Joko nyt ymmärrätte

http://www.nevac.fi/kirjakustannus_kustannustoiminta_home_Home_vakuutusoikeus.html

löytyy myös kirjastoista kirjoitti:

http://www.nevac.fi/kirjakustannus_kustannustoiminta_home_Home_vakuutusoikeus.html

Lue lisää

Yksi seurantakanava oikeusturvan toteutumiseen löytyy jatkossa esimerkiksi seuraavan osoitteen kautta: http://www.blogilista.fi/info.php?id=8541

Ja sieltä klikkailen eteenpäin.

Pääsivun sivuotsikoita klikkailemalla pääset vilkaisemaan lakisääteisiä vakuutuksia koskevaa aluetta ruohonjuuritasolta katsottuna.

on politiikkaa.

Liirum laarum. Pitäisi, voisi, mahdollisesti, tietyin edellytyksin, voidaan tarvittaessa...

Noissa vastauksissa olisi pesäpallomailalla paljonkin tekemistä!

yhteenkään kysymykseen kirjoitti:

on politiikkaa.

Liirum laarum. Pitäisi, voisi, mahdollisesti, tietyin edellytyksin, voidaan tarvittaessa...

Noissa vastauksissa olisi pesäpallomailalla paljonkin tekemistä!

Lue lisää

Tässä taas mielestäni yksi esimerkki siitä, kuinka huippupäättäjien sanat ja pitkänkin aikavälin teot poikkeavat pahasti toisistaan.

Pelleinäkö politiikot pitävät pysyvästi vammautuneita/sairastuneita?

§ § § § § § § § § § § § § § § § § §

KK 956/1996
VEPS - tunnus KK 956/1996 vp

Valtiopäivät 1996

Kirjallinen kysymys 956 Säde Tahvanainen /sd: Rakennusten homevaurioiden torjumisesta ja vahinkojen korvaamisesta

Eduskunnan Puhemiehelle

Julkisuudessa on esiintynyt tietoja, joiden mukaan jopa 80 prosenttia maamme rakennuksista kärsii jonkinasteisista kosteusvaurioista. Yleisesti onmyös tiedossa, että korjaamattomat, pitkäaikaiset kosteusvauriot johtavat väistämättä homevaurioihin ja merkittäviin taloudellisiin vahinkoihin.

Pitkään jatkuessaan homevaurio voi saattaa rakennuksen jopa purkukuntoon. Julkisuudessa on myös esiintynyt lukuisia esimerkkejä tilanteista, joissa homeen tuhoaman talon pahaa aavistamattomat ostajat ovat menettäneet koko omaisuutensa.

Vaikka vastuukysymys on periaatteessa hyvin järjestetty ja myyjän sekä rakentajan vastuu on laajaa, ei järjestelmä toimi. Joko korvausten saaminen edellyttää kallista ja raskasta vuosikausien oikeuskäsittelyä tai sitten vastuullisella taholla ei yksinkertaisesti ole varoja vastuunsa kattamiseen.

Taloudellisten ongelmien lisäksi home aiheuttaa myös terveydellisiä ongelmia. Homeen vaivaamassa talossa asuvat tai työskentelevät joutuvat vähintään hengitystieinfektioiden kierteeseen. Pahimmillaan home voi johtaa terveyden täydelliseen luhistumiseen.

Tilanne on ratkaistavissa. Kansainvälisesti on olemassa esimerkkejä kattavasta luokitus-, tarkastus- ja vakuutusjärjestelmistä rakennusvirheiden, muun muassa kosteus- ja homevaurioiden aiheuttamien taloudellisten kustannusten kattamiseksi. Toimiva vastuujärjestelmä varmistaa, että kosteusvaurioihin puututaan välittömästi ongelmien ilmettyä. Aikainen reagointi on taloudellisesti erittäin oleellista.

Euroopassa tämänkaltainen vakuutustoiminta on yleistä ja vakuutusmaksut kohtuullisia.

Kun eräiden arvioiden mukaan Suomessa tämänkaltainen vakuutus saattaisi vaatia jopa kymmeniin prosentteihin talon arvosta nousevia vakuutusmaksuja, on esimerkiksi Ranskassa maksu vain prosentin murto-osia. Syynä pieniin maksuihin on virheettömien talojen rakentaminen. Kun Suomessa talot rakennetaan jo lähtökohtaisesti virheellisiksi, tulevat kosteusvauriot, terveyshaitat, inhimilliset tragediat ja taloudelliset katastrofit jatkumaan tätä menoa hamaan tulevaisuuteen.

Tilanteen korjaamisessa ei ole kysymys osaamisesta, vaan motiivista ja halusta.

Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä luodakseen toimivan tarkastus- ja vakuutusjärjestelmän home- ja kosteusvaurioiden selvittämiseksi, ja miten Hallitus aikoo edistää virheetöntä rakennustapaa?

Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 1996
Säde Tahvanainen /sd

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Eduskunnan Puhemiehelle

Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Säde Tahvanaisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 956:

Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä luodakseen toimivan tarkastus- ja vakuutusjärjestelmän home- ja kosteusvaurioiden selvittämiseksi, ja miten Hallitus aikoo edistää virheetöntä rakennustapaa?

Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavasti seuraavaa:

Ympäristöministeriössä ja sosiaali- ja terveysministeriössä on vireillä useita kehittämistehtäviä, joilla pyritään kosteus- ja homevaurioiden ehkäisemiseen ja syntyneiden haittojen korjaamiseen.

Vuonna 1995 ympäristöministeriö käynnisti erityisen toimenpideohjelman kosteusvaurioiden välttämiseksi ja poistamiseksi viranomaisohjauksen, tiedotuksen, koulutuksen ja tutkimuksen keinoin. Työssä on voitu käyttää hyväksi vuosina 1992-96 toteutetun, korjausrakentamista koskevan tutkimus- ja kehittämisohjelman tuloksia.

Myös rakennusten kuntoarvio- ja kuntotutkimusmenetelmiä on kehitetty. Kosteus- ja homevaurioita koskeva kuntotutkimusohje valmistuu vuoden 1997 alkupuoliskolla.

Rakentamisen vastuusta rakennusvirheiden näkökulmasta valmistui ympäristöministeriön asettaman työryhmän selvitys vuonna 1990. Tuolloiset vastuujärjestelmät todettiin monimutkaisiksi ja aukollisiksi. Asuntokauppalakiin sisällytettiin v. 1994 säännökset rakennusvirheistä ja vakuusjärjestelyistä perustajaosakkaan suorituskyvyttömyyden varalta.

Vakuusjärjestelyiden voimaantulo jäi asetuksella erikseen säädettäväksi. Asiaa koskevat säädösehdotukset ovat oikeusministeriössä valmisteltavina.

Ympäristöministeriössä valmistui keväällä 1996 selvitys rakentamisen vastuukysymysten yleiseksi järjestämiseksi.

Yhtenä osana kokonaisjärjestelyä esitettiin kattavaa vakuutusjärjestelyä rakennusvirheen varalta, vastuuvelvollisten täsmentämistä lainsäädännössä ja menettelyjä virheen toteamiseksi. Jatkovalmistelussa on päädytty kahden työryhmän asettamiseen, joista 12.12.1996 asetettu työryhmä rakennusvalvonnan kehittämiseksi on aloittanut työnsä.

Sen keskeisenä tehtävänä on virheettömän rakentamisen edistäminen. Toisen työryhmän asiana olisi selkeyttää virhevastuun määrittelemistä ja sitä, miten turvata vahinkojen korvaaminen. Näiden työryhmien asiana osaltaan on myös avustaa 15.5.1996 rakennuslain kokonaisuudistusta valmistelemaan asetetun rakennuslakitoimikunnan säädösehdotusten laatimista.

Helsingissä 17 päivänä tammikuuta 1997
Ympäristöministeri Pekka Haavisto

* * * * * * * * * * * * * * *

VERKKO - HESARI - KOTIMAA PERJANTAINA 18.8.2006

Asukkaat evakkoon homeen vuoksi uudehkosta rivitalosta Tampereella
Putkivuoto paljasti rakenteissa muhivan homevaurion

Rivitalokiinteistön kaikki asukkaat joutuvat muuttamaan hometta pakoon Tampereen Lentävänniemessä. Asumisoikeus Länsi Oy:ssä on 39 asunnonhaltijaa.

Pirkanmaan YH-Rakennuttajien rakennuttama kiinteistö on valmistunut kahdeksan vuotta sitten.

Asukkaiden kannalta tieto evakkoon lähdöstä tuli huonoon aikaan. Lasten koulut ovat alkaneet, päivähoitopaikat hankittu. Rakennusten omistaja on luvannut kaikille tilapäiskodin mutta ei läheskään kaikille Lentävänniemestä.

Asumisoikeusasunnoissa on kolmen kuukauden irtisanomisaika. Jos joku nyt haluaa irtisanoa sopimuksensa, se on kiinteistöpäällikkö Mikko Laurilan mukaan mahdollista ilman irtisanomisaikaa.

Suunnitteluvastuun kantava yhtiö ei kiistä rakennevirhettä mutta sanoo toimineensa yleisesti vallinneen tavan mukaan.

Laurila laskee, että korjauksiin kuluu ainakin vuosi ja miljoona euroa. Korjaukset tehdään viiteen asuntoon kerrallaan. Omistajalla on lisäksi velvollisuus korvata asumisoikeuden haltijoille aiheutuneita vahinkoja.

Homevaurio paljastui kolmen asunnon putkiliitosvuodon korjauksessa. Vaurion syy on maavarainen lattiaperustus, josta puuttuu ilmastointi. Perustuksissa on Laurilan mukaan jonkin verran hienoa hiekkaa soran tilalla ja siitä on seurannut kapillaarisuutta.

Huoneistojen väliseinien kohdalta lattialta lämpöeriste puuttuu kokonaan, ja siellä home on levinnyt seiniin.

Korjauksessa poistetaan saastuneet pintamateriaalit. Mikrobikasvustot poistetaan homepesuilla ja liekityksillä.

------------------------------------------------
EEVA PALM / Helsingin Sanomat
[email protected]

"Mikäli työhön paluu estyy siitä syystä, että työnantaja on laiminlyönyt työtilojen asianmukaisen korjauksen, ansionmenetyskorvauksen maksamista ei enää jatketa." Ketä tässä oikein rangaistaan? Taitaa olla ihan skeidaa koko systeemi? Missä on asianmukaisesti korjattuja työtiloja? Oletteko näihin törmänneet?

Näin helppoa se on, kun on ammattitautilaki suojaamassa työntekijöitä?

§ § § § § § § § § § § § § § §

KK 605/1996

VEPS - tunnus KK 605/1996 vp

Valtiopäivät 1996

Kirjallinen kysymys 605

Pentti Tiusanen /vas ym.: Kemikaalialtistumisesta aiheutuvan invaliditeetin korvaamisesta työtapaturmana

Eduskunnan Puhemiehelle

Kemikaalien kauttakulkuliikenne maamme rataverkon läpi kasvoi voimakkaasti 1970-luvun lopulta alkaen.

Kuitenkaan VR:n palveluksessa olleet eivät tienneet kuljettamiensa kemikaalivaunujen sisällöstä.

Tämä tuli selkeästi esille esimerkiksi vuonna 1987, jolloin Kotkassa tapahtuneen monoklooribentseeni-päästön yhteydessä todettiin VR:n tiedossa olevan ainoastaan kuljetettavien kemikaalien kauppakoodi kuten K4 jne.

Kemikaalimäärät kasvoivat 1990-luvun keskivaiheille aina runsaaseen 5 miljoonaan tonniin vuodessa.

Transitokemikaalit ovat pääsääntöisesti öljynjalostusteollisuuden jätetisleitä. Niiden keskeisenä komponenttina on usein bentseeni. Bentseeni kuten styreeni ja tolueeni ovat vahvoja karsinogeeneja eli syöpää aiheuttavia aineita.

Näiden yhdisteet sekä sekoittuminen muiden alifaattisten hiilivetyjen kanssa tuottavat hiilivetyketjuja, joiden terveysvaikutukset ovat arvaamattomat.

Alifaattiset hiilivedyt ovat voimakkaita liuottimia. Myös niiden toksiset ominaisuudet ovat tunnetut.

Kemikaalien kauttakulkuliikenteen historian ajalta on tiedossa lukuisia tapauksia, jolloin kuljetukseen osallistuvat ovat joutuneet kemikaalialtistuksen kohteeksi.

Seurauksena toistuvista kemikaalialtistuksista on kroonisen myrkytystilan tunnusmerkit.

Näitä ovat polyneuropatia, kroonistunut eri nivelien nivelpussin tulehdus (krooninen synoviitti), pysyvät limakalvovauriot niin hengitysteiden kuin ruoansulatuskanavan alueella.

Kuitenkin huolimatta siitä, että esimerkiksi vaaitusetumies Raimo Juhani Hohtin tapauksessa voimakas kemikaalialtistus on selkeästi verifioitu myös esimiesten toimesta, ei kemikaalien aiheuttamaa toistuvaa läpikastumista ole katsottu todetun kroonisen kemikaalimyrkytyksen kliinisten oireiden syyksi.

Työntekijöitä ei 1970- ja 1980-luvulla varoitettu kemikaalien vaarallisuudesta vaan päinvastoin uskoteltiin aineiden olevan vaarattomia.

Huhtikuussa 1981 Raimo Juhani Hohti joutui ensimmäisen kerran transitojunan vaunusta vuotaneen kemikaaliseoksen kastelemaksi. Kastumisia oli vuosittain vuoteen 1989.

Myöhemmin on kliinisin tutkimuksin todettu transitokemikaalien kulkeutuvan elimistöön hengitysteitse, g-i-kanavan ja myös ihokontaktin kautta. Niiden mutageenisuus on todettu.

Oikeusistuimet ovat vedonneet siihen, että laki ei velvoita korvausvelvollisuutta, eivätkä ne katso asiaa työtapaturmaksi.

Laki ja sen tulkinta eivät siis lähde siitä, että todettu altistus mahdollistaa kroonisen myrkytystilan ja että tästä seuraisi korvausvelvollisuus työnantajalle.

Laki ja sen tulkinta vaativat suoran näytön syyn ja seurauksen välillä. Tämän vaatiminen loukkaa kuitenkin korvausta vaativan henkilön etua ja oikeusturvaa.

Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo ryhtyä tarkentaakseen lainsäädäntöä siten, että työnantajan antamaa tehtävää suoritettaessa koettu akuutti altistumistilanne ja sen toistumisen aiheuttamia seuraamuksia ei olisi mahdollista jättää ottamatta työtapaturman piiriin?

Helsingissä 10 päivänä syyskuuta 1996
Pentti Tiusanen /vas
Matti Vähänäkki /sd
Paula Kokkonen /kok

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Eduskunnan Puhemiehelle

Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pentti Tiusasen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 605:

Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo ryhtyä tarkentaakseen lainsäädäntöä siten, että työnantajan antamaa tehtävää suoritettaessa koettu akuutti altistumistilanne ja sen toistumisen aiheuttamia seuraamuksia ei olisi mahdollista jättää ottamatta työtapaturman piiriin?

Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavasti seuraavaa:

Ammattitautilain (1343/88) 1 §:ssä on säädetty, että ammattitaudilla, josta on suoritettava korvausta tapaturmavakuutuslain (608/48), maatalousyrittäjän tapaturmavakuutuslain (1026/81) tai valtion viran- ja toimenhaltijan tapaturmakorvauksesta annetun lain (154/35) mukaan, tarkoitetaan sairautta, joka sanotuissa laeissa tarkoitetun työ- tai virkasuhteen perusteella tai maatalousyrittäjänä suoritetussa työssä todennäköisesti on pääasiallisesti aiheutunut fysikaalisista, kemiallisista tai biologisista tekijöistä.

Edellä mainitun mukaisesti ammattitaudit ovat sairauksia, joiden pääasiallinen aiheuttaja on jokin työssä oleva fysikaalinen, kemiallinen tai biologinen tekijä ja joka Suomen ammattitautilainsäädännön mukaan on ammattitautina korvattava.

Ammattitaudin toteaminen edellyttää, että työssä esiintyvän altisteen syysuhde sairauteen tunnetaan yleisesti ja että on tieteellisesti todistettu, että kyseinen altiste yleensä saattaa aiheuttaa kuvatunlaisen taudin.

Lisäksi on osoitettava, että tutkittavan sairaus johtuu tästä altisteesta.

Yksilötason ratkaisuja tehtäessä perusteena on, että voidaan todeta määrällisesti ja laadullisesti riittävän tasoinen altistuminen haitalliselle tekijälle ja että tämä tekijä aiheuttaa sopivan taudinkuvan ja on asianmukaisesti todettu sairaus.

Taudin toteamiseksi edellytetään, että altistumisen ja sairauden välinen yhteys on uskottava.

Tämä merkitsee mm. sitä, että altistumisen määrä ja taudin vaikeusaste ovat sopusoinnussa keskenään.

Edellä todetun mukaisesti tapauksissa, joissa tehtävää suoritettaessa koettu akuutti altistumistilanne ja sen toistumisen aiheuttamat seuraamukset ovat edellä mainituin edellytyksin odettavissa ammattitaudin syyksi ja johtavat ammattitautidiagnosiin, korvattavuus on selvä.

Ammattitautien toteamiseksi kehitetään jatkuvasti uusia menetelmiä siten, että työntekijöiden oikeusturva olisi mahdollisimman korkealla tasolla sekä että uusien ammattitautien torjumiseksi voitaisiin tehdä kaikki tarvittava.

Koska altistuminen ei kaikissa tapauksissa aina toistuessaankaan sinänsä merkitse sairastumista, on tärkeää, että ammattitautien tutkimuksessa selvitetään altisteen elimistöön imeytyminen, myrkyllisyys, altistumisaika ja -taso sekä työntekijän yksilölliset ominaisuudet.

Edellä mainittujen tekijöiden johdosta voidaan todeta, että ammattialtistumisesta aiheutuvasta ammattitaudista tulee työtapaturma tai se tulee tapaturmalainsäädännön piiriin silloin, kun ammattitautilain mukaiset edellytykset täyttyvät.

Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1996
Ministeri Terttu Huttu-Juntunen

Viljo R kirjoitti:

Näin helppoa se on, kun on ammattitautilaki suojaamassa työntekijöitä?

§ § § § § § § § § § § § § § §

KK 605/1996

VEPS - tunnus KK 605/1996 vp

Valtiopäivät 1996

Kirjallinen kysymys 605

Pentti Tiusanen /vas ym.: Kemikaalialtistumisesta aiheutuvan invaliditeetin korvaamisesta työtapaturmana

Eduskunnan Puhemiehelle

Kemikaalien kauttakulkuliikenne maamme rataverkon läpi kasvoi voimakkaasti 1970-luvun lopulta alkaen.

Kuitenkaan VR:n palveluksessa olleet eivät tienneet kuljettamiensa kemikaalivaunujen sisällöstä.

Tämä tuli selkeästi esille esimerkiksi vuonna 1987, jolloin Kotkassa tapahtuneen monoklooribentseeni-päästön yhteydessä todettiin VR:n tiedossa olevan ainoastaan kuljetettavien kemikaalien kauppakoodi kuten K4 jne.

Kemikaalimäärät kasvoivat 1990-luvun keskivaiheille aina runsaaseen 5 miljoonaan tonniin vuodessa.

Transitokemikaalit ovat pääsääntöisesti öljynjalostusteollisuuden jätetisleitä. Niiden keskeisenä komponenttina on usein bentseeni. Bentseeni kuten styreeni ja tolueeni ovat vahvoja karsinogeeneja eli syöpää aiheuttavia aineita.

Näiden yhdisteet sekä sekoittuminen muiden alifaattisten hiilivetyjen kanssa tuottavat hiilivetyketjuja, joiden terveysvaikutukset ovat arvaamattomat.

Alifaattiset hiilivedyt ovat voimakkaita liuottimia. Myös niiden toksiset ominaisuudet ovat tunnetut.

Kemikaalien kauttakulkuliikenteen historian ajalta on tiedossa lukuisia tapauksia, jolloin kuljetukseen osallistuvat ovat joutuneet kemikaalialtistuksen kohteeksi.

Seurauksena toistuvista kemikaalialtistuksista on kroonisen myrkytystilan tunnusmerkit.

Näitä ovat polyneuropatia, kroonistunut eri nivelien nivelpussin tulehdus (krooninen synoviitti), pysyvät limakalvovauriot niin hengitysteiden kuin ruoansulatuskanavan alueella.

Kuitenkin huolimatta siitä, että esimerkiksi vaaitusetumies Raimo Juhani Hohtin tapauksessa voimakas kemikaalialtistus on selkeästi verifioitu myös esimiesten toimesta, ei kemikaalien aiheuttamaa toistuvaa läpikastumista ole katsottu todetun kroonisen kemikaalimyrkytyksen kliinisten oireiden syyksi.

Työntekijöitä ei 1970- ja 1980-luvulla varoitettu kemikaalien vaarallisuudesta vaan päinvastoin uskoteltiin aineiden olevan vaarattomia.

Huhtikuussa 1981 Raimo Juhani Hohti joutui ensimmäisen kerran transitojunan vaunusta vuotaneen kemikaaliseoksen kastelemaksi. Kastumisia oli vuosittain vuoteen 1989.

Myöhemmin on kliinisin tutkimuksin todettu transitokemikaalien kulkeutuvan elimistöön hengitysteitse, g-i-kanavan ja myös ihokontaktin kautta. Niiden mutageenisuus on todettu.

Oikeusistuimet ovat vedonneet siihen, että laki ei velvoita korvausvelvollisuutta, eivätkä ne katso asiaa työtapaturmaksi.

Laki ja sen tulkinta eivät siis lähde siitä, että todettu altistus mahdollistaa kroonisen myrkytystilan ja että tästä seuraisi korvausvelvollisuus työnantajalle.

Laki ja sen tulkinta vaativat suoran näytön syyn ja seurauksen välillä. Tämän vaatiminen loukkaa kuitenkin korvausta vaativan henkilön etua ja oikeusturvaa.

Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo ryhtyä tarkentaakseen lainsäädäntöä siten, että työnantajan antamaa tehtävää suoritettaessa koettu akuutti altistumistilanne ja sen toistumisen aiheuttamia seuraamuksia ei olisi mahdollista jättää ottamatta työtapaturman piiriin?

Helsingissä 10 päivänä syyskuuta 1996
Pentti Tiusanen /vas
Matti Vähänäkki /sd
Paula Kokkonen /kok

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Eduskunnan Puhemiehelle

Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pentti Tiusasen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 605:

Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo ryhtyä tarkentaakseen lainsäädäntöä siten, että työnantajan antamaa tehtävää suoritettaessa koettu akuutti altistumistilanne ja sen toistumisen aiheuttamia seuraamuksia ei olisi mahdollista jättää ottamatta työtapaturman piiriin?

Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavasti seuraavaa:

Ammattitautilain (1343/88) 1 §:ssä on säädetty, että ammattitaudilla, josta on suoritettava korvausta tapaturmavakuutuslain (608/48), maatalousyrittäjän tapaturmavakuutuslain (1026/81) tai valtion viran- ja toimenhaltijan tapaturmakorvauksesta annetun lain (154/35) mukaan, tarkoitetaan sairautta, joka sanotuissa laeissa tarkoitetun työ- tai virkasuhteen perusteella tai maatalousyrittäjänä suoritetussa työssä todennäköisesti on pääasiallisesti aiheutunut fysikaalisista, kemiallisista tai biologisista tekijöistä.

Edellä mainitun mukaisesti ammattitaudit ovat sairauksia, joiden pääasiallinen aiheuttaja on jokin työssä oleva fysikaalinen, kemiallinen tai biologinen tekijä ja joka Suomen ammattitautilainsäädännön mukaan on ammattitautina korvattava.

Ammattitaudin toteaminen edellyttää, että työssä esiintyvän altisteen syysuhde sairauteen tunnetaan yleisesti ja että on tieteellisesti todistettu, että kyseinen altiste yleensä saattaa aiheuttaa kuvatunlaisen taudin.

Lisäksi on osoitettava, että tutkittavan sairaus johtuu tästä altisteesta.

Yksilötason ratkaisuja tehtäessä perusteena on, että voidaan todeta määrällisesti ja laadullisesti riittävän tasoinen altistuminen haitalliselle tekijälle ja että tämä tekijä aiheuttaa sopivan taudinkuvan ja on asianmukaisesti todettu sairaus.

Taudin toteamiseksi edellytetään, että altistumisen ja sairauden välinen yhteys on uskottava.

Tämä merkitsee mm. sitä, että altistumisen määrä ja taudin vaikeusaste ovat sopusoinnussa keskenään.

Edellä todetun mukaisesti tapauksissa, joissa tehtävää suoritettaessa koettu akuutti altistumistilanne ja sen toistumisen aiheuttamat seuraamukset ovat edellä mainituin edellytyksin odettavissa ammattitaudin syyksi ja johtavat ammattitautidiagnosiin, korvattavuus on selvä.

Ammattitautien toteamiseksi kehitetään jatkuvasti uusia menetelmiä siten, että työntekijöiden oikeusturva olisi mahdollisimman korkealla tasolla sekä että uusien ammattitautien torjumiseksi voitaisiin tehdä kaikki tarvittava.

Koska altistuminen ei kaikissa tapauksissa aina toistuessaankaan sinänsä merkitse sairastumista, on tärkeää, että ammattitautien tutkimuksessa selvitetään altisteen elimistöön imeytyminen, myrkyllisyys, altistumisaika ja -taso sekä työntekijän yksilölliset ominaisuudet.

Edellä mainittujen tekijöiden johdosta voidaan todeta, että ammattialtistumisesta aiheutuvasta ammattitaudista tulee työtapaturma tai se tulee tapaturmalainsäädännön piiriin silloin, kun ammattitautilain mukaiset edellytykset täyttyvät.

Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1996
Ministeri Terttu Huttu-Juntunen

Lue lisää

Otsikon vastaus löytyy tämän kirjoituksen lopusta.

Riskiryhmän koko on mielestäni aika iso. Ja taas herää kysymys, kuinka paljon ilmoituksia jätetään tekemättä ASA-rekisteriin.....

! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! !

KK 76/1997

VEPS - tunnus KK 76/1997 vp

Valtiopäivät 1997

Kirjallinen kysymys 76

Risto Penttilä /nuors ym.: Metallityöntekijöiden mahdollisesta altistumisesta berylliumille

Eduskunnan Puhemiehelle

Suomessa toimivien ydinvoimaloiden osien valmistuksessa on käytetty terveydelle vaarallista berylliumia sisältävää terästä.

Berylliumista johtuva keuhkokudoksia tuhoava ammattitauti puhkeaa yleensä noin kaksikymmentä vuotta työntekijän altistumisen jälkeen.

Ammattitaudin pitkän itämisajan johdosta Suomessa ei ole kiinnitetty riittävästi huomiota kyseiseen ongelmaan.

Kaikki metallityöntekijät, jotka ovat Suomessa osallistuneet kyseisten berylliumia sisältävien ydinvoimalaitosten komponenttien valmistukseen, olisi pikaisesti saatettava lääketieteellisten määräaikaistarkistusten piiriin.

Asialla on kiire, koska monet kyseisiä berylliumpitoisia laitteita valmistaneet yritykset ovat jo lopettaneet tai lopettamassa toimintaansa - tämän jälkeen on kyseisiin töihin osallistuneiden työntekijöiden löytäminen vaikeaa.

Vaarana on, etteivät lääkärit tunnista kyseistä keuhkokudoksia tuhoavaa ammattitautia beryllioosiksi, vaan sitä hoidetaan ja se tilastoidaan muiden tautinimikkeiden mukaisesti.

Tietoomme on tullut, että 1960-luvun lopulla Moskovan työlääketieteen instituutissa oli sairasosastolla lukuisia beryllioosiin sairastuneita potilaita, jotka kuolivat hyvin nopeassa tahdissa taudin lopullisen puhkeamisen jälkeen.

Suomessa on nyt tulemassa täyteen kaksikymmentä vuotta ensimmäisistä altistusajoista.

Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo ryhtyä berylliumia sisältävien ydinvoimalakomponenttien valmistukseen osallistuneiden työntekijöiden beryllioosiammattitaudin mahdollisuuden selvittämiseksi?

Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1997
Risto Penttilä /nuors
Jukka Tarkka /nuors

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Eduskunnan Puhemiehelle

Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa ainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Risto Penttilän ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 76:

Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo ryhtyä berylliumia sisältävien ydinvoimalakomponenttien valmistukseen osallistuneiden työntekijöiden beryllioosiammattitaudin mahdollisuuden selvittämiseksi?

Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavasti seuraavaa:

Beryllium ja sen yhdisteet ovat pölynä hengitettynä erityisen vaarallisia työntekijän terveydelle.

Sen vuoksi työnantaja on valtioneuvoston päätöksellä terveystarkastuksista erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavissa töissä (1672/1992) määrätty järjestämään berylliumille altistumista aiheuttavissa töissä määräajointerveystarkastukset.

Työnantajan on terveystarkastuksien tarpeellisuutta harkitessaan käytettävä apunaan terveydenhuollon ammattihenkilöitä ja heidän tarpeellisiksi katsomiaan asiantuntijoita ja otettava huomioon muun muassa aikaisempi lääketieteellinen kokemus terveydellisten haittojen esiintyvyydestä asianomaisella työalalla ja työpaikalla, työssä käytettävien, työssä tai työympäristössä syntyvien kemiallisten aineiden vaarallisuus, altistumisen taso, kesto ja jaksottaisuus sekä aikaisempi altistuminen ja työhygieenisten mittausten tulokset.

Aineelle altistuminen katsotaan tässä yhteydessä yleensä vaaralliseksi silloin, kun työministeriön vahvistama työpaikan ilman epäpuhtauden haitalliseksi tunnettu pitoisuus eli HTP-arvo ylittyy toistuvasti.

Vuonna 1996 vahvistettu berylliumin HTP-arvo on 0,001 milligrammaa kuutiometrissä.

Beryllium on syöpäsairauden vaaraa aiheuttava aine.

Altistuneen työntekijän siirtyessä toiselle työnantajalle uusi työnantaja järjestää työntekijän määräaikaistarkastukset.

Työelämän ulkopuolelle siirtyneiden terveydentilan seuranta on kansanterveydestä vastaavien viranomaisten tehtävä.

Laissa syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille ja menetelmille ammatissaan altistuvien rekisteristä (1038/1993) säädetään, että työnantajan on vuosittain ilmoitettava syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille, kuten berylliumille, altistuneet työntekijät valtakunnalliseen rekisteriin, niin sanottuun ASA-rekisteriin.

Ydinvoimalaitoskomponenttien teräksissä ei käytetä berylliumia seosaineena, mutta sitä saattaa esiintyä niissä erittäin pieniä määriä luonnollisena epäpuhtautena, samoin kuin muuallakin käytössä olevissa teräksissä.

Suomessa ei ole valmistettu eikä käytetä berylliumia sisältäviä ydinvoimalakomponentteja, joten meillä ei ole ydinvoimateollisuudessa berylliumille altistuneita henkilöitä.

Beryllium on ydintutkimuksessa ja joissakin erityissovellutuksissa ydinreaktoreissa käytetty materiaali, mikä johtuu sen fysikaalisista ominaisuuksista.

Ydinteollisuudessa muualla maailmassa työskennelleet ovat lähinnä berylliumkomponenttien valmistuksen yhteydessä saattaneet altistua berylliumille.

Tällaisesta altistuksesta ei ASA-rekisteriin ole työnantajilta tullut ilmoituksia.

Voimassa oleva lainsäädäntö edellyttää, että työnantajan on järjestettävä berylliumille altistuneille työntekijöille määräaikaistarkastukset ja huolehdittava siitä, että nämä työntekijät kirjataan erityiseen valtakunnalliseen rekisteriin.

Tämä järjestely on riittävä altistuneiden terveydentilan seuraamiseksi.

Edellä olevan johdosta hallitus ei pidä tarpeellisena ryhtyä enempiin toimenpiteisiin ydinvoimalakomponenttien valmistukseen osallistuneiden työntekijöiden beryllioosiammattitaudin mahdollisuuden selvittämiseksi.

Helsingissä 11 päivänä maaliskuuta 1997
Ministeri Terttu Huttu-Juntunen

* * * * * * * * * * * * *

Laki ASA –rekisteristä löytyy tätä kirjoittaessa osoitteessa:
http://www.verkkouutiset.fi/arkisto/kotimaa/44189.html

Lähes 30 000 altistuu työssään syöpää aiheuttaville aineille
IKK, 5.11.2003

--------------------------------------------------------------------------------

Syöpää aiheuttaville aineille ammatissaan altistuvien rekisteriin ilmoitettiin toissavuonna noin 27 000 työntekijää. Määrä lähes kaksinkertaistui edellisvuodesta. Lukumääräisesti eniten altistuneita on majoitus- ja ravintola-alalla.

Niin sanottuun ASA-rekisteriin ilmoitetaan työntekijät, jotka ammatissaan altistuvat syöpää aiheuttaville aineille. Vuonna 2001 ASA-rekisteriin ilmoitettiin noin 27 000 altistunutta työntekijää.

Rekisteriin ilmoitettuja oli lähes 12 000 enemmän kuin edellisenä vuonna. Suurin ympäristön tupakansavulle altistuva ikäryhmä oli 20–24-vuotiaat naiset. Majoitus- ja ravintola-alalta ilmoitettiin ASA-rekisteriin 9 600 työntekijää, mikä on yli 12 prosenttia toimialan työntekijöistä. Kaikki ilmoitetut altistuivat ympäristön tupakansavulle.

Toiseksi eniten altistuneita (2 600) oli metallituotteiden valmistuksessa. Tavallisimmat altisteet toimialalla olivat kromaatit ja nikkeliyhdisteet.

Lukumääräisesti eniten altistuivat tarjoilijat, joita ilmoitettiin ASA-rekisteriin noin 5 700. He kaikki altistuivat tupakansavulle. Toiseksi suurin altistuneiden ryhmä oli hitsaajat, joita ilmoitettiin ASA-rekisteriin noin 2 400. He altistuivat pääasiassa kromaateille ja nikkeliyhdisteille.

Laborantit muodostivat kolmanneksi suurimman ryhmän. Rekisteriin ilmoitettiin noin 1 500 laboranttia. Laboranttien yleisimmät altisteet olivat kloroformi, kromaatit ja akryyliamidi.

Syöpäsairauden vaaraa aiheuttavien tekijöiden luettelossa on yhteensä 169 ainetta tai aineryhmää. Altistumisia ilmoitettiin kaikkiaan 106 aineelle ja tupakansavulle. Yleisimmät syöpäsairauden vaaraa aiheuttavat tekijät olivat ympäristön tupakansavu, kromaatit ja nikkeli.

Tarjoilijoiden ja muiden ravintolatyöntekijöiden lisäksi tupakansavulle altistuivat esimerkiksi kahviloiden ja huoltamoiden työntekijät, pelinhoitajat, disc jockeyt, juontajat, vahtimestarit, vastaanottovirkailijat, järjestyksenvalvojat, siivoojat ja kodinhoitajat. Naisia tupakansavulle altistuneista oli yli kaksi kertaa niin paljon kuin miehiä.

ASA-rekisteriä ylläpitää Työterveyslaitos sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannosta. Rekisteriä on ylläpidetty vuodesta 1979. Työnantaja täyttää vuosittain ASA-lomakkeet, joissa ilmoitetaan työpaikalla käytetyt syöpäsairauden vaaraa aiheuttavat aineet, niiden määrät ja niille altistuneet henkilöt. Työnantaja lähettää tiedot työsuojelupiireihin, josta ne lähetetään ASA-rekisteriin.

syöpää aiheuttaville aineille kirjoitti:

Otsikon vastaus löytyy tämän kirjoituksen lopusta.

Riskiryhmän koko on mielestäni aika iso. Ja taas herää kysymys, kuinka paljon ilmoituksia jätetään tekemättä ASA-rekisteriin.....

! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! !

KK 76/1997

VEPS - tunnus KK 76/1997 vp

Valtiopäivät 1997

Kirjallinen kysymys 76

Risto Penttilä /nuors ym.: Metallityöntekijöiden mahdollisesta altistumisesta berylliumille

Eduskunnan Puhemiehelle

Suomessa toimivien ydinvoimaloiden osien valmistuksessa on käytetty terveydelle vaarallista berylliumia sisältävää terästä.

Berylliumista johtuva keuhkokudoksia tuhoava ammattitauti puhkeaa yleensä noin kaksikymmentä vuotta työntekijän altistumisen jälkeen.

Ammattitaudin pitkän itämisajan johdosta Suomessa ei ole kiinnitetty riittävästi huomiota kyseiseen ongelmaan.

Kaikki metallityöntekijät, jotka ovat Suomessa osallistuneet kyseisten berylliumia sisältävien ydinvoimalaitosten komponenttien valmistukseen, olisi pikaisesti saatettava lääketieteellisten määräaikaistarkistusten piiriin.

Asialla on kiire, koska monet kyseisiä berylliumpitoisia laitteita valmistaneet yritykset ovat jo lopettaneet tai lopettamassa toimintaansa - tämän jälkeen on kyseisiin töihin osallistuneiden työntekijöiden löytäminen vaikeaa.

Vaarana on, etteivät lääkärit tunnista kyseistä keuhkokudoksia tuhoavaa ammattitautia beryllioosiksi, vaan sitä hoidetaan ja se tilastoidaan muiden tautinimikkeiden mukaisesti.

Tietoomme on tullut, että 1960-luvun lopulla Moskovan työlääketieteen instituutissa oli sairasosastolla lukuisia beryllioosiin sairastuneita potilaita, jotka kuolivat hyvin nopeassa tahdissa taudin lopullisen puhkeamisen jälkeen.

Suomessa on nyt tulemassa täyteen kaksikymmentä vuotta ensimmäisistä altistusajoista.

Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo ryhtyä berylliumia sisältävien ydinvoimalakomponenttien valmistukseen osallistuneiden työntekijöiden beryllioosiammattitaudin mahdollisuuden selvittämiseksi?

Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1997
Risto Penttilä /nuors
Jukka Tarkka /nuors

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Eduskunnan Puhemiehelle

Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa ainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Risto Penttilän ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 76:

Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo ryhtyä berylliumia sisältävien ydinvoimalakomponenttien valmistukseen osallistuneiden työntekijöiden beryllioosiammattitaudin mahdollisuuden selvittämiseksi?

Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavasti seuraavaa:

Beryllium ja sen yhdisteet ovat pölynä hengitettynä erityisen vaarallisia työntekijän terveydelle.

Sen vuoksi työnantaja on valtioneuvoston päätöksellä terveystarkastuksista erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavissa töissä (1672/1992) määrätty järjestämään berylliumille altistumista aiheuttavissa töissä määräajointerveystarkastukset.

Työnantajan on terveystarkastuksien tarpeellisuutta harkitessaan käytettävä apunaan terveydenhuollon ammattihenkilöitä ja heidän tarpeellisiksi katsomiaan asiantuntijoita ja otettava huomioon muun muassa aikaisempi lääketieteellinen kokemus terveydellisten haittojen esiintyvyydestä asianomaisella työalalla ja työpaikalla, työssä käytettävien, työssä tai työympäristössä syntyvien kemiallisten aineiden vaarallisuus, altistumisen taso, kesto ja jaksottaisuus sekä aikaisempi altistuminen ja työhygieenisten mittausten tulokset.

Aineelle altistuminen katsotaan tässä yhteydessä yleensä vaaralliseksi silloin, kun työministeriön vahvistama työpaikan ilman epäpuhtauden haitalliseksi tunnettu pitoisuus eli HTP-arvo ylittyy toistuvasti.

Vuonna 1996 vahvistettu berylliumin HTP-arvo on 0,001 milligrammaa kuutiometrissä.

Beryllium on syöpäsairauden vaaraa aiheuttava aine.

Altistuneen työntekijän siirtyessä toiselle työnantajalle uusi työnantaja järjestää työntekijän määräaikaistarkastukset.

Työelämän ulkopuolelle siirtyneiden terveydentilan seuranta on kansanterveydestä vastaavien viranomaisten tehtävä.

Laissa syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille ja menetelmille ammatissaan altistuvien rekisteristä (1038/1993) säädetään, että työnantajan on vuosittain ilmoitettava syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille, kuten berylliumille, altistuneet työntekijät valtakunnalliseen rekisteriin, niin sanottuun ASA-rekisteriin.

Ydinvoimalaitoskomponenttien teräksissä ei käytetä berylliumia seosaineena, mutta sitä saattaa esiintyä niissä erittäin pieniä määriä luonnollisena epäpuhtautena, samoin kuin muuallakin käytössä olevissa teräksissä.

Suomessa ei ole valmistettu eikä käytetä berylliumia sisältäviä ydinvoimalakomponentteja, joten meillä ei ole ydinvoimateollisuudessa berylliumille altistuneita henkilöitä.

Beryllium on ydintutkimuksessa ja joissakin erityissovellutuksissa ydinreaktoreissa käytetty materiaali, mikä johtuu sen fysikaalisista ominaisuuksista.

Ydinteollisuudessa muualla maailmassa työskennelleet ovat lähinnä berylliumkomponenttien valmistuksen yhteydessä saattaneet altistua berylliumille.

Tällaisesta altistuksesta ei ASA-rekisteriin ole työnantajilta tullut ilmoituksia.

Voimassa oleva lainsäädäntö edellyttää, että työnantajan on järjestettävä berylliumille altistuneille työntekijöille määräaikaistarkastukset ja huolehdittava siitä, että nämä työntekijät kirjataan erityiseen valtakunnalliseen rekisteriin.

Tämä järjestely on riittävä altistuneiden terveydentilan seuraamiseksi.

Edellä olevan johdosta hallitus ei pidä tarpeellisena ryhtyä enempiin toimenpiteisiin ydinvoimalakomponenttien valmistukseen osallistuneiden työntekijöiden beryllioosiammattitaudin mahdollisuuden selvittämiseksi.

Helsingissä 11 päivänä maaliskuuta 1997
Ministeri Terttu Huttu-Juntunen

* * * * * * * * * * * * *

Laki ASA –rekisteristä löytyy tätä kirjoittaessa osoitteessa:
http://www.verkkouutiset.fi/arkisto/kotimaa/44189.html

Lähes 30 000 altistuu työssään syöpää aiheuttaville aineille
IKK, 5.11.2003

--------------------------------------------------------------------------------

Syöpää aiheuttaville aineille ammatissaan altistuvien rekisteriin ilmoitettiin toissavuonna noin 27 000 työntekijää. Määrä lähes kaksinkertaistui edellisvuodesta. Lukumääräisesti eniten altistuneita on majoitus- ja ravintola-alalla.

Niin sanottuun ASA-rekisteriin ilmoitetaan työntekijät, jotka ammatissaan altistuvat syöpää aiheuttaville aineille. Vuonna 2001 ASA-rekisteriin ilmoitettiin noin 27 000 altistunutta työntekijää.

Rekisteriin ilmoitettuja oli lähes 12 000 enemmän kuin edellisenä vuonna. Suurin ympäristön tupakansavulle altistuva ikäryhmä oli 20–24-vuotiaat naiset. Majoitus- ja ravintola-alalta ilmoitettiin ASA-rekisteriin 9 600 työntekijää, mikä on yli 12 prosenttia toimialan työntekijöistä. Kaikki ilmoitetut altistuivat ympäristön tupakansavulle.

Toiseksi eniten altistuneita (2 600) oli metallituotteiden valmistuksessa. Tavallisimmat altisteet toimialalla olivat kromaatit ja nikkeliyhdisteet.

Lukumääräisesti eniten altistuivat tarjoilijat, joita ilmoitettiin ASA-rekisteriin noin 5 700. He kaikki altistuivat tupakansavulle. Toiseksi suurin altistuneiden ryhmä oli hitsaajat, joita ilmoitettiin ASA-rekisteriin noin 2 400. He altistuivat pääasiassa kromaateille ja nikkeliyhdisteille.

Laborantit muodostivat kolmanneksi suurimman ryhmän. Rekisteriin ilmoitettiin noin 1 500 laboranttia. Laboranttien yleisimmät altisteet olivat kloroformi, kromaatit ja akryyliamidi.

Syöpäsairauden vaaraa aiheuttavien tekijöiden luettelossa on yhteensä 169 ainetta tai aineryhmää. Altistumisia ilmoitettiin kaikkiaan 106 aineelle ja tupakansavulle. Yleisimmät syöpäsairauden vaaraa aiheuttavat tekijät olivat ympäristön tupakansavu, kromaatit ja nikkeli.

Tarjoilijoiden ja muiden ravintolatyöntekijöiden lisäksi tupakansavulle altistuivat esimerkiksi kahviloiden ja huoltamoiden työntekijät, pelinhoitajat, disc jockeyt, juontajat, vahtimestarit, vastaanottovirkailijat, järjestyksenvalvojat, siivoojat ja kodinhoitajat. Naisia tupakansavulle altistuneista oli yli kaksi kertaa niin paljon kuin miehiä.

ASA-rekisteriä ylläpitää Työterveyslaitos sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannosta. Rekisteriä on ylläpidetty vuodesta 1979. Työnantaja täyttää vuosittain ASA-lomakkeet, joissa ilmoitetaan työpaikalla käytetyt syöpäsairauden vaaraa aiheuttavat aineet, niiden määrät ja niille altistuneet henkilöt. Työnantaja lähettää tiedot työsuojelupiireihin, josta ne lähetetään ASA-rekisteriin.

Lue lisää

Vakuutusoppi
Rantala Jukka, Pentikäinen Teivo
Suomen vakuutusalan koulutus ja kustannus Oy
ISBN 952-9770-71-5
Vammalan kirjapaino, Vammala 2003

”Vakuutusoppi antaa luotettavan ja laajan näkemyksen vakuutustoiminnasta. Kirjan sisältö tarjoaa mahdollisuuden asioiden syvälliseenkin tarkasteluun. Teos soveltuu siten niin oppikirjaksi uransa alkuvaiheessa olevalle kuin hakuteokseksi tehtävissään jo rutinoituneelle asiantuntijalle. Myös alan ulkopuoliset voivat kirjan avulla saada yleiskuvan suomalaisesta vakuutustoiminnasta ja sen kehityksestä.”

* * * * *

Mielestä huomioitavaa ja ihmeteltävää:

1. Ollakseen vakuutusalan hakuteos, niin kirja ei sisällä minkäänlaisia tietoja vakuutuslääkärijärjestelmästä ja vakuutuslääketieteestä.

2.Sosiaalivakuutuksen muutoksenhakujärjestelmien yhteydessä ei puhuta mitään ensimmäisen asteen lautakuntien rahoittajatahoista = vakuutusyhtiöt itse. Eli ns. susisuomalainen riippumaton toimintamalli, jossa kirjallisen valitusprosessin toinen osapuoli toimii omaa toimintaansa käsittelevän valituksen tuomioistuimen rahoittajana ja toimintalinjan ohjaajana.

3. Sivulla 265 olevasta muutoksenhakujärjestelmän kaaviosta on jäänyt pois tapaturma-asiain korvauslautakunta, joilta vakuutuslaitosten on pyydettävä lain mukaan lausunto ennen päätöksen antamista eräistä laissa mainituista tärkeistä asioista.

* * *

Luku 18. Lakisääteinen tapaturmavakuutus

Sivu 327-328 Työtapaturmat ja ammattitaudit korvataan:

”Työtapaturmia ja ammattitauteja sattuu maassamme noin 130 000 vuodessa. Työtapaturmiin sisältyvät suurimpana ryhmänä varsinaisessa työssä tapahtuvat tapaturmat ja lisäksi työstä johtuvissa olosuhteissa tapahtuvat työpaikkatapaturmat.

Ammattitauteja ilmenee nykyään lähes 5000 vuosittain, ja myös ne sisältyvät työtapaturmien kokonaislukuun. Ammattitautien suurin ryhmä ovat nykyään työstä aiheutuvina korvattavat yläraajakipeytymiset. Tyypillisiä ammattitauteja ovat myös ihottumat, meluvammat ja asbestisairaudet.

Suurin osa eli lähes kaksi kolmasosaa työtapaturmista ja ammattitaudeista aiheuttaa vain ohimenevän, alle kuukauden kestävän työkyvyttömyyden. Vajaassa kolmasosassa aiheutuu vain sairaanhoitokuluja. Hieman yli 1000 tapausta vuodessa on sellaisia, että työkyvyttömyyttä tai haittaa on vielä vuoden kuluttua. Kuolemantapauksia on vuosittain 120-130. Työtapaturmakorvaukset ovat kokonaisuudessaan noin 0,5 miljardia euroa vuodessa.”

Sivu 337 Oikeusturva ja muutoksenhaku:

”Vakuutuslaitoksen on ennen päätöksen antamista pyydettävä eräistä tärkeistä asioista tapaturma-asiain korvauslautakunnan lausunto. Tällaisia asioita ovat muun muassa tapaturmaeläkeasiat ja useat perhe-eläkepäätökset sekä haittarahat, kun haittaluokka on vähintään 8. Vakuutuslaitoksen tulee aina kertoa päätöksessään lautakunnan kanta.”

Sivut 330-331 Ammattitaudin käsite:

”Ammattitauti on ammattitautilain mukaan sairaus, joka todennäköisesti aiheutunut pääasiallisesti fysikaalisesta, kemiallisesta tai biologisesta tekijästä työssä.

Fysikaalisen tekijän aiheuttamana ammattitautina korvataan esimerkiksi jännetupen tulehdus ja olkaluun sivunastan tulehdus, jos se on aiheutunut jatkuvasti toistuvan ja yksipuolisen taikka työntekijälle oudon liikkeen suorittamisesta. Nämä rasittavasta toistotyöstä aiheutuneet ns. rasitusvammat ovat ammattitautien suurin ryhmä.

Näiden rasitusvammojen ohella muita yleisiä ammattitauteja ovat melun aiheuttamat kuulovammat, kemiallisten aineiden aiheuttamat ihottumat ja pölyn tai kemiallisten aineiden aiheuttamat ihottumat ja pölyn tai kemikaalien aiheuttamat keuhkosairaudet. Ajankohtaisimpia ja pahimpia ammattitauteja ovat asbestisairaudet, jotka ilmenevät vasta nyt, vaikka asbestin laajamittaisesta käytöstä on jo kulunut vuosikymmeniä.”

Eli yhteenvetona ja pienenä vinkkinä:

Muistakaa pyytää aina vakuutusyhtiön päätöksestä ajantasalla olevat käsittelijä-ja lääkärikansionmerkinät.

Muutoksenhakulautakunnasta käsittely-ja esittelymuistiot.

Niistä rakentuu itse kullekin kuva kuinka tarkkaan harkintaan päätökset kulloinkin perustuvat.

Muutoksenhakulautakunnan lääkärijäsenen lausumathan tietysti salataan myös asianomaiselta itseltään.

Huomasin, että tähän liittyviä asioita käsitellään myös ketjussa:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=97&conference=4500000000000608&posting=22000000019705287

Arvostelijoiden joukko lisääntyy. Nyt myös EOK on ottanut asian esille ja hyvä niin. Googleta EOK, niin pääset lukemaan jutun: vakuutusoikeus on tullut tiensä päähän, mutta tässä jotakin helmiä:

- "Kysymyksessä on vakava ongelma, sillä jokainen väärä tuomio on oikeusmurha, joka vahingoittaa ja tuhoaa asianosaisen yksilön elämän edellytyksiä."

- "Tulkitaanko vakuutusoikeudessa lakia mielivaltaisesti, tuomioistuimen ratkaisukokoonpanon jäsenten omista lähtökohdista tai oman taustaryhmänsä etua ajatellen?"

- "Kenen tai keiden bulvaanina vakuutusoikeus toimii?"

- " Voiko tällainen tuomioistuin toimia oikeusvaltiossa?"

Oikeuskanslerin toiminta,valvoa laillisuutta!KKO,ssaVO:ssa
http://www.okv.fi/

turkkusesta kirjoitti:

Oikeuskanslerin toiminta,valvoa laillisuutta!KKO,ssaVO:ssa
http://www.okv.fi/

Oikeuskanserintoimistolle ei kuulema kuulu valvonta,vaikka ne tuotaisiin nenän eteen todistettuna nähtäväksi,onko puuttunut Vakuutusoikeuden toimintaan Perustuslain vastaisena toimintana riippumattomana oikeuselimenä,Vakuutusyhtiöiden asiantuntija lääkärit päättämässä korvauksista.

Kosteus,home-ja sisäilmasairaat eivät edes saa oikeutta,eivät saa valituslupaa Korkeimmalle oikeudelle,vaikka sairastuneita tuhansia.

Kunnat,kuntayhtymät,vetoaa rahan puutteeseen,josta Oikeusasiamies antoi nahkapäätöksen.
http://www.oikeusasiamies.fi/Resource.phx/pubman/templates/2.htx?id=896
http://www.tyosuojelu.fi/fi/tyosuojeluvastuut
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2002/20020738
http://www.sosiaaliportti.fi/fi-
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2002/20020738#P8


LAILLISUUSVALVONTA:Valtioneuvoston valvonta,viranomaisvalvonta,asianajavalvonta
http://www.okv.fi/

Allekirjoitan. Kun hyvävelijärjestelmän jäsen johtajatasoa tietenkin alkaa oireilla sisäilmassa omassa toimistossaan, niin silloin järjestelmä toimii moitteetta. Vuoden sairausloman jälkeen alkaa lain mukainen työkyvyttömyyseläke ja eläke tietysti ihan erilainen, kuin sellaisella joka joutuu tulottomana useita vuosia olemaan sairauslomalla täysin työkyvyttömänä ja valittamaan hylkäyspäätöksistä, kun vakuutuspuolen lääkäri ei osaa lukea lausuntoja. Hyvävelijärjestelmän jäsentä ei myöskään leimata luulosairaaksi tai yliherkäksi tai mielenvikaiseksi, kun hän kertoo oireistaan. Voi meitä ja tätä systeemiä.

http://www.lapinkansa.fi/Mielipide/1194740147567/artikkeli/hyva veli -jarjestelma elaa ja voi hyvin.html

http://2.bp.blogspot.com/-_c6eON3cUfA/UArotrt7cuI/AAAAAAAAAzE/YjaaydZdE6w/s1600/KOOSTE_vahinkovakuutus-ja-tyoelakejarjestelma-perustuslain-vastaisia_tarmo-pukkila-hs-teksti_kaavioin.jpg

http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Koulutus/yliopistokoulutus/lait_ja_saeaedoekset/Liitteet/VNa140612.pdf

TTL.n Teemajohtaja Kari Reijula osaa,kykene,pysty vastaamaan selviin "hänelle"yksinkertaisiin kysymyksiin,Reijulaa pidetään Suomessa tietyissä piireissä "sisäilmakuruna,"tällä tasollako se tieto,taito ja osaaminen onkaan,kyllä rahat menneet aika hukkaan viimeisten 25 vuoden aikana.

Vuosikymmenet tutkittu,hutkittu,mutta mitään ei ole saatu aikaa,kuin suojatyöpaikat itselleen.rakennuskanta surkeentuu ja siellä olevat asukkaat/koululaiset,lapset/työntekijät sairastuu sisäilman takia,TTL.ei kykene tutki kuin osaa sisäilma sairauksia aiheuttavista,lisäksi TTL.n omat tilat tiedetty vuosikymmeniä olevan pahasta kosteus,home-ja sisäilmaongelmaisia,jospa laitoksen sisäilmaongelmat vaikuttaneet asiantuntijoiden kykyyn,kun tulokset ovat laihanlaiset.

Mielenkiintoista olisi myös tietää TTL.n rahoitus,lahjoitukset(vakuutysyhtiöt,lääkeyhtiöt,rakennusyhtiöt ym)sekä asiantuntijoiden/tutkijoiden jääviys/sitoumukset esim rahoitusta/lahjoitusta antaviin yhtiöihin,avoimuus voisi avata lukon TTL:n tutkimuksille.

turkkusesta kirjoitti:

TTL.n Teemajohtaja Kari Reijula osaa,kykene,pysty vastaamaan selviin "hänelle"yksinkertaisiin kysymyksiin,Reijulaa pidetään Suomessa tietyissä piireissä "sisäilmakuruna,"tällä tasollako se tieto,taito ja osaaminen onkaan,kyllä rahat menneet aika hukkaan viimeisten 25 vuoden aikana.

Vuosikymmenet tutkittu,hutkittu,mutta mitään ei ole saatu aikaa,kuin suojatyöpaikat itselleen.rakennuskanta surkeentuu ja siellä olevat asukkaat/koululaiset,lapset/työntekijät sairastuu sisäilman takia,TTL.ei kykene tutki kuin osaa sisäilma sairauksia aiheuttavista,lisäksi TTL.n omat tilat tiedetty vuosikymmeniä olevan pahasta kosteus,home-ja sisäilmaongelmaisia,jospa laitoksen sisäilmaongelmat vaikuttaneet asiantuntijoiden kykyyn,kun tulokset ovat laihanlaiset.

Mielenkiintoista olisi myös tietää TTL.n rahoitus,lahjoitukset(vakuutysyhtiöt,lääkeyhtiöt,rakennusyhtiöt ym)sekä asiantuntijoiden/tutkijoiden jääviys/sitoumukset esim rahoitusta/lahjoitusta antaviin yhtiöihin,avoimuus voisi avata lukon TTL:n tutkimuksille.

Lue lisää

Onkohan nyt aika avata tämä myrkkypommi,hyvä homepakolaiset.

http://www.homepakolaiset.fi/kantelut_STM_toimista_sisailmasairaiden_tilanteeseen_liittyen_13.9.2012.html
http://www.homepakolaiset.fi/kantelut_THL_toimimattomuudesta_sisailmasairaiden_tilanteeseen_liittyen_13.9.2012.html
http://www.homepakolaiset.fi/kantelut_TTL_toimimattomuudesta_sisailmasairaiden_tilanteeseen_liittyen_13.9.2012.html

http://ajankuva.blogspot.fi/2008/11/lakisteinen-vakuutusturva-ja-sen-mustat.html

!! kirjoitti:

http://ajankuva.blogspot.fi/2008/11/lakisteinen-vakuutusturva-ja-sen-mustat.html

Lue lisää

Lääkäriliitto(yhdistys)tässä taitaa olla syy vaikenemiseen ja puuttumiseen,sponsorit.
mistä Lääkäriliitto saa rahoituksen,lääke,vakuutus,rakennus ym tahoilta,sen lauluja laulta kenen.........määräilet.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_Lääkäriliitto
http://www.fimnet.fi/kumppanit/index.html
http://www.orion.fi/
http://www.laakariliitto.fi/koulutus/erityispatevyydet/vakuutus.html
http://web.finnexpo.fi/Sites1/Laakaripaivat/Sivut/FairCatalog10949.aspx
http://www.laakariliitto.fi/files/tiedepoliittinen_ohjelma2008.pdf

Niin Vihreillä on ollut eilen joku tilaisuus Helsingissä kosteusvaurio- ja homeongelmista missä joku "huippuasiantuntija" yleisön seasta oli vissiin kertonut pikkuisen homedesinfiointiaineiden todellisesta vaarasta. Oliko ketä siellä paikalla ja mitä oikein oli uutta tutkimusta tullut esille tältä sektorilta. Kiinostaa kovasti tuo aihe koska desinfiointiaineet vei terveyteni kaksi kertaa käytettynä asunnossamme vielä huonompaan suuntaan.