AA
A A A
Opastus ja palaute
liity jäseneksi!

 /   /  / Alapohjavaurio

Alapohjavaurio

14 Vastausta 5 834 Lukukertaa
Meillä 70-luvun valesokkelitalo,joka.. Juu, ainakin talon toisen pään alasidepuut ovat saaneet kosteutta + haisevat.
Yksi kuntohemmo meillä on pyörinyt, mutta hänestä ei oikein mitään irti saa. Miten selvitän, onko alustäyttö kelvoton? Alushiekan saa kädessä kakkuun, joten kosteaa se on kyllä. Onko tästä jotain standardeja tms?

ikäviä uutisia

Valesokkelitalon ongelmia en tässä en enempi jaksa jaaritella, eikä tahdo aika riittää.

Muutama asia aiheuttaa ko.ongelman.
Talon peruslaatta on liian alhaalla ja laatan alla ei yleisimmin ole lämmöneristettä ja laatan alusmaa on kelvotonta.

Seinärunkojen alaohjaspuut luonnollisesti kastuvat kun ne on asennettu peruslaatan päälle.

Alapuut pitäisi poistaa ja tilalle harkkoa tms. jonka päälle uusi alapuu.

Sadevesijärjestelmät pitäisi uusia.

Mitä teet sillä tiedolla jos alusmaa on kelvotonta?? Puratko koko talon vai?

Määräykset löydät tuolta

http://www.edilex.fi/data/rakentamismaaraykset/c2.pdf

kyllä se

kelvotonta se on selvää, ei silloin pestystä sepelistä kukaan tiennyt mitään.

Näin on

ja kaiken lisäksi rakennuksen alle on tuolloin yleisesti jätetty myös rakennusjätteet mädäntymään ja haisemaan.

Mutta - kyllä jo 70-luvulla oli ohjeistukset alustäytön rakeisuudesta. Monet rakentajat eivät vain viitsineet niitä noudattaa, koska eihän siitä mitään rangaistusta tule, koska ongelmat tulevat vasta parinkymmenen vuoden kuluttua. Jos lähiseudulta ei ollut saatavana kunnon soraa, niin ei viitsitty maksaa kuljetuskustannuksia jostain kauempaa, vaan pantiin mitä tahansa maa-aineksia sattui löytymään.

Yhen paikan

Se että alushiekka on kosteaa ei aiheuta lahovauriota, vaan rakenteessa on muita virheitä. Kosteus joko imeytyy alushiekasta tavalla tai toisella, kun on tehty huonot kosteuseristeet tai kosteus kondensoituu kesällä tai talvella sinärakenteeseen. Seinärakenteen tulee olla ilma- ja vesihöyrytiivis sisältä- ja perustuksesta päin katsottuna ja myös valesokkelista ei saa imeytyä vettä puuseinään, valesokkelin sisäpinta tulisi olla myös kosteuseristetty ja tuuletusrako pitää olla myös. Noin ei monissakaan 70-90 luvun taloissa ole,vaan seinän alla on mitätön huopasuikale ja sisäseinän höyrysulku päättyy paljon ennen puuraketeen alarunaa, eli kosteus pääsee talvella höyrynä seinän alarakenteeseen ja tiivistyy vedeksi. Mikäli seinän alapuu on hyvin syvällä valesokkelin takana maanpinnan tasossa, saattaa kosteutta tiivistyä sinne jopa kesähelteellä, ilman kosteus on silloin suurimmillaan ja lämpötila ero riittävä veden kondensoitumiselle. Eli syitä seinän kostumiseen voi olla monia, se alushiekka on vähäisin syy, vaan pääsyy on rakenteissa.

kyllähän

nostaa kosteuden pintaan joka pysyy näin aina märkänä. Eihän hyvin tuulettuva rossipohja (esim pilarit) homehdu millään.

no jaa...

https://www.op.fi/op?cid=150592342&srcpl=3

"Juhani Pirinen kertoo korjausneuvojien löytäneen paljon ongelmia myös melko uusistakin tuulettuvista alapohjista, kun salaojitukset on jätetty tekemättä.

- On kuviteltu, että tuulettuva alapohja hoitaa maaperän kosteuden, mutta se ei pidä paikkaansa. Tuulettuvan alapohjan kuivatusrakenteet ja salaojat pitää tehdä aivan yhtä huolellisesti kuin maanvastaisessa alapohjassa."

Rajanveto

näyttää olevan vaikeaa. Tuulettuvissa (siis tuuletusaukoilla varustetuissa) alapohjissa on ongelmia, jos rakentaja ei ymmärrä mitä tekee. Jos alapohja taas on puhtaasti läpituulevaa mallia eli pilarien, teräspaalujen tms. varassa, niin ongelmia ainakaan maapohjasta nousevan kosteuden vuoksi ei ole. Tietysti jos tällainen alapohja suljetaan esim. sokkeliverhouslevyillä, niin tilanne muuttuu.

70-luvun

alapohjien alla on lähes poikkeuksetta liian hienorakeista materiaalia. Poikkeuksen tekevät talot, jotka on rakennettu harjuille ja reunamuodostumille (mm. Salpausselät) ts. talon alla on valmiiksi hyvin vettäläpäisevää ja pienen kapillaarisen nousukorkeuden omaavaa maa-ainesta.

totta

salaojat on tehty miten sattuu eikä niitä yleensä ole viitsitty huoltaakaan säännöllisesti.

Salaojilla ei paljonkaan tekemistä

Salaojilla matalaperusteisissa taloissa ole paljonkaan pohjavettä johdettavinaan.
Maan päälle tehty laatta käyttäytyy maanpäälle levitetyn pressun tavoin ja kerää allensa kosteutta.
Liika kosteus saadaan pysymään pois laatasta ainoastaan hyvällä lämmöneristyksellä laatan alla.
Rännivesijärjestelmällä ja maakallistuksilla voidaan asiaa auttaa enemmän.

toivottavasti

oikeasti ole tekemisissä rakentamisen kanssa! Jos olet, niin ei ole ihme, miksi Suomessa on niin paljon homeongelmia.

täältä

Otteita oppaasta Omakotitalojen homevaurioiden korjausperiaatteita / Juhani Pirinen:

valesokkelin korjaus:

Jos vaurion alkusyynä on ollut toimimaton salaojitus, on se syytä korjata ensin. samalla suojataan
sokkelit perusmuurilevyllä ja alennetaan maanpintoja rakennuksen seinustoilla. myös sadevesijärjestelmät
on syytä laittaa kuntoon samassa yhteydessä. Jos matalaperustusten yhteydessä
haluaa käyttää sadevesiputkistoa, täytyy se sijoittaa routasuojauksen alle, jottei se jäädy
tukkoon.
valesokkelirakenteessa puurungon alaohjauspuu on usein noin 00 mm lattiapinnan alapuolella.
Korjauksessa seinän levytykset ja eristeet puretaan yleensä lattiapinnasta noin 500-700 mm
korkeuteen. Pystytolpat katkaistaan niin, että lahovaurioitunut puuaines tai pahasti homeinen puu
poistetaan kokonaan. alaohjauspuu poistetaan betonilaatan alapuolelta ja ympäröivät rakenteet
puhdistetaan ja desinfioidaan homeenestoaineella. Puurakenteet nostetaan betonilaatan yläpuolelle
muuraamalla kevytsoraharkko syntyneeseen koloon. samalla valesokkelin taustan tuulettuminen
varmistetaan. Harkon ulkopuolelle asennetaan lämmöneriste, yleensä sinne ei paljon mahdu,
noin 30-50 mm. ePs-, Finnfoam- tai solimate-eristeet soveltuvat tarkoitukseen. valesokkelin
tausta on tässä yhteydessä myös syytä puhdistaa mekaanisesti esim. teräsharjalla ja desinfioida.
seinä korjataan yleensä samoilla materiaaleilla kuin se oli alunperinkin tehty ja höyrynsulkumuovi
ujutetaan betonilaatan ja harkon väliin jäävään koloon, joka sitten tiivistetään polyuretaanivaahdolla.
näin mittavan remontin yhteydessä kannattaa samalla harkita seinien lisälämmöneristämistä.
tarvittava lisätyö on pieni. seinät voidaan lisälämpöeristää sisäpuolelta esimerkiksi 50-100
mm mineraalivillakerroksella. silloin seinälevyt ja vanha höyrynsulku puretaan kokonaan pois.
Patteriputkituksien ja sähköpistorasioiden tuloreitit viime kädessä määrittävät sen, onko lisälämmöneristyksen tekeminen tässä yhteydessä helppoa vai vaikeaa.

Yläpuolelta lämpöeristetyt lattiat:

1960-luvun valesokkelitaloissa on usein myös sisäpuolelta mineraalivillalla lämpöeristettyjä, puukoolattuja
lattioita. mineraalivillan alla on kantava betonilaatta, joka voi olla kostea, kun laatan alla
oleva maa-aines on kapillaarisesti vettä nostavaa. Kostean betonin päällä on usein bitumisively,
jonka vedeneristyskyky on vuosien kuluessa loppunut (jos sitä on ollut alunperinkään). Betonin
päällä olevat lämmöneristeet ja puukorokkeet ovat homeessa. usein niissä ei ole näkyviä vaurioita
lainkaan: homeen tunnistaa vain hajusta tai laittamalla materiaalit laboratorioanalyysiin.
vaurio on erittäin vaikea korjattava, koska betonia ei yleensä saa kuivaksi vaikka rakennus salaojitetaan.
Betonia on myös vaikea purkaa pois, koska se on osa rakennuksen kantavaa rakennetta
ja yleensä vähintään 1 0 mm paksu ja lujasti raudoitettu.

lattioiden korjaus:

teknisesti paras korjaustapa on purkaa betonilattiat pois ja uusia kapillaarikatkaisukerros laatan
alta ja asentaa uusi ePs-lämmöneriste betonilaatan alapuolelle. silloin rakenne on ylhäältä päin:
• pintarakenteet (parketti, kopinan vaimennin)
• betonilaatta
• ePs 100-150 mm
• 3-1 mm puhdas sepeli noin 300 mm
• suodatinkangas
Betonilattian purkamisen ja uusimisen suunnittelu täytyy ehdottomasti jättää rakennesuunnittelijalle,
jotta kantavien seinien kuormat ohjautuvat riittävästi maapohjalle.

jne….

Kaiken

Reunavahvistetun laatan purkaminen tulee niin kalliiksi että kannattaa tehdä kokonaan uusi talo, se saa varmasti halvemmalla. Laatan purkamisessa puretaan vesi- ja viemärijohdot ja uunit samallakertaa ja väliseinät mene samalla, jos on ristikko katto ja jos ei ole, niin on vielä hankalampaa. Eikä se reunavahvistus kanna enää rakennuksen painoa, vaan sitäkin tulee vahvistaa.

pura

puhun kokemuksen syvällä rintaäänellä, korjaamiista velkaantuneena, homesairastuneena ja uutta taloa suunnitellen....
minun talossa oli sitten lukuisia virheitä. alapohja tehty väärin, katto ei tuuletu, alajuoksut pilalla jne. jne
ÄLÄ KORJAA!!!!!
 /   /  / Alapohjavaurio

Asiantuntijat

  • SincityNaisille ja pariskunnille sunnattu intiimituotteiden erik...

Keskusteluhaku

Laaja haku



Lisää keskusteluja aiheesta

Facebookissa suositeltua

Tietoa mainosten kohdentamisesta