hermovaurio leikkauksesta

paraneeko yleensä

Hei, onkohan täällä kohtalotovereita...?

Noin viikko jalkaleikkauksen jälkeen alkoi helvetillinen jatkuva sähköiskusärky, todettiin että pintahermo on leikkauksessa katkennut. Saattaa korjaantua muutamassa viikossa tai kuukaudessa tai sitten ei koskaan...

Miten yleistä on saada pintahermovaurio leikkauksessa (oireet tunnottomuus ja jatkuva hermosärky ) ja kuinka suuri osa niistä korjaantuu normaaliksi ajan kanssa?

Leikannut lääkäri oli sitä mieltä, että hermovauriot on hyvin yleisiä ja harva niistä jää pysyväksi. Mitään ei kuitenkaan voi luvata... Hoitona on nyt "katsellaan" -linja pari kuukautta ja jos ei helpota niin sitten hermoratatutkimukseen?

Eikös hermovauriot tulisi hoitaa mahdollisimman nopeasti etteivät jää pysyviksi? Pelottaa vain, että jos sitten muutaman kuukauden päästä todetaan että eipä se sitten korjaantunutkaan, mutta ei sille enää juuri mitään voi, kipulääkkeitä tietenkin voi sitten loppuelämänsä syödä...

Onko jotain keinoa, jolla voi hermojen paranemista itse auttaa? Turvotuksen laskeminen ja jalan rasittaminen että hermot saisi mallia siitä miten jalan kuuluu toimia??

Onko täällä ihmisiä, joilla leikkauksen jälkeinen hermosärky/tunnottomuus on jonkin ajan päästä hävinnyt?

Avusta kiitollinen.

38

26905

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • samuli--79

      Mulla tunaroitiin jalkaleikkaus ja nyt olen sen jälkeen käynyt 8 uusintaleikkausta. Viimeisenä meni selkä joka operoitiin tossa 2kk sitten. Suomen terveyden huolto on voimaton hermovaurio asioissa ja täysin lapsenkengissä on hoito. Kädet pystyssä lääkärit pallottelevat potilasta kunnes hän luovuttaa ja putoaa yhteiskunnan kelkasta tai päättää päivät omaalotteisesti.

      • ihan kylmää

        mullekin leikkaus oli ojasta allikkoon. 80-luvulla syntynyt. Samuli sano harvinaisen kutinsa pitävästi omat aatokseni.


      • Anonyymi

        Minulla poltettiin hermot piloille eturauhasen höyläyksessä. Siihen katosivat kaikki seksuaaliset toiminnot. On muuten rankka paikka alle kuusikymppisenä.


    • Polvioperoitu

      Sama juttu kävi minulle viime kesänä, n. viikon päästä polven tähystyksestä iski täysin yllättäen tuollainen sähköiskuviiltelykipu pohkeen sisäsivulle polven alapuolelle. Päättelin itsekseni lääkäriin menemättä että täytyy olla operaatiosta jotenkin johtuva hermovaurio. Kipu oli herkullista, enkä pystynyt pariin ekaan päivään edes oikaisemaan selkääni suoraksi ilman että sattui hitosti. Oli kieltämättä aika ikävät fiilikset kun muuten erittäin hyvin alkaneeseen toipumiseen tuli täysin puskan takaa tällainen takapakki.

      No. Nyt siitä on kulunut n. 4,5 kk, ja vaiva on parantunut hitaasti mutta (toivottavasti) varmasti. Pientä jomottelua vauriokohdassa vielä ajoittain on, mutta tunto on jo melkein kokonaan palannut, eikä ole enää muuten aiheuttanut ongelmia. Kun pahin alkuvaihe oli hellittänyt, aloin verryttelemään jalkaa varovaisesti mm. pyöräilyllä ja ihan normikävelyllä. Sitten palasin myös astangajoogan pariin, mutta vaurio ärsyyntyi alkuun uudestaan siellä venyttelyistä. Pieni paussi (muuta kevyttä liikuntaa), ja sitten alkoi jo kestää joogaakin, mutta tein pitkään toki yhä normaalia varovaisemmin (luulen että venyttely alkoi jossain vaiheessa tehdä myös ihan hyvää). Kun polven turvotus lopulta laski, niin myös hermovaurion pahin vaihe alkoi hellittämään.

      Kävin sittemmin hierojallakin, ja hän oli sitä mieltä että käsittely on OK kun pahin akuuttivaihe oli helpottanut. Eli kannattaa tosiaankin yrittää saada vauriokohdan aineenvaihduntaa elpymään juuri liikunnalla ja/tai mahdollisissa hoidoilla/hieronnalla, mutta ensin kuunnellen ettei vain ärsytä turhaan uudestaan. Olen myös kiinnittänyt itse tarkemmin huomiota siihen, etten esim. istu niin että vauriokohta jäisi mitenkään puristuksiin (yleensä ilmoittaakin itsestään jos näin on), ts. ettei vahingossakaan estä alueen verenkiertoa.

      Äitini operoitiin (tähystys) niinikään viime kesänä, ihan toinen vaiva ja kohta, mutta niinpä vain hänellekin tuli samanlainen hermovaurio, joten uskon minäkin että kohtuullisen yleistä taitaa olla.

      Anna vain sille aikaa nyt muutama kuukausi, ja näet varmasti lähteekö se paranemaan itsekseen. Nämä vain ikävä kyllä saattavat kestää pitkäänkin, eikä varsinaista täsmähoitoa taida edes olla, muuta kuin ajan kanssa. Kärsivällisyyttä & tsemppiä!

    • Ei haittaa

      Aina, kun ihoon tehdään haava, katkeaa joitakin hermohaaroja ja iholle jää tunnottomia alueita, joskus herkistyneitäkin. Aika parantaa. Korjauksia tehdään vain isompiin hermorunkoihin.

    • M*eikä

      Tuttu tarina..

      Nuo paranemiset on ilmeisesti aika yksilöllistä. Minulle lääkäri kertoi, että kuukausia vie tuo paraneminen ja mahdollisesti pidempään.

      Itsellä leikkaushaavat (tapaturman korjauksesta johtuen) säären sisä- sekä ulkosyrjällä lähes nilkasta polveen saakka. Ihon pinta on haavojen välillä edelleen käytännössä tunnoton vaikka leikkauksesta 2 vuotta. Onneksi paikka on sellainen että ei tuolla tunnolla niin väliä.

      Myös jalkapohjaan tuntoon vaikuttavissa hermoissa oli tuosta tapaturmasta johtuen ongelmia (jalkapohja oli aluksi totaalisesti tunnoton eivätkä varpaat liikkuneet alkuunkaan) mutta se on parantunut lähemmäs normaalia. Pieni "viive" tuntuu esim silloin kun siirtyy lämpimältä alustalta kylmälle jne.

      Hermoratatutkimukset tehtiin tuolloin n. 2 vuotta sitten, mutta ei niistä mitään varsinaista hyötyä ollut kun totesivat vain että hermot ei toimi kunnolla.

      Sitten siitä särystä....

      Itse olen sitä mieltä että hermojen parantumisesta tuo särky johtuu. Sähköiskut alkoivat minulla n. vko tapaturman jälkeen ja sitä kesti n. vuoden verran.
      Kipua helpotin Lyrica lääkityksellä, joka oli minusta loistava. Aluksi siihen tottuminen vei aikansa sivuvaikutuksista johtuen mutta kun lääkitykseen tottui niin kaikki sujui mainiosti ja kivutkin pysyivät poissa.

      Ilman ko. lääkitystä olen nyt ollut reilut puolivuotta eikä nuo säryt enää vaivaa kuin hyvin satunnaisia "sähköiskuja" saattaa tulla muutaman kerran viikossa. Eli hermoni ovat nyt sitten ilmeisesti siinä kunnossa mihin ne voivat parantua.

      Huomasin muuten tuon jalkapohjan tunnottomuuden kanssa taistellessani että on parempi antaa sille jotain "virikkeitä". Koin että mukavin olisi ollut kävellä läpsyttimet jalassa mutta kun heitin ne pois ja rupesin kävelemään paljain jaloin alkoi minusta hermot hiukan parantua paremmin.



      Tässä siis minun tarinani..

      Kysyä saa jos on kysyttävää :)

      • aloittaja

        Kiitos vastauksista kaikille!

        Tuntuu että tietoa on vaikea löytää, esim. tilastoja tai vastaavaa...toisaalta kipu on niin hallitsevaa, ettei oikein tunnu jaksavan paneutua ajatuksella mihinkään asiaan.

        Toivottavaahan se olisi, että kipu johtuisi paranemisprosessista. Olen myös huomannut, että liikkuessa sähköiskumainen kipu helpottaa, toki tietyissä liikkeissä tuntuu kuin puukolla viiltäisi, joten sikäli kipu vaikuttaa jalan liikeratojen palauttamiseen. Mutta yleisesti ottaen seisominen paino jalan päällä ja kävely helpottaa. Samoin kohoasento (todella helppoja toteuttaa toimistotyöläiselle :))Samoin säären ja pohkeen voimakas puristaminen käsillä.

        Sitten ei toisaalta tarvitse istua kuin 10 sekuntia niin johan lähtee sähköiskuja taas satelemaan. Nukkuminen on kaikkein vaikeinta kivun takia. Lisäksi muuten täysin tunnoton alue on äärettömän kosketusherkkä, esim. housukankaan/ peiton osuminen iholle sattuu.

        Sain itse reseptin Triptyliä 10mg iltaisin, mutta muutaman päivän jälkeen ei tunnu juurikaan auttavan. Lääkäri kyllä sanoi, että paras vaste saavutetaan 3 viikon kuluttua, mutta se tuntuu pitkältä ajalta olla nukkumatta. Pitäisiköhän jo nyt nostaa annos 20mg:aan, jotta saisi paremmin nukuttua? Tuntuu väsyttävän aika kovasti pelkästään tuo 10mg.

        Kertokaa, jos tiedätte keinoja itse vaikuttaa hermojen palautumiseen. Olisi niistä todella kiitollinen!

        Olen pyrkinyt kävelemään jalalla niinkuin suinkin kykenen, pitämään muuten kohoasennossa ja jumppaamaan nilkkaa jne. Pidän tukisukkaa, mutta hitaasti tuo turvotus silti häviää. Kun haava on hieman paremmin parantunut, ajattelin kokeilla kuntopyöräilyä ja vesijuoksua?

        Aloitin myös B-vitamiinikuurin (neurovitan) kun jossain mainittiin B-vitamiinin vaikuttavan hermoston toimintaan.

        Olisikohan hieronnasta hyötyä? Yritän myös saada lähetteen fysioterapiaan, kun kuntoutuminen tuntuu hidastuvan hermosäryn takia.

        Olen valmis tekemään mitä tahansa, mikä vain edesauttaa hermosäryn parantumista!


      • Lisää tietoa
        aloittaja kirjoitti:

        Kiitos vastauksista kaikille!

        Tuntuu että tietoa on vaikea löytää, esim. tilastoja tai vastaavaa...toisaalta kipu on niin hallitsevaa, ettei oikein tunnu jaksavan paneutua ajatuksella mihinkään asiaan.

        Toivottavaahan se olisi, että kipu johtuisi paranemisprosessista. Olen myös huomannut, että liikkuessa sähköiskumainen kipu helpottaa, toki tietyissä liikkeissä tuntuu kuin puukolla viiltäisi, joten sikäli kipu vaikuttaa jalan liikeratojen palauttamiseen. Mutta yleisesti ottaen seisominen paino jalan päällä ja kävely helpottaa. Samoin kohoasento (todella helppoja toteuttaa toimistotyöläiselle :))Samoin säären ja pohkeen voimakas puristaminen käsillä.

        Sitten ei toisaalta tarvitse istua kuin 10 sekuntia niin johan lähtee sähköiskuja taas satelemaan. Nukkuminen on kaikkein vaikeinta kivun takia. Lisäksi muuten täysin tunnoton alue on äärettömän kosketusherkkä, esim. housukankaan/ peiton osuminen iholle sattuu.

        Sain itse reseptin Triptyliä 10mg iltaisin, mutta muutaman päivän jälkeen ei tunnu juurikaan auttavan. Lääkäri kyllä sanoi, että paras vaste saavutetaan 3 viikon kuluttua, mutta se tuntuu pitkältä ajalta olla nukkumatta. Pitäisiköhän jo nyt nostaa annos 20mg:aan, jotta saisi paremmin nukuttua? Tuntuu väsyttävän aika kovasti pelkästään tuo 10mg.

        Kertokaa, jos tiedätte keinoja itse vaikuttaa hermojen palautumiseen. Olisi niistä todella kiitollinen!

        Olen pyrkinyt kävelemään jalalla niinkuin suinkin kykenen, pitämään muuten kohoasennossa ja jumppaamaan nilkkaa jne. Pidän tukisukkaa, mutta hitaasti tuo turvotus silti häviää. Kun haava on hieman paremmin parantunut, ajattelin kokeilla kuntopyöräilyä ja vesijuoksua?

        Aloitin myös B-vitamiinikuurin (neurovitan) kun jossain mainittiin B-vitamiinin vaikuttavan hermoston toimintaan.

        Olisikohan hieronnasta hyötyä? Yritän myös saada lähetteen fysioterapiaan, kun kuntoutuminen tuntuu hidastuvan hermosäryn takia.

        Olen valmis tekemään mitä tahansa, mikä vain edesauttaa hermosäryn parantumista!

        Oheisessa linkissä on hiukan lisää tietoa hermovaurion palautumisesta pinnetilan hoidon jälkeen. Siinä kerrotaan, että hermon kasvunopeus on 0,35-0,75 mm vuorokaudessa, joten toipuminen riippuu siitäkin, kuinka pitkän matkan hermo joutuu kasvamaan, jos pystyy sitä yleensäkään tekemään.

        Esimerkiksi suonikohjuleikkauksissa tulee väkisinkin tunnottomia alueita, koska hermosyyt tykkäävät kuljeskella suonten vieressä.

        http://www.laseri.fi/sairaala.asp?page=47&palsta=1


    • kipu lopun elämää

      Hei, olin kolarissa kaksi vuotta sitten. Minultakin leikattiin sääri, ja vieläkään ei ole tullut pintatuntoa, mutta kipua on sisäisesti. Puolisäärtä leikattu ja tunnoton siitä kohtaan. Että näin. Vuoden tappelin, mutta nyt saan hoidot. Tyytyväinen/ tyytymätön

      • Minä en ole saanut

        mitään, mutta asunkin Saksassa. Sähköisiä tuntemuksia, ja kipua, jos yritän kävellä vähänkin tassuttelua nopeammin. Ja virtsarakko-atoniaa, joka on vielä hankalampaa, ym.Leikkaus jo 8 vuotta sitten.Hermo vahingoittui vissiin selkärankapuudutuksen takia. Teettäisin vaikka omalla kustannuksella, jos olisi apua.


      • en unohda
        Minä en ole saanut kirjoitti:

        mitään, mutta asunkin Saksassa. Sähköisiä tuntemuksia, ja kipua, jos yritän kävellä vähänkin tassuttelua nopeammin. Ja virtsarakko-atoniaa, joka on vielä hankalampaa, ym.Leikkaus jo 8 vuotta sitten.Hermo vahingoittui vissiin selkärankapuudutuksen takia. Teettäisin vaikka omalla kustannuksella, jos olisi apua.

        Hei, kovan taistelun kävin oman oikeukseni puolesta. Minä olin uhri ja sain tapella hoidoista. No nyt saan lymfaa, sähköhoitoa, ainakin noin vuoden. Sitten taas tehdään erikoislääkärin eli ortopedian tutkimuksen jälkeen uusi suunitelma. Tosin jouduin töihin työkykymättömänä, kun kela ei maksannut täällä Suomessa kuin, sen 300-päivää sairauspäivärahaa ja sitten maksoi liikennevakuutusyhtiö kelalle takaisin kun kerkesi. Meni noin 3-4kk. ennen kuin saivat rahansa takaisin. Kela sanoi päätöksissään, että suostuivat maksamaan minulle sairaspäivärahaa kerran kuukaudessa suoraan, koska olen perheellinen. Kivun kanssa näköjään oppii elämään, se on pakko!


      • kipuun tottuu,
        en unohda kirjoitti:

        Hei, kovan taistelun kävin oman oikeukseni puolesta. Minä olin uhri ja sain tapella hoidoista. No nyt saan lymfaa, sähköhoitoa, ainakin noin vuoden. Sitten taas tehdään erikoislääkärin eli ortopedian tutkimuksen jälkeen uusi suunitelma. Tosin jouduin töihin työkykymättömänä, kun kela ei maksannut täällä Suomessa kuin, sen 300-päivää sairauspäivärahaa ja sitten maksoi liikennevakuutusyhtiö kelalle takaisin kun kerkesi. Meni noin 3-4kk. ennen kuin saivat rahansa takaisin. Kela sanoi päätöksissään, että suostuivat maksamaan minulle sairaspäivärahaa kerran kuukaudessa suoraan, koska olen perheellinen. Kivun kanssa näköjään oppii elämään, se on pakko!

        jopa niin, että olen luvannut lähteä jonkun kanssa kaupungille, ja siellä sitten todennut, että en voikaan kävellä pitempiä matkoja, kun sattuu yläsääriin kuin olisi rautavanne niiden ympärillä. Sain kyllä alkuun sähköiskuhoitoa, mutta se aiheutti sisäistä verenvuotoa, josta taas tuli leikkaus.


    • AJohanna

      Olipa hyvä lukea muidenkin kiputarinoita. Minulle tehtiin syyskuun alussa polven tekonivelleikkaus. Kipu ja rautavanne-tunne oli voimakas kauan ja edelleenkin kohtuullisen pajon kärsin ko. tuntemuksista.

      Eniten minua kuitenkin huolestuttaa sähköiskumainen, viiltävä, jomottava kipu yhdessä polven kohdassa. Kipu herättää vieläkin ...Epäilen vahvasti hermovauriota. Minulla on ortopedin jälkitarkastus ensi viikolla; töihin pitäisi palata joulukuun 3. päivä. Saapi nähdä, mitä lääkäri sanoo tilanteesta. Yritän liikkua, esim. uiminen tuntuu hyvältä. Mutta aikamoisesti mieltä rasittaa tilanne. Leikkauksen piti parantaa kivut,mutta näin kipeä en ole ollut koskaan ennen leikkausta! Onko vastaavia kokemuksia kenelläkään?

      • samoissa tunnelmissa

        Eikö juuri tuo sähköiskumainen kipu johdu hermojen vauriosta? Toki oireet voi olla niin monenlaisia...mulla siis sen lisäksi tunnottomuus ja samalla äärimmäinen kosketusherkkyys, esimerkiksi housukangas tai peitto öisin jalanpäällä sattuu.

        En kyllä ymmärrä, miten ihmiset kestää näitä kipuja, itselläni ollut kohta/vasta 2 viikkoa ja tulee kyllä mieleen epätoivo ja ikäviä ajatuksia.

        Olen jo ehtinyt miettimään, että ennen leikkausta oli parempi, tosin minunkin leikkaus oli sen luonteinen, että se oli tehtävä, eikä sitä minulta kyselty.


      • hermo meni..
        samoissa tunnelmissa kirjoitti:

        Eikö juuri tuo sähköiskumainen kipu johdu hermojen vauriosta? Toki oireet voi olla niin monenlaisia...mulla siis sen lisäksi tunnottomuus ja samalla äärimmäinen kosketusherkkyys, esimerkiksi housukangas tai peitto öisin jalanpäällä sattuu.

        En kyllä ymmärrä, miten ihmiset kestää näitä kipuja, itselläni ollut kohta/vasta 2 viikkoa ja tulee kyllä mieleen epätoivo ja ikäviä ajatuksia.

        Olen jo ehtinyt miettimään, että ennen leikkausta oli parempi, tosin minunkin leikkaus oli sen luonteinen, että se oli tehtävä, eikä sitä minulta kyselty.

        heips, mulla n.6.v. sitten leikattiin selkä ja sen jälkeen ei toinen jalka toiminut, kuntohoitaja koitti tehdä parhaansa ja lääkittiin ns. huume lääkkeillä jotka ainoot auttoivat siihen kipuun, sit jouduin terv. vuode osastolle 2.viikoksi kun niitä lääkkeitä ei voinut kotona syädä vaan sairaan hoitajan valvonnassa, ne vei multa ajan tajun ja nukuin lähes koko päivän, sit kerran pudotin lattialle 2. lääkettä ja huomasin muutaman tunnin päästä eetä olen valveilla...sit pyysin päästä kotia ja pääsin ja pääsin vielä KIPUPOLIKLINIKALLE jossa mulle määrättin semmoset lääkkeet et auttoivat kipuun ja pystyin oleen kotona ja en nukkunut niin paljon, pikku hiljaa aloin tekee koti hommia ja liikkua ulkona ja homasin samalla vähentäväni lääkitystä, sitten noin puolen vuoden päästä kipupolin lääkäri sanoi et jos koittaisin olla vaikka muutaman päivän ilman mitään lääkettä, ja niin tein PÄRJÄSIN. aina kun liikuin ja tein jotain kipua ei muistanut/huomannut ja nyt monen vuoden jälkeen toi hermo kipu tulee ehkä noin pari kolme kertaa viikossa kun istun tai makaan kauuemmmin,
        mulla siis selkä leikkauksessa vaurioitui yhden pottuvarpaapaasta ristiselkään menevän hermon juuri tuolta risti selän kohtaa ja pottuvapaasta tunto lähes pois ja varpaasta selkään lähtee tuo sähköisku toisiaan ja monesti samassa jalassa suonen vetoo usein, joskus vain varpaassa jolloin pottuvarvas nousee ylös ja jää kramppiin, usein rasituksen seurauksena.
        ELI OMASTA KOKEMUKSESTA, ÄLKÄÄ ANTAKO KIVULLE VALTAA, SIIHEN TOTTUU JA KATSE TULEVAISUUTEEN. PETIIN EI SAA JÄÄDÄ...EI ELÄMÄ SIIHEN LOPU, USKOKAA ITSEENNE, HALLITSETTE VIELÄ JONAIN PÄIVÄNÄ KIPUANNE!!!!!!!!!!!!! TSEMPPIÄ!!!!!!!!!!!
        PS. tein potilasasiamiehen kanssa valituksen mutta vastaus tuli, kirurgit toimineet kaikin tavoin niin kuin piti!!!!eli niitä hermoja menee ja kukaan ei voi niistä ottaa vastuuta, jokainen leikkaus on riski!!!


      • ei valtaa
        hermo meni.. kirjoitti:

        heips, mulla n.6.v. sitten leikattiin selkä ja sen jälkeen ei toinen jalka toiminut, kuntohoitaja koitti tehdä parhaansa ja lääkittiin ns. huume lääkkeillä jotka ainoot auttoivat siihen kipuun, sit jouduin terv. vuode osastolle 2.viikoksi kun niitä lääkkeitä ei voinut kotona syädä vaan sairaan hoitajan valvonnassa, ne vei multa ajan tajun ja nukuin lähes koko päivän, sit kerran pudotin lattialle 2. lääkettä ja huomasin muutaman tunnin päästä eetä olen valveilla...sit pyysin päästä kotia ja pääsin ja pääsin vielä KIPUPOLIKLINIKALLE jossa mulle määrättin semmoset lääkkeet et auttoivat kipuun ja pystyin oleen kotona ja en nukkunut niin paljon, pikku hiljaa aloin tekee koti hommia ja liikkua ulkona ja homasin samalla vähentäväni lääkitystä, sitten noin puolen vuoden päästä kipupolin lääkäri sanoi et jos koittaisin olla vaikka muutaman päivän ilman mitään lääkettä, ja niin tein PÄRJÄSIN. aina kun liikuin ja tein jotain kipua ei muistanut/huomannut ja nyt monen vuoden jälkeen toi hermo kipu tulee ehkä noin pari kolme kertaa viikossa kun istun tai makaan kauuemmmin,
        mulla siis selkä leikkauksessa vaurioitui yhden pottuvarpaapaasta ristiselkään menevän hermon juuri tuolta risti selän kohtaa ja pottuvapaasta tunto lähes pois ja varpaasta selkään lähtee tuo sähköisku toisiaan ja monesti samassa jalassa suonen vetoo usein, joskus vain varpaassa jolloin pottuvarvas nousee ylös ja jää kramppiin, usein rasituksen seurauksena.
        ELI OMASTA KOKEMUKSESTA, ÄLKÄÄ ANTAKO KIVULLE VALTAA, SIIHEN TOTTUU JA KATSE TULEVAISUUTEEN. PETIIN EI SAA JÄÄDÄ...EI ELÄMÄ SIIHEN LOPU, USKOKAA ITSEENNE, HALLITSETTE VIELÄ JONAIN PÄIVÄNÄ KIPUANNE!!!!!!!!!!!!! TSEMPPIÄ!!!!!!!!!!!
        PS. tein potilasasiamiehen kanssa valituksen mutta vastaus tuli, kirurgit toimineet kaikin tavoin niin kuin piti!!!!eli niitä hermoja menee ja kukaan ei voi niistä ottaa vastuuta, jokainen leikkaus on riski!!!

        On kylläkin jännä juttu, miten oppii tuon kivun kanssa elämään. Käyn tällä hetkellä koulussa, ja siellä on näitä rentoutumisopettelua. Miten "helvetti" rentoudut, kun se rentoutuminen johtaa heti siihen kipuun. Mistä johtuu. Enää en tykkää rentoutua!


      • rentoudun
        ei valtaa kirjoitti:

        On kylläkin jännä juttu, miten oppii tuon kivun kanssa elämään. Käyn tällä hetkellä koulussa, ja siellä on näitä rentoutumisopettelua. Miten "helvetti" rentoudut, kun se rentoutuminen johtaa heti siihen kipuun. Mistä johtuu. Enää en tykkää rentoutua!

        kyllä muulla lailla, kävelylenkillä, tanssiessa jne. kaikenlaista tehdessä MISSÄ AJATUKSET JOUTUU LAITTAA MUUALLE KUIN ITSEENSÄ, mnusta noi rentotus harjoitukset sopii heille joilla ei ole ns. kipuja. tämä siis mun kokemus ja mielipide.!!!

        kokeile, mene vaikka lätkämatsii katsoo tai leffaan, kun tuut pois, mieti, kuinka monesti ehdit aatella itseäsi ja kipua.!!! kokeile.!!! kerro sit kuinka toimi, haluisin kuulla!!!tv.sitkee mimmi-64.


    • uutisia

      Hei,

      Kiitos kaikille vastanneille.

      Onkohan kellekään muulle tullut tunnottomuuden ja tuntoherkkyyden sekä hermosäryn lisäksi silloin tällöin "nykäisyjä" vaurioituneeseen raajaan. Tuntuu niin kuin hermossa tapahtuisi kohtauksenomaisesti jotain, ja raaja itsekseen "hypähtää"...Aika harvoin noita tulee kyllä.

      Mietin, että johtuuko se kenties siitä että hermo yrittää parantua (kiinnittyä muualle) vai voisiko tuo johtua esimerkiksi lääkityksestä (sivuoire)?

      • rentoudun

        juup, kyllä mullakin välillä tulee tuohon varpaaseen missä tunto alenema ja hermo särkyy semmosii nytkähdyksiä, yleensä kun menen maate tai kun istun pitempään, luulen ettei kukaan niitä huomaa itse vaan tunnen ja en tiedä miksi niit tulee mut varmaan vaaratonta on ja ei mua kyllä haitta....

        läkitystä mulla ei siis enään ole ollut vuosiin ja toivon että sinäkin siitä sitten ajallaan pääset eroon, mulla tuli ruokatorven tulehdus lääkityksen seurauksena joten en suosittele turhaa ja pitkkään vahvoja lääkkeitä, kokeile vähentää heti kun siltä tuntuu...tsemppiä!!!


      • entinen metsuri
        rentoudun kirjoitti:

        juup, kyllä mullakin välillä tulee tuohon varpaaseen missä tunto alenema ja hermo särkyy semmosii nytkähdyksiä, yleensä kun menen maate tai kun istun pitempään, luulen ettei kukaan niitä huomaa itse vaan tunnen ja en tiedä miksi niit tulee mut varmaan vaaratonta on ja ei mua kyllä haitta....

        läkitystä mulla ei siis enään ole ollut vuosiin ja toivon että sinäkin siitä sitten ajallaan pääset eroon, mulla tuli ruokatorven tulehdus lääkityksen seurauksena joten en suosittele turhaa ja pitkkään vahvoja lääkkeitä, kokeile vähentää heti kun siltä tuntuu...tsemppiä!!!

        Mulla tuli moottorisahavamma pohkeeseen ja meni pohjelihas ja ojentajalihaspoikki sekä valtimo myös. Sen jälkeen pohjelihas on tunnoton myös jalkapohja sekä varpaat on tunnottomana sanotaan että noin 80% polven alapuolelta on tunnoton. Mulle on sanottu että hermot kasvavat 0, 35-1mm päivässä mutta miten se mitataan mistä mihin se kasvaa.


    • Kuurankukka

      Hei!
      Mielenkiinnolla luin tuon sinun kirjoitukjsesi. Olin suonikohjuleikkauksessa 24.1 -09 ja siitä viikon kuluttua alkoi se helvetillinen kipu. Itse epäilin heti alusta lähtien, että se on hermokipua, mutta hoitaneet lääkärit ovat eri mieltä.
      Onko tilanteesi nyt parempi ja mitä sinulle on tehty vai onko mitään ?
      Itse olen joutunut käyttämään älyttömiä määriä kipu lääkkeitä ja vahvimpana Tramal, joka on todella "pöntön" sekaisin panema. Lopetin sen käytön tällä viikolla.Huomenna menen taas lääkäriin, kun sairausloma loppuu ja kipu vaan jatkuu.
      Olisin kiitollinen jos vastaisit.

      • Saas nähä

        Minulle tehtiin 5 pv sitten suonikohjuleikkaus molempiin jalkoihin. Yllättäen nyt kotona jokainen yö on ollut toistaan huonompi.Kipu tuntuu oikean jalan jalkapöydän päällä. Herään massiiviseen kipuun, vaikka olen ottanut tuntia aiemmin kipulääkettä.Ylösnousu ja kävely helpottaa, mutta makuulle laitettaessa kipu hiipii pikku hiljaa ja taas herään koko jalkapöytä tosi kipeänä. Tänä aamuna huomasin, että oikea jalkapöytä isosta varpaasta n. 10 cm alaspäin on täysin tunnoton! Myös kävellessä tuntuu tunnottomuus ensimmäistä kertaa. Jos tämä on hermovaurio, miten tästä eteenpäin?


      • justiina 1

        Minä lopetin"pipo"lääkkeet käytän kipugeeliä ja voiteita, kylmähoito jyväpussi yöksi niin saa nukuttua. JA TIGGERPISTEIDEN hieronta.Kokeilkaapa


    • justiina 1

      Lääkäri katkaisi suonikohjuleikkauksessa 1982 nilkkaluun alta hermon,on tutkittu ja tutkittu mutta aina tulee joku "keltanokka",joka laittaa tyhjäksi muiden lääkäreiden lausunnot ja hoidot jätetään sikseen,(fysikaalista" hoitoa tietenkin oma-aloitteisesi ja omalla kustannuksella, nilkkatukia, pohjallisia, sitten taas yksi terveyskeskuslääkäri 2005 luettelee mitä tutkimuksia on tehty ja sanoo neurooma asiaa tutkittu rarpeeksi ja toinen lääkäri:tämänkin vaivan kanssa on pärjättävä.Terveyskeskuslääkärit otattaneet paljon röntgenkuvia, mutta eivät pyytäneet rtg lääkärin lausuntoa.Nilkan virheasennosta tullut"omahankintainen latuskajalka".ja poljen tekonivel leikkaus tulossa(vastakkainen jalka)Nyt viimeiset lausunnot neuropaattinen kipu ja määrätty epilepsia lääkkeitä.Elämä on helvetillistä.

    • carola 1

      hampaasta johtuen kielen vasen huuli tunnoton mistä mahtaa johtua?

      • tolvana...

        Onko hampaalle tehty jokin operaatio? Voi olla jonkinnäköinen hermovaurio, useimmiten nuo suussa olevat parantuu.

        itsellä ollut n 8 kk hermovaurio nivusessa. Nivusessa ja reidessä ajoittain kipua ja hyvin lievää tunnottomuutta. Minulla taas ei ole niinkään leposärkyä vaan liike aiheuttaa kivun. Minulla oli n. 3 kk hyvää aikaa, lääkitys oli pieni ja pystyin elämään normaalia elämää. Taisin rasittaa jalkaani liikaa ja nyt on taas kipuja...


    • Nainen58

      Minulla on leikattu selkäydinkanavan ahtauma, joka tehtiin osin mikroskooppiavusteisesti. Oireita minulla on ollut jo yli 10 vuotta hiljalleen pahentuen niin paljon, etten enää pystynyt kävelemään kuin pienen matkan. On röntgenkuvattu ja otettu kaksi MRI-kuvaa, joista toinen pari vuotta sitten, uusi otettiin tämän vuoden kesällä, kun virtsan tulo vaikeutui ja siinä todettiin selvää pahenemista eli alin aukko oli mennyt umpeen ja hermo ihan puristuksissa. L IV/V välissä. Ortopedin leikkaukseen pääsin kolmen kuukauden päästä. Nyt on kaksi viikkoa leikkauksesta, huomenna hakaset poistetaan selästä. Sitten on fysiatrin/ naprapaatin vastaanotto. Kipuja on ihan hirveästi, en voi kävellä kuin muutaman minuutin kerrallaan, sitten pitää mennä etukenoon ihan kuin ennen leikkausta. Soittelin sairaalaan ja sieltä sanottiin että hermot parantuvat erittäin hitaasti. Toivottomalta tuntuu. Sain Targesiq kipulääkettä, joka ei auta kuten ei Panacodkaan. Toivon, että ajan kanssa, mutta haluaisin itsekin saada tietää loppuuko hermokipu koskaan? Miksi hermoja ei voida katkaista? En älynnyt kysyä ortopediltä. Tietäsikö joku asiasta tai onko kokemusta, olisin kiitollinen.

    • piikkisiili

      hei! onkohan täällä ketään kohtalotoveria, jolle on tehty sro eli purennan "korjaus" leikkaus? itselle se tehtiin 3 v sitten ja edelleenkin on sekä sähköiskumaisia koko ajantuntuvia hermotuntemuksia sekä lihaskireydestä johtuvia "kiristyksiä" eli tuntuu kuin olisi laitettu suitset entiselle hevostytölle suuhun, joista sitten kiskotaan miten sattuu! näiden tuntemusten kuvaaminen on hankalaa, joten niistä kertominen lääkärille on välillä haasteellista ja kuitenkin leikkauksesta on jo 3 vuotta eikä tilanne ole helpottanut erilaisista lääkkeistä huolimatta. fysioterapia helpottaa hetkellisesti ja onnekseni on saanut hyvin empaattisen ja kokeneen fys.terapeutin. Hammasklinikalta minun hoitoni on jo lopetettu, onneksi yksi läääkäri ottaa minut siellä vielä vastaan, mutta sekin taitaa loppua. olen asiakkaana myös kipupkl:lla, mutta eipä sieltäkään apua ole tullut! olen saanut kuulla, että olen ollut todella huono-onninen, mutta vähänpä tuo lohdutaa joka päivästen ja joka hetki tuntuvien kipujen ja muiden vähemmän mukavilta tuntuvien tuntemusten keskellä

      • hammaspeikko1

        Tervehdys piikkisiili! Minulle ei ole tehty purennan korjausleikkausta, mutta vään tavallisemmista hammasoperaatioista sain ihan samanlaiset oireet kun sullakin on. Tuntuu että olen ihan pöhköksi leimattu lukuisten hammaslääkärikäyntien vuoksi, varmasti katsovat että "tuolta toi taas tulee" :)...mutta totta tosiaan apua ei tahdo saada mistään eikä ketään oikein kiinnosta näin hankala tapaus, joka kerta kuulen että kotiin vaan odottelemaan :/. Mistä päin olet (itse olen Turun suunnalta)?


      • Antaa sojottaa
        hammaspeikko1 kirjoitti:

        Tervehdys piikkisiili! Minulle ei ole tehty purennan korjausleikkausta, mutta vään tavallisemmista hammasoperaatioista sain ihan samanlaiset oireet kun sullakin on. Tuntuu että olen ihan pöhköksi leimattu lukuisten hammaslääkärikäyntien vuoksi, varmasti katsovat että "tuolta toi taas tulee" :)...mutta totta tosiaan apua ei tahdo saada mistään eikä ketään oikein kiinnosta näin hankala tapaus, joka kerta kuulen että kotiin vaan odottelemaan :/. Mistä päin olet (itse olen Turun suunnalta)?

        No tässäpä taas pari hyvää syytä olla suostumatta mihinkään järjettömiin oikomisiin...


    • järkilähteee

      itse reilu neljä vuotta polven kipujen ja liikevajauden takia kamppaillu nyt loppu 11v rakennus ,ura työhön kokeiluja on ollu kolme kyl alkaa tuntuu et pitää uskoo ette vaa pysty töihin mielen terveys alkaa karkaa ku o 4v miettiny polvee .pitää vaa elää sillee et pärjäis , ite 36v mies

    • saku-51

      Hei kohtalo toveri.oottelin leikkaukseen pääsyä melkein 5kk.Multa leikattiin kohta 7vk sitten hermovaurio selästä.Stenosis canalis spinalis lumbalis L4/5,vasen L-5 tason hermojuurivaurio.
      Selästä ja lonkasta hävisi kivut aika tarkkaan.Kaksi viikkoa leikkauksesta,kipeytyi vas,jalan kantapää.Lenkillä käytyäni heti kipeytyy.Kipu on sellaista puristavaa kipua,tänään ei voi lähteä lenkille.Jumppa liikkeitä teen päivisin pari kertaa.Sain fyssärille sairaalaan ajan ,pitäs vielä pari viikkoa sitä ootella.Kaksi vuotta kävin joka viikko 1-3krt vyöjuoksulla.Nyt ajattelin aloittaa sen uudestaan.Sitten jää nähtäväksi onko siitä hyötyä.Mul on vähän sellainen pelko,et oisko hermo jo ehtinyt vaurioitua.Toivossa eletään,et kivut helpottuis.Olen jo 66v eläke ukko,pikku bussia ajellut jo 15v.Muita ajoja melkein 30v.Jos kuntoudun ,niin haluaisin vielä ajella vuoden päivät.

    • Anonyymi

      Onkojan kellään tullut selkäleikkauksen jälkeen tunnottomuus kantapäähän, hermokipua nilkkaan ja läpsyvä jalkaterä? Intohimoisena lenkkeilijänä kävelyt ovat nyt jääneet minimiin, kun vasemmassa jalassa ei voimaa.

      • Anonyymi

        Ootko saanut jo apua?
        Läpsyvä jalka kertoo hermovauriosta liikehermossa, sitä on tosi tärkeetä kuntouttaa...
        muutoin vaarassa et lihaksisto surkastuu, eikä jalkaterä enää liiku yhtään ja sit oot kunnolla invalidi ☹️ Hermoston paraneminen hidasta, selkäleikkauksen jälkeen voi "läpsyjalan" paranemista oottaa 2 vuotta eikä tietty kukaan anna takuuta et paraneeko 🤔 Mut kaikkein tärkeintä on tehdä joka päivä duunii sen kanssa.. nää tems/ems laitteet on hyvii 👍🏻👍🏻

        Mulla reilu puoli vuotta tätä kuntousta takana, hermo oli turhan kauan puristuksissa.. toivossa eletään 👍🏻


      • Anonyymi

        Tuliko tähän mitään apuja sinulle? Mun miehellä on tätä samaa ongelmaa, leikattiin alaselkä n. 3 vko sitten. Tiistaina on onneksi työterveyslääkäri, joten jos sieltä tulisi neuvoja ja apuja hänelle.


    • Anonyymi

      Itsellä aikoinaan avattiin alavatsaan muutaman sentin viilto. Oli ällön tuntuinen monta vuotta (25 v. ainakin) . Nyt kärsii jo koskea. Mutta, vuosi sitten "katkaistiin kaula", kaulavaltimossa mutka, johon sitten oli syntynyt tukos ja meinas näkö lähteä toisesta silmästä. 10 cm vinottainen viilto joka on ällö!!! Tuntuu paksulta koko leuan alunen ja kinnaa kaulasta, tunnoton mutta ei kuitenkaan. Syvältä!

    • Anonyymi

      Puolikas buranakin saataa riittää, että ei särkeile, ja kun pysyy rauhallisempana siten, ei yhtä hevillä kroonistu, ja sitten aika ehkä parantaa, ja sillä välillä on herkkyyttä enemmän, ja siksi buranaa (vatsa ja munuaiset ei pid siitä, että jos totaa enemmän niin välillä parasetamolia (maksa ei pidä aika myöten tai yli 3-4mg määristä vuorokausi). Muusta en sitten tiedä.

    • Anonyymi

      Itselläni on laaja hermovauroio selkäydin kanavasta poistettu kasvain C2 kohdasta, pikku hiljaa huonommaksi menee. Jäykistyy raajat ja särky kovenee onko mitään kokemusta kellään

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Taasko se show alkaa

      Koo osottaa taas mieltään
      Ikävä
      23
      1635
    2. Miksi ihmeessä nainen seurustelit kanssani joskus

      Olin ruma silloin ja nykyisin vielä rumempi En voi kuin miettiä että miksi Olitko vain rikki edellisestä suhteesta ja ha
      Ikävä
      16
      1479
    3. Minun oma kaivattuni

      Ei ole mikään ilkeä kiusaajatyyppi, vaan sivistynyt ja fiksu sekä ystävällinen ihminen, ja arvostan häntä suuresti. Raka
      Ikävä
      63
      1378
    4. Persut nimittivät kummeli-hahmon valtiosihteeriksi!

      Persujen riveistä löytyi taas uusi törkyturpa valtiosihteeriksi! Jutun perusteella järjenjuoksu on kuin sketsihahmolla.
      Perussuomalaiset
      32
      1350
    5. Onko ministeri Juuso epäkelpo ministerin tehtäviensä hoitamiseen?

      Eikö hänellä ole kompetenttia hoitaa sosiaali- ja terveysministetin toimialalle kuuluvia ministerin tehtäviä?
      Perussuomalaiset
      49
      1304
    6. Pelastakaa Lapset: Netti ei ole turvallinen paikka lapsille - Erätauko-tilaisuus to 25.4.2024

      Netti ei ole turvallinen paikka lapsille, mutta mitä asialle voi vanhempana tehdä? Torstaina 25.4.2024 keskustellaan ne
      Suomi24 Blogi ★
      15
      1238
    7. Sakarjan kirjan 6. luku

      Jolla korva on, se kuulkoon. Sain profetian 22.4.2023. Sen sisältö oli seuraava: Suomeen tulee nälänhätä niin, että se
      Profetiat
      8
      1136
    8. Tervehdys!

      Sä voit poistaa nää kaikki, mut mä kysyn silti A:lta sen kokemuksia sun käytöksestä eron jälkeen. Btw, miks haluut sabot
      Turku
      64
      1116
    9. Elia tulee vielä

      Johannes Kastaja oli Elia, mutta Jeesus sanoi, että Elia tulee vielä. Malakian kirjan profetia Eliasta toteutuu kokonaan
      Helluntailaisuus
      35
      1104
    10. Nellietä Emmaa ja Amandaa stressaa

      Ukkii minnuu Emmaa ja Amandaa stressaa ihan sikana joten voidaanko me koko kolmikko hypätä ukin kainaloon ja syleilyyn k
      Isovanhempien jutut
      6
      1092
    Aihe