Veda vai Rica Atmos?

Toimittaako nettikauppa Suomeen ja mihin hintaan?
Ovh:t Suomessa noin 3000-5000 euroa riippuen mallista. Saksasta saisi paljon halvemmalla, jos vaan toimittavat Suomeen.
Onko tietoa, että onko kattilat samanlaisia kuin Suomessa myytävät? Vai onko Suomessa jotain omia määräyksiä?

Suomeen? kirjoitti:

Toimittaako nettikauppa Suomeen ja mihin hintaan?
Ovh:t Suomessa noin 3000-5000 euroa riippuen mallista. Saksasta saisi paljon halvemmalla, jos vaan toimittavat Suomeen.
Onko tietoa, että onko kattilat samanlaisia kuin Suomessa myytävät? Vai onko Suomessa jotain omia määräyksiä?

Lue lisää

Siellä on esimerkiksi useampia myyjiä, jotka toimittavat varmasti Suomeen. Toimitusmaksut vaan joutuu tiedustelemaan myyjältä erikseen. Olipa joku myyjä ilmoittanut 450€:n toimitusmaksun, jolla ei tarvitse lähteä tänne toimittamaan.

Tuohon lähetykseen kun vielä ottaa mukaan laddomat 21:n (alle 300€) ja Danfossin kiehumisenestoventtiilin (50-60€), niin alkaa säästämään.

Suomessa ollaan jäljessä kattiloiden kehittelyssä aika paljon, jos verrataan Saksa/Itävalta -akselia. Siellä on myös pelletti- ja hakesysteemit kehittyneempiä. Suomessa laahataan esim. häkäarvoissa ja hiukkaspäästöissä keskieurooppaa jäljessä.

Hintatietoisten kannattaa perehtyä Tallinan tarjontaan. Siellä myydään keski-eurooppalaisia tunnettuja merkkejä mm. Atmosta ja muuta tarviketta esim. latausventtiilejä ja kiertovesipumppuja melkoisesti halvemmalla.
Ostin sieltä itselleni pari uotta sitten ja niin tekisin uudelleenkin jos olisi tarve.

Teuvon olisi kannattanut hankkia veda.

Hyvä että teuvo hankki atmosksen. Kestää, toimii ja hyötysuhde on eri kymmenillä rosenteissa verrattuna veeraan.

oikea päätös kirjoitti:

Hyvä että teuvo hankki atmosksen. Kestää, toimii ja hyötysuhde on eri kymmenillä rosenteissa verrattuna veeraan.

Kas kun veda on kestävempi . Älä jaa viärää tiuta hyvä miäs! Hyötysuhure on vedassa hitusen huonompi mutta onko todellisuudessa koska veda on helppo puhdistaa useinkin vaikkei sihen pahemmin mitän kerrykkään. Tuo atamos on hankalempi puhuristaa ja hyötysuhure laskoo näin se vaan on.

Termaxin puukattilalla ei ole mitään tekemistä Suomalaisuuden kanssa. Termax:n kattila on Puolasta.

Veda taitaa olla ainoa kotimainen, mutta sen tekniikka on vanhanaikainen.

On puppua väittää, että käänteispalokattila vaatii koivuhalkoja. Siinä palaa samanlainen klapi kuin yläpalo ja alapalokattiloissa.

Yläpalo ja alapalokattiloiden valmistajat väittävät tätä jotta vanhanaikainen tekniikka kävisi kaupaksi.

Konstit on monetttt...

klapia kirjoitti:

On puppua väittää, että käänteispalokattila vaatii koivuhalkoja. Siinä palaa samanlainen klapi kuin yläpalo ja alapalokattiloissa.

Yläpalo ja alapalokattiloiden valmistajat väittävät tätä jotta vanhanaikainen tekniikka kävisi kaupaksi.

Konstit on monetttt...

Lue lisää

Imuri on nimenomaan kohta, joka ensimmäsenä hajoaa, jos sen siipiin tarttuu epäpuhtauksia ja se näinollen joutuu epätasapainoon. Tulee värinöitä ja laakerit menevät, ihan tuttua ainakin Naturen omistajille. Veda on peraatteltaan käänteispalokattila, joskin ei niin viimeisen päälle tekniikalla. Kyllä siihenkin pystysi varmaankin rakentamaan puhaltimen ohjauksen, joka sätysi savukaasulämpötilan mukaan.
Toisaalta, jos ei kattilassa ole monimutkasia säätöjärjestelmiä, ei se tarvitse myöskään erikoisosaajaa, jos sattuu menemään epäkuntoon.
Hienoja hyötysuhteita tosiaan Atmos lupaa, niistä kun 10% pudottaa, niin ollaan todellisessa hyötysuhteessa. Atmoksessa myös hämmästyttää tuo piippuvaatimus, suomalaisesista nykytaloista harvemmin löytyy noin pitkiä piippuja.

...... kirjoitti:

Imuri on nimenomaan kohta, joka ensimmäsenä hajoaa, jos sen siipiin tarttuu epäpuhtauksia ja se näinollen joutuu epätasapainoon. Tulee värinöitä ja laakerit menevät, ihan tuttua ainakin Naturen omistajille. Veda on peraatteltaan käänteispalokattila, joskin ei niin viimeisen päälle tekniikalla. Kyllä siihenkin pystysi varmaankin rakentamaan puhaltimen ohjauksen, joka sätysi savukaasulämpötilan mukaan.
Toisaalta, jos ei kattilassa ole monimutkasia säätöjärjestelmiä, ei se tarvitse myöskään erikoisosaajaa, jos sattuu menemään epäkuntoon.
Hienoja hyötysuhteita tosiaan Atmos lupaa, niistä kun 10% pudottaa, niin ollaan todellisessa hyötysuhteessa. Atmoksessa myös hämmästyttää tuo piippuvaatimus, suomalaisesista nykytaloista harvemmin löytyy noin pitkiä piippuja.

Lue lisää

Kuinka tarkka Vedan kattila on puunlaadusta? Palaako oksat, sahalta tulleet pinnat, lahot puut ym. vähän huonompi laatuiset puut? Sellaista klapitavaraa kuitenkin kertyy.
Entäs piipun pituus, riittääkö 6 metriä?
Onko 1400-1500 litran varaaja sopiva Veda 35:lle.

Tottakai kattila saisi olla varmatoiminen, helppokäyttöinen ja vähätöinen.
Veda näyttää kyllä vähän yksinkertaisemmalta kuin Atmos, hyötysuhteet taitaa molemmilla olla parempia kuin yläpalokattilalla, joka on myös yksi vaihtoehto hintansa puolesta.

puunlaadusta? kirjoitti:

Kuinka tarkka Vedan kattila on puunlaadusta? Palaako oksat, sahalta tulleet pinnat, lahot puut ym. vähän huonompi laatuiset puut? Sellaista klapitavaraa kuitenkin kertyy.
Entäs piipun pituus, riittääkö 6 metriä?
Onko 1400-1500 litran varaaja sopiva Veda 35:lle.

Tottakai kattila saisi olla varmatoiminen, helppokäyttöinen ja vähätöinen.
Veda näyttää kyllä vähän yksinkertaisemmalta kuin Atmos, hyötysuhteet taitaa molemmilla olla parempia kuin yläpalokattilalla, joka on myös yksi vaihtoehto hintansa puolesta.

Lue lisää

Tosi saastuttavia ja poistuvat pian markkinoilta.

puunlaadusta? kirjoitti:

Kuinka tarkka Vedan kattila on puunlaadusta? Palaako oksat, sahalta tulleet pinnat, lahot puut ym. vähän huonompi laatuiset puut? Sellaista klapitavaraa kuitenkin kertyy.
Entäs piipun pituus, riittääkö 6 metriä?
Onko 1400-1500 litran varaaja sopiva Veda 35:lle.

Tottakai kattila saisi olla varmatoiminen, helppokäyttöinen ja vähätöinen.
Veda näyttää kyllä vähän yksinkertaisemmalta kuin Atmos, hyötysuhteet taitaa molemmilla olla parempia kuin yläpalokattilalla, joka on myös yksi vaihtoehto hintansa puolesta.

Lue lisää

Kyllä Vedassa ei mielestäni rajoitteita ole puun suhteen, kunhan syttyvät. Toinen asia sitten on, onko järkeä ainakaan kovin lahoa puuta polttaa, ei siitä tule kuin sauhua. Havupuut tunnetusti karstoittavat kattilaa, mutta Vedan hyvänä puolena pidän puhdistettavuutta, ei tarvitse olla gynekologin koulutusta, puhdistetat kohdat helposti hoidettavissa, jopa hormiin menevät putken saa putsattua helposti.Puun pituus myös melko pitkä, voi olla jopa yli 60 senttistä, max 65.
Itsellä piippu varmaankin 8-9 m ja veto riittää loistavasti, ehkä vedon mittaus paikallaan, jos haluaa varmistua piipun riittävyydestä, vedon vaatimus taitaa olla valmistajan sivulla.
Yläpalokattilan voi kyllä tyystin unohtaa, sellaista meneen ajan tekniikkaa.
Puolentoista kuution varaaja on ehkä juuri passelin kokoinen, lataamisee ei mene kauaa aikaa, mutta sillä normaalitalo selviää vuorokauden. Ja sinne varaajaan sähkövastukset j asennusvaiheessa, voit sitten huoletta lähteä keskellä talvea vaikka aurinkolomalle.

...... kirjoitti:

Kyllä Vedassa ei mielestäni rajoitteita ole puun suhteen, kunhan syttyvät. Toinen asia sitten on, onko järkeä ainakaan kovin lahoa puuta polttaa, ei siitä tule kuin sauhua. Havupuut tunnetusti karstoittavat kattilaa, mutta Vedan hyvänä puolena pidän puhdistettavuutta, ei tarvitse olla gynekologin koulutusta, puhdistetat kohdat helposti hoidettavissa, jopa hormiin menevät putken saa putsattua helposti.Puun pituus myös melko pitkä, voi olla jopa yli 60 senttistä, max 65.
Itsellä piippu varmaankin 8-9 m ja veto riittää loistavasti, ehkä vedon mittaus paikallaan, jos haluaa varmistua piipun riittävyydestä, vedon vaatimus taitaa olla valmistajan sivulla.
Yläpalokattilan voi kyllä tyystin unohtaa, sellaista meneen ajan tekniikkaa.
Puolentoista kuution varaaja on ehkä juuri passelin kokoinen, lataamisee ei mene kauaa aikaa, mutta sillä normaalitalo selviää vuorokauden. Ja sinne varaajaan sähkövastukset j asennusvaiheessa, voit sitten huoletta lähteä keskellä talvea vaikka aurinkolomalle.

Lue lisää

Voit maaliskuusta syksyyn unohtaa koko lämmityksen ja lomailla vielä pitempään.
Itselläni on jo sellaiset, koska sinulla?
Kaikkien muiden polttoaineiden hinnat nousee, myös ilmaisten polttopuiden.

Valitettavasti meillä suomessa on Atmoksella maahantuoja, joka ei pysty kotisivuillaan antamaan kunnollista informaatiota ko. käänteispalokattiloista. Harmi sinänsä.

Jos osaapi lontoonkieltä, tai saksan murretta, niin ko. kattilasta saa paljon kattavaa tietoa. Saksankielellä ehkä löytyy kattavammin informaatiota.

Itse asiassa Atmoksella on kolmea erityyppistä käänteispalokattilaa myynnissä. S-sarja vastaa ehkä eniten Vedan ratkaisua. Siinä on keraaminen arina, yksinkertainen kaasutuspolttopesä ja savukaasupuhallin. Mallimerkintä on S, SE, SP, tai SX. GS-malli on edellisestä kehitetty versio, jossa on kaasutuspolttopesä täydellisesti keraamisesti vuorattu ja puolipallon muotoinen. Tulipesässä on käytetty enemmän keramiikkaa ja ensiöilma on johdettu hallitusti palavaan puuainekseen. Savukaasupuhallin. GSE-malli on uusin ja se perustuu GS-malliin. Suurin ero on savukaasujen lämpötilojen mukaan säätyvä ilmanoton servomoottori, jota ei siis muissa malleissa ole.

Tuo GSE-malli siis on se hi-tech, joka on ensijaisesti suunniteltu keskieurooppaan kiristyville päästörajoituksille.

GSE-mallista on saatu yli 90%:n hyötysuhteita, mikä kuullostaa suomalaisesta kytypolttajasta uskomattomalta. GS-mallikin yltää 85%:iin ja juuri luin ruotsalaisen "SP Sveriges Provnings- och forskninginstitut, Förbränningsteknik" -laitoksen raportin, jossa SE-mallillakin oli päästy 82%:n hyötysuhteeseen.

"All ATMOS boilers are certified in testing laboratories for the individual countries of destination: State Testing Laboratory Brno, TÜV Munich - Germany, Lithuania, Ukraine, Sweden, Poland, Austria, Slovakia, Hungary according to current standards - EN 303-5. Protected by patent."

Savukaasuimurin kestävyydestä en pysty sanomaan mitään, kun ei ole itsellä kokemusta, eikä tullut saksalaisilla foorumeilla yhtään kommenttia asiasta eteeni. Euroopassa on kymmeniä käänteispalokattilavalmistajia, jotka käyttävät savukaasuimuria. Joku joskus esitti väitteen, että puu palaa rakenteensa vuoksi puhtaammin vedossa, kuin ylipaineessa. En sattunut kysymään mihin hän tällä viittasi.

Jos kattilat ovat samanhintaisia, niin ehkä vetäisin kotiinpäin ja valitsisin Vedan. Plussaa: kattilan yksinkertaisuus, 60 cm:n puut ja helppohoitoisuus.

Jos pystyy hankkimaan Atmoksen huomattavasti halvemmalla, niin valinta onkin jo sitten vaikeampi.

...... kirjoitti:

Imuri on nimenomaan kohta, joka ensimmäsenä hajoaa, jos sen siipiin tarttuu epäpuhtauksia ja se näinollen joutuu epätasapainoon. Tulee värinöitä ja laakerit menevät, ihan tuttua ainakin Naturen omistajille. Veda on peraatteltaan käänteispalokattila, joskin ei niin viimeisen päälle tekniikalla. Kyllä siihenkin pystysi varmaankin rakentamaan puhaltimen ohjauksen, joka sätysi savukaasulämpötilan mukaan.
Toisaalta, jos ei kattilassa ole monimutkasia säätöjärjestelmiä, ei se tarvitse myöskään erikoisosaajaa, jos sattuu menemään epäkuntoon.
Hienoja hyötysuhteita tosiaan Atmos lupaa, niistä kun 10% pudottaa, niin ollaan todellisessa hyötysuhteessa. Atmoksessa myös hämmästyttää tuo piippuvaatimus, suomalaisesista nykytaloista harvemmin löytyy noin pitkiä piippuja.

Lue lisää

En tiedä mitä piippuvaatimusta tarkoitat? Maahantuojan sivulla on tuulesta temmattu piippuvaatimus, sillä valmistaja ilmoittaa vain piipun vetovaatimuksen (mikä onkin ainoa oikea tapa).

Atmoksen DC 40 GS -mallilla piipun vetovaatimus on 25Pa, eli 0,25mbar. Vertailun vuoksi Arimax 35:n piipun vetovaatimus on 30Pa, eli 20% suurempi. Arimax:lle valmistaja ilmoittaa riittävän 6m:n piipun.

teuvo kirjoitti:

Valitettavasti meillä suomessa on Atmoksella maahantuoja, joka ei pysty kotisivuillaan antamaan kunnollista informaatiota ko. käänteispalokattiloista. Harmi sinänsä.

Jos osaapi lontoonkieltä, tai saksan murretta, niin ko. kattilasta saa paljon kattavaa tietoa. Saksankielellä ehkä löytyy kattavammin informaatiota.

Itse asiassa Atmoksella on kolmea erityyppistä käänteispalokattilaa myynnissä. S-sarja vastaa ehkä eniten Vedan ratkaisua. Siinä on keraaminen arina, yksinkertainen kaasutuspolttopesä ja savukaasupuhallin. Mallimerkintä on S, SE, SP, tai SX. GS-malli on edellisestä kehitetty versio, jossa on kaasutuspolttopesä täydellisesti keraamisesti vuorattu ja puolipallon muotoinen. Tulipesässä on käytetty enemmän keramiikkaa ja ensiöilma on johdettu hallitusti palavaan puuainekseen. Savukaasupuhallin. GSE-malli on uusin ja se perustuu GS-malliin. Suurin ero on savukaasujen lämpötilojen mukaan säätyvä ilmanoton servomoottori, jota ei siis muissa malleissa ole.

Tuo GSE-malli siis on se hi-tech, joka on ensijaisesti suunniteltu keskieurooppaan kiristyville päästörajoituksille.

GSE-mallista on saatu yli 90%:n hyötysuhteita, mikä kuullostaa suomalaisesta kytypolttajasta uskomattomalta. GS-mallikin yltää 85%:iin ja juuri luin ruotsalaisen "SP Sveriges Provnings- och forskninginstitut, Förbränningsteknik" -laitoksen raportin, jossa SE-mallillakin oli päästy 82%:n hyötysuhteeseen.

"All ATMOS boilers are certified in testing laboratories for the individual countries of destination: State Testing Laboratory Brno, TÜV Munich - Germany, Lithuania, Ukraine, Sweden, Poland, Austria, Slovakia, Hungary according to current standards - EN 303-5. Protected by patent."

Savukaasuimurin kestävyydestä en pysty sanomaan mitään, kun ei ole itsellä kokemusta, eikä tullut saksalaisilla foorumeilla yhtään kommenttia asiasta eteeni. Euroopassa on kymmeniä käänteispalokattilavalmistajia, jotka käyttävät savukaasuimuria. Joku joskus esitti väitteen, että puu palaa rakenteensa vuoksi puhtaammin vedossa, kuin ylipaineessa. En sattunut kysymään mihin hän tällä viittasi.

Jos kattilat ovat samanhintaisia, niin ehkä vetäisin kotiinpäin ja valitsisin Vedan. Plussaa: kattilan yksinkertaisuus, 60 cm:n puut ja helppohoitoisuus.

Jos pystyy hankkimaan Atmoksen huomattavasti halvemmalla, niin valinta onkin jo sitten vaikeampi.

Lue lisää

Valinta on aika vaikea, molemmilla taitaa kuitenkin saada tuvan lämpimäksi.
Kestävyydessäkään ei taida paljoa olla eroa?
Keraamiset sisuskalut taitaa kestää paremmin kuin teräs, tai miten mahtaa olla?

Luin Atmoksen nettisivuja, siellä oli suunniteltu kattilan käyttöiäksi 10 vuotta, jos oikein ymmärsin. Käyttöikä riippuu kuitenkin klapien laadusta, märät ja "likaiset" puut syövyttävät kattilan nopeammin, kuivilla puilla saattaa kestää pidempään kuin 10 vuotta.

Jotenkin 10 vuotta kuulostaa aika lyhyeltä ajalta..?

lisätiedoista! kirjoitti:

Valinta on aika vaikea, molemmilla taitaa kuitenkin saada tuvan lämpimäksi.
Kestävyydessäkään ei taida paljoa olla eroa?
Keraamiset sisuskalut taitaa kestää paremmin kuin teräs, tai miten mahtaa olla?

Luin Atmoksen nettisivuja, siellä oli suunniteltu kattilan käyttöiäksi 10 vuotta, jos oikein ymmärsin. Käyttöikä riippuu kuitenkin klapien laadusta, märät ja "likaiset" puut syövyttävät kattilan nopeammin, kuivilla puilla saattaa kestää pidempään kuin 10 vuotta.

Jotenkin 10 vuotta kuulostaa aika lyhyeltä ajalta..?

Lue lisää

Kattilan kuin kattilan saa puhki alle kahteen vuoteen. Kylmänä kun ajaa, niin kondenssivesi vaan valuu, sekä muhii keramiikan ja vaipan välissä.

Kuvittelisin kestävän kattilatyypin, jota on valmistettu vähän enemmänkin kuin protosarjan verran. Termiset rasitukset lienee hallinnassa niin Vedalla, kuin Atmoksellakin. Loppuvastuu on käyttäjällä.

Kymmenen vuotta on lyhyt aika. Huonolla hoidolla sekin tosin on pitkä aika. Keskieuroopan markkinoilla on valmistajalta aika uskaliasta luvata pitkää käyttöikää.

Mulla on pohjanmaalla yli 25 vuotta sitten tehty alapalokattila, jota on aika surkeaksikin yleensä haukuttu. Ehjä se kyllä on. Tosin ominaisuudet ovat niin heikot, että ei se edes joka talvi ole tulilla ollut. Ehkä juuri siksi se on niin pitkäikäinen...

teuvo kirjoitti:

Kattilan kuin kattilan saa puhki alle kahteen vuoteen. Kylmänä kun ajaa, niin kondenssivesi vaan valuu, sekä muhii keramiikan ja vaipan välissä.

Kuvittelisin kestävän kattilatyypin, jota on valmistettu vähän enemmänkin kuin protosarjan verran. Termiset rasitukset lienee hallinnassa niin Vedalla, kuin Atmoksellakin. Loppuvastuu on käyttäjällä.

Kymmenen vuotta on lyhyt aika. Huonolla hoidolla sekin tosin on pitkä aika. Keskieuroopan markkinoilla on valmistajalta aika uskaliasta luvata pitkää käyttöikää.

Mulla on pohjanmaalla yli 25 vuotta sitten tehty alapalokattila, jota on aika surkeaksikin yleensä haukuttu. Ehjä se kyllä on. Tosin ominaisuudet ovat niin heikot, että ei se edes joka talvi ole tulilla ollut. Ehkä juuri siksi se on niin pitkäikäinen...

Lue lisää

Kattiloiden pahin syövyttäjä lienee liian kylmä paluuvesi varaajasta. Siksi jonkinlainen latauspaketti, joko valmis(esim Laddomat) tai sitten itse rakenneltu. Jos on iso varaaja ja se on lämmityksen alussa ihan kylmä, niin kylmää vettä tulee todella kauan kattilaan.
Keraamisista osista voisi sanoa, että esim. tuohon Vedaan varmaan pystyvä mies itsekin valaa keraamisen osan, joka on arinan alla kohdassa, jossa liekki menee alapuolen palotilaan. Tulenkestävää laastia saa ihan säkkitavarana ja siitä mielestäni on helppo valaa keraaminen kourumainen osa arinan alle. Myös tuo arinakivi on aika yksinkertaisen näköinen ja ihan itsekin pystyy sen valamaan, kunhan tekee vaan sopivan muotin. Esim Lakan betonilla on säkkitavaraa, josta tehty laasti kestää selvästi yli 1000 asteen lämpötilan.Arinakivi sinänsä näyttää kyllä aika hyvin kestävän, pari vuotta olen ja poltellut ja kait tuo ainakin vuoden kaksi vielä menee.

..... kirjoitti:

Kattiloiden pahin syövyttäjä lienee liian kylmä paluuvesi varaajasta. Siksi jonkinlainen latauspaketti, joko valmis(esim Laddomat) tai sitten itse rakenneltu. Jos on iso varaaja ja se on lämmityksen alussa ihan kylmä, niin kylmää vettä tulee todella kauan kattilaan.
Keraamisista osista voisi sanoa, että esim. tuohon Vedaan varmaan pystyvä mies itsekin valaa keraamisen osan, joka on arinan alla kohdassa, jossa liekki menee alapuolen palotilaan. Tulenkestävää laastia saa ihan säkkitavarana ja siitä mielestäni on helppo valaa keraaminen kourumainen osa arinan alle. Myös tuo arinakivi on aika yksinkertaisen näköinen ja ihan itsekin pystyy sen valamaan, kunhan tekee vaan sopivan muotin. Esim Lakan betonilla on säkkitavaraa, josta tehty laasti kestää selvästi yli 1000 asteen lämpötilan.Arinakivi sinänsä näyttää kyllä aika hyvin kestävän, pari vuotta olen ja poltellut ja kait tuo ainakin vuoden kaksi vielä menee.

Lue lisää

Ei viileä paluuvesi syövytä, jos se on tasalämpöistä ja jos hormi on koko ajan kuiva.
Ko. probleema poistuu stokeripolttimella.

kokemuksesta,,, kirjoitti:

Ei viileä paluuvesi syövytä, jos se on tasalämpöistä ja jos hormi on koko ajan kuiva.
Ko. probleema poistuu stokeripolttimella.

ääni termax naturalle.tosi hyvä kattila sekapuulle.palaa yhdellä puusatsilla 6-7 tuntia.ennen yläpalo jäspi kattila,mille puut kelpasivat ja teho matala.

..... kirjoitti:

Kattiloiden pahin syövyttäjä lienee liian kylmä paluuvesi varaajasta. Siksi jonkinlainen latauspaketti, joko valmis(esim Laddomat) tai sitten itse rakenneltu. Jos on iso varaaja ja se on lämmityksen alussa ihan kylmä, niin kylmää vettä tulee todella kauan kattilaan.
Keraamisista osista voisi sanoa, että esim. tuohon Vedaan varmaan pystyvä mies itsekin valaa keraamisen osan, joka on arinan alla kohdassa, jossa liekki menee alapuolen palotilaan. Tulenkestävää laastia saa ihan säkkitavarana ja siitä mielestäni on helppo valaa keraaminen kourumainen osa arinan alle. Myös tuo arinakivi on aika yksinkertaisen näköinen ja ihan itsekin pystyy sen valamaan, kunhan tekee vaan sopivan muotin. Esim Lakan betonilla on säkkitavaraa, josta tehty laasti kestää selvästi yli 1000 asteen lämpötilan.Arinakivi sinänsä näyttää kyllä aika hyvin kestävän, pari vuotta olen ja poltellut ja kait tuo ainakin vuoden kaksi vielä menee.

Lue lisää

Jos maksaa kattilasta 3000-4000 euroa, niin kyllä sellaiseen pitää valmistajalta saada varaosana jo uudet kivet, niin ettei tarvitse itse alkaa niitä valmanaan, vielä hölmömpää olisi tuo latauspumpun itse rakentaminen.

Näitä puulämmitysjuttuja kun lukee, tuntuu välillä siltä, että puulämmitys on tarkoitettu vähintään insinöörille tai muulle teknisen koulutuksen saaneelle henkilölle. Jos ostaa kattilan, ja palkkaa putkifirman kallispalkkaisen miehen/miehet sen asentamaan, kallilla työtuntitaksalla, niin kyllä pitäis saada sellainen paketti, ettei itse tarvitse enää alkaa rakentelemaan ja tekemään korjauksia ammattimiesten asennuksiin ja säätöihin.

vai onko tosiaan niin, että varsinkin klapilämmitys tosiaan on vielä niin takaperoista jopa 2000-luvulla, että se onkin tarkoitettu insinöörikoulutuksen saaneille tee-se -itse miehille, sinänsä yksinkertaisesta asiasta, eli veden lämmittämisestä puilla kuumaksi on saatu mahdottoman monimutkainen operaatio, jossa lämmittäjällä pitää olla itselläänkin vähintään LVI-asentajan koulutus

Puolasta kirjoitti:

Termaxin puukattilalla ei ole mitään tekemistä Suomalaisuuden kanssa. Termax:n kattila on Puolasta.

Veda taitaa olla ainoa kotimainen, mutta sen tekniikka on vanhanaikainen.

Lue lisää

laka ja jäspi ainakin ovat suomalaista valmistetta, arimaxista en tiedä, mutta oletan että ei välttämättä kokonaan

Ala-Talkkari kestää 30 vuotta.

60-luvun kattiloita on vieläkin käytössä ja niissä materiaalina oli yleensä normaali rakenneteräs, tulenkestävää ei tarvita kuin makasiinissa ja pesän alkuosassa, jos ala/käänteispaloisessa poltetaan haketta tai turvetta (muodostavat paljon syövyttäviä kaasuja), klapikattilassa kestää normaali Fe 52 kunhan kattilaa käytettäessä veden lämmöt pidetään 80 asteessa ja paluuvesi ohjataan riittävän kuumaan kohtaan että se sekoittuu nopeasti, ja näin vältetään kattiloan kylmän kohdan syöpyminen. Voisihan tietysti paluuveden shuntata 15-20 astetta lähtevää vettä viileämmäksi, jos siihen viitsii investoida sekoitinventtiilin ja termostaatin, kuten isommisa kattiloissa tehdään. Corten on hyvää ainetta, mutta hinnoiteltu aika suolaisesti, kun 316 haponkestävää saa halvemmalla ja happoinen kestää likimain yhtä lailla (316:n hilseilylämpötila n.840 astetta), arinamateriaalina ei ole valuraudan voittanutta.

Jos vedalla kauppa käy niin miksi se sitten kehittelisi parempaa kattilaa. Uskon että paremmin viestin saa perille kun ostaa paremman kattilan keskieuroopasta. Jos kivikautista vedaa ei osta kukaan niin ehkä se herättäisi sielläpäässä miettimään miksi näin.

ei vedaa kirjoitti:

Jos vedalla kauppa käy niin miksi se sitten kehittelisi parempaa kattilaa. Uskon että paremmin viestin saa perille kun ostaa paremman kattilan keskieuroopasta. Jos kivikautista vedaa ei osta kukaan niin ehkä se herättäisi sielläpäässä miettimään miksi näin.

Lue lisää

Monissa muissakin asioissa ja tässäkin hiuksien halkominen ei ole mielekästä.Monasti yksinkertaisesta rakenteesta alkava kattilan kehitystyö, niin on myös huomioitava taloudellisuus. Siis kattilan valmistajan ja sen ostajan. Esim. jos muutaman prosentin hyötysuhteen nostamiseen uhrataan muutama satanen kattilaa kohden, niin tämä ei ole kenellekkään taloudellista toimintaa.

Mitä ymmärrän puun palamisesta ja sen vaatimasta tekniikasta / palotilasta , niin tämän hyödyntämiseen vaikuttaa,- jopa ratkaisevasti kattilan käyttäjä / käyttö. Mitä monimutakisempi kokonaisuus hyvän hyötysuhteen savuttamisessa, niin sitä enemmän se vaatii käyttäjältä. Todellisuudessa kattilan valmistajien antamat hyötysuhteet ovat suuntaa antavia todellisessa käytössä.
Yksinkertaisella rakenteella on helpompi päästä yksinkertaiseen hyötysuhteeseen.

Niin, atmos kattilat on toki kehittyneitä rakenteeltaan ja samalla monimutkaisempia verraten yksinkertraiseen veda kattilaan. Mutta, vedasta ( 35) saa pienin muutoksin ja todella kannattavasti paremman kattilan. Niin, keraamiikkaa käyttämättä.

Veda kattilan voi kuulemma räätälöidä kohteeseen paremmin / helpommin sopivaksi ja esim. minulla vedan valitseminen olisi huomattavasti helpompi asentaa. Atmoksessa putkilähdöt on ihmeellisesti suunniteltu toiseen reunaan.

No, valitani kattilasta ei ole ratkaistu eli voi olla myös atmos DC 49 GS. Keramiikan kestäsyys / taloudellisuus mietityttää ja muu monimutkaisempi toiminta.

MarLi. kirjoitti:

Monissa muissakin asioissa ja tässäkin hiuksien halkominen ei ole mielekästä.Monasti yksinkertaisesta rakenteesta alkava kattilan kehitystyö, niin on myös huomioitava taloudellisuus. Siis kattilan valmistajan ja sen ostajan. Esim. jos muutaman prosentin hyötysuhteen nostamiseen uhrataan muutama satanen kattilaa kohden, niin tämä ei ole kenellekkään taloudellista toimintaa.

Mitä ymmärrän puun palamisesta ja sen vaatimasta tekniikasta / palotilasta , niin tämän hyödyntämiseen vaikuttaa,- jopa ratkaisevasti kattilan käyttäjä / käyttö. Mitä monimutakisempi kokonaisuus hyvän hyötysuhteen savuttamisessa, niin sitä enemmän se vaatii käyttäjältä. Todellisuudessa kattilan valmistajien antamat hyötysuhteet ovat suuntaa antavia todellisessa käytössä.
Yksinkertaisella rakenteella on helpompi päästä yksinkertaiseen hyötysuhteeseen.

Niin, atmos kattilat on toki kehittyneitä rakenteeltaan ja samalla monimutkaisempia verraten yksinkertraiseen veda kattilaan. Mutta, vedasta ( 35) saa pienin muutoksin ja todella kannattavasti paremman kattilan. Niin, keraamiikkaa käyttämättä.

Veda kattilan voi kuulemma räätälöidä kohteeseen paremmin / helpommin sopivaksi ja esim. minulla vedan valitseminen olisi huomattavasti helpompi asentaa. Atmoksessa putkilähdöt on ihmeellisesti suunniteltu toiseen reunaan.

No, valitani kattilasta ei ole ratkaistu eli voi olla myös atmos DC 49 GS. Keramiikan kestäsyys / taloudellisuus mietityttää ja muu monimutkaisempi toiminta.

Lue lisää

>atmos DC 49 GS. <

Siis DC 40 GS

Onko kotly tuplannut hinnat? Viime talvena 200€urolla keski-suomen tuli kattila.

Niimpä. Tämähän se hyvä puoli onkin kun sähköt katkeaa. Tulen palaminen lakkaa kattilassa.
Niin, tuosta veden kierrosta. Todellisuudessa vesi kiertää latauspumpun avulla, vain kattilan takaosan pystysinämässä, jossa sijaitsee putkiyhteet. Siis kattilan yläosan vesitila on katkaistu alaosan vesitilasta ensiöilma kanavien takia. Kun alat lämmittämään kattilaa, niin kattilan etuosa lämpenee omaa tahtiaan eli pumpun kierrätys ei vaikuta kattilan etuosan veden kiertoon. Juuri tuohon liittyy, ettei kattilan pesässä ei tule puuta palaa kuin alaosassa. Jos pesä syttyy kauttaaltaan, niin kattila ohjautuu katkokäynnille ja jopa vesi kiehataa, jos tuli ei sammu pesässä.
Niin, kerran alkuaikoina, koko pesä syttyi kauttaaltaan palamaan ja alkoi kiehahtaa,- vaikka,- taas takaosan veden lämpötila oli vain 60C.

Just tuli atmos dc-40 gs pihaan virosta 2390e rahti 160e laddomat 21-60 305 e kiehunnanestoventtilli 60e toimitus 2pv.

tamala kirjoitti:

Just tuli atmos dc-40 gs pihaan virosta 2390e rahti 160e laddomat 21-60 305 e kiehunnanestoventtilli 60e toimitus 2pv.

Muuten, kattilan sytyttäminen tulee erittäin helpoksi kun kattilan etuosaan rakentaa ns. sytytyspellin. Pelti estää tulen nousemista pesän yläosaan. Tehdashan suosittelee lämmittämisen aloitettavan alkutulilla, mutta mielestäni tämä on suhraamista.
Itse täytän pesän täyteen ja sytytän puut etuosaan jäävän pienen onkalon /tyhjän tilan kautta. syttyy hienosti ilman savuttamista ja näin imurin siivikkokaan ei nokeennu.
Niin, itse asensin erillisen tuulettimen jäähdyttämään savukaasu imurin moottoria. Moottori käy muutoin melko korkeassa lämpötilassa. ( 60....90C)