Täällä on jatkuvasti sellaisia kysymyksiä, joihin varmimman vastauksen saisi kyseisen kunnan rakennusvalvontatoimistosta. Jokaisessa kunnassa tällainen palvelu on ihan lain edellyttämänä, ja henkilöt siellä ovat - myös lain vaatimusten vuoksi - velvollisia opastamaan ja neuvomaan asiakkaita.
Oman toistakymmentä vuotta kestäneen rakennusvalvontatyöskentelyn perusteella voin todeta, että lähes aina asiat ovat hoituneet kohtuullisen helposti. Se pelko, mitä täällä tunnutaan levitettävän viranomaisia kohtaan, on tarpeetonta. Asioiden hoitaminen on aina helpompaa, kun niistä puhutaan suoraan ja ajoissa.
Tietysti on tapauksia, joissa asiat eivät mene aivan helpointa tietä, mutta nekin on vaan saatava hoidetuksi.
Huono, täälläkin usein annettu neuvo on se, että älä kysy mitään, tee vaan oman mielesi mukaan. Sehän toimii aikansa, mutta viimeistään omistajan vaihtuessa asiat tulevat ilmi, ja silloin voi olla ikävämpi hoitaa asia kuntoon. Helpoimmalla selviää, ja olen varma, että tämä koskee useimpia kuntia, kysymällä ajoissa.
Toinen aivan eri asia on se, että rakennusvalvonnalla on velvollisuus valvoa kaavoituksen toteutumista, ja hankkeessa esille tulevat ongelmat voivatkin olla kaavoituksen ja rakennuttajan tahdon ristiriidasta johtuvia. Tässäkin rakennusvalvonnan toimintarajat ovat rajalliset,koska kyseessä on määräysten (kuten kaavamääräyset) täyttymisen valvominen.
Rakennusvalvonnan
37
4236
Vastaukset
- huonoja kokemuksia
kahdesta kunnasta 70-80 luvuilta, silloin simputettiin rakentajia.
Sen jälkeen myös kahdesta kunnasta vain hyvää sanottavaa n 10 lupatapahtuman johdosta. Ja neuvoisin aina juttelemaan rakennustarkastajan kanssa etukäteen tulevasta hankkeesta. Saat ilmaista neuvontaa ja arvokasta tietoa miten toimitaan.- Rauno Kangas
...esiintyy nykyisinkin - onneksi vähenevässä määrin.
Tuo ennakkolausuntojen ottaminen mietityttää - ainakin minua. Usein valvonta mielellään ajaa omia intohimojaan ja joissakin tapauksissa on valvonta antanut runsain mitoin ohjeita siitä, mitä heidän mielestään pitäisi rakentaa - ja kun sitten on viety aivan jonkun muun näköinen tölli lupakäsittelyyn, ovat joutuneet toteamaan, etteihän kaava tuotakaan kiellä.
Kyllä se menee - ainakin toistaiseksi silleen - että kaavassa määritellyt jutut täyttämällä saa suurin piirtein haluamiaan juttuja tehdä. - pienet poikkeamat
Rauno Kangas kirjoitti:
...esiintyy nykyisinkin - onneksi vähenevässä määrin.
Tuo ennakkolausuntojen ottaminen mietityttää - ainakin minua. Usein valvonta mielellään ajaa omia intohimojaan ja joissakin tapauksissa on valvonta antanut runsain mitoin ohjeita siitä, mitä heidän mielestään pitäisi rakentaa - ja kun sitten on viety aivan jonkun muun näköinen tölli lupakäsittelyyn, ovat joutuneet toteamaan, etteihän kaava tuotakaan kiellä.
Kyllä se menee - ainakin toistaiseksi silleen - että kaavassa määritellyt jutut täyttämällä saa suurin piirtein haluamiaan juttuja tehdä.kaavasta kun sopii etukäteen niin ei tee turkaa työtä kuvien kanssa.
Myös talon sopivuus on katsojan silmässä.
Jos esittelee sen etukäteen niin taas on varmemmalla pohjalla. Esim hiristalo puu/kivitalojen joukkoon. - Rauno Kangas
pienet poikkeamat kirjoitti:
kaavasta kun sopii etukäteen niin ei tee turkaa työtä kuvien kanssa.
Myös talon sopivuus on katsojan silmässä.
Jos esittelee sen etukäteen niin taas on varmemmalla pohjalla. Esim hiristalo puu/kivitalojen joukkoon....kaavamääräysten rajoille tai ylikin, on syytä tosiaan ennakkoon haistella ilmapiirit. Paha vaan, etteivät rakennustarkastajat ole omaksuneet riittävissä määrin - tuossakaan kohtaa - kirjallista hallintomenettelyä. Sanotaan vaan suullisesti, että saa tuonvertaisen ylittää, mutta kun tulee varsoinainen lupakäsittely vastaan, niin...
Todella harvinaista on, että kesken kaiken "unohtaisivat luvanneensa", muttei ihan tavatontakaan.
nimimerkillä
joskus uudet kuvat piirtänyt
- Rauno Kangas
...se, ken ei itse sitä hanki.
Rakennusvalvonnasta kerrotaan paljon kauhutarinoita, mutta niillekin löytyy laki - nimittäin hallintolaki. Hallintolaissa kerrotaan viranomaisten velvollisuudet ja kansalaisten oikeudet hallintomenettelyssä.
Siis luitte aivan oikein:
* viranomaisilla on etupäässä velvollisuuksia ja
* kansalaisilla on etupäässä oikeuksia
Lukekaa ihmeessä hallintolaki (ei pitkä) ja tiedätte oikeutenne - ja viranomaisten velvollisuudet.
Älkääkä suotta pelätkö pitää oikeuksistanne kiinni. Älkää suotta pelätkö, että valvonta rupeaa hankalaksi, jos leimaudutte oikeuksistanne kiinnipitäväksi, sillä juuri viranomaismielivaltaa vastaan koko hallintolaki on luotu.
Oma kokemukseni on poikkeuksetta ollut se, että asiallinen mutta tiukka omien oikeuksien vaaliminen johtaa parhaaseen lopputulokseen. Olen muutamaan otteeseen joutunut laittamaan kovan kovaa vastaan, kun olen haistanut "simputusmentaliteettia" ja aina on jatkossa mennyt kuin rasvattu - kun simputtajavirkamies huomaa, ettei joku ole simputettavissa, hän poikkeuksetta siirtää asian toiselle henkilölle ja pysyttelee itse pois jaloista - ainakin inun tähänastisen kokemuksen mukaan.
Siis kaikki tavaamaan:
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030434?search[type]=pika&search[pika]=hallintolaki- csi049
Rauno Kangas esitteli Hallintolakia tuossa edellä - hyvä niin. Kuitenkin kehotan, että ennen kuin alkaa rakennusvalvontaviranomaista (tai muutakaan) vastaan kovin suurta sotaa käymään, tutustumaan kyseistä aihepiiriä koskevaan keskeiseen lainsäädäntöön.
Kaavoitusta ja rakentamista koskevissa asioissa ei ole mitään syytä olla lukematta Maankäyttö- ja rakennuslakia. Siinä on selvin sävelin kerrottu mitä, kuka, miksi, milloin ja miten. Pahaa ei tee tutustua kiinteistölainsäädännön perusteisiin - vaikkapa Kiinteistönmuodostamislain alkupään pykäliin.
Suurin osa rakennustarkastajien väitetystä v-mäisyydestä johtuu siitä, että heidän kätensä ovat sidotut muun muassa edellä mainittuihin lakeihin. Hyvä niin, koska tällöin kaikki ovat samalla viivalla. - Rauno Kangas
csi049 kirjoitti:
Rauno Kangas esitteli Hallintolakia tuossa edellä - hyvä niin. Kuitenkin kehotan, että ennen kuin alkaa rakennusvalvontaviranomaista (tai muutakaan) vastaan kovin suurta sotaa käymään, tutustumaan kyseistä aihepiiriä koskevaan keskeiseen lainsäädäntöön.
Kaavoitusta ja rakentamista koskevissa asioissa ei ole mitään syytä olla lukematta Maankäyttö- ja rakennuslakia. Siinä on selvin sävelin kerrottu mitä, kuka, miksi, milloin ja miten. Pahaa ei tee tutustua kiinteistölainsäädännön perusteisiin - vaikkapa Kiinteistönmuodostamislain alkupään pykäliin.
Suurin osa rakennustarkastajien väitetystä v-mäisyydestä johtuu siitä, että heidän kätensä ovat sidotut muun muassa edellä mainittuihin lakeihin. Hyvä niin, koska tällöin kaikki ovat samalla viivalla....totta maar, mutta nyt puhuttiinkin "turhasta simputuksesta", jota ei pitäisi missään tapauksessa sietää. Kolme yleisintä rikkomusta:
1) Lupahakemus tulee ottaa sisään ensimmäisellä kerralla, kun sitä tarjotaan - vaikka se olisi kuinka uutteellinen tahansa (veikkaan, että puolet hakemuksista edelleen annetaan asiakkaalle takaisin täydennettäväksi).
2) Ainoa lain tuntema menettely hakemuksen täydentämiseksi on se, että viranomainen antaa kirjallisesti puutteet ja määräajan täydentämiselle (veikkaan että useammin kuin kerran kymmenestä asiakasta juoksutetaan useampaan kertaan ja korjauskehoitukset annetaan suullisesti).
3) Kansalaisten yhdenvertaisuus hallintomenettelyssä edellyttää ihan yksiselitteisesti, että yhdelle hyväksytty on kaikille hyväksytty - ja kun pääsee joskus näkemään "puutteellisimmat mahdolliset kuvat" kuntakohtaisesti - ei kunnalla periaatteessa pitäis olla mitään sanomista muistakaan kuvista (tätä kohtaa rikotaan noin puolessa tapauksista - hiplataan ihan joutavien juttujen kanssa).
Eikä tähän mennessä ole yhtään kohtaa, jossa olis tarvinnut vielä hakijan lakia rikkoa. - Tarkastaja
Rauno Kangas kirjoitti:
...totta maar, mutta nyt puhuttiinkin "turhasta simputuksesta", jota ei pitäisi missään tapauksessa sietää. Kolme yleisintä rikkomusta:
1) Lupahakemus tulee ottaa sisään ensimmäisellä kerralla, kun sitä tarjotaan - vaikka se olisi kuinka uutteellinen tahansa (veikkaan, että puolet hakemuksista edelleen annetaan asiakkaalle takaisin täydennettäväksi).
2) Ainoa lain tuntema menettely hakemuksen täydentämiseksi on se, että viranomainen antaa kirjallisesti puutteet ja määräajan täydentämiselle (veikkaan että useammin kuin kerran kymmenestä asiakasta juoksutetaan useampaan kertaan ja korjauskehoitukset annetaan suullisesti).
3) Kansalaisten yhdenvertaisuus hallintomenettelyssä edellyttää ihan yksiselitteisesti, että yhdelle hyväksytty on kaikille hyväksytty - ja kun pääsee joskus näkemään "puutteellisimmat mahdolliset kuvat" kuntakohtaisesti - ei kunnalla periaatteessa pitäis olla mitään sanomista muistakaan kuvista (tätä kohtaa rikotaan noin puolessa tapauksista - hiplataan ihan joutavien juttujen kanssa).
Eikä tähän mennessä ole yhtään kohtaa, jossa olis tarvinnut vielä hakijan lakia rikkoa.Hei,
Nyt pitää välttämättä vastata näin lupaviranomaisen edustajana. Kyllä, periaatteessa lupahakemus voidaan ottaa sisään vaikka ilman yhtään kuvaa olisi liitteenä, tai vaikka lupahakemuksessa olisi vain hakijan nimi ja esim. rakennusosoitetta ei olisi lainkaan mainittu. Sitten pitäisi kirjallisesti laittaa paperille täydennyspyyntö ja antaa määräaika täydennykselle. Varmaan ihan hallintolain mukainen menettely, mutta ei kuitenkaan kovinkaan joustava. Helpompi on sekä asiakkaan, että lupaviranomaisen kannalta sopia suullisesti millä kuvilla ja tiedoilla lupahakemusta tulee täydentää. Tuossa kun vuoden mittaan tulee käsiteltyä yli 400 erilaista rakennus/toimenpidelupaa, niin noiden täydennyspyyntöjen kirjoittamiseen kuluva aika on pois lupapäätösten tekemisestä. Ja luvanhakijoillahan on yleensä kiire päästä aloittamaan. Toki jos pelkäätte oikeusturvaanne, niin vaatikaa kaikki täydennyspyynnöt paperille. Virkamiehen on pakko se paperille laittaa jos haluatte.
Lupa-asioita on erilaisia: Esim. kerrostalon rakennepiirustukset ovat hyvin teknisiä ja niiden pitää olla viimeisen päälle suunniteltuja. Mutta esim. Takahikiän mummon puuliiterin kuvissa ei tarvitse olla tarkkoja rakennelaskelmia. Yhdenmukaisuusperiaatteen mukaisesti tulee saman tasoisia hankkeita kuitenkin käsitellä samanvertaisina.
Mutta vielä haluan terävöittää, että kysykää ensin vaikka kymmenen kertaa tarvitaanko lupa, sillä tekemällä salaa voi siitä koitua yllättäviä kustannuksia. hallintopakkoon joudutaan aina silloin tällöin turvautumaan ja useita salaa tehtyjä rakennelmia joudutaan purkamaan joka vuosi. Rakennustarkastaja on palvelijanne, jota ei kannata pelätä, vaan häneltä voitte kysyä neuvoja ja ohjeita sekä ratkaisuehdotuksia ongelmiinne. - Rauno Kangas
Tarkastaja kirjoitti:
Hei,
Nyt pitää välttämättä vastata näin lupaviranomaisen edustajana. Kyllä, periaatteessa lupahakemus voidaan ottaa sisään vaikka ilman yhtään kuvaa olisi liitteenä, tai vaikka lupahakemuksessa olisi vain hakijan nimi ja esim. rakennusosoitetta ei olisi lainkaan mainittu. Sitten pitäisi kirjallisesti laittaa paperille täydennyspyyntö ja antaa määräaika täydennykselle. Varmaan ihan hallintolain mukainen menettely, mutta ei kuitenkaan kovinkaan joustava. Helpompi on sekä asiakkaan, että lupaviranomaisen kannalta sopia suullisesti millä kuvilla ja tiedoilla lupahakemusta tulee täydentää. Tuossa kun vuoden mittaan tulee käsiteltyä yli 400 erilaista rakennus/toimenpidelupaa, niin noiden täydennyspyyntöjen kirjoittamiseen kuluva aika on pois lupapäätösten tekemisestä. Ja luvanhakijoillahan on yleensä kiire päästä aloittamaan. Toki jos pelkäätte oikeusturvaanne, niin vaatikaa kaikki täydennyspyynnöt paperille. Virkamiehen on pakko se paperille laittaa jos haluatte.
Lupa-asioita on erilaisia: Esim. kerrostalon rakennepiirustukset ovat hyvin teknisiä ja niiden pitää olla viimeisen päälle suunniteltuja. Mutta esim. Takahikiän mummon puuliiterin kuvissa ei tarvitse olla tarkkoja rakennelaskelmia. Yhdenmukaisuusperiaatteen mukaisesti tulee saman tasoisia hankkeita kuitenkin käsitellä samanvertaisina.
Mutta vielä haluan terävöittää, että kysykää ensin vaikka kymmenen kertaa tarvitaanko lupa, sillä tekemällä salaa voi siitä koitua yllättäviä kustannuksia. hallintopakkoon joudutaan aina silloin tällöin turvautumaan ja useita salaa tehtyjä rakennelmia joudutaan purkamaan joka vuosi. Rakennustarkastaja on palvelijanne, jota ei kannata pelätä, vaan häneltä voitte kysyä neuvoja ja ohjeita sekä ratkaisuehdotuksia ongelmiinne....tarkastajankin näkemys asiaan. Ja täytyy hiemna omaa esitystä täydentää, kun näytetään vastapuolella ymmärretyn asia hieman pieleen - kenties juuri siksi, että asiaan tulee mukaan tämä henkilökohtainen ulottuvuus.
Luvan vastaanottamisesta
Hallintolain mukaan lupahakemus on vastaanotettava silloin kun sitä ensimmäisen kerran tarjotaan. Määräys ei jätä harkintavaltaa viranomaiselle. Ei ole olemassa sellaista perustetta, että "molemmin puolin olisi parempi", jos lupahakemus olisi "kerrasta kunnossa". Näin kuitenkin menetellään järkyttävän usein ja syynä valitettavan usein on viranomaisen halu väärentää omia palvelualttius mittareitaan - hakemusten käsittelyaika kun on nykyisin monessa kunnassa tulosmittari!
Vähänkään fiksummassa kunnassa (viimeeksi viikko sitten) lupahakemus napattiin sisään puutteellisena... turhia hämmentämättä.
Korjauskehoitus
Kirjallisesta korjauskehoituksesta luopuminen on seikka, josta itsekin - oikeuteni tuntevana - olen hyvin usein joustamassa. Ongelmia kuitenkin aiheutuu mm. tilanteissa, jossa suunnittelija ei osallistu luvan sisäänjättöön. Siellä on virkamies kapulakielineen sanelemassa perusrakentaja Matti Meikäläiselle korjaustarpeita ja Matti Meikäläinen sitten musitelee suunnittelijalle tarkastajan sanoneen sitä, tätä tai mahdollisesti tuota... Toinen tapa munia suullisessa korjauskehoituksessa on unohtaa korjauttaa yksi tai toinen juttu, ja muistaa se vasta sitten, kun jo korjattua aineistoa uudelleen tarjotaan.
Montakos korjauskierrosta sinä, arvoisa tarkastaja, teet keskimäärin. Itse asiakkaanasi lähden siitä, että hakemukset harvemmin tarvivat korjaamista ja tarvitessaankin korjailu pitää kyetä hoitamaan yhdellä korjauskierroksella ja se varmistuu, kun lupaa aletaan käsittelemään puutteellisena, jolloin puutelista muotoutuu täydellisemmäksi kuin pikaisen mulkoilun aikana, jolloin suulliset korjausesitykset useimmin syntyvät.
Suullinen korjauskehoitus liian usein tarkoittaa samaa kuin liian monta korjauskierrosta = simputus.
Joviaalisti asia on hoidettavissa suullisestikin, mutta silloin on kiinnitettävä erityishuomiota viestinnän yksiselitteisyyteen. Esimerkiksi jo mainitussa esimerkkitapauksessa vajaata hakemusta sovittiin suullisesti täydennettäväksi siten, että asiakas kuuli tarpeista, ilmoitti suunnittelijalle, joka soitti tarkastajalle ja korjasi/täydensi. Hakemus on nyt täydellinen, toivottavasti ***koputtaa puuta***
Tältä osin voi siis todellakin joustaa, mutta vain siihen asti, kuin valvontaviranomainen tekee sen asioita jouhevoittaakseen. Hivenen kalskahtaa korvaan käyttämäsi muotoilu: vaatikaa vaan kirjallista asiointia ... sitä varsin moni jatkaisi muodossa, niin saatte sitä mitä tilaatte, viranomaisviivytystä - onneksi sinä et sellaiseen sortuisi :-D
Yhdenvertaisuudesta
Mikään laki ei kiellä erilasita kohtelua erilaisissa/eritasoisissa suunnittelukohteissa. Eikä mikään laki kiellä yhtä kuntaa menettelemästä eri tavoin kuin toisessa kunnassa on tapana. Siltä osin ymmärsit minut väärin.
Yhdenvertaisuus tarkoittaa nimenomaan sitä, että yhden viraston (esim. kunnan rak.valvonta) pitää ratkaista samoilla lähtötiedoilla varustetut hallintoasiat samalla lopputulemalla. Kerrompa yhden tosi räikeän esimerkin. Piirsin yhden kohtuullisen hienon, sellaisen varsin laajaa kadehdintaa ansaitsevan, kohteen eräälle paikkakunnalle, jolle säännöllisesti piirrän ja valvon kohteita. Rakennustarkastaja palautti kuvat asiakkaalle luvan sisäänjättötilanteessa ja vaati korjaamaan kuviin tiettyjä asioita. Viikkoa aikaisemmin sama rakennustarkastaja oli hyväksynyt samoilla "puutteilla" varustetut (puutteellisuuskin kyseenalainen) kuvat samalta suunnittelijalta toiselle asiakkaalle. Ja kun soitin epätasa-arvosta valittaen hänelle, hän vain tuhahti, ettei hänellä ole velvollisuutta vertailla asiakkaita keskenään, johon vastasin, ettei ehkä ole hänelle velvollisuutta, mutta asiakkaalla on oikeus tulla verratuksi. Tarina päättyi onnellisesti, kun tarkastaja leimasi ne samat kuvat pari päivää myöhemmin - ihan kiltisti.
Lopuksi
Edellä kirjoitetusta saa luettua irti monenlaisia tulkintoja, jopa sellaisia - etenkin virkamiessilmin lukien - että olisin rettelönhakutyyppi, aina tappelemassa. Siksi täysyy jo tässä vaiheessa selittää myös tuo tulkintapuoli.
Teen työkseni rakennuslupa-asiakirjoja ja edistän rakennusvalvontavirastossa asioivien asioita. Minulla ei ole yksinkertaisesti "varaa" juuttua rettelöimään kenenkään osapuolen kanssa. Toisaalta ei minulla ole mitään hinkua myöskään hypätä yhtään turhaa hyppyä - enkä siksi toivo asiakkaittenikaan niihin joutuvan. Minä teen töiitä useimmiten kiinteällä korvauksella, joten tuntipalkkani putoaa aina, kun asiat tarpeetta viivästyvät.
Siksi minulle rakennusvalvontaviranomaiset ovat hyvin tärkeä yhteistyökumppani. Ja useimmat heistä ovat palveluammattilaisia palveluammatissa, mutta aina mahtuu kaikenlaisia jarrumiehiäkin joukkoon.
Koen, että suhteeni rakennusvalvontoihin ovat kunnossa - paljon paremmassa kunnossa kuin äkkinäinen voisi edellä kuvatusta päätellä. Minun suhteeni valvontaviranomaisiin perustuu molemminpuoliseen kunnioitukseen: kaikkiin oikeutettuihin vaatimuksiin pyrin vastaamaan ennakolta - turhia vaatimuksia osaavat jo poijaat olla esittämättä - homma siis pelaa :-D
Yhteistyöterveisiä vaan kaikille - ihan kaikille -rakennustarkastajille! - csi049
Rauno Kangas kirjoitti:
...totta maar, mutta nyt puhuttiinkin "turhasta simputuksesta", jota ei pitäisi missään tapauksessa sietää. Kolme yleisintä rikkomusta:
1) Lupahakemus tulee ottaa sisään ensimmäisellä kerralla, kun sitä tarjotaan - vaikka se olisi kuinka uutteellinen tahansa (veikkaan, että puolet hakemuksista edelleen annetaan asiakkaalle takaisin täydennettäväksi).
2) Ainoa lain tuntema menettely hakemuksen täydentämiseksi on se, että viranomainen antaa kirjallisesti puutteet ja määräajan täydentämiselle (veikkaan että useammin kuin kerran kymmenestä asiakasta juoksutetaan useampaan kertaan ja korjauskehoitukset annetaan suullisesti).
3) Kansalaisten yhdenvertaisuus hallintomenettelyssä edellyttää ihan yksiselitteisesti, että yhdelle hyväksytty on kaikille hyväksytty - ja kun pääsee joskus näkemään "puutteellisimmat mahdolliset kuvat" kuntakohtaisesti - ei kunnalla periaatteessa pitäis olla mitään sanomista muistakaan kuvista (tätä kohtaa rikotaan noin puolessa tapauksista - hiplataan ihan joutavien juttujen kanssa).
Eikä tähän mennessä ole yhtään kohtaa, jossa olis tarvinnut vielä hakijan lakia rikkoa.Viestisi kohta 3 pureutuu hyvin erääseen perustavanlaatuiseen seikkaan koko asiassa: Mihin äärimmäisyyteen asti tasavertaisuutta tulee viedä? Toisin sanoen onko lupaviranomaisen harkintavalta hyvä asia.
Tuon kolmoskohdan voi vaivatta kääntää siten, että mikä on kussakin kunnassa vähiten puutteellinen hylätty hakemus. Tasapuolisuuden nimissä täytyisi hylätä kaikki sitä puutteellisemmat hakemukset, eikö niin?
Itse näen hyvänä, että viranomaisella on harkintavaltaa - suuri osa osaa sitä valtaansa käyttää hyödyllisesti - koska muuten mennään älyttömyyksiin pilkunviilauksessa. Siis pienien pilkkujen kohdalla. Isoissa asioissa ei pilkunviilauksesta voikaan puhua.
Jotkut kun käsittävät uskomattomana pilkunviilauksena sen, ettei rakennuslupaa saa, kun maanomistus on epäselvä tai asemakaava-alueella tonttia ei ole lohkottu kaavan mukaan... - Rauno Kangas
csi049 kirjoitti:
Viestisi kohta 3 pureutuu hyvin erääseen perustavanlaatuiseen seikkaan koko asiassa: Mihin äärimmäisyyteen asti tasavertaisuutta tulee viedä? Toisin sanoen onko lupaviranomaisen harkintavalta hyvä asia.
Tuon kolmoskohdan voi vaivatta kääntää siten, että mikä on kussakin kunnassa vähiten puutteellinen hylätty hakemus. Tasapuolisuuden nimissä täytyisi hylätä kaikki sitä puutteellisemmat hakemukset, eikö niin?
Itse näen hyvänä, että viranomaisella on harkintavaltaa - suuri osa osaa sitä valtaansa käyttää hyödyllisesti - koska muuten mennään älyttömyyksiin pilkunviilauksessa. Siis pienien pilkkujen kohdalla. Isoissa asioissa ei pilkunviilauksesta voikaan puhua.
Jotkut kun käsittävät uskomattomana pilkunviilauksena sen, ettei rakennuslupaa saa, kun maanomistus on epäselvä tai asemakaava-alueella tonttia ei ole lohkottu kaavan mukaan......ymmärtää, että tässä on kysymys ensisijaisesti kansalaisten oikeuksista (mikä tietysti kääntäen tarkoittaa velvollisuuksia viranomaisille).
Lupaviranomaisen harkintavalta siis toimii periaatteessa vain yhteen suuntaan - viranomainen voi jossain kohtaa katsoa "läpi sormiensa", mutta lisävaatimusten esittämiseen se harkintavalta ei ulotu.
Ja jokainen harkintatilanne luo uutta hallintomenettelyä, kun tasavertaisuuden myötä yksi jousto jossain laintulkinnassa johtaa sen jouston vakiintumiseen hallintokäytännöksi automaattisesti. Tämä tietenkin hieman kärjistäen muotoiltuna, mutta periaatteeltaan ihan oikein tulkittuna.
Ja koska kyseessä on kansalaisten - eikä siis viranomaisten - oikeudet, niin se vertailu tapahtuu todellakin siihen puutteellisimpaan hakemukseen.
Hyvänä esimerkkinä kerrottakoon yhdellä paikkakunnalla näytelty näytelmä (tämä on kuulemani tarina, eikä omakohtaisesti koettua, tiedän talon sijainnin mutten ole tullut käyneeksi katsomassa, onko tarina totta):
0) Kunta kaavoitti erittäin halutun alueen
1) Valtuuston kademieliset valtuuteut muutattivat parhaat tontit paritaloiksi omakotitalojen sijaan, ettei tulis liian elitistinen alue.
2) Kaksi VIP-heppua rakensi siihen paritalon ja toisella oli niin hyvät välit rakennusvalvontaan, että onnistui leimauttamaan kuvat, joissa kahta erillistaloa yhdistää pergola, jonka senkin leveys on "vain kaksi lankkua".
3) Pitkään tuolla paikkakunnalla paritalon määritelmä oli "P......n parilankku" (keksijänsä mukaan nimettynä).
4) Nyttemmin tuolla paikkakunnalla saa paritalotontille muitta mutkitta rakentaa kaksi erillistaloa - ilman "P......n parilankkuakin"
Se mitä kirjoitat pilkuista, pitää paikkansa. Olenkin tyydytyksellä pannut merkille, että kotipaikkakuntani valvontaviranomaiset ovat omaksuneet asemansa uuden hallintolain oloissa hyvin. He antavat suosituksia silloin, kun tietävät olevansa "vaatimusten suhteen" voimattomia - he ovat ryhtyneet palvelemaan. - csi049
Rauno Kangas kirjoitti:
...tarkastajankin näkemys asiaan. Ja täytyy hiemna omaa esitystä täydentää, kun näytetään vastapuolella ymmärretyn asia hieman pieleen - kenties juuri siksi, että asiaan tulee mukaan tämä henkilökohtainen ulottuvuus.
Luvan vastaanottamisesta
Hallintolain mukaan lupahakemus on vastaanotettava silloin kun sitä ensimmäisen kerran tarjotaan. Määräys ei jätä harkintavaltaa viranomaiselle. Ei ole olemassa sellaista perustetta, että "molemmin puolin olisi parempi", jos lupahakemus olisi "kerrasta kunnossa". Näin kuitenkin menetellään järkyttävän usein ja syynä valitettavan usein on viranomaisen halu väärentää omia palvelualttius mittareitaan - hakemusten käsittelyaika kun on nykyisin monessa kunnassa tulosmittari!
Vähänkään fiksummassa kunnassa (viimeeksi viikko sitten) lupahakemus napattiin sisään puutteellisena... turhia hämmentämättä.
Korjauskehoitus
Kirjallisesta korjauskehoituksesta luopuminen on seikka, josta itsekin - oikeuteni tuntevana - olen hyvin usein joustamassa. Ongelmia kuitenkin aiheutuu mm. tilanteissa, jossa suunnittelija ei osallistu luvan sisäänjättöön. Siellä on virkamies kapulakielineen sanelemassa perusrakentaja Matti Meikäläiselle korjaustarpeita ja Matti Meikäläinen sitten musitelee suunnittelijalle tarkastajan sanoneen sitä, tätä tai mahdollisesti tuota... Toinen tapa munia suullisessa korjauskehoituksessa on unohtaa korjauttaa yksi tai toinen juttu, ja muistaa se vasta sitten, kun jo korjattua aineistoa uudelleen tarjotaan.
Montakos korjauskierrosta sinä, arvoisa tarkastaja, teet keskimäärin. Itse asiakkaanasi lähden siitä, että hakemukset harvemmin tarvivat korjaamista ja tarvitessaankin korjailu pitää kyetä hoitamaan yhdellä korjauskierroksella ja se varmistuu, kun lupaa aletaan käsittelemään puutteellisena, jolloin puutelista muotoutuu täydellisemmäksi kuin pikaisen mulkoilun aikana, jolloin suulliset korjausesitykset useimmin syntyvät.
Suullinen korjauskehoitus liian usein tarkoittaa samaa kuin liian monta korjauskierrosta = simputus.
Joviaalisti asia on hoidettavissa suullisestikin, mutta silloin on kiinnitettävä erityishuomiota viestinnän yksiselitteisyyteen. Esimerkiksi jo mainitussa esimerkkitapauksessa vajaata hakemusta sovittiin suullisesti täydennettäväksi siten, että asiakas kuuli tarpeista, ilmoitti suunnittelijalle, joka soitti tarkastajalle ja korjasi/täydensi. Hakemus on nyt täydellinen, toivottavasti ***koputtaa puuta***
Tältä osin voi siis todellakin joustaa, mutta vain siihen asti, kuin valvontaviranomainen tekee sen asioita jouhevoittaakseen. Hivenen kalskahtaa korvaan käyttämäsi muotoilu: vaatikaa vaan kirjallista asiointia ... sitä varsin moni jatkaisi muodossa, niin saatte sitä mitä tilaatte, viranomaisviivytystä - onneksi sinä et sellaiseen sortuisi :-D
Yhdenvertaisuudesta
Mikään laki ei kiellä erilasita kohtelua erilaisissa/eritasoisissa suunnittelukohteissa. Eikä mikään laki kiellä yhtä kuntaa menettelemästä eri tavoin kuin toisessa kunnassa on tapana. Siltä osin ymmärsit minut väärin.
Yhdenvertaisuus tarkoittaa nimenomaan sitä, että yhden viraston (esim. kunnan rak.valvonta) pitää ratkaista samoilla lähtötiedoilla varustetut hallintoasiat samalla lopputulemalla. Kerrompa yhden tosi räikeän esimerkin. Piirsin yhden kohtuullisen hienon, sellaisen varsin laajaa kadehdintaa ansaitsevan, kohteen eräälle paikkakunnalle, jolle säännöllisesti piirrän ja valvon kohteita. Rakennustarkastaja palautti kuvat asiakkaalle luvan sisäänjättötilanteessa ja vaati korjaamaan kuviin tiettyjä asioita. Viikkoa aikaisemmin sama rakennustarkastaja oli hyväksynyt samoilla "puutteilla" varustetut (puutteellisuuskin kyseenalainen) kuvat samalta suunnittelijalta toiselle asiakkaalle. Ja kun soitin epätasa-arvosta valittaen hänelle, hän vain tuhahti, ettei hänellä ole velvollisuutta vertailla asiakkaita keskenään, johon vastasin, ettei ehkä ole hänelle velvollisuutta, mutta asiakkaalla on oikeus tulla verratuksi. Tarina päättyi onnellisesti, kun tarkastaja leimasi ne samat kuvat pari päivää myöhemmin - ihan kiltisti.
Lopuksi
Edellä kirjoitetusta saa luettua irti monenlaisia tulkintoja, jopa sellaisia - etenkin virkamiessilmin lukien - että olisin rettelönhakutyyppi, aina tappelemassa. Siksi täysyy jo tässä vaiheessa selittää myös tuo tulkintapuoli.
Teen työkseni rakennuslupa-asiakirjoja ja edistän rakennusvalvontavirastossa asioivien asioita. Minulla ei ole yksinkertaisesti "varaa" juuttua rettelöimään kenenkään osapuolen kanssa. Toisaalta ei minulla ole mitään hinkua myöskään hypätä yhtään turhaa hyppyä - enkä siksi toivo asiakkaittenikaan niihin joutuvan. Minä teen töiitä useimmiten kiinteällä korvauksella, joten tuntipalkkani putoaa aina, kun asiat tarpeetta viivästyvät.
Siksi minulle rakennusvalvontaviranomaiset ovat hyvin tärkeä yhteistyökumppani. Ja useimmat heistä ovat palveluammattilaisia palveluammatissa, mutta aina mahtuu kaikenlaisia jarrumiehiäkin joukkoon.
Koen, että suhteeni rakennusvalvontoihin ovat kunnossa - paljon paremmassa kunnossa kuin äkkinäinen voisi edellä kuvatusta päätellä. Minun suhteeni valvontaviranomaisiin perustuu molemminpuoliseen kunnioitukseen: kaikkiin oikeutettuihin vaatimuksiin pyrin vastaamaan ennakolta - turhia vaatimuksia osaavat jo poijaat olla esittämättä - homma siis pelaa :-D
Yhteistyöterveisiä vaan kaikille - ihan kaikille -rakennustarkastajille!Pitkästä aikaa asiallinen keskustelu periaatteellisella tasolla, kiitos kaikille kirjoittajille. Osittain olen samaa mieltä Raunon kanssa, puutun kohtiin, jossa tiemme eroavat.
En ole kunnan palkkalistoilla, enkä myöskään suunnittelija - eli en siis kenenkään vastapuoli asiassa kuten Rauno leikkisästi? jaottelee. Silti työnnän lusikkani soppaan.
Tuo hakemusten sisäänjättö on kyllä sellainen vaihe, jossa (pää)suunnittelijan olisi oltava mukana. Kertarakentajan tapauksessa se on kyllä ensiarvoisen tärkeää. Ymmärrän hyvin, kun puhut virkamiehen kapulakielestä, mutta en pidä sitä virkamiehen yksinoikeutena. Paremminkin tulisi puhua rakennusalan ammattisanastosta, jota suunnittelijatkin puhuvat.
Suunnittelija on nähdäkseni osittain asianajajan tapaisessa roolissa, eli ei pelkästään tee kuvia ja jätä asiakasta papereiden kanssa yksin, vaan selittää ja selvittää asiat asiakkaalle. Olen jopa sitä mieltä, että asiakas ei saa tarvitsemaansa/ostamaansa palvelua, jollei hänelle prosessin aikana selviä missä mennään.
Puutteellisia hakemuksia on monenlaisia, ja niiden käsittelyssä on kirjavuutta. Ymmärään hyvin, että tarkastajaa harmittaa vastaanottaa ja prosessoida hakemusta, jossa ainoa tieto on hakijan puhelinnumero - rupeapa siinä kirjoittamaan yksilöityä puutelistaa, jonka perusteella kaikki olisi seuraavalla kerralla kunnossa. Varsinkin jos asiakas kokee simputtamiseksi sen, että toisellkin kerralla vaaditaan kaikkia puuttuneita kohtia täydennettäväksi. - Rauno Kangas
csi049 kirjoitti:
Pitkästä aikaa asiallinen keskustelu periaatteellisella tasolla, kiitos kaikille kirjoittajille. Osittain olen samaa mieltä Raunon kanssa, puutun kohtiin, jossa tiemme eroavat.
En ole kunnan palkkalistoilla, enkä myöskään suunnittelija - eli en siis kenenkään vastapuoli asiassa kuten Rauno leikkisästi? jaottelee. Silti työnnän lusikkani soppaan.
Tuo hakemusten sisäänjättö on kyllä sellainen vaihe, jossa (pää)suunnittelijan olisi oltava mukana. Kertarakentajan tapauksessa se on kyllä ensiarvoisen tärkeää. Ymmärrän hyvin, kun puhut virkamiehen kapulakielestä, mutta en pidä sitä virkamiehen yksinoikeutena. Paremminkin tulisi puhua rakennusalan ammattisanastosta, jota suunnittelijatkin puhuvat.
Suunnittelija on nähdäkseni osittain asianajajan tapaisessa roolissa, eli ei pelkästään tee kuvia ja jätä asiakasta papereiden kanssa yksin, vaan selittää ja selvittää asiat asiakkaalle. Olen jopa sitä mieltä, että asiakas ei saa tarvitsemaansa/ostamaansa palvelua, jollei hänelle prosessin aikana selviä missä mennään.
Puutteellisia hakemuksia on monenlaisia, ja niiden käsittelyssä on kirjavuutta. Ymmärään hyvin, että tarkastajaa harmittaa vastaanottaa ja prosessoida hakemusta, jossa ainoa tieto on hakijan puhelinnumero - rupeapa siinä kirjoittamaan yksilöityä puutelistaa, jonka perusteella kaikki olisi seuraavalla kerralla kunnossa. Varsinkin jos asiakas kokee simputtamiseksi sen, että toisellkin kerralla vaaditaan kaikkia puuttuneita kohtia täydennettäväksi....riitä, sillä hakemuksen "ainoa tuiki välttämätön tieto" on rakennushankkeeseen ryhtyvän omakätinen allekirjoitus :-D
Leikki sijansa saakoon, sanoo vanha kansa...
Kuvaamasi tilanne (puhelinnumero hakemuksessa) on kieltämtättä ongelma meille kunniallisille luvanhakijoille, sillä meidän tarkoituksena ei ole kiusata viranomaisia. Ja, jos puhelinnumerohakemuksen jättäneet kiusaa meidän tarkastajia, niin ne on sitten koko päivän paskamaisella tuulella eikä ole hauskaa kellään - ja tämä on oikein toimiessaan tosi hauskaa työtä.
Itse en lähtisi rakentelemaan mitään kankeita muotoja. Yhdelle rakennuttajalle (taas siis rakennuttajan eikä viranomaisen tarpeet määräävät) sopii se, että vie itse lupahakemuksen kuntaan, toinen velvoittaa pääsuunnittelijan osallistumista ja monia muitakin versioita on. Itse koen lupaviranomaisen sen verran "rutiiniksi", että kaikkein mieluiten asioin "matalimman mahdollisen" mukaan. Kaikkein toimivinta on se, että lupa-asiakirjat toimitetaan virastoon riittävän täydellisinä vaikkapa postilla/läähättipalveluna ja tarkastaja soittaa suoraan pääsuunnittelijalle, jos jotain jäi puuttumaan... - csi049
Rauno Kangas kirjoitti:
...riitä, sillä hakemuksen "ainoa tuiki välttämätön tieto" on rakennushankkeeseen ryhtyvän omakätinen allekirjoitus :-D
Leikki sijansa saakoon, sanoo vanha kansa...
Kuvaamasi tilanne (puhelinnumero hakemuksessa) on kieltämtättä ongelma meille kunniallisille luvanhakijoille, sillä meidän tarkoituksena ei ole kiusata viranomaisia. Ja, jos puhelinnumerohakemuksen jättäneet kiusaa meidän tarkastajia, niin ne on sitten koko päivän paskamaisella tuulella eikä ole hauskaa kellään - ja tämä on oikein toimiessaan tosi hauskaa työtä.
Itse en lähtisi rakentelemaan mitään kankeita muotoja. Yhdelle rakennuttajalle (taas siis rakennuttajan eikä viranomaisen tarpeet määräävät) sopii se, että vie itse lupahakemuksen kuntaan, toinen velvoittaa pääsuunnittelijan osallistumista ja monia muitakin versioita on. Itse koen lupaviranomaisen sen verran "rutiiniksi", että kaikkein mieluiten asioin "matalimman mahdollisen" mukaan. Kaikkein toimivinta on se, että lupa-asiakirjat toimitetaan virastoon riittävän täydellisinä vaikkapa postilla/läähättipalveluna ja tarkastaja soittaa suoraan pääsuunnittelijalle, jos jotain jäi puuttumaan...Totta tuo allekirjoitusjuttu, tosin usein siinäkin pystytään tyrimään, jos rakennushankkeeseen ryhtyy vaikkapa tuore asunto-osakeyhtiö. Kenen niemt ja mitkä päätökset tarvitaan.
Mielipiteeni suunnittelijan toimenkuvasta perustuu nimenomaan tapauksiin, jossa ammattitaitoinen suunnittelija näkee itse, että asiakas ei ymmärrä (yhtikäs/juuri) mitään alan normeista ja käytännöistä - siis tyypillinen kertarakentaja. Eli siis asiakkaan tarpeen mukaan, kuten sanoit. Asiakashan siinä kärsii, jos ei saa haluamaansa palvelua eli sitä, josta luulee maksaneensa.
Haasteena onkin suunnittelutyön hinnoittelu siten, että kertarakentajan tarvitsema ohjaus leivotaan sisään hintaan, varsinkin niissä tapauksissa, kun asiakas ei ymmärrä ettei ymmärrä. Silloin kynnys vierittää syy viranomaisen niskoille on joillakin tahoilla matala. - Rauno Kangas
csi049 kirjoitti:
Totta tuo allekirjoitusjuttu, tosin usein siinäkin pystytään tyrimään, jos rakennushankkeeseen ryhtyy vaikkapa tuore asunto-osakeyhtiö. Kenen niemt ja mitkä päätökset tarvitaan.
Mielipiteeni suunnittelijan toimenkuvasta perustuu nimenomaan tapauksiin, jossa ammattitaitoinen suunnittelija näkee itse, että asiakas ei ymmärrä (yhtikäs/juuri) mitään alan normeista ja käytännöistä - siis tyypillinen kertarakentaja. Eli siis asiakkaan tarpeen mukaan, kuten sanoit. Asiakashan siinä kärsii, jos ei saa haluamaansa palvelua eli sitä, josta luulee maksaneensa.
Haasteena onkin suunnittelutyön hinnoittelu siten, että kertarakentajan tarvitsema ohjaus leivotaan sisään hintaan, varsinkin niissä tapauksissa, kun asiakas ei ymmärrä ettei ymmärrä. Silloin kynnys vierittää syy viranomaisen niskoille on joillakin tahoilla matala....ajaudutaan siihen tilanteeseen, että rakennuttaja "pelkää joutuvansa" viranomaisten taholta tarkempaan syyniin, jos pitää kiinni oikeuksistaan. Ja suunnittelija kärsii nahoissaan, kun ei saa asiakasta uskomaan, ettei virkamiehillä ole välttämättä siihen "viranomaiskostoon" varaa tai edes halua.
Kerrompa taas surullisen tarinan elävästä elämästä:
Lupasin yhdelle rakentajalle muutamalla sadalla eurolla autotallin - kun ei talotehdas suostunut niitä toimittamaan- lupakuvat, puurakennesuunnitelmat ja perustuksen mittaohjeen (sellainen tyypillinen "talopakettimainen" suunnittelukokonaisuus), jolla suurimmassa osassa maata saa tallin rakentaa.
No ensimmäisellä kierroksella kunta kieltäytyi antamasta rakennuslupaa tallille, kun autotallin rakennekuvat olivat vajavaiset (perustussuunnittelu puuttui). Yleensähän rakennekuvien ei tarvi lupavaiheessa edes olla valmiit, mutta lupasin asiakkaalle samaan hintaan "vakiorakenneleikkaukset" perustuksista. Kunta ilmoitti suullisesti, että nyt puuttuu tiettyjä muita asioita - jopa sellaisia puutteita ovat reklamoineet, jotka ovat hyväksyneet samalla tontilla sijaitsevan päärakennuksen kuvissa (yhdenvertaisuus ei siis päde edes tontin sisällä, ilmeisesti siksi, kun on sen päärakennuksen suunnitellut "talotehdas").
Olen nyt muutamalla satasella piirreellyt, asiakkaan pelätessä viranomaisten kostoa, vissiin kolmet kuvat siitä tallista - ja asetin seuraavan version edellytykseksi kirjalliset korjausvaateet ja lupauksen siitä, että sen jälkeen kelpaisi.
Pahinta on, ettei ole saanut oikein selvyyttää, onko asiakkaalla oikeasti syytä pelätä viranomaisten kostoa vaikkapa ylitarkkoina katselmuksiana vai onko koko savotta oikeesti kunnan viranomaisten mielivallasta lähtöisin.
Toisaalta huvittuneena, toisaalta kiukusta puhisten, odottelen tuonkin tarinan loppuratkaisua, joka onneksi häämöttää lähikuukausina. - Tarkastaja
Rauno Kangas kirjoitti:
...ymmärtää, että tässä on kysymys ensisijaisesti kansalaisten oikeuksista (mikä tietysti kääntäen tarkoittaa velvollisuuksia viranomaisille).
Lupaviranomaisen harkintavalta siis toimii periaatteessa vain yhteen suuntaan - viranomainen voi jossain kohtaa katsoa "läpi sormiensa", mutta lisävaatimusten esittämiseen se harkintavalta ei ulotu.
Ja jokainen harkintatilanne luo uutta hallintomenettelyä, kun tasavertaisuuden myötä yksi jousto jossain laintulkinnassa johtaa sen jouston vakiintumiseen hallintokäytännöksi automaattisesti. Tämä tietenkin hieman kärjistäen muotoiltuna, mutta periaatteeltaan ihan oikein tulkittuna.
Ja koska kyseessä on kansalaisten - eikä siis viranomaisten - oikeudet, niin se vertailu tapahtuu todellakin siihen puutteellisimpaan hakemukseen.
Hyvänä esimerkkinä kerrottakoon yhdellä paikkakunnalla näytelty näytelmä (tämä on kuulemani tarina, eikä omakohtaisesti koettua, tiedän talon sijainnin mutten ole tullut käyneeksi katsomassa, onko tarina totta):
0) Kunta kaavoitti erittäin halutun alueen
1) Valtuuston kademieliset valtuuteut muutattivat parhaat tontit paritaloiksi omakotitalojen sijaan, ettei tulis liian elitistinen alue.
2) Kaksi VIP-heppua rakensi siihen paritalon ja toisella oli niin hyvät välit rakennusvalvontaan, että onnistui leimauttamaan kuvat, joissa kahta erillistaloa yhdistää pergola, jonka senkin leveys on "vain kaksi lankkua".
3) Pitkään tuolla paikkakunnalla paritalon määritelmä oli "P......n parilankku" (keksijänsä mukaan nimettynä).
4) Nyttemmin tuolla paikkakunnalla saa paritalotontille muitta mutkitta rakentaa kaksi erillistaloa - ilman "P......n parilankkuakin"
Se mitä kirjoitat pilkuista, pitää paikkansa. Olenkin tyydytyksellä pannut merkille, että kotipaikkakuntani valvontaviranomaiset ovat omaksuneet asemansa uuden hallintolain oloissa hyvin. He antavat suosituksia silloin, kun tietävät olevansa "vaatimusten suhteen" voimattomia - he ovat ryhtyneet palvelemaan.Jokaista rakennusprojektia voidaan käsitellä ja tarkastella tapauskohtaisesti ja näin itse asiassa jopa tulee menetellä. Lupaviranomainen voi vaatia lisäselvityksiä joltain toiselta vaikka se ei edellisviikolla samanlaista selvitystä pyytänyt joltain toiselta. syynä tähän ei ole (toivottavasti) simputus, vaan tarkastajan halu selvittää asioita tarkemmin juuri tässä tietyssä tapauksessa. Rakennusmaassa ja maaperätutkimuksissa voi olla huomattaviakin eroja, vaikka rakennekuvat olisivatkin kuin kopioita keskenään. Tarkistaessaan joitain seikkoja osoittaa se tarkastajan tekevän perusteellista työtä. Usein kyllä saadaan haukut silloin kun ei olla puututtu johonkin epäkohtaan ja ollaan haastamassa oikeuteen, ja kun puututaan niin sitten ollaankin simputtamassa.
Nykyinen maankäyttö- ja rakennuslaki sanoo, että rakennusvalvontaviranomaisen ei edes nykyään tarvitse hyväksyä rakennuskuvia, vaan rakennutarkastaja hyväksyy vain pääsuunnittelijan, rakennesuunnittelijan, sekä muuta mahdollisesti käytetyt suunnittelijat ja vastaavat työnjohtajat. Näiden ihmisten tulee olla päteviä hoitamaan tehtäviään. Vastuuta on siis siirretty hyvin paljon esim. vastaavalle työnjohtajalle ja suunnittelijoille. Riittää kun tarkastaja leimaa kuvaan vaastaanottopäivän ja huolehtii, että kaikki tarvittavat asiakirjat ovat rakennusvalvonnan käytössä valvonnan suorittamista varten. Toki rakennustarkastaja puuttuu räikeisiin suunnitteluvirheisiin. Tässä työssä sitä näkee jos jonkinlaista ruutupaperisuunnitelmaa lupahakemuksen välissä.
Tosin vastaan on tullut tarkastajia, jotka merkkavat punakynällä leimattuihin rakennekuviin omia merkintöjään ja kysymysmerkkejä, joka ei ole mielestäni hyvän tavan mukaista. Asioista pitää keskustella suunnittelijan kanssa, joka toimittaa uudet kuvat mikäli kuvissa on tarkastajan näkemyksen mukaan puutteita.
Tuossa aikaisemmassa viestissä mainittu autotalliprojekti kyllä tosiaan vaikuttaa hämärältä, sillä rakennuslupaan ei vielä vaadita tarkkoja rakennekuvia. Luvan myöntämisen edellytykset tulevat jostain aivan muusta. Olisiko tässä nyt sitä simputtamista?
Koska itse lähden (nyt oma lehmä ojassa) siitä, että olen palveluammatissa, en usko simputtamiseen, koska siitä ei ole hyötyä kenellekään. Tosin ihmisiä mekin olemme ja vuosien mittaan syntyy tietynlaista luottoa joihinkin suunnittelijoihin ja toisaalta päinvastoin vuodet osoittavat eräiden suunnittelijoiden töissä olevan puutteita. Näitä suunnittelijoita pitää sitten eri tavalla "paimentaa" - ei simputtaa -, sillä huonosta rakentamistavasta kärsii ennen pitkään asiakas, eli se kenen käyttöön rakennus aikanaan tulee. - punakynästä
Tarkastaja kirjoitti:
Jokaista rakennusprojektia voidaan käsitellä ja tarkastella tapauskohtaisesti ja näin itse asiassa jopa tulee menetellä. Lupaviranomainen voi vaatia lisäselvityksiä joltain toiselta vaikka se ei edellisviikolla samanlaista selvitystä pyytänyt joltain toiselta. syynä tähän ei ole (toivottavasti) simputus, vaan tarkastajan halu selvittää asioita tarkemmin juuri tässä tietyssä tapauksessa. Rakennusmaassa ja maaperätutkimuksissa voi olla huomattaviakin eroja, vaikka rakennekuvat olisivatkin kuin kopioita keskenään. Tarkistaessaan joitain seikkoja osoittaa se tarkastajan tekevän perusteellista työtä. Usein kyllä saadaan haukut silloin kun ei olla puututtu johonkin epäkohtaan ja ollaan haastamassa oikeuteen, ja kun puututaan niin sitten ollaankin simputtamassa.
Nykyinen maankäyttö- ja rakennuslaki sanoo, että rakennusvalvontaviranomaisen ei edes nykyään tarvitse hyväksyä rakennuskuvia, vaan rakennutarkastaja hyväksyy vain pääsuunnittelijan, rakennesuunnittelijan, sekä muuta mahdollisesti käytetyt suunnittelijat ja vastaavat työnjohtajat. Näiden ihmisten tulee olla päteviä hoitamaan tehtäviään. Vastuuta on siis siirretty hyvin paljon esim. vastaavalle työnjohtajalle ja suunnittelijoille. Riittää kun tarkastaja leimaa kuvaan vaastaanottopäivän ja huolehtii, että kaikki tarvittavat asiakirjat ovat rakennusvalvonnan käytössä valvonnan suorittamista varten. Toki rakennustarkastaja puuttuu räikeisiin suunnitteluvirheisiin. Tässä työssä sitä näkee jos jonkinlaista ruutupaperisuunnitelmaa lupahakemuksen välissä.
Tosin vastaan on tullut tarkastajia, jotka merkkavat punakynällä leimattuihin rakennekuviin omia merkintöjään ja kysymysmerkkejä, joka ei ole mielestäni hyvän tavan mukaista. Asioista pitää keskustella suunnittelijan kanssa, joka toimittaa uudet kuvat mikäli kuvissa on tarkastajan näkemyksen mukaan puutteita.
Tuossa aikaisemmassa viestissä mainittu autotalliprojekti kyllä tosiaan vaikuttaa hämärältä, sillä rakennuslupaan ei vielä vaadita tarkkoja rakennekuvia. Luvan myöntämisen edellytykset tulevat jostain aivan muusta. Olisiko tässä nyt sitä simputtamista?
Koska itse lähden (nyt oma lehmä ojassa) siitä, että olen palveluammatissa, en usko simputtamiseen, koska siitä ei ole hyötyä kenellekään. Tosin ihmisiä mekin olemme ja vuosien mittaan syntyy tietynlaista luottoa joihinkin suunnittelijoihin ja toisaalta päinvastoin vuodet osoittavat eräiden suunnittelijoiden töissä olevan puutteita. Näitä suunnittelijoita pitää sitten eri tavalla "paimentaa" - ei simputtaa -, sillä huonosta rakentamistavasta kärsii ennen pitkään asiakas, eli se kenen käyttöön rakennus aikanaan tulee.Meille tuli yllärinä että kivista löytyi punakynämerkintöjä. Ne huomattiin vasta töiden alettua.
Nimittäin työmaakäytöön teetettiin kopioita ja alkuperäiset pidettiin kansiossa ja merkinnät huomattiin vahingossa. - Rauno Kangas
Tarkastaja kirjoitti:
Jokaista rakennusprojektia voidaan käsitellä ja tarkastella tapauskohtaisesti ja näin itse asiassa jopa tulee menetellä. Lupaviranomainen voi vaatia lisäselvityksiä joltain toiselta vaikka se ei edellisviikolla samanlaista selvitystä pyytänyt joltain toiselta. syynä tähän ei ole (toivottavasti) simputus, vaan tarkastajan halu selvittää asioita tarkemmin juuri tässä tietyssä tapauksessa. Rakennusmaassa ja maaperätutkimuksissa voi olla huomattaviakin eroja, vaikka rakennekuvat olisivatkin kuin kopioita keskenään. Tarkistaessaan joitain seikkoja osoittaa se tarkastajan tekevän perusteellista työtä. Usein kyllä saadaan haukut silloin kun ei olla puututtu johonkin epäkohtaan ja ollaan haastamassa oikeuteen, ja kun puututaan niin sitten ollaankin simputtamassa.
Nykyinen maankäyttö- ja rakennuslaki sanoo, että rakennusvalvontaviranomaisen ei edes nykyään tarvitse hyväksyä rakennuskuvia, vaan rakennutarkastaja hyväksyy vain pääsuunnittelijan, rakennesuunnittelijan, sekä muuta mahdollisesti käytetyt suunnittelijat ja vastaavat työnjohtajat. Näiden ihmisten tulee olla päteviä hoitamaan tehtäviään. Vastuuta on siis siirretty hyvin paljon esim. vastaavalle työnjohtajalle ja suunnittelijoille. Riittää kun tarkastaja leimaa kuvaan vaastaanottopäivän ja huolehtii, että kaikki tarvittavat asiakirjat ovat rakennusvalvonnan käytössä valvonnan suorittamista varten. Toki rakennustarkastaja puuttuu räikeisiin suunnitteluvirheisiin. Tässä työssä sitä näkee jos jonkinlaista ruutupaperisuunnitelmaa lupahakemuksen välissä.
Tosin vastaan on tullut tarkastajia, jotka merkkavat punakynällä leimattuihin rakennekuviin omia merkintöjään ja kysymysmerkkejä, joka ei ole mielestäni hyvän tavan mukaista. Asioista pitää keskustella suunnittelijan kanssa, joka toimittaa uudet kuvat mikäli kuvissa on tarkastajan näkemyksen mukaan puutteita.
Tuossa aikaisemmassa viestissä mainittu autotalliprojekti kyllä tosiaan vaikuttaa hämärältä, sillä rakennuslupaan ei vielä vaadita tarkkoja rakennekuvia. Luvan myöntämisen edellytykset tulevat jostain aivan muusta. Olisiko tässä nyt sitä simputtamista?
Koska itse lähden (nyt oma lehmä ojassa) siitä, että olen palveluammatissa, en usko simputtamiseen, koska siitä ei ole hyötyä kenellekään. Tosin ihmisiä mekin olemme ja vuosien mittaan syntyy tietynlaista luottoa joihinkin suunnittelijoihin ja toisaalta päinvastoin vuodet osoittavat eräiden suunnittelijoiden töissä olevan puutteita. Näitä suunnittelijoita pitää sitten eri tavalla "paimentaa" - ei simputtaa -, sillä huonosta rakentamistavasta kärsii ennen pitkään asiakas, eli se kenen käyttöön rakennus aikanaan tulee....tosin vain selitelty. Saat simputuksen kuulostamaan likimain hyväksyttävältä.
Toistan vielä sen olennaisen pointin: yhdenvertaisuus tarkoittaa, että samoilla lähtötiedoilla pitää päätyä samaan lopputulemaan. Simputukseksi koetut tapaukset, joihin edellä viittasin ovat luokkaa: Ikkunoiden auekamiskaaret piirrätetään näkyviin yhdellä muttei toisella (eikä mikään rakentamismääräys niitä edellytä esitettäväksi)
Asailliset täydennyspyynnöt eivät ole simputtamista - se mitä täällä päässä sanotaan simputtamiseksi on myös sitä, usko pois. Ja sitä esiintyy valitettavan paljon - ei tosin meihin, jotka tunnemme oikeutemme, kohdistuvana. - Rauno Kangas
punakynästä kirjoitti:
Meille tuli yllärinä että kivista löytyi punakynämerkintöjä. Ne huomattiin vasta töiden alettua.
Nimittäin työmaakäytöön teetettiin kopioita ja alkuperäiset pidettiin kansiossa ja merkinnät huomattiin vahingossa....asioille tyypillinen kääntöpuoli. Kerran unohdin autotallin ja asunnon välisestä seinästä paloluokan pois. Tarkastaja kirjoitti punakynällä molempiin leimakopioihin EI30 ja kysyi, että hoituuko tällä. Minä vastasin, että eiköhän, kun se seinärakenne täyttää sen - ja säästettiin kopiosarjan hinta ja hän ylimääräisen tsekkauksen.
- panakynä
Rauno Kangas kirjoitti:
...asioille tyypillinen kääntöpuoli. Kerran unohdin autotallin ja asunnon välisestä seinästä paloluokan pois. Tarkastaja kirjoitti punakynällä molempiin leimakopioihin EI30 ja kysyi, että hoituuko tällä. Minä vastasin, että eiköhän, kun se seinärakenne täyttää sen - ja säästettiin kopiosarjan hinta ja hän ylimääräisen tsekkauksen.
säästää rakentajan vaivoja mutta kun kuvat ja lupa tulee postissa pitää olla tarkkana että huomaa kaikki merkinnät.
- Rauno Kangas
panakynä kirjoitti:
säästää rakentajan vaivoja mutta kun kuvat ja lupa tulee postissa pitää olla tarkkana että huomaa kaikki merkinnät.
...tosiaan edellyttää pientä vaivannäköä - edelläkuvatussa tapauksessa rakennustarkastaja soitti luvanhakijalle, pääsuunnittelijalle, rakennesuunnitetlijalle, vastaavalle työnjohtajalle sekä lupakuvien puhtaaksi piirtäjälle varmistaakseen, että "käsky menee läpi".... rakennustarkastajan onneksi tuo oli vain yksi puhelu.
- Kale35
Tarkastaja kirjoitti:
Hei,
Nyt pitää välttämättä vastata näin lupaviranomaisen edustajana. Kyllä, periaatteessa lupahakemus voidaan ottaa sisään vaikka ilman yhtään kuvaa olisi liitteenä, tai vaikka lupahakemuksessa olisi vain hakijan nimi ja esim. rakennusosoitetta ei olisi lainkaan mainittu. Sitten pitäisi kirjallisesti laittaa paperille täydennyspyyntö ja antaa määräaika täydennykselle. Varmaan ihan hallintolain mukainen menettely, mutta ei kuitenkaan kovinkaan joustava. Helpompi on sekä asiakkaan, että lupaviranomaisen kannalta sopia suullisesti millä kuvilla ja tiedoilla lupahakemusta tulee täydentää. Tuossa kun vuoden mittaan tulee käsiteltyä yli 400 erilaista rakennus/toimenpidelupaa, niin noiden täydennyspyyntöjen kirjoittamiseen kuluva aika on pois lupapäätösten tekemisestä. Ja luvanhakijoillahan on yleensä kiire päästä aloittamaan. Toki jos pelkäätte oikeusturvaanne, niin vaatikaa kaikki täydennyspyynnöt paperille. Virkamiehen on pakko se paperille laittaa jos haluatte.
Lupa-asioita on erilaisia: Esim. kerrostalon rakennepiirustukset ovat hyvin teknisiä ja niiden pitää olla viimeisen päälle suunniteltuja. Mutta esim. Takahikiän mummon puuliiterin kuvissa ei tarvitse olla tarkkoja rakennelaskelmia. Yhdenmukaisuusperiaatteen mukaisesti tulee saman tasoisia hankkeita kuitenkin käsitellä samanvertaisina.
Mutta vielä haluan terävöittää, että kysykää ensin vaikka kymmenen kertaa tarvitaanko lupa, sillä tekemällä salaa voi siitä koitua yllättäviä kustannuksia. hallintopakkoon joudutaan aina silloin tällöin turvautumaan ja useita salaa tehtyjä rakennelmia joudutaan purkamaan joka vuosi. Rakennustarkastaja on palvelijanne, jota ei kannata pelätä, vaan häneltä voitte kysyä neuvoja ja ohjeita sekä ratkaisuehdotuksia ongelmiinne."Toki jos pelkäätte oikeusturvaanne, niin vaatikaa kaikki täydennyspyynnöt paperille. Virkamiehen on pakko se paperille laittaa jos haluatte."
Höpö höpö. Oikeusturva ja Espoo eivät kieliopillisesti mahdu samaan virkkeeseen.
- tavalliselta rakentajalta
Kirjoittelen tässä yhden rakentajan kokemuksia valvonnasta ja lupakäsittelystä.
Meillä luvan saaminen kesti yli vuoden. Emme ymmärtäneet logiikkaa koko vuoden aikana, eikä kyllä aukea vieläkään. Olemme molemmat akateemisia ihmisiä ilman lobotomiaa. Arkkitehtimmekin on suunnitellut kymmeniä, tai todennäköisemmin satoja taloja. Osaan hymyillä ja nauraa toisen typerille vitseille ja nuolla kieli ruskeana. Käytännön asioista olen sen verran kärryillä, että rakensin talon pääosin itse.
Aloitimme suunnittelun yhdessä arkkitehdin ja aluearkkitehdin kanssa. Tätä kesti n. 4 kuukautta ja kaikki meni hyvässä hengessä eteenpäin, mutta kun luvat jätettiin alkoi soutaminen ja huopaaminen. Lupien jättämisestä sen verran, että omassa kunnassa vaillinaisia hakemuksia ei käsitellä. "Lupahakemukselle, jossa on epätäydelliset suunnitelmat tai puutteelliset asiakirjat, ei anneta lupatunnusta ennen kuin hakemusta on täydennetty." Luvan jättäminen kesti tunnin tenttauksineen. Tunti siihen, että katsotaan, että kaikki lappuset ovat paikoilaan.
Tässä esimerkkejä lupakäsittelyn huopailusta.
- Talon korkoa ensin nostettiin, sitten laskettin alkuperäistä alemmaksi.
- Kellarin ikkunat olivat liian pienet ja niitä piti suurentaa ja tehdä hätäpoistumistiet. Sitten ikkunoita piti pienentää ja ne pienennettiin alkuperäisiksi.
- Terassin tolpat olivat 5 cm väärässä paikassa. Siirtämisen jälkeen eivät näyttäneet hyviltä, vaan siirrettiin takaisin.
- Kellarista ei saanut olla ovea ulos. Lopuksi kellariin piti rakentaa ovi.
- Talon paikka metri sivuun, talon paikka metri takaisin.
- Ruokailutilan ikkuna ensin keskemmälle ja sitten takaisin.
Aivan yksityiskohtana mitä vaadittiin, niin tässä vaikka yksi. 1/2 vuotta hakemuksen jättämisen jälkeen alettiin vaatimaan ulko- oven siirtämistä toiselle seinälle, koska valittava naapuri tätä halusi. Naapuri tosin on kaikkien neljän seinän suunnalla, kuten kaupunkialueella on tapana. Ulko- oven siirtäminen haluttuun paikkaan olisi estänyt autokatoksen käyttämisen, poistanut keskikerroksesta vaatehuoneen, sekä WC:n, että kellarista kodinhoitohuoneen. Ja perusteina siirron vaatimukselle oli mikä?
Saimme käytännössä joka kerta pari muutettavaa kohtaa lisää, kun olimme muutoksia tehneet ja näytimme niitä. Mitään ei ikinä hyväksytty, vaan kun olimme kohdassa 10 aloitettiin vaatia lisämuutoksia kohtaan 1 jne. Asioita tiputeltiin yksitellen ilman mitään perusteluita.
Yhteen tavalliseen taloon meni aikaa varmasti muutama sata tuntia, siis virkamiehiltä, jotka eivät suunnittele, eivätkä ota vastuuta mistään. Rakentajalle tämä kaikki on luonnollisesti ilmaista vaadittuine muutoksineen, tulostuksineen, tuntiveloituksineen, pohjavedenhallintasuunnitelmineen ym.
Vuodessa ehtii lapset kummasti kasvaa ja rakennuskustannukset kohota. Ja mistä näistä saa korvauksen? Omasta tilipussista tietenkin.
Ainahan voi tietenkin tehdä valituksen virkamiehiä kohtaa ja hankkia heille huomautuksen. Ja mitä minä tästä hyödyn? Saanko heiltä jotain hyvitystä? En varmasti, mutta loppukatselmoinnista tulee todella helppoa tämän jälkeen.
Jos aivan vakavasti ihmettelet mistä rakennusvalvonnan pelko ja ihmisten halu kiertää sitä johtuu, niin voimme minun puolestani huoletta vaihtaa yhteystietoja. Sinä maksat kaikki aiheettomat (eli ne jotka eivät perustu lakiin, säädöksiin kaavaan ym., kuten terassin tolppien siirtämisen 5 sentillä edestakaisin) aiheuttavat kustannukset. Näitä on suoraan tuhansien eurojen arvosta. Kasvaneina rakennuskustannuksina kustannukset nousevat n. 30t€.
Minä olisin mielelläni keksinyt tuolle 30t€ muuta käyttöä kuin viihdyttää virkamiehiä. Sinun mielestäsi on huono neuvo "Älä kysy mitään". Minä annan juuri tällaisen neuvon.- rak.tark.
Voiko olla tottakaan? Jos, niin silloin on ollut rakennustarkastuksessa pallo pahemman kerran hukassa.
Jos kuitenkin olisit rakentanut mitään kysymättä, saattaisivat lisäkustannukset nousta vieläkin korkeammiksi, kun valmiissa rakennuksessa aletaan siirtämään rakennusosia tai purattamaan niitä. Kysykää siis kuitenkin... - kuin Vantaalta
mutta siellä lupa tulee kolmessa viikossa kun paperit on saatu sisälle eli loppu viittaa Espooseen?
- tavalliselta rakentajalta
rak.tark. kirjoitti:
Voiko olla tottakaan? Jos, niin silloin on ollut rakennustarkastuksessa pallo pahemman kerran hukassa.
Jos kuitenkin olisit rakentanut mitään kysymättä, saattaisivat lisäkustannukset nousta vieläkin korkeammiksi, kun valmiissa rakennuksessa aletaan siirtämään rakennusosia tai purattamaan niitä. Kysykää siis kuitenkin...Ymmärrän sen periaatteen, että rakentamista valvotaan/ säädellään jollakin tasolla. Rakentamisen täytyy olla turvallista, eikä siitä saa aiheutua kohtuutonta haittaa muille nyt, eikä myöhemmin.
Emme yrittäneet aiheuttaa toisille haittaa, emmekä tehdä taloa parin vuoden asumista varten halvalla, jonka jälkeen myyntiin. Aikomuksena oli tehdä tavalliselle perheelle hyvä talo asua.
Alkuperäiset luvakuvat olivat niin lähellä lopullisesti hyväksyttyjä, että jos joku olisi sanonut, että "noilla muutoksilla läpi", olisimme ne tehneet kyselemättä.
Korostettakoon, että alkuperäisissä kuvissa ei ollut mitään maankäyttö- ja rakennuslain vastaista, eikä kaavan vastaista, eikä kunnan omien säädösten vastaista jne. Kyllä nämä kaikki ehti lukea vuoden sisällä lävitse aivan uteliaisuudesta, eivätkä nyt niin ihmeellisiä ole.
En kehota ketään rikkomaan lakia, mutta tässä pari vinkkiä.
- Kun kysytte, niin kysykää anonyymisti.
- Muistakaa, että virkamiehen sana on yhtä tyhjän kanssa, vain paperilla oleva merkitsee.
- Virkamies ei hyväksy mitään, vaan ainoastaan hylkää. Hyväksyminen tapahtuu jossain elimessä esim. lautakunnassa.
- Kukaan, paitsi rakennuttaja itse, ei vastaa (lue: maksa) mistään.
- Miettikää sanktioiden ja mahdollisen haitan suhde. Miettiminen ei ole vielä laitonta.
Onko syynä sitten pallon hukassa oleminen, eli huono ammattitaito, päteminen, haisen pahalle, suhteet valittavaan naapuriin, jne. ei minua oikeasti kiinnosta. Itse en yksinkertaisesti ymmärrä prosessia omalta osaltamme. Meille koitui siitä _kohtuutonta_ haittaa. En oikein jaksa sitä ruotia enempää. Vuoden taistelu virkamiehiä vastaan oli aivan tarpeeksi. - mielipuolta
tavalliselta rakentajalta kirjoitti:
Ymmärrän sen periaatteen, että rakentamista valvotaan/ säädellään jollakin tasolla. Rakentamisen täytyy olla turvallista, eikä siitä saa aiheutua kohtuutonta haittaa muille nyt, eikä myöhemmin.
Emme yrittäneet aiheuttaa toisille haittaa, emmekä tehdä taloa parin vuoden asumista varten halvalla, jonka jälkeen myyntiin. Aikomuksena oli tehdä tavalliselle perheelle hyvä talo asua.
Alkuperäiset luvakuvat olivat niin lähellä lopullisesti hyväksyttyjä, että jos joku olisi sanonut, että "noilla muutoksilla läpi", olisimme ne tehneet kyselemättä.
Korostettakoon, että alkuperäisissä kuvissa ei ollut mitään maankäyttö- ja rakennuslain vastaista, eikä kaavan vastaista, eikä kunnan omien säädösten vastaista jne. Kyllä nämä kaikki ehti lukea vuoden sisällä lävitse aivan uteliaisuudesta, eivätkä nyt niin ihmeellisiä ole.
En kehota ketään rikkomaan lakia, mutta tässä pari vinkkiä.
- Kun kysytte, niin kysykää anonyymisti.
- Muistakaa, että virkamiehen sana on yhtä tyhjän kanssa, vain paperilla oleva merkitsee.
- Virkamies ei hyväksy mitään, vaan ainoastaan hylkää. Hyväksyminen tapahtuu jossain elimessä esim. lautakunnassa.
- Kukaan, paitsi rakennuttaja itse, ei vastaa (lue: maksa) mistään.
- Miettikää sanktioiden ja mahdollisen haitan suhde. Miettiminen ei ole vielä laitonta.
Onko syynä sitten pallon hukassa oleminen, eli huono ammattitaito, päteminen, haisen pahalle, suhteet valittavaan naapuriin, jne. ei minua oikeasti kiinnosta. Itse en yksinkertaisesti ymmärrä prosessia omalta osaltamme. Meille koitui siitä _kohtuutonta_ haittaa. En oikein jaksa sitä ruotia enempää. Vuoden taistelu virkamiehiä vastaan oli aivan tarpeeksi.Kun kysytte, niin kysykää anonyymisti.
NIMELLÄ KYSYTTIIN
- Muistakaa, että virkamiehen sana on yhtä tyhjän kanssa, vain paperilla oleva merkitsee.
SUULLINEN NEUVOTTELU KÄYTIIN JA SOVITUT ASIAT PITI
- Virkamies ei hyväksy mitään, vaan ainoastaan hylkää. Hyväksyminen tapahtuu jossain elimessä esim. lautakunnassa.
MEILLÄ PÄÄTTÄÄ VIRKAMIES PIENTALOLUVAT
- Kukaan, paitsi rakennuttaja itse, ei vastaa (lue: maksa) mistään.
TUO ON TOTTA
- Miettikää sanktioiden ja mahdollisen haitan suhde. Miettiminen ei ole vielä laitonta.
TURHAA KOSKA HÄVIÄT JOS TAPPELET VASTAAN-AINAKIN AIKAA - meillä meni
mielipuolta kirjoitti:
Kun kysytte, niin kysykää anonyymisti.
NIMELLÄ KYSYTTIIN
- Muistakaa, että virkamiehen sana on yhtä tyhjän kanssa, vain paperilla oleva merkitsee.
SUULLINEN NEUVOTTELU KÄYTIIN JA SOVITUT ASIAT PITI
- Virkamies ei hyväksy mitään, vaan ainoastaan hylkää. Hyväksyminen tapahtuu jossain elimessä esim. lautakunnassa.
MEILLÄ PÄÄTTÄÄ VIRKAMIES PIENTALOLUVAT
- Kukaan, paitsi rakennuttaja itse, ei vastaa (lue: maksa) mistään.
TUO ON TOTTA
- Miettikää sanktioiden ja mahdollisen haitan suhde. Miettiminen ei ole vielä laitonta.
TURHAA KOSKA HÄVIÄT JOS TAPPELET VASTAAN-AINAKIN AIKAAasiat hyvin, niin kaikilla muillakin menee, tai muuten valehtelevat. Tämäkö oli viestisi ydin?
- keskustelu
meillä meni kirjoitti:
asiat hyvin, niin kaikilla muillakin menee, tai muuten valehtelevat. Tämäkö oli viestisi ydin?
yleensä on parempi kuin valittaa jälkikäteen.
Ja pääsuunnittelija on yleensä parempi kuin itse rakentaja aukomassa suutaan. - Helppo huudella
keskustelu kirjoitti:
yleensä on parempi kuin valittaa jälkikäteen.
Ja pääsuunnittelija on yleensä parempi kuin itse rakentaja aukomassa suutaan.Eikö tuossa joku yllä kirjoittanut, että etukäteen peräti 4kk? Minusta aika pitkä aika.
Ja lainataan nyt vaikka Espoon sivuilta, koska tapaus lienee jostain pääkaupunkiseudulta.
> Pääsuunnittelijan läsnäolo sisäänjätössä on välttämätön.
Veikkaisin, että pääsuunnittelijakin on paikalla tällöin ollut. Mistä päättelit, että ei ole ollut?
Ja lisäksi Espoon sivuilla kerrotaan
> Pääsuunnittelija toimii hakijan yhteyshenkilönä rakennusvalvontakeskukseen päin.
Eli mistä päättelet kyseisen henkilön aukovan itse suutaan?
Lainasin aivan tarkoituksella Espoon sivuilta, koska omassa tapauksessani ne tulivat ikävällä tavalla tutuiksi, kuten keskustelujen mukaan on monelle muullekkin. En pidä yllä olevaa kirjoitusta mitenkään tavattomana. Oma tapaukseni ei kauas tuosta heitä.
Oma käsitykseni on, että pienillä paikkakunnilla homma toimii jouhevasti ja ihmisen eduksi. Täällä pääkaupunkiseudulla taasen tunnutaan tehtävän kaikki mahdollisimman vaikeaksi. Nykyinen olomuoto on se täydellinen tila, jonne uuden rakentaja muodostaa häiriön. Rakennusvalvonnan yritys on saada tämä häiriö joko poistettua, tai ainakin mahdollisimman pieneksi. - näköjään keskustella
Helppo huudella kirjoitti:
Eikö tuossa joku yllä kirjoittanut, että etukäteen peräti 4kk? Minusta aika pitkä aika.
Ja lainataan nyt vaikka Espoon sivuilta, koska tapaus lienee jostain pääkaupunkiseudulta.
> Pääsuunnittelijan läsnäolo sisäänjätössä on välttämätön.
Veikkaisin, että pääsuunnittelijakin on paikalla tällöin ollut. Mistä päättelit, että ei ole ollut?
Ja lisäksi Espoon sivuilla kerrotaan
> Pääsuunnittelija toimii hakijan yhteyshenkilönä rakennusvalvontakeskukseen päin.
Eli mistä päättelet kyseisen henkilön aukovan itse suutaan?
Lainasin aivan tarkoituksella Espoon sivuilta, koska omassa tapauksessani ne tulivat ikävällä tavalla tutuiksi, kuten keskustelujen mukaan on monelle muullekkin. En pidä yllä olevaa kirjoitusta mitenkään tavattomana. Oma tapaukseni ei kauas tuosta heitä.
Oma käsitykseni on, että pienillä paikkakunnilla homma toimii jouhevasti ja ihmisen eduksi. Täällä pääkaupunkiseudulla taasen tunnutaan tehtävän kaikki mahdollisimman vaikeaksi. Nykyinen olomuoto on se täydellinen tila, jonne uuden rakentaja muodostaa häiriön. Rakennusvalvonnan yritys on saada tämä häiriö joko poistettua, tai ainakin mahdollisimman pieneksi.rakentajan kanssa ollenkaan, muualla se on vielä tapana.
- Pirkkalassa
En kyllä yhtään ihmettelisi,meillä saman suuntaisia ongelmia lupakäsittelyn kanssa.Tuntui siltä että rakentaisimme tarkastavalle insinöörille kuin omalle perheellemme.
- saman totenut
Pirkkalassa kirjoitti:
En kyllä yhtään ihmettelisi,meillä saman suuntaisia ongelmia lupakäsittelyn kanssa.Tuntui siltä että rakentaisimme tarkastavalle insinöörille kuin omalle perheellemme.
Olen totenut ihan saman pirkkalan kunnan tarkastuksen kanssa.Ne ei ota ihmisten tarpeita yhtään huomioon ainakaan se kiertävä tarkastuspelle.Se kertoo aina rakennuslainsäädännöstä mitä se varmaan lukee vapaa-aikanakin tekis jätkälle hyvää lukee ees aku-ankkaa keskiviikkoisin kun se ilmestyy tulis vähän vaihtelua elämään.Miten virka-intonen jätkä VOI OLLA NOIN NOLO.
- Anonyymi
saman totenut kirjoitti:
Olen totenut ihan saman pirkkalan kunnan tarkastuksen kanssa.Ne ei ota ihmisten tarpeita yhtään huomioon ainakaan se kiertävä tarkastuspelle.Se kertoo aina rakennuslainsäädännöstä mitä se varmaan lukee vapaa-aikanakin tekis jätkälle hyvää lukee ees aku-ankkaa keskiviikkoisin kun se ilmestyy tulis vähän vaihtelua elämään.Miten virka-intonen jätkä VOI OLLA NOIN NOLO.
Inhimillen tekijä tietenkin vieroittaa virkaloisista, en minäkään niitä muuten vaivaisi, mutta ne itse asetuksillaan sitä edellyttäää. Palolaitos on kaikkein kusipäisintä byrokratiaa, entinen komppaukko oli näihin verrattuna sympaattinen kuin ransukoira.
- Anonyymi
Syytää,ei tarvitse häkävarointa
- Anonyymi
Kun jäljillä joutuu kommentit eihän se ollut edes Vaateet päällä
- Anonyymi
Kun on pakkotavara selvitys syyttää kysyjää
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Mielessäni vieläkin T
Harmi että siinä kävi niinkuin kävi, rakastin sinua. Toivotan sulle kaikkea hyvää. Toivottavasti löydät sopivan ja hyvän361486Nellietä Emmaa ja Amandaa stressaa
Ukkii minnuu Emmaa ja Amandaa stressaa ihan sikana joten voidaanko me koko kolmikko hypätä ukin kainaloon ja syleilyyn k61311Nähtäiskö ylihuomenna taas siellä missä viimeksikin?
Otetaan ruokaöljyä, banaaneita ja tuorekurkkuja sinne messiin. Tehdään taas sitä meidän salakivaa.11245- 71243
Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita
Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita – neljä Jyväskylän Outlaws MC:n jäsentä vangittu: "Määrät p411218Persut petti kannattajansa, totaalisesti !
Peraujen fundamentalisteille, vaihtkaa saittia. Muille, näin sen näimme. On helppo luvata kehareille, eikä ne ymmärrä,21208Sinäkö se olit...
Vai olitko? Jostain kumman syystä katse venyi.. Ajelin sitten miten sattuu ja sanoin ääneen siinä se nyt meni😅😅... Lis01204Housuvaippojen käyttö Suomi vs Ulkomaat
Suomessa housuvaippoja aletaan käyttämään vauvoilla heti, kun ne alkavat ryömiä. Tuntuu, että ulkomailla housuvaippoihin11180Hyvää yötä ja kauniita unia!
Täytyy alkaa taas nukkumaan, että jaksaa taas tämän päivän haasteet. Aikainen tipu madon löytää, vai miten se ärsyttävä21160Lepakot ja lepakkopönttö
Ajattelin tehdä lepakkopöntön. Tietääkö joku ovatko lepakot talvella lepakkopöntössä ´vai jossain muualla nukkumassa ta11136