Mikä on kaksoislataus?

Tietämätön 2

Mikä tuo kaksoislataus oikein on? Tarkoittaako se sitä, että kranaatin pohjalla onkin kahdet nallit? Mitä se haittaa? Eikös kranaatti lennä vain nopeammin?

Tarkoittaako kaksoislataus sitä, että kranaatin päälle laitetaan toiset nallit ja toinen kranaatti, jolloin ensimmäinen räjähtää kärkikosketuksesta putkessa?

18

3814

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • PgDn

      Ei kranaatti tietenkään lennä nopeammin kahdella nallilla. Nalli vain sytyttää ruudin, joka puolestaan lähettää kranaatin matkaan.

    • kaksoislatauksesta.

      Kranaatinheittimessähän on putki ja pohjalla kiinteä iskuri joka antaa lähtölaukauksen putkeen pudotetulle ammukselle. Kaksoislataus on sitä että ensimmäinen ammus pudotetaan putkeen mutta mikäli nalli on suutari eikä se sitten lähtenytkään. Jos joku toinen pudottaa päälle toisen ammuksen niin se räjäyttää ensimmäisen ammuksen kärkikosketuksesta molemmat ammukset ja tuolloin putki hajoaa tuliasemassa. Ehkä noin on käynyt. Tiedä häntä.

      • ex-heitinmies

        Krh-kranaatin sytyttimessä on varmistus, jonka kranaatin lähtökiihtyvyys avaa; -70 luvun lopulla, kun olin väessä, käytettiin muistaakseni yleensä tyyppiä is-52 joka tuli toimintakykyiseksi vasta lennettyään n.30 metriä, tai näin ainakin opettivat.
        Siitä heittimen iskurista vielä, kevyessä (81mm) käytetään kiinteää iskuria, kuten raskaassakin (120mm)sodan aikana. Raskaassa krh:ssä käytetään rauhanaikaisissa kovapanosammunnoissa liikkuvaa, laukaisunarulla toimivaa iskuria. Siinä on kaksoislataus mahdollinen: jos vaikka esimerkiksi heittimenjohtaja "häkeltyy", ei vedä narusta ja lataaja heittää hänen käskystään kuitenkin uuden murkulan putkeen. Jos sitten heijoht. vetää laukaisimesta niin päällimmäisen n.12,5 kiloisen kranaatin massa saattanee tehdä mahdottoman sytyttimimen suhteen mahdolliseksi, tai päällimmäisen peruspanos saattaa syttyä, tai,,, No seuraukset ovat yleensä kohtalokkaat


      • Arvailija

        Eikös krh laukaista erikseen rauhanaikana, siis jokainen kranu? Vain kriisissä siellä on kiinteä iskuri, niin että ammus lähtee heti, kun sen putkeen pudottaa?

        Jos näin on, niin itse asiassa kiinteä iskuri olisikin turvallisempi, koska kaksoislataus olisi täten mahdoton.

        Joku asiantuntija tietänee tämän paremmin.


      • Parabellum
        Arvailija kirjoitti:

        Eikös krh laukaista erikseen rauhanaikana, siis jokainen kranu? Vain kriisissä siellä on kiinteä iskuri, niin että ammus lähtee heti, kun sen putkeen pudottaa?

        Jos näin on, niin itse asiassa kiinteä iskuri olisikin turvallisempi, koska kaksoislataus olisi täten mahdoton.

        Joku asiantuntija tietänee tämän paremmin.

        81 mm kevyessä krh:ssa on kiinteä iskuri ja 120 mm raskaassa krh:ssa on narusta vetämällä toimiva iskuri rauhan aikana.

        Kaksoislataus olisi edelleen mahdollinen, vaikka iskuri olisikin kiinteä. Yleensä kaksoislatauksessa on kyse siitä, että ensimmäinen on laukeamaton, mutta sitä ei huomata ja ladataan toinen päälle. Esimerkiksi iskua ammuttaessa 9 putkinen KrhK ampuu 60 sekuntin aikana yhteensä 108 kranaattia eli 12 kranaattia/putki. Putkea ladataan niin nopeaan tahtiin ja ympärillä jyskyy niin paljon, että laukeamatonta ei välttämättä huomata. Lisäksi aseet ovat niin luotettavia, että laukeamaton on harvinaisuus ja tämä lisää uskoa siihen, että "kai se lähti" ja ladataan lisää.

        Jos laukeamaton sitten laukeaakin esimerkiksi toisen kranaatin kolahtaessa ensimmäisen päälle niin sattuu aina pahasti. Vähintäänkin putki ei kestä muodostuvaa ylipainetta ja repeää, jolloin putki lentää sirpaleina ympäristöön suuren paineen saattelemana.

        Teknisesti ei pitäisi olla mahdollista, että sytytin toimii putkessa tai lentoradan alkuvaiheessa, mutta sytytintä ei olekaan suunniteltu ammuttavaksi toisen kranaatin persauksiin, joten ehkä se voi toimiakin ja varsinainen räjähdysaine räjähtää.

        Paha tässä vaiheessa on lähteä arvailemaan mitä on tapahtunut, mutta inhimillisen erehdyksen mahdollisuus on aina olemassa. Ajavat ihmiset kolarejakin, vaikka eivät sitä haluaisikaan.


      • Rita-Rauta
        Parabellum kirjoitti:

        81 mm kevyessä krh:ssa on kiinteä iskuri ja 120 mm raskaassa krh:ssa on narusta vetämällä toimiva iskuri rauhan aikana.

        Kaksoislataus olisi edelleen mahdollinen, vaikka iskuri olisikin kiinteä. Yleensä kaksoislatauksessa on kyse siitä, että ensimmäinen on laukeamaton, mutta sitä ei huomata ja ladataan toinen päälle. Esimerkiksi iskua ammuttaessa 9 putkinen KrhK ampuu 60 sekuntin aikana yhteensä 108 kranaattia eli 12 kranaattia/putki. Putkea ladataan niin nopeaan tahtiin ja ympärillä jyskyy niin paljon, että laukeamatonta ei välttämättä huomata. Lisäksi aseet ovat niin luotettavia, että laukeamaton on harvinaisuus ja tämä lisää uskoa siihen, että "kai se lähti" ja ladataan lisää.

        Jos laukeamaton sitten laukeaakin esimerkiksi toisen kranaatin kolahtaessa ensimmäisen päälle niin sattuu aina pahasti. Vähintäänkin putki ei kestä muodostuvaa ylipainetta ja repeää, jolloin putki lentää sirpaleina ympäristöön suuren paineen saattelemana.

        Teknisesti ei pitäisi olla mahdollista, että sytytin toimii putkessa tai lentoradan alkuvaiheessa, mutta sytytintä ei olekaan suunniteltu ammuttavaksi toisen kranaatin persauksiin, joten ehkä se voi toimiakin ja varsinainen räjähdysaine räjähtää.

        Paha tässä vaiheessa on lähteä arvailemaan mitä on tapahtunut, mutta inhimillisen erehdyksen mahdollisuus on aina olemassa. Ajavat ihmiset kolarejakin, vaikka eivät sitä haluaisikaan.

        Kerro minulle miten Krh:n ammuksen sytytin virittyy ilmassa vaikka putkessa ei ole rihlojakaan? Tykeissä on rihlat ja ammus lähtee aksiaaliiseen pyörimisliikkeeseen ja juuri tuon ansiosta sytyttimen nalliosa rullaa kärkeen.

        Miten se krh:n sytytin sitten virittyy? Minun käsittääkseni krh:n sytytin viritetään ennen putkeen laitamista. Viisitoista minuuttia kun käännät niin hyvä.

        Kerro krh:n sytyttimistä.


      • Vihtahousu
        Rita-Rauta kirjoitti:

        Kerro minulle miten Krh:n ammuksen sytytin virittyy ilmassa vaikka putkessa ei ole rihlojakaan? Tykeissä on rihlat ja ammus lähtee aksiaaliiseen pyörimisliikkeeseen ja juuri tuon ansiosta sytyttimen nalliosa rullaa kärkeen.

        Miten se krh:n sytytin sitten virittyy? Minun käsittääkseni krh:n sytytin viritetään ennen putkeen laitamista. Viisitoista minuuttia kun käännät niin hyvä.

        Kerro krh:n sytyttimistä.

        Kerro minulle miten Krh:n ammuksen sytytin virittyy ilmassa vaikka putkessa ei ole rihlojakaan?
        Ehkäpä se on kosketusherkkä näin rauhan aikana.


      • muotoinen...
        Rita-Rauta kirjoitti:

        Kerro minulle miten Krh:n ammuksen sytytin virittyy ilmassa vaikka putkessa ei ole rihlojakaan? Tykeissä on rihlat ja ammus lähtee aksiaaliiseen pyörimisliikkeeseen ja juuri tuon ansiosta sytyttimen nalliosa rullaa kärkeen.

        Miten se krh:n sytytin sitten virittyy? Minun käsittääkseni krh:n sytytin viritetään ennen putkeen laitamista. Viisitoista minuuttia kun käännät niin hyvä.

        Kerro krh:n sytyttimistä.

        ...lentorata virittää sytyttimen. Muistaakseni sytyttimessä on 3 kuulaa, joiden liike virittää sen (en jaksanut tarkistaa, intistä 13 vuotta ja kertauksista 12...). Sytyttimen ei siis pitäisi laueta, vaikka kranaatti osuisi "nousukiidon" aikana vaikkapa puuhun, ainoastaan putoavassa kranaatissa pitäisi olla virittynyt sytytin.


      • Parabellum
        Rita-Rauta kirjoitti:

        Kerro minulle miten Krh:n ammuksen sytytin virittyy ilmassa vaikka putkessa ei ole rihlojakaan? Tykeissä on rihlat ja ammus lähtee aksiaaliiseen pyörimisliikkeeseen ja juuri tuon ansiosta sytyttimen nalliosa rullaa kärkeen.

        Miten se krh:n sytytin sitten virittyy? Minun käsittääkseni krh:n sytytin viritetään ennen putkeen laitamista. Viisitoista minuuttia kun käännät niin hyvä.

        Kerro krh:n sytyttimistä.

        Kranaatinheittimen kranaatin sytytin virittyy lähtökiihtyvyydestä. Eli kun ruuti syttyy ja palaa nopeasti, syntyy suuri määrä ruudin palamiskaasua, joka työntää kranaatin putkesta ulos. Paineen nousu on niin nopea, että kranaatti ikäänkuin saa "potkun perseeseen".

        Yleensäkin kranaatin kuin kranaatin sytyttimen sisällä on jousia, kuulia ja holkkeja, jotka siirtyvät paikaltaan lähtökiihtyvyyden aiheuttaman hitausvoiman ja/tai pyörimisliikkeen aiheuttaman keskipakovoiman ansiosta ja poistavat varmistukset.

        Sisäisiä varmistuksia voi sytytintyypistä riippuen olla monenlaisia ja useita samassakin sytyttimessä, mutta yksinkertainen on teräskuula ja jousi: teräskuula estää mekaanisesti iskuria lyömästä nalliin ja teräskuulaa pitää paikallaan jousi. Lähtökiihtyvyys putkesta on niin suuri, että hitausvoimien ansiosta teräskuula painuu jousta vasten ja ohjautuu esimerkiksi johonkin koloon eli ei ole enää estämässä iskurin liikettä. Kun kranaatti osuu maahan, sytyttimen kärjessä oleva iskuri painuu nalliin, joka räjäyttää räjäyttimen, joka edelleen räjäyttää kranaatin räjähdysaineen.

        Ja jos en ihan väärin muista, niin jossain sytytinmallissa yksi viimeinen varmistuskuula poistuu iskurin tieltä vasta, kun kranaatti kääntyy lentoradallaan alaspäin eli maan vetovoima poistaa viimeisen varmistuksen vasta lentoradan puolen välin jälkeen.

        Lähtökiihtyvyyttä käytetään yhtenä varmistuksen poistajana rihlatuillakin putkilla kuten tykeillä. Yksi erityinen lähtökiihtyvyydestä aktivoituva "varmistus" on esimerkiksi ilmatorjuntatykin kranaattien itsetuholaite. Lähtökiihtyvyydestä ei lähdekään liikkeelle varmistuskuula vaan samalla tavalla jousella paikallaan pidetty iskuri, joka lyö nalliin, joka edelleen sytyttää hidastemassan. Hidastemassa on saman tyyppinen kuin käsikranaateissa eli palaa muutaman sekunnin sytyttimen sisällä. Jos siis kranaatti ei osu lentokoneeseen tietyn ajan kuluessa ja räjähdä "normaalisti", palaa hidastusmassa loppuun ja räjäyttää kranaatin ilmassa. Eli ilmaan ohi ammutut kranaatit eivät putoa ja räjähdä vasta maassa. Toisaalta vastaavaa on käytetty myös niin, että sytyttimet aikautetaan räjäyttämään kranaatit oikealla etäisyydellä eli vaikka ei osuta lentokoneeseen niin ohi ammutut kranaatit räjähtävät silti sen ympärillä.

        Ja tietysti monissakin eri mallisissa sytyttimissä on varmistussokkia tai vastaavia, joilla yksi monista varmistuksista poistetaan ennen, kuin ammusta edes ladataan aseeseen.

        Eli varma on aina varmaa varmistuksissakin.


    • DI.

      Mikä on nalli? Mikä on kranaatti?

    • gwaqg

      Docstop: Kaksoislataus
      Armeijan kovapanosammunnoissa räjähti kranaatinheitin vuonna 2005. Kolme turmaheittimellä ollutta nuorta miestä tekevät henkisen ja fyysisen matkan takaisin tapahtumapaikalle.

      https://areena.yle.fi/1-3970486

      • kokemuksiakrhsta

        Katsoin ohjelman ja mieliin palautui krh-jutut ja armeijan aika yleensä (49 vuotta sitten). Koulutus ja kouluttajat olivat yli/noin 50%:sti erikoista väkeä. Kurin ja järjestyksen hyväksyn, koska varusmiehissäkin on paljon hankalaa, riidanhaluista yms. ainesta. Kouluttajilta luulin silloin saavani asiallista kohtelua, mutta toisin kävi monessa jutussa. Rasittavat marssit ja maastokoulutus, sotaharjoitukset, alokasaika mm. oli pääosin ok. Mutta aliupseerikoulutus oli alta arvostelun, varsinkin kranaatiheitinkoulutus. Helvetinmoista kiirettä heittimien kanssa ja teoreettinen opetus samalla kiireellä ja heikoilla tiedoilla geometrian/dynamiikan peruskäsitteillä (asteet vs piirut) ei ollut hyvä motivoimaan palvelusta. Arvostelussa tuntui jälkikäteen painavan ominaisuus "hyvä tyyppi" eli varusmiehet, jotka vaikuttivat omaksuvan palveluskokonaisuuden hyvin ja nopeasti mutu tuntumalla. Ei siinä mitään, mutta jatkopalvelussa "ei hyvät tyypit" kyllä muistettiin. Kiirehtiminen ja juoksuttaminen kranatiinheitinharjoituksissa saa aikaan mielestäni vain vahinkoja eikä oppi mene perille, "teatteri" kyllä näyttää hyvältä. Sitten muutama kovapanosammunta, that s it ! Asiat ovat kai jonkin verran muuttuneet ajan kuluessa, mutta kaksoislatausta en silti ihmettele, kiireessä sekin onnistuu. Kiirettä voi pitää varuskunnassa ja maastojuoksuissa, muttei krh:n opettamisessa tulenjohto- ja tuliasemajohtamisharjoituksissa. Nopeutta saadaan ajan kanssa toistuvilla harjoituksilla, joita varusmiespalveluksessa ei ehditä riittävästi järjestää. Koulutus on silti onnistunut, jos krh-teoria opitaan rauhallisessa tahdissa, kiireessä siitä jää melko vähän mieleen. Olisi luullut aikanaan, että kadettiupseerit olisi asian ymmärtäneet (osa varmasti ymmärsi, muttei sattunut omalle kohdalleni). Ylikersantti sanoi ohimennen, että olihan meillä sotilapsykologiaa, muttei sillä tee hevonp..aa (minkähänlaiste se olikaan?).


    • Aseöljyllä-Liukastettu

      Mikä on kaksoislataus?

      - Se on kun kaksospojat lataavat punkassa toisiaan takaapäin!

      • IDIOOTTI!.


      • Take_care

        Nähty kyllä sekin kun erään varuskunnan suihkussa kaksi varusmiestä latasi toisiaa takaapäin suihkusermin takana. Eivät odottaneet kenenkään olevan paikalla keskellä päivää.


    • assmanni

      Kyllä se kaksoislataus on niin että kun vetelee tarpeeksi sexyä naista niin kuti lähtee ja sitten perään lähtee vaan toinenkin. Joskus on käynyt niin kun oikein on ollut pitkä tauko edellisestä kerrasta!

      • LOLz ... joskus on mennyt 2 puikkoa peräjälkeen, kun "poltti lakisaumaa" tyttöystävän kanssa peiton alla. Liian pitkä valokaari ... toteaisi ammattihitsari.
        Noh, parikymppisenä jaksoi "ihmetekoja".


    • adoonis

      Onko se kaksoislataus onnistunut tumputuksessakin?

    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Voitasko leikkiä jotain tunnisteleikkiä?

      Tietäisi ketä täällä käy kaipaamassa.. kerro jotain mikä liittyy sinuun ja häneen eikä muut tiedä. Vastaan itsekin kohta
      Ikävä
      78
      1805
    2. Tietysti jokainen ansaitsee

      Hän varmasti ansaitsee vain parasta ja sopivinta tietenkin, suon sen onnen hänelle enemmän kuin mielelläni. Aika on nyt
      Ikävä
      18
      1689
    3. Millä voin

      Hyvittää kaiken?
      Ikävä
      16
      1514
    4. En voi sille mitään

      Tulen niin pahalle tuulelle tästä paikasta nykyisin. Nähnyt ja lukenut jo kaiken ja teidän juttu on samaa illasta toisee
      Ikävä
      12
      1194
    5. 50+ naiset kyl

      Lemottaa sillille mut myös niitte kaka lemottaa pahlle ku kävin naiste veskis nuuhiin
      Ikävä
      19
      1193
    6. Välitän sinusta mies

      Kaikki mitä yritin kertoa tänään ei mennyt ihan putkeen..Joka jäi jälkeenpäin ajateltuna suoraan sanottuna harmittaa aiv
      Työpaikkaromanssit
      6
      1182
    7. hieman diabetes...

      Kävin eilen kaverin kanssa keskusapteekissa kun on muutama kuukausi sitten tullut suomesta ja oli diabetes insuliinit lo
      Pattaya
      12
      1136
    8. Annetaanko olla vaan

      Siinä se, tavallaan kysymys ja toteamuskin. Niin turhaa, niin rikkovaa. On niin äärettömän tärkeä, ja rakas olo.. N
      Ikävä
      29
      1131
    9. Miten joku voi käyttää koko elämänsä

      siihen että nostelee täällä vanhoja ketjuja ja troIIaa niihin jotain linkkiä mitä kukaan ei avaa? Ihmisellä ei ole mitää
      Tunteet
      6
      1119
    10. Pakkoruotsi on leikkikieli, jota ei ole tarkoituskaan osata

      Pakkoruotsi on leikkikieli. Ennen leikkikieltä sanottiin siansaksaksi, sitten keksittiin tilalle pakkoruotsi. Pakkoruot
      Kielipolitiikka
      7
      1114
    Aihe