Ilmatointi/jäähdytys kerrostaloasuntoon

Hikikarpalo

Haluaisin tietoa/vinkkejä tehokkaista jäähdytyslaitteista, jotka voi laittaa kerrostaloasuntoon. Laitteen pitää olla semmonen, että sen voi viedä syksyllä varastoon.
Asun päätyasunnossa, joka lämpenee sietämättömäksi kesäisin, eikä tarvitse olla edes mitään helteitä.Riittää, että on aurinkoista päiväkausia. 27 astetta sisällä on aivan tavallista meillä ja se alkaa kuulkaa pitkän päälle ottaa hermoon, kun nukkuminen on yhtä tuskaa.
Voisi riittää, että saisi edes makkariin jonkunlaisen viilentimen. Pöytätuuletinta on kokeiltu, mutta se aiheutti vetoa, joka ei tuntunut yhtään mukavalta. Niskat oli parin yön jälkeen jo aivan jumissa ja päätä särki.
Onko kellään kokemuksia kns. tuuletinvalaisimista? Karsean näköisiähän ne on, mutta saishan senkin talveksi pois.

51

7344

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • vaan jotain;

      muuta, eli jonkinlainen siirrettävä "viilentäjä" jossa poistoilman saa (lue: pitää) johdettua suoraan ulos.

      Toki markkinoilta löytyy, mutta . . . . . .
      mitä tulee tuuletinvalaisimiin, saahan se ilman liikkeeseen, eikä olo ole niin tuskaista.

    • jäähdytyslaitteet

      niin voit apua löytääkkin.

    • viilentäjä

      Löytyy Prismoista ja K-rautakaupoista ym. Noin 300 euron hintaluokassa. Lattialla seisova tai tuuletusluukkuun asennettava. Lattialla olevan voit laittaa varastoon talveksi

    • aito iv-maallikko

      Paras ja kallein ratkaisu on puhallinkonvektori. Toimii kylmällä vedellä. Asennus vaatii lalaslasketun kattosuuden purkamista ja putkitöitä. Ehkä 3000-4000 euroa riittää helpoimmissa tapauksissa. Kiistatta paras ratkaisu.

      Köyhille tietysti ilmalämpöpumppu. Ulkoyksikkö parvekkeelle kaiteen alapuolelle, ettei talon julkisivu muutu. Sisäyksikkö jonnekin katonrajaan. Timanttiporaus talon kiviseinän läpi. Ehkä 1500 euroa.

      Siirrettäviä leluja ei voi/saa hankkia. Nehän puhaltaa ilmaa pois eli vaikuttavat asunno ilmanvaihdon toimisntaan. Em. laitteet kierrättävät LÄVITSEEN asunnon ilmaa. Ilmaa ei mene tai tule ulos näissä oikeissa ratkaisuissa.

      • vesijäähdytykseen

        > Paras ja kallein ratkaisu on puhallinkonvektori. Toimii kylmällä vedellä. Asennus vaatii lalaslasketun kattosuuden purkamista ja putkitöitä. Ehkä 3000-4000 euroa riittää helpoimmissa tapauksissa. Kiistatta paras ratkaisu

        Ei riitä 4000 euroa, jos vesijäähdytteisen puhallinkonvektorin haluat. Nämä on tarkoitettu suuriin järjestelmiin, missä on kylmää ( 7°C) jäähdytysvettä tekevä vedenjäähdytin/kylmävesiasema jäähdytysvesikierto koko rakennuksessa.

        ...toki omakotitaloissa tällaisen vedenjäähdyttimen virkaa voi ajaa myös maalämpöpumppu.

        Yhden tai muutaman kerrostalohuoneiston tapauksessa pitää katsella suorahöyrysteisiä laitteita, joihin syötetään paineistettua kylmäainetta jäähdytysyksiköltä - siis sama järjestely kuin ilmalämpöpumpuissa. Konvektori on siis oikeastaan ILPin sisäyksikkö erilaisessa paketissa (ja usein ilman lämmitysmahdollisuutta). Konvektori voi olla joka ikkunan alle asennettava laatikko, (alaslaskettuun) kattoon asennettava laite (yleinen liiketiloissa) tai kattoon asennettava ja kanavoitava, jolloin jäähdytetyn ilman voi jakaa useaan huoneeseen.

        Aika usein näihin konvektoreihin törmää myös hotelleissa, joissa tyypillinen jemma on eteisen katossa (sijainnin paljastaa säleiköt alaslaskun pohjassa & kyljessä).

        > Siirrettäviä leluja ei voi/saa hankkia. Nehän puhaltaa ilmaa pois eli vaikuttavat asunno ilmanvaihdon toimisntaan.

        Eipä ole suuremmin väliä, jos ilmanvaihto on joka tapauksessa koneellinen/painovoimainen poisto, jossa "tuloilma" virtaa sellaisenaan sisään. Ihan OK, jos korvausilman saa esim. talon pohjoispuolelta, jolloin sekin auttaa jäähdyttämään (jos/kun ongelma on auringon paahde ja jopa yli 30 °C nouseva huonelämpö)

        Paljon huonompi tilanne on sitten, jos korvausilma tulee aurinkoiselta julkisivulta = valmiiksi seinäpinnalla 35°C "esilämmitettynä". Myös se poistoilmakanava on aika tehokas "lämpöpatteri", koska poistoilman lämpötila on >50°. Laskeskelin joskus, että korvausilman mukana tuleva lämpö & kosteus voi syödä kolmanneksen laitteen tehosta, esim. 2,4 -> 1,6 kW ja tuosta vielä pois pari sataa W eli poistokanavan lämmönluovutus, niin aika vähän jää jäähdytystehoa käteen vs. laitteen nimellisteho.

        > Em. laitteet kierrättävät LÄVITSEEN asunnon ilmaa. Ilmaa ei mene tai tule ulos näissä oikeissa ratkaisuissa.

        Siirrettäviä laitteita on myös "puolikiinteitä" eli sisäyksikkö (jossa kompressori = äänekäs) ja siihen taipuisilla putkilla ( usein pikaliittimillä) yhdistetty lauhdutin. Tämän lauhduttimen voi heittää vaikka parvekkeelle ja vetää putket ikkunanraosta. Toinen vaihtoehto on ns. kaksiputkinen laite, joka ottaa jäähdytysilmansa yhtä "putkea", siis taipuisaa kanavaa, pitkin ja puhaltaa kuuman ilman ulos toisesta.

        On vaan tällaisessakin melutaso sen verran kova (mutu: vähän päälle 40 dB pienessä MH:ssa), ettei sitä voi pitää yöllä päällä.

        Mutta niin taitaa melua piisata ILPeissäkin. Tuoreessa rakennusmaailmassa oli ILPpien sisämelut muistaakseni 40 dB pintaan, vaikka joitain laitteita olen nähnyt mainostettavan 23 dB lukemilla. Tässä on vaan se juju, että tämä luvattu melutaso toteutuu vain riittävästi vaimennetussa tilassa, esim. TSTO, jonka koko katto on täynnä akustiikkalevyä. Asunnoissa vaimentavaa materiaalia on yleensä vähemmän -> melutaso luvattua korkeampi.

        Että noin niinkuin melutason puolesta toimivia olisivat
        - tuloilman jäähdytys (mutta ilmamäärät pitäisi kanssa mitoittaa normaalia suuremmiksi, toimistoissa käytetään 2-4 l/s,m², asunnoissa 0,5 l/s,m² eli vain 13-25 % toimistojen ilmamäärästä)
        - kovektorit (mallia hotelli)
        - jäähdytyspalkit ... ei puhaltimia, mutta jonkin verran ilmavirran virtausmelua
        - säteilypaneelit (täysin äänettömiä)

        ...mutta 2 viimeeksimainittua vaativat tuloilman jäähdytyksen=kuivauksen sekä jäähdytysvesikierron, joten ne ovat aikalailla vaikeita tapauksia jälkiasennukseen, etenkin yhteen ainoaan huoneistoon.


      • aito iv-maallikko
        vesijäähdytykseen kirjoitti:

        > Paras ja kallein ratkaisu on puhallinkonvektori. Toimii kylmällä vedellä. Asennus vaatii lalaslasketun kattosuuden purkamista ja putkitöitä. Ehkä 3000-4000 euroa riittää helpoimmissa tapauksissa. Kiistatta paras ratkaisu

        Ei riitä 4000 euroa, jos vesijäähdytteisen puhallinkonvektorin haluat. Nämä on tarkoitettu suuriin järjestelmiin, missä on kylmää ( 7°C) jäähdytysvettä tekevä vedenjäähdytin/kylmävesiasema jäähdytysvesikierto koko rakennuksessa.

        ...toki omakotitaloissa tällaisen vedenjäähdyttimen virkaa voi ajaa myös maalämpöpumppu.

        Yhden tai muutaman kerrostalohuoneiston tapauksessa pitää katsella suorahöyrysteisiä laitteita, joihin syötetään paineistettua kylmäainetta jäähdytysyksiköltä - siis sama järjestely kuin ilmalämpöpumpuissa. Konvektori on siis oikeastaan ILPin sisäyksikkö erilaisessa paketissa (ja usein ilman lämmitysmahdollisuutta). Konvektori voi olla joka ikkunan alle asennettava laatikko, (alaslaskettuun) kattoon asennettava laite (yleinen liiketiloissa) tai kattoon asennettava ja kanavoitava, jolloin jäähdytetyn ilman voi jakaa useaan huoneeseen.

        Aika usein näihin konvektoreihin törmää myös hotelleissa, joissa tyypillinen jemma on eteisen katossa (sijainnin paljastaa säleiköt alaslaskun pohjassa & kyljessä).

        > Siirrettäviä leluja ei voi/saa hankkia. Nehän puhaltaa ilmaa pois eli vaikuttavat asunno ilmanvaihdon toimisntaan.

        Eipä ole suuremmin väliä, jos ilmanvaihto on joka tapauksessa koneellinen/painovoimainen poisto, jossa "tuloilma" virtaa sellaisenaan sisään. Ihan OK, jos korvausilman saa esim. talon pohjoispuolelta, jolloin sekin auttaa jäähdyttämään (jos/kun ongelma on auringon paahde ja jopa yli 30 °C nouseva huonelämpö)

        Paljon huonompi tilanne on sitten, jos korvausilma tulee aurinkoiselta julkisivulta = valmiiksi seinäpinnalla 35°C "esilämmitettynä". Myös se poistoilmakanava on aika tehokas "lämpöpatteri", koska poistoilman lämpötila on >50°. Laskeskelin joskus, että korvausilman mukana tuleva lämpö & kosteus voi syödä kolmanneksen laitteen tehosta, esim. 2,4 -> 1,6 kW ja tuosta vielä pois pari sataa W eli poistokanavan lämmönluovutus, niin aika vähän jää jäähdytystehoa käteen vs. laitteen nimellisteho.

        > Em. laitteet kierrättävät LÄVITSEEN asunnon ilmaa. Ilmaa ei mene tai tule ulos näissä oikeissa ratkaisuissa.

        Siirrettäviä laitteita on myös "puolikiinteitä" eli sisäyksikkö (jossa kompressori = äänekäs) ja siihen taipuisilla putkilla ( usein pikaliittimillä) yhdistetty lauhdutin. Tämän lauhduttimen voi heittää vaikka parvekkeelle ja vetää putket ikkunanraosta. Toinen vaihtoehto on ns. kaksiputkinen laite, joka ottaa jäähdytysilmansa yhtä "putkea", siis taipuisaa kanavaa, pitkin ja puhaltaa kuuman ilman ulos toisesta.

        On vaan tällaisessakin melutaso sen verran kova (mutu: vähän päälle 40 dB pienessä MH:ssa), ettei sitä voi pitää yöllä päällä.

        Mutta niin taitaa melua piisata ILPeissäkin. Tuoreessa rakennusmaailmassa oli ILPpien sisämelut muistaakseni 40 dB pintaan, vaikka joitain laitteita olen nähnyt mainostettavan 23 dB lukemilla. Tässä on vaan se juju, että tämä luvattu melutaso toteutuu vain riittävästi vaimennetussa tilassa, esim. TSTO, jonka koko katto on täynnä akustiikkalevyä. Asunnoissa vaimentavaa materiaalia on yleensä vähemmän -> melutaso luvattua korkeampi.

        Että noin niinkuin melutason puolesta toimivia olisivat
        - tuloilman jäähdytys (mutta ilmamäärät pitäisi kanssa mitoittaa normaalia suuremmiksi, toimistoissa käytetään 2-4 l/s,m², asunnoissa 0,5 l/s,m² eli vain 13-25 % toimistojen ilmamäärästä)
        - kovektorit (mallia hotelli)
        - jäähdytyspalkit ... ei puhaltimia, mutta jonkin verran ilmavirran virtausmelua
        - säteilypaneelit (täysin äänettömiä)

        ...mutta 2 viimeeksimainittua vaativat tuloilman jäähdytyksen=kuivauksen sekä jäähdytysvesikierron, joten ne ovat aikalailla vaikeita tapauksia jälkiasennukseen, etenkin yhteen ainoaan huoneistoon.

        Siinäpä erittäin kattava ja asiantunteva selvitys asioista.

        Puhallinkonvektori olisi erinomainen ratkaisu asuinkerrostalossa jäähdytykseen, jos se vain jo koko talon suunnitteluvaiheessa piirrettäisiin taloon. Konvektorin kylmävesikierto jäähdytyskoneineen on jälkikäteen hankala toteuttaa ja kustannukset nousevat liian korkeiksi. Maakylmällä saisi kätevästi kylmää jäähdytystä varten, mutta taas kerran koko asuinkerrostalo olisi alusta pitäen pitänyt suunnitellä sellaista ratkaisua silmälläpitäen.

        Voisi siis sanoa, että vaikka kerostalo olisi vuonna 2010 valmistunut, on se täysin "hyödytön", jos jäähdytysasioita ei ole suunnittelussa otettu huomioon. Jokainen asukas joutuu sitten omana projektinaan miettiä ilmalämpöpumpun asentamista. Useissa tapauksissa tarvitaan timanttiporausta (200-300 euroa per reikä) ja ulkoyksikkö haukkaa pienestä parvekkeesta puolet. Sisäyksikön sijoitus voi myös olla haastavaa, koska ikkunat ovat nykyään niin suuria. Voi jopa olla, että asunnosta ei kerta kaikkiaan löydy sopivaa paikkaa sisäyksikölle siistiä asennusta varten.

        Eniten harmittaa rakennusliikkeiden vähättelevä suhtautuminen koko asiaan. Niinkin tuoreesti kuin viime viikolla eräällä Länsi-Suomalaisella Lemminkäisen rakennustyömaalla viereillessani vastaava mestari kertoi, ettei jäähdyttävää ilmanvaihtoa edes harkittu asuinkerrostalon suunnitteluvaiheessa KUSTANNUSSYISTÄ. Siis häh? Asunnon ostajahan sen lopulta maksaa, ja jos kerrostalon elinkaari on helposti 50 vuotta, luulisi tänä päivänä mietittävän myös tulevaisuuteen ihmisten vaatimustason alituisesti noustessa. Aika harva uusi auto myydään nykyään ilman ilmastointia. Miksi asuntoja myydään ilman? - Vastaus: asiakkaat eivät osaa vielä vaatia ja rakennusliikkeet maksivoivat voittojaan ja ovat ylimielisiä.

        Viimeisimpänä "surullisena" asiana on viherpiiperrys eli tämä energiataloudellisuusasia. Jäähdytystä ei voi ajatella taloon, koska se ei olisikaan enää "A-luokan" talo. Suomeksi tämä tarkoittaa sitä, että suunnitellaan ja rakennetaan A-luokan taloja, joihin asukkaat sitten joutuvat ylilämpöjen takia jälkikäteen asentamaan jäähdytyskojeensa ja varmaan on, että sähkön kulutusmittari tanssii omaa valssiaan eikä talon energialuokituksella ole enää mitään käytännön merkitystä! Sitäpaitsi, kuka edes haluaa mitään A-luokan asuntoa? Siis aikuisten oikesti? Minä ainakin haluan asunnon, jossa on miellyttävä asua ympäri vuoden. Myös kesän kuumimmilla helteillä, nyt ja tulevaisuudessa.

        Lopuksi on vielä haukuttava rakennusyhtiöitä siitä, ettei energia-asioita ymmärretä oikein. Nollaenergiataloa ei rakenneta ikkunoilla, jotka läpäisevät auringon lämpösäteilyä maksimaalisesti. Tälliaset "vihreän energian" ikkunat vain aiheuttavat ylilämpöä kesällä, mikä takaa jäähdytystarpeen. Nollaenergiatalon rakentaminen toimii vain, jos ikkunalasit ovat auringon lämpösäteilyä heijastavat! Silloin ei olisi jäähdytystarvetta kesällä.

        Auringon lämpösäteilyä heijastavia ikkunalaseja ei uusista kerrostaloasunnoista löydy. Tässä taas yksi asia, jonka "ammattilaiset" mokaavat. Miksi se voi olla niin vaikeaa?

        terveisin,
        vuonna 2009 rakennetussa, koko kesän ylikuumassa kerrostaloasunnossa asuva, joka suunnittelee ilmalämpöpumpun asennuttamista ja/tai ikkunaremonttia (auringon lämpösäteilyä heijastaviin ikkunalaseihin)


    • kokemust on

      Parvekkeelisen kerrostalohuoneiston ainut oikea tapa viilentää on hankkia ilmalämpöpumppu. Kaikkia muita on kokeiltu ja turhia olivat. Jos omatoimisesti pumpun asentaa,jättää putkitukset ammattilaiselle,selviää kyllä alle tonnin. Sen reijän kyllä saa elementtiin vuokralaitteella reilusti alle satasen,vaatii kyllä taloyhtiön luvan. Ulkoyksikön kun laittaa pelkille kumityynyille ei korkeus nouse yli 60 cm. Litteä kotelo päälle,niin ei pöydästä erota. Viilennyskäytössä pumpun käyttöikä on helposti yli 20 vuotta. Ja asuntoa myytäessä ilmastointi on aika kova myyntivaltti.

      • aito iv-maallikko

        Näin oman asunto-osakeyhtiöni hallituksen puheenjohtajana, niin älköön yksikään asukas kuvittele (ainakaan meidän talossamme) asentavansa yhtäkään pulttia itse!

        Koko ilmalämpöpumpun asennus tulee tehdä TUKESin hyväksymän tunnetun alan yrityksen toimesta. Timanttiporausta seinän läpi saa harrastaa vain hallituksen PJ:n ja/tai isännöitsijän hyväksymä alan tunnettu ja luotettava toimija. Ei siis edes kuka tahansa ammatikseen timanttiporaaja!!!

        Tämä näin vinkkinä, ettei edellisestä viesti saa sitä kuvaa, että siitä vaan itse heittämään lämpöpumppua paikoilleen. Ei todellakaan...

        - hallituksen PJ

        P.S. Asukas teke siis muutostyöstä esityksen isännöitsijälle, joka sitten hallituksen ja/tai isännöitsijän toimesta hyväksytään tai hylätään. Luvan saa, mutta ei itseasentaja. Paitsi jos sattuu olemaan tunnettu ja osaava alan yrittäjä itse :)


      • ilmastointi

        Viilennyskäytössä pumpun käyttöikä on helposti yli 20 vuotta. Ja asuntoa myytäessä ilmastointi on aika kova myyntivaltti.
        ::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::
        vanhenee nopeammin kuin autot, yms.

        tuo meni väärin,
        kerrostalossa pitää vaihtaa ainakin ulkoyksikkö melko usein, jotta ei naapurit häiriinny ja kiellä kokonaan, se on aivan laillista.

        Toiseksi, minä en ainakaan ostaisi kotia, jossa olisi 1-3 vuottakin vanha ilmastointi,
        joka vuosi tulee uudet kehittyneemmät mallit,

        ääni ainakin vähenee, tosin myös energiataloudellisuus,
        kestävyys kait heikkenee varsinkin jos ei ole osaava käyttäjä.


      • aito iv-maallikko
        ilmastointi kirjoitti:

        Viilennyskäytössä pumpun käyttöikä on helposti yli 20 vuotta. Ja asuntoa myytäessä ilmastointi on aika kova myyntivaltti.
        ::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::
        vanhenee nopeammin kuin autot, yms.

        tuo meni väärin,
        kerrostalossa pitää vaihtaa ainakin ulkoyksikkö melko usein, jotta ei naapurit häiriinny ja kiellä kokonaan, se on aivan laillista.

        Toiseksi, minä en ainakaan ostaisi kotia, jossa olisi 1-3 vuottakin vanha ilmastointi,
        joka vuosi tulee uudet kehittyneemmät mallit,

        ääni ainakin vähenee, tosin myös energiataloudellisuus,
        kestävyys kait heikkenee varsinkin jos ei ole osaava käyttäjä.

        "minä en ainakaan ostaisi kotia, jossa olisi 1-3 vuottakin vanha ilmastointi..."

        Naurettavinta, mitä olen hetkeen kuullut. Autosi taitaa olla alle 5 vuotta vanha ja alle 50 tkm ajettu? Vaimosikin lienee alle viiden vuoden avioliitossa, vai mitä?

        En tajua, miten vaikkapa 300 000 euron kerrostaloasunto on sinulle "arvoton", jos siinä on vaikkapa 2 vuotta vanha (vain kesällä käytetty) ilmalämpöpumppu.

        Naurettavaa.


    • näin naapurissa

      Yhtiökokous on ylin päättävä elin taloyhtiöissä ja päättää myös urakoitsijoista ainakin meidän taloyhtiössä. Viime kädessä päättää myös pumpun asennuksesta. Sehän olisi hyvä pisnes jos vain isännöitsijä saisi yksin päättää ketkä urakoitsijat taloyhtiössä toimivat.

      • aito iv-maallikko

        Totta. Taloyhtiön hallitus päättää saako asennusluvan.

        Sain tasan tunti sitten KIELTÄVÄN päätöksen oman lämpöpumppuni asennukselle. Olen itse hallituksessa, mutta sehän ei auta, jos hallituksen toinen jäsen vastustaa! Onneksi kolmijäsenisen hallituksen kolmas jäsen ottanee kantaa asiaan palttuaan ulkomaanmatkoiltaan...

        Tämä siis vain varoituksen sanana, että asennusluvan saaminen ei ole mitenkään "automaattista", koska hallitukseen hakeutuu usein eläkkellä olevia nihilistejä, jotka ovat vihreänä kateudesta, jos jollakulla on rahaa tai halua laittaa sähköäkuluttava jäähdytys asuntoonsa ja viettää kesä miellyttävässä asunnossa! Jollain tapaa se on heiltä pois. Miten? (em. 'nihilisti' ei tarkoita tietenkään oman hallituksemme kielteisen kannan antanutta hallituksen jäsentä).

        "Siitä tulee ongelmia", on kommentti, joka kiteyttää parhaiten perustelut, miksi ei saa asentaa kerrostaloasunnon parvekkeelle lämpöpumpun ulkoyksikköä. "Joku taatusti kuulee sen, jos tietää että sellainen on!", jatkoi vastustaja esitystään. Että tälla lailla. Faktisilla asialinjoilla ollaan siis selvästi.

        Myös tästä "äänihaitasta" kannattaa ottaa huomioon, että kerrostaloasunto johon sennus tulisi sijaitsee kaupungin keskustassa kaupungin läpi johtavan liikenteellisesti vilkkaimman kadun varrella! Ei siis missään hiljaisessa pusikossa lähiössä.

        Kommenttini "Liikenne kuitenkin pitää ääntä kellon ympäri" vastustaja piikitti näppärästi: "Niin, mutta se on eri juttu!".

        Eli kaupungin keskustassa, vikkaimmalla paikalla, liikenne saa pitää taustamelua rajattomasti, mutta yhdellä parvekkeella huippuhiljainen Toshiba-ilmalämpöpumpun ammattimaisesti asennettu ulkoyksikkö sitten muka resonoi kivitalon seinään pahasti ja häiritsee ihmisiä koko kerrostalossa... Näinköhän?

        Onnea muille lämpöpumppuhankkeisiin kerrostaloissanne!


    • näin naapurissa

      Jos ei hallitus lupaa anna vie asia yhtiökokoukseen. Ylim. yhtiökokous 1/10 riittää kokouksen pitämiseen. Pari mitsua jo tänä keväänä asentanut parvekkeelle voin sanoa ettei ääni ole viilennyksessä puheääntä kovempi.
      Jos ei lupaa tule,niin hommaa sellainen siirrettävä viilennin parvekkeelle. Yläosaan teippaat osan letkusta ja puhaltelet kylmää ikkunasta sisälle. Lämmöt jää parvekkeelle. Huristelet niin kauan,että lupa tulee. Taloyhtiö ei voi kieltää siirrettävää viilennintä.

      • aito iv-maallikko

        Kiitos vinkeistäsi! Eiköhän asia saada sovittua. Kyse on korkeintaan hidasteesta. Ei esteestä.

        Hallituksen kolmas jäsen ilmaisee mielipiteensä ensi viikon alussa. Jos hän näyttää vihreää, on asia selvä. Jos hän ei puolla hanketta, niin asia saadaan mukaan yhtiökokoukseemme, joka on huhtikuun lopulla. Siellä asiasta voidaan äänestää.

        Kuten jokainen asiaa tunteva tietää, ei oikein asennetun ulkoyksikön värinät ja tärinät ole ongelma. Jossain köykäisessä mummonmökissä seinä voi vähän resonoida, mutta juurikin kerrostalon massiivinen betoniseinä on erinomainen "taustalevy" ulkoyksikön kiinnitykseen. Ääni ei millään tavalla kulkeudu muiden asuntoihin. Harmittaa vaan nämä urbaanit legendat häiritesevän äänekkäistä halpis-pumpuista. Itselleni tuleva Toshiban laatupumppu on todella hiljainen; niin sisäyksikkö kuin rotaatiokompressorilla varustettu ulkoyksikkökin.

        Oma pumppuni on jo tilattu ja saapunutkin paikalliseen asennusfirmaan. Projekti etenee siis erinomaisesti. Lisäksi on huomattava mitä em. hallituksen jäsen vastusti: ulkoyksikön ääntä. Asennuksen kiellosta ei ollut puhetta!

        Saan siis asennuttaa ilmalämpöpumpun. Nyt tarvitsen vain hyväksynnän sille, että sen saa laittaa päälle...


      • aito iv-maallikko
        aito iv-maallikko kirjoitti:

        Kiitos vinkeistäsi! Eiköhän asia saada sovittua. Kyse on korkeintaan hidasteesta. Ei esteestä.

        Hallituksen kolmas jäsen ilmaisee mielipiteensä ensi viikon alussa. Jos hän näyttää vihreää, on asia selvä. Jos hän ei puolla hanketta, niin asia saadaan mukaan yhtiökokoukseemme, joka on huhtikuun lopulla. Siellä asiasta voidaan äänestää.

        Kuten jokainen asiaa tunteva tietää, ei oikein asennetun ulkoyksikön värinät ja tärinät ole ongelma. Jossain köykäisessä mummonmökissä seinä voi vähän resonoida, mutta juurikin kerrostalon massiivinen betoniseinä on erinomainen "taustalevy" ulkoyksikön kiinnitykseen. Ääni ei millään tavalla kulkeudu muiden asuntoihin. Harmittaa vaan nämä urbaanit legendat häiritesevän äänekkäistä halpis-pumpuista. Itselleni tuleva Toshiban laatupumppu on todella hiljainen; niin sisäyksikkö kuin rotaatiokompressorilla varustettu ulkoyksikkökin.

        Oma pumppuni on jo tilattu ja saapunutkin paikalliseen asennusfirmaan. Projekti etenee siis erinomaisesti. Lisäksi on huomattava mitä em. hallituksen jäsen vastusti: ulkoyksikön ääntä. Asennuksen kiellosta ei ollut puhetta!

        Saan siis asennuttaa ilmalämpöpumpun. Nyt tarvitsen vain hyväksynnän sille, että sen saa laittaa päälle...

        Lopullista hyväksyntää hankkeelle odottaessa on hyvä työllistää paikallinen yrittäjä ja tehdä vähän timanttiporausta!

        http://www.youtube.com/watch?v=oWU4PgtLx20

        Siinä pusketaan reikää...

        Isännöitsijä muuten väitti, että olen jäävi antamaan hyväksynnän hankkeelle. Just. Hanke etenee ja sienässä on reikä. 3 jäsenisen hallituksemme 2 jäsentä (minä toinen heistä) hyväksyivät yleisesti ilmalämpöpumppuhankkeet taloyhtiössämme ja yksi vastusti. Asia menee kuulemma vielä yhtiökokoukseen.

        Oma tulkintani hallituksemme kielteisen kannan antaneesta on se, että hän sallii asennuksen, mutta ei käyttöä. No, asennetaan sitten ja katsotaan miten "tärinä ja värinä etenevät massiivista betoniseinää pitkin naapureille".


      • joooo.

        "Pari mitsua jo tänä keväänä asentanut parvekkeelle voin sanoa ettei ääni ole viilennyksessä puheääntä kovempi."

        meilläkin asentelivat, useampia ja ilman lupaa.
        mutta 2-3 vuoden kuluttua poistivat, syy äänihäiriö,
        yksi poistettiin kai jo 2 kk kuluttua.

        mitään ääntä ei saa kuulua naapurin parvekkeelle hiljaisena aikana,
        ei tosiaan yhtään jos naapuri haluaa,
        äkäinen voi vaikka lähteä hoitoon ja terapiaan ja pumpun asentaja maksaa.

        (
        .


      • 5+5
        joooo. kirjoitti:

        "Pari mitsua jo tänä keväänä asentanut parvekkeelle voin sanoa ettei ääni ole viilennyksessä puheääntä kovempi."

        meilläkin asentelivat, useampia ja ilman lupaa.
        mutta 2-3 vuoden kuluttua poistivat, syy äänihäiriö,
        yksi poistettiin kai jo 2 kk kuluttua.

        mitään ääntä ei saa kuulua naapurin parvekkeelle hiljaisena aikana,
        ei tosiaan yhtään jos naapuri haluaa,
        äkäinen voi vaikka lähteä hoitoon ja terapiaan ja pumpun asentaja maksaa.

        (
        .

        Eihän noita yöllä tarvitse pitää päällä. Suomen kesäyöt ovat viileähköjä.

        Kerrostalon järjestyssäännöt voivat määrät hiljaisuuden klo. 22-07 välille. Käsittääkseni sen ajan ulkopuolella lämpöpumpun uslkoyksikkö saa huutaa "kuinka kovaa tahansa". Saahan sitä asunnossaankin huudattaa stereoita niin lujaa kuin haluaa keskellä päivää eli 07-22.

        Jäähdytystarve on vain päivällä ja illalla, joten yön hiljaisuus on helppo taata naapureille.


      • paskanjauhaja olet
        5+5 kirjoitti:

        Eihän noita yöllä tarvitse pitää päällä. Suomen kesäyöt ovat viileähköjä.

        Kerrostalon järjestyssäännöt voivat määrät hiljaisuuden klo. 22-07 välille. Käsittääkseni sen ajan ulkopuolella lämpöpumpun uslkoyksikkö saa huutaa "kuinka kovaa tahansa". Saahan sitä asunnossaankin huudattaa stereoita niin lujaa kuin haluaa keskellä päivää eli 07-22.

        Jäähdytystarve on vain päivällä ja illalla, joten yön hiljaisuus on helppo taata naapureille.

        > Käsittääkseni sen ajan ulkopuolella lämpöpumpun uslkoyksikkö saa huutaa "kuinka kovaa tahansa"

        Paskapuhetta. LVI-laitteet saavat aiheuttaa naapurihuoneistojen parvekkeille ja avattaville ikkunoille max. 45 dB(A) äänitason.

        Toki liikenne aiheuttaa monessa paikassa >50 dB, mikä tekeekin aika vaikeaksi osoittaa mittauksin, ettei LVI-värkit ääntele sallittua enemmän... Viranomaisten kanssa toimittaessa ei nimittäin järjen käyttö ole sallittua ts. vaatimus on tuo 45 myös alueilla, jolla taustamelua on reilusti tuota enemmän.

        KÄYTÄNNÖSSÄ ongelmia ei tule, kunhan häiritsevää ja/tai ympäristön taustamelun selvästi ylittävää melua ei naapureille kantaudu -> eri tule valituksia -> ei kukaan ala kyselemään mittausten perään.

        > Saahan sitä asunnossaankin huudattaa stereoita niin lujaa kuin haluaa keskellä päivää eli 07-22.

        Kertoo nimimerkki "häätöä odotellessa". Kun ei vaan saa...


      • 5+5
        paskanjauhaja olet kirjoitti:

        > Käsittääkseni sen ajan ulkopuolella lämpöpumpun uslkoyksikkö saa huutaa "kuinka kovaa tahansa"

        Paskapuhetta. LVI-laitteet saavat aiheuttaa naapurihuoneistojen parvekkeille ja avattaville ikkunoille max. 45 dB(A) äänitason.

        Toki liikenne aiheuttaa monessa paikassa >50 dB, mikä tekeekin aika vaikeaksi osoittaa mittauksin, ettei LVI-värkit ääntele sallittua enemmän... Viranomaisten kanssa toimittaessa ei nimittäin järjen käyttö ole sallittua ts. vaatimus on tuo 45 myös alueilla, jolla taustamelua on reilusti tuota enemmän.

        KÄYTÄNNÖSSÄ ongelmia ei tule, kunhan häiritsevää ja/tai ympäristön taustamelun selvästi ylittävää melua ei naapureille kantaudu -> eri tule valituksia -> ei kukaan ala kyselemään mittausten perään.

        > Saahan sitä asunnossaankin huudattaa stereoita niin lujaa kuin haluaa keskellä päivää eli 07-22.

        Kertoo nimimerkki "häätöä odotellessa". Kun ei vaan saa...

        Ei ole vielä tullut häätöä ;)


      • aito iv-maallikko
        paskanjauhaja olet kirjoitti:

        > Käsittääkseni sen ajan ulkopuolella lämpöpumpun uslkoyksikkö saa huutaa "kuinka kovaa tahansa"

        Paskapuhetta. LVI-laitteet saavat aiheuttaa naapurihuoneistojen parvekkeille ja avattaville ikkunoille max. 45 dB(A) äänitason.

        Toki liikenne aiheuttaa monessa paikassa >50 dB, mikä tekeekin aika vaikeaksi osoittaa mittauksin, ettei LVI-värkit ääntele sallittua enemmän... Viranomaisten kanssa toimittaessa ei nimittäin järjen käyttö ole sallittua ts. vaatimus on tuo 45 myös alueilla, jolla taustamelua on reilusti tuota enemmän.

        KÄYTÄNNÖSSÄ ongelmia ei tule, kunhan häiritsevää ja/tai ympäristön taustamelun selvästi ylittävää melua ei naapureille kantaudu -> eri tule valituksia -> ei kukaan ala kyselemään mittausten perään.

        > Saahan sitä asunnossaankin huudattaa stereoita niin lujaa kuin haluaa keskellä päivää eli 07-22.

        Kertoo nimimerkki "häätöä odotellessa". Kun ei vaan saa...

        Siinähän se asian ydin sitten onkin:

        "KÄYTÄNNÖSSÄ ongelmia ei tule, kunhan häiritsevää ja/tai ympäristön taustamelun selvästi ylittävää melua ei naapureille kantaudu -> eri tule valituksia -> ei kukaan ala kyselemään mittausten perään."

        Tämä on tärkein tietoa pumpun asentaneelle.


      • aito iv-maallikko
        paskanjauhaja olet kirjoitti:

        > Käsittääkseni sen ajan ulkopuolella lämpöpumpun uslkoyksikkö saa huutaa "kuinka kovaa tahansa"

        Paskapuhetta. LVI-laitteet saavat aiheuttaa naapurihuoneistojen parvekkeille ja avattaville ikkunoille max. 45 dB(A) äänitason.

        Toki liikenne aiheuttaa monessa paikassa >50 dB, mikä tekeekin aika vaikeaksi osoittaa mittauksin, ettei LVI-värkit ääntele sallittua enemmän... Viranomaisten kanssa toimittaessa ei nimittäin järjen käyttö ole sallittua ts. vaatimus on tuo 45 myös alueilla, jolla taustamelua on reilusti tuota enemmän.

        KÄYTÄNNÖSSÄ ongelmia ei tule, kunhan häiritsevää ja/tai ympäristön taustamelun selvästi ylittävää melua ei naapureille kantaudu -> eri tule valituksia -> ei kukaan ala kyselemään mittausten perään.

        > Saahan sitä asunnossaankin huudattaa stereoita niin lujaa kuin haluaa keskellä päivää eli 07-22.

        Kertoo nimimerkki "häätöä odotellessa". Kun ei vaan saa...

        Ilmalämpöpumppu kerrostaloon

        http://www.kiinteistoklubi.com/energialampoe/39-laempoepumput/1073-ilmalaempoepumppu-kerrostaloon

        "Ilmalämpöpumpun toiminta viilennyksessä

        - Kierrättää huoneilmaa, mutta ei vaihda sitä.
        - Pystyy käsittelemään ilmaa jäähdyttämällä ja poistamalla kosteutta.
        - Jäähdytys toimii kuin jääkaapissa, jossa lämpöä siirretään laitteesta sen ulkopuolelle.
        - Ei sotke lämmitys- tai ilmanvaihtojärjestelmien toimintaa.
        - Laitteen läpi kiertävä ilma suodatetaan, mikä lisää sisäilmaston viihtyisyyttä.
        Vaatimukset"

        Lämpöpumpun asennuksessa tulee huomioida rakentamismääräyskokoelman C1 kohta 4, jonka mukaan rakennusta palvelevien LVIS-laitteiden aiheuttama keskiäänitaso saa olla enintään 45 dB saman tai läheisen rakennuksen ikkunan ulkopuolella, parvekkeella ja pihamaalla. Asennus on tehtävä huolella, jotta vältytään koneen tärinän aiheuttama resonointi runkorakenteisiin.

        "Ilmalämpöpumpun kondenssivedet on johdettava hallitusti viemäriin tai parvekkeen sadevesijärjestelmään siten, että rakennuksen rakenteille ei aiheudu kosteusvaurioita. Kesällä kondenssivettä syntyy ilmalämpöpumpun sisäyksikön lammelleihin ja kostealla kelillä syksyllä ja talvella ulkoyksikön lamelleihin. Kesällä syntyvä kosteus valuu sisäyksikön alla olevaan kaukaloon, josta kondenssivedet on johdettava hallitusti viemäriin tai parvekkeen sadevesijärjestelmään siten, että rakennuksen rakenteille ei aiheudu kosteusvaurioita."

        "Lämpöpumpun asentamiselle tulee olla taloyhtiön lupa. Suositus on, että yhtiö käsittelee koko rakennuksen ilmanvaihdon/viilennyksen ongelmia ennen yksittäisten huoneistojen lämpöpumppujen asentamista."


    • pumpun laittanut

      Se ulkoyksikkö kannattaa asentaa n.5 cm korkealle maatelineelle siis lattialle ja muistaa myös tärinäkumit. Ulkoyksikkö ei teoriassa saisi nousta kaiteen yläpuolelle.

      • aito iv-maallikko

        Juuri noin. Hallitus ja isännöitsijä luvan antaessaan (tai kieltäessään) haluaa muutossuunnitelmassa nähdä toki myös ehdotuksen ulkoyksikön sijainnille. Varminta on asennus lähellä lattiatasoa niin, että ulkoyksikön yläreuna jää parvekkeen kaiteen tason alapuolelle. Näin rakennuksen julkisivu ei muutu, eikä tarvitse miettiä ulkoyksikön kotelointia.

        Tärinäkumit ja muutoinkin oikeaoppinen asennus lienee selvää, jos käyttää TUKESin hyväksymää ja valtuuttamaa asennusfirmaa. Oman pumppuni asentaa juurikin tällainen yli 30 vuotta alalla toiminut kaupungin tunnetuin jäähdytyskoneita asenteleva firma. Pääbisnes heille on yritysten ilmastointiprojektit. Ilmalämpöpumput ovat murto-osa bisneksestä. Lähinnä hyväntekeväisyyttä yksityisihmisiä kohtaan, jos näin voi sanoa.


      • kylmänen
        aito iv-maallikko kirjoitti:

        Juuri noin. Hallitus ja isännöitsijä luvan antaessaan (tai kieltäessään) haluaa muutossuunnitelmassa nähdä toki myös ehdotuksen ulkoyksikön sijainnille. Varminta on asennus lähellä lattiatasoa niin, että ulkoyksikön yläreuna jää parvekkeen kaiteen tason alapuolelle. Näin rakennuksen julkisivu ei muutu, eikä tarvitse miettiä ulkoyksikön kotelointia.

        Tärinäkumit ja muutoinkin oikeaoppinen asennus lienee selvää, jos käyttää TUKESin hyväksymää ja valtuuttamaa asennusfirmaa. Oman pumppuni asentaa juurikin tällainen yli 30 vuotta alalla toiminut kaupungin tunnetuin jäähdytyskoneita asenteleva firma. Pääbisnes heille on yritysten ilmastointiprojektit. Ilmalämpöpumput ovat murto-osa bisneksestä. Lähinnä hyväntekeväisyyttä yksityisihmisiä kohtaan, jos näin voi sanoa.

        Vai että tukesin hyväksymä ja valtuuttama asennusfirma. Näitä siirtymäkauden rekisterissä olevia kylmälupia on jaettu kyllä aika kevein perustein. Teoriassa jokainen putkari tai sähkäri parin vuoden alansa työkokemuksella sai luvat, tietämättä kylmäalasta mitään. Joukossa on kyllä kylmäalan ammattilaisia.
        Heinäkuussa luvat tiukkenee ja karsintaa pakosta tulee,hyvä niin.
        Kuluttajaviranomaisille tehdyistä valituksista koskien ilmalämpöpumppuja yli 90 prosenttia on "luvallisten" asentajien tekemiä.


      • aito iv-maallikko
        kylmänen kirjoitti:

        Vai että tukesin hyväksymä ja valtuuttama asennusfirma. Näitä siirtymäkauden rekisterissä olevia kylmälupia on jaettu kyllä aika kevein perustein. Teoriassa jokainen putkari tai sähkäri parin vuoden alansa työkokemuksella sai luvat, tietämättä kylmäalasta mitään. Joukossa on kyllä kylmäalan ammattilaisia.
        Heinäkuussa luvat tiukkenee ja karsintaa pakosta tulee,hyvä niin.
        Kuluttajaviranomaisille tehdyistä valituksista koskien ilmalämpöpumppuja yli 90 prosenttia on "luvallisten" asentajien tekemiä.

        Kyllä, mutta nyt sentään kyseessä firma, joka on ollut olemassa yli 30 vuotta!

        Ei siis ole mikään parin vuoden pumppuhuijausta varten pystyyn laitettu huijarifirma... Lisäksi tälle firmalle pumppukeikat ovat pieni sivubisnes. Liikevaihdon ne tekee "oikeilla" jäähdytyksillä yrityspuolella.


      • aito iv-maallikko
        aito iv-maallikko kirjoitti:

        Kyllä, mutta nyt sentään kyseessä firma, joka on ollut olemassa yli 30 vuotta!

        Ei siis ole mikään parin vuoden pumppuhuijausta varten pystyyn laitettu huijarifirma... Lisäksi tälle firmalle pumppukeikat ovat pieni sivubisnes. Liikevaihdon ne tekee "oikeilla" jäähdytyksillä yrityspuolella.

        MTV3:n viikon sää lupasi alkavan viikon loppuun 18 asteen varjolämpötiloja Etelä-Suomeen (pääsiäisviikonloppu 22.-24.4.2011). Pekka Pouta sanoi, että jossain paikoissa 20 saattaa mennä rikki. Upeaa!

        Ainut syy miksi riemuitsen on se, että keittiön pöydällä on kaukosäädin jo valmiiksi esillä. On tullut aika painaa nappulaa! Myönnettäköön, että jo tänään jouduin käyttämään jäähdytystä asunnossani kevään ensi kertaa (puolen tunnin ajan), mutta kyllä tässä pian päästään tositoimiin.

        Kyllä on muuten nykykerrostaloasunnossa ylilämpöjä, jos ulkona 12 astetta ja aurinko paistaa sisään, niin silloin joutuu jo hapuilemaan jäähdytystä. Sellainen päivä oli tänään. No, nyt on kaukosäädin, jolla itse päätän asuntoni lämpötilan. Tullee hieman erilainen kesä tänä vuonna!


      • aito iv-maallikko
        aito iv-maallikko kirjoitti:

        MTV3:n viikon sää lupasi alkavan viikon loppuun 18 asteen varjolämpötiloja Etelä-Suomeen (pääsiäisviikonloppu 22.-24.4.2011). Pekka Pouta sanoi, että jossain paikoissa 20 saattaa mennä rikki. Upeaa!

        Ainut syy miksi riemuitsen on se, että keittiön pöydällä on kaukosäädin jo valmiiksi esillä. On tullut aika painaa nappulaa! Myönnettäköön, että jo tänään jouduin käyttämään jäähdytystä asunnossani kevään ensi kertaa (puolen tunnin ajan), mutta kyllä tässä pian päästään tositoimiin.

        Kyllä on muuten nykykerrostaloasunnossa ylilämpöjä, jos ulkona 12 astetta ja aurinko paistaa sisään, niin silloin joutuu jo hapuilemaan jäähdytystä. Sellainen päivä oli tänään. No, nyt on kaukosäädin, jolla itse päätän asuntoni lämpötilan. Tullee hieman erilainen kesä tänä vuonna!

        Lämpöä puskee:

        http://ilmatieteenlaitos.fi/saa/Hyvinkää

        Hyvinkäällä 18 astetta, huomenna 19 ja ylihuomenna 19.

        Kerrostaloasunto, josta kaikki ikkunat länteen... Fakta on se, että jo huhtikuussa tarvitsee Suomessa jäähdytystä kerrostaloasuntoon. EI siis ollenkaan tyhmä hankinta, ei. Ainakin päättelen näin, kun tällä hetkellä katson asuntoni ikkunasta ulos ja vastapäisen kerrostalon asukkaat ovat jo laittaneet tuuletusikkunoitaan auki... Alkaako olla kuuma?

        Itse jätän katupölyn ja keskustan äänet asuntoni ulkopuolelle ja pidän ikkunat visusti säpissä! Lämpöpumppu hoitakoon jäähdytyksen.

        Mites muilla kerrostaloasunnot jäähtyvät? Itselläni laskennallista huippujäähdytystehoa noin 7 kW/100 neliötä, nimellisteho 5,6 kW/100 neliötä. Mitoitus on tietysti tehty ilmaston lämpenemisen näkökulmasta. Jos Suomen kesässä 35 asteen varjolämpötilat ovat pian arkipäivää, niin jäähdytystehoa ei voi ola liikaa.

        Tuo siis on itse keksimäni vertailuyksikkö (kW/100m2), jolla on helppo vertailla erilaisia jäähdytysratkaisuja. Ihmisillä kun on eri kokoisia asuntoja. Jos jollain on 3kW jäähdytystehoa 50 neliöisessä asunnossa ja toisella 5 kW 135 neliöisessä, niin tyhmäkin tajuaa kummalla on suhteessa enemmän jäähdytystehoa.

        http://ilmatieteenlaitos.fi/helletilastot?doAsUserLanguageId=fi_FI

        Siinä faktaa Suomen helteistä. Toivottavasti hitaimmatkin tajuavat hankkia jäähytystä NYT. Kesäkuun lopulla on turha soitella jäähdytysfirmoihin, että "saisko huomenna lämpöpumpun asennettuna"! Viisas on jo asennuttanut sellaisen halvalla off-sesonki hintaan ;) Kannatti olla liikkeellä asian kanssa maaliskuussa...

        Aikainen lintu madon nappaa.


      • aito iv-maallikko
        aito iv-maallikko kirjoitti:

        Lämpöä puskee:

        http://ilmatieteenlaitos.fi/saa/Hyvinkää

        Hyvinkäällä 18 astetta, huomenna 19 ja ylihuomenna 19.

        Kerrostaloasunto, josta kaikki ikkunat länteen... Fakta on se, että jo huhtikuussa tarvitsee Suomessa jäähdytystä kerrostaloasuntoon. EI siis ollenkaan tyhmä hankinta, ei. Ainakin päättelen näin, kun tällä hetkellä katson asuntoni ikkunasta ulos ja vastapäisen kerrostalon asukkaat ovat jo laittaneet tuuletusikkunoitaan auki... Alkaako olla kuuma?

        Itse jätän katupölyn ja keskustan äänet asuntoni ulkopuolelle ja pidän ikkunat visusti säpissä! Lämpöpumppu hoitakoon jäähdytyksen.

        Mites muilla kerrostaloasunnot jäähtyvät? Itselläni laskennallista huippujäähdytystehoa noin 7 kW/100 neliötä, nimellisteho 5,6 kW/100 neliötä. Mitoitus on tietysti tehty ilmaston lämpenemisen näkökulmasta. Jos Suomen kesässä 35 asteen varjolämpötilat ovat pian arkipäivää, niin jäähdytystehoa ei voi ola liikaa.

        Tuo siis on itse keksimäni vertailuyksikkö (kW/100m2), jolla on helppo vertailla erilaisia jäähdytysratkaisuja. Ihmisillä kun on eri kokoisia asuntoja. Jos jollain on 3kW jäähdytystehoa 50 neliöisessä asunnossa ja toisella 5 kW 135 neliöisessä, niin tyhmäkin tajuaa kummalla on suhteessa enemmän jäähdytystehoa.

        http://ilmatieteenlaitos.fi/helletilastot?doAsUserLanguageId=fi_FI

        Siinä faktaa Suomen helteistä. Toivottavasti hitaimmatkin tajuavat hankkia jäähytystä NYT. Kesäkuun lopulla on turha soitella jäähdytysfirmoihin, että "saisko huomenna lämpöpumpun asennettuna"! Viisas on jo asennuttanut sellaisen halvalla off-sesonki hintaan ;) Kannatti olla liikkeellä asian kanssa maaliskuussa...

        Aikainen lintu madon nappaa.

        Käyttökokemuksena voisi sanoa, että upeasti toimii! Viime kesänä asuntoni sisälämpö pyöri yötä-päivää 29-30 asteen paikkeilla, kun ulkona oli hellettä.

        No, ulkona on nyt hellettä. Paikallinen virallinen ylin lämpötila rekisteröitiin tänään 30 asteeseen. Tulin juuri töistä kotiin. Asunnossani on 23 astetta. Juuri sen, mitä termostaattiin aamulla asetin. Näin se homma menee! Eikä siinä kaikki: jäähdyttämisen lisäksihän tulee kaupanpäällisenä sisäilman kosteuden (toivottu) pieneneminen, kun kondenssivesi valuu putkea pitkin pois.

        Sisäilma on siis laadukasta (normaali koneellinen ilmanvaihto toiminnassa) ja lämpötilaltaan ihanteellista. Myös kosteus tuntuu passelilta.

        Mainittakoon vielä, että ilmalämpöpumppuni on koko päivän ollut manuaaliohjauksella pienimmällä puhallinteholla. Laitteen speksien mukaan sen ottoteho on tällä asetuksella 250 wattia ja vähän päälle 4:n EER -luvulla jäähdytysteho on olllut siis läpi päivän siinä 1 kW:n paikkeilla. Reserviä on enemmän kuin tarpeeksi, jos sää tästä paljonkin vielä lämpenee.


    • 30 eurolla viileyttä

      Minulla on toiminut jo pari vuotta viilentimenä parvekkeella oleva vanha arkkupakastin (kierrätyskeskus 0 euroa), johon menee 2kpl 100mm joustavaa eristettyä letkua. Letkuissa on kaksi laitetuuletinta ja letkut tulevat tuuletusikkunan tillale laitetun levyn kautta sisään.

      Pakastin on jäähdytettäessä kokoajan päällä ja kulutus on noin 6KWh/vrk kun laite on päällä. Pitää tämän kämpän (46m2) juuri sopivana, kun ennen asennusta tämä lämpeni viikon hellejakson aikana noin 29 asteeseen, nyt mennään 23 asteessa ja ilma on ihanan kuivaa.

      Pakastimen pohjaan jouduin poraamaan 6mm reiän, josta kertyvä vesi pääsee pois.

      • aito iv-maallikko

        No johan on viritys. Toki tuollainen toimii, en sitä epäile. Vähän kuitenkin joutuu virittelemään (ainakin niitä isoja letkuja).

        Jos jollain sattuu parvekkeellaan jo olemaan arkkupakastin, niin tuosta vaan vinkki käytäntöön ja nikkaroimaan jäähdytyskojetta.


      • 3e3
        aito iv-maallikko kirjoitti:

        No johan on viritys. Toki tuollainen toimii, en sitä epäile. Vähän kuitenkin joutuu virittelemään (ainakin niitä isoja letkuja).

        Jos jollain sattuu parvekkeellaan jo olemaan arkkupakastin, niin tuosta vaan vinkki käytäntöön ja nikkaroimaan jäähdytyskojetta.

        Toimii varmaankin. Mutta jäähdytysteho on kyllä pieni.


      • Ei voi olla totta

        "Minulla on toiminut jo pari vuotta viilentimenä parvekkeella oleva vanha arkkupakastin "

        arkkupakastimen kompuran teho on 90-150 Wattia, hyötysuhde vanhoilla D tai huonompi,
        eli kuluttaa yli 3 kertaa enemmän kuin uudet A-luokan ilmastointipumput.

        A-luokan ilmastointipumpuilla on kulutus 1000 Wattia 20 neliömetrin asunnolle,
        sinulla on kymmenesosa ja heikommalla hyötysuhteella, arvioni jäähdyttää 2 C astetta 5 neliömetriä asunnossa.

        Mutta jos sinun puhaltajasi on pakastintilassa, ne lämmittävät pakastinta,
        eli jäähdytysteho on 0 astetta.
        ____________________________________
        "Pitää tämän kämpän (46m2) juuri sopivana, kun ennen asennusta tämä lämpeni viikon hellejakson aikana noin 29 asteeseen, nyt mennään 23 asteessa "

        tuohon tarvitaan parhailla ilmastointilaitteilla noin 2000 W, sinä saat sen n. 100 W kannattaisi patentoida.

        lisäksi, jos pakastimesi käy jatkuvasti, on se suuri palopommi,
        älä luulekaan että vakuutus korvaa mitään kun laitteistosi palaa,
        meillä on talvisaikaan palanut jo alakerrasta parvekkeella ollut,
        siinä meni parvekepellit, ikkunat yms muutamassa minuutissa kun styrox paloi sankalla avulla.

        kostealla SÄÄLLÄ MYÖS LIENEE SÄHKÖISKUNVAARA.
        ""


      • Ei voi olla totta kirjoitti:

        "Minulla on toiminut jo pari vuotta viilentimenä parvekkeella oleva vanha arkkupakastin "

        arkkupakastimen kompuran teho on 90-150 Wattia, hyötysuhde vanhoilla D tai huonompi,
        eli kuluttaa yli 3 kertaa enemmän kuin uudet A-luokan ilmastointipumput.

        A-luokan ilmastointipumpuilla on kulutus 1000 Wattia 20 neliömetrin asunnolle,
        sinulla on kymmenesosa ja heikommalla hyötysuhteella, arvioni jäähdyttää 2 C astetta 5 neliömetriä asunnossa.

        Mutta jos sinun puhaltajasi on pakastintilassa, ne lämmittävät pakastinta,
        eli jäähdytysteho on 0 astetta.
        ____________________________________
        "Pitää tämän kämpän (46m2) juuri sopivana, kun ennen asennusta tämä lämpeni viikon hellejakson aikana noin 29 asteeseen, nyt mennään 23 asteessa "

        tuohon tarvitaan parhailla ilmastointilaitteilla noin 2000 W, sinä saat sen n. 100 W kannattaisi patentoida.

        lisäksi, jos pakastimesi käy jatkuvasti, on se suuri palopommi,
        älä luulekaan että vakuutus korvaa mitään kun laitteistosi palaa,
        meillä on talvisaikaan palanut jo alakerrasta parvekkeella ollut,
        siinä meni parvekepellit, ikkunat yms muutamassa minuutissa kun styrox paloi sankalla avulla.

        kostealla SÄÄLLÄ MYÖS LIENEE SÄHKÖISKUNVAARA.
        ""

        > ... tarvitaan parhailla ilmastointilaitteilla noin 2000 W ...

        ? 46-neliöisen KERROSTALOasunnon kuuden (6) asteen viilentämiseen ? ei kai ...

        ulkoseinien ja ikkunoiden määrää ym. ei kirjoittaja kirjoittanut, mutta puoli kilowattia riittänee. Omakotitalossa alle 10 kW ylläpitää 45 asteen kämpötilaeroa. Kerrostalokaksion tehontarve voi olla kymmenesosa tuosta


      • 500 W = 2°C
        as77 kirjoitti:

        > ... tarvitaan parhailla ilmastointilaitteilla noin 2000 W ...

        ? 46-neliöisen KERROSTALOasunnon kuuden (6) asteen viilentämiseen ? ei kai ...

        ulkoseinien ja ikkunoiden määrää ym. ei kirjoittaja kirjoittanut, mutta puoli kilowattia riittänee. Omakotitalossa alle 10 kW ylläpitää 45 asteen kämpötilaeroa. Kerrostalokaksion tehontarve voi olla kymmenesosa tuosta

        > ? 46-neliöisen KERROSTALOasunnon kuuden (6) asteen viilentämiseen ? ei kai ...

        Kyllä vaan! Yksittäisen huoneen jäähdytykseen peukalosääntö on 100 W/m². Koska ei se kaikki lämpö tule ulkoa, vaan sitä puskee naapurihuoneista/huoneistoistakin, koska väliseinissä ja -pohjissa ei ole lämpöeritystä. Jos koko rakennus on jäähdytetty, riittää vähempikin.

        Reaalimaailman esimerkki: oma kämppäni reilut 50 m², yli krs ja kaakkoisnurkassa. Jäähdytettävää tilaa (tupakeittiö MH) noin 42 m². Aurinko paistaa itä/eteläikkunoihin klo 4:30-15 = reilun 10 tunnin ajan.
        Jäähdytys toteutettu siirrettävällä ns. 2-putkisella laitteella = ei lämpökuormaa korvausilmasta. Laitteen nimellisteho 2 kW, käytännössä ehkä 1,8 kW, kun huomioidaan "poistoputken" lämpökuorma ikkunaläpiviennin pienet vuodot. Makuuhuone pysyy laitteen toimiessa n. 23,5 ja OH 25 asteessa "tavallsilla" hellekeileillä (huiput ulkona n. 25 ja yö viileä). Energiamittarin mukaan laite käy tällaisen päivän mittaan 12 tuntia. Yöksi sammutan sen ja yön aikana sisälämpötila nousee 0,5-1 astetta.

        BTW, nämä 23,5-25 °C huonelämpötilat syntyvät lämpötilapyynnöllä 22 °C. Tosiasiassa jäähdytys käynnistyy 24 asteessa ja loppuu 23 asteessa. Lämmitys puolestaan käynnistyisi 21 asteessa, jos sitä käyttäisin. Pakko oli siis tämäkin huomautus lisätä, kun moni ILPittäjä kuvittelee, että laitteen lämpötilapyyntö = huonelämpötila.

        No, takaisin asiaan. Lämpimänä päivänä pumpataan noin 22 kWh lämpöä ulos vuorokaudessa = keskimääräinen jäähdytysteho 0,9 kW / 20 W/m². Rakenteet varaavat sen verran lämpöä, että yhden hellepäivän selviäisi ilman jäähdytystäkin. Mutta toisena tai viimeistään kolmantena on jo sisälämmöt 29 °C illalla = tuskaa. Naapureilla kuulemma max. 32 °C viime kesänä.

        Sitten kun alkaakin max. lämpötila olla reilu 30 °C ja yön minimi 16-18 kuten viime kesänä, 2 kW teho loppuu auttamatta kesken ja huonelämpötilat nousevat MH 24/25 ilta/aamu ja OH 25,5/26,5 ilta/aamu eli 1-2 °C yli tavoitteen, vaikka laite käy tauotta klo 7-22 = 30 kWh/d lämpöä pellolle = keskim. jäähdytysteho 30 W/m², mutta lämmöt silti 1-2 astetta yli tavoitteen. Tällöin tehoa pitäisi olla n. 40 W/m² eli 1,7 kW ILPillä, mitä voisi käyttää 24/7 tai 2,7 kW siirrettävällä, joka yöt pois päältä. Paitsi jos siirrettävä on 1-putkinen, niin sitten pitäisi olla tehoa ainakin 3,5 kW, kun korvausilma (100 l/s) tulisi auttamatta auringonpaahteiselta julkisivulta = 30-35 °C lämpöisenä!

        Eikä kämppäni ole vielä edes pahimmasta päästä! Ulkoseinät hyvin eristetty (verrattuna 60/70-lukujen taloihin), ikkunat eivät kovin isot ja eteläjulkisivulla aurinkosuojalasia jne. Joku 70-luvun "akvaario" eli 30-45 m² yksiö/kaksio isoilla länsi-ikkunoilla on vielä vaikeampi. Ilman jäähdytystä lämmöt 35 eli pitäisi saada lämpötilaa laskettua 10-11 astetta.


      • 3 väärin
        as77 kirjoitti:

        > ... tarvitaan parhailla ilmastointilaitteilla noin 2000 W ...

        ? 46-neliöisen KERROSTALOasunnon kuuden (6) asteen viilentämiseen ? ei kai ...

        ulkoseinien ja ikkunoiden määrää ym. ei kirjoittaja kirjoittanut, mutta puoli kilowattia riittänee. Omakotitalossa alle 10 kW ylläpitää 45 asteen kämpötilaeroa. Kerrostalokaksion tehontarve voi olla kymmenesosa tuosta

        > Omakotitalossa alle 10 kW ylläpitää 45 asteen kämpötilaeroa

        Kolme virhettä:

        1. Jäähdytys on eri asia kuin lämmitys. Jäähdytystarvetta tulee "hieman" muustakin syystä kuin eristettyjen ulkoseinien läpi virtaavasta lämmöstä, kun sisällä on 24 ja ulkona 25...

        Esim. 2-lasinen ikkuna, ei verhoja ja ilta-aurinko osuu lähes kohtisuoraan = säteily ulkopinnalle jopa 700 W/m² ja sisään tulee reilu 500 W/m². Siis 2 m² ikkunasta kilowatti sisään!

        Selektiivi/aurinkosuojalasit toki ovat parempia, eteläikkunasta tulee puolet vähemmän (koska aurinko on korkealla ja osuu ikkunaan hyvin viistosti) sälekaihtimet auttavat jne. Mutta satoja watteja, jopa kilowatteja, nämä kuormat ovat, jos ei asunto ole maanpinnan tasolla, missä puut, pensaat, naapuritalot yms. tarjovat varjoa vielä pitkät räystäät kaupan päälle.

        Muut kuormat siihen päälle. Esim. roiskeläppä uunissa = 1 kWh lämpöä tupaan, 25 min imurointi = 0,8 kWh lämpöä tupaa. Molemmt muuten nostavat huonelämpötilaa (hetkellisesti) noin asteella, sekä kesällä että talvella. -> tuppasi jäämään kokkailut & imuroinnit väliin, kun ei ollut jäähdytyslaitetta ja kämpässä jo valmiiksi 29°C...

        2. Jäähdytys on eri asia kuin lämmitys. Hellekeleillä voi kolmasosa jäähdytystehosta "hukkua" kosteuden kondensointiin. Tosin ei se kokonaan hukkkaan mene, ilman kuivaaminenkin helpottaa oloa.

        3. 120 m² omakotitalossa ei ole 240 m² välipohjaa ja 80 m² väliseinää, joiden toisella puolella on 30-35 asteinen naapuriasunto. Kerrostalokaksiossakin tulee äkkiä 1 kW seinistä läpi, kun aletaan liki 10 asteen lämpötilaeroa kehittämään huoneistojen välille.


      • aito iv-maallikko
        3 väärin kirjoitti:

        > Omakotitalossa alle 10 kW ylläpitää 45 asteen kämpötilaeroa

        Kolme virhettä:

        1. Jäähdytys on eri asia kuin lämmitys. Jäähdytystarvetta tulee "hieman" muustakin syystä kuin eristettyjen ulkoseinien läpi virtaavasta lämmöstä, kun sisällä on 24 ja ulkona 25...

        Esim. 2-lasinen ikkuna, ei verhoja ja ilta-aurinko osuu lähes kohtisuoraan = säteily ulkopinnalle jopa 700 W/m² ja sisään tulee reilu 500 W/m². Siis 2 m² ikkunasta kilowatti sisään!

        Selektiivi/aurinkosuojalasit toki ovat parempia, eteläikkunasta tulee puolet vähemmän (koska aurinko on korkealla ja osuu ikkunaan hyvin viistosti) sälekaihtimet auttavat jne. Mutta satoja watteja, jopa kilowatteja, nämä kuormat ovat, jos ei asunto ole maanpinnan tasolla, missä puut, pensaat, naapuritalot yms. tarjovat varjoa vielä pitkät räystäät kaupan päälle.

        Muut kuormat siihen päälle. Esim. roiskeläppä uunissa = 1 kWh lämpöä tupaan, 25 min imurointi = 0,8 kWh lämpöä tupaa. Molemmt muuten nostavat huonelämpötilaa (hetkellisesti) noin asteella, sekä kesällä että talvella. -> tuppasi jäämään kokkailut & imuroinnit väliin, kun ei ollut jäähdytyslaitetta ja kämpässä jo valmiiksi 29°C...

        2. Jäähdytys on eri asia kuin lämmitys. Hellekeleillä voi kolmasosa jäähdytystehosta "hukkua" kosteuden kondensointiin. Tosin ei se kokonaan hukkkaan mene, ilman kuivaaminenkin helpottaa oloa.

        3. 120 m² omakotitalossa ei ole 240 m² välipohjaa ja 80 m² väliseinää, joiden toisella puolella on 30-35 asteinen naapuriasunto. Kerrostalokaksiossakin tulee äkkiä 1 kW seinistä läpi, kun aletaan liki 10 asteen lämpötilaeroa kehittämään huoneistojen välille.

        Asiallista tekstiä. Kerrostalossa tosiaan lämpöä tulee "joka suunnalta". Yläkerrasta, alakerrasta, vasemmalta naapurilta ja oikealta naapurilta ja ulkoa aurongon paistaessa.

        Omakotiasujan on helppoa, kun ei ole "kuumia naapureita" eikä ylä- tai alapuolella asu kukaan.


      • 3 väärin kirjoitti:

        > Omakotitalossa alle 10 kW ylläpitää 45 asteen kämpötilaeroa

        Kolme virhettä:

        1. Jäähdytys on eri asia kuin lämmitys. Jäähdytystarvetta tulee "hieman" muustakin syystä kuin eristettyjen ulkoseinien läpi virtaavasta lämmöstä, kun sisällä on 24 ja ulkona 25...

        Esim. 2-lasinen ikkuna, ei verhoja ja ilta-aurinko osuu lähes kohtisuoraan = säteily ulkopinnalle jopa 700 W/m² ja sisään tulee reilu 500 W/m². Siis 2 m² ikkunasta kilowatti sisään!

        Selektiivi/aurinkosuojalasit toki ovat parempia, eteläikkunasta tulee puolet vähemmän (koska aurinko on korkealla ja osuu ikkunaan hyvin viistosti) sälekaihtimet auttavat jne. Mutta satoja watteja, jopa kilowatteja, nämä kuormat ovat, jos ei asunto ole maanpinnan tasolla, missä puut, pensaat, naapuritalot yms. tarjovat varjoa vielä pitkät räystäät kaupan päälle.

        Muut kuormat siihen päälle. Esim. roiskeläppä uunissa = 1 kWh lämpöä tupaan, 25 min imurointi = 0,8 kWh lämpöä tupaa. Molemmt muuten nostavat huonelämpötilaa (hetkellisesti) noin asteella, sekä kesällä että talvella. -> tuppasi jäämään kokkailut & imuroinnit väliin, kun ei ollut jäähdytyslaitetta ja kämpässä jo valmiiksi 29°C...

        2. Jäähdytys on eri asia kuin lämmitys. Hellekeleillä voi kolmasosa jäähdytystehosta "hukkua" kosteuden kondensointiin. Tosin ei se kokonaan hukkkaan mene, ilman kuivaaminenkin helpottaa oloa.

        3. 120 m² omakotitalossa ei ole 240 m² välipohjaa ja 80 m² väliseinää, joiden toisella puolella on 30-35 asteinen naapuriasunto. Kerrostalokaksiossakin tulee äkkiä 1 kW seinistä läpi, kun aletaan liki 10 asteen lämpötilaeroa kehittämään huoneistojen välille.

        > Kolme virhettä

        korkeintaan kaksi ... suurta pöhköyttä on ottaa auringon lämpöä ikkunoista ja sitä sitten koneellisesti poistaa

        kakkos- ja kolmoskohdassa on oikeita ajatuksia. Todella valitettavan tosi toi kolmonen: ihmiset äänekkäästi valittavat mutta eivät tee mitään estääkseen sisälämpötilan nousua, ei nyt ehkä 30-35 asteeseen, mutta kuitenkin sietämättömän korkeaksi. Kiusaksi tosiaan paitsi itselleen, myös seinänaapureilleen


      • aito iv-maallikko
        as77 kirjoitti:

        > Kolme virhettä

        korkeintaan kaksi ... suurta pöhköyttä on ottaa auringon lämpöä ikkunoista ja sitä sitten koneellisesti poistaa

        kakkos- ja kolmoskohdassa on oikeita ajatuksia. Todella valitettavan tosi toi kolmonen: ihmiset äänekkäästi valittavat mutta eivät tee mitään estääkseen sisälämpötilan nousua, ei nyt ehkä 30-35 asteeseen, mutta kuitenkin sietämättömän korkeaksi. Kiusaksi tosiaan paitsi itselleen, myös seinänaapureilleen

        "suurta pöhköyttä on ottaa auringon lämpöä ikkunoista ja sitä sitten koneellisesti poistaa"

        Kerrostalossa asujan on vaikea laittaa markiiseja tai muuta vastaavaa passiivista suojaa auringon paisteelle. Taas kerran omakotiasujan on helpompaa. Kerrostalossa olet vain sälekaihtimet kiinni ja annat koneellisen jäähdytyksen tehdä lopputyön.


    • aito iv-maallikko
      • aito iv-maallikko

      • aito iv-maallikko
        aito iv-maallikko kirjoitti:

        Oikea linkki:

        http://www.omataloyhtio.fi/artikkelit/7823/liian lammin kesa_ilmal�mp�pumppu.htm

        Siitä uusi yritys.

        "Asukkaiden kommentit olivat muutaman viikon jälkeen pelkästään myönteiset: -Kyllä työteho nousi aivan oleellisesti. Yhtä tärkeää on ollut, että yöllä ei enää herää märissä lakanoissa. Kun laite on lisäksi lähes äänetön, on yöuni paljon syvempää, kertovat asukkaat. Kokonaiskustannukset olivat noin 1 500 euroa, mutta se tulee aika pian takaisin lisääntyneenä työtehona ja mielenvirkeytenä sekä laadukkaampina yöunina, kuittaa kotitoimistossa työskentelevä osapuoli."

        Mitenkäs muiden jäähdytysprojektit etenevät? Olisi kiva kuulla millaista laitetta on asennuksessa kerrostaloasunnoissa...


      • Siihvi
        aito iv-maallikko kirjoitti:

        "Asukkaiden kommentit olivat muutaman viikon jälkeen pelkästään myönteiset: -Kyllä työteho nousi aivan oleellisesti. Yhtä tärkeää on ollut, että yöllä ei enää herää märissä lakanoissa. Kun laite on lisäksi lähes äänetön, on yöuni paljon syvempää, kertovat asukkaat. Kokonaiskustannukset olivat noin 1 500 euroa, mutta se tulee aika pian takaisin lisääntyneenä työtehona ja mielenvirkeytenä sekä laadukkaampina yöunina, kuittaa kotitoimistossa työskentelevä osapuoli."

        Mitenkäs muiden jäähdytysprojektit etenevät? Olisi kiva kuulla millaista laitetta on asennuksessa kerrostaloasunnoissa...

        Meillä on suunitteilla samanlainen laite mutta kateellisuus todella on suurin este ko projektille.Laitoimme kylpyhuone remontin yhteydessä valmiiksi viemriputken lattian alle ettei kondenssivesi pääse laatan saumoista läpi.Hallitukselle kerroimme että haemme lupaa ko laitteelle nin eräs vanha "peltiseppä"alkoi ronkua että sama oikeus on sitten kaikilla osakkailla ja siitä tulee pelkkää harmia:kerroin "insinöörille"että yksi vaatimus ko laitteelle on kiinteä viemäriputki lattiakaivoon kondenssivettä varten joten harva alkaa purkamaan lattioitaan ko laitteen takia,ukko älysi asian että myös hän joutuisi tuon urakan tekemään ja naama veti vituralleen.Pahaa pelkään että lupaa ei heru.Asunto,varsinkin makuuhuone on saatanan kuuma ja jos pitää ikkunan auki kuuluu ulkooven kolina,en osaa nukkua kuin pimeässä ja jos oven sulkee että huone olisi pimeä kesällä niin lämpö nousee niin saatanasti.Vittumainen vamma,no jos lupa hallitukselta tyssää niin täytyy koittaa yhtiökokousta.


      • aito iv-maalikko
        Siihvi kirjoitti:

        Meillä on suunitteilla samanlainen laite mutta kateellisuus todella on suurin este ko projektille.Laitoimme kylpyhuone remontin yhteydessä valmiiksi viemriputken lattian alle ettei kondenssivesi pääse laatan saumoista läpi.Hallitukselle kerroimme että haemme lupaa ko laitteelle nin eräs vanha "peltiseppä"alkoi ronkua että sama oikeus on sitten kaikilla osakkailla ja siitä tulee pelkkää harmia:kerroin "insinöörille"että yksi vaatimus ko laitteelle on kiinteä viemäriputki lattiakaivoon kondenssivettä varten joten harva alkaa purkamaan lattioitaan ko laitteen takia,ukko älysi asian että myös hän joutuisi tuon urakan tekemään ja naama veti vituralleen.Pahaa pelkään että lupaa ei heru.Asunto,varsinkin makuuhuone on saatanan kuuma ja jos pitää ikkunan auki kuuluu ulkooven kolina,en osaa nukkua kuin pimeässä ja jos oven sulkee että huone olisi pimeä kesällä niin lämpö nousee niin saatanasti.Vittumainen vamma,no jos lupa hallitukselta tyssää niin täytyy koittaa yhtiökokousta.

        Alkaa olla tänä päivänä "jokamiehenoikeus" asentaa lämpöpumppu kerrostaloasuntoon. Toki asunnuksen saa tehdä vain valtuutettu firma ja laatupumppu pitää olla.

        Ympäri Suomea kuuluu juttua, että uusiin kerrostalohin jo rakennusaikainen hallitus hyväksyy jäähdytysasennukset eli asia ei edes uusissa taloissa kuulu naapurille tai omalle hallitukselle, kun asennuksia tehdään jo ennen kuin on taloon sisäänmuutto!

        Esim. Turussa Hartelan kautta saa lämpöpumpun lisävarusteena uuteen kerrostaloasuntoon. Rakennusliikkeet oavt siis tajuamassa, että voivat pyyhkäistä pienen siivun tällaisella lisävarusteella. Fiksua!

        Nämä lämpöpumput ovat siis arkipäivää nykyään. Vähän kuin ilmastointilaite autossa. Kaikissa uusissa autoissa lienee ilmastointi. Kuka haluaa auton ilman ilmastointia? Kuka haluaa asunnon ilman ilmastointia (eli jäähdytystä)?


    • Talviviima

      Suomen kesäyöt ovat viileähköjä. Siksi pelkkä hyvin sijoitettu tuuletin riittää viilentämään kämpän. Isot painavajalkaiset tuulettimet, joiden siipiväli on puolesta metristä ylöspäin, ovat tehokkaita ja hiljaisia. Hintataso on 50 euron luokkaa.

      Salaisuus, millä kämppä viilenee on seuraava. Laita tuuletin puhaltamaan ulospäin. Miksi ulospäin? Tuulettimen teho ei riitä puskemaan ilmaa sisäänpäin riittävästi, mutta ulospäin tuuletettaessa syntyvä alipaine saa koko kämpän ilman liikkeelle. Alipaineen syntyä voit tehostaa laittamalla ikkunaan jotain, joka estää välittömän paluuilman tulon takaisin kämppään. Voit helpottaa ilman virtausta avaamalla toisesta huoneesta ikkunan.

      Testattu ja toimii jo toista vuotta. Tämä kerrostalokaksion kattohuoneisto on mukavan viileä kuuminpinakin kesäöinä.

      • suvituuli.

        Ainut ongelma tuossa lienee se, että ikkunaa on pidettävä auki. Kaupungin keskustassa melutaso on sellainen, että ikkunaa tai parvekkeen ovea ei sen takia halua pitää auki. Myös siitepölu ja pöly ylipäänsä pysyvät paremmin asunnon ulkopuolella, kun ikkunat ja ovet muitaa pitää kiinni koko kesän.

        Ilmanvaihdosta huolehtii tyypillisesti koneellinen ilmanvaihto, joten ikkunoiden aukipitämiseen ei ole tarvetta kesällä eikä talvella. Ikkunatuuletus ei liity normaaliin ilmanvaihtoon, jonka pitäisi painovoimaisena, koneellisella poistolla tai koneellisella sisään- ja ulos puhalluksella taata asuntoon kelvollienn sisäilma.


    • luukut levällään

      > Ikkunatuuletus ei liity normaaliin ilmanvaihtoon, jonka pitäisi painovoimaisena, koneellisella poistolla tai koneellisella sisään- ja ulos puhalluksella taata asuntoon kelvollienn sisäilma.

      Väärin. Painovoimaisen ilmanvaihdon käyttövoima on sisä- ja ulkoilman välinen lämpötilaero tuuli. Eli talvella pyörii sukat jalassa, mutta tyyninä kesäöinä, kun ulkolämpötila huitelee 20 °C kieppeillä aamuyölle asti, ilma ei liiku. Lainkaan.

      Ikkunat selällään kuuluu nimenomaan painovoimaiseen ilmanvaihtoon, joka puolestaan kuuluu kesämökkiin. Kaupungeissa sillä ei tosiaan enää ole sijaa.

      PS. luukut auki aiheuttaa muutakin haittaa kuin melu & pöly. Niistä ikkunoista voi tulla kutsumattomia vieraitakin sisään alimmissa kerroksissa & pientaloissa.

      • suvituuli.

        Luulin tosiaa, että painovoimaiseen ilmanvaihtoon ei kuulu ikkunatuuletus. Asuin joskus vanhassa kivitalossa katutasossa, enkä tuulettanut ikkunoista kesällä. Kuumaa oli, mutta Helsingin keskusta on täynnä melua, likaa ja humalaisia...

        "PS. luukut auki aiheuttaa muutakin haittaa kuin melu & pöly. Niistä ikkunoista voi tulla kutsumattomia vieraitakin sisään alimmissa kerroksissa & pientaloissa."

        Tuleehan niistä avoimista ikkunoista tosiaan sisään ihan mitä vaan: kärpäsiä, ampiaisia, hyttisiä, hämähäkkejä, ruskojuoksiaisia...

        Kaikkea ihanaa, mikä lentää tai omin jaloin kiipeilee. Kaupunkien keskustoissa toki vähemmissä määrin.


    • näin se vaan menee

      Vanhan ajan painovoimainen ilmanvaihto tarkoitti sitä että aamulla tuuletettiin pierunhaju avaamalla ikkunat jos ei oltu sitä ennen pökerrytty. Pientaloissa tulisija veti ilmaa jota saatiin hatarista ikkunoista ja ovista. Talvella huono eristys aiheutti sen että lämmitetty ilma nousi rivakasti ylös ja uutta kylmää ilmaa tuli jostain. 70-luvun (ja 80-luvunki) taloissa oli joku liesituuletin vaan ei yhtään tuloilmaventtiiliä. Ikkunoiden aukipito ei kuulu muuhun kuin ilman viilentämiseen kesäaikaan.

      • > ... aamulla tuuletettiin pierunhaju avaamalla ikkunat jos ei oltu sitä ennen pökerrytty

        ! Jep !

        Tuolla alueella "lämmitys ja eristäminen" kerroinkin kylppärin tuuletinasennuksestani ja nyt on ilma KOKO AJAN raikasta

        Vieläkin jotkut aivokuolleet "energiansäästäjät" suosittelevat "nopea tuuletus ja sitten ikkunat kiinni" ... Täystotaalisesti päin mäntyä ja ympäristöministeriön rakentamismääräysten vastaistakin ... Eli että heti tuuletuksen jälkeen olisi raikas ilma, sitten ilma alkaisi ummehtua ja pitäisi taas pikatuulettaa

        Sisäilma pitää olla raikasta KOKO AJAN


    • Paloturvallisuus

      Luulenpa että rakentamismääräykset estävät styroksin käytön jos ei oma järki sitä tee. Styroksi on liian helposti ja nopeasti palavaa materiaalia.

      • edellinen

        sori, väärä palsta.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Voitasko leikkiä jotain tunnisteleikkiä?

      Tietäisi ketä täällä käy kaipaamassa.. kerro jotain mikä liittyy sinuun ja häneen eikä muut tiedä. Vastaan itsekin kohta
      Ikävä
      77
      1766
    2. Tietysti jokainen ansaitsee

      Hän varmasti ansaitsee vain parasta ja sopivinta tietenkin, suon sen onnen hänelle enemmän kuin mielelläni. Aika on nyt
      Ikävä
      18
      1679
    3. Millä voin

      Hyvittää kaiken?
      Ikävä
      14
      1468
    4. En voi sille mitään

      Tulen niin pahalle tuulelle tästä paikasta nykyisin. Nähnyt ja lukenut jo kaiken ja teidän juttu on samaa illasta toisee
      Ikävä
      12
      1164
    5. 50+ naiset kyl

      Lemottaa sillille mut myös niitte kaka lemottaa pahlle ku kävin naiste veskis nuuhiin
      Ikävä
      19
      1153
    6. Välitän sinusta mies

      Kaikki mitä yritin kertoa tänään ei mennyt ihan putkeen..Joka jäi jälkeenpäin ajateltuna suoraan sanottuna harmittaa aiv
      Työpaikkaromanssit
      5
      1151
    7. hieman diabetes...

      Kävin eilen kaverin kanssa keskusapteekissa kun on muutama kuukausi sitten tullut suomesta ja oli diabetes insuliinit lo
      Pattaya
      12
      1106
    8. Annetaanko olla vaan

      Siinä se, tavallaan kysymys ja toteamuskin. Niin turhaa, niin rikkovaa. On niin äärettömän tärkeä, ja rakas olo.. N
      Ikävä
      29
      1101
    9. Miten joku voi käyttää koko elämänsä

      siihen että nostelee täällä vanhoja ketjuja ja troIIaa niihin jotain linkkiä mitä kukaan ei avaa? Ihmisellä ei ole mitää
      Tunteet
      6
      1089
    10. Pakkoruotsi on leikkikieli, jota ei ole tarkoituskaan osata

      Pakkoruotsi on leikkikieli. Ennen leikkikieltä sanottiin siansaksaksi, sitten keksittiin tilalle pakkoruotsi. Pakkoruot
      Kielipolitiikka
      7
      1074
    Aihe