällä. Kaikki muutkin merkittävät vientiteolisuuden tuotantolaitokset (Metso, Valmet, UPM, Srora-Enso, Rautaruukki, Outokumpu jne) ovat pääkaupunkiseudun ulkopuolella.
Mielipidepankin väite, että yritykset olisivat kannattavuuslaskelmineen päätyneet pääkaupunkiseudulle on siis täyttä soopaa, ainakin taloutemme selkärangan, vientiteollisuuden tuotannon, osalta.
Pääkaupunkiseudulle keskittyy tuota tuotannollista toimintaa tukevaa b2b (business to business) palvelusektoria sekä noiden tuotantolaitosten pääkonttoritoimintoja, joka ylläpitää pääkaupunkiseudun taloutta. Siellä siis nautitaan muualla kerätystä rahasta. Nämä tukitoiminnot ovat tämän laman aikana joutuneet kovimmin leikkausten kohteeksi, nyt puhutaan keskijohdon toimihenkilötyöpaikkojen vähentämisestä. Trendi tulee jatkumaan ja se tulee puremaan kovasti pääkaupunkiseutua seuraavan viiden vuoden kuluessa. Pääkonttorien väkeä ei vähään aikaan ainakaan lisätä, ja kun samalla niin valtion kuin alueen kuntienkin on pakko vähentää väkeä, niin Helsinkiin lama tulee puremaan viiveellä. Jo nyt viimeisimmät tilastot kertovan Uudenmaan työttömyyden kasvulukujen olevan koko maan korkeimmat."....Nämä tukitoiminnot"
Olisiko pienet taloustieteen kertauskurssit aiheellisia. Jos joku kutsuu tutitoiminnoiksi hallinto-, myynti- sekä tutkimus- ja tuotekehityspalveluita niin kauppatieteellisessä tällainen ohjataan hoitoon.
Kyseiset toiminnat ovat yritysten tärkeimpiä ydintoimintoja, tuotannon voi vaikka ulkoistaa mutta ei hallintoa. Nämä toiminnot ovat myös tuottavinta toimintaa, niiden tuottama arvonlisä on kaikista suurin.
Suuri osa maailman menestyvimmistä yrityksistä on ulkoistanut kaiken tuotannollisen toiminnan mutta en olisi kuullut että yksikään yritys olisi ulkoistanut johtoportaansa tai hallinnon saati tuotekehityksen tai tutkimustoiminnan. - wewweweweewwewewe
Talouden kuva kirjoitti:
Suomen vientiin menevästä tuotannosta leijonanosa tuotetaan muualla kuin pääkaupunkiseudulla. Tilastoista saa aivan toisenlaisen käsityksen, kun esim Koneen kotipaikaksi ilmoitetaan Helsinki, vaikka Koneella ei ole tuotantoa siellä, vaan Suomen tehtaat ovat Hyvinkäällä. Kaikki muutkin merkittävät vientiteolisuuden tuotantolaitokset (Metso, Valmet, UPM, Srora-Enso, Rautaruukki, Outokumpu jne) ovat pääkaupunkiseudun ulkopuolella.
Mielipidepankin väite, että yritykset olisivat kannattavuuslaskelmineen päätyneet pääkaupunkiseudulle on siis täyttä soopaa, ainakin taloutemme selkärangan, vientiteollisuuden tuotannon, osalta.
Pääkaupunkiseudulle keskittyy tuota tuotannollista toimintaa tukevaa b2b (business to business) palvelusektoria sekä noiden tuotantolaitosten pääkonttoritoimintoja, joka ylläpitää pääkaupunkiseudun taloutta. Siellä siis nautitaan muualla kerätystä rahasta. Nämä tukitoiminnot ovat tämän laman aikana joutuneet kovimmin leikkausten kohteeksi, nyt puhutaan keskijohdon toimihenkilötyöpaikkojen vähentämisestä. Trendi tulee jatkumaan ja se tulee puremaan kovasti pääkaupunkiseutua seuraavan viiden vuoden kuluessa. Pääkonttorien väkeä ei vähään aikaan ainakaan lisätä, ja kun samalla niin valtion kuin alueen kuntienkin on pakko vähentää väkeä, niin Helsinkiin lama tulee puremaan viiveellä. Jo nyt viimeisimmät tilastot kertovan Uudenmaan työttömyyden kasvulukujen olevan koko maan korkeimmat."...viimeisimmät tilastot kertovan Uudenmaan työttömyyden kasvulukujen olevan koko maan korkeimmat"
Sinällään totta mutta syynä ei ole työpaikkojen väheneminen pk-seudulla.
Nimittäin työpaikat ovat vähentyneet viimeisen vuoden aikana pk-seudulla kaikista vähiten.
Helsinki-Uusimaa työpaikat, IV-vuosineljännes:
2012 - 791 000
2013 - 788 000
2014 - 789 000
Koko Suomi, työpaikat, IV-vuosineljännes:
2012 - 2 448 000
2013 - 2 422 000
2014 - 2 418 000
Eli tilastoharha johtuu vain väkiluvun kasvusta (eli pääasiassa juuri tuosta ulkomaalaisten muutosta alueelle). - Oiva nimitys
höpö höpö höpö kirjoitti:
"....Nämä tukitoiminnot"
Olisiko pienet taloustieteen kertauskurssit aiheellisia. Jos joku kutsuu tutitoiminnoiksi hallinto-, myynti- sekä tutkimus- ja tuotekehityspalveluita niin kauppatieteellisessä tällainen ohjataan hoitoon.
Kyseiset toiminnat ovat yritysten tärkeimpiä ydintoimintoja, tuotannon voi vaikka ulkoistaa mutta ei hallintoa. Nämä toiminnot ovat myös tuottavinta toimintaa, niiden tuottama arvonlisä on kaikista suurin.
Suuri osa maailman menestyvimmistä yrityksistä on ulkoistanut kaiken tuotannollisen toiminnan mutta en olisi kuullut että yksikään yritys olisi ulkoistanut johtoportaansa tai hallinnon saati tuotekehityksen tai tutkimustoiminnan.Oikeastaan annoit oivan nimen näille aputoiminnoille, "tutitoimintoja" ne usein ovat, imevät voimaa yrityksen ydintoiminnoista kuin lapsi maitoa tuttipullosta.
Kaiken voi ulkoistaa, myös tutkimus- ja tuotekehityksen, taloushallinnon, palkanlaskennan, tietohallinnon, ostotoiminnot, jne. Tietysti yrityksellä jonkinasteinen omakin hallinto tarvitaan jo ihan lakisääteisiä vastuita varten.
Meillähän esim. Nokia (siis tämä verkkoyhtiö) on ulkoistanut ison osan tuotekehityksestä alihankkijoilleen. Tietohallinto on lähes kakilla firmoilla ulkoistettu, samoin kirjanpitotoimistot tai alan suuret erikoisosaajat (kuten KPMG) hoitavat yritysten taloushallintoa. Nyt tietoliikenneyhteyksien parannuttua ja kirjanpitokäytäntöjen yhdenmukaistuessa yritykset itse asiassa ulkoistavat näitä toimintoja maihin, joissa on tarjolla edullista työvoimaa noillekin aloille. Nämä Competence Center of Excellence tyyppiset keskittämiset tulevat entisestään kurittamaan näsitä tutitoiminnoista eläviä seutuja - Oireellista
wewweweweewwewewe kirjoitti:
"...viimeisimmät tilastot kertovan Uudenmaan työttömyyden kasvulukujen olevan koko maan korkeimmat"
Sinällään totta mutta syynä ei ole työpaikkojen väheneminen pk-seudulla.
Nimittäin työpaikat ovat vähentyneet viimeisen vuoden aikana pk-seudulla kaikista vähiten.
Helsinki-Uusimaa työpaikat, IV-vuosineljännes:
2012 - 791 000
2013 - 788 000
2014 - 789 000
Koko Suomi, työpaikat, IV-vuosineljännes:
2012 - 2 448 000
2013 - 2 422 000
2014 - 2 418 000
Eli tilastoharha johtuu vain väkiluvun kasvusta (eli pääasiassa juuri tuosta ulkomaalaisten muutosta alueelle).No onhan ne elätettävä ne maahanmuuttajatkin. Jos vaikka kantaväestö töitä saisi niin heidän rasitus kasvaa niitä uus-suomalaisia asutettaessa.
Tilastoharhaahan tuo todellakin osin on, senkin vuoksi, että puhutaan suhteellisesta kasvusta, mutta oireellista on nimenomaan se, että työttymyyden kasvuprosentti on koko maan korkein Uudellamaalla. Laman sykli tulee viivellä palveluista eläviin toimialoihin. - 22222200002222222
Oireellista kirjoitti:
No onhan ne elätettävä ne maahanmuuttajatkin. Jos vaikka kantaväestö töitä saisi niin heidän rasitus kasvaa niitä uus-suomalaisia asutettaessa.
Tilastoharhaahan tuo todellakin osin on, senkin vuoksi, että puhutaan suhteellisesta kasvusta, mutta oireellista on nimenomaan se, että työttymyyden kasvuprosentti on koko maan korkein Uudellamaalla. Laman sykli tulee viivellä palveluista eläviin toimialoihin.Mutta työttömyys on edelleen pk-seudulla ja Uudellamaalla alhaisempi kuiin muualla Suomessa keskimäärin.
- 3232323232323233
Oiva nimitys kirjoitti:
Oikeastaan annoit oivan nimen näille aputoiminnoille, "tutitoimintoja" ne usein ovat, imevät voimaa yrityksen ydintoiminnoista kuin lapsi maitoa tuttipullosta.
Kaiken voi ulkoistaa, myös tutkimus- ja tuotekehityksen, taloushallinnon, palkanlaskennan, tietohallinnon, ostotoiminnot, jne. Tietysti yrityksellä jonkinasteinen omakin hallinto tarvitaan jo ihan lakisääteisiä vastuita varten.
Meillähän esim. Nokia (siis tämä verkkoyhtiö) on ulkoistanut ison osan tuotekehityksestä alihankkijoilleen. Tietohallinto on lähes kakilla firmoilla ulkoistettu, samoin kirjanpitotoimistot tai alan suuret erikoisosaajat (kuten KPMG) hoitavat yritysten taloushallintoa. Nyt tietoliikenneyhteyksien parannuttua ja kirjanpitokäytäntöjen yhdenmukaistuessa yritykset itse asiassa ulkoistavat näitä toimintoja maihin, joissa on tarjolla edullista työvoimaa noillekin aloille. Nämä Competence Center of Excellence tyyppiset keskittämiset tulevat entisestään kurittamaan näsitä tutitoiminnoista eläviä seutujaTietohallinto tai kirjanpito eivät ole varsinaisesti hallintoa vaikka niitå siksi kutsutaan, mutta nimenomaan nöiden alojen ulkositettujen palveluiden toiminta on Suomessa keskittyy koko ajan entistä enemmän Helsinkiin, kuten myös lakiteknisten palveluiden.
Nokia on tehnyt suuren virheen ulkoistaessaan tuotekehitystään. Tällaista eivät ole kilpailijat tehneet samassa mittakaavassa, eivätkä olleet samsung ja apple tehneet älypuhelimissakaan. Urbanismista kirjoitti:
Tämän urbanismin hienoin ajatusmalli on kansalaispalkan maksaminen kaikille. Käytännössähän se tarkoittaa, että kaupunkien tyhjäntoimittaja lattenlitkijät saisivat jatkaa joutenoloaan koko ikänsä, yliopiston kuppilasta pitäisi vaan jossain vaiheessa siirtyä muihin kahviloihin sitä lattea lipittämään.
Onhan se näille urbaaneille vihervasureille tietysti luonnollista, ettei ymmärretä tuollaisen kansalaispalkan maksamisen vaativan hirmuisesti verorahaa, heille kun on täysin vieras käsitys sellainenkin kuin yksityinen työpaikka. Kuvaavaa on, ettei vihreiden nykyisessä eduskuntaryhmässä ole kuin AnnI Sinnemäki, joka on saanut joskus palkkaa yksityiseltä firmalta, Sinnemäkikin Ultra Bra yhtyeen sanoittajana, ei varsinaisesti "normaalista työstä". Kaikki muut vihreät ovat loisineet yhteiskunnan varoilla joissain suojatyöpaikoissa julkisella puolella.Se nyt kuitenkin vain menee niin, että kansalaispalkka on ainoa mahdollisuus, kun kehitys hävittää ruumiillisen työn tarpeen. Sitä paitsi kansalaispalkka on itse asiassa todellisuutta jo nyt.
Valitettavasti kapitalisti, ihan omaa tyhmyyttään, vastustaa usein kansalaispalkkaa luullessaan voittojensa kasvavan jos ihmisille ei tarvitse maksaa mitään. Kapitalisti ei näet älyä edes sitä, mistä hänen voittonsa syntyvät.
Jos markkinoilla ei ole rahaa, niin ei sille onnettomalle kapitalistille kerry edes voittoa.
Näin yksinkertainen on talouden logiikka.
Tulevaisuudessa kapitalistinen työ, jos nyt ylipäätään, on palvelua, työajat ovat lyhyempiä ja kansalaispalkka välttämättömyys, jotta kapitalistinen järjestelmä ylipäätään pysyisi pystyssä.Oiva nimitys kirjoitti:
Oikeastaan annoit oivan nimen näille aputoiminnoille, "tutitoimintoja" ne usein ovat, imevät voimaa yrityksen ydintoiminnoista kuin lapsi maitoa tuttipullosta.
Kaiken voi ulkoistaa, myös tutkimus- ja tuotekehityksen, taloushallinnon, palkanlaskennan, tietohallinnon, ostotoiminnot, jne. Tietysti yrityksellä jonkinasteinen omakin hallinto tarvitaan jo ihan lakisääteisiä vastuita varten.
Meillähän esim. Nokia (siis tämä verkkoyhtiö) on ulkoistanut ison osan tuotekehityksestä alihankkijoilleen. Tietohallinto on lähes kakilla firmoilla ulkoistettu, samoin kirjanpitotoimistot tai alan suuret erikoisosaajat (kuten KPMG) hoitavat yritysten taloushallintoa. Nyt tietoliikenneyhteyksien parannuttua ja kirjanpitokäytäntöjen yhdenmukaistuessa yritykset itse asiassa ulkoistavat näitä toimintoja maihin, joissa on tarjolla edullista työvoimaa noillekin aloille. Nämä Competence Center of Excellence tyyppiset keskittämiset tulevat entisestään kurittamaan näsitä tutitoiminnoista eläviä seutujaMikä siis estää esimerkiksi kärsämäkeläisen tilitoimiston hoitamasta helsinkiläisen kaljabaarin kirjanpidon? Tarvitseeko tilitoimiston muuttaa Helsinkiin tai päinvastoin?
- ulkoistusta
Seppo_Ilmarinen kirjoitti:
Mikä siis estää esimerkiksi kärsämäkeläisen tilitoimiston hoitamasta helsinkiläisen kaljabaarin kirjanpidon? Tarvitseeko tilitoimiston muuttaa Helsinkiin tai päinvastoin?
Ei mikään, onhan niitä ulkoistettu Intiaa ja Kiinaa myöden. Muistaakseni vasuri Kyllönen ulkoisti jotain palveluja Espanjaan.
- että näin vain on
Seppo_Ilmarinen kirjoitti:
Mikä siis estää esimerkiksi kärsämäkeläisen tilitoimiston hoitamasta helsinkiläisen kaljabaarin kirjanpidon? Tarvitseeko tilitoimiston muuttaa Helsinkiin tai päinvastoin?
On kirjanpitoa ja muutakin taloushallintaa ulkoistettu, huono asia vaan on että myös nämä taloushallinnon (yleensä) naiset tahtovat asua stadissa (tai Tallinnassa) eikä missä kepulandiassa
- Aluepolitiikkaa
22222200002222222 kirjoitti:
Mutta työttömyys on edelleen pk-seudulla ja Uudellamaalla alhaisempi kuiin muualla Suomessa keskimäärin.
Aivan niin, mutta Uudenmaan alhaisempi työttömyysate on murenemassa ja tahti kiihtyy koska alueella ei ole vientiteollisuutta, ja laman vuoksi palvelutoimialan kysyntä hiipuu.
Muualla maassa EKP:n setelirahoitus ja Euron devalvoituminen auttavat viennin vetoa ja nousua, siellä siis elpyminen alkaa lähiaikoina.
Tukitoimminnoista elävä pääkaupunkiseutu tarvitsee aluepolitiikkaa tuekseen, mm. Pisara-radan kahta miljardia ja metron jatkeita itään ja länteen, kehärataa ja muita vastaavia valtion tukikeinoja selvitäkseen. Aluepolitiikkaa siis tarvitaan mitä suuremmassa määrin lähivuosina, muutoin pääkaupunkiseutu riutuu - Noin tapahtuu
Seppo_Ilmarinen kirjoitti:
Mikä siis estää esimerkiksi kärsämäkeläisen tilitoimiston hoitamasta helsinkiläisen kaljabaarin kirjanpidon? Tarvitseeko tilitoimiston muuttaa Helsinkiin tai päinvastoin?
Noihan tapahtuu. Esimerkiksi iso joukko isännitsijöitä on ulkoistanut taloyhtiöiden kirjanpidon ja maksuliikenteen maakunnissa toimiville tilitoimistoille, jotka tekevät työnsä luotettavammin ja edullisemmin kuin helsinkiläiset toimistot. Tämä suuntaus on ollut vallalla jo vuosia, ja hyvät kokemukset ovat lisänneet tuollaisia järjestelyjä. Tietotekniikan kehitys on viime vuosina mahdollistanut kirjanpitäjien toiminnan kaukana varsinaisesta kohteestaan.
- Onko tieto?
että näin vain on kirjoitti:
On kirjanpitoa ja muutakin taloushallintaa ulkoistettu, huono asia vaan on että myös nämä taloushallinnon (yleensä) naiset tahtovat asua stadissa (tai Tallinnassa) eikä missä kepulandiassa
Ei muuten pidä paikkaansa. Tiedän mm. Pihtiputalla, Haapajärvellä ja Viitasaarella toimivia kirjanpitotoimistoja jotka tekevät työtä helsinkiläisasiakkaille. Muillakin paikkakunnilla vastaavia on.
Ei pidä kirjoitella pelkkien mielikuvien pohjalta - Kyllösen mummo
ulkoistusta kirjoitti:
Ei mikään, onhan niitä ulkoistettu Intiaa ja Kiinaa myöden. Muistaakseni vasuri Kyllönen ulkoisti jotain palveluja Espanjaan.
Vasuri Kyllönen ulkoisti jonkun viraston puhelinpalvelun Espanjaan. Sai kuulemma halvalla siellä asuvat eläkeläismummot vastaamaan puheluihin. Asiasta jota heidän piti hoitaa heillä ei ollut harmainta aavistusta, mutta mummoille hyvää ajankulua jutella ihmisten kanssa - kun valtio vielä maksaa siitä.
- Kapisivaltaa
Sinulla on palsta ylivoimaisesti luetuimmat avaukset. Pidä keput lämpöisinä!
- Uusi-Ukki
Mikä on kun jmppea ei näy, ei kuulu, eikä pehemmin haisekkaan. Koettakaa nyt herran tähden opastaa kapt korhonen takaisin palstalle????
Ketjusta on poistettu 38 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Mielessäni vieläkin T
Harmi että siinä kävi niinkuin kävi, rakastin sinua. Toivotan sulle kaikkea hyvää. Toivottavasti löydät sopivan ja hyvän391701Nellietä Emmaa ja Amandaa stressaa
Ukkii minnuu Emmaa ja Amandaa stressaa ihan sikana joten voidaanko me koko kolmikko hypätä ukin kainaloon ja syleilyyn k61361Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita
Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita – neljä Jyväskylän Outlaws MC:n jäsentä vangittu: "Määrät p421327Nähtäiskö ylihuomenna taas siellä missä viimeksikin?
Otetaan ruokaöljyä, banaaneita ja tuorekurkkuja sinne messiin. Tehdään taas sitä meidän salakivaa.11315- 101313
Persut petti kannattajansa, totaalisesti !
Peraujen fundamentalisteille, vaihtkaa saittia. Muille, näin sen näimme. On helppo luvata kehareille, eikä ne ymmärrä,71284Sinäkö se olit...
Vai olitko? Jostain kumman syystä katse venyi.. Ajelin sitten miten sattuu ja sanoin ääneen siinä se nyt meni😅😅... Lis01264Housuvaippojen käyttö Suomi vs Ulkomaat
Suomessa housuvaippoja aletaan käyttämään vauvoilla heti, kun ne alkavat ryömiä. Tuntuu, että ulkomailla housuvaippoihin11230Hyvää yötä ja kauniita unia!
Täytyy alkaa taas nukkumaan, että jaksaa taas tämän päivän haasteet. Aikainen tipu madon löytää, vai miten se ärsyttävä21190Lepakot ja lepakkopönttö
Ajattelin tehdä lepakkopöntön. Tietääkö joku ovatko lepakot talvella lepakkopöntössä ´vai jossain muualla nukkumassa ta21173