Jokaisen lapualaisen tulisi osata Minä vainen.. koska 2008 tulee 200 vuotta Lapuan taistelusta.
Urkujuhlat tekee siitä myös ajankohtaisen
Jukka Kemppinen,blogi:
Tässä on suomalaisen virsikirjan kaksi ehkä parasta tekstiä. Pasnen ne tähän senkin takia, että ihmiset ovat hyvin tarkkoja läheisten virsien versioista. Nykyisessä virsikirjassa sanoja on hitusen muutettu.
Virsikirjan kiihdyttäviä sävelmiä ei pysty luettelemaan, koska niitä on niin paljon. Aivan ensimmäisenä tulee ehkä mieleen "Nyt ylös sieluni", varsinainen uskonpuhdistuksen taistelulaulu. Jos sen onnistuu laulamaan parin hyvän laulajan kanssa ainakin kaksi kertaa normaalia nopeammin, vaikutus tuntuu luissa ja ytimissä.
Yleisaradion virsilevyt ilmestyvät pian. Lahden sinfoniaorkesterin (Osmo Vänskä) sovitukset ovat komeita ja soitti moitteetonta, mutta kaipaan tästä musiikista karuutta.
Ehkä läheisin äänite on Martti Talvelan Sinuhun turvaan, Jumala. Lapuan kirkossa äänitetty. Urut säestävät. Talvela on - kuten niin usein - ajoittain epätarkka, jopa falski. Viis siitä. Levyn löytää. Sen julkaisija / kustantaja on Herättäjä-yhdistys
Lapuan taisteluvirsi (Tekijä tuntematon, v. virsikirja 589)
Minä vaivainen oon, mato, matkamies maan,
monet kuljen mä vaikeat retket.
Isänmaatani outona etsin mä vaan,
pian ehtivät ehtooni hetket.
Surutonta, ah, täällä mä en majaa saa,
sinne kiirehdin, missä on toivoni maa,
lepo iäinen missä mun kätkee.
Kuka lie kodin, kaupungin löytänytkään,
mikä säilyä voisi maan päällä!
Ilo hetkessä häipyvi maailman tään,
kun kuihtuvi kukkanen täällä.
Elo täällä kuin unta ja varjoa on,
kuni kuohuva koski se on levoton,
veden lailla se hiekkahan haihtuu.
Tämä ruumis kun kylmäksi jäähtyvä on,
ja kun kuolema silmäni sulkee,
minut, Herrani, sinne sä vie ilohon,
pyhät missä sun tielläsi kulkee.
Isä, Poika ja Henki, sun kunniatas
joka paikka on täynnä ja kirkkaukttas,
sinun kiitos ja kunnia. Amen.
- - -
Antti Achrenius (v. virsikirja 171)
Herra Jeesus kun täällä vain kanssamme on,
emme kauhistu vastustajaamme.
Viha vaikka on vastaamme sammumaton,
niin me turvaamme puolustajaamme.
Vaikka kaita on tie
ja se taistohon vie,
meille Jeesus on turva ja kilpi.
Siis me uskossa vaan
käymme taistelememaan.
Pyhä on tämä tie, pois ja vilppi.
Vihamies kuka oisi niin voimallinen,
että voittaa hän vois tämän Herran?
Sodassamme hän linna on turvallinen,
hän on voittanut saatanan kerran.
Jos me joudummekin
syvihin vesihin,
ratki keskelle kuoleman kauhun,
emme nääntyä voi,
hänen äänensä soi
läpi myrskyn ja helvetin pauhun.
Ota kuoleman vallan jo taitettu on
ja on riistetty helvetin voitto.
Elon ruhtinas Jeesus on voittamaton,
jo on koittanut autuuden koitto.
Hänen kunniataan,
hänen kirkkauttaan
me nyt kiittäen veisaelkaamme.
Meille voittonsa toi,
lunastuksensa soi,
hänen kauttansa autuuden saamme.
Meitä syntimme nousevat kauhistamaan,
vaan ne ei kadotuksehen saata,
Merehen jo hän heitti ne pohjattomaan,
hänen armonsa voisiko laata!
Meidät hurskahiksi,
pyhiks, puhtahiksi
yhä saattavi hän verellänsä.
Kuka armahtajaan
tähän luottavi vaan,
hänen varjeltu on elämänsä.
Siis te, Jeesuksen ystävät armoitetut,
kaikki uskossa vaeltakaatte,
Luja toivomme olkoon, te ahdistetut,
vaikka kiusoja, vaivoja saatte.
Teillä auttaja on,
apu ahdinkohon
tätä tietänne kulkiessanne.
hän on armollinen,
hän on uskollinen,
pysykää yhä Jeesuksessanne.
Kun me heikkoina Herralle huokaamme vaan,
pyhä Henkensä auttavi meitä.
Uni meitä kun pyrkivi ahdistamaan,
meitä Herra ei nukkumaan heitä.
Kun me uuvumme niin,
ettei rukouksiin
eikä valvomahan ole voimaa,
hän on puolustaja,
esirukoilija,
eikä heikkoja, huonoja soimaa.
Isä tuonut on Poikansa maailmahan,
hälle suonut on oppineen kielen,
että lohdun hän viisas ois antamahan,
meille antaisi alttihin mielen.
Ja hän uupuville,
tiellä vaipuville
pyhän Henkensä lahjaksi suopi.
Heitä uudistamaan,
heitä vahvistamaan
pyhän armonsa, voimansa tuopi.
Tule, Jeesus, sä meitä nyt vahvistamaan,
tule, virvoita voimalla taivaan.
Sinun tietäsi auta sä veltamaan,
täällä tyytymään ristihin, vaivaan.
Tue uskoamme,
tue toivoamme,
pidä sielumme tallella aina.
Kuule huutoamme,
sinä Auttajamme,
kuvas kallis sä sieluumme paina.
Lapuan taisteluvirsi
9
2386
Vastaukset
- syvälliset sanat
Taisteluvirsi, mutta täynnä nöyryyttä, ei korskea.
- Taustatietoa
622 Minä vaivainen, vain mato, matkamies maan
Virttä sanotaan Lapuan taisteluvirreksi. Se liittyy Suomen joukoille voittoisaan Lapuan taisteluun 14.7.1808 – mutta millä tavalla, siitä on erilaisia kertomuksia. Toisten mukaan virsi veisattiin ennen taistelua, mutta uskottavammalta tuntuu se kuvaus, joka sisältyy esim. Erkki Kurki-Suonion kirjaan Viikon virsi. Taistelun päätyttyä uupuneet soturit leiriytyivät nuotioiden ääreen. Silloin kerrotaan jonkun miehen virittäneen tämän virren, johon sitten yksi toisensa jälkeen liittyi.
"Taisteluvirreksi" tätä virttä ei itse asiassa voi lainkaan luonnehtia. Se on virsi elämän katoavaisuudesta ja iankaikkisen elämän toivosta. Sen kuvakieli on kaunista. Tosin "mato" ei ole kaunis kuva ihmisestä, mutta sekin pohjaa Raamattuun: "Mutta minä olen maan mato…" (Ps. 22:7). "Elo täällä kuin unta ja varjoa on", kuohuvan kosken lailla levotonta, "veden lailla se hiekkahan haihtuu". Mutta toivotonta sen ei tarvitse olla. Niinpä "sinne kiirehdin, missä on toivoni maa". Virsi huipentuu Kolminaisuuden ylistykseen.
Alun perin kyseessä on loppuosa tuntemattoman ruotsalaisen runoilijan virrestä "Oi Jeesus Kristus, autuuden ja armahduksen lähde" (304), jossa alkuaan oli 11 säkeistöä. Sen jakaminen kahdeksi virreksi toteutui vuoden 1938 virsikirjassa. Nykyisellään ei ehkä ilman muuta ymmärrä virsien 304 ja 622 kuulumista yhteen, sillä edellisen säkeistöt ovat selvästi lyhyempiä kuin jälkimmäisen. Tapahtui nimittäin niin, että nykyisessä virsikirjassa virren 304 sävelmä saatettiin yhdenmukaiseksi virsien 11 ja 313 kanssa: joukko perättäisiä neljäsosanuotteja vaihdettiin puolinuoteiksi, jolloin runomitta muuttui ja tavujen lukumäärä väheni.
Virren 622 herkästi kuvioiva sävelmä on Lapualta muistiin merkitty kansantoisinto samaisesta koraalista. Se on juhlavan kaunis, todellinen aarre.
Tauno Väinölä - hoilaaja
Taustatietoa kirjoitti:
622 Minä vaivainen, vain mato, matkamies maan
Virttä sanotaan Lapuan taisteluvirreksi. Se liittyy Suomen joukoille voittoisaan Lapuan taisteluun 14.7.1808 – mutta millä tavalla, siitä on erilaisia kertomuksia. Toisten mukaan virsi veisattiin ennen taistelua, mutta uskottavammalta tuntuu se kuvaus, joka sisältyy esim. Erkki Kurki-Suonion kirjaan Viikon virsi. Taistelun päätyttyä uupuneet soturit leiriytyivät nuotioiden ääreen. Silloin kerrotaan jonkun miehen virittäneen tämän virren, johon sitten yksi toisensa jälkeen liittyi.
"Taisteluvirreksi" tätä virttä ei itse asiassa voi lainkaan luonnehtia. Se on virsi elämän katoavaisuudesta ja iankaikkisen elämän toivosta. Sen kuvakieli on kaunista. Tosin "mato" ei ole kaunis kuva ihmisestä, mutta sekin pohjaa Raamattuun: "Mutta minä olen maan mato…" (Ps. 22:7). "Elo täällä kuin unta ja varjoa on", kuohuvan kosken lailla levotonta, "veden lailla se hiekkahan haihtuu". Mutta toivotonta sen ei tarvitse olla. Niinpä "sinne kiirehdin, missä on toivoni maa". Virsi huipentuu Kolminaisuuden ylistykseen.
Alun perin kyseessä on loppuosa tuntemattoman ruotsalaisen runoilijan virrestä "Oi Jeesus Kristus, autuuden ja armahduksen lähde" (304), jossa alkuaan oli 11 säkeistöä. Sen jakaminen kahdeksi virreksi toteutui vuoden 1938 virsikirjassa. Nykyisellään ei ehkä ilman muuta ymmärrä virsien 304 ja 622 kuulumista yhteen, sillä edellisen säkeistöt ovat selvästi lyhyempiä kuin jälkimmäisen. Tapahtui nimittäin niin, että nykyisessä virsikirjassa virren 304 sävelmä saatettiin yhdenmukaiseksi virsien 11 ja 313 kanssa: joukko perättäisiä neljäsosanuotteja vaihdettiin puolinuoteiksi, jolloin runomitta muuttui ja tavujen lukumäärä väheni.
Virren 622 herkästi kuvioiva sävelmä on Lapualta muistiin merkitty kansantoisinto samaisesta koraalista. Se on juhlavan kaunis, todellinen aarre.
Tauno Väinölä"Jo vääryys vallan saa" sopii mainiosti Lapuan virkamiesten ja kuntapäättäjien "ylistysvirreksi".
Sitä näet on liikkeellä - virsi 440.
hoilaaja kirjoitti:
"Jo vääryys vallan saa" sopii mainiosti Lapuan virkamiesten ja kuntapäättäjien "ylistysvirreksi".
Sitä näet on liikkeelläVanhan virsikirjan virsi 440, joka poistettiin
virsikirjasta kirkonisien toimesta.
1 Jo vääryys vallan saapi, se huutaa taivaaseen.
Se turmaa ennustaapi, vie kansan kurjuuteen.
Ken Herran oikeutta, nyt täällä julistaa,
ja ken vanhurskautta, nyt tahtois puolustaa?
2 Nyt viekas vilppi täällä, on noussut kunniaan.
On valhe vallan päällä, ja vääryys voimassaan.
Ei kuulla kurjan ääntä, ja köyhää sorretaan,
ja lainkin rikkaat vääntää, vääryyttä puoltamaan.
3 Kas, köyhän leivän syövät, nuo jumalattomat.
He viatonta lyövät, ja häntä vainoovat.
He kurjaa ahdistaapi, kuin käärme kiukussa,
korvansa tukkeaapi, tuon raukan huudoilta.
4 He armotonna veivät, osuudet orpojen.
He söivät lesken leivät, on Herra nähnyt sen.
Hän vanhurskaasti kostaa, vääryydentekijät,
rankaisee ansiosta, nuo viekkaat ryöstäjät.
5 Vaan voitonpäivän kerran, vaivaiset näkevät.
Vanhurskaus kun Herran, lyö väärät, väkevät.
Oi Herra, voimas näytä, kansaasi armahda
ja hurskaan pyynnöt täytä, ja päästä vaivasta. - hoilaaja
virsi 440. kirjoitti:
Vanhan virsikirjan virsi 440, joka poistettiin
virsikirjasta kirkonisien toimesta.
1 Jo vääryys vallan saapi, se huutaa taivaaseen.
Se turmaa ennustaapi, vie kansan kurjuuteen.
Ken Herran oikeutta, nyt täällä julistaa,
ja ken vanhurskautta, nyt tahtois puolustaa?
2 Nyt viekas vilppi täällä, on noussut kunniaan.
On valhe vallan päällä, ja vääryys voimassaan.
Ei kuulla kurjan ääntä, ja köyhää sorretaan,
ja lainkin rikkaat vääntää, vääryyttä puoltamaan.
3 Kas, köyhän leivän syövät, nuo jumalattomat.
He viatonta lyövät, ja häntä vainoovat.
He kurjaa ahdistaapi, kuin käärme kiukussa,
korvansa tukkeaapi, tuon raukan huudoilta.
4 He armotonna veivät, osuudet orpojen.
He söivät lesken leivät, on Herra nähnyt sen.
Hän vanhurskaasti kostaa, vääryydentekijät,
rankaisee ansiosta, nuo viekkaat ryöstäjät.
5 Vaan voitonpäivän kerran, vaivaiset näkevät.
Vanhurskaus kun Herran, lyö väärät, väkevät.
Oi Herra, voimas näytä, kansaasi armahda
ja hurskaan pyynnöt täytä, ja päästä vaivasta.Vanha virsikirja tuhoutui palossa. Olin jo unohtanut nuo virren sanat. Kiitos tästä.
- uudestaan ?
hoilaaja kirjoitti:
Vanha virsikirja tuhoutui palossa. Olin jo unohtanut nuo virren sanat. Kiitos tästä.
Kristillinen työväenliitto (KTL) (1906-1922) oli 1900-luvun alussa toiminut suomalainen puolue.
KTL nousi eduskuntapuolueeksi ensimmäisissä eduskuntavaaleissa 1907 ja pysyi sellaisena vuoteen 1913 saakka. KTL:n edustajia pääsi läpi seuraavan kerran vuoden 1916 vaaleissa. Seuraavana vuonna puolue putosi eduskunnasta, mutta palasi vielä viimeisen kerran 1919. KTL osallistui luonnollisesti myös kunnallisvaaleihin, viimeisen kerran maaliskuussa 1922.
KTL:n perustivat Suomen sosialidemokraattisesta puolueesta (SDP) eronneet. Puolue lakkautettiin 1922 eikä se osallistunut kyseisen vuoden eduskuntavaaleihin protestoiden mielestään pieniä puolueita syrjinyttä vaalilakia. - sota oli ?
uudestaan ? kirjoitti:
Kristillinen työväenliitto (KTL) (1906-1922) oli 1900-luvun alussa toiminut suomalainen puolue.
KTL nousi eduskuntapuolueeksi ensimmäisissä eduskuntavaaleissa 1907 ja pysyi sellaisena vuoteen 1913 saakka. KTL:n edustajia pääsi läpi seuraavan kerran vuoden 1916 vaaleissa. Seuraavana vuonna puolue putosi eduskunnasta, mutta palasi vielä viimeisen kerran 1919. KTL osallistui luonnollisesti myös kunnallisvaaleihin, viimeisen kerran maaliskuussa 1922.
KTL:n perustivat Suomen sosialidemokraattisesta puolueesta (SDP) eronneet. Puolue lakkautettiin 1922 eikä se osallistunut kyseisen vuoden eduskuntavaaleihin protestoiden mielestään pieniä puolueita syrjinyttä vaalilakia.Millaista sota oli, Runeberg kuvasi Suomen sotaa
ihannoidusti. Sotilaiden kärsimykset, siviiliväestön hätä eivät välity realistisesti.
Ruotsalainen Peter Englund antaa sodalle todelliset kasvot.
Peter Englund:
Pultava (1989), Suuren sodan vuodet (1993),
Voittamaton (2001)
Ruotsalainen historiantutkija Peter Englund tuli tunnetuksi Pultava-kirjallaan; kuvauksella vuoden 1709 kesäkuussa käydystä taistelusta, jossa Kaarle XII:n armeija kärsi tappion Pietari Suurelle. Englundin näkökulma taisteluun poikkesi odotetusta; hän ei niinkään selvitellyt kuninkaiden tai sotapäälliköiden mielenliikkeitä vaan kuvasi taistelun kulun mukana olleiden näkökulmasta traagisena tapahtumana, joka useimmille osanottajille oli kohtalokas. Englundin käsittelyssä paperinmakuiselta tuntunut tapahtuma muuttui nykyihmiselle ymmärrettäväksi inhimillisen kokemuksen kautta - viisautta Kempisen blogista
sota oli ? kirjoitti:
Millaista sota oli, Runeberg kuvasi Suomen sotaa
ihannoidusti. Sotilaiden kärsimykset, siviiliväestön hätä eivät välity realistisesti.
Ruotsalainen Peter Englund antaa sodalle todelliset kasvot.
Peter Englund:
Pultava (1989), Suuren sodan vuodet (1993),
Voittamaton (2001)
Ruotsalainen historiantutkija Peter Englund tuli tunnetuksi Pultava-kirjallaan; kuvauksella vuoden 1709 kesäkuussa käydystä taistelusta, jossa Kaarle XII:n armeija kärsi tappion Pietari Suurelle. Englundin näkökulma taisteluun poikkesi odotetusta; hän ei niinkään selvitellyt kuninkaiden tai sotapäälliköiden mielenliikkeitä vaan kuvasi taistelun kulun mukana olleiden näkökulmasta traagisena tapahtumana, joka useimmille osanottajille oli kohtalokas. Englundin käsittelyssä paperinmakuiselta tuntunut tapahtuma muuttui nykyihmiselle ymmärrettäväksi inhimillisen kokemuksen kauttaYhden kerran Los Angelesissa pääkonsuli Maria Serenius kalpeni, kun esitimme Jaakko Ryhäsen kanssa kaksiäänisesti körttivirsiä. Ääniä oli kaksi, koska Ryhänen lauloi nuotilleen. Demonstroimme, miten yhdeksäs isku on paussi. Osoitimme vastaansanomattomasti, että pohjalaisvirressä säkeet ovat usein vuoroon lyyrisessä mollissa, vuoroon kirkkosävellajissa. Lapuan taisteluvirsi (Herra Jeesus kun kanssamme) heittää muistaakseni miksolyydiseen.
Duuri ja molli ovat herrojen kotkotuksia ja aika viimeaikaisia. Modaalisuus soi läpi sekä virsissä että kansanlauluissa.
Ulkomaan pellet olivat sen näköisiä, etteivät he oikein kestäneet eivätkä hyväksyneet suomalaista veisuuta.
Ulkomaan pellet olivat sen näköisiä, etteivät he oikein kestäneet eivätkä hyväksyneet suomalaista veisuuta.
Yhden kerran Los Angelesissa pääkonsuli Maria Serenius kalpeni, kun esitimme Jaakko Ryhäsen kanssa kaksiäänisesti körttivirsiä. Ääniä oli kaksi, koska Ryhänen lauloi nuotilleen. Demonstroimme, miten yhdeksäs isku on paussi. Osoitimme vastaansanomattomasti, että pohjalaisvirressä säkeet ovat usein vuoroon lyyrisessä mollissa, vuoroon kirkkosävellajissa. Lapuan taisteluvirsi (Herra Jeesus kun kanssamme) heittää muistaakseni miksolyydiseen.
Duuri ja molli ovat herrojen kotkotuksia ja aika viimeaikaisia. Modaalisuus soi läpi sekä virsissä että kansanlauluissa.
Ulkomaan pellet olivat sen näköisiä, etteivät he oikein kestäneet eivätkä hyväksyneet suomalaista veisuuta.
- virret piristää ei l
minä nelikybänen mies oon harva lajiaan kun kuuntelen virsiä jossa on sanomaa eihän niitä nykyäjän römpötysmusassa olekaan muutamiaa lkmatta.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Mielessäni vieläkin T
Harmi että siinä kävi niinkuin kävi, rakastin sinua. Toivotan sulle kaikkea hyvää. Toivottavasti löydät sopivan ja hyvän381853Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita
Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita – neljä Jyväskylän Outlaws MC:n jäsentä vangittu: "Määrät p431416Nellietä Emmaa ja Amandaa stressaa
Ukkii minnuu Emmaa ja Amandaa stressaa ihan sikana joten voidaanko me koko kolmikko hypätä ukin kainaloon ja syleilyyn k61401- 141372
Nähtäiskö ylihuomenna taas siellä missä viimeksikin?
Otetaan ruokaöljyä, banaaneita ja tuorekurkkuja sinne messiin. Tehdään taas sitä meidän salakivaa.11355Persut petti kannattajansa, totaalisesti !
Peraujen fundamentalisteille, vaihtkaa saittia. Muille, näin sen näimme. On helppo luvata kehareille, eikä ne ymmärrä,71334Sinäkö se olit...
Vai olitko? Jostain kumman syystä katse venyi.. Ajelin sitten miten sattuu ja sanoin ääneen siinä se nyt meni😅😅... Lis21317Housuvaippojen käyttö Suomi vs Ulkomaat
Suomessa housuvaippoja aletaan käyttämään vauvoilla heti, kun ne alkavat ryömiä. Tuntuu, että ulkomailla housuvaippoihin11260Hyvää yötä ja kauniita unia!
Täytyy alkaa taas nukkumaan, että jaksaa taas tämän päivän haasteet. Aikainen tipu madon löytää, vai miten se ärsyttävä21210Lepakot ja lepakkopönttö
Ajattelin tehdä lepakkopöntön. Tietääkö joku ovatko lepakot talvella lepakkopöntössä ´vai jossain muualla nukkumassa ta41192