Aina kun tällä palstalla kirjoitetaan Kumurin taistelusta, siis liittyen Ilmari Turjan Kumuri -kirjaan ja Veikko Juraman Hannuksela vastaan Laurila -kirjaan, niin mainitut teokset suorastaan loppuu divareista... Ainakin nettidivareista ne viedään melkein käsistä.
Sama pätee Uuno Tarkin teoksiin kun puhutaan Viipurin tapahtumista. Toki Juraman kirjassa on eniten henkilökuvaa juuri majuri Kurt Erik Bäckmanista.
Niin se homma etenee...
19.D Kumuri: Turja ja Jurama
Havaintoja
22
2234
Vastaukset
- niitä
kirjarovioihinsa. Kohta tulee ne? uudet nuoret tutkijat.....
- ????????????
Tilasin eilen Juraman kirjan netistä.
Jurama Veikko: Hannuksela vastaan Laurila - eräiden 19. divisioonan komentajien henkilösuhteista v. 1941 sekä näiden suhteiden taustaa ja seurauksia, painos: 1, 2002, Sidottu, kuvakannet, kunto: K4, hinta: 12 e
En kirjarovioon, vaan luettavaksi......... - Ajatusten lukija
???????????? kirjoitti:
Tilasin eilen Juraman kirjan netistä.
Jurama Veikko: Hannuksela vastaan Laurila - eräiden 19. divisioonan komentajien henkilösuhteista v. 1941 sekä näiden suhteiden taustaa ja seurauksia, painos: 1, 2002, Sidottu, kuvakannet, kunto: K4, hinta: 12 e
En kirjarovioon, vaan luettavaksi.........On harvinainen kirja ja tuo oli ainoa paikk ajossa se oli myynnissä vielä pari päivää sitten.
Arvaas vielä kuka möi sen sinne...
Taisi alkaa Jurama kiinnostamaan...
- Brantberg
Olen näitä lukenut.
Jääkärieversti Matti Laurila oli kova jätkä. Isä ja veli kaatuivat Länkipohjan mielettömässä rynnäkössä maaliskuussa 1918.
Matti Laurila suitsi Mäntsälän "kapinan" aikaan lapuanliikkeen Seinäjoella.
Oli talvisodan sankari JR 23:n tirehtöörinä. 1 650 eteläpohjalaista miestä kaatui. En tiedä mistä rykmentistä, mutta kuitenkin.
Oli JR 16:n komentaja hyökkäyssodassa. Säästi eteläpohjalaisia miehiään. Kieltaytyi eversti Hannu Hannukselan hyökkäyskäskystä Kumurissa. Hyökkäys olisi voinut johtaa verilöylyn, kieltäytyminen Sotaoikeuteen. No - siinähän Laurila menetti rykmenttinsä komentajuuden, ei miehiään...
Ne näistä. Olen kirjoittanut toistasataa henkilökuvaa näistä jätkistä. Joskus tulee epätarkkuuksia (Nenonen ym.), mutta olen ylpeä puolustaessani Laurilaa ja vaikkapa JR 7:n Kemppiä. Saatanan ylpeä.
Lyökää löylyä. Olen lukenut näitä ketjuja. joten ei tarvitse toistaa.
Roope- Smile.
> Lyökää löylyä. <
Roopen kirjoittamat henkilökuvat oli aikoinaan HYMY-lehdessä ja se "sotasarja" oli, ainakin minusta, mitä mainioin. Useimmat noista esitellyistä henkilöistä olivat nuoremmalle polvelle tuntemattomia ja asiasta tietäville hyvää kertausta. HYMY -lehden sotajuttuja on vieläkin luettavissa lehden nettisivuilta.
Laurilasta on syytä mainita se, että Talvisodan taisteluiden aikan komentaessaan JR23:a Taipaleessa, Laurila EROTTI aika suorasukaisesti tilapäisenä komentajana toimineen Otto Liliuksen. Taipaleessahan oli toinenkin kuuluisuus eli Kemppi ja hänen JR21. Tästä alkoi Jatkosodan alun aikainen "ottelu" suomenruotsalaisten upseerien kanssa. Lilius kosti häikäilemättä Laurilalle tuon erottamisen. Olihan hänellä siihen hyvä tilaisuus 19.D:n esikuntapäällikkönä.
Osaltaan siihen maineenmustaamiseen taisi osallistua myöskin Bäckman. Viipuristahan ne Kempin ja Bäckmannin teot jo tunnetaankin. Bäckman juoksi ja Kemppi sai syyt. - vastaa joukostaan.
Smile. kirjoitti:
> Lyökää löylyä. <
Roopen kirjoittamat henkilökuvat oli aikoinaan HYMY-lehdessä ja se "sotasarja" oli, ainakin minusta, mitä mainioin. Useimmat noista esitellyistä henkilöistä olivat nuoremmalle polvelle tuntemattomia ja asiasta tietäville hyvää kertausta. HYMY -lehden sotajuttuja on vieläkin luettavissa lehden nettisivuilta.
Laurilasta on syytä mainita se, että Talvisodan taisteluiden aikan komentaessaan JR23:a Taipaleessa, Laurila EROTTI aika suorasukaisesti tilapäisenä komentajana toimineen Otto Liliuksen. Taipaleessahan oli toinenkin kuuluisuus eli Kemppi ja hänen JR21. Tästä alkoi Jatkosodan alun aikainen "ottelu" suomenruotsalaisten upseerien kanssa. Lilius kosti häikäilemättä Laurilalle tuon erottamisen. Olihan hänellä siihen hyvä tilaisuus 19.D:n esikuntapäällikkönä.
Osaltaan siihen maineenmustaamiseen taisi osallistua myöskin Bäckman. Viipuristahan ne Kempin ja Bäckmannin teot jo tunnetaankin. Bäckman juoksi ja Kemppi sai syyt.Kumuri osoitti myös Laurilan yhteistyökyvyttömyyden ja heikot taidot hyökkäystaistelun johtajana. Hän sai uuden rykmentin.
Viipurissa Kempin prikaati hajosi pakokauhuun. Tosin pako alkoi Bäckmanin pataljoonasta.Kumpikin joutui vastuuseen. - MitenSeMeni
vastaa joukostaan. kirjoitti:
Kumuri osoitti myös Laurilan yhteistyökyvyttömyyden ja heikot taidot hyökkäystaistelun johtajana. Hän sai uuden rykmentin.
Viipurissa Kempin prikaati hajosi pakokauhuun. Tosin pako alkoi Bäckmanin pataljoonasta.Kumpikin joutui vastuuseen."...Laurilan yhteistyökyvyttömyyden ja heikot taidot hyökkäystaistelun johtajana. Hän sai uuden rykmentin."
Ja kuinka ollakaan itse "hyökkäyshullu" Paavo Talvela antoi erittäin hyvät arvostelut Laurilasta.
Juraman kirjassa on sekin Talvelan teksti. Kirjassa on noiden kaikkien ko. upseerien arvioinnit ja arvostelut, osin jopa toisistaankin!
Huvittavaa on nähdä kuinka täällä osa porukkaa kirjoittaa ihan mitä sattuu. - oli vain
MitenSeMeni kirjoitti:
"...Laurilan yhteistyökyvyttömyyden ja heikot taidot hyökkäystaistelun johtajana. Hän sai uuden rykmentin."
Ja kuinka ollakaan itse "hyökkäyshullu" Paavo Talvela antoi erittäin hyvät arvostelut Laurilasta.
Juraman kirjassa on sekin Talvelan teksti. Kirjassa on noiden kaikkien ko. upseerien arvioinnit ja arvostelut, osin jopa toisistaankin!
Huvittavaa on nähdä kuinka täällä osa porukkaa kirjoittaa ihan mitä sattuu.hyvät ja pahat. Ehkä Laurila otti opikseen ja järjesti toimintansa paremmin. Toisaalta Talvela oli Lauirlan vanha jääkärikaveri. Tämä oli Taipaleessa Talvelan armeijakunnassa.Se on osaltaan vaikuttanut.
- II/JR 2
Täältähän se Bäckman löytyykin, nyt pataljonankomentajana! Nimi vaan on väärin kirjoitettu.
JR 2:n pataljoonan komentajat Aunuksen kannaksella 1942-1944
II/JR 2
Maj. Kurt Beckman 16.3.-42 - 15.11.-43
http://www.jrkakkonen.net/kp.jpg- taas kerran
Kurt Bäckman palveli Ratsuväen koulutuskeskuksessaa helmikuusta 1942 loppuvuoteen 1943, jolloin hänet määrättiin II P:n komentajaksi perusteilla olevaan 20. Prikaatiin. Teoriassa voi olla, että hänen vakanssinsa on ollut JR 2:ssa ja komentajuutta on hoitanut sijainen. Bäckman ei koskaan palvellut JR 2:ssa.
- Katos vuan
taas kerran kirjoitti:
Kurt Bäckman palveli Ratsuväen koulutuskeskuksessaa helmikuusta 1942 loppuvuoteen 1943, jolloin hänet määrättiin II P:n komentajaksi perusteilla olevaan 20. Prikaatiin. Teoriassa voi olla, että hänen vakanssinsa on ollut JR 2:ssa ja komentajuutta on hoitanut sijainen. Bäckman ei koskaan palvellut JR 2:ssa.
Niin se vaan tuolla kerrotaan. Mistä on sinun tietosi peräisin?
http://www.jrkakkonen.net/historia.htm
Oikasepas tuonne:
http://www.jrkakkonen.net/perinne.htm
http://www.jrkakkonen.net/kirja.htm
Nettisivun asiasisällön tärkeimmät teksti- ja kuvalähteet:
Ari Rantala: Karjalan kannaksen takaisinvaltaus kesällä 1941, Gummerus 2004
Matti Koskimaa: Syväriltä Nietjärvelle, WSOY 1998
Jari Leskinen, Antti Juutilainen: Jatkosodan pikkujättiläinen WSOY 2005
Ilmari Hurmerinta, Jukka Viitanen: Mannerheim-ristin ritarit 1941-1945, Ajatus 2004
Matti Lukkari: Iisalo Kärkeen, Otava 2005
Jaakko Korjus: Jäähyväiset Syvärille, Karisto 1996
Hannele Tulonen: Aunuksen rintama kesti Nietjärvellä, artikkeli Helsingin Sanomissa 15.7.2004
Unto Lehtonen: Kukkiva murhe, WSOY 1942 - Katos toisenkin kerran
taas kerran kirjoitti:
Kurt Bäckman palveli Ratsuväen koulutuskeskuksessaa helmikuusta 1942 loppuvuoteen 1943, jolloin hänet määrättiin II P:n komentajaksi perusteilla olevaan 20. Prikaatiin. Teoriassa voi olla, että hänen vakanssinsa on ollut JR 2:ssa ja komentajuutta on hoitanut sijainen. Bäckman ei koskaan palvellut JR 2:ssa.
Lisätään vielä Veikko Juraman kirjan sivulta 84:
"Jatkosodassa hän siirtyi KevytOsasto 18:n kotiuttamisen jälkeen keväällä 1942 Ratsuväen koulutuskeskukseen. Talvella 1943-1944 majuri Bäckmanista tuli II/20. Prikaatin komentaja."
Bäckman erosi tai erotettiin 1936 armeijasta ja hän toimi Viipurin varuskunnan ratsastuksen opettajana vuoteen 1939 saakka.
Seuraavana on Kempin 3.5.1944 kirjoittama arvostelu, jossa sanotaan mm.
"- Johtajaominaisuuksista saanut kenr. Hannukselalta kiitettävän lausunnon. Käsitykseni mukaan olisi persoonallisempi ja sytyttävämpi ote joukkoon tarpeellista. Kurinpito tyydyttävä. Kouluttajana tyydyttävä. Huoltaa joukkonsa erinomaisesti. Luonne vakava. Väkijuomien käyttö kohtuullista. Fyysinen kunto hyvä, mutta puhevika haittaa. Yleisarvosana Hyvin tyydyttävä pataljoonan komentaja."
Eversti A. Kempin oman DIEETIN tietäen on ymmärrettävää se, että hän pitää Bäckmanin alkoholinkäyttöä kohtuullisena.
Niin se vaan tuolla JR2:n nettisivulla kerrotaan.
Aika kummallinen yhtälö kaikkiaan. Oliko muodollinen vakanssi todellakin JR2:n pataljoonankomentaja ja varsinainen työ ihan muualla?
Mistä on sinun tietosi peräisin?
http://www.jrkakkonen.net/historia.htm
Oikasepas tuonne:
http://www.jrkakkonen.net/perinne.htm
http://www.jrkakkonen.net/kirja.htm
Nettisivun asiasisällön tärkeimmät teksti- ja kuvalähteet:
Ari Rantala: Karjalan kannaksen takaisinvaltaus kesällä 1941, Gummerus 2004
Matti Koskimaa: Syväriltä Nietjärvelle, WSOY 1998
Jari Leskinen, Antti Juutilainen: Jatkosodan pikkujättiläinen WSOY 2005
Ilmari Hurmerinta, Jukka Viitanen: Mannerheim-ristin ritarit 1941-1945, Ajatus 2004
Matti Lukkari: Iisalo Kärkeen, Otava 2005
Jaakko Korjus: Jäähyväiset Syvärille, Karisto 1996
Hannele Tulonen: Aunuksen rintama kesti Nietjärvellä, artikkeli Helsingin Sanomissa 15.7.2004
Unto Lehtonen: Kukkiva murhe, WSOY 1942 - täytyy olla
Katos vuan kirjoitti:
Niin se vaan tuolla kerrotaan. Mistä on sinun tietosi peräisin?
http://www.jrkakkonen.net/historia.htm
Oikasepas tuonne:
http://www.jrkakkonen.net/perinne.htm
http://www.jrkakkonen.net/kirja.htm
Nettisivun asiasisällön tärkeimmät teksti- ja kuvalähteet:
Ari Rantala: Karjalan kannaksen takaisinvaltaus kesällä 1941, Gummerus 2004
Matti Koskimaa: Syväriltä Nietjärvelle, WSOY 1998
Jari Leskinen, Antti Juutilainen: Jatkosodan pikkujättiläinen WSOY 2005
Ilmari Hurmerinta, Jukka Viitanen: Mannerheim-ristin ritarit 1941-1945, Ajatus 2004
Matti Lukkari: Iisalo Kärkeen, Otava 2005
Jaakko Korjus: Jäähyväiset Syvärille, Karisto 1996
Hannele Tulonen: Aunuksen rintama kesti Nietjärvellä, artikkeli Helsingin Sanomissa 15.7.2004
Unto Lehtonen: Kukkiva murhe, WSOY 1942vakanssijärjestely. Kadettimatrikkelin mukaan Bäckman ei ole palvellut JR 2:ssa. Hänen nimeään ei löydy myödskään Jatkosodasn historioista kuin 19. D:n ja 20. Prikaatin kohdalta. Sen sijaan on hyvin mahdollista, että Ratsuväen koulutuskeskuksessa ei ole hänellä ollut majurin vakanssia, vaan hän on pitänyt sitä kiinni JR 2:ssa. En yhtään ihmettele, vaikka JR 2:n komentaja Heikki Saure olsi kieltäytynyt ottamasta Bäckmania alaisekseen. Hän oli jo JR 46:n komentajana järjestänyt ei-mieleisensä pataljoonan komentajan arvelematta muihin tehtäviin.
Asian voisi vielä tarkistaa Suomen sota 1941-45 sarjan 3. osasta, mutta juuri se minulta puuttuu. - järjestely
Katos toisenkin kerran kirjoitti:
Lisätään vielä Veikko Juraman kirjan sivulta 84:
"Jatkosodassa hän siirtyi KevytOsasto 18:n kotiuttamisen jälkeen keväällä 1942 Ratsuväen koulutuskeskukseen. Talvella 1943-1944 majuri Bäckmanista tuli II/20. Prikaatin komentaja."
Bäckman erosi tai erotettiin 1936 armeijasta ja hän toimi Viipurin varuskunnan ratsastuksen opettajana vuoteen 1939 saakka.
Seuraavana on Kempin 3.5.1944 kirjoittama arvostelu, jossa sanotaan mm.
"- Johtajaominaisuuksista saanut kenr. Hannukselalta kiitettävän lausunnon. Käsitykseni mukaan olisi persoonallisempi ja sytyttävämpi ote joukkoon tarpeellista. Kurinpito tyydyttävä. Kouluttajana tyydyttävä. Huoltaa joukkonsa erinomaisesti. Luonne vakava. Väkijuomien käyttö kohtuullista. Fyysinen kunto hyvä, mutta puhevika haittaa. Yleisarvosana Hyvin tyydyttävä pataljoonan komentaja."
Eversti A. Kempin oman DIEETIN tietäen on ymmärrettävää se, että hän pitää Bäckmanin alkoholinkäyttöä kohtuullisena.
Niin se vaan tuolla JR2:n nettisivulla kerrotaan.
Aika kummallinen yhtälö kaikkiaan. Oliko muodollinen vakanssi todellakin JR2:n pataljoonankomentaja ja varsinainen työ ihan muualla?
Mistä on sinun tietosi peräisin?
http://www.jrkakkonen.net/historia.htm
Oikasepas tuonne:
http://www.jrkakkonen.net/perinne.htm
http://www.jrkakkonen.net/kirja.htm
Nettisivun asiasisällön tärkeimmät teksti- ja kuvalähteet:
Ari Rantala: Karjalan kannaksen takaisinvaltaus kesällä 1941, Gummerus 2004
Matti Koskimaa: Syväriltä Nietjärvelle, WSOY 1998
Jari Leskinen, Antti Juutilainen: Jatkosodan pikkujättiläinen WSOY 2005
Ilmari Hurmerinta, Jukka Viitanen: Mannerheim-ristin ritarit 1941-1945, Ajatus 2004
Matti Lukkari: Iisalo Kärkeen, Otava 2005
Jaakko Korjus: Jäähyväiset Syvärille, Karisto 1996
Hannele Tulonen: Aunuksen rintama kesti Nietjärvellä, artikkeli Helsingin Sanomissa 15.7.2004
Unto Lehtonen: Kukkiva murhe, WSOY 1942sinänsä ihmeellinen tai erityisen poikkeuksellinen ole. Kadettimatrikkeli on yleensä hyvin luotettava. Se on varsinkin sodassa olleiden osalta moneen kertaan tarkistettu.
Kannattaisi tarkistaa vielä Jatkosodan historiasta tai em. Suomen sota 1941-45 3. osasta. Minulla ei ole kumpaakaan käsillä kotikirjastossa.
Sinänsä kuva ja tieto on oikeasta miehestä.
Hyvin havaittu! Onneksi olkoon!
On myös niin, että miksi Bäckman olisi siirretty 20. Prikaatiin, jos hän jo oli pataljoonan komentajan tehtävässä rintamalla? - Katos äijää
täytyy olla kirjoitti:
vakanssijärjestely. Kadettimatrikkelin mukaan Bäckman ei ole palvellut JR 2:ssa. Hänen nimeään ei löydy myödskään Jatkosodasn historioista kuin 19. D:n ja 20. Prikaatin kohdalta. Sen sijaan on hyvin mahdollista, että Ratsuväen koulutuskeskuksessa ei ole hänellä ollut majurin vakanssia, vaan hän on pitänyt sitä kiinni JR 2:ssa. En yhtään ihmettele, vaikka JR 2:n komentaja Heikki Saure olsi kieltäytynyt ottamasta Bäckmania alaisekseen. Hän oli jo JR 46:n komentajana järjestänyt ei-mieleisensä pataljoonan komentajan arvelematta muihin tehtäviin.
Asian voisi vielä tarkistaa Suomen sota 1941-45 sarjan 3. osasta, mutta juuri se minulta puuttuu.>Asian voisi vielä tarkistaa Suomen sota 1941-45 sarjan 3. osasta, mutta juuri se minulta puuttuu.<
Minpä tarkistan. Kaikki tarvittava on hyllyssä.
Taisi K. E. B. olla väärällä alalla pataljoonankomentajana. Vaikka hänet erotettiinkin 1936 liiallisen hevostelun takia, niin ratsastaa hän varmaankin osasi!
Mestarin kertomaa: Armeijan ratsastuskoulu 1933-45
http://www.wanhamestari.fi/ravintolat/fi_FI/ypaja/
"Suomen hallitus asetti 16.3.1928 komitean pohtimaan hevosjalostuksen keskittämistä. Jo 11.3.1929 Forssan lehti tiesi kertoa: ”Ypäjälle tulee suuri hevosjalostuskeskus”.
Komiteamietinnön pohjalta vahvistettiin 13.2.1931 laki valtion hevos-siittolan ja hevoskoulun perustamisesta, sekä armeijan ratsukoulun ja hevosvarikon sijoittamisesta Kartanonkylän kartanoon.
Varuskunta rakennettiin vuosina 1931-1935 työllisyystöin noin sadan miehen voimin. Syyskuun 17 päivänä tuotiin junalla Armeijan Remonttikoulun 15 hevosta kartanon vanhoihin tiloihin. Remonttikoulun pääosa tuli junalla Lappeenrannasta 1.19.1933 kello 12:00 Ypäjän asemalle.
Koulun vahvuus oli 3 upseeria, 26 aliupseeria ja 80 ratsusotilasta. Hevosia oli tuotu tähän mennessä 131. Muutamaa päivää myöhemmin tuli vielä 35 hevosen erä lisää. Siirtoa johti koulun johtaja Kurt Bäckman. Koulun nimi muuttui myös Armeijan Ratsukouluksi. Koulun upseerit Kurt Bäskman, Hans von Essen ja Yngve Butsov olivat ratsastuskilpailujen eliittiä 1930 luvulla. Varsinkin Bäckman ja hevosensa Cabarello olivat tunnetuimpia ratsukkojamme. Talvisodan aikana 1939-1940 Ratsukoulu koulutti normaalisti varusmiehiä." - tunnettiin!
Katos äijää kirjoitti:
>Asian voisi vielä tarkistaa Suomen sota 1941-45 sarjan 3. osasta, mutta juuri se minulta puuttuu.<
Minpä tarkistan. Kaikki tarvittava on hyllyssä.
Taisi K. E. B. olla väärällä alalla pataljoonankomentajana. Vaikka hänet erotettiinkin 1936 liiallisen hevostelun takia, niin ratsastaa hän varmaankin osasi!
Mestarin kertomaa: Armeijan ratsastuskoulu 1933-45
http://www.wanhamestari.fi/ravintolat/fi_FI/ypaja/
"Suomen hallitus asetti 16.3.1928 komitean pohtimaan hevosjalostuksen keskittämistä. Jo 11.3.1929 Forssan lehti tiesi kertoa: ”Ypäjälle tulee suuri hevosjalostuskeskus”.
Komiteamietinnön pohjalta vahvistettiin 13.2.1931 laki valtion hevos-siittolan ja hevoskoulun perustamisesta, sekä armeijan ratsukoulun ja hevosvarikon sijoittamisesta Kartanonkylän kartanoon.
Varuskunta rakennettiin vuosina 1931-1935 työllisyystöin noin sadan miehen voimin. Syyskuun 17 päivänä tuotiin junalla Armeijan Remonttikoulun 15 hevosta kartanon vanhoihin tiloihin. Remonttikoulun pääosa tuli junalla Lappeenrannasta 1.19.1933 kello 12:00 Ypäjän asemalle.
Koulun vahvuus oli 3 upseeria, 26 aliupseeria ja 80 ratsusotilasta. Hevosia oli tuotu tähän mennessä 131. Muutamaa päivää myöhemmin tuli vielä 35 hevosen erä lisää. Siirtoa johti koulun johtaja Kurt Bäckman. Koulun nimi muuttui myös Armeijan Ratsukouluksi. Koulun upseerit Kurt Bäskman, Hans von Essen ja Yngve Butsov olivat ratsastuskilpailujen eliittiä 1930 luvulla. Varsinkin Bäckman ja hevosensa Cabarello olivat tunnetuimpia ratsukkojamme. Talvisodan aikana 1939-1940 Ratsukoulu koulutti normaalisti varusmiehiä."On selvää, että jos Bäckman olisi ollut hyvässä maineessa Ratsuväkiprikaatissa, niin hänelle olisi löytynyt sieltä vakanssi. Olihan prikaati koko ajan rintamalla.Se, että kahdessa sodassa komentajana toiminut majuri jätettiin opettamaan ratsastusta alokkaille kertoo kyllä oman joukko-osaston asenteista ihan riittävästi. Ratsastuskoulun johtajana saadut potkut muistettiin.
sitä vain sopii ihmemtellä, että Bäckman vielä pantiin pataljoonan komentajaksi. Kyllä siihen hommaan sopivia ja halukkaita kapteeneita oli riittävästi. - Tälläviisiin
täytyy olla kirjoitti:
vakanssijärjestely. Kadettimatrikkelin mukaan Bäckman ei ole palvellut JR 2:ssa. Hänen nimeään ei löydy myödskään Jatkosodasn historioista kuin 19. D:n ja 20. Prikaatin kohdalta. Sen sijaan on hyvin mahdollista, että Ratsuväen koulutuskeskuksessa ei ole hänellä ollut majurin vakanssia, vaan hän on pitänyt sitä kiinni JR 2:ssa. En yhtään ihmettele, vaikka JR 2:n komentaja Heikki Saure olsi kieltäytynyt ottamasta Bäckmania alaisekseen. Hän oli jo JR 46:n komentajana järjestänyt ei-mieleisensä pataljoonan komentajan arvelematta muihin tehtäviin.
Asian voisi vielä tarkistaa Suomen sota 1941-45 sarjan 3. osasta, mutta juuri se minulta puuttuu."Asian voisi vielä tarkistaa Suomen sota 1941-45 sarjan 3. osasta, mutta juuri se minulta puuttuu."
Majuri K. Bäckman mainitaan Suomen Sota 1941-1945 I-X teoksissa vain osissa 2 ja 7.
Osassa 2: Laatokan Karjalan valtaus ja eteneminen Aunuksen kannakselle.
Sivuilla 60, 71, 72, 170, 180, 185, 193, 196 koskien 1941 hyökkäysvaihetta ja 19.D:n vaiheita.
Osassa 7: Venäläisten suurhyökkäys Karjalan kannaksella kesällä 1944.
Sivuilla 258, 278, 452, 492 koskien Viipurin taisteluita.
Jatkosodan historia 1-6 teoksessa majuri K. Bäckman mainitaan seuraavasti:
Osassa 1: Talvisodasta Jatkosotaan. Sota alkaa
Sivuilla 291, 296, 297, 307 1941 hyökkäysvaiheen aikana 19.D:n yhteydessä.
Osassa 2: Hyökkäys Itä-Karjalaan ja Karjalan Kannakselle
Sivuilla 21, 24, 27 koskien 19.D:n hyökkäystä
Osassa 4: Saksalaisarmeijan hyökkäys Pohjois-Suomesta, Asemasota, Vetäytyminen Karjalan kannakselta.
Sivulla 402 koskien Viipurin taisteluita.
Osassa 5: Vetäytyminen Itä-Karjalasta, Torjuntataistelut, Sota Lapissa
Sivuilla 224, 225, 241 Koskien Viipurin taisteluita. - se JR 2:n
Tälläviisiin kirjoitti:
"Asian voisi vielä tarkistaa Suomen sota 1941-45 sarjan 3. osasta, mutta juuri se minulta puuttuu."
Majuri K. Bäckman mainitaan Suomen Sota 1941-1945 I-X teoksissa vain osissa 2 ja 7.
Osassa 2: Laatokan Karjalan valtaus ja eteneminen Aunuksen kannakselle.
Sivuilla 60, 71, 72, 170, 180, 185, 193, 196 koskien 1941 hyökkäysvaihetta ja 19.D:n vaiheita.
Osassa 7: Venäläisten suurhyökkäys Karjalan kannaksella kesällä 1944.
Sivuilla 258, 278, 452, 492 koskien Viipurin taisteluita.
Jatkosodan historia 1-6 teoksessa majuri K. Bäckman mainitaan seuraavasti:
Osassa 1: Talvisodasta Jatkosotaan. Sota alkaa
Sivuilla 291, 296, 297, 307 1941 hyökkäysvaiheen aikana 19.D:n yhteydessä.
Osassa 2: Hyökkäys Itä-Karjalaan ja Karjalan Kannakselle
Sivuilla 21, 24, 27 koskien 19.D:n hyökkäystä
Osassa 4: Saksalaisarmeijan hyökkäys Pohjois-Suomesta, Asemasota, Vetäytyminen Karjalan kannakselta.
Sivulla 402 koskien Viipurin taisteluita.
Osassa 5: Vetäytyminen Itä-Karjalasta, Torjuntataistelut, Sota Lapissa
Sivuilla 224, 225, 241 Koskien Viipurin taisteluita.homma oli vain vakanssijärjestely. Kumma, että se jäi JR 2:n historiaan, mutta sellaista sattuu.
- Tarkistelin minäkin
se JR 2:n kirjoitti:
homma oli vain vakanssijärjestely. Kumma, että se jäi JR 2:n historiaan, mutta sellaista sattuu.
>Kyllä se JR 2:n homma oli vain vakanssijärjestely. Kumma, että se jäi JR 2:n historiaan, mutta sellaista sattuu.<
Siltä se näyttää!
Katselin Jatkosodan historiaa illalla melkoisen pitkään ja varsinkin osassa 6 on noista yhtymistä paljonkin juttua. Eipä sattunut 5.D:n ja JR2:n pataljoonankomentajista listaa kohdalle.
Nuo maininnat katsoin kyllä noista kolmesta eri historiateoksesta. - Talvisodan historia 1-4
Tälläviisiin kirjoitti:
"Asian voisi vielä tarkistaa Suomen sota 1941-45 sarjan 3. osasta, mutta juuri se minulta puuttuu."
Majuri K. Bäckman mainitaan Suomen Sota 1941-1945 I-X teoksissa vain osissa 2 ja 7.
Osassa 2: Laatokan Karjalan valtaus ja eteneminen Aunuksen kannakselle.
Sivuilla 60, 71, 72, 170, 180, 185, 193, 196 koskien 1941 hyökkäysvaihetta ja 19.D:n vaiheita.
Osassa 7: Venäläisten suurhyökkäys Karjalan kannaksella kesällä 1944.
Sivuilla 258, 278, 452, 492 koskien Viipurin taisteluita.
Jatkosodan historia 1-6 teoksessa majuri K. Bäckman mainitaan seuraavasti:
Osassa 1: Talvisodasta Jatkosotaan. Sota alkaa
Sivuilla 291, 296, 297, 307 1941 hyökkäysvaiheen aikana 19.D:n yhteydessä.
Osassa 2: Hyökkäys Itä-Karjalaan ja Karjalan Kannakselle
Sivuilla 21, 24, 27 koskien 19.D:n hyökkäystä
Osassa 4: Saksalaisarmeijan hyökkäys Pohjois-Suomesta, Asemasota, Vetäytyminen Karjalan kannakselta.
Sivulla 402 koskien Viipurin taisteluita.
Osassa 5: Vetäytyminen Itä-Karjalasta, Torjuntataistelut, Sota Lapissa
Sivuilla 224, 225, 241 Koskien Viipurin taisteluita.Talvisodan historia 1-4 teoksessa majuri Kurt Erik Bäckman mainitaan seuraavasti:
Osassa 2: Sotatoimet Karjalan kannaksella.
Sivulla 290 koskien Kev.Os.21:n komentajuutta 19.1.1940 alkaen ja Vitsaaren taisteluelua (Vuosalmella) 9-11.3.1940 - Päpäpäkmän
Katos toisenkin kerran kirjoitti:
Lisätään vielä Veikko Juraman kirjan sivulta 84:
"Jatkosodassa hän siirtyi KevytOsasto 18:n kotiuttamisen jälkeen keväällä 1942 Ratsuväen koulutuskeskukseen. Talvella 1943-1944 majuri Bäckmanista tuli II/20. Prikaatin komentaja."
Bäckman erosi tai erotettiin 1936 armeijasta ja hän toimi Viipurin varuskunnan ratsastuksen opettajana vuoteen 1939 saakka.
Seuraavana on Kempin 3.5.1944 kirjoittama arvostelu, jossa sanotaan mm.
"- Johtajaominaisuuksista saanut kenr. Hannukselalta kiitettävän lausunnon. Käsitykseni mukaan olisi persoonallisempi ja sytyttävämpi ote joukkoon tarpeellista. Kurinpito tyydyttävä. Kouluttajana tyydyttävä. Huoltaa joukkonsa erinomaisesti. Luonne vakava. Väkijuomien käyttö kohtuullista. Fyysinen kunto hyvä, mutta puhevika haittaa. Yleisarvosana Hyvin tyydyttävä pataljoonan komentaja."
Eversti A. Kempin oman DIEETIN tietäen on ymmärrettävää se, että hän pitää Bäckmanin alkoholinkäyttöä kohtuullisena.
Niin se vaan tuolla JR2:n nettisivulla kerrotaan.
Aika kummallinen yhtälö kaikkiaan. Oliko muodollinen vakanssi todellakin JR2:n pataljoonankomentaja ja varsinainen työ ihan muualla?
Mistä on sinun tietosi peräisin?
http://www.jrkakkonen.net/historia.htm
Oikasepas tuonne:
http://www.jrkakkonen.net/perinne.htm
http://www.jrkakkonen.net/kirja.htm
Nettisivun asiasisällön tärkeimmät teksti- ja kuvalähteet:
Ari Rantala: Karjalan kannaksen takaisinvaltaus kesällä 1941, Gummerus 2004
Matti Koskimaa: Syväriltä Nietjärvelle, WSOY 1998
Jari Leskinen, Antti Juutilainen: Jatkosodan pikkujättiläinen WSOY 2005
Ilmari Hurmerinta, Jukka Viitanen: Mannerheim-ristin ritarit 1941-1945, Ajatus 2004
Matti Lukkari: Iisalo Kärkeen, Otava 2005
Jaakko Korjus: Jäähyväiset Syvärille, Karisto 1996
Hannele Tulonen: Aunuksen rintama kesti Nietjärvellä, artikkeli Helsingin Sanomissa 15.7.2004
Unto Lehtonen: Kukkiva murhe, WSOY 1942Tästä hieman juttua Bäckmanista:
http://suomenhistoriaa.blogspot.com/2009/03/sankarina-sotaoikeuteen.html
Harvinainen kuva tästä Talvisodan majurista. Ikää on kuvatekstin perusteella hieman alle 40 vuotta.
http://2.bp.blogspot.com/_uy4vuBbsXMk/SbFwUODOMpI/AAAAAAAAA9E/wOCRw7AMFp4/s1600-h/viipurin valloitus 001.jpg
Kurt E. Bäckman oli kiistelty sotilas, jonka ura sisälsi sekä kiitettyjä
että kirottuja jaksoja.
http://www.jrkakkonen.net/KurtB.htm
Tässä onkin pieni luettelo kirjoista, joissa myöskin kerrotaan
samaisesta henkilöstä, eli Kurt Erik Bäckmanista. Kirjoja löytyy hyvin
nettidivareista!
Jurama Veikko: Hannuksela vastaan Laurila - eräiden 19. Divisioonan
komentajien henkilösuhteista v.1941 sekä näiden suhteiden taustaa ja
seurauksia
Marktar Oy, 2002, 141 s.
Turja Ilmari: Kahden everstin taistelu
WSOY, 1989, 169 s.
Martti Sinerma ja Reino Hirviseppä: Kaaderikaskuja
Jukka L. Mäkelän kirja Aunuksen savut, WSOY 1974
Uuno Tarkki: Taistelu Viipurista, 1992
Uuno Tarkki: Miksi menetimme Viipurin, 1996
- Löytyykös
Taitaapa olla saatavilla joku kappale:
HANNUKSELA VASTAAN LAURILA
http://www.keltainenporssi.fi/ilmoitus/24279255;jsessionid=BADB924C4D9577DE2BF55A6D0F7A6BCB?rowId=5
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Helena Koivu menettänyt lapsensa. Onko Mikko Koivulla oma laki?
Voiko olla totta että äidiltä viedään lapset ja ei mitään syytä ole edes kerrottu äidille itselleen.?5476946Hannu Pikkarainen ehdottomaan vankeuteen
KKO tuomitsi 1 v 9 kk. Tämä ei ole Hannulle ilon päivä.3212599Pikkunaiselle terkkuja
Olet parasta koko maailmassa! Kaikkein ihmeellisin. Olisitpa täällä. 🧡 harmaasusi3872015- 1271216
- 301158
Kuvataiteilija Johanna Oras lataa mielipiteensä Miina Äkkijyrkästä Farmilla: "Miinahan oli..."
Oho! Johanna Oras ottaa kantaa kollega-Äkkijyrkän Farmi-puuhiin. Farmi Suomi -realityssä koettiin v. 2024 todellinen yl41138- 85975
Kuka on mystinen heppamies?
Nyt tänne vinkkejä siitä kuka on Martinan seurassa viihtyvä hevosmiljonääri. On tullut jo muutamia nimiä esiin keskustel99951Olet vieläkin täällä
Tunnen energiasi. Tunnen että ajattelet minua. En aio koskaan enää ottaa sinuun yhteyttä. Voit ottaa minuun, jos itse h60925- 41812