volvo 740/760 2.4td

Todella anteeksi vielä typerä tietämättömyyteni, mutta eihän sitä kaikkea voi tietää ;)

Onko nyt sitten, että td on esikammioruiskutus- ja tdi suoraruiskutusdiesel? Vai miten se homma menee noiden lyhenteiden kanssa?

macgyver kirjoitti:

Todella anteeksi vielä typerä tietämättömyyteni, mutta eihän sitä kaikkea voi tietää ;)

Onko nyt sitten, että td on esikammioruiskutus- ja tdi suoraruiskutusdiesel? Vai miten se homma menee noiden lyhenteiden kanssa?

Lue lisää

mitän syytä pyydellä anteeksi. Dieseli on vaan erilainen toimintaperiaatteeltaan.

Esikammiodieselit on ikivanha keksintö. Suoraruiskutus, jossa kansi on erilainen, otettiin henkilöpuolella käyttöön 80-luvun lopulla VAG:n ja Fiatin toimesta. Etuna parempi hyötysuhde.

Kullakin valmistajalla on oma tapansa merkitä koneensa, usein td:llä tarkoitetaan vangempaa esikammioturbodieseliä. Uudempia suoraruiskuja on mm. CDI HDI JTD D4D. TDI on volkkarin rekisteröimä lyhennys. Koska se on dieselmaailmassa käsite, usein muistakin suoraruiskuista puhutaan virheellisesti tällä nimellä.

Mainitussa volvossa on siis VAG:n LT:stäkin tuttu 6-mukinen esikammiokone joka kestää kyllä uskomattomia kilometrejä. Kai niistäkin saa kannen halki ja turbon sököksi jos koheltaa.

Jamppa1 kirjoitti:

mitän syytä pyydellä anteeksi. Dieseli on vaan erilainen toimintaperiaatteeltaan.

Esikammiodieselit on ikivanha keksintö. Suoraruiskutus, jossa kansi on erilainen, otettiin henkilöpuolella käyttöön 80-luvun lopulla VAG:n ja Fiatin toimesta. Etuna parempi hyötysuhde.

Kullakin valmistajalla on oma tapansa merkitä koneensa, usein td:llä tarkoitetaan vangempaa esikammioturbodieseliä. Uudempia suoraruiskuja on mm. CDI HDI JTD D4D. TDI on volkkarin rekisteröimä lyhennys. Koska se on dieselmaailmassa käsite, usein muistakin suoraruiskuista puhutaan virheellisesti tällä nimellä.

Mainitussa volvossa on siis VAG:n LT:stäkin tuttu 6-mukinen esikammiokone joka kestää kyllä uskomattomia kilometrejä. Kai niistäkin saa kannen halki ja turbon sököksi jos koheltaa.

Lue lisää

...selvennyksestä!
Mites sitten tuohon ite volvoon takasin. Onko tuota konetta kannattavaa, tarpeen "vaatiessa", viritellä?
Saako tehoa, tai ennemminkin ehkä vääntöä kiisselistä puhuttaessa, helposti lisää? Miten käy keston ja kulutuksen?
Kyllä kai tuolla ajaa ihan vakionakin jos kunnossa on, mutta virityksellä tarkoitan lähinnä pientä piristystä (ei se suurempikaan kiukunlisäys pellin alle pahitteeksi ole ;))

(Hieman offtopic dieselpalstalle)
Entisille ja nyk. omistajille/ajaneille; kumpi ois parempi manuaali vai automaatti? Miten toi automaatin toiminta volvossa; vaihtaako "nätisti"?
Paljonko verottaa suorituskyvystä? Lootan kesto jne...?

macgyver kirjoitti:

...selvennyksestä!
Mites sitten tuohon ite volvoon takasin. Onko tuota konetta kannattavaa, tarpeen "vaatiessa", viritellä?
Saako tehoa, tai ennemminkin ehkä vääntöä kiisselistä puhuttaessa, helposti lisää? Miten käy keston ja kulutuksen?
Kyllä kai tuolla ajaa ihan vakionakin jos kunnossa on, mutta virityksellä tarkoitan lähinnä pientä piristystä (ei se suurempikaan kiukunlisäys pellin alle pahitteeksi ole ;))

(Hieman offtopic dieselpalstalle)
Entisille ja nyk. omistajille/ajaneille; kumpi ois parempi manuaali vai automaatti? Miten toi automaatin toiminta volvossa; vaihtaako "nätisti"?
Paljonko verottaa suorituskyvystä? Lootan kesto jne...?

Lue lisää

Olen ajanut sekä ahtamattomalla että ahdetulla Volvo 740 dieselillä. Molemmissa oli automaattivaihteisto.

Moottorin käyttöominaisuudet ovat varsin miellyttävät. Ääni on maantiellä hiljainen, itse asiassa dieselmalli on suurissa nopeuksissa jopa hiljaisempi kuin bensa-auto. Turbodieselin teho riittää mielestäni hyvin, turboton malli sen sijaan tahtoo hyytyä jyrkemmissä mäissä.

Automaattivaihteisto sopii hyvin näihin moottoreihin. Minulla ei ollut ongelmia vaihteistojen kanssa. Vaihteet vaihtuvat todella pehmeästi. Huonona puolena on se, että haluttaessa kiihdyttää yli 80 km/h nopeuksista on valittava joko pitkän nelosvaihteen ( momentinmuuntimen lukituksen) tai lyhyen kolmosen välillä. Suurin vaihde merkitsee vaatimatonta kiihtyvyyttä, kolmonen taas turhankin korkeita kierroksia. Jokin välimuoto olisi hyvä olla, mutta sitä ei ole. Kierrosten käyttö ei varmaankaan riko moottoria, mutta tuntuu turhalta.

Tähän väliin huomautan, että yritän aina välttää ylikierroksia. Nykyisellä bensa-Volvolla en ole koskaan ajanut yli 3000 rpm kierroksilla edes ohituksissa.

Momentinmuuntimen lukituksen ansiosta polttoaineenkulutus on diesel-Volvoissa melko kohtuullinen. Turbottomalla pääsee maantiellä 7...7,5 litran ja turbollisella 7,5...8,0 litran lukemiin.

Valitettavasti nämä takaveto-Volvojen dieselkoneet eivät ole yhtä kestäviä kuin Volvon omat bensakoneet. 400 tkm tarkoittaa sitä, että kuutosdiesel ei käynnisty kunnolla kovalla pakkasella ilman lohkolämmitystä. Minulla on tästä kokemusta. Jos tiedät, että voit lohkolämmittää autoa joka paikassa, tämä ei ole ongelma.

Suosittelen Volvo 740 dieseleitä niille, jotka haluavat edullisen dieselauton, pitävät sen hyvistä ajo-ominaisuuksista ja ajavat pitkiä matkoja. Vähäiseen käyttöön ja lyhyisiin kaupunkimatkoihin sitä ei kannata ostaa.

Sen kuitenkin sanon, että maantiellä 740 turbodiesel on mielestäni yksi mukavimmista pitkän matkan autoista ja selvästi parempi kuin mikään uusi etuvetoinen auto.

Volvo-dieselistä kirjoitti:

Olen ajanut sekä ahtamattomalla että ahdetulla Volvo 740 dieselillä. Molemmissa oli automaattivaihteisto.

Moottorin käyttöominaisuudet ovat varsin miellyttävät. Ääni on maantiellä hiljainen, itse asiassa dieselmalli on suurissa nopeuksissa jopa hiljaisempi kuin bensa-auto. Turbodieselin teho riittää mielestäni hyvin, turboton malli sen sijaan tahtoo hyytyä jyrkemmissä mäissä.

Automaattivaihteisto sopii hyvin näihin moottoreihin. Minulla ei ollut ongelmia vaihteistojen kanssa. Vaihteet vaihtuvat todella pehmeästi. Huonona puolena on se, että haluttaessa kiihdyttää yli 80 km/h nopeuksista on valittava joko pitkän nelosvaihteen ( momentinmuuntimen lukituksen) tai lyhyen kolmosen välillä. Suurin vaihde merkitsee vaatimatonta kiihtyvyyttä, kolmonen taas turhankin korkeita kierroksia. Jokin välimuoto olisi hyvä olla, mutta sitä ei ole. Kierrosten käyttö ei varmaankaan riko moottoria, mutta tuntuu turhalta.

Tähän väliin huomautan, että yritän aina välttää ylikierroksia. Nykyisellä bensa-Volvolla en ole koskaan ajanut yli 3000 rpm kierroksilla edes ohituksissa.

Momentinmuuntimen lukituksen ansiosta polttoaineenkulutus on diesel-Volvoissa melko kohtuullinen. Turbottomalla pääsee maantiellä 7...7,5 litran ja turbollisella 7,5...8,0 litran lukemiin.

Valitettavasti nämä takaveto-Volvojen dieselkoneet eivät ole yhtä kestäviä kuin Volvon omat bensakoneet. 400 tkm tarkoittaa sitä, että kuutosdiesel ei käynnisty kunnolla kovalla pakkasella ilman lohkolämmitystä. Minulla on tästä kokemusta. Jos tiedät, että voit lohkolämmittää autoa joka paikassa, tämä ei ole ongelma.

Suosittelen Volvo 740 dieseleitä niille, jotka haluavat edullisen dieselauton, pitävät sen hyvistä ajo-ominaisuuksista ja ajavat pitkiä matkoja. Vähäiseen käyttöön ja lyhyisiin kaupunkimatkoihin sitä ei kannata ostaa.

Sen kuitenkin sanon, että maantiellä 740 turbodiesel on mielestäni yksi mukavimmista pitkän matkan autoista ja selvästi parempi kuin mikään uusi etuvetoinen auto.

Lue lisää

Kiitos kokemusten jakamisesta...

Edelliseen viestiin viitaten: "Suosittelen Volvo 740 dieseleitä niille, jotka haluavat edullisen dieselauton, pitävät sen hyvistä ajo-ominaisuuksista ja ajavat pitkiä matkoja. Vähäiseen käyttöön ja lyhyisiin kaupunkimatkoihin sitä ei kannata ostaa."

Mitä mieltä edellisen viestin allekirjoittanut (muiden mielipiteet otetaan huomioon toki myös)
on, kumpi olisi parempi bensa vai diesel: Itselläni kilometrejä tulee vuodessa nykyisellään n. 25-30tkm. Pääasiassa ajot ovat olleet seka-ajoa esikaupunkialueella, mutta tulevaisuudessa varmasti pidemmät matkaosuudet ovat kuvassa mukana. Kyllähän noita pidempiä reissuja tulee nytkin aina välillä.

Itse haluaisin kokeilla kyllä dieselautoa seuraavaksi. Nimim. kyllästynyt bensaautoihin. By the way eikös tollasen bensa740 kulutus nouse hieman kiisseliä korkeemmaks. Vai kuinka?

Mikä noissa kiisselimyllyissä sitten on 400 tkm jälkeen, jos ei kylmällä käynnisty ilman lämmitystä? Onko asialle jotain tehtävissä kenties?

Macgyver kirjoitti:

Kiitos kokemusten jakamisesta...

Edelliseen viestiin viitaten: "Suosittelen Volvo 740 dieseleitä niille, jotka haluavat edullisen dieselauton, pitävät sen hyvistä ajo-ominaisuuksista ja ajavat pitkiä matkoja. Vähäiseen käyttöön ja lyhyisiin kaupunkimatkoihin sitä ei kannata ostaa."

Mitä mieltä edellisen viestin allekirjoittanut (muiden mielipiteet otetaan huomioon toki myös)
on, kumpi olisi parempi bensa vai diesel: Itselläni kilometrejä tulee vuodessa nykyisellään n. 25-30tkm. Pääasiassa ajot ovat olleet seka-ajoa esikaupunkialueella, mutta tulevaisuudessa varmasti pidemmät matkaosuudet ovat kuvassa mukana. Kyllähän noita pidempiä reissuja tulee nytkin aina välillä.

Itse haluaisin kokeilla kyllä dieselautoa seuraavaksi. Nimim. kyllästynyt bensaautoihin. By the way eikös tollasen bensa740 kulutus nouse hieman kiisseliä korkeemmaks. Vai kuinka?

Mikä noissa kiisselimyllyissä sitten on 400 tkm jälkeen, jos ei kylmällä käynnisty ilman lämmitystä? Onko asialle jotain tehtävissä kenties?

Lue lisää

Jos saat moottorin pidettyä lämpimänä, dieselauto on hyvä valinta myös kaupunkiajoon. Volvon kuutosdieselit pysyvät lämpiminä myös kovilla pakkasilla toisin kuin nykyajan suoraruiskut. Olen kuullut, että moottorin kestävyyttä parantaa ratkaisevasti se, että antaa koneen käydä puolisen minuuttia käynnistyksen jälkeen ennen kierrosten huomattavaa nostamista. Kuten tunnettua, öljynkierto moottoreissa on hidasta, ja lämpimässäkin moottorissa ensimmäiset öljypisarat tulevat nokka-akselille vasta 8 sekunnin kuluttua käynnistyksestä. Miten sitten onkaan kylmän moottorin laita.

Käynnistysvaikeudet johtuvat usein viallisista hehkutulpista, mutta 400 tkm ja enemmän ajetuissa moottoreissa sylinterit ovat yksinkertaisesti kuluneet. Eli moottoriremonttia tarvittaisiin. Remontin tekijästä riippuu, paljonko koneella sen jälkeen voi ajaa, mutta uuden veroista siitä ei tietenkään tule. Kyllä se toki voi kestää vaikka toisetkin 400 tkm, jos remontti on tehty hyvin ja jos ajetaan pitkää matkaa lämpimällä moottorilla.

Mainittakoon vielä, että huono kylmäkäynnistyvyys ei tietenkään estä ajamista, jos voi käyttää lohkolämmitintä. Tällöin moottorin käyttöikä kasvaa huomattavasti tuosta 400 tkm:sta. Valitettavasti minulle ei ollut hyötyä noin kuluneesta moottorista, joten siirryin bensa-autoon.

Vastaavan bensa-Volvon kulutukseen vaikuttaa ennen kaikkea moottori. Taloudellisin on B200E 2,0 litran suihkutusmoottori, joka kuluttaa maantiellä 7,5...8,0 litraa. Kaasutinkone B200K kuluttaa 8,0...8,5 litraa ja 2,3 litran suihkutusmoottori katalysaattorilla B230F samat 8,0...8,5 litraa. V6-moottori B280F kuluttaa 10,0...11,0 litraa ja nelisylinterinen turbo B230ET 10,0...12,0 litraa. Nämä kaikki siis maantiekulutuksia.

Kaupungissa B230F kuluttaa 10,0...12,0 litraa, V6-moottori B280F 12,0...16,00 litraa ja turbokone B230ET samoin 12,0...16,00 litraa. Tähän väliin pitää todeta, että turbodiesel-Volvo ei kaupungissa kuluta kuin 8,5...9,0 litraa, joten taloudellisuus on huomattavasti bensa-autoa parempi.

Jos ajat 30 tkm vuodessa ja yleensä lämpimällä moottorilla, diesel-Volvo on todennäköisesti hyvä valinta. Kokeile tietysti ensin, pidätkö mallista. Ainakin minun mielestäni 740/760 on todella hyvä ajettava ja kaupungissa uskomattoman ketterä. Talviajo ei ole ollenkaan vaikeaa, kunhan painaa kaasua varovasti ja pitää hyvät nastarenkaat. Ei kitkarenkaita 700-sarjan Volvoon! Takapään luistot ovat todella helposti hallittavia. Pitkä akseliväli sekä nopea ja tarkka ohjaus antavat autolle rauhallisen käytöksen.

Jos minä nyt ostaisin diesel-Volvoa (6-syl.), käyttäisin moottorin puristuspainemittauksessa. Mittauksen lukemat eivät ole sinänsä tärkeitä, vaan se, että sylinterien lukemat ovat mahdollisimman lähellä toisiaan. Ongelmallisesti käynnistyvät moottoritkin ovat yleensä kuluneet enemmän vain yhdestä tai kahdesta sylinteristä.

Jos kallista mittausta ei halua tehdä, voi moottorin kuntoa pitää kohtalaisena, jos sinistä savua ei tule käynnistettäessä eikä kovasti kiihdytettäessä. Mustaa savua saa tulla, varsinkin täydellä kaasulla sitä kyllä tulee.

Käy koeajamassa useampaa kuin yhtä autoa. Vertaa myös muita samanhintaisia autoja, joita pitäisit Volvon vaihtoehtoina. Tällä tavalla pystyt tekemään parhaan päätöksen.

Volvo-dieselistä kirjoitti:

Jos saat moottorin pidettyä lämpimänä, dieselauto on hyvä valinta myös kaupunkiajoon. Volvon kuutosdieselit pysyvät lämpiminä myös kovilla pakkasilla toisin kuin nykyajan suoraruiskut. Olen kuullut, että moottorin kestävyyttä parantaa ratkaisevasti se, että antaa koneen käydä puolisen minuuttia käynnistyksen jälkeen ennen kierrosten huomattavaa nostamista. Kuten tunnettua, öljynkierto moottoreissa on hidasta, ja lämpimässäkin moottorissa ensimmäiset öljypisarat tulevat nokka-akselille vasta 8 sekunnin kuluttua käynnistyksestä. Miten sitten onkaan kylmän moottorin laita.

Käynnistysvaikeudet johtuvat usein viallisista hehkutulpista, mutta 400 tkm ja enemmän ajetuissa moottoreissa sylinterit ovat yksinkertaisesti kuluneet. Eli moottoriremonttia tarvittaisiin. Remontin tekijästä riippuu, paljonko koneella sen jälkeen voi ajaa, mutta uuden veroista siitä ei tietenkään tule. Kyllä se toki voi kestää vaikka toisetkin 400 tkm, jos remontti on tehty hyvin ja jos ajetaan pitkää matkaa lämpimällä moottorilla.

Mainittakoon vielä, että huono kylmäkäynnistyvyys ei tietenkään estä ajamista, jos voi käyttää lohkolämmitintä. Tällöin moottorin käyttöikä kasvaa huomattavasti tuosta 400 tkm:sta. Valitettavasti minulle ei ollut hyötyä noin kuluneesta moottorista, joten siirryin bensa-autoon.

Vastaavan bensa-Volvon kulutukseen vaikuttaa ennen kaikkea moottori. Taloudellisin on B200E 2,0 litran suihkutusmoottori, joka kuluttaa maantiellä 7,5...8,0 litraa. Kaasutinkone B200K kuluttaa 8,0...8,5 litraa ja 2,3 litran suihkutusmoottori katalysaattorilla B230F samat 8,0...8,5 litraa. V6-moottori B280F kuluttaa 10,0...11,0 litraa ja nelisylinterinen turbo B230ET 10,0...12,0 litraa. Nämä kaikki siis maantiekulutuksia.

Kaupungissa B230F kuluttaa 10,0...12,0 litraa, V6-moottori B280F 12,0...16,00 litraa ja turbokone B230ET samoin 12,0...16,00 litraa. Tähän väliin pitää todeta, että turbodiesel-Volvo ei kaupungissa kuluta kuin 8,5...9,0 litraa, joten taloudellisuus on huomattavasti bensa-autoa parempi.

Jos ajat 30 tkm vuodessa ja yleensä lämpimällä moottorilla, diesel-Volvo on todennäköisesti hyvä valinta. Kokeile tietysti ensin, pidätkö mallista. Ainakin minun mielestäni 740/760 on todella hyvä ajettava ja kaupungissa uskomattoman ketterä. Talviajo ei ole ollenkaan vaikeaa, kunhan painaa kaasua varovasti ja pitää hyvät nastarenkaat. Ei kitkarenkaita 700-sarjan Volvoon! Takapään luistot ovat todella helposti hallittavia. Pitkä akseliväli sekä nopea ja tarkka ohjaus antavat autolle rauhallisen käytöksen.

Jos minä nyt ostaisin diesel-Volvoa (6-syl.), käyttäisin moottorin puristuspainemittauksessa. Mittauksen lukemat eivät ole sinänsä tärkeitä, vaan se, että sylinterien lukemat ovat mahdollisimman lähellä toisiaan. Ongelmallisesti käynnistyvät moottoritkin ovat yleensä kuluneet enemmän vain yhdestä tai kahdesta sylinteristä.

Jos kallista mittausta ei halua tehdä, voi moottorin kuntoa pitää kohtalaisena, jos sinistä savua ei tule käynnistettäessä eikä kovasti kiihdytettäessä. Mustaa savua saa tulla, varsinkin täydellä kaasulla sitä kyllä tulee.

Käy koeajamassa useampaa kuin yhtä autoa. Vertaa myös muita samanhintaisia autoja, joita pitäisit Volvon vaihtoehtoina. Tällä tavalla pystyt tekemään parhaan päätöksen.

Lue lisää

näihin moottoreihin. Vag:n dieselillä ajaa minkä tahansa bensakoneen suohon. 400 tkm ei ole mikään maaginen raja että se niin olisi kulunut ettei lähde käymään. Kestää yleensä pitempään jopa LT:ssä. Käytöstähän se on kiinni eikä mitään yleispätevää km-määrää voi sanoa. Epätasaiset puristuspaineet oireilee yleensä ravistuksena tyhjäkäynnillä.

Käynnistyminen on yleensä öljyistä, akusta ja hehkuista kiinni. Esim. meidän golf jonka kone on käytännössä 2/3 kyseessä olevasta pannusta: Hyvät hehkut, 80 Ah akku, 0w-40 öljyt. Lähtee aina kerrasta käymään vaikka 25 pakkasta ilman lämmitystä. Ja 400tkm on aikas lähellä tai saattaa olla jo takanakin. konetta ei ole avattu.

Toki voi olla kulunut aikaisemminkin jos olosuhteet on ankarat mutta silloin menee öljyäkin jo toista litraa tonnilla ja sienipilvi näkyy perästä. Eli öljyrenkaat on ensimmäisenä vaihtokunnossa näistä pannuista. Kunnon pidolla sylinterit ja alakerrat ei mene ikinä miksikään.

Nokatkaan ei ole ongelma mm. sen takia ettei öljyntulo kestä kunnon öljyillä ja suodattimella missään olosuhteissa kahdeksaa sekuntia. Kesällä öljyä tulee nokille ennen kuin kone edes käynnistyy, talvella menee "jopa" 2-3 sekuntia. Tietenkään kylmää konetta ei saa polkea tästä huolimatta.

Jamppa1 kirjoitti:

näihin moottoreihin. Vag:n dieselillä ajaa minkä tahansa bensakoneen suohon. 400 tkm ei ole mikään maaginen raja että se niin olisi kulunut ettei lähde käymään. Kestää yleensä pitempään jopa LT:ssä. Käytöstähän se on kiinni eikä mitään yleispätevää km-määrää voi sanoa. Epätasaiset puristuspaineet oireilee yleensä ravistuksena tyhjäkäynnillä.

Käynnistyminen on yleensä öljyistä, akusta ja hehkuista kiinni. Esim. meidän golf jonka kone on käytännössä 2/3 kyseessä olevasta pannusta: Hyvät hehkut, 80 Ah akku, 0w-40 öljyt. Lähtee aina kerrasta käymään vaikka 25 pakkasta ilman lämmitystä. Ja 400tkm on aikas lähellä tai saattaa olla jo takanakin. konetta ei ole avattu.

Toki voi olla kulunut aikaisemminkin jos olosuhteet on ankarat mutta silloin menee öljyäkin jo toista litraa tonnilla ja sienipilvi näkyy perästä. Eli öljyrenkaat on ensimmäisenä vaihtokunnossa näistä pannuista. Kunnon pidolla sylinterit ja alakerrat ei mene ikinä miksikään.

Nokatkaan ei ole ongelma mm. sen takia ettei öljyntulo kestä kunnon öljyillä ja suodattimella missään olosuhteissa kahdeksaa sekuntia. Kesällä öljyä tulee nokille ennen kuin kone edes käynnistyy, talvella menee "jopa" 2-3 sekuntia. Tietenkään kylmää konetta ei saa polkea tästä huolimatta.

Lue lisää

Jos kyse olisi uudemmista dieseleistä, vaikkapa Volvo 850:ssa käytetystä VW TDI -moottorista, en epäilisi kestävyyttä. Olen kyllä kuullut, että Golfissa 1,6-dieselit kestävät paremmin kuin Volvoissa käytetyt 2,4-litraiset.

Minulla olleet 740 diesel ja 740 turbodiesel alkoivat oirehtia samalla tavalla 440 tkm ja 480 tkm ajon jälkeen. Kun ulkolämpötila oli nollassa, moottorit eivät enää heti käynnistyneet kaikilla sylintereillä. Käynti oli epätasaista, ja sininen savu purkautui ilmoille. Muutaman sekunnin kuluttua käynti tasaantui. Sinistä savutusta ilmeni myös maantiellä kaasua reilusti painettaessa, jolloin sinisen savun näki taustapeilistä hyvin varsinkin aurinkoisella säällä. Hävetti melkoisesti varsinkin silloin, kun joku muu ajoi takana.

Olet oikeassa öljyjen, akkujen ja hehkujen suhteen. Käytin aina parasta synteettistä öljyä (esim. Mobil 1), hehkut olivat kunnossa, samoin akut. Siitä huolimatta eräs kylmäkäynnistys 25 asteen pakkasessa päättyi siihen, että moottoria oli sahattu pari minuuttia, mikä tarkoitti kahden hyväkuntoisen akun tyhjentämistä. Tämän jälkeen sain apuvirtaa kolme (3) kertaa. Kolmannella kerralla virtaa antoi maastoauto, ja startti soi melkein minuutin yhtäjaksoisesti, minkä jälkeen moottori lähti vaivaisesti käyntiin. Lämmettyään se tietenkin toimi hienosti.

Tämän tapauksen jälkeen totesin, että dieselautoilu vanhalla autolla ei sovi minulle. Kustannussäästö ei riittänyt korvaamaan epävarmaa käynnistymistä kaikkine siitä aiheutuvine harmeineen. Käytin moottoria (turboton malli) monella eri korjaamolla. Sekavien selitysten yhteinen piirre oli se, että moottori tarvitsisi peruskorjauksen. Kaikenlaisia toimenpiteitä tehtiin ja rahaa meni, mutta tuloksetta.

Vaihdoin kuitenkin vielä turbodieseliin, joka aluksi toimikin hyvin. Melko lyhyen (40-50 tkm) ajomatkan jälkeen alkoivat kuitenkin samat oireet, minkä jälkeen olen ajanut bensa-autolla.

Dieselkokeiluun ja autonvaihtoon paloi iso kasa rahaa. Autona Volvo 740 osoittautui muuten minua miellyttäväksi, joten ajan nyt bensiinikäyttöisellä 740:llä.

Olen kuullut monia mielipiteitä Volvojen bensa- ja dieselkoneista. Bensakoneilla voi yleensä ajaa 500-600 tkm ilman minkäänlaisia korjaustoimenpiteitä. Volvo 740 onkin siitä erikoinen auto, että siinä bensakoneet ovat kestävämpiä.

Kyllähän noilla kuutosdieseleilläkin on ajettu yli miljoona kilometriä, mutta kyseessä on silloin säännöllinen pitkän matkan ajo, yleensä ammattiajo. Yksityisautoilijan epäsäännöllisissä ajoissa ne eivät tahdo kestää kuin tuon 400 tkm. Kylmäkäynnistykset tuntuvat rasittavan dieselmoottoria paljon enemmän kuin bensakonetta.

Tekniikan maailma testasi dieselautoja vuonna 1986. 25 asteen pakkasessa uusi 740 diesel ei suostunut enää käynnistymään. En ollenkaan ihmettele, ettei 400 tkm ajettu autokaan niin tee.

Käyttö ratkaisee paljon moottorin kulumisessa, mutta käytettyä autoa ostaessa on mahdotonta tietää tarkasti, mikä on moottorin kunto. Tästä syystä en välttämättä suosittele vanhaa diesel-Volvoa kaikille. Vähäisellä ajolla dieselin kustannussäästö on olematon, mutta mahdolliset korjauskustannukset ovat huimasti suuremmat.

30 tkm vuodessa alkaa kuitenkin olla jo ratkaiseva matka dieselin eduksi, vaikka moottoria pitäisi joskus korjatakin. Mielestäni varsinkin turbodiesel on myös käytössä miellyttävämpi kuin ahtamattomat bensakoneet.

Volvo-dieselistä kirjoitti:

Jos kyse olisi uudemmista dieseleistä, vaikkapa Volvo 850:ssa käytetystä VW TDI -moottorista, en epäilisi kestävyyttä. Olen kyllä kuullut, että Golfissa 1,6-dieselit kestävät paremmin kuin Volvoissa käytetyt 2,4-litraiset.

Minulla olleet 740 diesel ja 740 turbodiesel alkoivat oirehtia samalla tavalla 440 tkm ja 480 tkm ajon jälkeen. Kun ulkolämpötila oli nollassa, moottorit eivät enää heti käynnistyneet kaikilla sylintereillä. Käynti oli epätasaista, ja sininen savu purkautui ilmoille. Muutaman sekunnin kuluttua käynti tasaantui. Sinistä savutusta ilmeni myös maantiellä kaasua reilusti painettaessa, jolloin sinisen savun näki taustapeilistä hyvin varsinkin aurinkoisella säällä. Hävetti melkoisesti varsinkin silloin, kun joku muu ajoi takana.

Olet oikeassa öljyjen, akkujen ja hehkujen suhteen. Käytin aina parasta synteettistä öljyä (esim. Mobil 1), hehkut olivat kunnossa, samoin akut. Siitä huolimatta eräs kylmäkäynnistys 25 asteen pakkasessa päättyi siihen, että moottoria oli sahattu pari minuuttia, mikä tarkoitti kahden hyväkuntoisen akun tyhjentämistä. Tämän jälkeen sain apuvirtaa kolme (3) kertaa. Kolmannella kerralla virtaa antoi maastoauto, ja startti soi melkein minuutin yhtäjaksoisesti, minkä jälkeen moottori lähti vaivaisesti käyntiin. Lämmettyään se tietenkin toimi hienosti.

Tämän tapauksen jälkeen totesin, että dieselautoilu vanhalla autolla ei sovi minulle. Kustannussäästö ei riittänyt korvaamaan epävarmaa käynnistymistä kaikkine siitä aiheutuvine harmeineen. Käytin moottoria (turboton malli) monella eri korjaamolla. Sekavien selitysten yhteinen piirre oli se, että moottori tarvitsisi peruskorjauksen. Kaikenlaisia toimenpiteitä tehtiin ja rahaa meni, mutta tuloksetta.

Vaihdoin kuitenkin vielä turbodieseliin, joka aluksi toimikin hyvin. Melko lyhyen (40-50 tkm) ajomatkan jälkeen alkoivat kuitenkin samat oireet, minkä jälkeen olen ajanut bensa-autolla.

Dieselkokeiluun ja autonvaihtoon paloi iso kasa rahaa. Autona Volvo 740 osoittautui muuten minua miellyttäväksi, joten ajan nyt bensiinikäyttöisellä 740:llä.

Olen kuullut monia mielipiteitä Volvojen bensa- ja dieselkoneista. Bensakoneilla voi yleensä ajaa 500-600 tkm ilman minkäänlaisia korjaustoimenpiteitä. Volvo 740 onkin siitä erikoinen auto, että siinä bensakoneet ovat kestävämpiä.

Kyllähän noilla kuutosdieseleilläkin on ajettu yli miljoona kilometriä, mutta kyseessä on silloin säännöllinen pitkän matkan ajo, yleensä ammattiajo. Yksityisautoilijan epäsäännöllisissä ajoissa ne eivät tahdo kestää kuin tuon 400 tkm. Kylmäkäynnistykset tuntuvat rasittavan dieselmoottoria paljon enemmän kuin bensakonetta.

Tekniikan maailma testasi dieselautoja vuonna 1986. 25 asteen pakkasessa uusi 740 diesel ei suostunut enää käynnistymään. En ollenkaan ihmettele, ettei 400 tkm ajettu autokaan niin tee.

Käyttö ratkaisee paljon moottorin kulumisessa, mutta käytettyä autoa ostaessa on mahdotonta tietää tarkasti, mikä on moottorin kunto. Tästä syystä en välttämättä suosittele vanhaa diesel-Volvoa kaikille. Vähäisellä ajolla dieselin kustannussäästö on olematon, mutta mahdolliset korjauskustannukset ovat huimasti suuremmat.

30 tkm vuodessa alkaa kuitenkin olla jo ratkaiseva matka dieselin eduksi, vaikka moottoria pitäisi joskus korjatakin. Mielestäni varsinkin turbodiesel on myös käytössä miellyttävämpi kuin ahtamattomat bensakoneet.

Lue lisää

740 ulkomailta vaikka esim. Saksasta ihan oikeasti vähäisiä kilometrimääriä ajettuja ja hyväkuntosia?

P.S Onhan noita tietysti (kuulemma) muitakin kestäviä (takavetosia) kiisselivärkkejä kuten esim. (itseäni kiinnostaisi mahd.) w124 mese, tai joku nissan cedric/laurel...Kuulemma ajaa aika mahdottomia kilometrilukuja noilla härveleillä...

Macgyver kirjoitti:

740 ulkomailta vaikka esim. Saksasta ihan oikeasti vähäisiä kilometrimääriä ajettuja ja hyväkuntosia?

P.S Onhan noita tietysti (kuulemma) muitakin kestäviä (takavetosia) kiisselivärkkejä kuten esim. (itseäni kiinnostaisi mahd.) w124 mese, tai joku nissan cedric/laurel...Kuulemma ajaa aika mahdottomia kilometrilukuja noilla härveleillä...

Lue lisää

Saksassa lienee myynnissä hyväkuntoisia ja vähemmän ajettuja dieselautoja merkistä riippumatta. Kilometrimääristä voi kuitenkin olla vaikea varmistua, joten auto pitää tutkia huolella. Ainakin jonkinlainen huoltohistoria olisi hyvä olla.

Pari kommenttia vielä muista merkeistä.

Mersu (W124) on Volvoa laadukkaampi auto, mikä ilmenee dieselmoottorin selvästi parempana kestävyytenä ja esimerkiksi sisustuksen osien äänettömyytenä vanhassa autossa. Volvossa muoviosat natisevat enemmän. Sen sijaan Mersun istuimet ovat Volvoon verrattuna suorastaan surkeat, joskin tämä on myös mielipideasia. Sen sijaan tunnoton, tahmea ja epätäsmällinen kuulamutteriohjaus ei varmasti miellytä ketään. Jotkut hallintalaitteet ovat hieman oudoilla paikoilla.

Pahinta Mersussa on kuitenkin minimaalinen varustetaso sekä dieseleiden tehottomuus. Ei väliä, onko 200D, 250D tai 300D, millään näistä ei mennä turbodiesel-Volvosta ohi. Mersun pitäisi myös olla turbodiesel-mallia, jotta tehoa voisi vielä nykyäänkin pitää riittävänä. Suomessa ei turbodieseleitä juuri myynnissä näe, Saksassa voisi olla useampia. Riittämättömän tehon vastapainoksi kulutus on Mersuissa aika pieni, esimerkiksi 200D käsivaihteistolla kulkee maantiellä 5,5 litralla.

Mersu on hyvä ostos, jos kuljettajan paikka, ajo-ominaisuudet ja moottorin teho eivät muodostu ongelmiksi. Varaosat ovat kalliita, mutta niitä ei tarvitse kovin usein ostaa.

Nissanista on pakko sanoa, että niissä eivät pellit kestä. Jos Saksasta toisi jonkin täysin ehjän auton ja heti ruostesuojaisi sen, saattaisi sillä ajaa muutaman vuoden. Itse en kyllä Nissania ostaisi. Mieluummin sitten vaikka moottorivikaisen Volvonkin.

Sanon vielä Volvon dieseleistä, että ei niitä kannata pelätä. Jos moottori ei savuta ja on tehokkaan tuntuinen, on se melko varmasti kunnossa. Vähän (< 300 tkm) ajettuja autoja löytyy Suomestakin. Kuten toinen kirjoittaja totesi, kuutosdieselin kulumat voivat olla myös männänrenkaissa, joiden remontointi ei maksa läheskään yhtä paljon kuin moottorin peruskorjaus.

Jos ajelet 30 tkm vuodessa, diesel-Volvoakin kannattaa kyllä vakavasti harkita. Sen vaihtoehtona pitäisin joko Mersua tai sitten uudempaa ja pienempää dieseliä, esim. VW Passat.

Volvo-dieseleitä kirjoitti:

Saksassa lienee myynnissä hyväkuntoisia ja vähemmän ajettuja dieselautoja merkistä riippumatta. Kilometrimääristä voi kuitenkin olla vaikea varmistua, joten auto pitää tutkia huolella. Ainakin jonkinlainen huoltohistoria olisi hyvä olla.

Pari kommenttia vielä muista merkeistä.

Mersu (W124) on Volvoa laadukkaampi auto, mikä ilmenee dieselmoottorin selvästi parempana kestävyytenä ja esimerkiksi sisustuksen osien äänettömyytenä vanhassa autossa. Volvossa muoviosat natisevat enemmän. Sen sijaan Mersun istuimet ovat Volvoon verrattuna suorastaan surkeat, joskin tämä on myös mielipideasia. Sen sijaan tunnoton, tahmea ja epätäsmällinen kuulamutteriohjaus ei varmasti miellytä ketään. Jotkut hallintalaitteet ovat hieman oudoilla paikoilla.

Pahinta Mersussa on kuitenkin minimaalinen varustetaso sekä dieseleiden tehottomuus. Ei väliä, onko 200D, 250D tai 300D, millään näistä ei mennä turbodiesel-Volvosta ohi. Mersun pitäisi myös olla turbodiesel-mallia, jotta tehoa voisi vielä nykyäänkin pitää riittävänä. Suomessa ei turbodieseleitä juuri myynnissä näe, Saksassa voisi olla useampia. Riittämättömän tehon vastapainoksi kulutus on Mersuissa aika pieni, esimerkiksi 200D käsivaihteistolla kulkee maantiellä 5,5 litralla.

Mersu on hyvä ostos, jos kuljettajan paikka, ajo-ominaisuudet ja moottorin teho eivät muodostu ongelmiksi. Varaosat ovat kalliita, mutta niitä ei tarvitse kovin usein ostaa.

Nissanista on pakko sanoa, että niissä eivät pellit kestä. Jos Saksasta toisi jonkin täysin ehjän auton ja heti ruostesuojaisi sen, saattaisi sillä ajaa muutaman vuoden. Itse en kyllä Nissania ostaisi. Mieluummin sitten vaikka moottorivikaisen Volvonkin.

Sanon vielä Volvon dieseleistä, että ei niitä kannata pelätä. Jos moottori ei savuta ja on tehokkaan tuntuinen, on se melko varmasti kunnossa. Vähän (< 300 tkm) ajettuja autoja löytyy Suomestakin. Kuten toinen kirjoittaja totesi, kuutosdieselin kulumat voivat olla myös männänrenkaissa, joiden remontointi ei maksa läheskään yhtä paljon kuin moottorin peruskorjaus.

Jos ajelet 30 tkm vuodessa, diesel-Volvoakin kannattaa kyllä vakavasti harkita. Sen vaihtoehtona pitäisin joko Mersua tai sitten uudempaa ja pienempää dieseliä, esim. VW Passat.

Lue lisää

Olen aika samaa mieltä kanssasi mitä kerroit. Nipponissa ei pellit kestä. Ja mersu on kyllä muuten hyvä ja luotettava, mutta ohjaus on kylläkin hieman tunnoton (vanhemmillani on w202 mersu; tullunna eräskin km ajettua). Varusteita on kyllä niukasti, ja sitten jos niitä on niin hinnat pomppaa kyllä mukavasti ylöspäin.

Passat voisi olla ihan hyvä vaihtoehto, mutta mieluummin pysyisin kuitenkin takavetoisessa.

P.S. Volvon puolesta taitaa puhua kuitenkin ainakin alhaisempi ostohinta, ja isommat sisätilat sekä tuo jo mainittu varustetaso.

Volvo-dieseleitä kirjoitti:

Saksassa lienee myynnissä hyväkuntoisia ja vähemmän ajettuja dieselautoja merkistä riippumatta. Kilometrimääristä voi kuitenkin olla vaikea varmistua, joten auto pitää tutkia huolella. Ainakin jonkinlainen huoltohistoria olisi hyvä olla.

Pari kommenttia vielä muista merkeistä.

Mersu (W124) on Volvoa laadukkaampi auto, mikä ilmenee dieselmoottorin selvästi parempana kestävyytenä ja esimerkiksi sisustuksen osien äänettömyytenä vanhassa autossa. Volvossa muoviosat natisevat enemmän. Sen sijaan Mersun istuimet ovat Volvoon verrattuna suorastaan surkeat, joskin tämä on myös mielipideasia. Sen sijaan tunnoton, tahmea ja epätäsmällinen kuulamutteriohjaus ei varmasti miellytä ketään. Jotkut hallintalaitteet ovat hieman oudoilla paikoilla.

Pahinta Mersussa on kuitenkin minimaalinen varustetaso sekä dieseleiden tehottomuus. Ei väliä, onko 200D, 250D tai 300D, millään näistä ei mennä turbodiesel-Volvosta ohi. Mersun pitäisi myös olla turbodiesel-mallia, jotta tehoa voisi vielä nykyäänkin pitää riittävänä. Suomessa ei turbodieseleitä juuri myynnissä näe, Saksassa voisi olla useampia. Riittämättömän tehon vastapainoksi kulutus on Mersuissa aika pieni, esimerkiksi 200D käsivaihteistolla kulkee maantiellä 5,5 litralla.

Mersu on hyvä ostos, jos kuljettajan paikka, ajo-ominaisuudet ja moottorin teho eivät muodostu ongelmiksi. Varaosat ovat kalliita, mutta niitä ei tarvitse kovin usein ostaa.

Nissanista on pakko sanoa, että niissä eivät pellit kestä. Jos Saksasta toisi jonkin täysin ehjän auton ja heti ruostesuojaisi sen, saattaisi sillä ajaa muutaman vuoden. Itse en kyllä Nissania ostaisi. Mieluummin sitten vaikka moottorivikaisen Volvonkin.

Sanon vielä Volvon dieseleistä, että ei niitä kannata pelätä. Jos moottori ei savuta ja on tehokkaan tuntuinen, on se melko varmasti kunnossa. Vähän (< 300 tkm) ajettuja autoja löytyy Suomestakin. Kuten toinen kirjoittaja totesi, kuutosdieselin kulumat voivat olla myös männänrenkaissa, joiden remontointi ei maksa läheskään yhtä paljon kuin moottorin peruskorjaus.

Jos ajelet 30 tkm vuodessa, diesel-Volvoakin kannattaa kyllä vakavasti harkita. Sen vaihtoehtona pitäisin joko Mersua tai sitten uudempaa ja pienempää dieseliä, esim. VW Passat.

Lue lisää

Ei nuo mersun varaosat ole mitään kalliita ainakaan yleisemmät kulutusosat. Jarruosat ovat paljon halvempia kuin volvoon. Tarvikeosia löytyy tosi paljon, vehossa ei tarvi käytännössä käydä.

Lisäksi kaikissa mersuissa on jakopää ketjulla ja useimmiten kaksirivinen vielä.Monet ovat päästäneet 500tkm ja enemmänkin alkuperäisellä ketjulla.

Varustellumpia mallia löytyy saksasta halvalla ja niitä sieltä on paljon tuotukin.

Dieselkoneet ovat rivipumppuja ja niistä saa helposti 20% tehoa lisää savuttomasti. Turbokoneet ovat hiukan harvinaisempia mutta niistä saa tehoa jo ihan eri luokkaa.

Volvo-dieselistä kirjoitti:

Jos kyse olisi uudemmista dieseleistä, vaikkapa Volvo 850:ssa käytetystä VW TDI -moottorista, en epäilisi kestävyyttä. Olen kyllä kuullut, että Golfissa 1,6-dieselit kestävät paremmin kuin Volvoissa käytetyt 2,4-litraiset.

Minulla olleet 740 diesel ja 740 turbodiesel alkoivat oirehtia samalla tavalla 440 tkm ja 480 tkm ajon jälkeen. Kun ulkolämpötila oli nollassa, moottorit eivät enää heti käynnistyneet kaikilla sylintereillä. Käynti oli epätasaista, ja sininen savu purkautui ilmoille. Muutaman sekunnin kuluttua käynti tasaantui. Sinistä savutusta ilmeni myös maantiellä kaasua reilusti painettaessa, jolloin sinisen savun näki taustapeilistä hyvin varsinkin aurinkoisella säällä. Hävetti melkoisesti varsinkin silloin, kun joku muu ajoi takana.

Olet oikeassa öljyjen, akkujen ja hehkujen suhteen. Käytin aina parasta synteettistä öljyä (esim. Mobil 1), hehkut olivat kunnossa, samoin akut. Siitä huolimatta eräs kylmäkäynnistys 25 asteen pakkasessa päättyi siihen, että moottoria oli sahattu pari minuuttia, mikä tarkoitti kahden hyväkuntoisen akun tyhjentämistä. Tämän jälkeen sain apuvirtaa kolme (3) kertaa. Kolmannella kerralla virtaa antoi maastoauto, ja startti soi melkein minuutin yhtäjaksoisesti, minkä jälkeen moottori lähti vaivaisesti käyntiin. Lämmettyään se tietenkin toimi hienosti.

Tämän tapauksen jälkeen totesin, että dieselautoilu vanhalla autolla ei sovi minulle. Kustannussäästö ei riittänyt korvaamaan epävarmaa käynnistymistä kaikkine siitä aiheutuvine harmeineen. Käytin moottoria (turboton malli) monella eri korjaamolla. Sekavien selitysten yhteinen piirre oli se, että moottori tarvitsisi peruskorjauksen. Kaikenlaisia toimenpiteitä tehtiin ja rahaa meni, mutta tuloksetta.

Vaihdoin kuitenkin vielä turbodieseliin, joka aluksi toimikin hyvin. Melko lyhyen (40-50 tkm) ajomatkan jälkeen alkoivat kuitenkin samat oireet, minkä jälkeen olen ajanut bensa-autolla.

Dieselkokeiluun ja autonvaihtoon paloi iso kasa rahaa. Autona Volvo 740 osoittautui muuten minua miellyttäväksi, joten ajan nyt bensiinikäyttöisellä 740:llä.

Olen kuullut monia mielipiteitä Volvojen bensa- ja dieselkoneista. Bensakoneilla voi yleensä ajaa 500-600 tkm ilman minkäänlaisia korjaustoimenpiteitä. Volvo 740 onkin siitä erikoinen auto, että siinä bensakoneet ovat kestävämpiä.

Kyllähän noilla kuutosdieseleilläkin on ajettu yli miljoona kilometriä, mutta kyseessä on silloin säännöllinen pitkän matkan ajo, yleensä ammattiajo. Yksityisautoilijan epäsäännöllisissä ajoissa ne eivät tahdo kestää kuin tuon 400 tkm. Kylmäkäynnistykset tuntuvat rasittavan dieselmoottoria paljon enemmän kuin bensakonetta.

Tekniikan maailma testasi dieselautoja vuonna 1986. 25 asteen pakkasessa uusi 740 diesel ei suostunut enää käynnistymään. En ollenkaan ihmettele, ettei 400 tkm ajettu autokaan niin tee.

Käyttö ratkaisee paljon moottorin kulumisessa, mutta käytettyä autoa ostaessa on mahdotonta tietää tarkasti, mikä on moottorin kunto. Tästä syystä en välttämättä suosittele vanhaa diesel-Volvoa kaikille. Vähäisellä ajolla dieselin kustannussäästö on olematon, mutta mahdolliset korjauskustannukset ovat huimasti suuremmat.

30 tkm vuodessa alkaa kuitenkin olla jo ratkaiseva matka dieselin eduksi, vaikka moottoria pitäisi joskus korjatakin. Mielestäni varsinkin turbodiesel on myös käytössä miellyttävämpi kuin ahtamattomat bensakoneet.

Lue lisää

"Olen kuullut monia mielipiteitä Volvojen bensa- ja dieselkoneista. Bensakoneilla voi yleensä ajaa 500-600 tkm ilman minkäänlaisia korjaustoimenpiteitä. Volvo 740 onkin siitä erikoinen auto, että siinä bensakoneet ovat kestävämpiä."

-Kaikkea sitä kuulee. Tosin eka ja varmaan viimeinen kerta tässä asiassa. Eiköhän mikä tahansa dieseli kestä paremmin kuin vastaavan kokoinen bensa kunhan hintaluokka on edes jotenkin linjassa. Oiva esimerkki:

http://www.nettiauto.com/viewVehicle.php?id_car=290968&PN[0]=adv_search&PL[0]=advSearch.php?id=4221753@tb=tmp_find_agent&PN[1]=search_results&PL[1]=listAdvSearchFindAgent.php?page=2@sortCol=@ord=@id=4221753@tb=tmp_find_agent

"Olen kyllä kuullut, että Golfissa 1,6-dieselit kestävät paremmin kuin Volvoissa käytetyt 2,4-litraiset."

Konsernin 1.6 ja 2.4 dieseleissä on samat männät ja männänrenkaat ja paljon muutakin palikkaa. Kuten myös audin 2.0:ssa. Koneiden kestossa ei sinänsä liene isoja eroja koska autotkin on eri painoisia mutta esim. golfilla ajetaan enemmän rasittavaa kaupunkiajoa kuin isommilla joten sen puolesta kuluvat nopeammin yleensä.

Kyllä se meidän golffikin puskee sinisen ja mustan sekoitusta kun sille antaa kenkää. Kuten melkein kaikki tuon ikäiset pannut poislukien mersun joka on x kertaa kalliimpi kuin golf ja siten vähän huono vertailukohde.

Jamppa1 kirjoitti:

"Olen kuullut monia mielipiteitä Volvojen bensa- ja dieselkoneista. Bensakoneilla voi yleensä ajaa 500-600 tkm ilman minkäänlaisia korjaustoimenpiteitä. Volvo 740 onkin siitä erikoinen auto, että siinä bensakoneet ovat kestävämpiä."

-Kaikkea sitä kuulee. Tosin eka ja varmaan viimeinen kerta tässä asiassa. Eiköhän mikä tahansa dieseli kestä paremmin kuin vastaavan kokoinen bensa kunhan hintaluokka on edes jotenkin linjassa. Oiva esimerkki:

http://www.nettiauto.com/viewVehicle.php?id_car=290968&PN[0]=adv_search&PL[0]=advSearch.php?id=4221753@tb=tmp_find_agent&PN[1]=search_results&PL[1]=listAdvSearchFindAgent.php?page=2@sortCol=@ord=@id=4221753@tb=tmp_find_agent

"Olen kyllä kuullut, että Golfissa 1,6-dieselit kestävät paremmin kuin Volvoissa käytetyt 2,4-litraiset."

Konsernin 1.6 ja 2.4 dieseleissä on samat männät ja männänrenkaat ja paljon muutakin palikkaa. Kuten myös audin 2.0:ssa. Koneiden kestossa ei sinänsä liene isoja eroja koska autotkin on eri painoisia mutta esim. golfilla ajetaan enemmän rasittavaa kaupunkiajoa kuin isommilla joten sen puolesta kuluvat nopeammin yleensä.

Kyllä se meidän golffikin puskee sinisen ja mustan sekoitusta kun sille antaa kenkää. Kuten melkein kaikki tuon ikäiset pannut poislukien mersun joka on x kertaa kalliimpi kuin golf ja siten vähän huono vertailukohde.

Lue lisää

"Eiköhän mikä tahansa dieseli kestä paremmin kuin vastaavan kokoinen bensa kunhan hintaluokka on edes jotenkin linjassa."

Ei todellakaan. Ymmärrät varmaan, että 2,4-litrainen kuutosdiesel on selvästi vaativampi valmistettava kuin Volvon 2,3-litrainen bensiinikäyttöinen perusmoottori.

Volvo on tehnyt nelisylinterisiä bensiinikoneita iät ja ajat. Ensimmäinen viiden runkolaakerin moottori taisi olla B18, jota tuotettiin pääasiassa 1960-luvulla. 740-sarjassa oleva B230 perustuu 1975 esiteltyihin moottoreihin, vaikkakin siinä on tiettyjä kitkaa vähentäviä muutoksia pienemmän kulutuksen saavuttamiseksi.

Volkswagen toi nopeakäyntiset nelosdieselit markkinoille 1970-luvulla. Kuusisylinterinen versio tuli vasta 1979, ja se otettiin samaan aikaan käyttöön Volvo 240:ssä. Turboahdettu versio tuli vasta 1982. Volkswagenin on täytynyt saada näistä moottoreista paljon kokemusta, koska uudemmat isot dieselit ovat olleet selvästi kestävämpiä.

Muistat varmaan myös Volvo 240 D5:n. Ei ole erityisen kestävässä maineessa, vaikka männät ovatkin samat kuin D6:ssa. Ilmankos D5 hävisikin äkkiä markkinoilta. Audiin moottori kuitenkin jäi, ja lienee siinä toiminut hyvin.

"Koneiden kestossa ei sinänsä liene isoja eroja koska autotkin on eri painoisia mutta esim. golfilla ajetaan enemmän rasittavaa kaupunkiajoa kuin isommilla joten sen puolesta kuluvat nopeammin yleensä."

Koneiden kestossa on tosiasiassa havaittu eroja. Ymmärrän kyllä perusteesi, miksi eroa ei saisi olla, mutta sitä nyt vaan kuitenkin on. Golf on pikkuruisesta koostaan huolimatta hyvä maantieauto, joten eivät ne pelkästään kaupunkikäytössä ole.

"Kyllä se meidän golffikin puskee sinisen ja mustan sekoitusta kun sille antaa kenkää."

Mielestäni moottori ei ole kunnossa, jos siitä tulee sinistä savua. Jos ajatellaan toisin, olivat minunkin Volvo-dieselini varmaankin sitten hyvässä kunnossa. Kylmäkäynnistysten onnistuminen oli minulle ratkaisevaa, ja tästä syystä siirryin bensa-autoiluun.

On selvää, että sinistä savua työntävä moottorikin voi kestää vielä satojen tuhansien kilometrien ajon, jos vain muistaa lisätä öljyä koneeseen. Mutta kuten sanoin, ei tässä mistään kunnossa olevasta moottorista ole kyse.

Ja kyllä ne Mersutkin työntävät sinistä. Uudet väyrysmallitkin ovat jotkut niin kuluneita, että sinistä savua kyllä tulee reilusti.

Volvo-diesel kirjoitti:

"Eiköhän mikä tahansa dieseli kestä paremmin kuin vastaavan kokoinen bensa kunhan hintaluokka on edes jotenkin linjassa."

Ei todellakaan. Ymmärrät varmaan, että 2,4-litrainen kuutosdiesel on selvästi vaativampi valmistettava kuin Volvon 2,3-litrainen bensiinikäyttöinen perusmoottori.

Volvo on tehnyt nelisylinterisiä bensiinikoneita iät ja ajat. Ensimmäinen viiden runkolaakerin moottori taisi olla B18, jota tuotettiin pääasiassa 1960-luvulla. 740-sarjassa oleva B230 perustuu 1975 esiteltyihin moottoreihin, vaikkakin siinä on tiettyjä kitkaa vähentäviä muutoksia pienemmän kulutuksen saavuttamiseksi.

Volkswagen toi nopeakäyntiset nelosdieselit markkinoille 1970-luvulla. Kuusisylinterinen versio tuli vasta 1979, ja se otettiin samaan aikaan käyttöön Volvo 240:ssä. Turboahdettu versio tuli vasta 1982. Volkswagenin on täytynyt saada näistä moottoreista paljon kokemusta, koska uudemmat isot dieselit ovat olleet selvästi kestävämpiä.

Muistat varmaan myös Volvo 240 D5:n. Ei ole erityisen kestävässä maineessa, vaikka männät ovatkin samat kuin D6:ssa. Ilmankos D5 hävisikin äkkiä markkinoilta. Audiin moottori kuitenkin jäi, ja lienee siinä toiminut hyvin.

"Koneiden kestossa ei sinänsä liene isoja eroja koska autotkin on eri painoisia mutta esim. golfilla ajetaan enemmän rasittavaa kaupunkiajoa kuin isommilla joten sen puolesta kuluvat nopeammin yleensä."

Koneiden kestossa on tosiasiassa havaittu eroja. Ymmärrän kyllä perusteesi, miksi eroa ei saisi olla, mutta sitä nyt vaan kuitenkin on. Golf on pikkuruisesta koostaan huolimatta hyvä maantieauto, joten eivät ne pelkästään kaupunkikäytössä ole.

"Kyllä se meidän golffikin puskee sinisen ja mustan sekoitusta kun sille antaa kenkää."

Mielestäni moottori ei ole kunnossa, jos siitä tulee sinistä savua. Jos ajatellaan toisin, olivat minunkin Volvo-dieselini varmaankin sitten hyvässä kunnossa. Kylmäkäynnistysten onnistuminen oli minulle ratkaisevaa, ja tästä syystä siirryin bensa-autoiluun.

On selvää, että sinistä savua työntävä moottorikin voi kestää vielä satojen tuhansien kilometrien ajon, jos vain muistaa lisätä öljyä koneeseen. Mutta kuten sanoin, ei tässä mistään kunnossa olevasta moottorista ole kyse.

Ja kyllä ne Mersutkin työntävät sinistä. Uudet väyrysmallitkin ovat jotkut niin kuluneita, että sinistä savua kyllä tulee reilusti.

Lue lisää

Monesti dsl on bensamoottoria kestävempi, mutta ei aina.

Etenkin volvon 2,3 koneet kestävät km aivan pimeitä määriä ongelmitta.

En voisi kuvitellakkaan ajavani 2,4:lla dsl ongelmitta esim. 500tkm. Kansi on varmasi jo niissä km mennyt kerran, bensa 2,3:ssa tuskin mitään. Vw:n 2,4 dsl ei toki ole huono tai löyhä kone, mutta volvon 2,3 on yksinkertaisesti älyttömän luja.

B18 moottorin lähtökohdaksi otettiin kai aikoinaan volvon iso kuorma-auton moottori, josta sitten ilmeisesti otettiin puolet pois 'karkeasti ilmaistuna'. Sen takia moottorista tuli luja, laakeri yms. mitoituksen ollessa hyvin järeää luokkaa.

Volvon 80-luvun alussa harvakseltaan käyttämä 2,0 D5 ei jostakin syystä kestänyt volvon nokalla, mutta audissa pelasi aivan hyvin. Ilmeisesti oli liian lujalla volvon keulalla, koska 2,4 D6 kesti aivan hyvin.

Volvo-diesel kirjoitti:

"Eiköhän mikä tahansa dieseli kestä paremmin kuin vastaavan kokoinen bensa kunhan hintaluokka on edes jotenkin linjassa."

Ei todellakaan. Ymmärrät varmaan, että 2,4-litrainen kuutosdiesel on selvästi vaativampi valmistettava kuin Volvon 2,3-litrainen bensiinikäyttöinen perusmoottori.

Volvo on tehnyt nelisylinterisiä bensiinikoneita iät ja ajat. Ensimmäinen viiden runkolaakerin moottori taisi olla B18, jota tuotettiin pääasiassa 1960-luvulla. 740-sarjassa oleva B230 perustuu 1975 esiteltyihin moottoreihin, vaikkakin siinä on tiettyjä kitkaa vähentäviä muutoksia pienemmän kulutuksen saavuttamiseksi.

Volkswagen toi nopeakäyntiset nelosdieselit markkinoille 1970-luvulla. Kuusisylinterinen versio tuli vasta 1979, ja se otettiin samaan aikaan käyttöön Volvo 240:ssä. Turboahdettu versio tuli vasta 1982. Volkswagenin on täytynyt saada näistä moottoreista paljon kokemusta, koska uudemmat isot dieselit ovat olleet selvästi kestävämpiä.

Muistat varmaan myös Volvo 240 D5:n. Ei ole erityisen kestävässä maineessa, vaikka männät ovatkin samat kuin D6:ssa. Ilmankos D5 hävisikin äkkiä markkinoilta. Audiin moottori kuitenkin jäi, ja lienee siinä toiminut hyvin.

"Koneiden kestossa ei sinänsä liene isoja eroja koska autotkin on eri painoisia mutta esim. golfilla ajetaan enemmän rasittavaa kaupunkiajoa kuin isommilla joten sen puolesta kuluvat nopeammin yleensä."

Koneiden kestossa on tosiasiassa havaittu eroja. Ymmärrän kyllä perusteesi, miksi eroa ei saisi olla, mutta sitä nyt vaan kuitenkin on. Golf on pikkuruisesta koostaan huolimatta hyvä maantieauto, joten eivät ne pelkästään kaupunkikäytössä ole.

"Kyllä se meidän golffikin puskee sinisen ja mustan sekoitusta kun sille antaa kenkää."

Mielestäni moottori ei ole kunnossa, jos siitä tulee sinistä savua. Jos ajatellaan toisin, olivat minunkin Volvo-dieselini varmaankin sitten hyvässä kunnossa. Kylmäkäynnistysten onnistuminen oli minulle ratkaisevaa, ja tästä syystä siirryin bensa-autoiluun.

On selvää, että sinistä savua työntävä moottorikin voi kestää vielä satojen tuhansien kilometrien ajon, jos vain muistaa lisätä öljyä koneeseen. Mutta kuten sanoin, ei tässä mistään kunnossa olevasta moottorista ole kyse.

Ja kyllä ne Mersutkin työntävät sinistä. Uudet väyrysmallitkin ovat jotkut niin kuluneita, että sinistä savua kyllä tulee reilusti.

Lue lisää

"Ei todellakaan. Ymmärrät varmaan, että 2,4-litrainen kuutosdiesel on selvästi vaativampi valmistettava kuin Volvon 2,3-litrainen bensiinikäyttöinen perusmoottori. "

-Mitä mitä? miten se liittyy mihinkään? Ei myöskään käsitä miten vanhempi ikä tekisi volvon koneesta kestävämmän kuin volkkarista? Kuitenkin myönnät että uudemmat ovat volkkarit ovat kestävämpiä kuin vanhat. Joka ei sekään ole ihan niin yksiselitteinen juttu kun siihen vaikuttaa mm. öljyjen kehitys. Itse materiaalit ei ole paljon sen kummoisempia.

Volkkarin dieselit on olleet aina kestäviä. Hölmöyksikäin on tehty kuten golfin kiukaan sijoittaminen tuplasti isompaan pakuun. Sen nyt tajuaa kuka vaan mitä seuraa. Bensakoneissa tapahtui iso kehitys 70-luvulla kun siirryttiin hihnakoneisiin, jotka alkoi myös kestää kiitettävästi.

5-mukisista vag-koneista en ole volvoissa kuullut. ne tuskin on juuri siksi missään maineessa. Audissa pelaa yleensä helposti yli puoli milliä. Ei kai sellainen ahtamattomana jaksa liikuttaa volvoa mihinkään kun ei jaksa audiakaan. Audi 100 2.0 D aut, 0-100 yli 20 sek ;)

"Koneiden kestossa on tosiasiassa havaittu eroja. Ymmärrän kyllä perusteesi, miksi eroa ei saisi olla, mutta sitä nyt vaan kuitenkin on. Golf on pikkuruisesta koostaan huolimatta hyvä maantieauto, joten eivät ne pelkästään kaupunkikäytössä ole. "

-No juu juu erojahan niissä on kun ne on kaikki yksilöitä. Mutta älä nyt vaan väitä että golfilla ajetaan enemmän kuin isolla volvolla tai audilla.

"Mielestäni moottori ei ole kunnossa, jos siitä tulee sinistä savua. Jos ajatellaan toisin, olivat minunkin Volvo-dieselini varmaankin sitten hyvässä kunnossa. Kylmäkäynnistysten onnistuminen oli minulle ratkaisevaa, ja tästä syystä siirryin bensa-autoiluun.
"

-Tuo on yksi tapa ajatella asiaa. Meidän perheessä kone on kunnossa kun sillä pääsee perille. Ja on niillä päästy jo pari miljoonaa kilometriä. Mielestäni kunnossa on vastakohta sanalle epäkunnossa. Meidän golffi ei ole epäkunnossa vaan niissä on normaalia kulumaa öljyrenkaissa, sekä varmaan jonkin verran 20 vuotiaissa venttiilikumeissa.

10w-40 -öljyä kuluu 0,4 l/tkm, eli ihan normaalisti olosuhteisiin nähden. Perheessä on myös Audin bensakasi joka vie vaikka litran tonnilla jos sitä polkee. Nätissä ajossa ei sitäkään mitä tuo dieseli. Savu näkyy auringonlaskua vasten mutta silti lupaan että sillä ajetaan suohon kaikki volvot ja volkkarit.

Jamppa1 kirjoitti:

"Ei todellakaan. Ymmärrät varmaan, että 2,4-litrainen kuutosdiesel on selvästi vaativampi valmistettava kuin Volvon 2,3-litrainen bensiinikäyttöinen perusmoottori. "

-Mitä mitä? miten se liittyy mihinkään? Ei myöskään käsitä miten vanhempi ikä tekisi volvon koneesta kestävämmän kuin volkkarista? Kuitenkin myönnät että uudemmat ovat volkkarit ovat kestävämpiä kuin vanhat. Joka ei sekään ole ihan niin yksiselitteinen juttu kun siihen vaikuttaa mm. öljyjen kehitys. Itse materiaalit ei ole paljon sen kummoisempia.

Volkkarin dieselit on olleet aina kestäviä. Hölmöyksikäin on tehty kuten golfin kiukaan sijoittaminen tuplasti isompaan pakuun. Sen nyt tajuaa kuka vaan mitä seuraa. Bensakoneissa tapahtui iso kehitys 70-luvulla kun siirryttiin hihnakoneisiin, jotka alkoi myös kestää kiitettävästi.

5-mukisista vag-koneista en ole volvoissa kuullut. ne tuskin on juuri siksi missään maineessa. Audissa pelaa yleensä helposti yli puoli milliä. Ei kai sellainen ahtamattomana jaksa liikuttaa volvoa mihinkään kun ei jaksa audiakaan. Audi 100 2.0 D aut, 0-100 yli 20 sek ;)

"Koneiden kestossa on tosiasiassa havaittu eroja. Ymmärrän kyllä perusteesi, miksi eroa ei saisi olla, mutta sitä nyt vaan kuitenkin on. Golf on pikkuruisesta koostaan huolimatta hyvä maantieauto, joten eivät ne pelkästään kaupunkikäytössä ole. "

-No juu juu erojahan niissä on kun ne on kaikki yksilöitä. Mutta älä nyt vaan väitä että golfilla ajetaan enemmän kuin isolla volvolla tai audilla.

"Mielestäni moottori ei ole kunnossa, jos siitä tulee sinistä savua. Jos ajatellaan toisin, olivat minunkin Volvo-dieselini varmaankin sitten hyvässä kunnossa. Kylmäkäynnistysten onnistuminen oli minulle ratkaisevaa, ja tästä syystä siirryin bensa-autoiluun.
"

-Tuo on yksi tapa ajatella asiaa. Meidän perheessä kone on kunnossa kun sillä pääsee perille. Ja on niillä päästy jo pari miljoonaa kilometriä. Mielestäni kunnossa on vastakohta sanalle epäkunnossa. Meidän golffi ei ole epäkunnossa vaan niissä on normaalia kulumaa öljyrenkaissa, sekä varmaan jonkin verran 20 vuotiaissa venttiilikumeissa.

10w-40 -öljyä kuluu 0,4 l/tkm, eli ihan normaalisti olosuhteisiin nähden. Perheessä on myös Audin bensakasi joka vie vaikka litran tonnilla jos sitä polkee. Nätissä ajossa ei sitäkään mitä tuo dieseli. Savu näkyy auringonlaskua vasten mutta silti lupaan että sillä ajetaan suohon kaikki volvot ja volkkarit.

Lue lisää

"Mitä mitä? miten se liittyy mihinkään?"

Nopeakäyntiset dieselit olivat uusi moottorityyppi, jonka kehitystyö oli vasta alussa, kun VW:n kuutosdiesel esiteltiin. Siihen tehtiinkin joitakin muutoksia jo tuotannon alkuvaiheessa.

VW:n 4-, 5- ja 6-sylinterisiä dieseleitä ahdettiin 1980-luvulla, mutta kun tuli suoraruiskutuksen aika, suunniteltiin uudet moottorit. Esimerkiksi 1,9 TDI oli pitkään tuotannossa aivan viime vuosiin saakka.

"Ei myöskään käsitä miten vanhempi ikä tekisi volvon koneesta kestävämmän kuin volkkarista?"

Moottoreiden kehittäminen on melko vaikeaa, ja joitakin asioita oppii vain kokemuksen kautta. Nopeakäyntistä dieseliä ei tehty tuosta vain, vaan kehitystyötä on todella tarvittu. Eihän 1970-luvulla monilla automerkeillä ollut vielä minkäänlaista omaa dieselmoottoria. Mm. Peugeot toimitti moottoreita muille merkeille.

"Itse materiaalit ei ole paljon sen kummoisempia."

Materiaalit ovat kehittyneet paljon. Suuri muutos on ollut valuraudan korvaaminen alumiinilla. Materiaalien ohella myös työstömenetelmät ovat kehittyneet.

"Mutta älä nyt vaan väitä että golfilla ajetaan enemmän kuin isolla volvolla tai audilla."

Ei varmaan yleensä, mutta monet Golfitkin ovat silti keränneet melkoisia kilometrimääriä. Paljon ajavat ovat tietysti saattaneet valita Audin tai Passatin.

"Meidän perheessä kone on kunnossa kun sillä pääsee perille."

Ihan ymmärrettävä näkökohta, jos kylmäkäynnistykset eivät ole ongelma. Metsän keskellä kovassa pakkasessa ne valitettavasti ovat sitä.

Suurista bensiinimoottoreista en osaa sanoa mitään. Itselläni ei ole sellaisia ollut, Suomessa ne ovat muutenkin harvinaisia, ja korkean polttoaineen hinnan vuoksi niillä ei välttämättä ajeta säännöllisesti pitkää matkaa.

Volvon 1980-luvun bensiinimoottorit ovat erittäin vankkarakenteisia mutta matalaviritteisiä. Sen vuoksi ne kestävät todella pitkään. Joissakin moottoreissa on jopa suuremmat runkolaakerit kuin amerikkalaisissa V8-koneissa, vaikka ovatkin vain nelisylinterisiä.

Volvo-diesel kirjoitti:

"Mitä mitä? miten se liittyy mihinkään?"

Nopeakäyntiset dieselit olivat uusi moottorityyppi, jonka kehitystyö oli vasta alussa, kun VW:n kuutosdiesel esiteltiin. Siihen tehtiinkin joitakin muutoksia jo tuotannon alkuvaiheessa.

VW:n 4-, 5- ja 6-sylinterisiä dieseleitä ahdettiin 1980-luvulla, mutta kun tuli suoraruiskutuksen aika, suunniteltiin uudet moottorit. Esimerkiksi 1,9 TDI oli pitkään tuotannossa aivan viime vuosiin saakka.

"Ei myöskään käsitä miten vanhempi ikä tekisi volvon koneesta kestävämmän kuin volkkarista?"

Moottoreiden kehittäminen on melko vaikeaa, ja joitakin asioita oppii vain kokemuksen kautta. Nopeakäyntistä dieseliä ei tehty tuosta vain, vaan kehitystyötä on todella tarvittu. Eihän 1970-luvulla monilla automerkeillä ollut vielä minkäänlaista omaa dieselmoottoria. Mm. Peugeot toimitti moottoreita muille merkeille.

"Itse materiaalit ei ole paljon sen kummoisempia."

Materiaalit ovat kehittyneet paljon. Suuri muutos on ollut valuraudan korvaaminen alumiinilla. Materiaalien ohella myös työstömenetelmät ovat kehittyneet.

"Mutta älä nyt vaan väitä että golfilla ajetaan enemmän kuin isolla volvolla tai audilla."

Ei varmaan yleensä, mutta monet Golfitkin ovat silti keränneet melkoisia kilometrimääriä. Paljon ajavat ovat tietysti saattaneet valita Audin tai Passatin.

"Meidän perheessä kone on kunnossa kun sillä pääsee perille."

Ihan ymmärrettävä näkökohta, jos kylmäkäynnistykset eivät ole ongelma. Metsän keskellä kovassa pakkasessa ne valitettavasti ovat sitä.

Suurista bensiinimoottoreista en osaa sanoa mitään. Itselläni ei ole sellaisia ollut, Suomessa ne ovat muutenkin harvinaisia, ja korkean polttoaineen hinnan vuoksi niillä ei välttämättä ajeta säännöllisesti pitkää matkaa.

Volvon 1980-luvun bensiinimoottorit ovat erittäin vankkarakenteisia mutta matalaviritteisiä. Sen vuoksi ne kestävät todella pitkään. Joissakin moottoreissa on jopa suuremmat runkolaakerit kuin amerikkalaisissa V8-koneissa, vaikka ovatkin vain nelisylinterisiä.

Lue lisää

ne. Tehtaan säädöillä kiertää yleensä 5300. Toista on nämä tdi:t.

"Esimerkiksi 1,9 TDI oli pitkään tuotannossa aivan viime vuosiin saakka. "

-Juu eiköhän se ole tuotannossa tänäkin päivänä, siitä on vaan miljoona eri versiota.

"Materiaalit ovat kehittyneet paljon. Suuri muutos on ollut valuraudan korvaaminen alumiinilla. Materiaalien ohella myös työstömenetelmät ovat kehittyneet."

-No tuo on kyllä tavallaan totta. Tosin täysalumiinikoneita on ollut jo kymmeniä vuosia. Alumiinin käytöllä ei ole sinänsä paljoa tekemistä koneen keston kanssa vaan lähinnä painon. Esim audin V8 (siis täysalu) on kevyempi kuin bimetalli-riviviitonen.

VW:n dieselit on aina olleet alukannella ja yläpuolisella nokalla. Sekä vanhat että tdi:t. Näissä ihan uudemmissa on myös alulohkot mutta ei siis kaikissa tdi:ssä.

"Nopeakäyntistä dieseliä ei tehty tuosta vain, vaan kehitystyötä on todella tarvittu."

-Varmasti. Tosin sen ne osaa kyseisessä firmassa. Ainakin 30 vuotta on näytetty suuntaa.

"Ihan ymmärrettävä näkökohta, jos kylmäkäynnistykset eivät ole ongelma. Metsän keskellä kovassa pakkasessa ne valitettavasti ovat sitä.
"

-Ei ümmärrä. Kyllä tää golffi on ihan keskellä metsää eikä se saa kun toisessa päässä työmatkaa lämmitystä ja kuten todettu, aina ekasta käymään. Että eipä yleistetä liikaa.

Juhannusta!

Jamppa1 kirjoitti:

ne. Tehtaan säädöillä kiertää yleensä 5300. Toista on nämä tdi:t.

"Esimerkiksi 1,9 TDI oli pitkään tuotannossa aivan viime vuosiin saakka. "

-Juu eiköhän se ole tuotannossa tänäkin päivänä, siitä on vaan miljoona eri versiota.

"Materiaalit ovat kehittyneet paljon. Suuri muutos on ollut valuraudan korvaaminen alumiinilla. Materiaalien ohella myös työstömenetelmät ovat kehittyneet."

-No tuo on kyllä tavallaan totta. Tosin täysalumiinikoneita on ollut jo kymmeniä vuosia. Alumiinin käytöllä ei ole sinänsä paljoa tekemistä koneen keston kanssa vaan lähinnä painon. Esim audin V8 (siis täysalu) on kevyempi kuin bimetalli-riviviitonen.

VW:n dieselit on aina olleet alukannella ja yläpuolisella nokalla. Sekä vanhat että tdi:t. Näissä ihan uudemmissa on myös alulohkot mutta ei siis kaikissa tdi:ssä.

"Nopeakäyntistä dieseliä ei tehty tuosta vain, vaan kehitystyötä on todella tarvittu."

-Varmasti. Tosin sen ne osaa kyseisessä firmassa. Ainakin 30 vuotta on näytetty suuntaa.

"Ihan ymmärrettävä näkökohta, jos kylmäkäynnistykset eivät ole ongelma. Metsän keskellä kovassa pakkasessa ne valitettavasti ovat sitä.
"

-Ei ümmärrä. Kyllä tää golffi on ihan keskellä metsää eikä se saa kun toisessa päässä työmatkaa lämmitystä ja kuten todettu, aina ekasta käymään. Että eipä yleistetä liikaa.

Juhannusta!

Lue lisää

lähtee käyntii jos on vaan hehkut kunnossa. jos ykskiin hehku on rikki eli ei toimi niin se vaikuttaa tosi paljon eli kannattaa tarkistaa hehkut..

Macgyver kirjoitti:

Kiitos kokemusten jakamisesta...

Edelliseen viestiin viitaten: "Suosittelen Volvo 740 dieseleitä niille, jotka haluavat edullisen dieselauton, pitävät sen hyvistä ajo-ominaisuuksista ja ajavat pitkiä matkoja. Vähäiseen käyttöön ja lyhyisiin kaupunkimatkoihin sitä ei kannata ostaa."

Mitä mieltä edellisen viestin allekirjoittanut (muiden mielipiteet otetaan huomioon toki myös)
on, kumpi olisi parempi bensa vai diesel: Itselläni kilometrejä tulee vuodessa nykyisellään n. 25-30tkm. Pääasiassa ajot ovat olleet seka-ajoa esikaupunkialueella, mutta tulevaisuudessa varmasti pidemmät matkaosuudet ovat kuvassa mukana. Kyllähän noita pidempiä reissuja tulee nytkin aina välillä.

Itse haluaisin kokeilla kyllä dieselautoa seuraavaksi. Nimim. kyllästynyt bensaautoihin. By the way eikös tollasen bensa740 kulutus nouse hieman kiisseliä korkeemmaks. Vai kuinka?

Mikä noissa kiisselimyllyissä sitten on 400 tkm jälkeen, jos ei kylmällä käynnisty ilman lämmitystä? Onko asialle jotain tehtävissä kenties?

Lue lisää

no siellähän on ne männän renkaat jotka kuluu mut sekiin johtuu ajo tavasta ja näkyy sit pitemmän päälle. kannet ei kyllä ole mistään vahvemmasta päästä voin todeta sen itsekkin väärä käyttö tapa ja se irtisanoo työsopimuksen.
iteselläni on 740 td-ic ja tavotteena on ottaa moottorista 200-250 hv mut ennen sitä joutuu kytkimen laittamaan ja syylärin se saattaa olla tukkeessa kun ei lämmöt pysy kurissa kun vähänkii vejättä. joo pumppu laittoo rakennettu turbo joka on carretin t03 pakopesä se sorvataan isommaks ja 04 kompura puoli nii sitten ei nouse pako paineetkaan liian isoksi se on osa syynä kannen halkeamiseen siitä pääsee alkuuun

Volvo-dieselistä kirjoitti:

Jos kyse olisi uudemmista dieseleistä, vaikkapa Volvo 850:ssa käytetystä VW TDI -moottorista, en epäilisi kestävyyttä. Olen kyllä kuullut, että Golfissa 1,6-dieselit kestävät paremmin kuin Volvoissa käytetyt 2,4-litraiset.

Minulla olleet 740 diesel ja 740 turbodiesel alkoivat oirehtia samalla tavalla 440 tkm ja 480 tkm ajon jälkeen. Kun ulkolämpötila oli nollassa, moottorit eivät enää heti käynnistyneet kaikilla sylintereillä. Käynti oli epätasaista, ja sininen savu purkautui ilmoille. Muutaman sekunnin kuluttua käynti tasaantui. Sinistä savutusta ilmeni myös maantiellä kaasua reilusti painettaessa, jolloin sinisen savun näki taustapeilistä hyvin varsinkin aurinkoisella säällä. Hävetti melkoisesti varsinkin silloin, kun joku muu ajoi takana.

Olet oikeassa öljyjen, akkujen ja hehkujen suhteen. Käytin aina parasta synteettistä öljyä (esim. Mobil 1), hehkut olivat kunnossa, samoin akut. Siitä huolimatta eräs kylmäkäynnistys 25 asteen pakkasessa päättyi siihen, että moottoria oli sahattu pari minuuttia, mikä tarkoitti kahden hyväkuntoisen akun tyhjentämistä. Tämän jälkeen sain apuvirtaa kolme (3) kertaa. Kolmannella kerralla virtaa antoi maastoauto, ja startti soi melkein minuutin yhtäjaksoisesti, minkä jälkeen moottori lähti vaivaisesti käyntiin. Lämmettyään se tietenkin toimi hienosti.

Tämän tapauksen jälkeen totesin, että dieselautoilu vanhalla autolla ei sovi minulle. Kustannussäästö ei riittänyt korvaamaan epävarmaa käynnistymistä kaikkine siitä aiheutuvine harmeineen. Käytin moottoria (turboton malli) monella eri korjaamolla. Sekavien selitysten yhteinen piirre oli se, että moottori tarvitsisi peruskorjauksen. Kaikenlaisia toimenpiteitä tehtiin ja rahaa meni, mutta tuloksetta.

Vaihdoin kuitenkin vielä turbodieseliin, joka aluksi toimikin hyvin. Melko lyhyen (40-50 tkm) ajomatkan jälkeen alkoivat kuitenkin samat oireet, minkä jälkeen olen ajanut bensa-autolla.

Dieselkokeiluun ja autonvaihtoon paloi iso kasa rahaa. Autona Volvo 740 osoittautui muuten minua miellyttäväksi, joten ajan nyt bensiinikäyttöisellä 740:llä.

Olen kuullut monia mielipiteitä Volvojen bensa- ja dieselkoneista. Bensakoneilla voi yleensä ajaa 500-600 tkm ilman minkäänlaisia korjaustoimenpiteitä. Volvo 740 onkin siitä erikoinen auto, että siinä bensakoneet ovat kestävämpiä.

Kyllähän noilla kuutosdieseleilläkin on ajettu yli miljoona kilometriä, mutta kyseessä on silloin säännöllinen pitkän matkan ajo, yleensä ammattiajo. Yksityisautoilijan epäsäännöllisissä ajoissa ne eivät tahdo kestää kuin tuon 400 tkm. Kylmäkäynnistykset tuntuvat rasittavan dieselmoottoria paljon enemmän kuin bensakonetta.

Tekniikan maailma testasi dieselautoja vuonna 1986. 25 asteen pakkasessa uusi 740 diesel ei suostunut enää käynnistymään. En ollenkaan ihmettele, ettei 400 tkm ajettu autokaan niin tee.

Käyttö ratkaisee paljon moottorin kulumisessa, mutta käytettyä autoa ostaessa on mahdotonta tietää tarkasti, mikä on moottorin kunto. Tästä syystä en välttämättä suosittele vanhaa diesel-Volvoa kaikille. Vähäisellä ajolla dieselin kustannussäästö on olematon, mutta mahdolliset korjauskustannukset ovat huimasti suuremmat.

30 tkm vuodessa alkaa kuitenkin olla jo ratkaiseva matka dieselin eduksi, vaikka moottoria pitäisi joskus korjatakin. Mielestäni varsinkin turbodiesel on myös käytössä miellyttävämpi kuin ahtamattomat bensakoneet.

Lue lisää

Meinaatko että jos sulla oli lähes 500tkm ajettu laitos, johon ei ollut tehty ahdin/pumppu/suutin-remonttia niin kovilla pakkasilla huonohko käyntiin lähtö tai pieni savutus täyskiihdytyksissä olisi jotenkin ihmeellistä?

macgyver kirjoitti:

...selvennyksestä!
Mites sitten tuohon ite volvoon takasin. Onko tuota konetta kannattavaa, tarpeen "vaatiessa", viritellä?
Saako tehoa, tai ennemminkin ehkä vääntöä kiisselistä puhuttaessa, helposti lisää? Miten käy keston ja kulutuksen?
Kyllä kai tuolla ajaa ihan vakionakin jos kunnossa on, mutta virityksellä tarkoitan lähinnä pientä piristystä (ei se suurempikaan kiukunlisäys pellin alle pahitteeksi ole ;))

(Hieman offtopic dieselpalstalle)
Entisille ja nyk. omistajille/ajaneille; kumpi ois parempi manuaali vai automaatti? Miten toi automaatin toiminta volvossa; vaihtaako "nätisti"?
Paljonko verottaa suorituskyvystä? Lootan kesto jne...?

Lue lisää

740 td volvo on maailman paras auto ajettavuudeltaan sekä kulutuksiltaan ja kestävyydeltään!
Millään homoMersuilla ei ikinä ajaisi 860 000 km ilman suurempia remontteja!
Volvo se olla pitää!

Volvo-dieselistä kirjoitti:

Olen ajanut sekä ahtamattomalla että ahdetulla Volvo 740 dieselillä. Molemmissa oli automaattivaihteisto.

Moottorin käyttöominaisuudet ovat varsin miellyttävät. Ääni on maantiellä hiljainen, itse asiassa dieselmalli on suurissa nopeuksissa jopa hiljaisempi kuin bensa-auto. Turbodieselin teho riittää mielestäni hyvin, turboton malli sen sijaan tahtoo hyytyä jyrkemmissä mäissä.

Automaattivaihteisto sopii hyvin näihin moottoreihin. Minulla ei ollut ongelmia vaihteistojen kanssa. Vaihteet vaihtuvat todella pehmeästi. Huonona puolena on se, että haluttaessa kiihdyttää yli 80 km/h nopeuksista on valittava joko pitkän nelosvaihteen ( momentinmuuntimen lukituksen) tai lyhyen kolmosen välillä. Suurin vaihde merkitsee vaatimatonta kiihtyvyyttä, kolmonen taas turhankin korkeita kierroksia. Jokin välimuoto olisi hyvä olla, mutta sitä ei ole. Kierrosten käyttö ei varmaankaan riko moottoria, mutta tuntuu turhalta.

Tähän väliin huomautan, että yritän aina välttää ylikierroksia. Nykyisellä bensa-Volvolla en ole koskaan ajanut yli 3000 rpm kierroksilla edes ohituksissa.

Momentinmuuntimen lukituksen ansiosta polttoaineenkulutus on diesel-Volvoissa melko kohtuullinen. Turbottomalla pääsee maantiellä 7...7,5 litran ja turbollisella 7,5...8,0 litran lukemiin.

Valitettavasti nämä takaveto-Volvojen dieselkoneet eivät ole yhtä kestäviä kuin Volvon omat bensakoneet. 400 tkm tarkoittaa sitä, että kuutosdiesel ei käynnisty kunnolla kovalla pakkasella ilman lohkolämmitystä. Minulla on tästä kokemusta. Jos tiedät, että voit lohkolämmittää autoa joka paikassa, tämä ei ole ongelma.

Suosittelen Volvo 740 dieseleitä niille, jotka haluavat edullisen dieselauton, pitävät sen hyvistä ajo-ominaisuuksista ja ajavat pitkiä matkoja. Vähäiseen käyttöön ja lyhyisiin kaupunkimatkoihin sitä ei kannata ostaa.

Sen kuitenkin sanon, että maantiellä 740 turbodiesel on mielestäni yksi mukavimmista pitkän matkan autoista ja selvästi parempi kuin mikään uusi etuvetoinen auto.

Lue lisää

hehkujen vaihto on keksitty.. T: 600 000 ajettu ja 1 400 000 tuhatta ajettu volvon omistaja!;)

VolVomies 4-ever kirjoitti:

740 td volvo on maailman paras auto ajettavuudeltaan sekä kulutuksiltaan ja kestävyydeltään!
Millään homoMersuilla ei ikinä ajaisi 860 000 km ilman suurempia remontteja!
Volvo se olla pitää!

Lue lisää

monia meisseleitä olen nähnyt millä on ajettu ton verran mutta en ole nähnyt kun yhen volvon mikä on ajettu ton verran ja ylikin!

Volvo-dieselistä kirjoitti:

Jos saat moottorin pidettyä lämpimänä, dieselauto on hyvä valinta myös kaupunkiajoon. Volvon kuutosdieselit pysyvät lämpiminä myös kovilla pakkasilla toisin kuin nykyajan suoraruiskut. Olen kuullut, että moottorin kestävyyttä parantaa ratkaisevasti se, että antaa koneen käydä puolisen minuuttia käynnistyksen jälkeen ennen kierrosten huomattavaa nostamista. Kuten tunnettua, öljynkierto moottoreissa on hidasta, ja lämpimässäkin moottorissa ensimmäiset öljypisarat tulevat nokka-akselille vasta 8 sekunnin kuluttua käynnistyksestä. Miten sitten onkaan kylmän moottorin laita.

Käynnistysvaikeudet johtuvat usein viallisista hehkutulpista, mutta 400 tkm ja enemmän ajetuissa moottoreissa sylinterit ovat yksinkertaisesti kuluneet. Eli moottoriremonttia tarvittaisiin. Remontin tekijästä riippuu, paljonko koneella sen jälkeen voi ajaa, mutta uuden veroista siitä ei tietenkään tule. Kyllä se toki voi kestää vaikka toisetkin 400 tkm, jos remontti on tehty hyvin ja jos ajetaan pitkää matkaa lämpimällä moottorilla.

Mainittakoon vielä, että huono kylmäkäynnistyvyys ei tietenkään estä ajamista, jos voi käyttää lohkolämmitintä. Tällöin moottorin käyttöikä kasvaa huomattavasti tuosta 400 tkm:sta. Valitettavasti minulle ei ollut hyötyä noin kuluneesta moottorista, joten siirryin bensa-autoon.

Vastaavan bensa-Volvon kulutukseen vaikuttaa ennen kaikkea moottori. Taloudellisin on B200E 2,0 litran suihkutusmoottori, joka kuluttaa maantiellä 7,5...8,0 litraa. Kaasutinkone B200K kuluttaa 8,0...8,5 litraa ja 2,3 litran suihkutusmoottori katalysaattorilla B230F samat 8,0...8,5 litraa. V6-moottori B280F kuluttaa 10,0...11,0 litraa ja nelisylinterinen turbo B230ET 10,0...12,0 litraa. Nämä kaikki siis maantiekulutuksia.

Kaupungissa B230F kuluttaa 10,0...12,0 litraa, V6-moottori B280F 12,0...16,00 litraa ja turbokone B230ET samoin 12,0...16,00 litraa. Tähän väliin pitää todeta, että turbodiesel-Volvo ei kaupungissa kuluta kuin 8,5...9,0 litraa, joten taloudellisuus on huomattavasti bensa-autoa parempi.

Jos ajat 30 tkm vuodessa ja yleensä lämpimällä moottorilla, diesel-Volvo on todennäköisesti hyvä valinta. Kokeile tietysti ensin, pidätkö mallista. Ainakin minun mielestäni 740/760 on todella hyvä ajettava ja kaupungissa uskomattoman ketterä. Talviajo ei ole ollenkaan vaikeaa, kunhan painaa kaasua varovasti ja pitää hyvät nastarenkaat. Ei kitkarenkaita 700-sarjan Volvoon! Takapään luistot ovat todella helposti hallittavia. Pitkä akseliväli sekä nopea ja tarkka ohjaus antavat autolle rauhallisen käytöksen.

Jos minä nyt ostaisin diesel-Volvoa (6-syl.), käyttäisin moottorin puristuspainemittauksessa. Mittauksen lukemat eivät ole sinänsä tärkeitä, vaan se, että sylinterien lukemat ovat mahdollisimman lähellä toisiaan. Ongelmallisesti käynnistyvät moottoritkin ovat yleensä kuluneet enemmän vain yhdestä tai kahdesta sylinteristä.

Jos kallista mittausta ei halua tehdä, voi moottorin kuntoa pitää kohtalaisena, jos sinistä savua ei tule käynnistettäessä eikä kovasti kiihdytettäessä. Mustaa savua saa tulla, varsinkin täydellä kaasulla sitä kyllä tulee.

Käy koeajamassa useampaa kuin yhtä autoa. Vertaa myös muita samanhintaisia autoja, joita pitäisit Volvon vaihtoehtoina. Tällä tavalla pystyt tekemään parhaan päätöksen.

Lue lisää

Itselläni oli turbodiesel gle kulutus oli paljon pienempi kuin 8-9 litraa kaupungissa. Itse pääsin 6-7 litraan elikkä sama kuin maantiellä. Syöttöjä nostamalla tulee vääntöjä lisää mikä pudotti dieselin kulutusta. Silloin pääsin 6-7 litran paikkeille. Kyseessä oli manuaali nappi 5 volvo. Autolla oli ajettu ainakin 600tuhatta mittari pysähtyi 570tuhanteen. Oli hyvä auto harmittaa kun meni vaihdossa... Tehoa oli kivasti oli entinen omistaja tehnyt jotain pientä viritystä. 2 vaihe päälle ratti linkkuun ja kaasu pohjaan niin kyllä pyöritti kuivalla asvaltilla aika hyvin. VOLVO 740 GLE TURBODIESEL = Paras auto ikinä.

Ainut haitta on automaatissa että sitä ei voi väännättää niin kuin manuaalia vaan se aina vaihtaa pienempää, koska vääntöä löytyy tuosta koneesta ahdettuna ja välijäähdytettynä. Automaatti on kyllä todella hyvä esim kaupunkiajossa, kätevä puhua esim puhelimeen jne. Totta on tuokin että ei lähde käyntiin yli kymmenen asteen pakkasessa vaikka kuinka sahais. Auto on todella vakaa ajettava esim. talvella sitä on vaikea saada pyörähtämään liukkaalla sivuluisussa ajettaessa ja talvella todella lämmin auto ja lämpiää tyhjäkäynnilla jo 5 minuutissa

Palataampas tähän aiheeseen eli kokemuksia on niin noista 6-syl diesel koneista kuin bensakoneisistakin 740 volvoita ja takuuvarmasti voi todeta noitten tuon ajan volvon bensakoneiden pieksevän kestävyydessä silloin käytetyt 6-sylinteriset dieselkoneet mennentullen.

Puhtain paljon ajetun auton konehuone löytyy takuulla bensakoneisesta volvosta, muutaman yli 400 tuhatta ajetun nähneenä, niissä moottorissa ei ollut ensimmäistäkään öljyvuotoa ei sitten tipantippaa vuotanut konehuoneeseen. Moottoritila uudenveroinen lukuunottamatta normaalia pölyyntymistä!

Käyttöominaisuuksiltaan nuo diesel volvot on kyllä loistavia mukavia ajaa ja hiljaisia, ehtii sillä ahtamattomallakin vaikka on autoon nähden pienitehoinen, tietty pieni ruokainenkin 6-8 litraa satasella riippuen kaasujalasta. Johtuen heikoista tehoista ahtamattomien käsivaihteisien välitykset on aikalaiset eli huippunopeus pieni ja on helppo matka-ajossa pitää 4000-5000 kierrosta lasissa mitä kone ei pitkään kestä. Olisko niillä maksimi "kestävä" nopeus pidemmänpäälle 120 oikeaa nopeutta jolloin jo lähennellään jo 4000rpm. Turbo ja automaattivehkeet onkin jo välitetty ihan eritavalla.

Kylmäkäynnistyvyys noilla dsl koneilla on huono hyväkuntoisenakin ja jos hehkut kettuilee niin ne kannattaa vaihtaa kaikki kerralla uusiin. Lohkolämmitin pakollinen varuste dsl koneelle ja lämmitys poistaa kylmäkäynnistysongelmat kokonaan.

kkuula kirjoitti:

Palataampas tähän aiheeseen eli kokemuksia on niin noista 6-syl diesel koneista kuin bensakoneisistakin 740 volvoita ja takuuvarmasti voi todeta noitten tuon ajan volvon bensakoneiden pieksevän kestävyydessä silloin käytetyt 6-sylinteriset dieselkoneet mennentullen.

Puhtain paljon ajetun auton konehuone löytyy takuulla bensakoneisesta volvosta, muutaman yli 400 tuhatta ajetun nähneenä, niissä moottorissa ei ollut ensimmäistäkään öljyvuotoa ei sitten tipantippaa vuotanut konehuoneeseen. Moottoritila uudenveroinen lukuunottamatta normaalia pölyyntymistä!

Käyttöominaisuuksiltaan nuo diesel volvot on kyllä loistavia mukavia ajaa ja hiljaisia, ehtii sillä ahtamattomallakin vaikka on autoon nähden pienitehoinen, tietty pieni ruokainenkin 6-8 litraa satasella riippuen kaasujalasta. Johtuen heikoista tehoista ahtamattomien käsivaihteisien välitykset on aikalaiset eli huippunopeus pieni ja on helppo matka-ajossa pitää 4000-5000 kierrosta lasissa mitä kone ei pitkään kestä. Olisko niillä maksimi "kestävä" nopeus pidemmänpäälle 120 oikeaa nopeutta jolloin jo lähennellään jo 4000rpm. Turbo ja automaattivehkeet onkin jo välitetty ihan eritavalla.

Kylmäkäynnistyvyys noilla dsl koneilla on huono hyväkuntoisenakin ja jos hehkut kettuilee niin ne kannattaa vaihtaa kaikki kerralla uusiin. Lohkolämmitin pakollinen varuste dsl koneelle ja lämmitys poistaa kylmäkäynnistysongelmat kokonaan.

Lue lisää

Vanhemmat osti 80 luvun lopulla volkkarin LT pakettiauton. Ei mennyt kauaa, kun kone lakkasi toimimasta kunnolla. Muistan, että sitä hinattiin traktorilla ympäri peltoja vaihde päällä, että saatiin käyntiin julmetun sinisen savun saattelemana. Tähän kyllästyttiin ja ostettiin Volvo 240 diesel-koneella, tuolloin ei ollut tiedossa, että siinä onnettomassa oli samanlainen moottori. Muutama kuukausi ja venttiili tipahti männän päälle ja kone paskaksi. Volvo oli kuitenkin aika uusi silloin (2 vuotta vanha). Siihen heitettiin b200k ja sen jälkeen ajeltiin ongelmitta vuoteen 2002, jolloin pellit alkoivat olla valmiit. Bensakoneella (joka oli jo käyettynä ostettu) ehdittiin ajamaan jotain 350 000 km.

Itte olen kortin saamisen jälkeen (1995) ajellut erinäisillä bensavolvoilla. Ekaks oli 360 b200f koneella, ajoin kilometrit 226 tkm - 360 tkm. Vaihdoin sitten perheenlisäyksen takia isompaan 740:een b230f koneella, ajoin 296tkm - 336 tkm. Perhe kasvoi taas ja tarvitsin farmarin, tuli hankituksi 940 b230fb koneella. Tämä auto on nytkin ajossa, toistaiseksi taivaltanut kilometrit 270 tkm - 340 tkm. Jossain vaiheessa tuli tarpeen kakkosauto, ostin 240 b200f koneella, jolla ajoin kilometrit 415 tkm- 435 tkm, tästä hajosi sähköinen moottorinohjausyksikkö, joka maksaa yli tuhat euroa. Möin auton ja ostin tilalle 940 b230fk koneella, joka taivaltanut nyt kilometrit 225 tkm - 235 tkm. Näin ollen voinee todeta, että jonkunlainen tausta näille bensakoneisille volvoille löytyy. Yhteinen nimittäjä on ollut, että itse koneissa (kannet, lohkot, männät yms) ei ole koskaan ollut yhtään mitään vikaa. Ei yhtään vaihdettua kannentiivistetä, oikaistua kantta, öljynsyöntiä, käyntiongelmia tai muutakaan. Apulaitteita tietty on mennyt, kuten laturi, jäähdytin, mutta niitäkin aika vähän.

Kaverilla on harminaan volkkarin kuutosdiesel.
;)

halpisautoilija kirjoitti:

Kaverilla on harminaan volkkarin kuutosdiesel.
;)

Itellä tällä hetkellä 740 TDIC jolla ajettu tuo 834tkm, huomautuksitta katsastuksesta läpi. ainoa isompi remontti oli jossain 750tkm~ kohdalla kansi, jossa ei kuitenkaan mitään muuta vikaa ollut kuin ohjarit ja tiiviste. ja silloin puristukset oliva hyvät ja kaikki muutenki ok. ja autohan on ollut samassa perheessä vuodesta 98. Vaunuaki on kiskottu ja pari viimistä vuotta ollu kovassa ajossa veljellä.

liikkuuuki kirjoitti:

Itellä tällä hetkellä 740 TDIC jolla ajettu tuo 834tkm, huomautuksitta katsastuksesta läpi. ainoa isompi remontti oli jossain 750tkm~ kohdalla kansi, jossa ei kuitenkaan mitään muuta vikaa ollut kuin ohjarit ja tiiviste. ja silloin puristukset oliva hyvät ja kaikki muutenki ok. ja autohan on ollut samassa perheessä vuodesta 98. Vaunuaki on kiskottu ja pari viimistä vuotta ollu kovassa ajossa veljellä.

Lue lisää

740 GL TD Intercooler -89 kilometrit 230 000 - 550 000 Km ajelin tuolla aikoinaan.
Jäi mieleen :
- öljynvaihdot 5 000Km:n välein, eli aika tiuhaan
-vääntävä kone, kuutosen murina mukava korvalle
- kansiremontti 1/2 millin kohdalla, alakerran laakerit ja öljypropun kierteet uusittiin
- vähän vikoja, pellit oikeesti paksut
-Alipainepumpun ääntely: epämääräinen naputus ( kuin vasaralla paukautias) lähti poistamalla pumppuun päässyt öljy (alamutteri hankala)
- kiva peli, iso vaikka sedan vain olikin

kpg1 kirjoitti:

740 GL TD Intercooler -89 kilometrit 230 000 - 550 000 Km ajelin tuolla aikoinaan.
Jäi mieleen :
- öljynvaihdot 5 000Km:n välein, eli aika tiuhaan
-vääntävä kone, kuutosen murina mukava korvalle
- kansiremontti 1/2 millin kohdalla, alakerran laakerit ja öljypropun kierteet uusittiin
- vähän vikoja, pellit oikeesti paksut
-Alipainepumpun ääntely: epämääräinen naputus ( kuin vasaralla paukautias) lähti poistamalla pumppuun päässyt öljy (alamutteri hankala)
- kiva peli, iso vaikka sedan vain olikin

Lue lisää

joo o öljyjähän pitää vaihdella. Alipainepumppu on helppo käytää irti ja putsata kokonaan öljystä, siellä on myös takaiskuventtiilit, jotka ovat yleensä vaihtokunnossa. Eipä kukaa tosta omastakaa usko että sillä ois ton verran ajettu. alle 500tkm veikkaa kaikki :D. vääntöä riittää kyllä.

Kova on kyllä syömään... omalla menee kaupungissa max 10 :D. maantiellä 6-7.