R-harjoituksia netissä?

Tituli

Esikoulu-ope kehotti etsimään netistä R-harjoituksia 6-vuotiaallemme.
R on hiukan vajavainen ja pieni harjoittelu olisi paikallaan.

Onko vinkkejä miltä sivuilta löytyisi?

60

36542

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Puheope

      Jos se olisikin noin helppoa sen ärrän korjaaminen, niin multa menisi työpaikka. Kyllä siinä vähän enemmän tarvitaan kuin harjoituksia netistä. Tarvitaan metodi opettaa tiettyjen harjoitteiden kautta. Kokemuskaan ei olisi pahitteeksi, eikä ammatillinen koulutus tehtävään.

      • 16+15=31

        Ja kotonahan sitä ei saa harjoitella?


      • Anonyymi

        Valitettavasti puheopelle ei pääse, vaan Jyväskylässä ainakin asia on työnnetty kokonaan vanhempien vastuulle koronaan vedoten. Kotona sekä r treeniä tarvitseva että s treeniä tarvitseva lapsi. Ja kyllä ärsyttää.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Valitettavasti puheopelle ei pääse, vaan Jyväskylässä ainakin asia on työnnetty kokonaan vanhempien vastuulle koronaan vedoten. Kotona sekä r treeniä tarvitseva että s treeniä tarvitseva lapsi. Ja kyllä ärsyttää.

        Ei ole Jyväskylä ainoa paikka jossa asiasta ei piitata vaan säästetään siitäkin.
        Minne ne verovarat katoaa? Keiden hyödyksi kerran kaikki vaan huononnetaan?


    • ennyn

      mun kummityttö harjoittelee ärrää, ja hän innosta pinkeänä luki minulle "kielikoulun" harjoituksia: daddaddaa, deddeddee, diddiddii jne.. Vaan puheterapia auttaa parhaiten, ja se voi olla myös hauskaa! Mä olen ainakin ymmärtänyt et mitään äRRän kieRRän juttuja siellä ei ole, vaan lapsi saa onnistumisen kokemuksia, ja se ärrä tulee sieltä sitten vähän niinkuin vahingossa =)

      • 81R

        Minulla oli pienenä ongelmia R ja S kirjaimien kanssa. Olin puheopetuksessa ja kyllä siellä solkattiin Ärränkiertoa ja Ässän taskuun laittoa. Pidin opetuksesta niin paljon että rupesin itkemään kun sain kuulla etten pääse sinne enää kun opin ne jo.


      • Tuiskuli82

        Vastavalmistuneena erityisopettajana sanoisin, että älkää opettako D:n kautta. Se ei todellakaan edistä R:n oppimista, vaan pikemminkin sekoittaa lapsen fonologisen tietoisuuden. Tiedän, ttä monet puheterapeutit edelleen opettavat R:ää D:n kautta, mutta nykykäsityksen mukaan se on turhaa ja "väärin"


      • logopedian opiskelija
        Tuiskuli82 kirjoitti:

        Vastavalmistuneena erityisopettajana sanoisin, että älkää opettako D:n kautta. Se ei todellakaan edistä R:n oppimista, vaan pikemminkin sekoittaa lapsen fonologisen tietoisuuden. Tiedän, ttä monet puheterapeutit edelleen opettavat R:ää D:n kautta, mutta nykykäsityksen mukaan se on turhaa ja "väärin"

        Haluaisitko vielä perustella lisää?

        Tarkoituksena siis ei ole sotkea lapsen fonologiaa.

        D:tä ja muita apuäänteitä käytetään täryn etsinnässä. D:hän ääntyy samassa paikassa kuin r. Anteeksi vain, mutta koskaan en ole törmännyt tällaiseen ajatukseen, että d:tä ei saisi käyttää.


      • ........
        Tuiskuli82 kirjoitti:

        Vastavalmistuneena erityisopettajana sanoisin, että älkää opettako D:n kautta. Se ei todellakaan edistä R:n oppimista, vaan pikemminkin sekoittaa lapsen fonologisen tietoisuuden. Tiedän, ttä monet puheterapeutit edelleen opettavat R:ää D:n kautta, mutta nykykäsityksen mukaan se on turhaa ja "väärin"

        Itsehän opin pienenä ärrän vahingossa kun ajatuksissani sanoin dddrrrnnnn dddrrrnnn (kuin auto) - eli tavallaan D:n kautta ? ;)


      • mä mä mä
        81R kirjoitti:

        Minulla oli pienenä ongelmia R ja S kirjaimien kanssa. Olin puheopetuksessa ja kyllä siellä solkattiin Ärränkiertoa ja Ässän taskuun laittoa. Pidin opetuksesta niin paljon että rupesin itkemään kun sain kuulla etten pääse sinne enää kun opin ne jo.

        ei se auta että jankkaa jtn typerää lorua, kun ei osaa sitä ärrää! miten voi lausua tollasta runoa jos se ärrä ei meinaa sieltä löytyä! itse mulla on ärrä vika ja vanhemmat yksikertaisesti oli niin tyhmiä että eivät välittäneet siitä että sanon sen poskessa silleen, ja nyt oon 12w. koulun alettua pääsin johonkin typerään ärrä-kouluun ja se ei auttanut koska ryhmässä oli ainakin 6 oppilasta. nyt olen ihan vakavasti ruvennut ajattelemaan asiaa. etsin juuri tietoa miten sitä voi opetella ja aion huomenna sitä harjoitella jos ei kukaan ole kotona. d kuulemma auttaa. yhdellä keskustelu palstalla jossain luki että 8 vuodesta eteenpäin ärrän opettelu on jo mahdotonta, toivottavasti asia ei näin ole. ja teille vanhemmille joilla on lapsia, sellaisia jolla on ärrä ongelma, lapsia jotka ovat jo yli 8 vuotiaita, sanon että olette sitten olleet todella typeriä kun ette ole laittanut lasta aikaisemmin terapiaan!!! näin sanon minä. ja se että jankkaa lapselle jtn että sano nyt porkkana, porkkana, porkkana, ei tosiaan auta, se vain turhauttaa lasta joka kyllästyy kun ei opi, jos on siis yli 8 w.


      • diddiddii,däddäddää
        Tuiskuli82 kirjoitti:

        Vastavalmistuneena erityisopettajana sanoisin, että älkää opettako D:n kautta. Se ei todellakaan edistä R:n oppimista, vaan pikemminkin sekoittaa lapsen fonologisen tietoisuuden. Tiedän, ttä monet puheterapeutit edelleen opettavat R:ää D:n kautta, mutta nykykäsityksen mukaan se on turhaa ja "väärin"

        Omaa lasta opetettiin juuri D:n kautta, vaikka tiesinkin hyvin, että hän osaa ärrän, ja sanoo vahingossa, mutta kun pitäisi sanoa esim. Koira, niin silloin se ei oikein onnistu. Opetettiin
        Didididididiii, däddädädädädää ja kyllä se osaa sen d:n kautta yms. tehkää vaikkapa kielijumppaa, niin kyllä se kieli joskus osaa mennä oikeille ärrä-paikoille =)


      • JapanilaisenMies
        mä mä mä kirjoitti:

        ei se auta että jankkaa jtn typerää lorua, kun ei osaa sitä ärrää! miten voi lausua tollasta runoa jos se ärrä ei meinaa sieltä löytyä! itse mulla on ärrä vika ja vanhemmat yksikertaisesti oli niin tyhmiä että eivät välittäneet siitä että sanon sen poskessa silleen, ja nyt oon 12w. koulun alettua pääsin johonkin typerään ärrä-kouluun ja se ei auttanut koska ryhmässä oli ainakin 6 oppilasta. nyt olen ihan vakavasti ruvennut ajattelemaan asiaa. etsin juuri tietoa miten sitä voi opetella ja aion huomenna sitä harjoitella jos ei kukaan ole kotona. d kuulemma auttaa. yhdellä keskustelu palstalla jossain luki että 8 vuodesta eteenpäin ärrän opettelu on jo mahdotonta, toivottavasti asia ei näin ole. ja teille vanhemmille joilla on lapsia, sellaisia jolla on ärrä ongelma, lapsia jotka ovat jo yli 8 vuotiaita, sanon että olette sitten olleet todella typeriä kun ette ole laittanut lasta aikaisemmin terapiaan!!! näin sanon minä. ja se että jankkaa lapselle jtn että sano nyt porkkana, porkkana, porkkana, ei tosiaan auta, se vain turhauttaa lasta joka kyllästyy kun ei opi, jos on siis yli 8 w.

        Mielipiteitä maailmaan näyttää riittävän. (^_^) Mutta ei tuo 8-vuotta ole mikään raja.
        Tässä tapauksessa on hyvä muistaa että Itä-Aasian kielissä ei r- ja l-kirjainta eroteta toisistaan. Ja nämä ihmiset oppivat r- ja l-kirjaimen opiskellessaan vieraita kieliä. Ja teitysti me muut sitten toisin päin.


      • TS
        Tuiskuli82 kirjoitti:

        Vastavalmistuneena erityisopettajana sanoisin, että älkää opettako D:n kautta. Se ei todellakaan edistä R:n oppimista, vaan pikemminkin sekoittaa lapsen fonologisen tietoisuuden. Tiedän, ttä monet puheterapeutit edelleen opettavat R:ää D:n kautta, mutta nykykäsityksen mukaan se on turhaa ja "väärin"

        Hei kerropa miillä konstilla ja kielikuvalla saat lapsen tajuamaan että Ärrän paikka löytyy ylähampaiden takaa ikeneltä eli asemapaikka on siinä. Tottahan kyse on koko tapahtumasta, mutta suupohjassa makaileva laiska kieli on saatava ylös ja kieleen tietty tonus. Puheterap. sekä erityisopettaja TS


      • speciallärare
        Tuiskuli82 kirjoitti:

        Vastavalmistuneena erityisopettajana sanoisin, että älkää opettako D:n kautta. Se ei todellakaan edistä R:n oppimista, vaan pikemminkin sekoittaa lapsen fonologisen tietoisuuden. Tiedän, ttä monet puheterapeutit edelleen opettavat R:ää D:n kautta, mutta nykykäsityksen mukaan se on turhaa ja "väärin"

        Anteeksi, että painoin sulle (Tuisku 82) peukkua alaspäin, mutta itse vastavalmistuneena erityisopettajana nimenomaan olen oppinut, että R:n opettelua kannattaa harjoitella D:n kautta.
        On totta, että kaikki ei sitä D:n kautta opi, vaan joillekkin sopii eri metodit. Tämä johtuu siitä, että olemme kaikki erillaisia ja opimme kaikki eri tavalla.
        Joku kyseli jos yli 8-vuotias voi oppia R:n, ja sen oppiminen vanhempana ei ole ollenkaan mahdottomuus. Se on vaikeampaa yli 8 vuotiaana, mutta ei madotonta.
        Olen onnistunut opettamaan 23-vuotiaalle ystävälleni R:n. Harjoiteltiin se esiin monenlaisten tehtävien kautta, joista osa täällä sivulla jo. D-tehtäviä oli paljon.


      • ..............
        ........ kirjoitti:

        Itsehän opin pienenä ärrän vahingossa kun ajatuksissani sanoin dddrrrnnnn dddrrrnnn (kuin auto) - eli tavallaan D:n kautta ? ;)

        Olen 12 ja opin ton sutun kautta vast sen.


      • Nettiterapiaa

      • Anonyymi
        mä mä mä kirjoitti:

        ei se auta että jankkaa jtn typerää lorua, kun ei osaa sitä ärrää! miten voi lausua tollasta runoa jos se ärrä ei meinaa sieltä löytyä! itse mulla on ärrä vika ja vanhemmat yksikertaisesti oli niin tyhmiä että eivät välittäneet siitä että sanon sen poskessa silleen, ja nyt oon 12w. koulun alettua pääsin johonkin typerään ärrä-kouluun ja se ei auttanut koska ryhmässä oli ainakin 6 oppilasta. nyt olen ihan vakavasti ruvennut ajattelemaan asiaa. etsin juuri tietoa miten sitä voi opetella ja aion huomenna sitä harjoitella jos ei kukaan ole kotona. d kuulemma auttaa. yhdellä keskustelu palstalla jossain luki että 8 vuodesta eteenpäin ärrän opettelu on jo mahdotonta, toivottavasti asia ei näin ole. ja teille vanhemmille joilla on lapsia, sellaisia jolla on ärrä ongelma, lapsia jotka ovat jo yli 8 vuotiaita, sanon että olette sitten olleet todella typeriä kun ette ole laittanut lasta aikaisemmin terapiaan!!! näin sanon minä. ja se että jankkaa lapselle jtn että sano nyt porkkana, porkkana, porkkana, ei tosiaan auta, se vain turhauttaa lasta joka kyllästyy kun ei opi, jos on siis yli 8 w.

        Turha on syyllistää kerran minnekkään ei pääse eikä silloista apuopettajaa kiinnostanut silloin se asia kun oli omat, tärkeämmät kiinnostukset etusijalla.


    • "hukkasi"

      ärrän kun etuhampaat lähtivät yhtäaikaa.
      Puheterapeutilla käytiin tasan kerran. Kotona harjoiteltiin hänen antamien ohjeiden mukaan ja kyllähän se ärrä takaisin suuhun löytyi.
      En tiedä onko sama asia kun osaisi ennenpää jo sanoa ärrän.

      Tässä lurittelut, joita käytimme:
      kii-kii-kidkko
      maa-maa-madkka
      paa-paa-padkki
      yms. joissa siis R:n tilalle laitettiin D.

    • tuittuoää

      Eikös tuollaiset R-harjoitukset ole tavallisesti täynnä R-kirjaimia? Lähinnä tulee mieleen "ärrän kierrän ympäri orren" ja "Risto löysi ruplan rahan jyrkän penkereen reunalta".

      Kun yrittää sanoa monimutkaisia lauseita joissa on paljon paljon sitä mitä ei osaa, ei tietenkään suju ensimmäisillä yrityksillä. Tämä lannistaa. Mitäs jos lukisitte ihan tavallisia lastenkirjoja, Puppea, Tammen kultaisia kirjoja, lorukirjoja tai laulaisitte lastenlauluja?

      • kannattaa

        pärisyttää :) prrrr trrr jne.. ja laittaa kieli ensin ihan ylähampaisiin kiinni ja vaihdella huulien asentoa ja kielen paikkaa...


      • Ennen r-vikainen
        kannattaa kirjoitti:

        pärisyttää :) prrrr trrr jne.. ja laittaa kieli ensin ihan ylähampaisiin kiinni ja vaihdella huulien asentoa ja kielen paikkaa...

        Itselläni oli ennen tokaluokkaan asti ärrävika ja sitten pitkään puheterapeutilla käytyä se vain yhtäkkiä tuli. Helpottaa paljon, kun tekee erilaisia dän-dän-den-den -harjoituksia ja puhuu ihan arkena ärrän d:nä. Ärrän hokeminen ei sen sijaan auttanut, koska en ymmärtänyt, että kuinka se kuuluu sanoa.


      • Malik
        Ennen r-vikainen kirjoitti:

        Itselläni oli ennen tokaluokkaan asti ärrävika ja sitten pitkään puheterapeutilla käytyä se vain yhtäkkiä tuli. Helpottaa paljon, kun tekee erilaisia dän-dän-den-den -harjoituksia ja puhuu ihan arkena ärrän d:nä. Ärrän hokeminen ei sen sijaan auttanut, koska en ymmärtänyt, että kuinka se kuuluu sanoa.

        Me saimme 5-vuotialle pojalleni R-harjoituksia neuvolasta mukaan, puheterapeutille ei kuulemma kiire ennen kuin poika on menossa eskariin (eli yli vuoden päästä vasta)
        Nämä R-harjoitukset ovat sekä kielijumppaa (kieltä "treenataan" eri asentoihin ym) sekä D-harjoituksia. Poika on itse todella kiinnostunut tekemään näitä, ja kokee sen hauskaksi. Itse muistuttaa jos joku päivä ei olla muistettu harjoitella.
        Kun taas nämä "perinteiset" (vanhanaikaiset) ärrän-kierrän-orren-ympäri ym jutut (mitä jotkut tuttavat ovat yrittäneet hänellä hoetuttaa) lähinnä vain tuskastuttavat poikaa, hän hermostuu ja on itkun partaalla, koska ei kerta kaikkiaan voi ymmärtää MITEN se ärrä muka sanotaan. Kun taas nämä D-harjoitukset ovat hänestä hauskoja ja hänen itsetuntonsa tämän asian suhteen on selvästi noussut, kun huomaa että hän OSAA, ei olekaan niin vaikeaa =)


      • eriope ja puhter
        Malik kirjoitti:

        Me saimme 5-vuotialle pojalleni R-harjoituksia neuvolasta mukaan, puheterapeutille ei kuulemma kiire ennen kuin poika on menossa eskariin (eli yli vuoden päästä vasta)
        Nämä R-harjoitukset ovat sekä kielijumppaa (kieltä "treenataan" eri asentoihin ym) sekä D-harjoituksia. Poika on itse todella kiinnostunut tekemään näitä, ja kokee sen hauskaksi. Itse muistuttaa jos joku päivä ei olla muistettu harjoitella.
        Kun taas nämä "perinteiset" (vanhanaikaiset) ärrän-kierrän-orren-ympäri ym jutut (mitä jotkut tuttavat ovat yrittäneet hänellä hoetuttaa) lähinnä vain tuskastuttavat poikaa, hän hermostuu ja on itkun partaalla, koska ei kerta kaikkiaan voi ymmärtää MITEN se ärrä muka sanotaan. Kun taas nämä D-harjoitukset ovat hänestä hauskoja ja hänen itsetuntonsa tämän asian suhteen on selvästi noussut, kun huomaa että hän OSAA, ei olekaan niin vaikeaa =)

        vasta valmistunut erityisopettaja kommentoi aiemmin, että "jotkut puheterapeutit vielä käyttää d:tä". ensinnäkin puheterapeutti on puhealan ammattilainen,koulutus fil.maist. ja tietää kyllä mitä r:lle tekee, erityisopettaja sen sijaan ei aina, koska koulutukseen ei välttämättä kuulu puheopintoja kuin minimi. minulla on molemmat koulutukset ja tiedän mistä puhun. D on erinomainen väline R:n löytymiseen ja menetelmän valitsen aina lapsen valmiuksien perusteella, kaikki ei sovi kaikille. kouluissa tulee vastaan valitettavan paljon erityisopetuksessa vuosia käyviä r:n opettelijoita, jotka oikealla ohjauksella oppivat täryn parilla käyntikerralla. Teen töitä molemmissa "ammateissa" ja rooli vaihtuu tilanteen mukaan, mutta kyllä puheterapeutin koulutuksella artikulaatiot paremmin hoituu, ovat oikeastaan sieltä helpoimmasta päästä ja työnä oikein mukavia!


      • pelkkä puheterapeutti
        eriope ja puhter kirjoitti:

        vasta valmistunut erityisopettaja kommentoi aiemmin, että "jotkut puheterapeutit vielä käyttää d:tä". ensinnäkin puheterapeutti on puhealan ammattilainen,koulutus fil.maist. ja tietää kyllä mitä r:lle tekee, erityisopettaja sen sijaan ei aina, koska koulutukseen ei välttämättä kuulu puheopintoja kuin minimi. minulla on molemmat koulutukset ja tiedän mistä puhun. D on erinomainen väline R:n löytymiseen ja menetelmän valitsen aina lapsen valmiuksien perusteella, kaikki ei sovi kaikille. kouluissa tulee vastaan valitettavan paljon erityisopetuksessa vuosia käyviä r:n opettelijoita, jotka oikealla ohjauksella oppivat täryn parilla käyntikerralla. Teen töitä molemmissa "ammateissa" ja rooli vaihtuu tilanteen mukaan, mutta kyllä puheterapeutin koulutuksella artikulaatiot paremmin hoituu, ovat oikeastaan sieltä helpoimmasta päästä ja työnä oikein mukavia!

        Aiemmin viestiketjussa haitallisena mainittu D:n kautta R:n opettaminen sen tähden, että tämä sotkisi fonologisen tietoisuuden kehittymisen on hätävarjelun liioittelua. Päin vastoin, käytännössä äänneharjoitukset useimmiten juuri harjoittavat ja tukevat fonologista kehitystä.
        Oleellista on, että lapselle annetaan yksilöllisesti laaditut harjoitteet, jotka perustuvat lapsen tutkimiseen ja siitä saatuun tulokseen. Ei siis voida suoralta kädeltä sanoa tietyn tyyppisten harjoitteiden olevan haitallisia tai ei.
        Aivan pienen lapsen "ärrävikaan" puuttuminen on harvoin perusteltua ja vaatii puheterapeutin tilannearvion. Neuvolaikäisten, siis myös esikouluikäisten puheen tutkiminen ja harjoitushoidon tarpeen ja laadun määrittely on puheterapeutin työtä. Jos lapsi on jo kouluikäinen hän voi saada ärräopetusta erityisopettajalta. Hoitipa lasta puheterapeutti tai puheenopettaja, tarvitaan aina lapsen huolellinen tutkiminen ja sen perusteella valitut harjoitteet (D:llä tai ilman) Hyvä lopputulos, esimerkiksi ärrän täry, syntyy puheterapeutin/puheenopettajan, vanhemman ja lapsen onnistuneella yhteistyöllä.


    • Nojee

      Ite käyn jo kuudetta luokkaa ja vieläkin on r-vika. Osaan sanoo ärrän oikein, mutta en osaa sovittaa sitä lauseisiin. Ja sen edessä tulee aina n-kirjain... -____-

      • hihhei4

        Itse olen pian 16-vuotias ja todella kyllästynyt omaan ärrävikaani. Olisi kiva tietää, että onko tässä iässä vielä mahdollista poistaa tuota ärrävikaa vai onko se oikeasti 8 ikävuoden jälkeen mahdotonta. Jotkut ovat ehdottaneet minulle noita harjoituksia, missä sijoitetaan sanassa r:n paikalle d ja tämän kautta oppisi sanomaan oikean ärrän. Joku voisi siis ystävällisesti selventää onko d harjoituksista yhtään mitään apua vai tuhlaanko minä vain aikaani harjotteluihin.


      • pute
        hihhei4 kirjoitti:

        Itse olen pian 16-vuotias ja todella kyllästynyt omaan ärrävikaani. Olisi kiva tietää, että onko tässä iässä vielä mahdollista poistaa tuota ärrävikaa vai onko se oikeasti 8 ikävuoden jälkeen mahdotonta. Jotkut ovat ehdottaneet minulle noita harjoituksia, missä sijoitetaan sanassa r:n paikalle d ja tämän kautta oppisi sanomaan oikean ärrän. Joku voisi siis ystävällisesti selventää onko d harjoituksista yhtään mitään apua vai tuhlaanko minä vain aikaani harjotteluihin.

        R:n voi harjoittelun avulla oppia vielä aikuisiälläkin. Ystäväni oli 23-vuotias, kun hän ryhtyi harjoittelemaan R:ää ja sinnikkään harjoittelun avulla oppi äänteen. Aikuisena uuden äänteen oppiminen ja vakiinnuttaminen puheeseen saattaa kestää pitemmän ajan kuin lapsena. Mikäli haluat kokeilla R:n harjoittelua, ota yhteyttä lähialueesi terveyskeskuksen puheterapeuttiin. Puheterapeutti arvioi tilanteesi yksilöllisesti.


    • asdfghjklölkjuhygfghjk,

      OPIN ÄRRÄN –ohjelma (10 harjoitusta)

      Puheopetuksen materiaali KOTIHARJOITTELUUN, tukemaan
      ohjattua puheopetusta. Tämän materiaalin rinnalla kannattaa
      käyttää kaikkea sitä materiaalia joka on kertynyt mahdollisilla
      puheterapeutin käynneillä sekä erityislopettajan antamalla
      puheopetuksen materiaalilla.
      Tätä materiaalia voi käyttää myös laaja-alainen erityisopettaja
      työrunkonaan antaessaan periodimaisen puheopetusjakson
      koulussa.
      Tsemppiä ja intoa harjoitteluun koko perheelle !
      Ohjeet:
      - Ohjelmassa on kymmenen harjoituskertaa. Ohjelman tekeminen kestää
      10 viikkoa, yksi harjoitus viikossa, toistoja voi ottaa päivittäin.
      Harjoitukset on numeroitu.
      - Kannattaa harjoitella joka päivä n. 10 min, vaikka harjoitukset
      tuntuisivat helpoilta tai tylsiltä. Joka päivä viikon ajan on siis aina sama
      läksy.
      - /r/ :n oppiminen perustuu siihen, että kieli muuttaa uuteen paikkaan.
      Kieli ei muuta minnekään, ellei sitä ”viedä” uuteen paikkaan riittävän
      tiuhaan.
      - Kun olet esim. viikolla 6, käytä kaikkia harjoitteita 1-6 välillä.
      - Musiikki; rummut, piano tai xylofoni, rytmisoittimet ovat hyviä apuja.
      - säkkituoli, patja antavat mahdollisuuden rentouttaa kaulan aluetta ja
      avata äänteissä tarvittavia kehonosia.
      - Liikuntasalin käyttö
      - Laulaminen ja riimittely antavat luonnikasta potkua harjoitteluun.
      - Yksilöharjoittelun lisäksi parin tai ryhmän kanssa pelaaminen ja
      leikkiminen auttavat äänteen tuomista puheen arkeen.
      Miten R muodostetaan?
      Kieli on ylhäällä keskihammasvallilla, täry tuntuu ja näkyy kielen
      kärjessä.
      Sano D. Tunnetko missä kielesi on? Nyt se on oikeassa paikassa!
      /r/äänteen kehittely osatoimintojen kautta
      Ohjelman tekemisessä käytetty teosta Leena Holopainen: Lokopedian
      perustiedot/ Artikulaation ja fonologian häiriöt. Jyväskylän Yliopisto.
      Harjoitellaan D-äänteen kautta, sillä D ääntyy samassa paikassa kuin /r/.

      Harjoitus 1.
      - Selvitä lapselle ero oikean ja virheellisen äänteen välillä. Usein
      virheellinen /r/ ääntyy poskessa tai kurkussa.
      - Lapsi tutkii peilin avulla äännettä ja opettelee tuntemaan sormellaan
      paikan, missä /r/ harjoiteltaessa tuntuu. Aikuinen näyttää oikean mallin.
      - Kielen liikkuvuutta harjoitellaan päristyksin ja esimerkiksi tekemällä
      kielestä ”rulla”. Kielijumppaliikkeitä keksitään yhdessä lapsen kanssa.
      - Kuvat kielijumpasta hyviä… robert-R ohjelmassa esim.

      Harjoitus 2.
      - Palauta lapsen mieleen kielen oikea paikka hammasvallilla (peili).
      Harjoituksen voi tehdä selin makuulla käsipeilin avulla. Makuuasento
      rentouttaa ja kielen kärki liikkuu jouhevammin.
      - Opetellaan riittävän ilmavirran avulla kielen hyppelyä ilmavirrassa. Ei
      pyritä vielä täryyn.
      - Lapsi sanoo D-äännettä ja D-alkuisia tavuja, aikuinen antaa mallia ennen
      lapsen ääntämystä ja vauhdittaa harjoitusta
      D-D-D-D-D-D-D-D
      DEN-DEN-DEN
      DON-DON-DON-DON
      DAN-DAN-DAN-DAN
      DIN-DIN-DIN-DIN-DIN…jne
      - Ääntämisen tulee olla melko nopeaa ja terävää.
      - Kun lapsi tekee D-harjoituksia, hänen kielensä on /r/ äänteen paikalla.

      Harjoitus 3.
      - Täryn harjoitteleminen.(Lapsi on makuullaan)
      - DEN-DEN yhdistelmä pyritään muuttamaan DRN-DRN-yhdistelmäksi
      ilmavirtaa ja painetta lisäämällä.
      DEN-DEN-DEN-DRNN
      DEN-DEN-DEN-DRNN
      Kun kieli on rento, lapsi osaa hyppyyttää kieltään ilmavirrassa D:n (/r/
      paikalla) , ja syntyy täry D:n avulla auton päristystä matkien.
      - Täry kestää aluksi vain hetken. Yritetään saada se aikaan yhä uudelleen.
      - Jos täry ei synny kielen hyppelyn avulla, harjoitellaan täryttömän
      pikku/r/äänteen avulla uusi artikulaatiopaikka tavuissa ja sanoissa.
      Voimaa lisäämällä ja asennonmuutoksilla pyritään tärylliseen
      /r/äänteeseen.

      Harjoitus 4.
      - Täryn pitkittäminen (laulun sävelen avulla, esim. koska meitä käsketään
      tai Jaakko kulta)
      DRN-DRN-DRN- DROO
      DRN-DRN-DRN-DRAA
      DRN-DRN-DRN-DRUU
      DRN-DRN-DRN-DREE
      DROOO-DROOO-DROO-DROO-DROO DROO… rallatellaan DRyhdistelmillä
      tuttuja lastenlauluja.

      Harjoitus 5.
      - Harjoitellaan DR tavun alussa, keskellä ja lopussa.
      draa-dree-drii-droo-druu-dryy-drää-dröö
      adrea-edrea-idria-odro-udru-ydry-ädrä-ödrö
      adr-edr-idr-odr-udr-ydr-ädr-ödr
      - Jos lapsi ei osaa lukea, aikuinen lukee tavut ja lapsi toistaa. Aikuisen
      malli tärkeää muutenkin. Antaa puhtia lapsen harjoittelulle.
      - Toinen mahdollisuus on etsiä kirjoista /r/-sanoja ja sanoa DR /r/:n
      paikalle.
      - D-pelit puhevihosta
      Harjoitus 6.
      - Harjoitellaan konsonanttiyhdistelmiä. Puhutaan siis D-kieltä…
      vidrta-podrtti-sitdruuna-vadrpaat-seepdra-kidrkko-kdruunuhedrne-
      käädrme-kodrva-kidrja-madrsu-pedrhonen-padruunakadrpalo-
      näpdrätä-vadrkaat-okdra-kedrni-kadrmi-todrvi-madrjavadrsa-
      vadrhain

      Harjoitus 7. - DR/R Harjoitellaan niin, että korvataan DR /r/äänteellä.
      dreija-reija
      draila-raila
      droosa-roosa
      druusu-ruusu
      madrtti-martti
      vedri-veri
      kodri-kori
      kudrki-kurki
      hadrri-harri
      hudrraa-hurraa
      tatadr-tatar
      draha-raha
      drapa-rapa
      drappu-rappu
      kaidraa-kairaa
      drima-rima
      draimo-raimo
      kudra-kura
      sadri-sari
      kadrtta-kartta
      drako-rako
      drukka-rukka
      mudru-muru
      draja-raja
      drotta-rotta
      kaidra-kaira
      sadra-sara
      ködröttää- köröttää
      driitti-riitti
      dranne-ranne
      saadra-saara
      drätti-rätti
      adrpa-arpa
      vidrkata-virkata tödrö-törö
      drahka-rahka drapsis – rapsis

      Harjoitus 8: Yleistäminen sanatasolla.
      - Siirretään opittu äänne tavuihin ja sanoihin.
      - Vaihdellaan äänteen asemaa sanassa ja laitetaan äänne yhteen
      mahdollisimman erilaisten muiden äänteiden kanssa.
      - Autetaan /r/ äännettä yleistymään lapsen puheeseen.
      porkkana, kirkas, kurki, arkku, pyrkiä, harkita /rk/
      mikro, makrilli, lakritsi, okra, makro, sakramentti /kr/
      kortti, virta, siirtyä, tarttua, piirtää, Arto /rt/
      metri, sitruuna, litra, katrilli, Imatra, kutri /tr/
      korppi, kirpeä, norppa, arpi, varpaat, Virpi /rp/
      seepra, paprika, aprilli, tupruta, kipristyä, kupru /pr/
      kirja, järjestää, hurja, varjo, torjua, marja /rj/
      sormi, nurmi, varmuus, paarma, kerma, käärme /rm/
      herne, hirnua, saarna, Aarne, kaarna, torni /rn/
      korva, hirvi, terveys, orvokki, järvi harvoin /rv/
      karhu, murhe, tarha, virhe, turha, varhain /rh/
      vihreä, ohra, tahra, kehrä, uhrata, tuhria /hr/
      Kirsi, morsian, persikka, torstai, harso, sorsa /rs/

      Harjoitus 9.
      - Sanojen välisiä /r/ yhteyksiä.
      Tatar kasvaa. Kuningatar katsoo ylös.
      Aslak rasvaa. Iisak rakensi kirkon.
      Tanssijatar tanssii. Sulotar taikoi kauneutta.
      Autot roiskuttavat vettä. Kissat raapivat.
      Tien penger pettää. Rainer pelaa palloa.
      Stop radan edessä! Trip raikastaa suun.
      Tanner jyrisee. Haltijatar järjestää kaiken.
      Tähdetär mursi taian. Iivar matkustaa.
      Suometar nostetaan telakalle. Tytär niiaa nätisti.
      Samin raha katosi. Tytön ruusu kuihtui.
      Amur virtaa. Zetor vetää peräkärryä.
      Laulajatar harjoittelee ahkerasti. Valotar heilauttaa taikasauvaa.
      Van Gogh rakasti värejä. Nalle Puh rakentaa.
      Wagner sävelsi lauluja. Manner saastuu.
      Kaunis ruusu kukkii kukkapenkissä. Rikas Roope laskee rahoja.

      Harjoitus 10.
      - Lopuksi siirretään äänne lauseisiin lorujen, laulujen ja keskustelun
      avulla.
      - Luetetaan lapsella tekstiä opittua äännettä käyttäen, jos lapsi osaa
      lukea.
      Ristiin, rastiin, ristiin rastiin
      rohkea ritari ratsastaa,
      kauniin prinsessan pelastaa,
      ruman ryövärin luolasta.
      Kaivuri kaivaa krompsuttaa,
      turve pellolla tupruaa.
      Kaivurin kauha kiepsahtaa,
      turve kärryille putoaa.
      Traktori viljaa kuljettaa,
      Tero traktoria ohjaa.
      Pellolla puimuri huristaa,
      viljat laariin ajaa.

      Materiaalista lisätietoja antaa:
      Mari Haapanen
      Erityisopetuksen koordinaattori
      KELPO koordinaattori
      puh. 02 7784009
      gsm 044 778 4009
      e-mail [email protected]

      • vielä yksi pute

        Parikymmentä vuotta terveyskeskustyötä ja jokunen ärräkin on tullut väännettyä. Eli siltä pohjalta muutamia ajatuksia, lähinnä alkuvaiheen harjoittelusta ja D:n kautta täryn hakemisesta:

        1. ÄLÄ KOSKAAN MILLOINKAAN oleta, että lapsen D on automaattisesti ärrän harjoitteluun sopiva, jos se kuulostaa oikealta. Se saattaa kuulostaa ihan oikealta ja toimia puheessakin ihan hyvin, mutta ääntyä silti esim. kieli kiinni hampaissa. Tai kieli on hammasvallilla oikein, MUTTA kielestä hammasvallia ei kosketakaan ihan kärki, vaan enemmänkin kielen kärjen takana oleva lapaosa. R:ssä kuuluu täristä kielen kärki/etureuna etuylähammasvallin keskellä, eli jos nämä asiat eivät D:ssä toteudu, niin miten se täry sitten voisi just sille kohtaa ilmaantua? Tässä tarvitaan peiliä, taskulamppua ja suuhun katsomista (sekä lapsen että aikuisen), mutta kun siitä tehdään leikkiä ja etsitään vaikka "turbo-D-tä", joka auttaa R:ää löytämään omaan kotiin, niin siitäkin päästään eteenpäin.

        2. R:n täry on kielen kärjen toimintaa, siksi sitä tavoiteltaessa myös D:n täytyy tulla vain kielen tekemänä. Ole siis tarkkana, että leuan ja kielen liikkeet ovat niin paljon eriytyneet, että tavutoistoharjoitusten (esim. den-den-den...) D:t tulevat ihan oikeasti kielen tekeminä. Eikä siis niin, että kieli on asemissa kärki ylöspäin ja leuka liikuttaa sitä ylös-alas. Tässä D:ssä kieli voi tulla ihan oikeaan paikkaan ja D hyvän kuuloisena, se on tietysti hyvä asia. Huonoa taas on, että näin tehden itse asiassa leuka tekee kaiken "työn" ja kieli jää käytännössä vaille harjoitusta.

        3. Ylempänä mainitaan, että harjoitustavujen tulee olla nopeita ja melko teräviä. Kyllä näin, mutta vasta sitten, kun kohdat 1 ja 2 toimivat, eli D on oikein ja kieli liikkuu itsenäisesti leuan ollessa melko lailla "lomalla". Vauhtia saa aina lisää, mutta vauhti tuo erittäin harvoin (jos koskaan) tarkkaa tekemistä mukanaan. Päinvastoin.

        4. Kun täryä sitten alkaa tulla D-harjoituksissa vahingossa, jatka silti vielä den-den -juttuja, kunnes "täryvahinko" tulee melkein joka den-tavulle tai lapsi alkaa tuottaa drndrn-juttuja itsenäisesti. Tämä siksi, että monet lapset jännittyvät nähdessään R-kirjaimen tai kuullessaan aikuisen mallissa täryn. Siihen liittyy niin paljon toiveita ja vähän pelkoakin, että oppiiko sitä... Kun annetaan täryn tulla riittävän pitkään ns. vahingossa ja iloitaan niistä, kielen lihakset pysyvät rennompina ja täryä tulee itse asiassa enemmän. Lapsi ei myöskään tällöin koe harjoitusta liian vaativaksi. Ja kun sitten vasta vähän varmemman täryn kanssa siirrytään sanoihin, niin nekin yleensä tulevat sitten vähän joustavammin. Tämä johtuu ihan yksinkertaisesti paremmasta "perustekniikan" hallinnasta, eli jokainen täry lisää kielen uuden liikkeen hallintaa. After all, lihastyötähän tämäkin on...

        5. Täry alkaa usein olla lähellä, kun kielen kärki D-harjoituksissa näyttää lätyn reunalta. Ei pitsireunaisen lätyn (tai letun, riippuu murrealueesta;)), vaan sellainen vähän paksumpi. En ala kuvata enempää, mutta tiedät kun näet.

        Johan tätä juttua tulikin. Mutta kokemus on opettanut, että tärkeää on sekä MITÄ tehdään missäkin vaiheessa että MITEN tehdään. Jälkimmäinen säästää paljolta turhalta hokemiselta, suoraan sanottuna. Moni tarvitsee silti paljon säännöllistä toistoa, tämä liittyy edelleen tuohon uuden lihasliikkeen oppimiseen. On yksilöllistä, kuinka paljon toistoa tarvitaan, se riippuu kielen motoriikasta jne. Näillä periaatteilla voit itse soveltaa esim. tuolla aiemmassa viestissä olevia harjoituksia lapsen ikään ja mielenkiinnon kohteisiin sopiviksi.


      • vielä yksi pute jatk
        vielä yksi pute kirjoitti:

        Parikymmentä vuotta terveyskeskustyötä ja jokunen ärräkin on tullut väännettyä. Eli siltä pohjalta muutamia ajatuksia, lähinnä alkuvaiheen harjoittelusta ja D:n kautta täryn hakemisesta:

        1. ÄLÄ KOSKAAN MILLOINKAAN oleta, että lapsen D on automaattisesti ärrän harjoitteluun sopiva, jos se kuulostaa oikealta. Se saattaa kuulostaa ihan oikealta ja toimia puheessakin ihan hyvin, mutta ääntyä silti esim. kieli kiinni hampaissa. Tai kieli on hammasvallilla oikein, MUTTA kielestä hammasvallia ei kosketakaan ihan kärki, vaan enemmänkin kielen kärjen takana oleva lapaosa. R:ssä kuuluu täristä kielen kärki/etureuna etuylähammasvallin keskellä, eli jos nämä asiat eivät D:ssä toteudu, niin miten se täry sitten voisi just sille kohtaa ilmaantua? Tässä tarvitaan peiliä, taskulamppua ja suuhun katsomista (sekä lapsen että aikuisen), mutta kun siitä tehdään leikkiä ja etsitään vaikka "turbo-D-tä", joka auttaa R:ää löytämään omaan kotiin, niin siitäkin päästään eteenpäin.

        2. R:n täry on kielen kärjen toimintaa, siksi sitä tavoiteltaessa myös D:n täytyy tulla vain kielen tekemänä. Ole siis tarkkana, että leuan ja kielen liikkeet ovat niin paljon eriytyneet, että tavutoistoharjoitusten (esim. den-den-den...) D:t tulevat ihan oikeasti kielen tekeminä. Eikä siis niin, että kieli on asemissa kärki ylöspäin ja leuka liikuttaa sitä ylös-alas. Tässä D:ssä kieli voi tulla ihan oikeaan paikkaan ja D hyvän kuuloisena, se on tietysti hyvä asia. Huonoa taas on, että näin tehden itse asiassa leuka tekee kaiken "työn" ja kieli jää käytännössä vaille harjoitusta.

        3. Ylempänä mainitaan, että harjoitustavujen tulee olla nopeita ja melko teräviä. Kyllä näin, mutta vasta sitten, kun kohdat 1 ja 2 toimivat, eli D on oikein ja kieli liikkuu itsenäisesti leuan ollessa melko lailla "lomalla". Vauhtia saa aina lisää, mutta vauhti tuo erittäin harvoin (jos koskaan) tarkkaa tekemistä mukanaan. Päinvastoin.

        4. Kun täryä sitten alkaa tulla D-harjoituksissa vahingossa, jatka silti vielä den-den -juttuja, kunnes "täryvahinko" tulee melkein joka den-tavulle tai lapsi alkaa tuottaa drndrn-juttuja itsenäisesti. Tämä siksi, että monet lapset jännittyvät nähdessään R-kirjaimen tai kuullessaan aikuisen mallissa täryn. Siihen liittyy niin paljon toiveita ja vähän pelkoakin, että oppiiko sitä... Kun annetaan täryn tulla riittävän pitkään ns. vahingossa ja iloitaan niistä, kielen lihakset pysyvät rennompina ja täryä tulee itse asiassa enemmän. Lapsi ei myöskään tällöin koe harjoitusta liian vaativaksi. Ja kun sitten vasta vähän varmemman täryn kanssa siirrytään sanoihin, niin nekin yleensä tulevat sitten vähän joustavammin. Tämä johtuu ihan yksinkertaisesti paremmasta "perustekniikan" hallinnasta, eli jokainen täry lisää kielen uuden liikkeen hallintaa. After all, lihastyötähän tämäkin on...

        5. Täry alkaa usein olla lähellä, kun kielen kärki D-harjoituksissa näyttää lätyn reunalta. Ei pitsireunaisen lätyn (tai letun, riippuu murrealueesta;)), vaan sellainen vähän paksumpi. En ala kuvata enempää, mutta tiedät kun näet.

        Johan tätä juttua tulikin. Mutta kokemus on opettanut, että tärkeää on sekä MITÄ tehdään missäkin vaiheessa että MITEN tehdään. Jälkimmäinen säästää paljolta turhalta hokemiselta, suoraan sanottuna. Moni tarvitsee silti paljon säännöllistä toistoa, tämä liittyy edelleen tuohon uuden lihasliikkeen oppimiseen. On yksilöllistä, kuinka paljon toistoa tarvitaan, se riippuu kielen motoriikasta jne. Näillä periaatteilla voit itse soveltaa esim. tuolla aiemmassa viestissä olevia harjoituksia lapsen ikään ja mielenkiinnon kohteisiin sopiviksi.

        vähän jatkoa...

        Luin uudestaan tuossa yläpuolella olevaa tekstiä. Makuulla tai säkkituolilla lötköttäen voi kokeilla harjoitella, jos siihen on mahdollisuus. Jos tarvitaan peiliä, niin käytä käsipeiliä. Tärkeää on rento leuka (vrt. ed. viestissäni kohta 2).

        Toimin alle kouluikäisten parissa, ja äärimmäisen harvoin olen saanut onnistumaan aikaisemman viestittäjän harjoituksen den-den-den-drn, siis tietoisesti prässäämällä ekat täryt suoraan tuosta den-putkesta. mahdollisesti toimii koululaisilla, jotka jo tietoisesti osaavat hallita kielen liikkeet paremmin, en tiedä? Oma kokemus on, että suurin osa lapsista menee ensinnäkin ihan kipsiin, jos yhtäkkiä pitäisi täry tekaista. Tämäntyyppisiin harjoituksiin olen siis siirtynyt vasta sitten, kun den-harjoitukset tuottavat jo runsaasti "vahinkotäryjä", kuten aiemmin kerroin. Alle kouluikäisellä tuollainen täryn "puristaminen" voi myös aiheuttaa virhetäryn, kun lapsi tekee sen täryn mistä se sattuu tulemaan. Jos kielen kärjen motoriikka ei vielä ole riittävän hyvä (eli yleensä sitä D:tä ei silloin ole vielä tehty tarpeeksi), niin se täry tulee ihan sieltä mistä kieli alkaa helpoiten täristä. Säkällä voi mennä oikein, mutta ei välttämättä. Siksi mieluummin odotan motoriikan tuloa valmiiksi. Etenemällä kuvaamallani tavalla voin myös jatkuvasti tuottaa helpommin onnistumisen kokemuksia lapselle, mikä motivoi harjoittelua. Mutta tämä on tavallaan myös "käsityötä", harjoituksia ohjaavan puheterapeutin tai erityisopettajan omat, hyviksi koetut konstit voivat olla toisistaan poikkeavia. Pääasia, että motivaatio sälyy ja R löytyy.


      • -
        vielä yksi pute jatk kirjoitti:

        vähän jatkoa...

        Luin uudestaan tuossa yläpuolella olevaa tekstiä. Makuulla tai säkkituolilla lötköttäen voi kokeilla harjoitella, jos siihen on mahdollisuus. Jos tarvitaan peiliä, niin käytä käsipeiliä. Tärkeää on rento leuka (vrt. ed. viestissäni kohta 2).

        Toimin alle kouluikäisten parissa, ja äärimmäisen harvoin olen saanut onnistumaan aikaisemman viestittäjän harjoituksen den-den-den-drn, siis tietoisesti prässäämällä ekat täryt suoraan tuosta den-putkesta. mahdollisesti toimii koululaisilla, jotka jo tietoisesti osaavat hallita kielen liikkeet paremmin, en tiedä? Oma kokemus on, että suurin osa lapsista menee ensinnäkin ihan kipsiin, jos yhtäkkiä pitäisi täry tekaista. Tämäntyyppisiin harjoituksiin olen siis siirtynyt vasta sitten, kun den-harjoitukset tuottavat jo runsaasti "vahinkotäryjä", kuten aiemmin kerroin. Alle kouluikäisellä tuollainen täryn "puristaminen" voi myös aiheuttaa virhetäryn, kun lapsi tekee sen täryn mistä se sattuu tulemaan. Jos kielen kärjen motoriikka ei vielä ole riittävän hyvä (eli yleensä sitä D:tä ei silloin ole vielä tehty tarpeeksi), niin se täry tulee ihan sieltä mistä kieli alkaa helpoiten täristä. Säkällä voi mennä oikein, mutta ei välttämättä. Siksi mieluummin odotan motoriikan tuloa valmiiksi. Etenemällä kuvaamallani tavalla voin myös jatkuvasti tuottaa helpommin onnistumisen kokemuksia lapselle, mikä motivoi harjoittelua. Mutta tämä on tavallaan myös "käsityötä", harjoituksia ohjaavan puheterapeutin tai erityisopettajan omat, hyviksi koetut konstit voivat olla toisistaan poikkeavia. Pääasia, että motivaatio sälyy ja R löytyy.

        Osaan jo sanoa jotenkuten ärrän, mutta tuntuu, että siinä on mukana vähän D :tä. Kyllä se selvästi tärisee ja osaan käyttää jo sanoissa sitä, muttei minusta kuulosta tavalliselta ärrältä. Korjautuuko tämä harjoittelun myötä?


      • --
        - kirjoitti:

        Osaan jo sanoa jotenkuten ärrän, mutta tuntuu, että siinä on mukana vähän D :tä. Kyllä se selvästi tärisee ja osaan käyttää jo sanoissa sitä, muttei minusta kuulosta tavalliselta ärrältä. Korjautuuko tämä harjoittelun myötä?

        Varmaan kielen muoto jo vaikuttaa paljon ärrän opetteluun? Itse omaan hyvin lyhyen, mutta leveän kielen ja kärkeä siinä ei oiken erotu, joten yllätys poden myös ärrä-vikaa. Kohta on 18 wee lasissa ja sukunimessä on kaksi ärrää peräkkäin.. voiko kamalampaa tilannetta olla kun ei voi sanoa omaa sukuniemään esiteltäessä selvästi? Ei se ärrä-vika minua varsinaisesti haittaa, mutta tuon nimen kanssa hävettää aivan kamalasti. Eli kaikesta jaarittelusta viis, VOIKO ärrän oppia vaikka olisi minkälainen kieli vain?


      • jasmin ...... mm

        moi ... pysyisikö tuon materiaalin saada sähköpostiin :). terv. Jasmin

        [email protected]


    • dun-dun-duusu

      Kirjoitapa googleen hakusanaksi Puheopen peili, niin löydät kuvitetut kielijumppa- ja r-harjoitukset. Kunhan r-äänteen paikka hammasvallilla on löytynyt, d-äänteen avulla voi hyvin harjoitella (onhan se kielenkärkiäänne), vauhdinoton avulla.. podp-podo-podn.. Kun lapsi osaa d-äänteen ja kuulee missä sanoissa on R ja missä ei, pikku-r olisi seuraava opittava asia. Eli mehiläisen surina, pikkusormi kielen alle avuksi, tai vaikka jäätelötikku. Se jäätelö motivoi sitten tietysti r-harjoitteluun.. Harjoitukset ensin äänne- sitten tavu- sitten sanatasolla. Leikin varjolla, noppapelien siirroissa, "eläinten puheena" jne. O-äänteen yhteydessä D muuntuu helponlaisesti vahingossa pikku-r:ksi tai r-äänteeksi, esim. podo-podo-podttti, podn-podn-dn-dn-dZZ (pikku-r). Tsemppiä! Tottakai puheterapeutin ohjaus tässä on tärkeää, ai että kun "ärräkouluja" järjestettäisiin alle kouluikäisille useammalla paikkakunnalla..Puheterapeuttejakaan ei maanlaajuisesti ole todellakaan riittävästi.

    • dun-dun-duusu

      lisäisin vielä, että tremulaattori (ÄRRÄKONE) on kätevä apu, kun lapsi osaa jo pikku-ärrän! Sen voi tehdä itsekin sänköhammasharjan päähän taipuisasta "johdosta", tärisemään kielen alle ja näin varsinkin kouluikäinen lapsi tajuaa viimeistään missä ärrän paikka on, erityisesti jos se on pitkään ollut uvulaarinen!

      • Eläkelpute

        Oppilainani on ollut ihmisiä vauvasta vaariin, joten koskaan ei ole liian myöhäistä opetella puheen tai yksittäisen äännevirheen korjaamista. Minusta peili on ykkösasia. Juuri sen avulla tehdään oppilaan kanssa alkututkimus niin, että molemmat sekä opettaja että oppilas näkevät ja ymmärtävät, mistä on kyse. Toiseksi pidän tärkeinä kaikkia kielen funktioita, varsinkin alussa, ja sitä, että suu on auki ja ja kaula oikeassa asennossa niitä suoritettaessa. Funktiot ovat kielen ja suualueen voimistelua ja lapsia varten niillä onh hauskat kuvaavat nimetkin. Näitä liikkeitä olen teettänyt joka harjoituskerran alussa sekä kotiläksynä. Ne luovat perustan koko muulle harjoittelulle. Kyllähän D on hyvä r:n paikantamisessa, mutta kaikki eivät osaa tuottaa sitäkään l. sekin on ensin opeteltava. Joku saattaa tuottaa engl.pehmeän r:n, mutta d:tä ei löydy. Minä en ole luottanut summittaiseen harjoitusten tekoon, vaan henkilökohtaiseen järjestykseen. Valmiudet pitää olla ensin olemassa ennen kuin siirrytään asteelta toiselle, jos liian aikaisin ryhtyy harjoituksiin, voi mennä metsään tai tulosta ei synny. Tyttäreni sai koulussa puheterapiaa laiteisen r:n takia, mutta ei oppinut. Aloin itse kouluttamaan häntä 16v:na ja hän oppi n.4:ssä kk:ssa. Sanotaan, että oma äiti ei voi kouluttaa omaa lastaan asenteen vuoksi, mutta uskon, että tulos syntyy paremminkin menetelmistä, Jokainen on yksilö ja jokaisella myös yksilöllinen kieli ja muut ääntöelimet, joten jokaisen puheterapia on myös siksi yksilöllistä.


    • Loru autto

      Itse opin ärään lorun kautta. eli Ärrän kierän orren ympäri ja ässän pistän taskuun. Tyttärelläni oli kans ärrä hukassa ja tämä loru auttoi.

    • Zer0

      Päätän nyt kertoa tarinani ärräviasta ja tämänhetkisestä prosessista - joka hyvin todennäköisesti auttaa tuloksekkaasti ärrän oppimiseen. Lähteinä olen käyttänyt kaikkia internetistä löytyneitä ohjeita, joita olen yhdistellyt ja soveltanut erilaisin tavoin. Olen siis 19-vuotias, Etelä-Suomalainen tyyppi, joka sai tarpeekseen puheviasta - kenties elämänsä pahimmasta rasitteesta, itsetunnon lyttääjästä, käsittämättömän raskaasta taakasta, mutta kuitenkin niin pienestä asiasta: yhdestä kirjaimesta. Olen tullut tässä vaiheessa elämää siihen tulokseen, että enää tuo rasittava kirjain ei syö itsetuntoani eikä tulevaisuuden suunnitelmiani tai elämänlaatuani tippaakaan.

      1. Motivaatio & Aika
      - Varaa paljon aikaa ärrän oppimiseen - se ei tapahdu viikossa tai kahdessa eikä ehkä edes kuukaudessa. Varaa myös aikaa harjoittelun kestoihin, noin tunti tai kaksi, mielellään useampikin tunti päivässä. Ja ole motivoitunut. Päätä, että haluat oppia sanomaan ärrän oikein ja käyttämään sitä puheessa.

      2. Laadi itsellesi omakohtainen suunnitelma
      - Tee itsellesi suunnitelma kuinka lähdet ärrää harjoittelemaan. Arvioi oman ärräsi sujuvuus ja jos ärrä tuntuu olevan hyvin kaukana oikeasta ärrästä, niin aloita helpoimmin sujuvista sanoista ja siirry sitten vaikeampiin sanoihin.

      3. Löydä ärrän täry
      - Ärrä ääntyy samoin kuten d-äänne. Mene sängylle makaamaan rennosti seljälleen ja yritä hokea esim. T-H-D tai dendenden mahdollisimman nopeasti, tee toistoja esim. kymmenen minuutin sarjoissa välillä leväten. Yritä löytää ärrän täry vähitellen käyttäen dt-äännettä ärrän tilalla, esimerkiksi portti-sanassa. Hoe podttia niin kauan, että ärrä alkaa vähitellen korvaantua dt-äänteen tilalle. Jatka toistoja edelleen kymmenen minuutin jaksoissa. Ei haittaa vaikka ärrä ei luonnistuisi sanojen sisällä tai alussa. Opettele paljon täryn rentoa muodostamista - tehtävänäsi on opettaa ja iskostaa hermoradoille ja kielellesi uusi paikka ja äänne.

      4. Lue ääneen
      - Henkilökohtaisesti luin lukion ruotsin kirjojen kappaleita päivittäin useamman tunnin - ruotsin kieli on hyvin ärräpainotteista. Lue kirjoja ääneen seljälläsi maaten, jotta kaulasi ja tärysi pysyy rentona, voit kokeilla välillä istuenkin. Myös suomenkielisiä tekstejä kannattaa lukea ja PALJON, mieluiten jopa muutama tuntia päivässä, jotta kieli ja hermoradat oppivat löytämään täryn selkäytimestä täysin automaattisesti. Kyseessähän on siis opettaa kielelle uusi paikka ja tapahtumasarja, joka saa täryn aikaan hyvin nopeasti ja rennoin liikkein sen kummempaa ajattelematta.

      5. Poimi teksteistä sanoja
      - Poimi ääneen lukemistasi kirjoista ruudullisen paperin reunaan lista vaikeita, monimutkaisia ja puuduttavimpia ärrä-sanoja, alkuun vaikka kaksi sivua riittää. Harjoittelun monipuolistamiseksi ala toistamaan poimimiasi sanoja ääneen. Kirjoita paperiisi esimerkiksi sana Raparperi ja toista se 50 kertaa peräkkäin, ja kun olet tehnyt 50 toistoa vedä sanan jälkeen ensimmäiseen ruutuun vino viiva. Toista sana toiset 50 kertaa ja vedä ensimmäiseen ruutuun toinen vino viiva - 100 toistoa vastaa yhtä ristiä.

      6. Toista, toista, toista..
      - Toista poimimiasi sanoja yhä uudelleen ja uudelleen 50-toiston sarjoissa ja kerää rasteja. Itse sain valtavan motivaation määrän, kun näin konkreettisesti kuinka ärräni koheni kertyneiden rastien myötä. Voisin sanoa, että selvää edistystä alkoi näkyä itsellä noin 12 000 toiston, 120 rastin jälkeen. Toistin noin 40 sanaa päivittäin useamman tunnin ajan. Mm. raparperi, irtirepiminen, perhearvo jne. 25 000 toiston kohdalla ärräni alkaa olla jo täydellinen, tosin on vielä paljon sanoja joissa se ei luonnistu aivan niin täydellisesti.

      7. Toista lauseita
      - Muodosta poimimistasi sanoista lauseita ja kirjoita lauseita taas paperiin allekkain. Toista monimutkaisia ärrä-lauseita yhä 50-toiston sarjoissa ja kerää edelleen rasteja, ne motivoivat todella paljon. Itselle aiheutti hyvin paljon päänvaivaa IR-äänne sanoissa kuten Kirsi. Muodosta siis lauseita, joissa on jokin sama vokaalin ja ärrän yhdistelmä-äänne ( IR,AR,OR,ER,YR,ÖR,UR). Mallina: KIRKAS PIRI RIIVAA KIRSIÄ. Jatka edelleen lauseiden toistoja. Mitä pidemmälle päivät vierivät ja harjoittelua kertyy, sitä oppineempi kieli on uuteen paikkaan ja sitä helpommin täry muodostuu.

      8. Käytä ärrää puheessa
      - Rohkaise itsesi ja ala käyttää ärrää puheesi sisällä. Puhu esimerksiki parhaalle ystävällesi tai täysin tuntemattomalle ihmiselle, joka ei kummastele vaikka ärrä ei aivan täydellinen olisikaan. Itseluottamus ruokkii onnistumista, sillä jos tunnet olosi itsevarmaksi niin pystyt sanomaan ärrän rennosti ja se kuulostaa oikealta

      • 56856858

        Kiitos viestistä. Olen tehnyt kanssa saman päätöksen nyt 23-vuotiaana. Minulla ei ole tämän vian takia minkäänlaista sosiaalista elämää. Olen ostanut kalliita vaatteita ja treenannut itselleni unelmavartalon, mutta itsetuntoni ei ole normaali ellen opi tuota vitun kirjainta.

        Noudatan ainakin ohjettasi toistoista ja lukemisesta.

        Luin tuon "PODTTI"-ohjeen jossain, mutta en saanut sillä tuloksia aikaan, vaikka hoin PODTTIA yli tunnin putkeen. DT ei vaan millään muuttunut r-täryksi.


    • Zer0

      En usko että dt-äänteen muuttaminen r-äänteeksi on oleellista. Pääasia on että saat muodostettua jonkinmuotoisen täryn ja lähdet muokkaamaan sitä. Ensimmäinen adia mihin täryn jälkeen kannattaa kiinnittää huomiota on että saat muodostettua äänteen rennosti ja nopeasti (kieltä sen erikoisemmin jännittämättä) silloin sitä on helppo lähteä treenaamaan lukiessa, puhuessa toistaessa tai missä harjoituksessa tahansa.

    • puhettakaivataan

      No mitäs sitten tehdään lapsen kanssa, joka terapiassa istuu silmät kiinni, pää polvissa ja hokee "en puhu, en puhu". Olemme yrittäneen jo kaksi kertaa puheterapautin kanssa muksua puhumaan, mutta sitkeesti istuu mykkänä 45 minuttia. Kotona on mykkä koko päivän, jos yritän saada terapiahetkeä aikaiseksi.

      • opiskelija

        Ehdottaisin perinpohjaista mielenkiinnon kohteiden selvittämistä vanhempia haastattelemalla (tiedän, tämä vastaus on todella myöhässä). Puheterapian voisi "naamioida" lapsen mielenkiinnonkohteisiin. Tärkeintä muistaa, että mihinkään ei ole pakko, jos ei heti "kielitreenit" kiinnosta, niin ensin jotain, mikä kiinnostaa ja murtaa jään :)


    • 343457

      Luin tätä keskustelua. Monet harjoitukset tuntuvat käyttävän d:tä apuna. Minulla on ärrävika ja olen tehnyt PALJON noita d-harjoituksia, mutta en ole saanut juurikaan tuloksia. Jos hoen esim. "DRAA-DRAA-DRAA-DRAA-DRAA-DRAA-DRAKKAUS-DRAKKAUS-RAKKAUS" saan ajoittain viimeisen sanan (ilman d:tä) kuulostamaan mielestäni kohtuu oikealta. Sen sijaan täryyn ei ole juurikaan toivoa. Saan aikaan mielestäni todella lyhyen täryn sanomalla "är", mutta en osaa jatkaa täryä.

      Teuvan sivuilta kuuntelin harjoituksissa olevia klippejä. Oma r-vikani vaikuttavaa olevan muoto "täryttömästä ärrästä". Olen myös harjoituksia tehdessäni huomannut, että minun on vaikea erottaa kielen ja leuan liikkeitä. Onko tähän mitään vinkkejä? Saatan myös sanoa d:n väärin, koska Teuvan sivuilla "ND"-äänteen klipissä kuuluu tavallaan "poksaus", mutta oma "ND"-ääntenii on sama kuin englannin and-sanassa, vaikka yrittäisin sitä "kuinka napakasti tahansa".

      Pitäisi ehkä mennä puheterapeutin puheille. Taksat ovat vain melkoisen kovia opiskelijalle. Toisaalta tapan itseni, ellen opi puhumaan.

    • TK-Pute

      Suosittelen kaikkia R:n kanssa taistelevia nuoria ja aikuisia ottamaan yhteyttä alueenne terveyskeskukseen ja sitä kautta pyytämään pääsyä puheterapiaan.

      Erityisesti edellisen viestin kirjoittajalle haluaisin kertoa, että apua on saatavilla eikä siitä tarvitse välttämättä maksaa itseään kipeäksi (mikäli terveyskeskuksesi kautta puheterapiaa on saatavilla, on se maksutonta). Tärkeintä on, että kerrot ongelmastasi ja ajatuksistasi jollekin terveydenhuollon ammattilaiselle (etenkin jos sinulla on itsetuhoisia ajatuksia, toivon sinun hakevan mahdollisimman pian apua). Jaksamista ja uskoa tulevaan!

      • 343457

        No tuon viestin jälkeen olen käynyt viidesti puheterapeutin luona ja sessiosta ei ole ollut minkäänlaista hyötyä. Vähäinen edistys on tullut kokonaan omatoimisesta harjottelusta netin videoiden ja ohjeiden avulla. Odotin ensimmäistä puheterapiakertaa kuin kuuta nousevaa, koska luulin että terapeutin olisi helppo antaa vinkkejä, kun minulla ei ole pahinta mahdollista ärrävikaa. Kuinka väärässä olinkaan. Lisäksi terapeutin asenne on "ärräsi on ihan riittävä". Hän ei oikein ymmärrä miltä on tuntunut huutaa esim. armeijassa "HERRA XXX" koko yksikön edessä osaamatta ärrää.


    • Oppia ikä kaikki lol

      Itselläni oli ärrä vika viel 15 vuotiaanaki mut opin se sitte ku joku sano et sanoo n d jälkee :) eli : DN
      aluksi toki jankattiin vaa tota et d ärrän paikalle mut sit lopulta tein ton dn jutun ja siinä alko pärisee kunnolla :')

    • en halunnut tätä

      onko siitä mitään hyötyä jos koittaa sanoa ärrän ja kieli on oikealla paikalla? voiko silleen oppia?

    • Juude123

      Miten tietää, että ärrän lausuu oikein? Ärrä kyllä lähtee, mutta en tiedä tuleeko se oikealla tavalla ja vaikea omakuuloisesti löytää sitä "oikeaa".

    • Rane666

      MOEKKA!
      MOLEN RRRANE 47V SAVONMUALTA JA VOEN PITTEE SINULLE PUHHEEN!

      • hellan pelkele

        lane pelkulea sentään. Vieläkö sulla on melsu? Myytkö?


    • äiti x 2

      Minulle sanottiin, että puheterapiaan eivät ota pelkän R-kirjaimen opettelun takia, niin pitkät jonot on ettei kannata! Minulle suositeltiin opettamaan 6-vuotiaalle pojalleni täältä netin kautta. Ja en ole koskaan kuullut, ettei saisi opettaa D:n kautta R:ää... Minulle sanottiin että hyvä keino kuulemma on opettaa että on vaikka sohvalla ja on pää alas päin ja siinä yrittää sanoa R:n, kun siinä se asento on sellanen "sopiva".. tiedä sitten. Itselleni aikoinaan opetettiin R-kirjain D:n kautta, enkä minä siitä sekaisin mennyt, päinvastoin opin sen nopeasti sillä tavoin!

    • Kysyjä

      Voiko r-vikainen olla opettaja?

    • erityisopeksi opiske

      Valmistun erityisopeksi ja meille opetettiin (JyU TPR), että ennen opetetettiin D-kieli (koira murisee -> koida mudisee) tai drr drr. Mutta nykyisin sitä ei suositella, sillä D tuo jännityksen puhelihaksistoon. D:stä pitää oppia pois.

      Mieluummin lähdetään suoraan hakemaan ärrän täryä esim. pikkuärrän tai den den kautta. Hoet jompaa kumpaa ja menet erilaisiin asentoihin ja kokeilet missä täry tulee (hypit pompit, seisot päälläsi, kumarrut eri suuntiin). On yksilöllistä missä kohtaa kenelläkin tulee täry.

      • putte erityisope

        Tätä eri menetelmien välistä taistelua on käyty jo vuosikymmeniä (ja nimenomaan Jyväskylässä). Itse lähes 30 vuotta puheterapeuttina yritän poimia parhaat palat molemmista menetelmistä. Lapset ovat yksilöitä ja on puheterapeutin ammattitaitoa löytää jokaiselle lapselle ja hänen tarpeilleen sopiva menetelmä. Esim. pikku-r ei todellakaan sovi kaikkien r-virheiden kuntoutukseen.


    • tutkimuksiin perehty

      (Vainio, Liisa 1992): n=431. Valmiusharjoituksia (kielijumppaa) käyttäneillä äänteen oppiminen kesti 2 kuukautta kauemmin, d-drillejä käyttäneillä 3 kuukautta kauemmin, hengitysharjoituksia tehneillä 2 kk kauemmin.

      Keskimäärin äänteen oppi tuottamaan 2 kuukaudessa ja täysin käyttämään spontaanissa kielessä ja arjessa 8-15 kuukaudessa, kun koulun erityisopetusta noin 15 min viikossa.

      • tutkimuksiin perehty

        Eli suujumppa, d-drillit ja hengitysharjoitukset tutkimuksen mukaan vain hidastivat oppimista.


    • eope-14

      Pointti kai tuossa eri menetelmien välisessä sodassa (ja eo-koulutuksessa) on se, että d on aivan yhtä hyvä menetelmä, mutta pelkällä erityisopettajan koulutuksella, jossa saattaa olla yksi erikoistumiskurssi (3-4 op) äänteisiin ei ole vahvin pohja D:n avulla opettamiseen. Tuloksena voi olla alukkeisuutta, kuten /dreppu/ tai /dristi/, joista on sitten vaikea päästä eroon. Jos erityisopen taidot ei riitä ja esimerkiksi dn-dn-dn ja pikkuär eivät toimi, voi konsultoida / siirtää oppilaan puheterapeutin arviointiin ja kuntoutukseen.

    • IranieNenojok

      Tässä olisivat melkein kaikki /r/- menetelmät.
      Etsikää netistä alla olevilla hakusanoilla.
      Käytetyimmät /r/-opetuksen menetelmät
      1. Kielen hyppely
      2. Tärytön R
      3. /d/- äänne
      4. Kielen funktiot
      5. Muu samapaikkainen äänne

      Muut käytetyimmät /r/-opetuksen menetelmät
      1. Pitkitetty täry
      2. Rentoutus ja hengitysharjoitukset
      3. Motorinen toiminta
      4. Tärytin
      5. Muu äänne
      6. Hevosmiehen täry

      Viittaan myös jo mainittuun OPIN ÄRRÄN –ohjelma koululaisille (10 harjoitusta)

      http://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=1&ved=0ahUKEwjXn6WQy8nJAhXG8nIKHbIUBnAQFggaMAA&url=http://lauttalanpaivakoti.nettisivut.fi/@Bin/120045/OPIN_ARRAN.doc&usg=AFQjCNG6I__HubnBHrXgIVhtEk7CvW9OIA

      Jos ei avaudu linkillä, löytyy hakusanoilla:
      OPIN ÄRRÄN –ohjelma koululaisille (10 harjoitusta)
      Ja sieltä "avaa", tai jos avaaminen ei onnistu - "tallenna (nimellä)"

    • vilkaiskaa

      Katsokaa netistä puheterapeutti FT Katja Kosken "Äännekoulu"; minusta se on hyvä. Google löytää myös paljon vanhempien kokemuksia em. menetelmästä.

    • R-pelejä

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Baaritappelu

      Hurjaksi käynyt meno Laffassa. Jotain jätkää kuristettu ja joutunu teholle...
      Kokkola
      57
      5510
    2. Tappo Kokkolassa

      Päivitetty tänään Iltalehti 17.04.2024 Klo: 15:23..Mikähän tämä tapaus nyt sitten taas on.? Henkirikos Kokkolassa on tap
      Kokkola
      23
      3527
    3. Poliisit vaikenee ja paikallinen lehti

      Poliisit vaikenee ja paikallinen lehti ei kerro taposta taaskaan mitään. Mitä hyötyä on koko paikallislehdestä kun ei
      Kokkola
      28
      1652
    4. Miksi tytöt feikkavat saaneensa orgasmin, vaikka eivät ole saaneet?

      Eräs ideologia itsepintaisesti väittää, että miehet haluavat työntää kikkelinsä vaikka oksanreikään, mutta tämä väite ei
      Sinkut
      205
      1624
    5. Mitä ihmettä

      Kaipaat hänessä
      Ikävä
      77
      1087
    6. MAKEN REMPAT

      Tietääkö kukaan missä tämmöisen firman pyörittäjä majailee? Jäi pojalla hommat pahasti kesken ja rahat muisti ottaa enna
      Suomussalmi
      26
      1078
    7. Kuntoutus osasto Ähtärin tk vuode osasto suljetaan

      5 viikkoa ja mihin työntekijät, mihin potilaat. Mikon sairaalan lopetukset saivat nyt jatkoa. Alavudelle Liisalle tulee
      Ähtäri
      49
      907
    8. Itämaisesta filosofiasta kiinnostuneille

      Itämaisesta filosofiasta kiinnostuneille. Nämä linkit voivat auttaa pääsemään niin sanotusti alkuun. https://keskustel
      Hindulaisuus
      259
      836
    9. Välillä käy mielessä

      olisiko sittenkin ollut parempi, että emme koskaan olisi edes tavanneet. Olisi säästynyt monilta kyyneleiltä.
      Ikävä
      71
      809
    10. Mulla on kyllä

      Järkyttävä ikävä sua. Enkä yhtään tykkää tästä olotilastani. Levoton olo. Ja vähän pelottaa..
      Ikävä
      35
      808
    Aihe